MUISTIO 1 (5) Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle. KUVATAIDE Opetusneuvos Mikko Hartikainen. 1.
|
|
- Pauli Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO 1 (5) Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle KUVATAIDE Opetusneuvos Mikko Hartikainen 1. Yleistä Kuvataide on visuaalista kulttuurikasvatusta. Se antaa oppilaalle monipuolisia tietoja ja taitoja visuaalisen kulttuurin eri osa-alueista, joita ovat kuvataide, muotoilu, arkkitehtuuri, esineympäristö, rakennettu ympäristö ja visuaalinen media. Taide ja luovuus ovat yhteiskunnan kulttuurisia perustekijöitä. Opetusministeriön asettaman Kulttuurin tulevaisuus -selontekotoimikunnan väliraportissa taide ja kulttuuri määritellään inhimillisen olemassaolon itseisarvoisina ja välttämättöminä perusasioina, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, sekä suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan (Opetusministeriö 2009). Kuvataiteen tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa sekä yleissivistyksen perustan ja jatko-opintojen ja työelämän edellyttämien valmiuksien luomisessa Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta (VNA 1435/ mom). Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa kuvataideopetuksen keskeinen tavoite on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin. Opetuksen tavoitteena on myös kehittää mielikuvitusta, edistää ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Opetus tähtää visuaalisen ympäristön tuntemukseen, joka on osa kulttuurista ymmärrystä. Se luo perustaa oppilaan omien kulttuuristen juurien ja vieraiden kulttuurien arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteessa ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset ( 2004, 234). Lapsen ja nuoren kasvussa itsensä ilmaisemisen tarve on keskeistä (Wallin 2000, 102). Yleissivistävässä koulussa tulisi pyrkiä siihen, että lapset eivät vain hankkisi valmiita kulttuurin työvälineitä, vaan niiden käyttöä opeteltaisiin muuntelemaan ja laajentamaan (Salminen 2005, ). Itse tekeminen antaa ajatuksille muodon, tekee aineettomasta konkreettisen ja käsiteltävän. Näin taidekasvatus tukee tasapainoista ja kokonaisvaltaista kasvua. Oppilaat kokevat kuvataiteen opiskelun yleensä miellyttäviksi (Granö, Laitinen 1998, 83 84; Töyssy 1996, 48), ja kuvataidekasvatuksella on merkitystä oppilaiden koulussa viihtymisen kannalta. Kuvataiteellinen kehittyminen on ilmaisun taitojen sekä esteettisen arviointikyvyn kehittymistä. Kuvallisen ilmaisun ja esteettisen arviointikyvyn kehittyminen pysähtyvät, jos niitä ei opiskella (Parsons 1987, 22 26; Eisner 1972, 96 97). Kuvataidekasvatusta tulee myös tarkastella kehollisuuteen perustuvana kokemuksellisena tiedonhankintana. Erilaiset tiedonhankinnan tavat (kuva, ääni, liike ja sana) ovat samanarvoisia tapoja tutkia ja esittää todellisuutta. Kognitiotiede lähestyy oppimista huomioiden tasapuolisesti eri aistit ja tietämisen tavat. (Räsänen 2006, 2009). Visuaalisuus hallitsee median maailmaa. Internet on noussut nuorten merkityksellisemmäksi mediaksi 2000-luvulla. On kuitenkin niin, että nuorten internetissä käyttämä aika painottuu viihteeseen ja viihteelliseen kommunikaatioon. Vaikka verkko ja sosiaalinen media mahdollistaa sisällöntuottamisen ja -muokkaamisen, vain murto-osa lapsista ja nuorista tekee niin (Liikenne- ja viestintäministeriö 2008, 8 9). Luova tuottaminen ei kehity itsestään. Kuva ei myöskään ole enää tekstin kuvittaja, vaan teksti toimii usein kuvan palvelijana. On yhä yleisempää, että eri taidemuotojen rajat ylitetään (Lehtonen 2002). Kuvataiteen perusteteksti painottaa visuaalisen median opetusta aikaisempaa enemmän. Oppilas oppii visuaalisen median luovaa käyttöä, median viestien syvällistä ymmärtämistä ja analysointia. Kuvataidekasvatus kehittää oppilaan aktiivista, uutta luovaa ja kriittistä suhdetta kulttuuriin kuluttajaroolin kustannuksella.
2 2 (5) Kuvataiteen opetus kehittää myös oppilaan ymmärrystä ympäristön, arkkitehtuurin ja muotoilun kielestä. Ympäristöä tarkastellaan suhteessa itseen, omiin kokemuksiin ja arvostuksiin sekä osana kulttuurin kerrostumia. Ympäristön esteettisiin arvoihin opitaan ottamaan kantaa. Taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemuksen kautta oppilas voi saada kosketuksen sellaiseen kulttuuriin, joka on itselle vieras. Suvaitsevaisuutta opitaan, kun nähdään eri kulttuuripiireissä ja eri aikakausina tehtyä, erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien taidetta ja visuaalista kulttuuria (Cantell 2002, 14). Kuvataiteen tuntijaossa olevan tuntimäärän ja aseman kehittyminen ja muutokset peruskoulun olemassaolon aikana Kaikille yhteisenä opetetun kuvataiteen ( saakka kuvaamataito) tuntimäärä on laskenut vuoden 1993 tuntijakoon saakka. Sekä vuoden 1993 että vuoden 2001 tuntijaossa kuvataiteen minimituntimääräksi säädettiin 8 vuosiviikkotuntia. Oppilaan opiskeleman kuvataiteen opetuksen kokonaistuntimäärän laskuun on vaikuttanut vuoden 2001 tuntijaossa tapahtunut valinnaisaineiden opetukseen suunnatun tuntimäärän laskeminen enintään 20 vuosiviikkotunnista vähintään 13 vuosiviikkotuntiin. Tarkennuksia tuntitaulukkoon: - Vuoden 1970 tuntijaossa musiikille ja kuvaamataidolle oli merkitty vuosiluokille 3 6 yhteensä 4 vuosiviikkotuntia - Vuoden 1970 tuntijaossa kaikissa kouluissa tarjottavien valinnaisaineiden (musiikki, kuvaamataito, kotitalous, tekstiilikäsityö, puutyö, metallityö sekä kone- ja sähköoppi) vuosittainen tuntimäärä vuosiluokilla 7 9 oli 2 3 vvt - Vuoden 1970 tuntijaon mukaan oppilaan tuli valita opinto ohjelmaansa valinnaisaineita vuosiluokilla 7 9 niin paljon, että kokonaisvuosiviikkotuntimääräksi tuli Vuoden 1970 tuntijaossa kuvataiteen tuntimääräksi on merkitty yhteensä 11 vuosiviikkotuntia - Vuoden 1985 tuntijaossa musiikki ja kuvaamataito olivat 8. ja 9. luokalla vaihtoehtoisia aineita - Vuoden 2001 tuntijaossa taide- ja taitoaineille on varattu minimituntimäärän lisäksi 12 vvt yhteistä opetusaikaa - Vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. - *Keskimääräiset osuudet kaikille yhteisestä vuosiviikkotuntimäärästä ala- ja yläkoulussa perustuu Opetushallituksen perusopetuksen taide- ja taitoaineiden lukuvuoden toteutumisen seurannan tuloksiin. Prosenttiluvut sisältävät yhteisen opetusajan osuuden ns. välystunnit ( 2009)
3 3 (5) Opetussuunnitelmaseurannan ja oppimistulosten arviointien tuottama tieto kuvataiteen tuntimäärän toteutumisesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista, haasteista ja toiveista Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelma-analyysin mukaan vuoden 2001 tuntijaon paikallisessa soveltamisessa oli havaittavissa puutteita tai virheellisyyksiä kuvataiteen osalta. Sekä tämän opetussuunnitelma-analyysin että Opetushallituksen perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen seurannan tulosten pohjalta voidaan sanoa, että taide- ja taitoaineiden tuntijako on osalle kouluja epäselvä. Tältä osin tuntijaon rakennetta ja terminologiaa tulisi selkiyttää. Molempien selvitysten tulokset osoittavat, että luokilla 8 9 kuvataiteen opetus on pääasiassa valinnaisena aineena annetun opetuksen varassa. Seurannan tulosten mukaan kaikille yhteistä kuvataiteen opetusta annettiin 8. luokalla vain 14,3 %:ssa ja 9. luokalla ainoastaan 2,7 %:ssa yläkouluista. Kaikille yhteisten kuvataiteen opintojen päättyminen ennen päättövaihetta on ongelmallista erityisesti päättöarvioinnin ja jatko-opintojen näkökulmasta. Opetushallituksen perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen seurannan tulosten mukaan kuvataidetta opetettiin perusopetuksessa kaikille yhteisenä oppiaineena yhtenäiskouluissa keskimäärin 12,2 ja erilliskouluissa keskimäärin 12,8 vuosiviikkotuntia. Musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan käyttöön varatusta yhteisestä opetusajasta (12 vvt) kuvataiteella oli suurin keskimääräinen osuus (4,2 4,8 vvt). Pääosa (84,4 %) yhteisenä oppiaineena annettavasta kuvataiteen opetuksesta annettiin alakouluissa. Yläkouluissa 7 9 kaikille yhteisen kuvataiteen opetuksen vuosiviikkotuntimäärä oli keskimäärin 2. Valinnaista kuvataiteen opetusta tarjottiin eniten vuosiluokilla 8 9, jolloin sitä antoi noin % kyselyyn vastanneista yhtenäiskouluista. Vuosiluokilla 8 9 tyypillisin valinnaistuntimäärä oli 2 vuosiviikkotuntia. Seitsemännellä luokalla 81 %:ssa kouluista ei tarjottu lainkaan valinnaisia kuvataiteen tunteja. Kuvataiteen painotettua opetusta annettiin 8,2 %:ssa kaikista vastanneista kouluista (9,2 %:ssa alakouluista, 5,4 %:ssa yläkouluista ja 7,9 %:ssa yhtenäiskouluista). Taide- ja taitoaineiden oppimistulosten arviointi suoritetaan Opetushallituksen toimesta Alustavia tuloksia saadaan keväällä Lopullinen raportti valmistuu talvella Opetussuunnitelmaseurannan tuottama tieto nykyisten perusteiden sisältämän kuvataiteen tavoitteiden toteutumisesta sekä kuvataiteen osuuden laadusta paikallisissa opetussuunnitelmissa Opetushallituksen ja Hämeenlinnan kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa mukana olleet taide- ja taitoaineiden opettajat toivoivat, että seuraava tuntijako mahdollistaisi taide- ja taitoaineiden kaikille yhteisen opetuksen perusopetuksen päättövaiheessa. Kuvataiteen opetustuntien määrää pidettiin myös liian vähäisenä. Päättötodistuksen kuvataiteen arvosanan määräytyminen tavallisesti jo 7. vuosiluokan päättyessä koettiin epäkohtana muun muassa hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja jatko-opintojen näkökulmasta. Kuvataiteen perusteita toivottiin kehitettävän niin, että ne olisivat nykyistä enemmän tavoitteita linjaavia ja vähemmän sisältöpainotteisia. Kansainväliseen tarkasteluun perustuvat keskeiset näkökulmat, jotka liittyvät kuvataiteen tuntimääriin, asemaan ja kehittymiseen Unescolle tehty laaja kansainvälinen taideopetusta koskeva tutkimus osoitti suomalaisen taidekasvatuksen vahvuuksiksi mm. korkeatasoisen taideopettajien koulutuksen, opetussuunnitelmat, uuden teknologian käytön, yhteistyön kulttuuritoimijoiden kanssa ja erilaiset taidekasvatusprojektit. (Bamford 2006). EU:n koulutustiedon verkoston Eurydicen julkaisema koulujen taideaineiden opetusta koskeva selvitys Arts and cultural education at school in Europe tarkastelee muun muassa taideaineiden tavoitteita ja asemaa eri maiden opetussuunnitelmissa, taideaineiden arviointia ja ajankohtaisia kehittämishankkeita. Kuvataide ja musiikki kuuluvat pakollisina oppiaineina opetussuunnitelmiin jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Useissa maissa myös käsityö, draama ja tanssi kuuluvat opetussuunnitelmiin, mediataide ja arkkitehtuuri harvemmin. Raportin mukaan alaluokilla (ISCED 1) taideaineet yltävät tavallisesti yhteensä prosenttiin kokonaistuntimäärästä ja yläluokilla (ISCED 2) niiden osuus pienenee useimmissa maissa yhteensä enintään 10 prosenttiin.
4 4 (5) Suomessa taideaineiden keskimääräinen osuus vuosiluokkien 1 4 kokonaistuntimäärästä on 20 % ja vuosiluokilla 5 9 osuus on 13 % (EACEA P9 Eurydice 2009). Vertailua vaikeuttaa eri maiden hyvin erilaiset tuntijakokäytännöt. Suomessa yhtenäisen peruskoulun myötä asteista on luovuttu. Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden opetus on jaettu kahteen eri vuosiluokkia ryhmittävään osaan (vuosiluokat 1 4 ja 5 9), eikä näin ollen raportista ilmene taideaineiden opetuksen tila vuosiluokilla 7 9. Kuvataiteen merkityksestä ja asemasta käydyn yhteiskunnallisen keskustelun keskeiset viestit Hallitusohjelman kulttuuripolitiikan ( ) tavoitteiksi esitetään mm. lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen. Taiteen merkitys kokonaisvaltaiselle kasvulle, tunnekasvatukselle, yhteisöllisyydelle nähdään tärkeänä osana yleissivistyksen kokonaisuutta. Taiteen tekemisen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle on noussut vahvasti esille niin tutkimuksissa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. (Hyyppä, Liikanen 2005; Hautala 2008, Rankanen, Hentinen, Mantere 2008). Visuaalista kulttuuria painottavan taidekasvatuksen tehtäväksi nähdään yhä yleisemmin kriittisyyteen ohjaaminen lähtökohtana oppilaan arki ja elämismaailma. Taidekasvatuksen kytkeytyminen laajempiin sosiokulttuurisiin yhteyksiin on taiteellisen kokemisen ja tekemisen lähtökohta. Koska visuaalisuuden merkitys on erilainen eri kulttuureissa, nähdään kuvataidekasvatus monikulttuurisuutta vahvistavana toimintana. Näin kuvataideopetus on ennen kaikkea kulttuuri- ja identiteettikasvatusta, jossa oppilas rakentaa siltoja henkilökohtaisen ja yhteisöllisen välille. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina voimakkaasti painotettu, että kuvataidetta tulisi olla kaikille yhteisenä oppiaineena läpi perusopetuksen. Muut näkökohdat, joita on syytä tarkastella tuntijakotyöryhmässä Kulttuurituotanto on luovan talouden keskeisiä menestystekijöitä kansallisen kilpailukyvyn parantamisessa. Kulttuuri on kokonaisuudessaan yhä merkittävämpi yhteiskunnan ja taloudellisen toiminnan alue. (Onko kulttuurilla vientiä? ON. 2007) Korkealle kehittyneessä yhteiskunnassa tarvitaan audiovisuaalisen median, arkkitehtuurin, tuotesuunnittelun sekä muun visuaalisen sisällön- ja tuotesuunnittelun osaajia. Kulttuurituotannon merkitys on kasvanut ja sen myötä kulttuuriosaamisen tarve (Rauhala 2009, 50). Kyky esteettisiin kokemuksiin rikastaa ihmisen elämää. Yhteinen taiteellinen toiminta tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä, jotka vaikuttavat hyvän ryhmähengen syntyyn (Liikanen 2003; Konlaan 2001; Hiltunen 2009). Taiteellisessa työskentelyssä välttämättömät flow -kokemukset vahvistavat ihmisen todellisuuskuvaa ja sen hallintaa (Csikszentmihalyi 1997). Taiteellinen toiminta voi toimia syrjäytymistä ehkäisten, erilaisuutta tulkiten ja hyvinvointia lisäten (Hyyppä 2005, 2007). Taidekasvatus voi myös parantaa muun oppimisen edellytyksiä riippumatta siitä suuntautuuko oppilas myöhemmin taidealalle (Rauhala 2008, 63). Suomalaisten oppilaiden huonoa viihtyvyyttä koulussa (Currie 2004, 44) tulisi tarkastella myös koulun toimintatavoista käsin. Osallistavaa ja yhteisöllistä kuvataidekasvatusta tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän koulun toimintakulttuurissa. Lähteet Bamford, Anne The Wow Factor. Global research compedium on the impact of the arts in education. Waxmann Münster. New York. ISBN Cantell, Timo Taide luovana, kulttuurisen aja taloudellisena pääomana. Teoksessa Taiteen mahdollisuuksista enemmän. Opetusministeriö. Helsinki. Csikszentmihalyi, Mihaly The Evolving Self. A Psychology for the Third Millenium. New York: Harper Collins Publishers. Currie, C., Roberts, C., Morgan, A., Smith, R., Settertobulte, W., Samdal, O. & Rasmussen, V. B Young People s health in context. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. World Health Organization. Denmark: Health policy for Children and Adolescents, No. 4.
5 5 (5) Eisner, Elliot W Educating Artistic Vision. Stanford University. NY: Macmillan Publishing Co. Arts and Cultural Education at School in Europe Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA P9 Eurydice). Brussels. Granö, Päivi & Laitinen, Sirkka Kuvaamataidon opetuksen tuloksellisuuskuva peruskoulussa. Tapaustutkimus viidessä ala-asteen ja kolmessa yläasteen koulussa. Teoksessa Esko Korkeakoski (toim.) Tapaustutkimuksia peruskoulun kuvaamataidon ja musiikin opetuksesta lukuvuonna Arviointi 3/1998, Hautala, Päivi-Maria Lupa tulla näkyväksi, Kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 341. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Hallitusohjelma. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Hiltunen, Mirja 2009.Yhteisöllinen taidekasvatus. Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Acta Universitatis Lapponiensis 160. Hyyppä, Markku T., Liikanen, Hanna-Liisa Kulttuuri ja terveys. Edita Prima Oy. Hyyppä, Markku T Me-hengen mahti. PS Kustannus. Hyyppä, Markku T Livskraft ur gemenskap: om social kapital och folkhälsa. Studentlitteratur AB. Konlaan, B.B Cultural Expierience and Health. Umeå University Medical Dissertation. New Series No 706. Umeå. Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriö Lasten ja nuorten mediafoorumi. Lehtonen, Mikko Surmaako kuva sanan? Multimodaalisuuden haasteet tekstintutkimukselle. Kieli yhteiskunnassa yhteiskunta kielessä. Mauranen, A. & L. Tiittula (toim.) AFinLAn vuosikirja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 60. Jyväskylä, s Liikanen, Hanna-Liisa Taide kohtaa elämän. Arts in Hostpital-hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki Onko kulttuurilla vientiä? ON! Esitys Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2007:9. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetuksen opetussuunnitelma-analyysi Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen seuranta lukuvuonna Yhteenveto Kulttuurin tulevaisuus selontekotoimikunnan taustaselvitysraportti. Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Luonnos Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Parsons, Michael How We Understand Art. A Cognitive Developmental Account of Aesthetic Experience. Cambridge: Cambridge University Press. Rauhala, Osmo Oppimalla uudistuva Suomi metropolien ja uuden yleissivistyksen haaste. Teoksessa Metropolit, Aasia ja yleissivistys, Esiselvityksiä ja matkakertomuksia. Kuusi, O., Tiihonen, P. (Toim.) Eduskunta. Tulevaisuusvaliokunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2008. s Rankanen, M., Hentinen, H., Mantere, M-H. Taideterapian perusteet Duodecim. Räsänen, Marjo Taidetta tulisi arvostaa myös tiedonhankinnan keinona. Mielipide. Helsingin Sanomat, Räsänen, Marjo Taide, taito, tieto ei kahta ilman kolmatta. Teoksessa Taide ja taito kiinni elämässä!. Aro, A., Hartikainen, M., Hollo, M., Järnefelt, H., Kauppinen, E., Ketonen, H., Manninen, M., Pietilä, M., Sinko, P. (Toim.). Moniste 2/2009. s Salminen, Antero Taidekasvatus tunnetta vai tietoa? Teoksessa Inkeri Koskinen (toim.) Pääjalkainen. Kuva ja havainto. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 77, Töyssy, Seppo Kuvaamataito nykykoulussa. Teoksessa Liisa Piironen & Antero Salminen (Toim.) Kuvitella vuosisata. Taidekasvatuksen juhlakirja. Taidekasvatuksen osasto. Taideteollinen korkeakoulu. s Wallin, Karin Reggio Emilia ja lapsen sata kieltä. LK-Kirjat. Hämeenlinna: Lasten Keskus.
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
Lisätiedot1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset
YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
LisätiedotOpas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu
Saarnilaakson koulu Opas valinnaisuuteen Sisällysluettelo 1. Valinnaisuus perusopetuksessa... 2 2. Valinnaiset aineet... 3 3. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit... 3 4. Arviointi... 4 Valinnaiset
LisätiedotValinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info huoltajille
Valinnaisaineet Järvenperän koulussa Info huoltajille 17.1.2018 Tervetuloa Ohjelma 17.45- Mahdollisuus kahvitteluun 18.00-18.30 Luokat 7ABC: Info valintojen tekemisestä, auditoriossa Luokat 7DEF: Tutustumista
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/2018 VUONIITYN PERUSKOULU JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika klo :15
JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika 3.4.2018 klo 17.40-19:15 Kokouspaikka Vuoniityn peruskoulu, Koukkusaarentie 9 Läsnä Das Bhowmik Elina, puheenjohtaja Taruvuori Teemu Luiskari Petri Tiikasalo Päivi
LisätiedotKalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet
Kalliomaan koulu Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet 2018-2019 Sisällys 1. Valinnaisten opintojen tehtävä... 3 2. Seitsemännen luokan jälkeen valittava taito- ja taideaine ja sen arviointi... 3
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...
i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO
LisätiedotValinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info 7. luokan oppilaille ja huoltajille
Valinnais Järvenperän koulussa Info 7. luokan oppilaille ja huoltajille 16.1.2019 Tervetuloa Klo 17.30- Klo 18-18.10 Klo 18.10-18.40 Mahdollisuus kahvitteluun Rehtorin aloitussanat Info valintojen tekemisestä
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen
Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotPerusopetuksen tuntijako
Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotKUVATAIDEOPETTAJAT RY - BILDKONSTLÄRARNA RF
Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Helsinki 2.9.2010 LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITEIDEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN
LisätiedotOpetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako
Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Outi Rinne 16.3.2016 Perusopetuksen ohjausjärjestelmä (1.1) Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
LisätiedotArviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen
Arviointi/AVI/JNS 11022019 Jaakko Väisänen Kriteeripohjainen arviointi Jaakko Väisänen Oppilaaseen ei enää kaadeta muistitietoa, vuosilukuja tai virrenvärssyjä... Peruskoulussa opiskellaan tietojen etsimistä,
LisätiedotPÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA
PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA Yhteisiä nostoja opetussuunnitelman 2014 perusteista, opetussuunnitelmasta 2016 sekä Opetushallituksen laatimista arvioinnin linjauksista opetussuunnitelmaan 2004.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
LisätiedotKirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info
Kirkonkylän yhtenäiskoulu 7lk. Info Ohjelma Klo 12.45 Klo 13.10 Info (Yleistä, Valinnaisaineet) Luokkiin (Luokanohjaajat) 19.10.2018 Alatunniste tähän 4 Yleistä 19.10.2018 Alatunniste tähän 5 YHTENÄISEN
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
LisätiedotYläkoulujen lukkarityöpaja
Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSESTA. Mikko Hartikainen KONSTIT.FI TAITEEN JA TAIDON VOIMAA KONSTIT Mediakeskus, Auditus 29.1.2010
AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSESTA Mikko Hartikainen KONSTIT.FI TAITEEN JA TAIDON VOIMAA KONSTIT Mediakeskus, Auditus 29.1.2010 Koulutuksen kehittämistyö OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN painopiste perusopetuksessa
LisätiedotMetsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2018-2019 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 3.-10.4.2018 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan
LisätiedotAarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotNäiden valinnaisten tuntien lisäksi oppilas valitsee lisäksi varsinaisia valinnaisia aineita, joiden määrä ja vaihtoehdot kuvataan tässä osuudessa.
VALINNAISUUS NÖYKKIÖN KOULUSSA Valinnaisuus peruskoulun vuosiluokilla 7. 9 jakautuu kahteen osaan: taide- ja taitoaineiden valinnaisiin tunteihin sekä varsinaisiin valinnaisiin aineisiin. Taide- ja taitoaineiden
LisätiedotTilaisuuden avaus. Mikko Hartikainen Minna Muukkonen. Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus
Tilaisuuden avaus Mikko Hartikainen Minna Muukkonen Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto 15.11.2010 Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Esiopetuksen ja
LisätiedotUusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi
Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,
LisätiedotValinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet
Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotLUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat)
Haminan koulu 4.-6.-luokkien VALINNAISAINEOPAS lv. 2017-2018 LUKUVUOSI 2017-2018 Uudessa opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen valinnaisaineita opetetaan neljännellä vuosiluokalla yksi 45 min. viikkotunti.
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotMarraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,
+
LisätiedotTIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS
TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotOPS-2016 kevät Juvan perusopetus
PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka.
LisätiedotKempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma
Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma Luku 16.21 Valinnaisaineet Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja oppimisympäristö sekä arviointi Valmistelijat: Pasi Jolanki,
LisätiedotOsaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotKäsityön opetusjärjestelyistä
Käsityön opetusjärjestelyistä Ilkka Kokkonen, Tiia Hintsa 24.3.2017 Toteutus Seitsemännellä Opetusaika luokalla opiskelu sekaryhmissä puoliksi käsityön opettajien kesken 2 vvt Opetustunnit Ryhmäkoko vähentyneet
LisätiedotTanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
LisätiedotMissä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan
Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään? Aikataulu Valtioneuvoston
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Torstai 10.12.2015 klo 18.00 Kunnanhallituksen kokoushuone Inkinen Anneli Koivukoski
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotKempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma
Kempeleen perusopetuksen opetussuunnitelma Luku 16.21 Valinnaisaineet Valinnaisaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja oppimisympäristö sekä arviointi Valmistelijat: Pasi Jolanki,
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2019 2020 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotMiltä pohjalta, mihin suuntaan?
Miltä pohjalta, mihin suuntaan? Lukiodiplomit uusissa opetussuunnitelmissa ja lukiodiplomien uudet ohjeet yksikön päällikkö, opetusneuvos Tiina Tähkä, Opetushallitus TÄYSI-IKÄINEN LUKIODIPLOMI UUDISTUU
LisätiedotMankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ
Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon
LisätiedotOppimisen arviointi taide- ja taitoaineissa
Oppimisen arviointi taide- ja taitoaineissa Eija Kauppinen, Mikko Hartikainen, Marjaana Manninen & Matti Pietilä OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus Perusopetuksen
LisätiedotAseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa
LisätiedotKasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila
Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille
LisätiedotLUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden
LisätiedotMetsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan
LisätiedotMetsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa
Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2018-2019 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 26.3.-7.4.2019 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 2014 MUUTTAMINEN, OPH
SASTAMALAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET: OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 24.4.2017 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN 2014 MUUTTAMINEN, OPH-866-2017 Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotPATENIEMEN KOULU A2 KIELEN JA VALINNAISAINEIDEN OPAS 5-6 LK Päivitetty
PATENIEMEN KOULU A2 KIELEN JA VALINNAISAINEIDEN OPAS 5-6 LK 2019 2020 Päivitetty 14.1.2019 A2 VALINTA 5. ja 6. LUOKALLE Mikäli oppilas ei valitse vapaaehtoista kieltä, siirry tekemään valinnaisainevalintoja!
LisätiedotYläkoulun valinnaisainetarjotin Myllytullin koulussa lv
Yläkoulun valinnaisainetarjotin Myllytullin koulussa lv. 2018-2020 Kolmenlaisia valinnaisia aineita 1.vaihe 4 vvh Taide- ja taitoaineiden (taitai) valinnaiset tunnit tarkoittaa Oulun yläkouluissa 4vvh
LisätiedotYLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT
YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET
LisätiedotErikoisluokkatoiminta
Erikoisluokkatoiminta Yleistä erikoisluokkatoiminnasta erikoisluokkatoiminta on tavoitteellista, erikoisluokan opetussuunnitelman mukaista opetusta oppilas voi opiskella yleisopetukseen kuuluvaa oppiainetta,
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotKoulut voivat halutessaan jaksottaa ja kurssittaa opetuksensa. Jaksoja voi olla joko 1, 2 tai 4.
Vantaan yläkoulujen OPS puu Primuksessa Tässä ohjeistuksessa kuvataan yläkoulun Primuksen ops -puun rakentamista ja arvioinnin teknistä toteuttamista. Opetussuunnitelman perusteissa ja Vantaan kaupungin
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
Lisätiedot6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet
6.17 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotJoensuun steinerkoulun valinnaisaineopas lukuvuodelle
Joensuun steinerkoulun valinnaisaineopas lukuvuodelle 2017-2018 VALINNAISAINEIDEN VALINTA Valinnaisaineet ovat pakollinen osa oppilaiden oppimäärää. Opetussuunnitelmamme tarjoaa erilaisia valinnanmahdollisuuksia
LisätiedotLausuntoja tuntijaosta
Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 23.2.2018 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotOpetushallituksen linjauksen mukaisesti koulutuksen järjestäjä päättää, miten taide- ja taitoaineisiin sidotut valinnaistunnit käytetään.
Koulutuksen järjestäjälle Käsityö-oppiaineen asema on vaikea uudessa tuntijaossa Allekirjoittaneet pedagogiset aineyhdistykset ovat huolissaan käsityöoppiaineen tulevaisuudesta, käsityön oppimistuloksista
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA
TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 15
25.02.2015 Sivu 1 / 1 827/12.01.00/2015 15 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Elina Rönkkö, puh. 050 320 0607 Leena Lemiläinen-Honkanen,
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 6.luokka Johdanto Uuden opetussuunnitelman mukaisesti Veromäen koulussa opiskellaan valinnaisaineita alakoulun neljänneltä luokalta alkaen. Valinnaisten opintojen opiskelu
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
Lisätiedot