MUISTIO 1 (5) Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle. KUVATAIDE Opetusneuvos Mikko Hartikainen. 1.

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (5) Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle KUVATAIDE Opetusneuvos Mikko Hartikainen 1. Yleistä Kuvataide on visuaalista kulttuurikasvatusta. Se antaa oppilaalle monipuolisia tietoja ja taitoja visuaalisen kulttuurin eri osa-alueista, joita ovat kuvataide, muotoilu, arkkitehtuuri, esineympäristö, rakennettu ympäristö ja visuaalinen media. Taide ja luovuus ovat yhteiskunnan kulttuurisia perustekijöitä. Opetusministeriön asettaman Kulttuurin tulevaisuus -selontekotoimikunnan väliraportissa taide ja kulttuuri määritellään inhimillisen olemassaolon itseisarvoisina ja välttämättöminä perusasioina, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, sekä suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan (Opetusministeriö 2009). Kuvataiteen tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa sekä yleissivistyksen perustan ja jatko-opintojen ja työelämän edellyttämien valmiuksien luomisessa Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta (VNA 1435/ mom). Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa kuvataideopetuksen keskeinen tavoite on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin. Opetuksen tavoitteena on myös kehittää mielikuvitusta, edistää ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Opetus tähtää visuaalisen ympäristön tuntemukseen, joka on osa kulttuurista ymmärrystä. Se luo perustaa oppilaan omien kulttuuristen juurien ja vieraiden kulttuurien arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteessa ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset ( 2004, 234). Lapsen ja nuoren kasvussa itsensä ilmaisemisen tarve on keskeistä (Wallin 2000, 102). Yleissivistävässä koulussa tulisi pyrkiä siihen, että lapset eivät vain hankkisi valmiita kulttuurin työvälineitä, vaan niiden käyttöä opeteltaisiin muuntelemaan ja laajentamaan (Salminen 2005, ). Itse tekeminen antaa ajatuksille muodon, tekee aineettomasta konkreettisen ja käsiteltävän. Näin taidekasvatus tukee tasapainoista ja kokonaisvaltaista kasvua. Oppilaat kokevat kuvataiteen opiskelun yleensä miellyttäviksi (Granö, Laitinen 1998, 83 84; Töyssy 1996, 48), ja kuvataidekasvatuksella on merkitystä oppilaiden koulussa viihtymisen kannalta. Kuvataiteellinen kehittyminen on ilmaisun taitojen sekä esteettisen arviointikyvyn kehittymistä. Kuvallisen ilmaisun ja esteettisen arviointikyvyn kehittyminen pysähtyvät, jos niitä ei opiskella (Parsons 1987, 22 26; Eisner 1972, 96 97). Kuvataidekasvatusta tulee myös tarkastella kehollisuuteen perustuvana kokemuksellisena tiedonhankintana. Erilaiset tiedonhankinnan tavat (kuva, ääni, liike ja sana) ovat samanarvoisia tapoja tutkia ja esittää todellisuutta. Kognitiotiede lähestyy oppimista huomioiden tasapuolisesti eri aistit ja tietämisen tavat. (Räsänen 2006, 2009). Visuaalisuus hallitsee median maailmaa. Internet on noussut nuorten merkityksellisemmäksi mediaksi 2000-luvulla. On kuitenkin niin, että nuorten internetissä käyttämä aika painottuu viihteeseen ja viihteelliseen kommunikaatioon. Vaikka verkko ja sosiaalinen media mahdollistaa sisällöntuottamisen ja -muokkaamisen, vain murto-osa lapsista ja nuorista tekee niin (Liikenne- ja viestintäministeriö 2008, 8 9). Luova tuottaminen ei kehity itsestään. Kuva ei myöskään ole enää tekstin kuvittaja, vaan teksti toimii usein kuvan palvelijana. On yhä yleisempää, että eri taidemuotojen rajat ylitetään (Lehtonen 2002). Kuvataiteen perusteteksti painottaa visuaalisen median opetusta aikaisempaa enemmän. Oppilas oppii visuaalisen median luovaa käyttöä, median viestien syvällistä ymmärtämistä ja analysointia. Kuvataidekasvatus kehittää oppilaan aktiivista, uutta luovaa ja kriittistä suhdetta kulttuuriin kuluttajaroolin kustannuksella.

2 2 (5) Kuvataiteen opetus kehittää myös oppilaan ymmärrystä ympäristön, arkkitehtuurin ja muotoilun kielestä. Ympäristöä tarkastellaan suhteessa itseen, omiin kokemuksiin ja arvostuksiin sekä osana kulttuurin kerrostumia. Ympäristön esteettisiin arvoihin opitaan ottamaan kantaa. Taiteen ja visuaalisen kulttuurin tuntemuksen kautta oppilas voi saada kosketuksen sellaiseen kulttuuriin, joka on itselle vieras. Suvaitsevaisuutta opitaan, kun nähdään eri kulttuuripiireissä ja eri aikakausina tehtyä, erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien taidetta ja visuaalista kulttuuria (Cantell 2002, 14). Kuvataiteen tuntijaossa olevan tuntimäärän ja aseman kehittyminen ja muutokset peruskoulun olemassaolon aikana Kaikille yhteisenä opetetun kuvataiteen ( saakka kuvaamataito) tuntimäärä on laskenut vuoden 1993 tuntijakoon saakka. Sekä vuoden 1993 että vuoden 2001 tuntijaossa kuvataiteen minimituntimääräksi säädettiin 8 vuosiviikkotuntia. Oppilaan opiskeleman kuvataiteen opetuksen kokonaistuntimäärän laskuun on vaikuttanut vuoden 2001 tuntijaossa tapahtunut valinnaisaineiden opetukseen suunnatun tuntimäärän laskeminen enintään 20 vuosiviikkotunnista vähintään 13 vuosiviikkotuntiin. Tarkennuksia tuntitaulukkoon: - Vuoden 1970 tuntijaossa musiikille ja kuvaamataidolle oli merkitty vuosiluokille 3 6 yhteensä 4 vuosiviikkotuntia - Vuoden 1970 tuntijaossa kaikissa kouluissa tarjottavien valinnaisaineiden (musiikki, kuvaamataito, kotitalous, tekstiilikäsityö, puutyö, metallityö sekä kone- ja sähköoppi) vuosittainen tuntimäärä vuosiluokilla 7 9 oli 2 3 vvt - Vuoden 1970 tuntijaon mukaan oppilaan tuli valita opinto ohjelmaansa valinnaisaineita vuosiluokilla 7 9 niin paljon, että kokonaisvuosiviikkotuntimääräksi tuli Vuoden 1970 tuntijaossa kuvataiteen tuntimääräksi on merkitty yhteensä 11 vuosiviikkotuntia - Vuoden 1985 tuntijaossa musiikki ja kuvaamataito olivat 8. ja 9. luokalla vaihtoehtoisia aineita - Vuoden 2001 tuntijaossa taide- ja taitoaineille on varattu minimituntimäärän lisäksi 12 vvt yhteistä opetusaikaa - Vuoden 2001 tuntijaossa valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. - *Keskimääräiset osuudet kaikille yhteisestä vuosiviikkotuntimäärästä ala- ja yläkoulussa perustuu Opetushallituksen perusopetuksen taide- ja taitoaineiden lukuvuoden toteutumisen seurannan tuloksiin. Prosenttiluvut sisältävät yhteisen opetusajan osuuden ns. välystunnit ( 2009)

3 3 (5) Opetussuunnitelmaseurannan ja oppimistulosten arviointien tuottama tieto kuvataiteen tuntimäärän toteutumisesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista, haasteista ja toiveista Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelma-analyysin mukaan vuoden 2001 tuntijaon paikallisessa soveltamisessa oli havaittavissa puutteita tai virheellisyyksiä kuvataiteen osalta. Sekä tämän opetussuunnitelma-analyysin että Opetushallituksen perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen seurannan tulosten pohjalta voidaan sanoa, että taide- ja taitoaineiden tuntijako on osalle kouluja epäselvä. Tältä osin tuntijaon rakennetta ja terminologiaa tulisi selkiyttää. Molempien selvitysten tulokset osoittavat, että luokilla 8 9 kuvataiteen opetus on pääasiassa valinnaisena aineena annetun opetuksen varassa. Seurannan tulosten mukaan kaikille yhteistä kuvataiteen opetusta annettiin 8. luokalla vain 14,3 %:ssa ja 9. luokalla ainoastaan 2,7 %:ssa yläkouluista. Kaikille yhteisten kuvataiteen opintojen päättyminen ennen päättövaihetta on ongelmallista erityisesti päättöarvioinnin ja jatko-opintojen näkökulmasta. Opetushallituksen perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen seurannan tulosten mukaan kuvataidetta opetettiin perusopetuksessa kaikille yhteisenä oppiaineena yhtenäiskouluissa keskimäärin 12,2 ja erilliskouluissa keskimäärin 12,8 vuosiviikkotuntia. Musiikin, kuvataiteen, käsityön ja liikunnan käyttöön varatusta yhteisestä opetusajasta (12 vvt) kuvataiteella oli suurin keskimääräinen osuus (4,2 4,8 vvt). Pääosa (84,4 %) yhteisenä oppiaineena annettavasta kuvataiteen opetuksesta annettiin alakouluissa. Yläkouluissa 7 9 kaikille yhteisen kuvataiteen opetuksen vuosiviikkotuntimäärä oli keskimäärin 2. Valinnaista kuvataiteen opetusta tarjottiin eniten vuosiluokilla 8 9, jolloin sitä antoi noin % kyselyyn vastanneista yhtenäiskouluista. Vuosiluokilla 8 9 tyypillisin valinnaistuntimäärä oli 2 vuosiviikkotuntia. Seitsemännellä luokalla 81 %:ssa kouluista ei tarjottu lainkaan valinnaisia kuvataiteen tunteja. Kuvataiteen painotettua opetusta annettiin 8,2 %:ssa kaikista vastanneista kouluista (9,2 %:ssa alakouluista, 5,4 %:ssa yläkouluista ja 7,9 %:ssa yhtenäiskouluista). Taide- ja taitoaineiden oppimistulosten arviointi suoritetaan Opetushallituksen toimesta Alustavia tuloksia saadaan keväällä Lopullinen raportti valmistuu talvella Opetussuunnitelmaseurannan tuottama tieto nykyisten perusteiden sisältämän kuvataiteen tavoitteiden toteutumisesta sekä kuvataiteen osuuden laadusta paikallisissa opetussuunnitelmissa Opetushallituksen ja Hämeenlinnan kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa mukana olleet taide- ja taitoaineiden opettajat toivoivat, että seuraava tuntijako mahdollistaisi taide- ja taitoaineiden kaikille yhteisen opetuksen perusopetuksen päättövaiheessa. Kuvataiteen opetustuntien määrää pidettiin myös liian vähäisenä. Päättötodistuksen kuvataiteen arvosanan määräytyminen tavallisesti jo 7. vuosiluokan päättyessä koettiin epäkohtana muun muassa hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja jatko-opintojen näkökulmasta. Kuvataiteen perusteita toivottiin kehitettävän niin, että ne olisivat nykyistä enemmän tavoitteita linjaavia ja vähemmän sisältöpainotteisia. Kansainväliseen tarkasteluun perustuvat keskeiset näkökulmat, jotka liittyvät kuvataiteen tuntimääriin, asemaan ja kehittymiseen Unescolle tehty laaja kansainvälinen taideopetusta koskeva tutkimus osoitti suomalaisen taidekasvatuksen vahvuuksiksi mm. korkeatasoisen taideopettajien koulutuksen, opetussuunnitelmat, uuden teknologian käytön, yhteistyön kulttuuritoimijoiden kanssa ja erilaiset taidekasvatusprojektit. (Bamford 2006). EU:n koulutustiedon verkoston Eurydicen julkaisema koulujen taideaineiden opetusta koskeva selvitys Arts and cultural education at school in Europe tarkastelee muun muassa taideaineiden tavoitteita ja asemaa eri maiden opetussuunnitelmissa, taideaineiden arviointia ja ajankohtaisia kehittämishankkeita. Kuvataide ja musiikki kuuluvat pakollisina oppiaineina opetussuunnitelmiin jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Useissa maissa myös käsityö, draama ja tanssi kuuluvat opetussuunnitelmiin, mediataide ja arkkitehtuuri harvemmin. Raportin mukaan alaluokilla (ISCED 1) taideaineet yltävät tavallisesti yhteensä prosenttiin kokonaistuntimäärästä ja yläluokilla (ISCED 2) niiden osuus pienenee useimmissa maissa yhteensä enintään 10 prosenttiin.

4 4 (5) Suomessa taideaineiden keskimääräinen osuus vuosiluokkien 1 4 kokonaistuntimäärästä on 20 % ja vuosiluokilla 5 9 osuus on 13 % (EACEA P9 Eurydice 2009). Vertailua vaikeuttaa eri maiden hyvin erilaiset tuntijakokäytännöt. Suomessa yhtenäisen peruskoulun myötä asteista on luovuttu. Tuntijaossa taide- ja taitoaineiden opetus on jaettu kahteen eri vuosiluokkia ryhmittävään osaan (vuosiluokat 1 4 ja 5 9), eikä näin ollen raportista ilmene taideaineiden opetuksen tila vuosiluokilla 7 9. Kuvataiteen merkityksestä ja asemasta käydyn yhteiskunnallisen keskustelun keskeiset viestit Hallitusohjelman kulttuuripolitiikan ( ) tavoitteiksi esitetään mm. lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen. Taiteen merkitys kokonaisvaltaiselle kasvulle, tunnekasvatukselle, yhteisöllisyydelle nähdään tärkeänä osana yleissivistyksen kokonaisuutta. Taiteen tekemisen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle on noussut vahvasti esille niin tutkimuksissa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. (Hyyppä, Liikanen 2005; Hautala 2008, Rankanen, Hentinen, Mantere 2008). Visuaalista kulttuuria painottavan taidekasvatuksen tehtäväksi nähdään yhä yleisemmin kriittisyyteen ohjaaminen lähtökohtana oppilaan arki ja elämismaailma. Taidekasvatuksen kytkeytyminen laajempiin sosiokulttuurisiin yhteyksiin on taiteellisen kokemisen ja tekemisen lähtökohta. Koska visuaalisuuden merkitys on erilainen eri kulttuureissa, nähdään kuvataidekasvatus monikulttuurisuutta vahvistavana toimintana. Näin kuvataideopetus on ennen kaikkea kulttuuri- ja identiteettikasvatusta, jossa oppilas rakentaa siltoja henkilökohtaisen ja yhteisöllisen välille. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina voimakkaasti painotettu, että kuvataidetta tulisi olla kaikille yhteisenä oppiaineena läpi perusopetuksen. Muut näkökohdat, joita on syytä tarkastella tuntijakotyöryhmässä Kulttuurituotanto on luovan talouden keskeisiä menestystekijöitä kansallisen kilpailukyvyn parantamisessa. Kulttuuri on kokonaisuudessaan yhä merkittävämpi yhteiskunnan ja taloudellisen toiminnan alue. (Onko kulttuurilla vientiä? ON. 2007) Korkealle kehittyneessä yhteiskunnassa tarvitaan audiovisuaalisen median, arkkitehtuurin, tuotesuunnittelun sekä muun visuaalisen sisällön- ja tuotesuunnittelun osaajia. Kulttuurituotannon merkitys on kasvanut ja sen myötä kulttuuriosaamisen tarve (Rauhala 2009, 50). Kyky esteettisiin kokemuksiin rikastaa ihmisen elämää. Yhteinen taiteellinen toiminta tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä, jotka vaikuttavat hyvän ryhmähengen syntyyn (Liikanen 2003; Konlaan 2001; Hiltunen 2009). Taiteellisessa työskentelyssä välttämättömät flow -kokemukset vahvistavat ihmisen todellisuuskuvaa ja sen hallintaa (Csikszentmihalyi 1997). Taiteellinen toiminta voi toimia syrjäytymistä ehkäisten, erilaisuutta tulkiten ja hyvinvointia lisäten (Hyyppä 2005, 2007). Taidekasvatus voi myös parantaa muun oppimisen edellytyksiä riippumatta siitä suuntautuuko oppilas myöhemmin taidealalle (Rauhala 2008, 63). Suomalaisten oppilaiden huonoa viihtyvyyttä koulussa (Currie 2004, 44) tulisi tarkastella myös koulun toimintatavoista käsin. Osallistavaa ja yhteisöllistä kuvataidekasvatusta tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän koulun toimintakulttuurissa. Lähteet Bamford, Anne The Wow Factor. Global research compedium on the impact of the arts in education. Waxmann Münster. New York. ISBN Cantell, Timo Taide luovana, kulttuurisen aja taloudellisena pääomana. Teoksessa Taiteen mahdollisuuksista enemmän. Opetusministeriö. Helsinki. Csikszentmihalyi, Mihaly The Evolving Self. A Psychology for the Third Millenium. New York: Harper Collins Publishers. Currie, C., Roberts, C., Morgan, A., Smith, R., Settertobulte, W., Samdal, O. & Rasmussen, V. B Young People s health in context. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. World Health Organization. Denmark: Health policy for Children and Adolescents, No. 4.

5 5 (5) Eisner, Elliot W Educating Artistic Vision. Stanford University. NY: Macmillan Publishing Co. Arts and Cultural Education at School in Europe Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA P9 Eurydice). Brussels. Granö, Päivi & Laitinen, Sirkka Kuvaamataidon opetuksen tuloksellisuuskuva peruskoulussa. Tapaustutkimus viidessä ala-asteen ja kolmessa yläasteen koulussa. Teoksessa Esko Korkeakoski (toim.) Tapaustutkimuksia peruskoulun kuvaamataidon ja musiikin opetuksesta lukuvuonna Arviointi 3/1998, Hautala, Päivi-Maria Lupa tulla näkyväksi, Kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 341. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Hallitusohjelma. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Hiltunen, Mirja 2009.Yhteisöllinen taidekasvatus. Performatiivisesti pohjoisen sosiokulttuurisissa ympäristöissä. Acta Universitatis Lapponiensis 160. Hyyppä, Markku T., Liikanen, Hanna-Liisa Kulttuuri ja terveys. Edita Prima Oy. Hyyppä, Markku T Me-hengen mahti. PS Kustannus. Hyyppä, Markku T Livskraft ur gemenskap: om social kapital och folkhälsa. Studentlitteratur AB. Konlaan, B.B Cultural Expierience and Health. Umeå University Medical Dissertation. New Series No 706. Umeå. Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriö Lasten ja nuorten mediafoorumi. Lehtonen, Mikko Surmaako kuva sanan? Multimodaalisuuden haasteet tekstintutkimukselle. Kieli yhteiskunnassa yhteiskunta kielessä. Mauranen, A. & L. Tiittula (toim.) AFinLAn vuosikirja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 60. Jyväskylä, s Liikanen, Hanna-Liisa Taide kohtaa elämän. Arts in Hostpital-hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki Onko kulttuurilla vientiä? ON! Esitys Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi Opetusministeriön julkaisuja 2007:9. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetuksen opetussuunnitelma-analyysi Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden toteutumisen seuranta lukuvuonna Yhteenveto Kulttuurin tulevaisuus selontekotoimikunnan taustaselvitysraportti. Kulttuuri - tulevaisuuden voima. Luonnos Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Parsons, Michael How We Understand Art. A Cognitive Developmental Account of Aesthetic Experience. Cambridge: Cambridge University Press. Rauhala, Osmo Oppimalla uudistuva Suomi metropolien ja uuden yleissivistyksen haaste. Teoksessa Metropolit, Aasia ja yleissivistys, Esiselvityksiä ja matkakertomuksia. Kuusi, O., Tiihonen, P. (Toim.) Eduskunta. Tulevaisuusvaliokunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2008. s Rankanen, M., Hentinen, H., Mantere, M-H. Taideterapian perusteet Duodecim. Räsänen, Marjo Taidetta tulisi arvostaa myös tiedonhankinnan keinona. Mielipide. Helsingin Sanomat, Räsänen, Marjo Taide, taito, tieto ei kahta ilman kolmatta. Teoksessa Taide ja taito kiinni elämässä!. Aro, A., Hartikainen, M., Hollo, M., Järnefelt, H., Kauppinen, E., Ketonen, H., Manninen, M., Pietilä, M., Sinko, P. (Toim.). Moniste 2/2009. s Salminen, Antero Taidekasvatus tunnetta vai tietoa? Teoksessa Inkeri Koskinen (toim.) Pääjalkainen. Kuva ja havainto. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 77, Töyssy, Seppo Kuvaamataito nykykoulussa. Teoksessa Liisa Piironen & Antero Salminen (Toim.) Kuvitella vuosisata. Taidekasvatuksen juhlakirja. Taidekasvatuksen osasto. Taideteollinen korkeakoulu. s Wallin, Karin Reggio Emilia ja lapsen sata kieltä. LK-Kirjat. Hämeenlinna: Lasten Keskus.