PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi ulosottolaissa olevat tuomioita ja muita ulosottoperusteita koskevat säännökset, ulosoton yleiset menettelysäännökset sekä muun muassa häätöä koskevat säännökset. Ulosoton asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta sekä kuulemista ja päätöksen perustelemista koskevilla säännöksillä ulosottomenettelyä on tarkoitus kehittää niin, että oikeusturva ja viranomaismenettelylle perustuslaissa asetetut vaatimukset toteutuisivat aikaisempaa paremmin. Ulosottoviranomaisen esteellisyysperusteita tiukennettaisiin jonkin verran. Luonnollista henkilöä koskevalle ulosotolle ehdotetaan enimmäiskestoa. Tuomion ja muun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika olisi 15 vuotta. Jos kuitenkin velkojana on luonnollinen henkilö tai kysymys on korvauksesta asiassa, jossa on tuomittu vankeutta tai yhdyskuntapalvelua, määräaika olisi 20 vuotta. Määräajan jälkeen saatava ei kelpaisi enää myöskään konkurssisaatavaksi. Määräaikoja sovellettaisiin taannehtivasti enintään kymmenen vuoden ajalta ennen lain voimaantuloa. Muilta osin ulosottoperusteita koskeviin säännöksiin ei ehdoteta merkittäviä asiallisia muutoksia. Esitys liittyy ulosoton uuden tietojärjestelmän käyttöön ottamiseen. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa valtakunnallisen ulosottorekisterin perustamisen. Rekisteri luo edellytykset velalliskohtaiselle menettelylle ja sähköiselle asioinnille. Esitykseen sisältyvät säännökset muun muassa siitä, mitä tietoja ulosottorekisteriin saadaan tallettaa ja kenelle tietoja voidaan luovuttaa. Suurin osa esityksen säännöksistä on ulosoton yleisiä menettelysäännöksiä, joita sovelletaan maksuvelvoitteen täytäntöönpanon lisäksi myös luovutus-, tekemis- ja kieltovelvoitteen täytäntöönpanossa, häädössä sekä soveltuvin osin turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanossa. Menettelysäännösten uudistamisella pyritään asiakaskeskeisyyteen ja joustavuuteen ulosottomenettelyssä. Ulosottoasian vireillepanossa luovuttaisiin oikeuspaikkasäännöksistä. Velkoja voisi hakea ulosottoa jättämällä hakemuksen jollekin paikalliselle ulosottoviranomaiselle. Hakemus ohjattaisiin viran puolesta tiettyyn ulosottopiiriin, jossa vastaava ulosottomies käsittelisi keskitetysti saman velallisen kaikki ulosottoasiat. Sähköistä asiointia asian vireillepanossa ja menettelyssä edistettäisiin. Ennen täytäntöönpanon aloittamista velalliselle yleensä annettaisiin vireilletuloilmoitus ja maksukehotus. Nykyistä ulosottokäytäntöä vastaavasti velallisen asunto ei enää olisi lähtökohtainen toimituspaikka. Asiakirjan tiedoksiantotapoja ehdotetaan jonkin verran monipuolistettaviksi. Yksipuolinen tuomio, jota ei ole annettu tiedoksi, pyrittäisiin nykyistä useammin antamaan tiedoksi ulosottomenettelyssä. Ulosottomies voisi suorittaa väliaikaisen täytäntöönpanotoimen silloin, kun ulosmittauksen toimittamiselle on väliaikainen este. Esitykseen sisältyvät säännökset myös velalliselle kuuluvan omaisuuden etsimisestä. Ulosottoselvityksen merkitystä on korostettu ja pyritty siihen, että ulosottoselvitys tehtäisiin säännöllisin väliajoin. Esitykseen sisältyvät voimassa olevaan lakiin perustuvat säännökset siitä, mitä seikkoja ulosottomiehellä on oikeus tiedustella velalliselta ja sivulliselta. Salassa pidettävän tiedon luovuttamisesta muille viranomaisille säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Ulosoton takaisinsaannin käytettävyyttä pyritään eri tavoin parantamaan. Hakijan valinnanmahdollisuuksien laajentamiseksi ehdotetaan säädettäväksi erityinen suppean ulosoton muoto. Suppea ulosotto on tarkoitettu nopeaksi ja edulliseksi menettelyksi, joka perustuu tiettyjen rekistereiden Z

2 2 tarkastamiseen ja jonka kohteena olisi yleensä palkka, eläke tai veronpalautus. Hakijalla olisi oikeus saada saatavansa merkityksi ulosottorekisteriin passiiviasiaksi, jollei saatavalle ole tullut täyttä kertymää. Ulosmittaukseen voitaisiin silloin ryhtyä ilman uutta hakemusta kahden vuoden ajan, jos velallisella havaitaan olevan ulosmittauskelpoista omaisuutta. Lisäksi uudistettaisiin säännökset, jotka koskevat asiamiestä, useaan velalliseen samanaikaisesti kohdistuvaa täytäntöönpanoa, toimituksen aikaa, paikkaa ja julkisuutta, samoin kuin säännökset, jotka koskevat pöytäkirjaa, ulosottomiehen päätöstä, vakuutta, uhkasakkoa, voimakeinoja ja virka-apua. Harkinnanvaraista vahingonkorvauksen maksamista valtion varoista ilman oikeudenkäyntiä ehdotetaan laajennettavaksi. Ulosottolain uuteen 6 a lukuun sijoitettaisiin muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevat säännökset. Ne koskevat häätöä sekä luovutus-, tekemis- ja kieltovelvoitetta. Etenkin häädön osalta voimassa olevan ulosottolain säännökset ovat hyvin puutteelliset. Muuttopäivää voitaisiin ehdotuksen mukaan tietyin edellytyksin siirtää myöhemmäksi. Häädetylle kuuluvan omaisuuden huolehtimisesta säädettäisiin nimenomaisesti. Määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annettuun asetukseen lisättäisiin säännös, jonka mukaan jo ulosottohakemus katkaisisi saatavan vanhentumisen. Esitykseen liittyy lisäksi ehdotus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena tältä osin on selventää ulosottoviranomaisen asiakirjoja koskevaa salassapitosäännöstä ulosottorekisterin käyttöönottamisen pohjalta. Lisäksi esitykseen liittyy ulosottomaksuista annetun lain uudistaminen passiivirekisteröinnin ja suppean ulosoton käyttöönottamisen johdosta. Esitykseen sisältyy lisäksi kahdeksan muun lain muutosehdotukset. Ehdotus perustuu olennaisilta osin ulosoton uuteen tietojärjestelmään. Tämän vuoksi ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti tietojärjestelmän käyttöönottamisen kanssa 1 päivänä maaliskuuta 2003.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYSLUETTELO...3 YLEISPERUSTELUT Johdanto Nykytila Lainsäädäntö ja käytäntö...7 Yleistä...7 Ulosottoperusteet...8 Ulosoton tietojärjestelmä ja rekisterit...8 Ulosoton hakeminen...9 Ulosottomiehen tietojensaanti ja salassa pidettävät tiedot...9 Ulosoton takaisinsaantikanne...10 Ulosottoasian vireilläolon päättyminen ja estetodistus...10 Häätömenettely Lainsäädäntö eräissä muissa maissa...10 Yleistä...10 Ruotsi...10 Norja...12 Tanska...13 Saksa Nykytilan arviointi...15 Asianmukaisuuden vaatimus...15 Ulosoton pitkäkestoisuus...15 Tietojärjestelmä, tietojensaanti ja salassa pidettävät tiedot...16 Takaisinsaantikanne, ulosoton este, rajoitettu ulosotto ja häätö Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Yleistä Ulosottoperusteet...18 Yleistä ulosottoperusteen määräaikaisuudesta...18 Määräajan pituus...19 Määräajan umpeen kulumisen vaikutus ja väärinkäytökset...21 Taannehtivuus...21 Vanhentumisen katkaiseminen Ulosoton tietojärjestelmä ja rekisterit Ulosoton hakeminen Ulosottomiehen tietojensaanti ja salassa pidettävät tiedot Ulosoton takaisinsaantikanne Ulosottoasian vireilläolon päättyminen ja estetodistus Häätömenettely Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset...26

4 4 Tietojärjestelmän käyttöönottaminen...26 Ulosottomaksujen vaikutukset valtiontalouteen ja ulosoton asianosaisten asemaan...26 Muiden ehdotusten vaikutus valtiontalouteen...27 Vaikutukset kotitalouksien, kansalaisten ja elinkeinoelämän asemaan Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Asian valmistelu Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja...33 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Ulosottolaki luku. Yleiset säännökset luku. Ulosottoperusteet luku. Yleiset menettelysäännökset luku. Ulosmittauksesta luku. Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta luku Ulosmittauksesta kertyneitten varain tilityksestä ja jakamisesta a luku. Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpano luku. Ulosottoasiain kuluista luku. Itseoikaisu, täytäntöönpanoriita ja täytäntöönpanon keskeyttäminen luku. Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn luku. Erinäiset säännökset Laki verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin Asetus määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Laki ulosottomaksuista Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta Laki osamaksukaupasta Oikeudenkäymiskaari luku. Turvaamistoimista Laki välimiesmenettelystä Laki yrityksen saneerauksesta Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä Konkurssisääntö Tarkemmat säännökset ja määräykset Voimaantulo Säätämisjärjestys Omaisuudensuoja Yksityisyyden suoja LAKIEHDOTUKSET ulosottolain muuttamisesta...224

5 5 verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 ja 24 :n muuttamisesta ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 20 ja 25 :n muuttamisesta osamaksukaupasta annetun lain 9 ja 16 :n muuttamisesta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun muuttamisesta välimiesmenettelystä annetun lain 45 :n muuttamisesta yrityksen saneerauksesta annetun lain 37 :n muuttamisesta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 53 ja 60 :n muuttamisesta konkurssisäännön 6 ja 25 :n muuttamisesta LIITE RINNAKKAISTEKSTIT ulosottolain muuttamisesta verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen 1 muuttamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 ja 24 :n muuttamisesta ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 20 ja 25 :n muuttamisesta osamaksukaupasta annetun lain 9 ja 16 :n muuttamisesta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun muuttamisesta välimiesmenettelystä annetun lain 45 :n muuttamisesta yrityksen saneerauksesta annetun lain 37 :n muuttamisesta yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 53 ja 60 :n muuttamisesta konkurssisäännön 6 ja 25 :n muuttamisesta...399

6 6 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin paikallishallintouudistuksen yhteydessä. Vuonna 1996 uudistettiin ulosoton viranomaisorganisaatio, muutoksenhakua koskevat säännökset sekä useita menettelysäännöksiä. Ulosotonhaltijalaitos lakkautettiin ja sille kuuluneet tehtävät siirrettiin muille viranomaisille Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annettu laki (619/1996) uudistettiin kokonaisuudessaan. Uudistukset tulivat voimaan 1 päivänä joulukuuta Tämän jälkeen on 1990-luvun lopulla toteutettu useita osittaisuudistuksia. Niissä on yhtäältä tehostettu ulosottomenettelyä silloin, kun velallinen pyrkii epäasianmukaisin keinoin välttämään ulosottoa. Toisaalta vuonna 1997 on laajennettu velallisen erottamisetua ja otettu käyttöön niin sanottu vapaakuukausimalli palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa. Lapsen elatusavun perintää koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Tämä esitys muodostaa ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen. Esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi ulosottoperustetta koskevat säännökset ja eri täytäntöönpanon muodoille yhteiset menettelysäännökset. Esitys sisältää ulosottomenettelyn perusrakenteisiin vaikuttavia muutoksia, kuten velalliskohtaisen ulosottoasioiden käsittelyn. Tärkeinä voidaan pitää myös ulosottomenettelyn asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta koskevia yleisiä säännöksiä. Uudistuksen taustalla ovat Ulosotto toimikunnan mietintö (komiteanmietintö 1998:2), siitä saadut lausunnot sekä 16 päivänä marraskuuta 1999 valmistunut ulosoton kehittämisen kokonaissuunnitelma. Kokonaissuunnitelmaa käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 8 päivänä joulukuuta Esityksen kannalta keskeinen on myös pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa oleva lausuma, jonka mukaan ulosoton pitkäkestoisuuden haittoja vähennetään kaventamalla sen ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyn eroja. Ulosottoon saapui vuonna 2000 yhteensä 2,51 miljoonaa ulosottoasiaa. Edelliseen vuoteen verrattuna saapuneiden asioiden määrä nousi lähes 10 prosenttia. Saapuneiden asioiden markkamääristä runsas puolet oli yksityisoikeudellisia saatavia. Vuonna 2000 ulosotossa käsiteltiin noin 2,42 miljoonaa asiaa ja käsiteltyjen asioiden markkamäärä oli noin 18,18 miljardia markkaa. Perintä onnistui markkamäärissä laskettuna noin 20 prosentissa asioista ja asiamäärissä laskettuna noin 39 prosentissa asioista. Ulosoton tilastot osoittavat, että perinnässä olevat yksityisoikeudelliset saatavat ovat edelleen suuria. Vuonna 2000 saapuneiden ulosottoasioiden keskimääräiset arvot olivat: vero markkaa, julkinen maksu markkaa, elatusapu markkaa, muu yksityisoikeudellinen asia markkaa sekä sakko ja korvaus markkaa eli keskimäärin markkaa. Vuoden 2000 lopussa velallisia oli ulosotossa yhteensä Tämä on noin velallista enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ulosottovelallisista 87,3 prosenttia eli velallista oli luonnollisia henkilöitä ja 12,7 prosenttia eli oikeushenkilöitä. Velallista kohti ulosotossa oli vuoden 2000 lopussa keskimäärin 4 velkaa ja velkamäärä oli yhteensä keskimäärin markkaa, joka on markkaa vähemmän kuin vuonna Vuoden 2001 aikana ulosottoasioiden määrä näyttää edelleen nousevan. Osa kansalaisista on yhä, 1990-luvun alussa koetun taloudellisen laman jo väistyttyä, pahoin ylivelkaantunut. Saatavan vanhentuminen voidaan nykyisen lain mukaan katkaista aina uudelleen. Ylivelkaantunut henkilö saattaa joutua elinikäiseen ulosottoon, jos hänellä on ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta. Osa velallisista on päässyt yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Jos kuitenkin velallisella on velkajärjestelyn este, hän saat-

7 7 taa loputtoman ulosottomenettelyn välttääkseen siirtyä harmaan talouden piiriin tai syrjäytyä. Esityksessä ehdotetaan, että ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuudelle säädettäisiin määräaika. Ehdotus on tältä osin valmisteltu jäljempänä jaksossa 5. selostettavan ulosottolain uudistusehdotuksen pohjalta. Vanhentumistoimikunta on mietinnössään (KM 2001:4) pohtinut muun muassa kysymystä saatavan lopullisesta vanhentumisesta. Myöhemmässä vaiheessa tulee päätettäväksi, mihin jatkotoimiin mietintö antaa aihetta. Määräaika koskisi luonnollista henkilöä vastaan annettuja ulosottoperusteita. Määräaika olisi 15 vuotta. Jos kuitenkin velkojana on luonnollinen henkilö, määräaika olisi 20 vuotta. Viimeksi mainittu määräaika koskisi myös sellaista rikosperusteista korvausta, josta tekijä on tuomittu vapausrangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun, olipa velkojana luonnollinen henkilö tai yhteisö. Määräaika laskettaisiin sellaisen tuomion tai muun ulosottoperusteen antamisesta, joka voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Ehdotus koskisi ulosottolain mukaisia ulosottoperusteita. Sen sijaan esimerkiksi verot ja julkiset maksut, sakot ja elatusavut vanhentuvat lopullisesti niitä koskevien säännösten mukaisesti viidessä vuodessa. Esitys perustuu käynnissä olevaan ulosoton tietojärjestelmän uusimiseen. Uusi nykyaikainen tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön 1 päivänä maaliskuuta Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa ulosottoasian vireillepanon missä ulosottopiirissä tahansa tai sähköisesti valtakunnallisen tietojärjestelmän kautta. Tietojärjestelmän avulla voidaan myös tarjota velkojille uusia palveluja, kuten saatavan siirtäminen passiivirekisteriin tuloksettoman perinnän jälkeen sekä normaalia suppeampi ulosoton muoto, joka perustuisi nopeaan ja edulliseen rekisteritarkastukseen. Tietojärjestelmän avulla voidaan myös parantaa raportointia ulosoton asianosaisille sekä toteuttaa yhtenäisellä tavalla ulosottoasioiden yleisöjulkisuus. Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistusta jatketaan tämän esityksen jälkeen annettavilla esityksillä, jotka sisältävät ulosmittausta, realisointia ja varojen tilittämistä koskevien ulosottolain säännösten uudistamisen sekä viimeisessä vaiheessa verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain (367/1961), jäljempänä veroulosottolaki, uudistamisen. Sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (318/1963) uudistaminen on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä. 2. Nykytila 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Yleistä Vuonna 1895 säädettyä ulosottolakia (37/1895) on monin osin uudistettu eri vuosikymmenten aikana. Nykyisin ainoastaan vähäinen osa ulosottolain säännöksistä on alkuperäisessä muodossaan. Lain 1 luku uudistettiin kokonaisuudessaan paikallishallintouudistuksen yhteydessä vuonna 1996, jolloin lukuun otettiin ulosottoviranomaisia ja ulosoton hallintoviranomaisia koskevat uudet säännökset. Lainhakua koskenut ulosottolain 2 luku kumottiin alioikeusuudistuksen yhteydessä.ulosottolain3luvussaonyleistenmenettelysäännösten lisäksi säännöksiä ulosottoperusteista sekä tekemis- ja kieltovelvoitteen täytäntöönpanosta. Lukua koskevia osauudistuksia on toteutettu muun muassa vuosina 1973 ja Myös 1990-luvun loppupuolella luvun säännöksiä uudistettiin ulosotonhaltijan lakkauttamisen, ulosottomiehen alueellisen toimivallan väljentämisen ja tietojensaantioikeuden laajentumisen vuoksi. Palkan ulosmittausta koskevat ulosottolain 4 luvun säännökset uudistettiin vuonna Vuonna 1997 muutettiin samassa luvussa olevat velallisen erottamisetua koskevat säännökset ja otettiin käyttöön niin sanottu vapaakuukausijärjestelmä toistuvaistulon ulosmittauksessa. Ulosottomenettelyä tehostavia säännöksiä on lisätty 4 lukuun vuosina 1997 ja Lain 5 lukua, joka koskee ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamista, on uudistettu vuosina 1973 ja Panttioikeuteen ja kiinteistön myyntijärjestykseen liittyviä muutoksia tehtiin maakaaren säätämisen yhteydessä vuonna Tilitystä koskevaa 6 lukua ja ulosottoasian kuluja koskevaa 8 lukua on muutettu useaan ottee-

8 8 seen. Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa koskeva 7 luku uudistettiin alioikeusuudistuksen yhteydessä. Itseoikaisua, täytäntöönpanoriitaa ja täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva 9 luku ja muutoksenhakua koskeva 10 luku uudistettiin vuonna Ulosoton ensiasteen muutoksenhaku siirrettiin tuolloin ulosotonhaltijoilta 19 käräjäoikeudelle. Ulosottolain ja -asetuksen (37/1896) säännösten lisäksi vakiintuneella ulosottotavalla on ollut tuntuva merkitys ulosottotoimessa. Kun ulosottolaissa ei ole ollut menettelysäännöksiä edes kaikista keskeisistä kysymyksistä, ovat ulosottomiehet joutuneet luomaan käytäntöjä itse. Ulosottoperusteet Säännökset, joiden mukaan tuomion tai muun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus määräytyy, ovat ulosottolain 3 luvussa. Luvun 1 :ssä luetellaan ulosottoperusteeksi kelpaavat asiakirjat ja 2 :ssä velvoitteet, jotka voidaan panna täytäntöön ulosottolain mukaisesti. Määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen (32/1868), jäljempänä vanhentumisasetus, mukainen yleinen vanhentumisaika on kymmenen vuotta saatavan syntymisestä. Muualla lainsäädännössä on lisäksi huomattava määrä säännöksiä, joissa asetetaan tästä poikkeava, usein lyhyempi erityinen vanhentumisaika. Käytännössä merkityksellisiä ovat etenkin kuluttajansuojalain (38/1978) 12 luvun 1 e :ssä tarkoitettu kuluttajasaatavaa koskeva kolmen vuoden vanhentumisaika sekä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain (361/1999), jäljempänä takauslaki, 19 ja 33 :ssä tarkoitettu kolmen vuoden vanhentumisaika. Toisin kuin itse saatava, tuomio tai muu ulosottoperuste, jossa kyseinen saatava on vahvistettu maksettavaksi, ei nykyisen lain mukaan vanhennu. Velkojan on kuitenkin huolehdittava tuomion perustana olevan saatavan vanhentumisen katkaisemisesta. Vakiintuneesti on katsottu, että tuomion jälkeen vanhentuminen tulee katkaista yleisen vanhentumisajan mukaisesti eli vähintään kymmenen vuoden välein. Jos velkoja on tästä huolehtinut, hän voi rajoituksetta panna ulosottoasian vireille yhä uudestaan eli ulosotto tai sen uhka voi nykyisin jatkua velallisen eliniän. Osa saatavista kuitenkin vanhentuu lopullisesti tietyssä ajassa eikä vanhentumista voida katkaista. Tällaisia ovat yleensä veroulosottolaissa tarkoitetut saatavat, jotka vanhentuvat lain 11 :n mukaan viidessä vuodessa. Lapselle maksettava elatusapu vanhentuu lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975), jäljempänä elatuslaki, 16 c :n mukaan lopullisesti viiden vuoden ajassa erääntymisvuoden lopusta laskettuna. Rikoslain (39/1889) 8 luvun 11 ja 12 :n mukaan sakon ja uhkasakon täytäntöönpano raukeaa viiden ja menettämisseuraamuksen täytäntöönpano kymmenen vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä. Kyseisiä säännöksiä uudistetaan parhaillaan, mutta asiallisia muutoksia tältä osin ei ilmeisesti ole tulossa. Ylivelkaantuneita henkilöitä varten on säädetty yksityishenkilön velkajärjestelystä annettu laki (57/1993), jäljempänä velkajärjestelylaki. Velkajärjestelyä on vuosina hakenut noin henkilöä. Hakemuksista on vuosittain hylätty prosenttia. Vuoden 2000 loppuun mennessä on päättynyt vajaat vahvistettua maksuohjelmaa. Ulosoton tietojärjestelmä ja rekisterit Tietojärjestelmällä on keskeinen merkitys ulosottolaitoksen toiminnassa. Ulosoton tietojärjestelmä on otettu asteittain käyttöön vuodesta 1984, ja se on ollut käytössä kaikissa piireissä vuodesta Valtaosa asioista tulee vireille hakijan konekielisesti lähettämän hakemuksen perusteella. Tietojärjestelmän avulla velallisille lähetetään maksukehotuksia ja suoritetaan massaluonteisia toimituksia, kuten palkan, eläkkeen ja veronpalautusten ulosmittauksia. Vuonna 2000 ulosmittauksia toimitettiin yhteensä Tietojärjestelmän avulla käsitellään vuosittain yli 2 miljoonaa asiaa. Tietojärjestelmällä hoidetaan myös ulosottolaitoksen rahaliikenne, jonka kokonaismäärä on viime vuosina ollut noin 3 miljardia markkaa vuosittain. Ulosoton tietojärjestelmä on nykyisin piiri-

9 9 kohtainen. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, säätämisen yhteydessä ulosottolain 3 luvun 34 g :n 2 momenttiin otettiin säännös, jonka mukaan oikeusministeriön ylläpitämästä tietojärjestelmästä voidaan teknisen käyttöyhteyden avulla antaa tietoja ulosottoviranomaiselle myös toisessa ulosottoviranomaisessa vireillä olevista asioista. Ulosoton hakeminen Vuoden 1996 muutoksenhaku-uudistuksen yhteydessä ulosottolain 10 luvun 1 :n 3 momenttiin otettiin säännös, jonka mukaan muutosta ei saa hakea sillä perusteella, että ulosottomiehellä ei ole ollut alueellista toimivaltaa. Vuonna 1997 ulosottotoimen piirikohtaisuutta väljennettiin lain 3 luvun 21 c :ään otetulla säännöksellä, jonka mukaan ulosottomiehellä on oikeus suorittaa kiireellisiä toimia toisen ulosottomiehen toimialueella. Ulosottolain 3 luvun 21 :n 1 momentin mukaan ulosottoa haetaan ulosottoviranomaiselta sillä paikkakunnalla, missä velallinen asuu tai missä hänellä on kotipaikka. Jos täytäntöönpano tarkoittaa määrättyä omaisuutta tai määrätyssä paikassa tehtävää työtä tai muuta suoritusta, hakemus on tehtävä sen paikan ulosottomiehelle. Lisäksi momentissa ovat määräykset määräalaa ja pesäosuutta koskevista erityisistä oikeuspaikoista. Toissijaisena forumina mainitaan velallisen olintai tapaamispaikka sekä paikka, missä hänellä on omaisuutta tai työpaikka. Viimesijaisena oikeuspaikkana on se paikkakunta, missä ensimmäisen asteen tuomio on annettu. Ulosottoa haetaan ulosottolain 3 luvun 21 :n 2 momentin mukaan ulosottomieheltä suullisesti tai kirjallisesti taikka automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen. Ulosottoasetuksen 4 :n mukaan oikeusministeriö voi myöntää hakijalle luvan hakea ulosottoa siten, että ulosottohakemuksessa tarvittavat tiedot toimitetaan ulosottomiehelle automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen. Useat julkisoikeudellisia saatavia velkovat sekä eräät yksityisetkin hakijat, joilla on runsaasti ulosottoasioita, asioivat nykyisin ulosottolaitoksen kanssa sähköisesti. Velkojalla on katsottu olevan oikeus rajoittaa hakemuksensa osaan tuomitusta määrästä. Sen sijaan epäselvää on, voiko velkoja vaikuttaa siihen, minkälaisiin täytäntöönpanotoimiin hänen saatavansa perimiseksi ryhdytään. Ulosottokäytännössä on toisinaan hyväksytty toivomuksia esimerkiksi täytäntöönpanon rajoittamisesta veronpalautuksen tai toistuvaistulon ulosmittaukseen. Ulosottomiehen tietojensaanti ja salassa pidettävät tiedot Alkuperäisen ulosottolain mukaan velallisen tietojenantovelvollisuus järjestettiin ulosottovalasäännöstöllä. Ulosottovalan merkitys jäi kuitenkin vähäiseksi. Vuonna 1973 ulosottovala korvattiin ulosottoselvitystä koskevilla säännöksillä. Ulosottoselvitys voitiin tehdä, kun velallinen oli todettu kokonaan tai osittain varattomaksi. Säännöksiä uudistettiin vuonna 1986 siten, että ulosottoselvitys voidaan nykyisin toimittaa ulosottomenettelyn kaikissa vaiheissa. Ulosottoselvitys tarkoitettiin tehtäväksi lähinnä silloin, kun on syytä epäillä, että velallinen salaa varallisuuttaan, tai silloin, kun hänen taloudellinen asemansa huononee nopeasti. Pääpaino varallisuuden selvittämisessä on vapaamuotoisilla tiedusteluilla. Sivullisen tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset otettiin 3 luvun 34 e ja 34 f :ään vuonna Tietojenantovelvollisia ovat velallisen sopimuskumppanit ja heihin rinnastettavat tahot sekä viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat. Sivullinen on tietojenantovelvollinen salassapitosäännösten estämättä siltä osin kuin hänen hallussaan on velalliselle kuuluvaa varallisuutta tai kun velallisella on häneltä saatavaa. Tietojenantovelvollisuus koskee myös sopimuksia ja järjestelyjä, joilla saattaa olla merkitystä etsittäessä velallisen ulosmittauskelpoista varallisuutta. Työnantajan on ilmoitettava työsuhdetta ja palkkaa koskevat tiedot ja velallisen yhteystiedot. Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan on annettava velallisen tuloja ja varallisuutta sekä työsuhteita ja eläkkeitä koskevat tiedot samoin kuin hänen yhteystietonsa. Ulosottolakiin otettiin vastaavasti ulosottomiehen salassapitovelvollisuutta koskevat säännökset 3 luvun 34 g :ään. Pykälän

10 10 säännökset siitä, minkälainen tieto on salassa pidettävää, sekä säännökset asianosaisjulkisuudesta siirrettiin julkisuuslakiin sen säätämisen yhteydessä. Asiallisia muutoksia ei tällöin tehty. Mainittuun ulosottolain pykälään jäivät viranomaisten tietojenvaihtoa koskevat säännökset. Ulosottolain 1 luvun 16 :n mukaan ulosottomies on velvollinen antamaan päiväkirjasta todistuksia siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ulosottoasetuksen 7 :n mukaan ulosottomies on velvollinen pyynnöstä antamaan kirjallisen todistuksen päiväkirjakorttiin merkityistä seikoista. Lisäksi ulosottomiehen on pyynnöstä annettava jäljennös ulosottomiehen hallussa olevasta toimituskirjasta ja muusta asiakirjasta. Ulosoton takaisinsaantikanne Säännökset velkojan oikeudesta moittia sellaisia velallisen tekemiä oikeustoimia, joilla tämä on velkojan vahingoksi luovuttanut omaisuuttaan, otettiin vuoden 1895 ulosottolain voimaanpanemisesta annettuun asetukseen (37/1895). Vuonna 1973 ne siirrettiin ulosottolain 3 luvun 35 ja 36 :ään. Säännökset uudistettiin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991), jäljempänä takaisinsaantilaki, säätämisen yhteydessä. Tällöin pidennettiin peräyttämiskanteen nostamisen määräaikaa 60 päivästä kuuteen kuukauteen luettuna siitä, kun velkoja sai ulosottomieheltä tiedon, ettei hänen saamisensa ollut tullut täysin suoritetuksi. Ulosottoasian vireilläolon päättyminen ja estetodistus Ulosottolaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, missä laajuudessa ulosottomiehen tulee etsiä velalliselle kuuluvaa omaisuutta tai selvittää velallisen olinpaikkaa ennen kuin hän voi lähettää asiakirjat takaisin velkojalle velallisen varattomuutta tai tuntemattomuutta koskevin estemerkinnöin. Estetodistuksia koskevat säännökset ovat ulosottoasetuksen 36 :ssä. Velkoja voi estetodistuksen saatuaan halutessaan hakea ulosottoa uudelleen. Häätömenettely Ulosottolaista puuttuvat häätöä koskevat säännökset lähes kokonaan. Lain 3 luvun 9 :ssä on lainvoimaa vailla olevaa häätötuomiota koskeva säännös, jonka mukaan hakijan on asetettava vakuus mahdollisen tuomion muuttumisen aiheuttaman vahingonkorvauksen varalle. Luvun 31 :ssä on kiinteistön luovutustuomion täytäntöönpanoa koskevia menettelyohjeita kiinteistöllä olevan irtaimen omaisuuden luovuttamisesta, säilyttämisestä ja myymisestä Lainsäädäntö eräissä muissa maissa Yleistä Tähän muita oikeusjärjestyksiä koskevaan katsaukseen on poimittu vain joitakin esityksen kannalta keskeisiä osa-alueita. Menettelysäännökset ovat sidoksissa asianomaisen valtion ulosotto-organisaatioon. Esimerkiksi maissa, joissa tuomioistuimet hoitavat ulosottoasioita, keskeisiä ovat normaalit siviiliprosessuaaliset periaatteet. Eräissä Keski-- Euroopan maissa ulosottolaitos perustuu lähinnä yksityisyrittäjyyden pohjalta toimiviin puolivirallisiin perintäorgaaneihin. Niitä koskevat menettelysäännökset poikkeavat tuntuvasti Suomen ulosottolaista. Meillä ulosottolaitos perustuu virkavastuulla toimivaan valtion täytäntöönpano-organisaatioon. Ruotsi Ulosottotehtävät kuuluvat Ruotsissa kruununvoutiviranomaiselle (kronofogdemyndighet). Ulosottoperusteen määräaika. Ruotsissa ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuutta ei ole ajallisesti rajoitettu. Täytäntöönpano saattaa kuitenkin estyä sen vuoksi, että saatava on vanhentunut aineellisten vanhentumissäännösten nojalla. Saatavien yleinen vanhentumisaika on pääsääntöisesti kymmenen vuotta saatavan syntymisestä vanhentumislain mukaan (preskriptionslag, 1981:130). Velkoja voi katkaista vanhentumisen muun muassa muistuttamalla velallista kirjallisesti saatavasta, nostamalla siitä kanteen tai hakemalla täytäntöönpanoa. Viimeksi maini-