Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi"

Transkriptio

1 YSITIEN KEHITYSKÄYTÄVÄ Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi 1. Visio 2. Kehittämisen lähtökohtia 3. Koko vyöhykkeen kehittämistavoitteet 4. Kehittämiskohteet 5. Kehittämistoimenpiteitä Liite 1. Vireillä olevia merkittäviä kehittämishankkeita

2 Visio 9-tien kehityskäytävä Muodostuu 9-tietä noudattaen Jämsän, Korpilahden, Muuramen, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Hankasalmen muodostamalle alueelle Kehittyy kuntien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyöllä teknologisen osaamisen, matkailun ja hyvän elinympäristön alueeksi Muodostaa ylimaakunnallisesti merkittävän työ- ja asuntomarkkina-alueen On osa kansallista Ysiväylä-kehityskäytävää Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen syntymistä Suomen ympäristö 31/2006

3 Väestö vuonna 2005 ja 2020 Kehittämisen lähtökohtia (1) Vuonna 2005 kehityskäytävän kuntien väestömäärä oli (64 % maakunnan väestöstä) vuotiaiden osuus oli 68 % (maakunnassa 66 %) Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2020 on asukasta (67 % maakunnan väestöstä) ä) Muutos (Tilastokeskus) Kehityskäytävän kunnat +8 % Maakunta +3 % Suomi +3 3% Kuntien väestötavoitteet ovat korkeammat kuin Tilastokeskuksen ennusteet Tilastokeskus Kunnat Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Korpilahti Muurame Laukaa tien kunnat Keski-Suomi

4 Kehittämisen lähtökohtia (2) Väestön sijoittuminen vuonna 2005 Lähde:YKR/SYKE 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

5 Asutus 2004 Kehittämisen lähtökohtia (3) Kehityskäytävän kuntien asunnoista noin puolet on kerrostaloja, noin kolmasosa erillisiä pientaloja ja loput rivitaloja Koko maakunnassa erillisten pientalojen osuus on suurempi, rivitalojen osuus sama ja kerrostalojen osuus pienempi 9-tien kehitys- Maakunta käytävän kunnat Erilliset pientalot (44 %) (34 %) Rivi- ja ketjutalot (16 %) (15 %) Asuinkerrostalot (40 %) (51 %) 1-2 h + k (48 %) (50 %) 3 4 h + k (40 %) (39 %) 5 h + k > (12 %) (11 %)

6 Kehittämisen lähtökohtia (4) Asutuksen muutos Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

7 Kehittämisen lähtökohtia (5) Taajamarakenteen muutos Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

8 Kehittämisen lähtökohtia (6) Työpaikat ja yritysten toimipaikat vuonna 2004 Kehityskäytävän kunnissa oli työpaikkaa (68 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat yhteiskunnalliset palvelut l (36 %) teollisuus (18 %) kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta (14 %) Yritysten toimipaikkoja kunnissa oli (62 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat tukku- ja vähittäiskauppa (22 %) kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (20 %) rakentaminen (12 %) Yritysten Työpaikat toimipaikat Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Korpilahti Muurame Laukaa tien kunnat Maakunta Lähde: Tilastokeskus

9 Kehittämisen lähtökohtia (7) Työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

10 Kehittämisen lähtökohtia (8) Teollisuustyöpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

11 Kehittämisen lähtökohtia (9) Kaupan työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

12 Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Kehittämisen lähtökohtia (10) Kilpailukykyyn vaikuttavat keskeiset kriteerit Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu hyvin Myös yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta: oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat hyvin Jyväskylän seudulla Kriteerit toteutuvat samoin myös 9-tien kehityskäytävällä; poikkeuksena toimivat liikenneyhteydet, jotka toteutuvat hyvin Lähde: Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen (Nesenta 2006) ja Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 (Keskuskauppakamari)

13 Kehityskäytävän yritysalueet Kehittämisen lähtökohtia (11) 9-tien kehityskäytävän kunnissa on tarjolla vapaita toimitiloja Yhtenäinen ja yhtenäisesti markkinoitu kehityskäytävä vaikuttaa positiivisesti toimitilamarkkinoihin (esimerkiksi logistiikkapainotteisen teollisuuden yritykset) Toimivimmat toimitilamarkkinat sijaitsevat 9-tien tuntumassa ja/tai 5 15 minuutin aikaetäisyydellä Jyväskylästä ja Jämsästä Kehityskäytävä laajentaa toimivien toimitilamarkkinoiden aluetta (yhteydet eri paikkoihin lyhenevät ja alue alkaa näyttää yhä enemmän toimivalta ja vetovoimaiselta kokonaisuudelta) Toimitilamarkkinat ovat ohuet: nopea kehitys edellyttää koko alueen imagoa vetovoimaisena työpaikka-alueena (yksittäiset työpaikkaalueet eivät riitä vetureiksi)

14 Kehittämisen lähtökohtia (12) Ostovoima 2003 ja 2020 Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 150 milj. (38 %) maakunnassa 188 milj. (30 %) Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 141 milj. (125 %) maakunnassa 200 milj. (111 %) Muun erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 260 milj. (90 %) maakunnassa 355 milj. (79 %) Ostovoiman kasvu on suurinta Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Laukaalla Lähde: Tuomas Santasalo Ky ja Keski-Suomen liitto (2005)

15 Kehittämisen lähtökohtia (13) Elinkeinojen kehittämisen klusterit Keski-Suomessa Maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopisteiksi on tunnistettu - uudistuvat koneet ja laitteet - bioyhteiskunnasta voimavara - asukkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Kannattavat maatilat mahdollistajana Kehittyvä asuminen ja asiointi Energiasta elinvoimaa * Nanoosaaminen liiketoiminnaksi * Matkailukeskukset & verkostot Logistiikka & tieliikenne mahdollistajana Uudistuvat kuidut & tuo- tantoprosessit t * Bioyhteiskunnasta voimavara Jokapaikan tietotekniikka * HumanTech& oppiminen mahdollistajana Ennakoiva hyvinvoiva ** Ohutlevyn ja komposiittien kasvu Seuraavan sukupolven elektroniikka Uudistuvat koneet ja laitteet KIBS - osaamis- yrittäjyys Lähde: Keski-Suomen maakuntaohjelma * OSKE painopiste ** AKO painopiste Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet

16 Kehittämisen lähtökohtia (14) AJOAIKAETÄISYYDET Jyväskylään ja Jämsään

17 Kehittämisen lähtökohtia (15) Keskivuorokausiliikenne, nykytilanne ja ennuste 2030 Lähde: Tierekisteri

18 Juna- ja linja-autotarjonta 2006 Kehittämisen lähtökohtia (16) JUNAT (lähtöjä/arkipäivä) Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Vaajakoski Lieves- Hanka- tuore salmi LINJA-AUTOT (lähtöjä/arkipäivä: pika-, vakio- ja paikallisvuorot)

19 9-tien kehittämistoimia Tampere-Orivesi (moottoritie) Rakentaminen 2015 jälkeen (parannuksia jo aiemmin) Kehittämisen lähtökohtia (17) Orivesi-Jämsä (ohituskaistatie) Jo nyt lähes tavoitetilan (1+2 ja 2+2) mukainen Jämsän päässä liittymäratkaisuja ym. tekemättä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla ja pienempiä toimenpiteitä Jämsä-Jyväskylä (ohituskaistatie) Useita liittymähankkeita Jämsässä, Himoksessa ja Jyväskylässä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla Pitkän aikavälin tavoitteena mahdollisesti moottoritie (ensin Jyväskylä- Muurame,,joka ajoittuu vuoden 2015 jälkeen) Jyväskylän läntinen ohitustie Pukkiniittu - Ruoke Jyväskylä-Hankasalmi (ei kuulu runkoverkkoehdotukseen) Moottoritien jatkaminen Vaajakoskelta n. 4 km itään (2015-?) Liittymien parantamistarpeita/eritasoliittymätarpeita mm. Lievestuore (2007-?) ja Hankasalmi (2010-?) sekä ohituskaistoja (2015-?)

20 Runkotien vaikutuksia Kehittämisen lähtökohtia (18) Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranevat Runkoverkko luo raamit pitkän aikavälin maankäytön suunnittelulle (mm. yritystoiminta-alueiden alueiden kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi) Työssäkäyntialueet laajenevat Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Kuljetustäsmällisyys paranee, kuljetuskustannukset alenevat Yritysten kilpailukyky paranee Tiehallinnon alustavien suunnitelmien mukaan runkoverkon vuoden 2030 tavoitetila edellyttää noin M investointeja (140 M /v) Rajoitukset voimaan heti, rahoituksen puuttuminen saattaa viivästyttää liittymien ym. toimenpiteiden toteuttamista

21 Kehittämistavoitteet (1) Elinkeinoelämän nelikenttäanalyysi Vahvuudet Houkutteleva asuin- ja yritystoiminnan alue (muuttovoittoa, yritykset kiinnostuneita, hyvä imago) Elinkeinoelämän monipuolisuus (yhteistyökumppaneita, alihankintamahdollisuuksia jne.) Teollisuuden kilpailukykyisyys, teollisuusklusterin kasvu Matkailupalvelujen monipuolinen tarjonta, mm. Himoksen, Jyväskylän Paviljongin ja Peurunka Centerin vetovoima Luonto, vesistöt, Keiteleen kanava Hyvät liikenneyhteydet (ml. lentokenttä) Jyväskylän vetovoima (heijastuu koko alueelle) Heikkoudet Kuntien välisen yhteistyön vähäisyys, yhteisen kehittämisnäkemyksen puute Todella vetovoimaisten matkailun, vapaa-ajan ja kaupan kohteiden vähäisyys Pitkät etäisyydet, asutusrakenteen hajanaisuus (palvelujen järjestäminen) Kehityssysäysten odottaminen (ei olla itse riittävän aktiivisia toimijoita) Matkailuyrittäjien vähäinen yhteistyö Liikenteen sujuvuus Jyväskylän läpi, yksiraiteinen rautatie, tiestön vetokyky

22 Kehittämistavoitteet (2) Mahdollisuudet 9-tien kehittäminen (matkailun ja logististen palvelujen väylänä) Junaliikenteen kehittäminen (henkilöliikenne ja tavaraliikenne, kaksiraiteisuus) Osaajia on riittävästi eri aloille (ainakin toistaiseksi) Kotimaisen ja ulkomaisen matkailun lisääntyminen Vapaa-ajan liikkumisen lisääntyminen (alueen asukkaat) Perinteisen teollisuuden muutoshakuisuus Kehityskäytäväalueen markkinoitavuus Matkailuyrittäjien yhteistyön lisääntyminen Uhat Perinteisen teollisuuden painottuminen ilman uudistushakuisuutta Liikenteen painottuminen nelostielle (kaupan palvelut, logistiset palvelut) 9-tien kehittämistoimien i i i vähäisyys ja/tai siirtyminen i kauas tulevaisuuteen Toimintojen liiallinen keskittyminen Jyväskylään; ikärakenne (pl. Jyväskylän seutu) Polttoaineen hinta pitkällä tähtäimellä (hyväksytäänkö pitkät työmatkat) Perusinfrastruktuurin ja palvelujen heikkeneminen (jos ei panosteta riittävästi) Hajarakentaminen, jos vaikeuttaa liike- ja teollisuuskylien ja niiden liikenneyhteyksien kaavoittamista

23 Kehittämistavoitteet (3) Yhteisesti hyväksytty yleisprofiili ja klusterialueet Profiloituminen on edellytys kehityskäytäväalueen muodostumiselle (erottuminen mm. muista kehityskäytäväalueista) sitoo elinkeinoelämää yhteen edistää kuntien välistä yhteistyötä edistää yhteistyötä kuntien ja yritysten kesken Profiilina eli koko kehityskäytäväaluetta yhdistävänä tekijänä on matkailuelinkeino Toimintojen painottuminen tietyille alueille vahvistaa koko alueen kilpailukykyä ei suoraa työnjakoa eikä kuntatason painottumista, vaan pyrkimys tiettyyn toimintaan keskittyvien klusterialueiden luomiseen perustuu kuntien luontaisten vahvuuksien ja olemassa olevan elinkeinorakenteen hyödyntämiseen ja vahvistamiseen

24 Kehittämistavoitteet (4) Klusterialueiden luonne (uuden yritystoiminnan sijoittuminen) Hankasalmi: matkailu, bioenergia, raskaiden työkoneiden kauppa, puutuoteteollisuus Jyväskylä: matkailu, nanoteknologia, metsä- ja metalliteollisuus, hyvinvointipalvelut Jyväskylän maalaiskunta: matkailu, logistiikka, ilmailuteollisuus, kauppa Jämsä: matkailu, paperi-, ilmailu- ja komposiittiteollisuus Korpilahti: matkailu yhdistettynä y korkeatasoiseen asumiseen, muoviteollisuus Laukaa: matkailu, logistiikka-ala, hyvinvointipalvelut, kemianteollisuus, metalliteollisuus Muurame: matkailu, liike-elämän palvelut, metalliteollisuus

25 Kehittämistavoitteet (5) Asutusrakenteen monipuolistaminen ja hallittu kehitys Nauhamainen asutusrakenne tukee kehityskäytäväalueen kehittymistä mahdollistaa lähijuna- ja lähibussiliikenteen kehittämisen vähentää kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia mahdollistaa nykyisten taajamien/kylien kehittämisen i ei anneta hajaantua väljäksi, henkilöauton käyttöön perustuvaksi nauhaksi Rantarakentaminen täydentää asuntotarjontaa iso mahdollisuus, mutta oltava hallittua (kaikkia rantoja ei rakenneta) toteuttaminen kylämäisesti/kokonaisuuksittain, ei hajalleen mahdollisuus kehittää asutusta saaria pitkin mahdollisuus korkeatasoiseen asuntotarjontaan Tavoitteeksi asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuus sekä asumismuotojen kehittäminen (alueiden profiloituminen, myös kansainvälisesti) nykyisten taajamien/kylien kehittäminen ja alueellinen laajentaminen (osana kunnan kehittämistä, aikanaan helminauha) taajamarantojen tehokkaampi hyväksikäyttö (kansainvälinen profiloituminen): monimuotoista asuntorakentamista, rantaraitit palveluineen, venevalkamat jne.

26 9-tien ja rautatien kehittäminen Kehittämistavoitteet (6) Toimiva liikenneverkko on välttämätöntä kehityskäytävän muodostumiselle Tavoitteeksi runkotie koko kehityskäytävän alueelle Maankäytön suunnittelu runkotiestandardin mukaan (toimintojen keskittäminen, isommat yritysaluekokonaisuudet jne.) Paikallisbussiliikenteen kehittäminen Paikallisjunaliikenteen kehittäminen pitkällä tähtäimellä (ei tehdä mahdottomaksi maankäyttöratkaisuilla; mm. henkilöjunaliikenteen vapautuminen kilpailulle lisää toteutumismahdollisuuksia) kiskobussi esimerkiksi seuraavalla asema/seisakeverkolla: Jämsä, Himos, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä, Vaajakoski, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmi Rautatiekuljetusmahdollisuuksien kehittäminen teollisuuden tarpeiden mukaan Rautatie kaksiraiteiseksi

27 9-tievyöhyke fyysisenä kokonaisuutena Kehittämiskohteet (1) Kilometrietäisyys i täi vaihtelee (ei ole yksiselitteisesti i ti esimerkiksi i 5 km tiestä) tä) Aikaetäisyys: 5 15 minuuttia 9-tielle (tärkeämpi kuin kilometrietäisyys) Muotoutumiseen t vaikuttavia i tekijöitä ovat mm. - olemassa oleva maankäyttö (asuin-, toimitila-, matkailu- ym. alueet) - suunnitteilla oleva maankäyttö ja elinkeinoelämän uudet hankkeet - keskusten ja matkailukohteiden vetovoima - tienparannushankkeet Kehityskäytävä on toiminnallinen kokonaisuus, joka määrittyy asumisen ja elinkeinoelämän sijoittumisen mukaan Elinkeinopoliittisesti ajatus kuntien muodostamasta kehityskäytäväalueesta on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen vyöhykkeen määrittely Jäljempänä esitetyt kehityshankkeet muodostavat kuntien näkemyksen 9- tievyöhykkeen toiminnallisesta kehittämisestä - hankkeiden toteutumiseen tulevat vaikuttamaan sekä kuntien että yksityisten tahojen toimet

28 Kehittämiskohteet (2)

29 Kehittämiskohteet (3) Kehittämiskohteet välillä Muurame Jyväskylän maalaiskunta

30 Kartoissa esitetyt kehittämiskohteet Kehittämiskohteet (4) JÄMSÄ Alueen pääluonne JYVÄSKYLÄN MALAISKUNTA Alueen pääluonne 1 Himos Matkailu 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 2 Keskusta Kauppa 20 Kanavuori Kauppa ja logistiikka 3 Ysitien varsi (keskustan kohdalla) Kauppa ja matkailu 21 Vaajakoski Kauppa 4 Hallin alue Teollisuus 22 Savutuvan Apaja Matkailu 5 Myllymäki (Jämsänkoski) Teollisuus 23 Amiraali Yrityspuisto (Jykes) 24 Palokangas Teollisuus ja logistiikka 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka KORPILAHTI Alueen pääluonne LAUKAA Alueen pääluonne 6 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 25 Ajoharjoittelurata Liikenne ja logistiikka 7 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 26 Innoroad Park, Lievestuore Liikenne ja logistiikka 36 Harrastajailmailukeskus Matkailu, harrastustoiminta 27 Laukaanhovin alue Matkailu 28 Peurunka Center Matkailu 29 Lievestuore Teollisuus 30 Ympäristötekniikan keskus Teollisuus 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka 32 Vihtiälän yritystoiminta-alue Teollisuus ja ajoneuvojen huolto MUURAME Alueen pääluonne HANKASALMI Alueen pääluonne 8 Punasillan yrityspuisto Teollisuus 33 Niemisjärvi Kauppa (raskaat työkoneet) 9 Pukkiniittu Kauppa ja teollisuus 34 Asemankylä Teollisuus 10 Rannakylän risteysalue Kauppa 35 Häkärinteet-Revontuli Matkailu ja kauppa 11 Kinkomaan yrityspuisto Yrityspuisto 12 Riihivuori Matkailu 37 Kuusanmäen teollisuusalue Teollisuus 38 Kinkomaan Vitapolis Kuntoutusta ja hyvinvointialan palveluja 39 Muurame Golf Matkailu JYVÄSKYLÄ Alueen pääluonne 13 Paviljonki Matkailu 14 Laajavuori Matkailu 15 Eteläportti Kauppa 16 Viherlandia Matkailu ja kauppa 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 18 Kivääritehdas Yrityspuisto (Jykes) 19 Terässampo Yrityspuisto (Jykes) 40 Keskustan kehittäminen Kauppa 41 Seppälän kauppakeskusalue Kauppa

31 Kehittämiskohteet (5) Matkailukeskittymät (1) Kolme veturialuetta : ympärivuotisia, korkeatasoisia, myös kansainvälistä matkailua houkuttelevia keskittymiä Himos matkailukeskus, kauppakeskus, kylpylä jne. Laajavuori-Kanavuori matkailukeskus, Hyvänolonkeskus, Viherlandia, Paviljonki, Kanavuoressa kaupan palveluja jne. Häkärinteet-Revontuli matkailukeskus, kauppakeskus jne.

32 Kehittämiskohteet (6) Matkailukeskittymät (2) Veturialueet eivät sulje pois muita matkailuhank- keita vaan antavat mahdollisuuden nykyisille y ja uusille matkailupalveluille koko kehityskäytävällä Lentokenttä ttä ja Peurunka Center tukevat t ja täydentävät kehityskäytävän matkailupalveluja Korpilahden matkailurakentaminen verkostomaisessa yhteistyössä y Himoksen ja Laajavuori-Kanavuori Kanavuori- alueen kanssa Pohjois-Päijänteen Päijänteen vesistömatkailun kehittäminen nostaa kehityskäytävän matkailullista profiilia

33 Kehittämiskohteet (7) Kaupan palvelujen keskittymät Kolme uutta, toisiaan täydentävää ja koko vyöhykkeen matkailua a palvelevaa aa keskittymää Jämsä: matkailijoita palvelevaa kauppaa, liikenneasema Eteläportti: mittava päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskus Häkärinteet-Revontuli: matkailijoita palvelevaa kauppaa, erikoiskauppaa

34 Liikenne- ja logistiikkakeskittymät Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Kehittämiskohteet (8) Innoroad Park Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylä mlk ja Laukaa) valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan alan toiminnan keskus yrityspuistossa tilaa liiketoiminnalle Innoroad Park Lievestuore (Laukaa) raskaan liikenteen testaus- ja ajoharjoittelukeskus, ajoharjoittelurata myös henkilöautoille teollisuustoimitilaa t i itil yrityksille ill huvipuisto, vähittäiskaupan palveluja jne. matkailijoille Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän mlk ja Laukaa) Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä

35 Kehittämiskohteet (9) Teollisuuden keskittymät (1) Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Asemankylän seutu puutuoteteollisuus, suunnitteilla mm. puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos ja pellettitehdas Lievestuore: ympäristötekniikan maakunnallinen keskus k materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos rinnakkais- ja oheistoimintoineen Palokangas runsaasti alueita teollisuudelle sekä logistiikka-alan alan yrityksille

36 Kehittämiskohteet (10) Teollisuuden keskittymät (2) Teollisuustoiminnalle on nykyisiä ja suunnitteilla olevia alueita koko vyöhykkeen alueella, vireillä olevia hankkeita ja merkittävää kasvupotentiaalia sisältäviä alueita ovat mm. Jämsän Hallin alue (ilmailu-komposiittiteollisuus) Muuramen Punasillan yrityspuisto ja Pukkiniittu (pienteollisuus) Jyväskylän Terässammon teollisuuspuisto ja Eteläportti Jyväskylän y maalaiskunnan Palokangas ja Kanavuori Jämsänkosken Myllymäki

37 Kehittämistoimenpiteitä (1) Yhteistyön järjestäminen Ensin foorumityyppisesti: isot linjat, yhteisesti hyväksyttävän tahtotilan määrittely ja sitoutuminen siihen ( mitä-minne-milloin ) yhteinen näkemys klusterialueista ja kehittämiskohteista kokonaisvaltainen suunnitelma matkailun kehittämisestä, ympäristön kehittämistoimista sekä Päijänteen hyödyntämisestä asumisen ja matkailuelinkeinon kehittämisessä yhteisesti sovittu tavoite yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotannon kehittämisestä Tämän jälkeen keskittyen tiettyihin aloihin/konkreettisiin hankkeisiin yrityslähtöinen ajattelu Jykes ja Jämsek koordinaattoreina yrityssektorilla maankäytön suunnittelu täydennetyssä verkostokaupunkityöryhmässä (kaikki kunnat, maakuntaliitolla aktiivinen rooli) E i t i ij i t k t ht i t ö k t l i tk i Eri toimijoista koostuvan yhteistyöverkoston luominen on ratkaisevan tärkeää: kunnat, yritykset, kehitysyhtiöt, yksityiset ja julkiset investoijat, korkeakoulut

38 Kehittämistoimenpiteitä (2) Markkinointi Markkinointi voidaan aloittaa heti yhteisesti hyväksytyn tahtotilan määrittelyn jälkeen ( tätä olemme, tähän pyrimme, tätä on jo tarjolla ) Markkinointisuunnitelman i it laatiminen i (yleinen markkinointi i ja eri kohderyhmille suunnattava markkinointi) esimerkiksi kauppa hakee itse aktiivisesti uusia kauppapaikkoja, mutta kuuntelee mielellään myös kuntien ehdotuksia Markkinointimateriaalin luominen, esimerkiksi korkeatasoiset tiivistelmät selvityksistä ja Master Planeista yleisesite teemaesitteet (esimerkiksi i kaikki hiihtokeskukset k k samalla kartalla) mainokset (näkyvä kuntien ja/tai yritysten yhteinen markkinointi, esimerkiksi kehityskäytäväalueen mainos Kauppalehdessä) hankekuvaukset

39 Kehittämistoimenpiteitä (3) Hankkeistaminen (1) Realististen, konkreettisten ja profiloituneiden kehittämishankkeiden/ klusterialueiden määrittely ja markkinointi (tyyli vapaita toimitiloja tarjolla ei riitä) Keskittyminen kerrallaan (tietyn ajanjakson kuluessa) vain rajattuun määrään uusia kehittämishankkeita (esimerkiksi 5-10) ja toteutus yrityspuisto tyyppisesti ja elinkeinoelämälähtöisesti kunnat luovat puitteet kaavoittamalla Mahdollisimman i vetovoimaisen i matkailukohteen k luominen kehityskäytävä- k alueen molempiin päihin ja keskelle ( vetureita tasaisesti koko alueella) Yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen (esim. sähköinen kauppapaikka, yhteiset esitteet) Opastuksen kehittäminen (esimerkiksi kyltitys matkailukohteisiin jo Lahdesta lähtien)

40 Kehittämistoimenpiteitä (4) Hankkeistaminen (2) Hankkeiden toteuttaminen Projektipäällikön määrittely: yksittäisten hankkeiden toteuttamisessa korostuu vahvan toimijan merkitys (aktiivinen henkilö ja/tai yritys kuten kaupan ryhmä) Rahoittajien (myös ulkomaisten, esimerkiksi kansainvälisten matkailuyritysten) sitouttaminen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Vaikuttaminen Tiehallintoon VR:ään ja linja autoyhtiöihin (9 tie Vaikuttaminen Tiehallintoon, VR:ään ja linja-autoyhtiöihin (9-tie runkotieksi, paikallisjuna- ja bussiliikenteen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen)

41 Jämsä Liite 1. Kehittämishankkeet (1) 1. Himos - Ympärivuotinen matkailukeskus (hotelli ravintoloineen, kylpylä+monitoimihalli, huoneistohotelli, kauppakeskus, golf, rinneravintola, satamakahvila, maasto- hiihtokeskus, h k näkötorniravintola) 2. Keskusta - Kaupallisen vetovoimaisuuden kasvattaminen (palvelukeskus) - Yhteistyö Himoksen kanssa 3. Ysitien varsi keskustan kohdalla (9/24 teiden risteys Hiidenmäen risteys) - 9/24-risteyksessä tontit ja kunnallistekniikka k iikk jo valmiina - Yleiskaava tekeillä - Uusi ABC-liikenneasema tulossa - Uusi kaupan ja matkailupalvelujen alue 4. Hallin alue - Ilmailu-komposiittiteollisuuden keskittymä 5. Jämsänkosken Myllymäki - kasvava teollisuusalue

42 Korpilahti Liite 1. Kehittämishankkeet (2) 6. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Alueita, joita suunnitellaan yhtä aikaa korkealaatuisen, Päijännettä hyödyntävän asumisen ja matkailurakentamisen näkökulmasta - Monipuolinen asuntotarjonta, tiivis i rakentaminen - Kehitettäviä matkailupalveluja: kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu, maaseutu- ja vesistömatkailu - Pyrkimys verkostomaiseen yhteistyöhön: Himos Paviljonki Korpilahti 7. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Edellisten lomassa virkistys- ja kulttuuripalvelujen l l alueita ja ympäristön parantamishankkeita (mm. sataman alue) - Päijänteen hyödyntäminen - Profiloituminen: satama Päijänne - Himos 36. Harrastajailmailukeskus -Purjelento, ultrakevyet koneet, laskuvarjohyppy, lentokoneiden huolto - Pienkonekenttä esimerkiksi Himoksen matkailijoille - Mahdollisesti myös testikenttänä ilmavoimien kuljetuskoneille

43 Muurame Liite 1. Kehittämishankkeet (3) 8. Punasillan yrityspuisto - Liike- ja pienteollisuusaluekokonaisuus 9. Pukkiniittu - Eteläportin laajentumisalue ja uusi liikekeskuksen paikka - Jyväskylän läntisen ohitustien uusi risteysalue (uusi yhteys myös Säynätsaloon) 10. Rannankylän risteysalue - Uusi liikekeskuksen paikka (moottoritie tulee ulottumaan risteykseen) - Muuramen taajama laajenee 9-tien länsipuolelle 11. Kinkomaan yrityspuisto - Liike- ja toimistorakennusten alue 12. Riihivuori - Hiihtokeskus; toimintaa kehitetään, majoituskapasiteettia lisätään 37. Kuusanmäen teollisuusalue - Kuusanmäentien varren teollisuusalueen laajentaminen 38. Kinkomaan Vitapolis - Hoivasairaala, kuntoutusyksikkö sekä hyvinvointialan palveluja 39. Muurame Golf - Toimintaa kehitetään

44 Jyväskylä Liite 1. Kehittämishankkeet (4) 13. Paviljongin alue - Kokous-, kongressi-, näyttely-, messu- ja viihdetilaisuuksien keskus - Hotelli ja konserttisali suunnitteilla 14. Laajavuoren alue - Valtakunnallinen lli matkailu- ja vapaa-ajan keskus k (suunnittelu käynnistynyt) 15. Eteläportti - Jyväskylän kaupunkiseudun eteläinen kaupallinen keskittymä - Kokonaismitoitus noin k-m 2, josta k-m 2 vähittäiskauppaa 16. Viherlandia - Kehittäminen kauppakeskusmaisemmaksi (suunnittelu käynnistynyt) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, y Jyväskylän y maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 18. Kivääritehdas - Yrityspuisto, toimitilaa noin m 2 (Jykes) 19. Terässampo - Teollisuuspuisto, jonne suunnitteilla uudistilaa k-m 2 (Jykes) 40. Jyväskylän kaupungin keskustan kehittäminen - Lukuisia hankkeita nykyisten keskusten (Forum, Torikeskus jne.) kehittämiseksi ja uusien vetovoimapisteiden synnyttämiseksi 41. Seppälän kauppakeskusalue - Kaupallisen toiminnan lisääminen ja kehittäminen (mm. Prisman laajennus)

45 Jyväskylän maalaiskunta Liite 1. Kehittämishankkeet (5) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 20. Kanavuori - ABC-liikenneasema k-m 2 lämmintä toimitilaa - ensisijassa kaupan alue (mahdollisesti myös logistiikka/matkailu/vapaa-aika) 21. Vaajakoski - Rautatieasema- Pandan ympäristö -kiertoliittymä -alue - Pandan tehtaanmyymälän matkailullinen kehittäminen - Hypermarket-keskittymä - Ideakilpailu käynnissä 22. Savutuvan Apaja - Hyvän olon keskus 23. Amiraali - Yrityssatama, toimitilaa noin m 2 (Jykes) 24. Palokangas - Teollisuus-, logistiikka- ja liiketoimintojen alue 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä

46 Liite 1. Kehittämishankkeet (6) Laukaa 25. Ajoharjoittelurata j t - Henkilöautot ja raskas liikenne 26. Innoroad Park, Lievestuore - Raskaan liikenteen tarpeita palveleva testaus- ja ajoharjoittelukeskus 27. Matkailukeskus Laukaanhovin alue - Suunnitteilla mm. huvipuisto ja tilaa vievän erikoiskaupan myymälä 28. Peurunka Center, hyvinvointimatkailun keskus - Suunnitteilla mm. jäähalli ja golfkentän laajennus 29. Lievestuore - Teollisuustiloja (myös tilaa vievää) 30. Ympäristötekniikan keskus - Materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos ym. toiminnot 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä 32. Vihtiälän yritystoiminta-alue - Teollisuuden sekä ajoneuvojen huolto- ja korjauspalvelujen alue

47 Liite 1. Kehittämishankkeet (7) Hankasalmi 33. Niemisjärvi - Raskaiden työkoneiden kaupan ja huollon keskittymä (traktorit, maansiirtokoneet) - Alueella on jo alan yritystoimintaa - Potentiaalinen paikallisliikenteen rautatieasema 34. Asemankylä - Puutuoteteollisuuden keskittymä (olemassa olevan keskittymän kehittäminen) - Puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos - Suunnitteilla uusi voimalaitos ja pellettitehdas - Maakuntakaavassa alueelle on merkitty kauppakeskuksen rakennuspaikka - Toimiva rautatieasema, raskaalle teollisuudelle sivuraidemahdollisuus 35. Häkärinteet-Revontuli - Matkailuliiketoiminnan keskittymä: monipuolinen ympärivuotinen vapaa-ajan viettokeskus ostosmatkailumahdollisuuksineen - Toiminnallisia i i keittämiskohteita i k i Häkärinteet, Lomakeskus k Revontuli & Revontuli Golf, liikenneasema Jari-Pekka sekä muut alueet, jotka mahdollistavat matkailuliiketoiminnan harjoittamisen

9-tien kehityskäytävä

9-tien kehityskäytävä 9-tien kehityskäytävä Martti Ahokas 09.05.2007 Ysitiehankkeen yleistavoite: Hanketta toteuttavien organisaatioiden yleistavoitteena on kehittää 9-tievyöhykettä siten, että sillä olevalle elinkeinotoiminnalle

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää Projektisuunnittelija Sarita Humppi Yritysalueiden kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Lisätty 7.8.2008

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Lisätty 7.8.2008 Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009 Lisätty 7.8.2008 UUDEN JYVÄSKYLÄN KUNTAKONSERNI Yhteensä 57 tytäryhteisöä ja 43 osakkuusyhtiötä. Tytärsäätiöt 7 kpl Tytäryhtiöt 15 kpl Alakonsernit 7 kpl Tytäryhtiöt

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot