Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi
|
|
- Anni Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YSITIEN KEHITYSKÄYTÄVÄ Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi 1. Visio 2. Kehittämisen lähtökohtia 3. Koko vyöhykkeen kehittämistavoitteet 4. Kehittämiskohteet 5. Kehittämistoimenpiteitä Liite 1. Vireillä olevia merkittäviä kehittämishankkeita
2 Visio 9-tien kehityskäytävä Muodostuu 9-tietä noudattaen Jämsän, Korpilahden, Muuramen, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Hankasalmen muodostamalle alueelle Kehittyy kuntien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyöllä teknologisen osaamisen, matkailun ja hyvän elinympäristön alueeksi Muodostaa ylimaakunnallisesti merkittävän työ- ja asuntomarkkina-alueen On osa kansallista Ysiväylä-kehityskäytävää Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen syntymistä Suomen ympäristö 31/2006
3 Väestö vuonna 2005 ja 2020 Kehittämisen lähtökohtia (1) Vuonna 2005 kehityskäytävän kuntien väestömäärä oli (64 % maakunnan väestöstä) vuotiaiden osuus oli 68 % (maakunnassa 66 %) Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2020 on asukasta (67 % maakunnan väestöstä) ä) Muutos (Tilastokeskus) Kehityskäytävän kunnat +8 % Maakunta +3 % Suomi +3 3% Kuntien väestötavoitteet ovat korkeammat kuin Tilastokeskuksen ennusteet Tilastokeskus Kunnat Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Korpilahti Muurame Laukaa tien kunnat Keski-Suomi
4 Kehittämisen lähtökohtia (2) Väestön sijoittuminen vuonna 2005 Lähde:YKR/SYKE 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
5 Asutus 2004 Kehittämisen lähtökohtia (3) Kehityskäytävän kuntien asunnoista noin puolet on kerrostaloja, noin kolmasosa erillisiä pientaloja ja loput rivitaloja Koko maakunnassa erillisten pientalojen osuus on suurempi, rivitalojen osuus sama ja kerrostalojen osuus pienempi 9-tien kehitys- Maakunta käytävän kunnat Erilliset pientalot (44 %) (34 %) Rivi- ja ketjutalot (16 %) (15 %) Asuinkerrostalot (40 %) (51 %) 1-2 h + k (48 %) (50 %) 3 4 h + k (40 %) (39 %) 5 h + k > (12 %) (11 %)
6 Kehittämisen lähtökohtia (4) Asutuksen muutos Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
7 Kehittämisen lähtökohtia (5) Taajamarakenteen muutos Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
8 Kehittämisen lähtökohtia (6) Työpaikat ja yritysten toimipaikat vuonna 2004 Kehityskäytävän kunnissa oli työpaikkaa (68 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat yhteiskunnalliset palvelut l (36 %) teollisuus (18 %) kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta (14 %) Yritysten toimipaikkoja kunnissa oli (62 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat tukku- ja vähittäiskauppa (22 %) kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (20 %) rakentaminen (12 %) Yritysten Työpaikat toimipaikat Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Korpilahti Muurame Laukaa tien kunnat Maakunta Lähde: Tilastokeskus
9 Kehittämisen lähtökohtia (7) Työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
10 Kehittämisen lähtökohtia (8) Teollisuustyöpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
11 Kehittämisen lähtökohtia (9) Kaupan työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07
12 Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Kehittämisen lähtökohtia (10) Kilpailukykyyn vaikuttavat keskeiset kriteerit Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu hyvin Myös yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta: oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat hyvin Jyväskylän seudulla Kriteerit toteutuvat samoin myös 9-tien kehityskäytävällä; poikkeuksena toimivat liikenneyhteydet, jotka toteutuvat hyvin Lähde: Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen (Nesenta 2006) ja Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 (Keskuskauppakamari)
13 Kehityskäytävän yritysalueet Kehittämisen lähtökohtia (11) 9-tien kehityskäytävän kunnissa on tarjolla vapaita toimitiloja Yhtenäinen ja yhtenäisesti markkinoitu kehityskäytävä vaikuttaa positiivisesti toimitilamarkkinoihin (esimerkiksi logistiikkapainotteisen teollisuuden yritykset) Toimivimmat toimitilamarkkinat sijaitsevat 9-tien tuntumassa ja/tai 5 15 minuutin aikaetäisyydellä Jyväskylästä ja Jämsästä Kehityskäytävä laajentaa toimivien toimitilamarkkinoiden aluetta (yhteydet eri paikkoihin lyhenevät ja alue alkaa näyttää yhä enemmän toimivalta ja vetovoimaiselta kokonaisuudelta) Toimitilamarkkinat ovat ohuet: nopea kehitys edellyttää koko alueen imagoa vetovoimaisena työpaikka-alueena (yksittäiset työpaikkaalueet eivät riitä vetureiksi)
14 Kehittämisen lähtökohtia (12) Ostovoima 2003 ja 2020 Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 150 milj. (38 %) maakunnassa 188 milj. (30 %) Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 141 milj. (125 %) maakunnassa 200 milj. (111 %) Muun erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 260 milj. (90 %) maakunnassa 355 milj. (79 %) Ostovoiman kasvu on suurinta Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Laukaalla Lähde: Tuomas Santasalo Ky ja Keski-Suomen liitto (2005)
15 Kehittämisen lähtökohtia (13) Elinkeinojen kehittämisen klusterit Keski-Suomessa Maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopisteiksi on tunnistettu - uudistuvat koneet ja laitteet - bioyhteiskunnasta voimavara - asukkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Kannattavat maatilat mahdollistajana Kehittyvä asuminen ja asiointi Energiasta elinvoimaa * Nanoosaaminen liiketoiminnaksi * Matkailukeskukset & verkostot Logistiikka & tieliikenne mahdollistajana Uudistuvat kuidut & tuo- tantoprosessit t * Bioyhteiskunnasta voimavara Jokapaikan tietotekniikka * HumanTech& oppiminen mahdollistajana Ennakoiva hyvinvoiva ** Ohutlevyn ja komposiittien kasvu Seuraavan sukupolven elektroniikka Uudistuvat koneet ja laitteet KIBS - osaamis- yrittäjyys Lähde: Keski-Suomen maakuntaohjelma * OSKE painopiste ** AKO painopiste Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet
16 Kehittämisen lähtökohtia (14) AJOAIKAETÄISYYDET Jyväskylään ja Jämsään
17 Kehittämisen lähtökohtia (15) Keskivuorokausiliikenne, nykytilanne ja ennuste 2030 Lähde: Tierekisteri
18 Juna- ja linja-autotarjonta 2006 Kehittämisen lähtökohtia (16) JUNAT (lähtöjä/arkipäivä) Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Vaajakoski Lieves- Hanka- tuore salmi LINJA-AUTOT (lähtöjä/arkipäivä: pika-, vakio- ja paikallisvuorot)
19 9-tien kehittämistoimia Tampere-Orivesi (moottoritie) Rakentaminen 2015 jälkeen (parannuksia jo aiemmin) Kehittämisen lähtökohtia (17) Orivesi-Jämsä (ohituskaistatie) Jo nyt lähes tavoitetilan (1+2 ja 2+2) mukainen Jämsän päässä liittymäratkaisuja ym. tekemättä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla ja pienempiä toimenpiteitä Jämsä-Jyväskylä (ohituskaistatie) Useita liittymähankkeita Jämsässä, Himoksessa ja Jyväskylässä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla Pitkän aikavälin tavoitteena mahdollisesti moottoritie (ensin Jyväskylä- Muurame,,joka ajoittuu vuoden 2015 jälkeen) Jyväskylän läntinen ohitustie Pukkiniittu - Ruoke Jyväskylä-Hankasalmi (ei kuulu runkoverkkoehdotukseen) Moottoritien jatkaminen Vaajakoskelta n. 4 km itään (2015-?) Liittymien parantamistarpeita/eritasoliittymätarpeita mm. Lievestuore (2007-?) ja Hankasalmi (2010-?) sekä ohituskaistoja (2015-?)
20 Runkotien vaikutuksia Kehittämisen lähtökohtia (18) Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranevat Runkoverkko luo raamit pitkän aikavälin maankäytön suunnittelulle (mm. yritystoiminta-alueiden alueiden kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi) Työssäkäyntialueet laajenevat Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Kuljetustäsmällisyys paranee, kuljetuskustannukset alenevat Yritysten kilpailukyky paranee Tiehallinnon alustavien suunnitelmien mukaan runkoverkon vuoden 2030 tavoitetila edellyttää noin M investointeja (140 M /v) Rajoitukset voimaan heti, rahoituksen puuttuminen saattaa viivästyttää liittymien ym. toimenpiteiden toteuttamista
21 Kehittämistavoitteet (1) Elinkeinoelämän nelikenttäanalyysi Vahvuudet Houkutteleva asuin- ja yritystoiminnan alue (muuttovoittoa, yritykset kiinnostuneita, hyvä imago) Elinkeinoelämän monipuolisuus (yhteistyökumppaneita, alihankintamahdollisuuksia jne.) Teollisuuden kilpailukykyisyys, teollisuusklusterin kasvu Matkailupalvelujen monipuolinen tarjonta, mm. Himoksen, Jyväskylän Paviljongin ja Peurunka Centerin vetovoima Luonto, vesistöt, Keiteleen kanava Hyvät liikenneyhteydet (ml. lentokenttä) Jyväskylän vetovoima (heijastuu koko alueelle) Heikkoudet Kuntien välisen yhteistyön vähäisyys, yhteisen kehittämisnäkemyksen puute Todella vetovoimaisten matkailun, vapaa-ajan ja kaupan kohteiden vähäisyys Pitkät etäisyydet, asutusrakenteen hajanaisuus (palvelujen järjestäminen) Kehityssysäysten odottaminen (ei olla itse riittävän aktiivisia toimijoita) Matkailuyrittäjien vähäinen yhteistyö Liikenteen sujuvuus Jyväskylän läpi, yksiraiteinen rautatie, tiestön vetokyky
22 Kehittämistavoitteet (2) Mahdollisuudet 9-tien kehittäminen (matkailun ja logististen palvelujen väylänä) Junaliikenteen kehittäminen (henkilöliikenne ja tavaraliikenne, kaksiraiteisuus) Osaajia on riittävästi eri aloille (ainakin toistaiseksi) Kotimaisen ja ulkomaisen matkailun lisääntyminen Vapaa-ajan liikkumisen lisääntyminen (alueen asukkaat) Perinteisen teollisuuden muutoshakuisuus Kehityskäytäväalueen markkinoitavuus Matkailuyrittäjien yhteistyön lisääntyminen Uhat Perinteisen teollisuuden painottuminen ilman uudistushakuisuutta Liikenteen painottuminen nelostielle (kaupan palvelut, logistiset palvelut) 9-tien kehittämistoimien i i i vähäisyys ja/tai siirtyminen i kauas tulevaisuuteen Toimintojen liiallinen keskittyminen Jyväskylään; ikärakenne (pl. Jyväskylän seutu) Polttoaineen hinta pitkällä tähtäimellä (hyväksytäänkö pitkät työmatkat) Perusinfrastruktuurin ja palvelujen heikkeneminen (jos ei panosteta riittävästi) Hajarakentaminen, jos vaikeuttaa liike- ja teollisuuskylien ja niiden liikenneyhteyksien kaavoittamista
23 Kehittämistavoitteet (3) Yhteisesti hyväksytty yleisprofiili ja klusterialueet Profiloituminen on edellytys kehityskäytäväalueen muodostumiselle (erottuminen mm. muista kehityskäytäväalueista) sitoo elinkeinoelämää yhteen edistää kuntien välistä yhteistyötä edistää yhteistyötä kuntien ja yritysten kesken Profiilina eli koko kehityskäytäväaluetta yhdistävänä tekijänä on matkailuelinkeino Toimintojen painottuminen tietyille alueille vahvistaa koko alueen kilpailukykyä ei suoraa työnjakoa eikä kuntatason painottumista, vaan pyrkimys tiettyyn toimintaan keskittyvien klusterialueiden luomiseen perustuu kuntien luontaisten vahvuuksien ja olemassa olevan elinkeinorakenteen hyödyntämiseen ja vahvistamiseen
24 Kehittämistavoitteet (4) Klusterialueiden luonne (uuden yritystoiminnan sijoittuminen) Hankasalmi: matkailu, bioenergia, raskaiden työkoneiden kauppa, puutuoteteollisuus Jyväskylä: matkailu, nanoteknologia, metsä- ja metalliteollisuus, hyvinvointipalvelut Jyväskylän maalaiskunta: matkailu, logistiikka, ilmailuteollisuus, kauppa Jämsä: matkailu, paperi-, ilmailu- ja komposiittiteollisuus Korpilahti: matkailu yhdistettynä y korkeatasoiseen asumiseen, muoviteollisuus Laukaa: matkailu, logistiikka-ala, hyvinvointipalvelut, kemianteollisuus, metalliteollisuus Muurame: matkailu, liike-elämän palvelut, metalliteollisuus
25 Kehittämistavoitteet (5) Asutusrakenteen monipuolistaminen ja hallittu kehitys Nauhamainen asutusrakenne tukee kehityskäytäväalueen kehittymistä mahdollistaa lähijuna- ja lähibussiliikenteen kehittämisen vähentää kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia mahdollistaa nykyisten taajamien/kylien kehittämisen i ei anneta hajaantua väljäksi, henkilöauton käyttöön perustuvaksi nauhaksi Rantarakentaminen täydentää asuntotarjontaa iso mahdollisuus, mutta oltava hallittua (kaikkia rantoja ei rakenneta) toteuttaminen kylämäisesti/kokonaisuuksittain, ei hajalleen mahdollisuus kehittää asutusta saaria pitkin mahdollisuus korkeatasoiseen asuntotarjontaan Tavoitteeksi asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuus sekä asumismuotojen kehittäminen (alueiden profiloituminen, myös kansainvälisesti) nykyisten taajamien/kylien kehittäminen ja alueellinen laajentaminen (osana kunnan kehittämistä, aikanaan helminauha) taajamarantojen tehokkaampi hyväksikäyttö (kansainvälinen profiloituminen): monimuotoista asuntorakentamista, rantaraitit palveluineen, venevalkamat jne.
26 9-tien ja rautatien kehittäminen Kehittämistavoitteet (6) Toimiva liikenneverkko on välttämätöntä kehityskäytävän muodostumiselle Tavoitteeksi runkotie koko kehityskäytävän alueelle Maankäytön suunnittelu runkotiestandardin mukaan (toimintojen keskittäminen, isommat yritysaluekokonaisuudet jne.) Paikallisbussiliikenteen kehittäminen Paikallisjunaliikenteen kehittäminen pitkällä tähtäimellä (ei tehdä mahdottomaksi maankäyttöratkaisuilla; mm. henkilöjunaliikenteen vapautuminen kilpailulle lisää toteutumismahdollisuuksia) kiskobussi esimerkiksi seuraavalla asema/seisakeverkolla: Jämsä, Himos, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä, Vaajakoski, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmi Rautatiekuljetusmahdollisuuksien kehittäminen teollisuuden tarpeiden mukaan Rautatie kaksiraiteiseksi
27 9-tievyöhyke fyysisenä kokonaisuutena Kehittämiskohteet (1) Kilometrietäisyys i täi vaihtelee (ei ole yksiselitteisesti i ti esimerkiksi i 5 km tiestä) tä) Aikaetäisyys: 5 15 minuuttia 9-tielle (tärkeämpi kuin kilometrietäisyys) Muotoutumiseen t vaikuttavia i tekijöitä ovat mm. - olemassa oleva maankäyttö (asuin-, toimitila-, matkailu- ym. alueet) - suunnitteilla oleva maankäyttö ja elinkeinoelämän uudet hankkeet - keskusten ja matkailukohteiden vetovoima - tienparannushankkeet Kehityskäytävä on toiminnallinen kokonaisuus, joka määrittyy asumisen ja elinkeinoelämän sijoittumisen mukaan Elinkeinopoliittisesti ajatus kuntien muodostamasta kehityskäytäväalueesta on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen vyöhykkeen määrittely Jäljempänä esitetyt kehityshankkeet muodostavat kuntien näkemyksen 9- tievyöhykkeen toiminnallisesta kehittämisestä - hankkeiden toteutumiseen tulevat vaikuttamaan sekä kuntien että yksityisten tahojen toimet
28 Kehittämiskohteet (2)
29 Kehittämiskohteet (3) Kehittämiskohteet välillä Muurame Jyväskylän maalaiskunta
30 Kartoissa esitetyt kehittämiskohteet Kehittämiskohteet (4) JÄMSÄ Alueen pääluonne JYVÄSKYLÄN MALAISKUNTA Alueen pääluonne 1 Himos Matkailu 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 2 Keskusta Kauppa 20 Kanavuori Kauppa ja logistiikka 3 Ysitien varsi (keskustan kohdalla) Kauppa ja matkailu 21 Vaajakoski Kauppa 4 Hallin alue Teollisuus 22 Savutuvan Apaja Matkailu 5 Myllymäki (Jämsänkoski) Teollisuus 23 Amiraali Yrityspuisto (Jykes) 24 Palokangas Teollisuus ja logistiikka 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka KORPILAHTI Alueen pääluonne LAUKAA Alueen pääluonne 6 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 25 Ajoharjoittelurata Liikenne ja logistiikka 7 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 26 Innoroad Park, Lievestuore Liikenne ja logistiikka 36 Harrastajailmailukeskus Matkailu, harrastustoiminta 27 Laukaanhovin alue Matkailu 28 Peurunka Center Matkailu 29 Lievestuore Teollisuus 30 Ympäristötekniikan keskus Teollisuus 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka 32 Vihtiälän yritystoiminta-alue Teollisuus ja ajoneuvojen huolto MUURAME Alueen pääluonne HANKASALMI Alueen pääluonne 8 Punasillan yrityspuisto Teollisuus 33 Niemisjärvi Kauppa (raskaat työkoneet) 9 Pukkiniittu Kauppa ja teollisuus 34 Asemankylä Teollisuus 10 Rannakylän risteysalue Kauppa 35 Häkärinteet-Revontuli Matkailu ja kauppa 11 Kinkomaan yrityspuisto Yrityspuisto 12 Riihivuori Matkailu 37 Kuusanmäen teollisuusalue Teollisuus 38 Kinkomaan Vitapolis Kuntoutusta ja hyvinvointialan palveluja 39 Muurame Golf Matkailu JYVÄSKYLÄ Alueen pääluonne 13 Paviljonki Matkailu 14 Laajavuori Matkailu 15 Eteläportti Kauppa 16 Viherlandia Matkailu ja kauppa 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 18 Kivääritehdas Yrityspuisto (Jykes) 19 Terässampo Yrityspuisto (Jykes) 40 Keskustan kehittäminen Kauppa 41 Seppälän kauppakeskusalue Kauppa
31 Kehittämiskohteet (5) Matkailukeskittymät (1) Kolme veturialuetta : ympärivuotisia, korkeatasoisia, myös kansainvälistä matkailua houkuttelevia keskittymiä Himos matkailukeskus, kauppakeskus, kylpylä jne. Laajavuori-Kanavuori matkailukeskus, Hyvänolonkeskus, Viherlandia, Paviljonki, Kanavuoressa kaupan palveluja jne. Häkärinteet-Revontuli matkailukeskus, kauppakeskus jne.
32 Kehittämiskohteet (6) Matkailukeskittymät (2) Veturialueet eivät sulje pois muita matkailuhank- keita vaan antavat mahdollisuuden nykyisille y ja uusille matkailupalveluille koko kehityskäytävällä Lentokenttä ttä ja Peurunka Center tukevat t ja täydentävät kehityskäytävän matkailupalveluja Korpilahden matkailurakentaminen verkostomaisessa yhteistyössä y Himoksen ja Laajavuori-Kanavuori Kanavuori- alueen kanssa Pohjois-Päijänteen Päijänteen vesistömatkailun kehittäminen nostaa kehityskäytävän matkailullista profiilia
33 Kehittämiskohteet (7) Kaupan palvelujen keskittymät Kolme uutta, toisiaan täydentävää ja koko vyöhykkeen matkailua a palvelevaa aa keskittymää Jämsä: matkailijoita palvelevaa kauppaa, liikenneasema Eteläportti: mittava päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskus Häkärinteet-Revontuli: matkailijoita palvelevaa kauppaa, erikoiskauppaa
34 Liikenne- ja logistiikkakeskittymät Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Kehittämiskohteet (8) Innoroad Park Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylä mlk ja Laukaa) valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan alan toiminnan keskus yrityspuistossa tilaa liiketoiminnalle Innoroad Park Lievestuore (Laukaa) raskaan liikenteen testaus- ja ajoharjoittelukeskus, ajoharjoittelurata myös henkilöautoille teollisuustoimitilaa t i itil yrityksille ill huvipuisto, vähittäiskaupan palveluja jne. matkailijoille Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän mlk ja Laukaa) Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä
35 Kehittämiskohteet (9) Teollisuuden keskittymät (1) Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Asemankylän seutu puutuoteteollisuus, suunnitteilla mm. puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos ja pellettitehdas Lievestuore: ympäristötekniikan maakunnallinen keskus k materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos rinnakkais- ja oheistoimintoineen Palokangas runsaasti alueita teollisuudelle sekä logistiikka-alan alan yrityksille
36 Kehittämiskohteet (10) Teollisuuden keskittymät (2) Teollisuustoiminnalle on nykyisiä ja suunnitteilla olevia alueita koko vyöhykkeen alueella, vireillä olevia hankkeita ja merkittävää kasvupotentiaalia sisältäviä alueita ovat mm. Jämsän Hallin alue (ilmailu-komposiittiteollisuus) Muuramen Punasillan yrityspuisto ja Pukkiniittu (pienteollisuus) Jyväskylän Terässammon teollisuuspuisto ja Eteläportti Jyväskylän y maalaiskunnan Palokangas ja Kanavuori Jämsänkosken Myllymäki
37 Kehittämistoimenpiteitä (1) Yhteistyön järjestäminen Ensin foorumityyppisesti: isot linjat, yhteisesti hyväksyttävän tahtotilan määrittely ja sitoutuminen siihen ( mitä-minne-milloin ) yhteinen näkemys klusterialueista ja kehittämiskohteista kokonaisvaltainen suunnitelma matkailun kehittämisestä, ympäristön kehittämistoimista sekä Päijänteen hyödyntämisestä asumisen ja matkailuelinkeinon kehittämisessä yhteisesti sovittu tavoite yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotannon kehittämisestä Tämän jälkeen keskittyen tiettyihin aloihin/konkreettisiin hankkeisiin yrityslähtöinen ajattelu Jykes ja Jämsek koordinaattoreina yrityssektorilla maankäytön suunnittelu täydennetyssä verkostokaupunkityöryhmässä (kaikki kunnat, maakuntaliitolla aktiivinen rooli) E i t i ij i t k t ht i t ö k t l i tk i Eri toimijoista koostuvan yhteistyöverkoston luominen on ratkaisevan tärkeää: kunnat, yritykset, kehitysyhtiöt, yksityiset ja julkiset investoijat, korkeakoulut
38 Kehittämistoimenpiteitä (2) Markkinointi Markkinointi voidaan aloittaa heti yhteisesti hyväksytyn tahtotilan määrittelyn jälkeen ( tätä olemme, tähän pyrimme, tätä on jo tarjolla ) Markkinointisuunnitelman i it laatiminen i (yleinen markkinointi i ja eri kohderyhmille suunnattava markkinointi) esimerkiksi kauppa hakee itse aktiivisesti uusia kauppapaikkoja, mutta kuuntelee mielellään myös kuntien ehdotuksia Markkinointimateriaalin luominen, esimerkiksi korkeatasoiset tiivistelmät selvityksistä ja Master Planeista yleisesite teemaesitteet (esimerkiksi i kaikki hiihtokeskukset k k samalla kartalla) mainokset (näkyvä kuntien ja/tai yritysten yhteinen markkinointi, esimerkiksi kehityskäytäväalueen mainos Kauppalehdessä) hankekuvaukset
39 Kehittämistoimenpiteitä (3) Hankkeistaminen (1) Realististen, konkreettisten ja profiloituneiden kehittämishankkeiden/ klusterialueiden määrittely ja markkinointi (tyyli vapaita toimitiloja tarjolla ei riitä) Keskittyminen kerrallaan (tietyn ajanjakson kuluessa) vain rajattuun määrään uusia kehittämishankkeita (esimerkiksi 5-10) ja toteutus yrityspuisto tyyppisesti ja elinkeinoelämälähtöisesti kunnat luovat puitteet kaavoittamalla Mahdollisimman i vetovoimaisen i matkailukohteen k luominen kehityskäytävä- k alueen molempiin päihin ja keskelle ( vetureita tasaisesti koko alueella) Yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen (esim. sähköinen kauppapaikka, yhteiset esitteet) Opastuksen kehittäminen (esimerkiksi kyltitys matkailukohteisiin jo Lahdesta lähtien)
40 Kehittämistoimenpiteitä (4) Hankkeistaminen (2) Hankkeiden toteuttaminen Projektipäällikön määrittely: yksittäisten hankkeiden toteuttamisessa korostuu vahvan toimijan merkitys (aktiivinen henkilö ja/tai yritys kuten kaupan ryhmä) Rahoittajien (myös ulkomaisten, esimerkiksi kansainvälisten matkailuyritysten) sitouttaminen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Vaikuttaminen Tiehallintoon VR:ään ja linja autoyhtiöihin (9 tie Vaikuttaminen Tiehallintoon, VR:ään ja linja-autoyhtiöihin (9-tie runkotieksi, paikallisjuna- ja bussiliikenteen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen)
41 Jämsä Liite 1. Kehittämishankkeet (1) 1. Himos - Ympärivuotinen matkailukeskus (hotelli ravintoloineen, kylpylä+monitoimihalli, huoneistohotelli, kauppakeskus, golf, rinneravintola, satamakahvila, maasto- hiihtokeskus, h k näkötorniravintola) 2. Keskusta - Kaupallisen vetovoimaisuuden kasvattaminen (palvelukeskus) - Yhteistyö Himoksen kanssa 3. Ysitien varsi keskustan kohdalla (9/24 teiden risteys Hiidenmäen risteys) - 9/24-risteyksessä tontit ja kunnallistekniikka k iikk jo valmiina - Yleiskaava tekeillä - Uusi ABC-liikenneasema tulossa - Uusi kaupan ja matkailupalvelujen alue 4. Hallin alue - Ilmailu-komposiittiteollisuuden keskittymä 5. Jämsänkosken Myllymäki - kasvava teollisuusalue
42 Korpilahti Liite 1. Kehittämishankkeet (2) 6. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Alueita, joita suunnitellaan yhtä aikaa korkealaatuisen, Päijännettä hyödyntävän asumisen ja matkailurakentamisen näkökulmasta - Monipuolinen asuntotarjonta, tiivis i rakentaminen - Kehitettäviä matkailupalveluja: kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu, maaseutu- ja vesistömatkailu - Pyrkimys verkostomaiseen yhteistyöhön: Himos Paviljonki Korpilahti 7. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Edellisten lomassa virkistys- ja kulttuuripalvelujen l l alueita ja ympäristön parantamishankkeita (mm. sataman alue) - Päijänteen hyödyntäminen - Profiloituminen: satama Päijänne - Himos 36. Harrastajailmailukeskus -Purjelento, ultrakevyet koneet, laskuvarjohyppy, lentokoneiden huolto - Pienkonekenttä esimerkiksi Himoksen matkailijoille - Mahdollisesti myös testikenttänä ilmavoimien kuljetuskoneille
43 Muurame Liite 1. Kehittämishankkeet (3) 8. Punasillan yrityspuisto - Liike- ja pienteollisuusaluekokonaisuus 9. Pukkiniittu - Eteläportin laajentumisalue ja uusi liikekeskuksen paikka - Jyväskylän läntisen ohitustien uusi risteysalue (uusi yhteys myös Säynätsaloon) 10. Rannankylän risteysalue - Uusi liikekeskuksen paikka (moottoritie tulee ulottumaan risteykseen) - Muuramen taajama laajenee 9-tien länsipuolelle 11. Kinkomaan yrityspuisto - Liike- ja toimistorakennusten alue 12. Riihivuori - Hiihtokeskus; toimintaa kehitetään, majoituskapasiteettia lisätään 37. Kuusanmäen teollisuusalue - Kuusanmäentien varren teollisuusalueen laajentaminen 38. Kinkomaan Vitapolis - Hoivasairaala, kuntoutusyksikkö sekä hyvinvointialan palveluja 39. Muurame Golf - Toimintaa kehitetään
44 Jyväskylä Liite 1. Kehittämishankkeet (4) 13. Paviljongin alue - Kokous-, kongressi-, näyttely-, messu- ja viihdetilaisuuksien keskus - Hotelli ja konserttisali suunnitteilla 14. Laajavuoren alue - Valtakunnallinen lli matkailu- ja vapaa-ajan keskus k (suunnittelu käynnistynyt) 15. Eteläportti - Jyväskylän kaupunkiseudun eteläinen kaupallinen keskittymä - Kokonaismitoitus noin k-m 2, josta k-m 2 vähittäiskauppaa 16. Viherlandia - Kehittäminen kauppakeskusmaisemmaksi (suunnittelu käynnistynyt) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, y Jyväskylän y maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 18. Kivääritehdas - Yrityspuisto, toimitilaa noin m 2 (Jykes) 19. Terässampo - Teollisuuspuisto, jonne suunnitteilla uudistilaa k-m 2 (Jykes) 40. Jyväskylän kaupungin keskustan kehittäminen - Lukuisia hankkeita nykyisten keskusten (Forum, Torikeskus jne.) kehittämiseksi ja uusien vetovoimapisteiden synnyttämiseksi 41. Seppälän kauppakeskusalue - Kaupallisen toiminnan lisääminen ja kehittäminen (mm. Prisman laajennus)
45 Jyväskylän maalaiskunta Liite 1. Kehittämishankkeet (5) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 20. Kanavuori - ABC-liikenneasema k-m 2 lämmintä toimitilaa - ensisijassa kaupan alue (mahdollisesti myös logistiikka/matkailu/vapaa-aika) 21. Vaajakoski - Rautatieasema- Pandan ympäristö -kiertoliittymä -alue - Pandan tehtaanmyymälän matkailullinen kehittäminen - Hypermarket-keskittymä - Ideakilpailu käynnissä 22. Savutuvan Apaja - Hyvän olon keskus 23. Amiraali - Yrityssatama, toimitilaa noin m 2 (Jykes) 24. Palokangas - Teollisuus-, logistiikka- ja liiketoimintojen alue 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä
46 Liite 1. Kehittämishankkeet (6) Laukaa 25. Ajoharjoittelurata j t - Henkilöautot ja raskas liikenne 26. Innoroad Park, Lievestuore - Raskaan liikenteen tarpeita palveleva testaus- ja ajoharjoittelukeskus 27. Matkailukeskus Laukaanhovin alue - Suunnitteilla mm. huvipuisto ja tilaa vievän erikoiskaupan myymälä 28. Peurunka Center, hyvinvointimatkailun keskus - Suunnitteilla mm. jäähalli ja golfkentän laajennus 29. Lievestuore - Teollisuustiloja (myös tilaa vievää) 30. Ympäristötekniikan keskus - Materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos ym. toiminnot 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä 32. Vihtiälän yritystoiminta-alue - Teollisuuden sekä ajoneuvojen huolto- ja korjauspalvelujen alue
47 Liite 1. Kehittämishankkeet (7) Hankasalmi 33. Niemisjärvi - Raskaiden työkoneiden kaupan ja huollon keskittymä (traktorit, maansiirtokoneet) - Alueella on jo alan yritystoimintaa - Potentiaalinen paikallisliikenteen rautatieasema 34. Asemankylä - Puutuoteteollisuuden keskittymä (olemassa olevan keskittymän kehittäminen) - Puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos - Suunnitteilla uusi voimalaitos ja pellettitehdas - Maakuntakaavassa alueelle on merkitty kauppakeskuksen rakennuspaikka - Toimiva rautatieasema, raskaalle teollisuudelle sivuraidemahdollisuus 35. Häkärinteet-Revontuli - Matkailuliiketoiminnan keskittymä: monipuolinen ympärivuotinen vapaa-ajan viettokeskus ostosmatkailumahdollisuuksineen - Toiminnallisia i i keittämiskohteita i k i Häkärinteet, Lomakeskus k Revontuli & Revontuli Golf, liikenneasema Jari-Pekka sekä muut alueet, jotka mahdollistavat matkailuliiketoiminnan harjoittamisen
9-tien kehityskäytävä
9-tien kehityskäytävä Martti Ahokas 09.05.2007 Ysitiehankkeen yleistavoite: Hanketta toteuttavien organisaatioiden yleistavoitteena on kehittää 9-tievyöhykettä siten, että sillä olevalle elinkeinotoiminnalle
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittäminen
Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotJarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9
Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010
KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotMATKAILUKLUSTERI 2005-2010
KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotEtelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys
MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
LisätiedotASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella
LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
Lisätiedot12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotTahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotSeutukierros 8.9.2015
Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotKeskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa
1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotSijoitu Kempeleeseen
Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotHSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012
HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotLoimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta
Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2009 selvitys
selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotTeollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen
Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari 2.7. Jarkko Heinonen Keskeiset toimintaedellytykset Mitkä alueen toimintaympäristötekijät vaikuttavat yrityksen
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotTYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA
MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotRajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja
Rajaton seutu työpaja 4 30.5.2018 Synteesi- ja ohjelmointipaja Pajassa 30.5. 10-10:45 1. Edellisessä työpajassa sovittua ja pajojen välissä esiin noussutta asiaa 2. Tiivistelmä analyyseistä sekä niistä
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotKymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.
Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotUutta vetovoimaa bisnekseen.
Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI
LisätiedotYleiskaavan elinkeinovaraukset
Yleiskaavan elinkeinovaraukset Yleiskaavatyön tausta Rakennemallityössä Yleiskaavan tavoitteet Turku tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tarjoamalla yrityksille ja elinkeinoelämälle riittävästi
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotV T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
LisätiedotTYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA
MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 22.8.2017/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA Keski-Suomen
Lisätiedot