Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi"

Transkriptio

1 YSITIEN KEHITYSKÄYTÄVÄ Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Laukaa - Hankasalmi 1. Visio 2. Kehittämisen lähtökohtia 3. Koko vyöhykkeen kehittämistavoitteet 4. Kehittämiskohteet 5. Kehittämistoimenpiteitä Liite 1. Vireillä olevia merkittäviä kehittämishankkeita

2 Visio 9-tien kehityskäytävä Muodostuu 9-tietä noudattaen Jämsän, Korpilahden, Muuramen, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Hankasalmen muodostamalle alueelle Kehittyy kuntien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyöllä teknologisen osaamisen, matkailun ja hyvän elinympäristön alueeksi Muodostaa ylimaakunnallisesti merkittävän työ- ja asuntomarkkina-alueen On osa kansallista Ysiväylä-kehityskäytävää Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan Tukee Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen syntymistä Suomen ympäristö 31/2006

3 Väestö vuonna 2005 ja 2020 Kehittämisen lähtökohtia (1) Vuonna 2005 kehityskäytävän kuntien väestömäärä oli (64 % maakunnan väestöstä) vuotiaiden osuus oli 68 % (maakunnassa 66 %) Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2020 on asukasta (67 % maakunnan väestöstä) ä) Muutos (Tilastokeskus) Kehityskäytävän kunnat +8 % Maakunta +3 % Suomi +3 3% Kuntien väestötavoitteet ovat korkeammat kuin Tilastokeskuksen ennusteet Tilastokeskus Kunnat Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Korpilahti Muurame Laukaa tien kunnat Keski-Suomi

4 Kehittämisen lähtökohtia (2) Väestön sijoittuminen vuonna 2005 Lähde:YKR/SYKE 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

5 Asutus 2004 Kehittämisen lähtökohtia (3) Kehityskäytävän kuntien asunnoista noin puolet on kerrostaloja, noin kolmasosa erillisiä pientaloja ja loput rivitaloja Koko maakunnassa erillisten pientalojen osuus on suurempi, rivitalojen osuus sama ja kerrostalojen osuus pienempi 9-tien kehitys- Maakunta käytävän kunnat Erilliset pientalot (44 %) (34 %) Rivi- ja ketjutalot (16 %) (15 %) Asuinkerrostalot (40 %) (51 %) 1-2 h + k (48 %) (50 %) 3 4 h + k (40 %) (39 %) 5 h + k > (12 %) (11 %)

6 Kehittämisen lähtökohtia (4) Asutuksen muutos Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

7 Kehittämisen lähtökohtia (5) Taajamarakenteen muutos Lähde:YKR/SYKE 90, 05 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

8 Kehittämisen lähtökohtia (6) Työpaikat ja yritysten toimipaikat vuonna 2004 Kehityskäytävän kunnissa oli työpaikkaa (68 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat yhteiskunnalliset palvelut l (36 %) teollisuus (18 %) kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta (14 %) Yritysten toimipaikkoja kunnissa oli (62 % maakunnan työpaikoista), merkittävimmät toimialat olivat tukku- ja vähittäiskauppa (22 %) kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (20 %) rakentaminen (12 %) Yritysten Työpaikat toimipaikat Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Korpilahti Muurame Laukaa tien kunnat Maakunta Lähde: Tilastokeskus

9 Kehittämisen lähtökohtia (7) Työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

10 Kehittämisen lähtökohtia (8) Teollisuustyöpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

11 Kehittämisen lähtökohtia (9) Kaupan työpaikkojen sijoittuminen vuonna 2003 Lähde:YKR/SYKE 03 Pohjakartta: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07 Affecto Finland Oy, lupa L7028/07

12 Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Kehittämisen lähtökohtia (10) Kilpailukykyyn vaikuttavat keskeiset kriteerit Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu hyvin Myös yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta: oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat hyvin Jyväskylän seudulla Kriteerit toteutuvat samoin myös 9-tien kehityskäytävällä; poikkeuksena toimivat liikenneyhteydet, jotka toteutuvat hyvin Lähde: Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen (Nesenta 2006) ja Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005 (Keskuskauppakamari)

13 Kehityskäytävän yritysalueet Kehittämisen lähtökohtia (11) 9-tien kehityskäytävän kunnissa on tarjolla vapaita toimitiloja Yhtenäinen ja yhtenäisesti markkinoitu kehityskäytävä vaikuttaa positiivisesti toimitilamarkkinoihin (esimerkiksi logistiikkapainotteisen teollisuuden yritykset) Toimivimmat toimitilamarkkinat sijaitsevat 9-tien tuntumassa ja/tai 5 15 minuutin aikaetäisyydellä Jyväskylästä ja Jämsästä Kehityskäytävä laajentaa toimivien toimitilamarkkinoiden aluetta (yhteydet eri paikkoihin lyhenevät ja alue alkaa näyttää yhä enemmän toimivalta ja vetovoimaiselta kokonaisuudelta) Toimitilamarkkinat ovat ohuet: nopea kehitys edellyttää koko alueen imagoa vetovoimaisena työpaikka-alueena (yksittäiset työpaikkaalueet eivät riitä vetureiksi)

14 Kehittämisen lähtökohtia (12) Ostovoima 2003 ja 2020 Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 150 milj. (38 %) maakunnassa 188 milj. (30 %) Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 141 milj. (125 %) maakunnassa 200 milj. (111 %) Muun erikoiskaupan ostovoima kasvaa kehityskäytävän kunnissa 260 milj. (90 %) maakunnassa 355 milj. (79 %) Ostovoiman kasvu on suurinta Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Laukaalla Lähde: Tuomas Santasalo Ky ja Keski-Suomen liitto (2005)

15 Kehittämisen lähtökohtia (13) Elinkeinojen kehittämisen klusterit Keski-Suomessa Maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopisteiksi on tunnistettu - uudistuvat koneet ja laitteet - bioyhteiskunnasta voimavara - asukkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Kannattavat maatilat mahdollistajana Kehittyvä asuminen ja asiointi Energiasta elinvoimaa * Nanoosaaminen liiketoiminnaksi * Matkailukeskukset & verkostot Logistiikka & tieliikenne mahdollistajana Uudistuvat kuidut & tuo- tantoprosessit t * Bioyhteiskunnasta voimavara Jokapaikan tietotekniikka * HumanTech& oppiminen mahdollistajana Ennakoiva hyvinvoiva ** Ohutlevyn ja komposiittien kasvu Seuraavan sukupolven elektroniikka Uudistuvat koneet ja laitteet KIBS - osaamis- yrittäjyys Lähde: Keski-Suomen maakuntaohjelma * OSKE painopiste ** AKO painopiste Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet

16 Kehittämisen lähtökohtia (14) AJOAIKAETÄISYYDET Jyväskylään ja Jämsään

17 Kehittämisen lähtökohtia (15) Keskivuorokausiliikenne, nykytilanne ja ennuste 2030 Lähde: Tierekisteri

18 Juna- ja linja-autotarjonta 2006 Kehittämisen lähtökohtia (16) JUNAT (lähtöjä/arkipäivä) Jämsä Korpilahti Muurame Jyväskylä Vaajakoski Lieves- Hanka- tuore salmi LINJA-AUTOT (lähtöjä/arkipäivä: pika-, vakio- ja paikallisvuorot)

19 9-tien kehittämistoimia Tampere-Orivesi (moottoritie) Rakentaminen 2015 jälkeen (parannuksia jo aiemmin) Kehittämisen lähtökohtia (17) Orivesi-Jämsä (ohituskaistatie) Jo nyt lähes tavoitetilan (1+2 ja 2+2) mukainen Jämsän päässä liittymäratkaisuja ym. tekemättä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla ja pienempiä toimenpiteitä Jämsä-Jyväskylä (ohituskaistatie) Useita liittymähankkeita Jämsässä, Himoksessa ja Jyväskylässä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla Pitkän aikavälin tavoitteena mahdollisesti moottoritie (ensin Jyväskylä- Muurame,,joka ajoittuu vuoden 2015 jälkeen) Jyväskylän läntinen ohitustie Pukkiniittu - Ruoke Jyväskylä-Hankasalmi (ei kuulu runkoverkkoehdotukseen) Moottoritien jatkaminen Vaajakoskelta n. 4 km itään (2015-?) Liittymien parantamistarpeita/eritasoliittymätarpeita mm. Lievestuore (2007-?) ja Hankasalmi (2010-?) sekä ohituskaistoja (2015-?)

20 Runkotien vaikutuksia Kehittämisen lähtökohtia (18) Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranevat Runkoverkko luo raamit pitkän aikavälin maankäytön suunnittelulle (mm. yritystoiminta-alueiden alueiden kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi) Työssäkäyntialueet laajenevat Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Kuljetustäsmällisyys paranee, kuljetuskustannukset alenevat Yritysten kilpailukyky paranee Tiehallinnon alustavien suunnitelmien mukaan runkoverkon vuoden 2030 tavoitetila edellyttää noin M investointeja (140 M /v) Rajoitukset voimaan heti, rahoituksen puuttuminen saattaa viivästyttää liittymien ym. toimenpiteiden toteuttamista

21 Kehittämistavoitteet (1) Elinkeinoelämän nelikenttäanalyysi Vahvuudet Houkutteleva asuin- ja yritystoiminnan alue (muuttovoittoa, yritykset kiinnostuneita, hyvä imago) Elinkeinoelämän monipuolisuus (yhteistyökumppaneita, alihankintamahdollisuuksia jne.) Teollisuuden kilpailukykyisyys, teollisuusklusterin kasvu Matkailupalvelujen monipuolinen tarjonta, mm. Himoksen, Jyväskylän Paviljongin ja Peurunka Centerin vetovoima Luonto, vesistöt, Keiteleen kanava Hyvät liikenneyhteydet (ml. lentokenttä) Jyväskylän vetovoima (heijastuu koko alueelle) Heikkoudet Kuntien välisen yhteistyön vähäisyys, yhteisen kehittämisnäkemyksen puute Todella vetovoimaisten matkailun, vapaa-ajan ja kaupan kohteiden vähäisyys Pitkät etäisyydet, asutusrakenteen hajanaisuus (palvelujen järjestäminen) Kehityssysäysten odottaminen (ei olla itse riittävän aktiivisia toimijoita) Matkailuyrittäjien vähäinen yhteistyö Liikenteen sujuvuus Jyväskylän läpi, yksiraiteinen rautatie, tiestön vetokyky

22 Kehittämistavoitteet (2) Mahdollisuudet 9-tien kehittäminen (matkailun ja logististen palvelujen väylänä) Junaliikenteen kehittäminen (henkilöliikenne ja tavaraliikenne, kaksiraiteisuus) Osaajia on riittävästi eri aloille (ainakin toistaiseksi) Kotimaisen ja ulkomaisen matkailun lisääntyminen Vapaa-ajan liikkumisen lisääntyminen (alueen asukkaat) Perinteisen teollisuuden muutoshakuisuus Kehityskäytäväalueen markkinoitavuus Matkailuyrittäjien yhteistyön lisääntyminen Uhat Perinteisen teollisuuden painottuminen ilman uudistushakuisuutta Liikenteen painottuminen nelostielle (kaupan palvelut, logistiset palvelut) 9-tien kehittämistoimien i i i vähäisyys ja/tai siirtyminen i kauas tulevaisuuteen Toimintojen liiallinen keskittyminen Jyväskylään; ikärakenne (pl. Jyväskylän seutu) Polttoaineen hinta pitkällä tähtäimellä (hyväksytäänkö pitkät työmatkat) Perusinfrastruktuurin ja palvelujen heikkeneminen (jos ei panosteta riittävästi) Hajarakentaminen, jos vaikeuttaa liike- ja teollisuuskylien ja niiden liikenneyhteyksien kaavoittamista

23 Kehittämistavoitteet (3) Yhteisesti hyväksytty yleisprofiili ja klusterialueet Profiloituminen on edellytys kehityskäytäväalueen muodostumiselle (erottuminen mm. muista kehityskäytäväalueista) sitoo elinkeinoelämää yhteen edistää kuntien välistä yhteistyötä edistää yhteistyötä kuntien ja yritysten kesken Profiilina eli koko kehityskäytäväaluetta yhdistävänä tekijänä on matkailuelinkeino Toimintojen painottuminen tietyille alueille vahvistaa koko alueen kilpailukykyä ei suoraa työnjakoa eikä kuntatason painottumista, vaan pyrkimys tiettyyn toimintaan keskittyvien klusterialueiden luomiseen perustuu kuntien luontaisten vahvuuksien ja olemassa olevan elinkeinorakenteen hyödyntämiseen ja vahvistamiseen

24 Kehittämistavoitteet (4) Klusterialueiden luonne (uuden yritystoiminnan sijoittuminen) Hankasalmi: matkailu, bioenergia, raskaiden työkoneiden kauppa, puutuoteteollisuus Jyväskylä: matkailu, nanoteknologia, metsä- ja metalliteollisuus, hyvinvointipalvelut Jyväskylän maalaiskunta: matkailu, logistiikka, ilmailuteollisuus, kauppa Jämsä: matkailu, paperi-, ilmailu- ja komposiittiteollisuus Korpilahti: matkailu yhdistettynä y korkeatasoiseen asumiseen, muoviteollisuus Laukaa: matkailu, logistiikka-ala, hyvinvointipalvelut, kemianteollisuus, metalliteollisuus Muurame: matkailu, liike-elämän palvelut, metalliteollisuus

25 Kehittämistavoitteet (5) Asutusrakenteen monipuolistaminen ja hallittu kehitys Nauhamainen asutusrakenne tukee kehityskäytäväalueen kehittymistä mahdollistaa lähijuna- ja lähibussiliikenteen kehittämisen vähentää kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia mahdollistaa nykyisten taajamien/kylien kehittämisen i ei anneta hajaantua väljäksi, henkilöauton käyttöön perustuvaksi nauhaksi Rantarakentaminen täydentää asuntotarjontaa iso mahdollisuus, mutta oltava hallittua (kaikkia rantoja ei rakenneta) toteuttaminen kylämäisesti/kokonaisuuksittain, ei hajalleen mahdollisuus kehittää asutusta saaria pitkin mahdollisuus korkeatasoiseen asuntotarjontaan Tavoitteeksi asunto- ja tonttitarjonnan monipuolisuus sekä asumismuotojen kehittäminen (alueiden profiloituminen, myös kansainvälisesti) nykyisten taajamien/kylien kehittäminen ja alueellinen laajentaminen (osana kunnan kehittämistä, aikanaan helminauha) taajamarantojen tehokkaampi hyväksikäyttö (kansainvälinen profiloituminen): monimuotoista asuntorakentamista, rantaraitit palveluineen, venevalkamat jne.

26 9-tien ja rautatien kehittäminen Kehittämistavoitteet (6) Toimiva liikenneverkko on välttämätöntä kehityskäytävän muodostumiselle Tavoitteeksi runkotie koko kehityskäytävän alueelle Maankäytön suunnittelu runkotiestandardin mukaan (toimintojen keskittäminen, isommat yritysaluekokonaisuudet jne.) Paikallisbussiliikenteen kehittäminen Paikallisjunaliikenteen kehittäminen pitkällä tähtäimellä (ei tehdä mahdottomaksi maankäyttöratkaisuilla; mm. henkilöjunaliikenteen vapautuminen kilpailulle lisää toteutumismahdollisuuksia) kiskobussi esimerkiksi seuraavalla asema/seisakeverkolla: Jämsä, Himos, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä, Vaajakoski, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmi Rautatiekuljetusmahdollisuuksien kehittäminen teollisuuden tarpeiden mukaan Rautatie kaksiraiteiseksi

27 9-tievyöhyke fyysisenä kokonaisuutena Kehittämiskohteet (1) Kilometrietäisyys i täi vaihtelee (ei ole yksiselitteisesti i ti esimerkiksi i 5 km tiestä) tä) Aikaetäisyys: 5 15 minuuttia 9-tielle (tärkeämpi kuin kilometrietäisyys) Muotoutumiseen t vaikuttavia i tekijöitä ovat mm. - olemassa oleva maankäyttö (asuin-, toimitila-, matkailu- ym. alueet) - suunnitteilla oleva maankäyttö ja elinkeinoelämän uudet hankkeet - keskusten ja matkailukohteiden vetovoima - tienparannushankkeet Kehityskäytävä on toiminnallinen kokonaisuus, joka määrittyy asumisen ja elinkeinoelämän sijoittumisen mukaan Elinkeinopoliittisesti ajatus kuntien muodostamasta kehityskäytäväalueesta on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisen vyöhykkeen määrittely Jäljempänä esitetyt kehityshankkeet muodostavat kuntien näkemyksen 9- tievyöhykkeen toiminnallisesta kehittämisestä - hankkeiden toteutumiseen tulevat vaikuttamaan sekä kuntien että yksityisten tahojen toimet

28 Kehittämiskohteet (2)

29 Kehittämiskohteet (3) Kehittämiskohteet välillä Muurame Jyväskylän maalaiskunta

30 Kartoissa esitetyt kehittämiskohteet Kehittämiskohteet (4) JÄMSÄ Alueen pääluonne JYVÄSKYLÄN MALAISKUNTA Alueen pääluonne 1 Himos Matkailu 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 2 Keskusta Kauppa 20 Kanavuori Kauppa ja logistiikka 3 Ysitien varsi (keskustan kohdalla) Kauppa ja matkailu 21 Vaajakoski Kauppa 4 Hallin alue Teollisuus 22 Savutuvan Apaja Matkailu 5 Myllymäki (Jämsänkoski) Teollisuus 23 Amiraali Yrityspuisto (Jykes) 24 Palokangas Teollisuus ja logistiikka 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka KORPILAHTI Alueen pääluonne LAUKAA Alueen pääluonne 6 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 25 Ajoharjoittelurata Liikenne ja logistiikka 7 Ysitie-Päijänne -väli Matkailu 26 Innoroad Park, Lievestuore Liikenne ja logistiikka 36 Harrastajailmailukeskus Matkailu, harrastustoiminta 27 Laukaanhovin alue Matkailu 28 Peurunka Center Matkailu 29 Lievestuore Teollisuus 30 Ympäristötekniikan keskus Teollisuus 31 Tikkakoski Airport Park Liikenne ja logistiikka 32 Vihtiälän yritystoiminta-alue Teollisuus ja ajoneuvojen huolto MUURAME Alueen pääluonne HANKASALMI Alueen pääluonne 8 Punasillan yrityspuisto Teollisuus 33 Niemisjärvi Kauppa (raskaat työkoneet) 9 Pukkiniittu Kauppa ja teollisuus 34 Asemankylä Teollisuus 10 Rannakylän risteysalue Kauppa 35 Häkärinteet-Revontuli Matkailu ja kauppa 11 Kinkomaan yrityspuisto Yrityspuisto 12 Riihivuori Matkailu 37 Kuusanmäen teollisuusalue Teollisuus 38 Kinkomaan Vitapolis Kuntoutusta ja hyvinvointialan palveluja 39 Muurame Golf Matkailu JYVÄSKYLÄ Alueen pääluonne 13 Paviljonki Matkailu 14 Laajavuori Matkailu 15 Eteläportti Kauppa 16 Viherlandia Matkailu ja kauppa 17 Innoroad Park, Palokangas Liikenne ja logistiikka 18 Kivääritehdas Yrityspuisto (Jykes) 19 Terässampo Yrityspuisto (Jykes) 40 Keskustan kehittäminen Kauppa 41 Seppälän kauppakeskusalue Kauppa

31 Kehittämiskohteet (5) Matkailukeskittymät (1) Kolme veturialuetta : ympärivuotisia, korkeatasoisia, myös kansainvälistä matkailua houkuttelevia keskittymiä Himos matkailukeskus, kauppakeskus, kylpylä jne. Laajavuori-Kanavuori matkailukeskus, Hyvänolonkeskus, Viherlandia, Paviljonki, Kanavuoressa kaupan palveluja jne. Häkärinteet-Revontuli matkailukeskus, kauppakeskus jne.

32 Kehittämiskohteet (6) Matkailukeskittymät (2) Veturialueet eivät sulje pois muita matkailuhank- keita vaan antavat mahdollisuuden nykyisille y ja uusille matkailupalveluille koko kehityskäytävällä Lentokenttä ttä ja Peurunka Center tukevat t ja täydentävät kehityskäytävän matkailupalveluja Korpilahden matkailurakentaminen verkostomaisessa yhteistyössä y Himoksen ja Laajavuori-Kanavuori Kanavuori- alueen kanssa Pohjois-Päijänteen Päijänteen vesistömatkailun kehittäminen nostaa kehityskäytävän matkailullista profiilia

33 Kehittämiskohteet (7) Kaupan palvelujen keskittymät Kolme uutta, toisiaan täydentävää ja koko vyöhykkeen matkailua a palvelevaa aa keskittymää Jämsä: matkailijoita palvelevaa kauppaa, liikenneasema Eteläportti: mittava päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskus Häkärinteet-Revontuli: matkailijoita palvelevaa kauppaa, erikoiskauppaa

34 Liikenne- ja logistiikkakeskittymät Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Kehittämiskohteet (8) Innoroad Park Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylä mlk ja Laukaa) valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan alan toiminnan keskus yrityspuistossa tilaa liiketoiminnalle Innoroad Park Lievestuore (Laukaa) raskaan liikenteen testaus- ja ajoharjoittelukeskus, ajoharjoittelurata myös henkilöautoille teollisuustoimitilaa t i itil yrityksille ill huvipuisto, vähittäiskaupan palveluja jne. matkailijoille Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän mlk ja Laukaa) Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä

35 Kehittämiskohteet (9) Teollisuuden keskittymät (1) Kolme toisiaan täydentävää keskittymää Asemankylän seutu puutuoteteollisuus, suunnitteilla mm. puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos ja pellettitehdas Lievestuore: ympäristötekniikan maakunnallinen keskus k materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos rinnakkais- ja oheistoimintoineen Palokangas runsaasti alueita teollisuudelle sekä logistiikka-alan alan yrityksille

36 Kehittämiskohteet (10) Teollisuuden keskittymät (2) Teollisuustoiminnalle on nykyisiä ja suunnitteilla olevia alueita koko vyöhykkeen alueella, vireillä olevia hankkeita ja merkittävää kasvupotentiaalia sisältäviä alueita ovat mm. Jämsän Hallin alue (ilmailu-komposiittiteollisuus) Muuramen Punasillan yrityspuisto ja Pukkiniittu (pienteollisuus) Jyväskylän Terässammon teollisuuspuisto ja Eteläportti Jyväskylän y maalaiskunnan Palokangas ja Kanavuori Jämsänkosken Myllymäki

37 Kehittämistoimenpiteitä (1) Yhteistyön järjestäminen Ensin foorumityyppisesti: isot linjat, yhteisesti hyväksyttävän tahtotilan määrittely ja sitoutuminen siihen ( mitä-minne-milloin ) yhteinen näkemys klusterialueista ja kehittämiskohteista kokonaisvaltainen suunnitelma matkailun kehittämisestä, ympäristön kehittämistoimista sekä Päijänteen hyödyntämisestä asumisen ja matkailuelinkeinon kehittämisessä yhteisesti sovittu tavoite yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotannon kehittämisestä Tämän jälkeen keskittyen tiettyihin aloihin/konkreettisiin hankkeisiin yrityslähtöinen ajattelu Jykes ja Jämsek koordinaattoreina yrityssektorilla maankäytön suunnittelu täydennetyssä verkostokaupunkityöryhmässä (kaikki kunnat, maakuntaliitolla aktiivinen rooli) E i t i ij i t k t ht i t ö k t l i tk i Eri toimijoista koostuvan yhteistyöverkoston luominen on ratkaisevan tärkeää: kunnat, yritykset, kehitysyhtiöt, yksityiset ja julkiset investoijat, korkeakoulut

38 Kehittämistoimenpiteitä (2) Markkinointi Markkinointi voidaan aloittaa heti yhteisesti hyväksytyn tahtotilan määrittelyn jälkeen ( tätä olemme, tähän pyrimme, tätä on jo tarjolla ) Markkinointisuunnitelman i it laatiminen i (yleinen markkinointi i ja eri kohderyhmille suunnattava markkinointi) esimerkiksi kauppa hakee itse aktiivisesti uusia kauppapaikkoja, mutta kuuntelee mielellään myös kuntien ehdotuksia Markkinointimateriaalin luominen, esimerkiksi korkeatasoiset tiivistelmät selvityksistä ja Master Planeista yleisesite teemaesitteet (esimerkiksi i kaikki hiihtokeskukset k k samalla kartalla) mainokset (näkyvä kuntien ja/tai yritysten yhteinen markkinointi, esimerkiksi kehityskäytäväalueen mainos Kauppalehdessä) hankekuvaukset

39 Kehittämistoimenpiteitä (3) Hankkeistaminen (1) Realististen, konkreettisten ja profiloituneiden kehittämishankkeiden/ klusterialueiden määrittely ja markkinointi (tyyli vapaita toimitiloja tarjolla ei riitä) Keskittyminen kerrallaan (tietyn ajanjakson kuluessa) vain rajattuun määrään uusia kehittämishankkeita (esimerkiksi 5-10) ja toteutus yrityspuisto tyyppisesti ja elinkeinoelämälähtöisesti kunnat luovat puitteet kaavoittamalla Mahdollisimman i vetovoimaisen i matkailukohteen k luominen kehityskäytävä- k alueen molempiin päihin ja keskelle ( vetureita tasaisesti koko alueella) Yritysten välisten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen (esim. sähköinen kauppapaikka, yhteiset esitteet) Opastuksen kehittäminen (esimerkiksi kyltitys matkailukohteisiin jo Lahdesta lähtien)

40 Kehittämistoimenpiteitä (4) Hankkeistaminen (2) Hankkeiden toteuttaminen Projektipäällikön määrittely: yksittäisten hankkeiden toteuttamisessa korostuu vahvan toimijan merkitys (aktiivinen henkilö ja/tai yritys kuten kaupan ryhmä) Rahoittajien (myös ulkomaisten, esimerkiksi kansainvälisten matkailuyritysten) sitouttaminen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Vaikuttaminen Tiehallintoon VR:ään ja linja autoyhtiöihin (9 tie Vaikuttaminen Tiehallintoon, VR:ään ja linja-autoyhtiöihin (9-tie runkotieksi, paikallisjuna- ja bussiliikenteen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen)

41 Jämsä Liite 1. Kehittämishankkeet (1) 1. Himos - Ympärivuotinen matkailukeskus (hotelli ravintoloineen, kylpylä+monitoimihalli, huoneistohotelli, kauppakeskus, golf, rinneravintola, satamakahvila, maasto- hiihtokeskus, h k näkötorniravintola) 2. Keskusta - Kaupallisen vetovoimaisuuden kasvattaminen (palvelukeskus) - Yhteistyö Himoksen kanssa 3. Ysitien varsi keskustan kohdalla (9/24 teiden risteys Hiidenmäen risteys) - 9/24-risteyksessä tontit ja kunnallistekniikka k iikk jo valmiina - Yleiskaava tekeillä - Uusi ABC-liikenneasema tulossa - Uusi kaupan ja matkailupalvelujen alue 4. Hallin alue - Ilmailu-komposiittiteollisuuden keskittymä 5. Jämsänkosken Myllymäki - kasvava teollisuusalue

42 Korpilahti Liite 1. Kehittämishankkeet (2) 6. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Alueita, joita suunnitellaan yhtä aikaa korkealaatuisen, Päijännettä hyödyntävän asumisen ja matkailurakentamisen näkökulmasta - Monipuolinen asuntotarjonta, tiivis i rakentaminen - Kehitettäviä matkailupalveluja: kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu, maaseutu- ja vesistömatkailu - Pyrkimys verkostomaiseen yhteistyöhön: Himos Paviljonki Korpilahti 7. Keskustassa 9-tien ja Päijänteen välinen alue - Edellisten lomassa virkistys- ja kulttuuripalvelujen l l alueita ja ympäristön parantamishankkeita (mm. sataman alue) - Päijänteen hyödyntäminen - Profiloituminen: satama Päijänne - Himos 36. Harrastajailmailukeskus -Purjelento, ultrakevyet koneet, laskuvarjohyppy, lentokoneiden huolto - Pienkonekenttä esimerkiksi Himoksen matkailijoille - Mahdollisesti myös testikenttänä ilmavoimien kuljetuskoneille

43 Muurame Liite 1. Kehittämishankkeet (3) 8. Punasillan yrityspuisto - Liike- ja pienteollisuusaluekokonaisuus 9. Pukkiniittu - Eteläportin laajentumisalue ja uusi liikekeskuksen paikka - Jyväskylän läntisen ohitustien uusi risteysalue (uusi yhteys myös Säynätsaloon) 10. Rannankylän risteysalue - Uusi liikekeskuksen paikka (moottoritie tulee ulottumaan risteykseen) - Muuramen taajama laajenee 9-tien länsipuolelle 11. Kinkomaan yrityspuisto - Liike- ja toimistorakennusten alue 12. Riihivuori - Hiihtokeskus; toimintaa kehitetään, majoituskapasiteettia lisätään 37. Kuusanmäen teollisuusalue - Kuusanmäentien varren teollisuusalueen laajentaminen 38. Kinkomaan Vitapolis - Hoivasairaala, kuntoutusyksikkö sekä hyvinvointialan palveluja 39. Muurame Golf - Toimintaa kehitetään

44 Jyväskylä Liite 1. Kehittämishankkeet (4) 13. Paviljongin alue - Kokous-, kongressi-, näyttely-, messu- ja viihdetilaisuuksien keskus - Hotelli ja konserttisali suunnitteilla 14. Laajavuoren alue - Valtakunnallinen lli matkailu- ja vapaa-ajan keskus k (suunnittelu käynnistynyt) 15. Eteläportti - Jyväskylän kaupunkiseudun eteläinen kaupallinen keskittymä - Kokonaismitoitus noin k-m 2, josta k-m 2 vähittäiskauppaa 16. Viherlandia - Kehittäminen kauppakeskusmaisemmaksi (suunnittelu käynnistynyt) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, y Jyväskylän y maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 18. Kivääritehdas - Yrityspuisto, toimitilaa noin m 2 (Jykes) 19. Terässampo - Teollisuuspuisto, jonne suunnitteilla uudistilaa k-m 2 (Jykes) 40. Jyväskylän kaupungin keskustan kehittäminen - Lukuisia hankkeita nykyisten keskusten (Forum, Torikeskus jne.) kehittämiseksi ja uusien vetovoimapisteiden synnyttämiseksi 41. Seppälän kauppakeskusalue - Kaupallisen toiminnan lisääminen ja kehittäminen (mm. Prisman laajennus)

45 Jyväskylän maalaiskunta Liite 1. Kehittämishankkeet (5) 17. Innoroad Park, Palokangas (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Valtakunnallinen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan keskus 20. Kanavuori - ABC-liikenneasema k-m 2 lämmintä toimitilaa - ensisijassa kaupan alue (mahdollisesti myös logistiikka/matkailu/vapaa-aika) 21. Vaajakoski - Rautatieasema- Pandan ympäristö -kiertoliittymä -alue - Pandan tehtaanmyymälän matkailullinen kehittäminen - Hypermarket-keskittymä - Ideakilpailu käynnissä 22. Savutuvan Apaja - Hyvän olon keskus 23. Amiraali - Yrityssatama, toimitilaa noin m 2 (Jykes) 24. Palokangas - Teollisuus-, logistiikka- ja liiketoimintojen alue 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä

46 Liite 1. Kehittämishankkeet (6) Laukaa 25. Ajoharjoittelurata j t - Henkilöautot ja raskas liikenne 26. Innoroad Park, Lievestuore - Raskaan liikenteen tarpeita palveleva testaus- ja ajoharjoittelukeskus 27. Matkailukeskus Laukaanhovin alue - Suunnitteilla mm. huvipuisto ja tilaa vievän erikoiskaupan myymälä 28. Peurunka Center, hyvinvointimatkailun keskus - Suunnitteilla mm. jäähalli ja golfkentän laajennus 29. Lievestuore - Teollisuustiloja (myös tilaa vievää) 30. Ympäristötekniikan keskus - Materiaalien kierrätystä ja energian käytettävyyttä edistävä laitos ym. toiminnot 31. Tikkakoski Airport Park (Jyväskylän maalaiskunta ja Laukaa) - Ilmailun, viestintäteknologian ja logistiikan keskittymä 32. Vihtiälän yritystoiminta-alue - Teollisuuden sekä ajoneuvojen huolto- ja korjauspalvelujen alue

47 Liite 1. Kehittämishankkeet (7) Hankasalmi 33. Niemisjärvi - Raskaiden työkoneiden kaupan ja huollon keskittymä (traktorit, maansiirtokoneet) - Alueella on jo alan yritystoimintaa - Potentiaalinen paikallisliikenteen rautatieasema 34. Asemankylä - Puutuoteteollisuuden keskittymä (olemassa olevan keskittymän kehittäminen) - Puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistuslaitos - Suunnitteilla uusi voimalaitos ja pellettitehdas - Maakuntakaavassa alueelle on merkitty kauppakeskuksen rakennuspaikka - Toimiva rautatieasema, raskaalle teollisuudelle sivuraidemahdollisuus 35. Häkärinteet-Revontuli - Matkailuliiketoiminnan keskittymä: monipuolinen ympärivuotinen vapaa-ajan viettokeskus ostosmatkailumahdollisuuksineen - Toiminnallisia i i keittämiskohteita i k i Häkärinteet, Lomakeskus k Revontuli & Revontuli Golf, liikenneasema Jari-Pekka sekä muut alueet, jotka mahdollistavat matkailuliiketoiminnan harjoittamisen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

SELL-hanke ja Strateginen yleiskaavatyö

SELL-hanke ja Strateginen yleiskaavatyö SELL-hanke ja Strateginen yleiskaavatyö 1. SELL uudistumisvoimaa rakennemuutokseen 2. Strateginen kokonaissuunnitelma työn alla 3. Elinkeinokehittämistä SELLissä 4. MAL lia muilta SELL-hanke ja Strateginen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen

Lisätiedot

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäytössä Paikkatietotuotteet ja harmonisointi 13.4.2011 Kaisu Harju SYKE/TK/GEO Mikä salkku? SYKEn, YM:n ja ELY-keskusten yhteishanke vuosina 2008-2010 Miten

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus

Jyväskylän seudun 20X0 sopimus Jyväskylän seudun 20X0 sopimus sopimusluonnos 3.11.2010 Sopimuksen tavoitteet ja sisältö Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET

Lisätiedot

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003. Heinolan kuntahaastattelu Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut 7 17.4.2003 Heinolan kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot