SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea NOVAOPPILAAN OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea NOVAOPPILAAN OPAS"

Transkriptio

1 SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea NOVAOPPILAAN OPAS Helsinki

2

3 1 Tervetuloa taivaalle Suomen Ilmailuliitto ry Vakuutusturva ja terveydentilavaatimukset Laskuvarjohyppykoulutus Laskuvarjokalusto ja hyppyvarusteet Urheilulaskuvarjot Päävarjo Varavarjo Reppu-valjasyhdistelmä Lisälaitteet Muut hyppytoiminnassa käytettävät varusteet Hyppyvarusteiden käsittely Hyppytapahtuma Valmistautuminen hyppyyn Toiminta koneessa Uloshyppy Vapaapudotus Varjon avaus Avaus Varjon avautuminen ja lentokuntoon saattaminen Ohjaaminen Lentotilat Ilma- ja maanopeus Turbulenssi Käännökset Laskeutumiskuvio Loppuveto ja maahantulo Varjon tukahduttaminen Radiokomennot Lentää, ei lennä Varavarjon käyttö Vaaratilanteet hyppytoiminnassa Vaaratilanteet koneessa ja uloshypyssä Repun aukeaminen koneessa Hätähyppy Pakkolasku Koneeseen kiinni jääminen Vapaassa pudotuksessa Avauksen vajaatoiminta

4 Sotkeutuminen punoksiin Apuvarjon aiheuttamat vaaratilanteet Korkea avaus Vaaratilanteet varjon varassa Kaksi varjoa auki Laskeutuminen erilaisiin paikkoihin Laskeutuminen veteen Laskeutuminen puuhun/metsään Laskeutuminen sähkölinjoihin Laskeutuminen katolle Kiinteään esteeseen törmääminen Tasokoulutus Taso 1 Tottuminen vapaapudotukseen Taso 2 Asennon hallinta Taso 3 Stabiili vapaapudotus Taso 4 Käännös Taso 5 Käännös Taso 6 Irtiuloshyppy Taso 7 Puolisarja Suoritusten aikarajat Perus- ja jatkokoulutus Novaoppilaan koulutusohjelma Koehyppy Novakäsimerkit

5 1 Tervetuloa taivaalle Laskuvarjohyppääminen harrastuksena ei ole sitä hurjapäistä touhua, jollaiseksi se yleisesti saatetaan käsittää. Toki laskuvarjourheilussa on omat riskinsä kuten kaikissa vauhtilajeissa, mutta laskuvarjohyppääminen on paljon turvallisempaa kuin yleensä luullaan. Toimintaa ohjaavat lait ja määräykset (kerholla luettavissa), jotka on tehty yhteistyössä hyppääjien ja viranomaisten kanssa vuosien ja kokemuksen myötä. Myös laskuvarjokalusto on oikein käytettynä todella toimintavarmaa. Tämän päivän urheilulaskuvarjohyppääminen onkin riskien hallintaa parhaimmillaan. Yleensä ongelmat johtuvatkin hyppääjän tekemistä virheistä. Laskuvarjohyppääjän koulutusohjelma on osa Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL) valvomaa ja hyväksymää koulutustoimintaa, joka on samanlaisena käytössä koko maassa. Kaikki kouluttajat ovat hyppymestareita tai muuten kokeneita hyppääjiä. Kaikki laskuvarjoharrastustoiminta, mukaan lukien koulutus, on Suomessa vapaaehtoista kerhotyötä, mikä takaa suhteellisen halvat hyppyhinnat. Kurssin aikana käydään läpi kaikki hypyn eri vaiheet, jotta pystyisit suoriutumaan niistä itsenäisesti ja ennen kaikkea turvallisesti, unohtamatta hauskuutta. Kaikki kurssilla käsiteltävät asiat on osattava, jotta hyppy onnistuisi. Jokainen oppitunti ja harjoitus on tärkeä oman turvallisuutesi kannalta, joten jos sinulle tulee kurssin aikana pakollinen este, sovi kouluttajien kanssa lisäopetuksesta. Voit tehdä tiettyjä harjoituksia myös kotona, tällöin voit ehkä vielä paremmin keskittyä ja miettiä mahdollisia epäselväksi jääneitä asioita. Myös hyppytapahtuman eri vaiheiden läpikäynti mielikuvaharjoitteluna on hyödyllistä. Toivomme, että kysyt heti, jos jotain jää epäselväksi; kaikki pitää ymmärtää. Kurssilla asiat ovat kaikille uusia eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Laskuvarjohyppäämisessä on paljon slangisanoja, joiden käyttöön kouluttajat joskus sortuvat. Kysy, jos jää epäselvyyksiä! Oletpa sitten jo pitkään haaveillut laskuvarjohyppäämisestä tai se on vasta vähän aikaa sitten tullut mieleesi, olet juuri päättänyt aloittaa harrastuksen, joka toivottavasti tuo mukanaan monia antoisia hetkiä taivaalla ja maassa. Kokeiletpa lajia vain parilla hypyllä tai jäät seuraamme vuosiksi, takaamme sinulle, että ensimmäinen hyppy on kokemus, jota et unohda koskaan. 3

6 2 Suomen Ilmailuliitto ry Vuonna 1919 perustettu Suomen Ilmailuliitto ry (SIL) on eri harrasteilmailulajeja edustavien ilmailukerhojen keskusjärjestö. Ilmailuliitossa on 214 (2010) jäsenkerhoa, joista pääasiassa laskuvarjohyppäämistä harrastavia kerhoja on 17. Kaikki kouluttavat laskuvarjokerhot toimivat Ilmailuliiton koulutusluvan alaisuudessa. Suomen Ilmailuliitossa laskuvarjourheilua koskevien asioiden asiantuntijaelin on luottamushenkilöistä koostuva Laskuvarjotoimikunta, jonka alaisuudessa toimii Kalustotyöryhmä, Kilpailukomitea sekä Koulutus- ja turvallisuuskomitea. Nämä hoitavat nimiensä mukaisesti kalustoon, kilpailuasioihin, hyppyturvallisuuteen ja -koulutukseen liittyviä asioita. Käytännön jokapäiväistä toimintaa pyörittää liiton toimisto Helsinki-Malmin lentoasemalla. Kaikenlainen ilmailu on ilmailuviranomaisen valvomaa toimintaa jonka puitteissa Suomen Ilmailuliitto antaa jäsenilleen omia ohjeistuksia ja toimii etujärjestönä viranomaisiin päin muun muassa avustaa asiantuntijana Ilmailuhallintoa laskuvarjohyppytoiminnassa laatii laskuvarjourheilua koskevat koulutusohjelmat ja tiedottaa niistä jäsenistölleen avustaa koulutustoiminnan valvonnassa (jäsenkerhot) avustaa jäsenistöönsä kuuluvien laskuvarjohyppääjien kelpoisuuksien valvonnassa ja pitää heistä luetteloa laatii laskuvarjohyppytoimintatilastoja kokoaa ja analysoi onnettomuus- ja vaaratilanneselvityksiä osallistuu laskuvarjourheilua koskevien määräysten ja ohjeiden valmisteluun. Ilmailu-lehteä Ilmailuliitto on julkaissut jo vuodesta 1938 alkaen. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja käsittelee Ilmailuliiton omien harrastealojen lisäksi liikenne- ja sotilasilmailua sekä lentoturvallisuuteen liittyviä aiheita. SIL:n kotisivuilta osoitteesta saat halutessasi lisätietoja. 4

7 3 Vakuutusturva ja terveydentilavaatimukset Vakuutusturva Vuosittain laskuvarjohyppäämisessä sattuu jonkin verran loukkaantumisia. Tyypillinen vamma on nilkan nyrjähtäminen tai murtuminen huonosti suoritetussa alastulossa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuodesta 1960 sattunut 24 (2010). Kokonaishyppymäärä vuodesta 1963 vuoteen 2010 on noin hyppyä Laskuvarjohyppääjä hyppää aina omalla vastuullaan. Kerholla on kolmannelle osapuolelle aiheutetun vahingon korvaava vastuuvakuutus, joka korvaa vain, jos kerho on syyllistynyt virheeseen. Jos oppilas toimii virheellisesti ja aiheuttaa vahinkoa itselleen tai jollekin muulle, on hänen itse vastattava vahingoista. Normaalit vapaa-ajan tapaturmavakuutukset eivät yleensä korvaa laskuvarjohypyllä tapahtunutta vahinkoa, koska hyppääminen kuuluu ns. vauhtilajeihin. Mikäli vakuutuksen halutaan korvaavan myös laskuvarjohypyillä tapahtuneet onnettomuudet, on vakuutukseen otettava lisäsuoja. Lisävakuutuksen voi ottaa omalta vakuutusyhtiöltä tai hyödyntää Suomen Ilmailuliitto ry:n vakuutuksia koskevia etuja. Katso lisätietoja vakuutuksien ehdoista ja korvaussummista Hyvä hyppykurssilainen -esitteestä. Lisätietoja saa myös kouluttajilta ja Ilmailuliiton puhelinnumerosta (09) Suosittelemme laskuvarjotoimintaa koskevan vakuutuksen hankkimista. Terveydentilavaatimukset Hyppääminen on urheilua ja vaatii fyysistä ja henkistä kuntoa sekä normaalia terveyttä. Hyppäämisen estävät sairaudet, jotka aiheuttavat edes hetkellistä tajuttomuutta tai toimintakyvyn menetystä tai vaativat jatkuvaa lääkitystä. Kurssilla täytetään laskuvarjohyppääjän terveydentilavakuutus, 60 vuotta täyttäneeltä henkilöltä vaaditaan myös lääkärintodistus. Koulutusorganisaatio voi tarvittaessa vaatia jäseneltään lääkärintodistuksen osoituksena kyseessä olevan henkilön terveydestä. 5

8 4 Laskuvarjohyppykoulutus Alkeiskurssi - ensimmäinen askel Alkeiskurssi antaa valmiudet suorittaa turvallisesti ensimmäisen tason novahypyn sekä pohjan jatkokoulutukselle. Tiivis koulutusohjelma vaatii Sinulta aktiivisuutta ja opetettujen asioiden kertaamista. Kuuntele, kysy ja selvitä. Ensimmäisen hyppysi suoritat itseaukaisuhyppynä metrin korkeudesta. Sitä ennen sinun tulee suorittaa kirjallinen koe sekä käytännön kokeet uloshypystä, maahantulokierähdyksestä ja varavarjon käytöstä. Tämän jälkeen olet valmis suorittamaan laskuvarjohyppyjä aluksi kahden novahyppymestarin valvonnassa. He valvovat ja arvioivat kaikki suorituksesi sekä tekevät niistä merkinnän hyppypäiväkirjaasi joko hyväksyen tai hyläten suorituksesi. Jälkimmäinen vaihtoehto merkitsee uutta yritystä ennen eteenpäin pääsyä. Aina ennen uutta suoritusta sinun tulee saada koulutus hyppymestarilta. Jatkokoulutusta varten saat uuden oppaan: Oppilaan Opas II:n. Alkeiskoulutus Ensimmäiset seitsemän hyppyä ovat niin sanottuja tasohyppyjä, joilla opettelet vapaapudotuksen tärkeimpiä taitoja, esim. varjon avaamista ja oikeaa vapaapudotusasentoa. Tässä vaiheessa teet teoriakokeen ja siirryt peruskoulutukseen. Peruskoulutus Aluksi totuttelet lyhyisiin vapaapudotuksiin matalammasta hyppykorkeudesta, sitten opettelet vapaan pudotuksen lisätaitoja. Teet teoria- sekä varusteiden tarkastuskokeen ja siirryt jatkokoulutukseen. Jatkokoulutus Tässä vaiheessa olet jo itsenäinen oppilas etkä enää välttämättä tarvitse kouluttajaa koneeseen. Opettelet erilaisia hyppylajeja kuten kuvio-, freestyle- ja tarkkuushyppyjä sekä opettelet käyttämään erilaisia hyppyvarusteita. Teoria- ja pakkauskokeen jälkeen voit koulutus-, apulaiskoulutuspäällikön tai hyppymestarin suosituksella hakea A-lisenssiä Suomen Ilmailuliitosta. A-lisenssin omaavalla hyppääjällä on seuraavat oikeudet: ilmailumääräysten, SIL:n ohjeiden ja kerhon määräämissä rajoissa itsenäinen hyppytoiminta, urheilulaskuvarjojen pakkausoikeus ja oppilasvarjon tarkastusoikeus. 6

9 5 Laskuvarjokalusto ja hyppyvarusteet 5.1 Urheilulaskuvarjot Urheilulaskuvarjoja on kahdenlaisia: pää- ja varavarjoja. Kumpikin näistä on liitovarjo joka on muodoltaan siiven kaltainen, ja sen liitoluku on noin 3, eli liitäessään kolme metriä eteenpäin varjo vajoaa metrin. Päälle puettavaa kokonaisuutta kutsutaan valjaiksi. Valjaiden selkäpuolella ovat pää- ja varavarjon reput päällekkäin, varavarjo yläpuolella. Kuvat: Reppu-valjasyhdistelmät Wings hyppääjän päällä Päävarjo Päävarjo, joka koostuu kuvusta, punoksista ja sliderista, on kantohihnojen välityksellä kiinni valjaissa kolmirengaslukkojen avulla. Kupu on rakennettu tunneleista, joiden toinen pää on umpinainen. Eripituisilla kantopunoksilla kuvun kohtauskulma pidetään sellaisena, että etureuna on takareunaa hieman alempana. Liitovarjo muodostaa nostovoimaa samalla tavalla kuin lentokoneen siipi. Kuva: Kolmirengaslukko Varavarjo Varavarjona liitovarjo toimii kuten päävarjokin. Laskeuduttaessa varavarjolla laskeutumispaikka saattaa olla muualla kuin laskeutumisalueella. Tämän vuoksi alastuloasennon on oltava hyvä ja tarvittaessa maahantulossa tehdään maahantulokierähdys. 7

10 Päävarjon osat: 1. Kupu 6. Ohjauspunokset 2. Tunnelipari 7. Slider 3. Kuvun takahelma 8. Kantohihnat 4. Stabilisaattori 9. Apuvarjo 5. Kantopunokset 8

11 5.2 Reppu-valjasyhdistelmä 1. Valjaan pystyhihnojen säätösoljet 2. Päävarjon irtipäästöpampula 3. Varavarjon avauskahva 4. Rintahihna 5. Varavarjon pakkolaukaisuhihna RSL 6. Koukkupuukko (sijainti kerhokohtainen) 7. Kolmirengasolkalukot 8. FXC:n säätöyksikkö (mikäli käytössä Cypres, sen säätöyksikön paikka merkitään) 9. Reisihihnat 10. Päävarjon apuvarjo 11. Päävarjon reppu 12. Varavarjon reppu 13. Päävarjon läppä 14. Päävarjon avauskahva hyppymestarille (novakahva) 9

12 5.3 Lisälaitteet Pää- ja varavarjon lisäksi valjaissa on muutamia laitteita lisäämässä hyppääjän turvallisuutta. Näiden laitteiden tarkoituksena on varmistaa varavarjon aukeaminen. Varavarjon pakkolaukaisuhihnan tarkoituksena on varmistaa varavarjon avautuminen päävarjon irrottua valjaista. Suomessa käytössä on kahta tyyppiä: päävarjon toiseen kantohihnaan kiinnitetty (Reserve Static Line, RSL) tai molempiin kantohihnoihin kiinnitetty (LOR). Molemmat järjestelmät liittävät päävarjon kantohihnan/-hihnat ja varavarjon aukaisujärjestelmän yhteen. Hyppääjän on mahdollista vapauttaa varavarjon pakkolaukaisuhihna avaamalla päävarjon kantohihnaan kytketty pikalukko. Kun päävarjon kantohihnat ovat päävarjon irtipäästön (7.1) jälkeen irronneet kolmirengaslukoista, päävarjo valjaista IRROTESSAAN kiristää varavarjon pakkolaukaisuhihnan ja avaa varavarjon. Varavarjon pakkolaukaisuhihna on vain apuväline. Hyppääjän on AINA itse avattava varavarjo vetämällä varavarjon kahvasta! Kuva: Varavarjon pakkolaukaisuhihna RSL ja avattu kolmirengaslukko. Toinen lisälaite varavarjon aukaisuun on automaattilaukaisin (Automatic Activation Device, AAD). Käytössä on kahta eri mallia: FXC ja Cypres. Laitteiden tarkoitus on avata varavarjo, jos hyppääjä putoaa liian kovalla vauhdilla liian matalalla. Molemmat laitteet säädetään toimimaan määrätyssä korkeudessa (300 m). Oppilaan ollessa kyseessä vain hyppymestarilla on oikeus säätää automaattilaukaisinta. FXC:n säätölaitteessa on JUMP/OFF-nuppi, jonka on koko ajan oltava JUMP-asennossa. On olemassa kaksi tilannetta, joissa FXC:n JUMP/OFF-nuppi käännetään OFF-asentoon: koneella alas tultaessa hyppymestarin käskystä (8.1.3) laskeuduttaessa veteen (8.3.1). Kuva: Varavarjon automaattilaukaisimien Cypres ja FXC käyttö- ja säätöyksiköt. 10

13 5.4 Muut hyppytoiminnassa käytettävät varusteet Kova kypärä, jossa kiinnityshihna on kypärän ulkopuolella. Radiovastaanotin vähintään kolmella ensimmäisellä hypyllä. Suojalasit: suojaavat silmiä viimalta ja roskilta. Haalarit, joissa ei saa olla tarttuvia taskuja tai ulokkeita, jotka voivat jäädä kiinni tai josta hyppääjä voi vahingossa ottaa kiinni. Haalareiden alle puetaan verryttelypuku tai muu vaatetus, jossa voi liikkua vapaasti. Pelastusliivit: koulutuspäällikön harkinnan mukaan, jos hyppypaikalla on ilmeinen hukkumisvaara. Korkeusmittari: nollataan maassa. Kiinnitetään käteen. Koukkupuukko: käytetään takertumien selvittämiseen sotkeutumis- tai törmäämistilanteissa. Sormikkaat: pakolliset oppilailla. Niiden on oltava lämpimät muttei liian paksut eikä liukkaat. Kengät: oltava hyppytoimintaan soveltuvat (ei koukkuja tms.). Mitään tarpeetonta ei saa olla hypyn aikana mukana (esimerkiksi avaimet tai kynät). Lisäksi aina hyppäämään tultaessa on mukana oltava: Hyppypäiväkirja. 5.5 Hyppyvarusteiden käsittely Ei saa heitellä. Ei saa istua päällä. Ei saa nostaa kantohihnoista, aukaisukahvoista tai vaijereiden suojaputkista. Ei saa laahata maassa (myöskään päävarjoa). Ei saa jättää auringonvaloon. Ei saa altistaa kosteudelle tai likaantumiselle. Koska laskuvarjokangas on erittäin tulenarkaa, on tupakointi kielletty laskuvarjojen lähellä. Oppilas saa pakata päävarjon A-, B-, C- tai D-lisenssin omaavan hyppääjän valvonnassa. Päävarjon pakkauksista pidetään kirjaa. Varavarjon saa pakata vain siihen koulutuksen saanut henkilö. Varusteet palautetaan aina hypyn jälkeen omille paikoilleen. 11

14 6 Hyppytapahtuma 6.1 Valmistautuminen hyppyyn Hyppytapahtuma ei suinkaan ala siitä, kun poistutaan koneesta ilmassa. Jotta kaikki sujuisi hyvin, on tärkeää huolehtia myös valmisteluista. Päätös hypätä on hyvä tehdä jo edellisenä päivänä, sillä näin ehtii henkisesti valmistautua tulevaan suoritukseen. Riittävä yöuni ja ravinto ovat myös tärkeitä. Väsyneenä tai nälkäisenä keskittyminen on vaikeaa. Ennen hyppäämään kirjoittautumista (pokalistan täyttöä) kootaan kaikki tarvittavat varusteet ja ilmoittaudutaan hyppäämään. Varusteita on hyvä sovittaa päälle, jotta niihin voi tehdä tarvittavat säädöt ajoissa ennen koneelle lähtöä. Suoritusta harjoitellaan joko itsenäisesti tai hyppymestarin kanssa. Mikäli mahdollista, seuraa ennen omaa pokaasi toisten hyppääjien ohjailua varjon varassa nähdäksesi ylä- ja pintatuulien vaikutuksen ohjaamiseen ja laskeutumiseen. Ennen koneelle menoa hyppymestari tarkastaa, että varusteet on puettu oikein päälle. Tarkastuksen jälkeen varusteita ei saa säätää ilman hyppymestarin lupaa! Vallitsevan tuulen mukainen ohjauskuvio (6.5.5) käydään vielä läpi ennen koneelle menoa. Oppilaat saavat mennä koneelle vain hyppymestarin johdolla. 6.2 Toiminta koneessa Kone kuormataan yleensä käänteisessä järjestyksessä eli se, joka menee koneeseen ensimmäisenä hyppää viimeisenä (poikkeuksena hyppymestari). Varo varusteiden tarttumista koneessa oleviin ulokkeisiin aina koneessa liikkuessasi. Suojaa erityisesti varjojen aukaisukahvoja. Jos takerrut kiinni johonkin, älä revi väkisin vaan ilmoita hyppymestarille. Vältä turhaa liikkumista. Pidä mahdolliset istuinvyöt kiinni, kunnes hyppymestari aukaisee ne tai antaa luvan aukaisuun. Ilmailumääräyksen OPS M6-1 perusteella saadaan ilma-aluksella, jossa on enintään kymmenen matkustajapaikkaa, kuljettaa sen päällikön ja hyppääjien suostumuksella ja omalla vastuulla enintään kymmentä hyppääjää ilman hyväksyttyä istuinta tai istuinpaikkaa ja käyttämättä istuin- tai turvavyötä. Jos lennon aikana huomaat omissa tai muiden varusteissa jotain poikkeavaa, ilmoita siitä heti hyppymestarille. Keskity omaan hyppyysi. Huomioi muut koneessa olijat äläkä häiritse heidän keskittymistään. Koneen päällikkö on lentäjä, mutta sinun päällikkösi on hyppymestari. 12

15 6.3 Uloshyppy Lähestyttäessä uloshyppypaikkaa kone lentää tuuliolosuhteiden perusteella määriteltyä linjaa. Jo hyvissä ajoin ennen uloshyppypaikkaa hyppymestarisi tarkastaa varusteesi. Hyppykorkeutta on silloin säästä riippuen metriä. Hyppymestari komentaa: SIIRRY / YLÖS! Siirry- tai Ylös-komennolla valmistaudut siirtymään ovelle. Hyppymestari komentaa: OVELLE! Ovelle-komennolla hyppymestari auttaa sinua, kun siirryt ovelle (varoen repun osumista koneeseen) uloshyppyasentoon, jolloin kummatkin hyppymestarit pitävät sinusta kiinni. Tarvittaessa sisällä oleva hyppymestari antaa lisäkomentoja. Kun olet valmis, siirrä katseesi sisäpuolella olevaan hyppymestariin ja tee uloshyppytarkistus. Eli pidä katseesi hyppymestarissa ja sano kovalla äänellä: TARKISTUS SISÄÄN! Tällä varmistat sisällä olevan hyppymestarin valmiuden, joka ollessaan valmis nyökkää jolloin voit jatkaa eteenpäin. Pidä katseesi hyppymestarissa niin kauan kunnes hän antaa merkin! Tämä jälkeen tarkista ulkona olevan hyppymestarin valmius. Siirrä katseesi olkapääsi yli ulos hyppymestariin ja sano kovalla äänellä: TARKISTUS ULOS! Tällä varmistat ulkona olevan hyppymestarin valmiuden, joka ollessaan valmis nyökkää jolloin voit jatkaa eteenpäin. Pidä katseesi hyppymestarissa niin kauan kunnes hän antaa merkin! Kun olet varmistanut hyppymestareiden valmiuden voit aloittaa rytmikkään uloshyppylaskennan ääneen. TAIVUTA siirrä ja pidä katseesi liikuta vartaloasi liikuta vartaloasi ponnista sivuttain ulospäin ottaen hyvän taivutuksen ja siirrä välittömästi kädet ja jalat symmetrisesti vapaapudotusasentoon. Pidä katseesi koneessa mahdollisimman pitkään koko uloshypyn ajan, sillä se edesauttaa hyvää uloshyppyä. Laske myös ääneen 105 saakka ja aloita hypyn kulku. Laskeminen on tärkeää opetella heti alusta, sillä se on käytännössä ainut tapa säilyttää ajantaju tässä vaiheessa hyppyuraa. Laskeminen tapahtuu ääneen huutamalla ( ). Uloshyppyharjoituksissa opetellaan oikeaa rytmiä, joten ei huudeta vain numeroita vaan sekunteja. Ilmassa muutama sekunti voi tuntua hyvinkin pitkältä ajalta. 13

16 6.3.1 Vapaapudotus Uloshypyssä taivuta lantiosta, siirrä kädet ja jalat oikeaan asentoon ja pidä katse koneessa niin kauan kuin mahdollista, pyri rentoutumaan puhaltamalla ilmat suun kautta ja pidä leuka ylhäällä. Kuvittele puskevasi lantiota ilman halki. Aloita ja suorita omatoimisesti TARKKAILUKEHÄ laskettuasi sataan viiteen: 1. Maa o Siirrä katseesi 45 kulmassa alaspäin ja valitse jokin iso helposti löydettävä kiintopiste 2. Mittari o Pidä taivutus, siirrä katseesi mittariin ja lue lukema. 3. Korkeus (VV-HM, varavarjon puoleinen hyppymestari) o Katso vasemmalle puolella olevaa hyppymestaria käsivarren alta ja sano hänelle korkeusmittarin lukema. Hyppymestari voi tässä vaiheessa korjata asentoasi käsimerkein. Jos asennossa ei ole mitään korjattavaa niin saat OK-käsimerkin (peukalo ylös). Älä jatka tarkkailukehää ennen kuin olet saanut OK-käsimerkin! 4. Korkeus (PV-HM, päävarjon puoleinen hyppymestari) o Katso oikealla puolella olevaa hyppymestaria käsivarren alta ja suorita sama toimenpide kuin edellä. Jos kaikki on kunnossa saat OK-käsimerkin, älä jatka tarkkailukehää ennen kuin olet saanut OK-käsimerkin! Tarkkailukehän avulla säilytät tietoisuuden korkeudesta ja suunnasta. HARJOITUSVETO: aloita itsenäisesti, mutta jos näet harjoitusveto käsimerkin, se on merkkinä harjoitusvedon aloittamiseksi. Toimi rytmikkäästi ja sano toimenpiteet ääneen. TAIVUTA o Työnnä lantiota alaspäin / varmista taivutus. TARTU o Siirrä vasen käsi pääsi yläpuolelle siten, että peukalo koskettaa päätäsi (otsaa) kämmenen ollessa auki. Pidä katse ylhäällä. Siirrä oikea kätesi päävarjon avauskahvalle kämmen auki. Kosketa kahvaa ja paina mieleesi kahvan paikka, on tärkeää tuntea selvästi missä se on. Käsien liikkeiden on tapahduttava symmetrisesti, samalla tasolla ja yhdenaikaisesti. Vain kädet liikkuvat, pään tai muun vartalon asento ei muutu lainkaan. Taivutus säilyy ja leuka pysyy ylhäällä. VEDÄ o Palauta kädet alkuperäiseen asentoon symmetrisesti sekä yhdenaikaisesti. Vain kädet liikkuvat, pään tai muun vartalon asento ei muutu lainkaan. HUOM. Tämä on harjoitusveto, joten älä vedä oikeasti. Harjoitusvedon jälkeen seuraa korkeutta jatkuvasti n. 5 sekunnin välein ja mahdollisia käsimerkkejä. Samalla keskityt myös suunnan pitämiseen ja oman vapaapudotusasentosi hallintaan. Kun saavutat tasosta riippuen avauskorkeuden tee rauhallinen avausmerkki eli heilauta käsiäsi ristiin pääsi edessä. HETI tämän jälkeen avaa päävarjo eli TAIVUTA, TARTU, VEDÄ, laske ja tarkista lentääkö varjosi Muista! Tärkein asia jokaisella hypylläsi on korkeuden tarkkailu! Aika kuluu yllättävän nopeasti, silti ei tarvitse hosua. Kun olet hyvin selvillä korkeudesta, avauskorkeuskaan ei tule yllätyksenä. 14

17 6.4 Varjon avaus Avaus Avauskorkeus ensimmäisellä hypylläsi on 1600 metriä. Ensin näytät avausmerkin jolla ilmoitat muille avaavasi varjosi. Avausmerkin jälkeen aloitat rauhallisesti ja täsmällisesti avaustoimenpiteet. Varjon ei siis pidä olla auki heti 1600 metrissä. Avaus tehdään samalla tavalla kuin harjoitusveto, erona on vain se, että apuvarjon kahvasta tartutaan kunnolla kiinni ja apuvarjo heitetään ilmavirtaan. TAIVUTA - TARTU - VEDÄ Tämän jälkeen laske ääneen 101, , jonka jälkeen tarkistat varjon, suoritat mahdolliset selvitystoimenpiteet ja teet varavarjotoimenpiteet mikäli varjo ei selviä tai ei lennä. Tasoilla 1 2 VV-HM pitää sinusta kiinni avautumiseen saakka ja tasoilla 3 7 HM varmistaa avautumisen. Avauksen tärkeysjärjestys 1) avaa varjo 2) avaa avauskorkeudessa 3) avaa stabiilissa asennossa Avaustapahtuman tärkeysjärjestys: 1. Kaikkein tärkeintä on ylipäätään avata laskuvarjo jokainen novahyppy on itseaukaisuhyppy, eli sinun tehtäväsi on aina avata itse varjosi. 2. Jokaiselle hypyllä on aina määrätty avauskorkeus, jossa varjo on ehdottomasti avattava. 3. Pyri avaamaan varjosi stabiilissa asennossa, mutta se ei ole niin tärkeää kuin varjon avaus, joka siis ohittaa tärkeysjärjestyksessä muut. 15

18 6.4.2 Varjon avautuminen ja lentokuntoon saattaminen Ilmavirtaan heittämäsi apuvarjo vetää sisäpussin ulos repusta. Punokset alkavat purkautua kumilenkeistään. Kupu tulee ulos sisäpussista ja alkaa kehittyä keskeltä. Slider liukuu punoksia pitkin alas hidastaen kuvun aukeamista. Sinun tehtäväksesi jää varjon tarkastaminen ja sen lopullinen avaaminen. Kun olet päässyt laskemisessa 105:een, tarkasta varjo. Varjo LENTÄÄ, kun kupu on säännöllisen muotoinen punokset ovat kireällä slider on suorakaiteen muotoinen. Tarkastettuasi varjon vie kädet takimmaisille kantohihnoille. Jos punokset ovat kierteellä, avaa ne potkimalla ja levittämällä kantohihnoja (SELVITÄ). Vedä molemmista ohjauslenkeistä (sijaitsevat takimmaisten kantohihnojen takapuolella) alaspäin avataksesi puolijarrut. Puolijarrut saat avata vasta kierteiden poiston jälkeen. Tarvittaessa pumppaa slider alas ja tunnelit auki. Pumppaus tehdään vetämällä ohjauslenkit rauhallisesti muutamaksi sekunniksi noin vyötärön tasolle ja palauttamalla ohjauslenkit sitten rauhallisesti takaisin yläasentoon. Pumppauksen voit toistaa useampia kertoja (SELVITÄ). Mikäli varjo EI LENNÄ tai EI SELVIÄ, siirry välittömästi varavarjotoimenpiteisiin (7.1). Kun olet suorittanut varjon lopullisen avaamisen, tarkasta seuraavat asiat: ilmatila (myös kierteiden avauksen ja pumppauksen aikana, väistä tarvittaessa ja/tai varoita huutamalla (8.2.2)) korkeus (myös kierteiden avauksen ja pumppauksen aikana) kahvat taskuissaan (varavarjon kahva ja päävarjon irtipäästöpampula) sijaintisi ja maalialueen sijainti. Aloita ohjaaminen ja käännä varjo tarvittaessa vastatuuleen. 16

19 6.5 Ohjaaminen Lentotilat Täysiliito: Puolijarrutustila: Täysijarrutus: Sakkaus: Nosta ohjauslenkit täysin ylös. Varjo saavuttaa suurimman vaakanopeuden ja lentää parhaiten vastatuuleen. Vedä/nosta ohjauslenkit hartioiden korkeudelle. Varjo jarruttaa. Vedä ohjauslenkit noin lantion tasalle. Varjo jarruttaa voimakkaasti. Jos ohjauslenkkejä painetaan vielä täysijarrutustilaa alemmaksi, varjo lakkaa lentämästä. Sakkauksessa varjon vajoamisnopeus kasvaa, joten varo sakkauttamasta varjoasi matalalla. Varjo palautetaan sakkaustilasta nostamalla ohjauslenkkejä RAUHALLISESTI cm. Tämän jälkeen tarkasta varjo ja selvitä sitä tarpeen mukaan (6.4). Kokeile varjon eri lentotiloja, mutta muista, että kaikki ohjauskokeilut tulee tehdä yli 600 metrissä.. Täysiliito Puolijarrutus Täysijarrutus 17

20 6.5.2 Ilma- ja maanopeus Liitovarjo on hyvin turvallinen, mutta se voi olla suuren suorituskykynsä takia väärin käytettynä hyppääjälle vaarallinen. On tärkeää tietää varjon ominaisuudet ja hallita oikea käyttötapa. Liitovarjo lentää ilmassa aina samaa nopeutta täysiliidossa (noin 8-10 m/s) tuulista riippumatta. Tätä vakionopeutta kutsutaan ilmanopeudeksi, johon ei vaikuta se, lennetäänkö myötä-, sivu- vai vastatuuleen. Maanopeus on nopeus, jolla varjo liikkuu maahan nähden. Maanopeus muuttuu riippuen siitä, mihin suuntaan tuuleen nähden lennetään. Liitovarjo liikkuu maahan nähden nopeammin myötätuuleen kuin vastatuuleen. Tämän takia liitovarjolla pyritään aina laskeutumaan vastatuuleen (6.5.5). Kuva: Ilma- ja maanopeus. 18

21 6.5.3 Turbulenssi Turbulenssi ja epätasaiset ilmavirtaukset voivat muuttaa tunneleihin kohdistuvan virtauksen suuntaa siten, että varjo menettää kantokykynsä. Voimakas turbulenssi voi tyhjentää kuvun osittain tai jopa kokonaan. Tyhjentynyt kupu täyttyy uudestaan, kun kupu saavuttaa oikean kohtauskulman ilmavirtaan nähden. Turbulenttinen sää voi estää hyppäämisen, vaikka tuulen voimakkuus ei ylittäisikään oppilastoiminnan tuulirajaa. Jos joudut varjon varassa turbulenssiin, lennä täydessä liidossa. Liian suurilla jarruilla lentäminen saattaa aiheuttaa kuvun sakkaamisen pyörteen vaikutuksesta. Pyörre eli turbulenssi voi olla minkä kokoinen tahansa. Pyörteet ovat halkaisijaltaan muutamasta metristä kymmeniin metreihin. Pyörteet syntyvät ilman vapaan virtauksen rikkovista esteistä, kuten rakennuksista, puista, kukkuloista ja maaston lämpötilaeroista (nousevat ja laskevat ilmavirtaukset). Myös toisen laskuvarjon taakse ilmassa muodostuu turbulenssi. Hyppääjälle vaarallisimpia ovat yleensä esteistä ja nousevista tai laskevista ilmavirtauksista johtuvat pyörteet. Pyörteitä voi välttää laskeutumalla tarpeeksi kauas esteistä ja esimerkiksi hiekan reunasta, jossa virtausten suunnat muuttuvat. Kuva: Rakennukset ja lämmin maa aiheuttavat turbulenssia. 19

22 6.5.4 Käännökset Vasemmasta ohjauslenkistä vetämällä varjo kääntyy vasemmalle ja oikeasta vetämällä vastaavasti oikealle. Varjo kallistuu käännöksen suuntaan, joten myös vajoamisnopeus kasvaa. Tämän takia MATALALLA EI SAA TEHDÄ JYRKKIÄ KÄÄNNÖKSIÄ. Käännökset täysiliidosta vaativat suuren lentonopeuden takia suuren kääntösäteen. Varjo kallistuu käännöksessä sitä enemmän, mitä enemmän toista ohjauslenkkiä painetaan alaspäin. Tällöin myös vajoaminen kiihtyy. Käännökset puolijarrutuksesta tehdään pitämällä toinen ohjauslenkki hartioiden tasalla ja painamalla toista alemmaksi. Varjo kääntyy nopeammin mutta ei kallistu niin paljon. Vajoaminen ei ole niin voimakasta kuin täysiliitokäännöksessä. Käännökset täysijarrutuksesta tehdään nostamalla vastakkaista ohjauslenkkiä. Varjo reagoi nopeasti ja kallistuu vähemmän kuin muissa lentotiloissa. Täysijarrutustilassa kupu on lähellä sakkaustilaa, joten käännökset on tehtävä hyvin varovasti. Mitä suurempi varjon lentonopeus on käännöksessä, sitä suurempi on myös varjon vajoamisnopeus ja kääntösäde. KOKEILE VARJON KÄYTTÄYTYMISTÄ, ÄLÄ PELKÄÄ OHJATA! Kuva: Täysiliitokäännöksessä varjo kallistuu voimakkaasti käännöksen suuntaan. 20

23 6.5.5 Laskeutumiskuvio Tarkastettuasi ilmatilan, korkeuden, kahvat ja sijainnin aloita ohjaaminen ja käännä varjo tarvittaessa vastatuuleen, jotta pysyt suunnitellulla tuulisektorilla etkä ajaudu liian aikaisin maalialueen lähelle. Vedä mielessäsi viiva nykyisestä paikastasi loppukuvioiden aloituskohtaan ja aseta sille muutama välietappi (kuvassa A ja B). Pudota korkeutta riittävästi ennen seuraavalle välietapille siirtymistä, tarvittaessa lennä hetki vastatuuleen jotta et lähesty sitä liian aikaisin. Selvitä myös sektorin sivurajat, joita et ylitä. Kokeile tämän jälkeen varjon käyttäytymistä eri lentotiloissa: täysiliito, puolijarrutus, täysijarrutus ja käännökset. Harjoittele myös loppuvetoa. Lähesty laskeutumisaluetta ottaen huomioon tuuliolosuhteet ja em. lähestymispisteet. Viimeisen 300 metrin matkalla suoritat laskeutumiskuvion, johon kuuluu kolme osaa: myötätuuliosa, perusosa ja finaali. Säännöllisin osuus on finaali, muut riippuvat osuudet tuuliolosuhteista, katso seuraavaa sivua. Tuulisektori on ilmatilakaistale, jossa pysymällä pääset laskeutumaan maalialueelle. Se sijaitsee tuulilinjan molemmin puolin. Oikean uloshyppypaikan ja maalipisteen välinen linja on tuulilinja, pysy sen läheisyydessä. Mitä lähempänä maalialuetta lennetään, sitä kapeampi on tuulisektori. Laskeutumiskuvio kannattaa lentää varjo puolijarrutuksessa. Puolijarrutustilassa lennettäessä maanopeus on pienempi, varjo kääntyy nopeammin sekä vajoaa käännöksissä vähemmän kuin täysiliidossa. Myötätuuliosa aloitetaan 300 metrin korkeudessa tuulen yläpuolelta (aloituspiste riippuu tuulen voimakkuudesta). Myötätuuliosa lennetään tuulen alapuolelle noin 100 metriä maalipisteen sivussa. Tuulen alapuolelle lennettävä matka riippuu maatuulen voimakkuudesta. 21

24 Perusosa on sivutuuleen lennettävä osuus. Myötätuuliosalta käännytään perusosalle noin 200 metrin korkeudella. Perusosalla lennetään suoraan maalipisteen taakse tuulen alapuolella. Mitä kovempi tuuli on, sitä enemmän on pidettävä varjoa kääntyneenä vastatuulen suuntaan päästäkseen perusosalla maahan nähden suoraan sivutuuleen. Vastatuuliosa eli finaali aloitetaan suoraan maalipisteen takaa tuulen alapuolelta. Aloituspiste muuttuu tuulen voimakkuudesta riippuen. Kovalla tuulella finaalin aloituspiste on lähempänä maalipistettä. Finaaliin, joka siis lennetään vastatuuleen, käännytään 100 metrin korkeudessa. Varjo saattaa pyrkiä kääntymään, joten sitä tulee OHJATA maahan asti, jotta se pysyisi tarkasti vastatuulessa. Jos huomaat lentäväsi finaalissa myötätuuleen, ÄLÄ käänny vastatuuleen vaan laskeudu myötätuuleen. Myötä- tai sivutuuleen laskeutuminen on turvallisempaa kuin käännöksessä maahan osuminen! Jos ollaan liian matalalla voidaan lentää katkoviivan A mukaan. Jos korkeutta on liikaa voidaan lentää katkoviivan B mukaan. Kovalla tuulella myötätuuliosuus aloitetaan kauempaa ja loppukuviot lennetään lähempänä maalia, perusosan ollessa lyhyt. Katkoviivalla esitetty.. Laskeutumisen tärkeysjärjestys: 1. Suora finaali (tärkeintä on, ettei varjo ole laskeuduttaessa käännöksessä) 2. Tee loppuveto aina vähintään puolijarrutustilaan 3. Pyri laskeutumaan vastatuuleen, esteettömälle alueelle Muista aina laskeutumisen tärkeysjärjestys, se auttaa sinua laskeutumaan turvallisesti! 22

25 6.5.6 Loppuveto ja maahantulo Ollessasi finaalissa noin 50 metrin korkeudessa ota hyvä alastuloasento: kädet ohjauslenkeissä leuka kiinni rinnassa ja hampaat yhdessä polvet joustavasti hiukan koukussa ja TIUKASTI yhdessä jalkaterät 45 astetta etenemissuunnasta sivulle ja TIUKASTI yhdessä jalkapohjat samalla tasolla ja maanpinnan suuntaiset. Samalla kun otat alastuloasennon, siirrä ohjauslenkit korvien tasalle. Kun korkeutta on 2-3 metriä, tee loppuveto painamalla ohjauslenkit terävästi täysijarrutustilaan. Ensimmäisillä kolmella hypyllä sinulla on radiovastaanotin, josta kuulet ohjeita esimerkiksi seuraavasti: hyppy 1 - tarvittavat ohjeet ja laskeutuminen ohjatusti hyppy 2 - ohjeet tarvittaessa (laskeutuminen ohjatusti) hyppy 3 - ohjeet vain tarvittaessa. Kun olet noin puiden latvojen tasolla, maa näyttää hyökkäävän silmille. Älä säikähdä, vaan keskity oikeaan alastuloasentoon ja loppuvedon oikeaan ajoitukseen. Korkeuden arvioinnissa voit käyttää apuna esimerkiksi tuulipussin tolppaa, rakennuksen kattoa tai maalialueella olevia ihmisiä. Jos teet loppuvedon liian aikaisin ja varjo pysähtyy liian korkealle, PIDÄ OHJAUSLENKIT TÄYSIJARRUTUSTILASSA. Valmistaudu maahantulokierähdykseen. Jos nostat ohjauslenkit uudelleen ylös, varjo hyökkää eteenpäin ja tulet kovaa maahan. Mikäli et kuule loppuvetokomentoa, niin tee loppuveto itsenäisesti. Jos loppuvedon ajoitus on väärä tai se tehdään huonosti, voi maahantulo olla kova. Tämän vuoksi VALMISTAUDU AINA TEKEMÄÄN MAAHANTULOKIERÄHDYS. Suurin osa oppilaiden loukkaantumisista on nilkan nyrjähdyksiä tai murtumia, joista valtaosa olisi vältettävissä hyvän alastuloasennon pitämisellä loppuun saakka. Kuva: Loppuveto. 23

26 Kuva: Alastuloasento ennen loppuvetoa. Muista aina varjon varassa: tarkkaile ilmatilaa tarkkaile korkeutta vältä rajuja ohjausliikkeitä (8.2.1) tarkkaile sijaintiasi ja ohjaile ohjeistetulla alueella ja suunnitellulla reitillä älä lennä toisen hyppääjän lähellä alempana olevalla on etuajo-oikeus varjo ei käänny hetkessä tarkkaile tuulipussia käänny finaaliin 100 m:ssä suora finaali ohjaa varjoa maahan saakka Varjon tukahduttaminen Kun olet laskeutunut, varjo saattaa hiukan kovemmalla tuulella alkaa vetää sinua perässään. Saat varjon tukahtumaan päästämällä irti toisesta ohjauslenkistä ja vetämällä toisesta kupua luoksesi. Samalla voit juosta varjon toiselle puolelle. Tämä kääntää varjoa niin, ettei tuuli enää pääse täyttämään tunneleita. Aivan viimeisenä keinona voit tehdä päävarjon irtipäästön (7.1). ÄLÄ JÄÄ MAAHAN MAKAAMAAN ELLET TARVITSE APUA. Jos näet hyppääjän vaikeuksissa, velvollisuutesi on auttaa häntä. 24

27 6.5.8 Radiokomennot Sinulla on mukanasi radiovastaanotin vähintään kolmella ensimmäisellä hypyllä. Radion tarkoituksena on avustaa sinua ohjaamisessa ja loppuvedon oikea-aikaisessa suorittamisessa. Toimi joka hypyllä itsenäisesti, sillä ohjeita annetaan vain tarvittaessa. Radio on vain apuväline, jossa voi esiintyä häiriöitä. 1. Yhteyskokeilu ennen koneen kuormausta 2. Yhteyskokeilu ilmassa 3. Käännökset 4. Jarruttaminen 5. Jarrutuksen vähentäminen 6. Itsenäinen ohjaaminen 7. Loppuveto KUTSU = kuittaus kättä nostamalla KUTSU + HEILUTA JALKOJA kuittaus jalkojen heilutuksella KUTSU + VASEN, VASEN, SUORAAN käännä niin kauan, kunnes kuuluu komento SUORAAN KUTSU + JARRUTA, JARRUTA jokaisella komennolla laske ohjauslenkkejä cm KUTSU + NOSTA, NOSTA jokaisella komennolla nosta ohjauslenkkejä cm KUTSU + LIIDÄ täysiliito KUTSU + OHJAA ITSENÄISESTI jatka ohjaamista itsenäisesti kumoaa edellisten komentojen vaikutuksen KUTSU + JALAT YHTEEN hyvä alastuloasento, jalat tiukasti yhdessä VEDÄ paina ohjauslenkit terävästi täysijarrutustilaan, pidä alastuloasento 25

28 7 Lentää, ei lennä Varjo ei välttämättä ole aina avautumisen jälkeen täysin kehittynyt vaan vaatii kierteiden poiston ja/tai pumppausta. Molemmat ovat aivan normaaleja toimenpiteitä varsinkin pakkolaukaisuhypyillä (syynä esimerkiksi huono uloshyppy tai lentokoneen alhainen ilmanopeus). Varjo lentää, vaikka punoksissa on kierrettä, kuvun reunatunnelit ovat tukossa ja slider on ylhäällä, mikäli varjo täyttää lentävän laskuvarjon kriteerit: kupu on säännöllisen muotoinen punokset ovat kireällä slider on suorakaiteen muotoinen. Muista aina tarkkailla korkeutta, jotta voit tarvittaessa ajoissa suorittaa varavarjotoimenpiteet (7.1). JOS ET OSAA PÄÄTTÄÄ, LENTÄÄKÖ PÄÄVARJO VAI EI, SE EI LENNÄ! => TEE VARAVARJOTOIMENPITEET LENTÄÄ - TÄYSIN KEHITTYNYT Täysin kehittynyt: - kupu on säännöllisen muotoinen - punokset ovat kireällä - slider on suorakaiteen muotoinen ja alhaalla. 26

29 LENTÄÄ SELVITÄ Slider ylhäällä: - pumppaa slider alas - tarkkaile korkeutta. LENTÄÄ SELVITÄ Slider ylhäällä ja kierrettä: - levitä kantohihnoja, potki kierre auki ja pumppaa slider alas - tarkkaile korkeutta. 27

30 LENTÄÄ SELVITÄ Reunatunnelit tukossa ja slider ylhäällä: - pumppaa slider alas ja tunnelit auki - tarkkaile korkeutta. LENTÄÄ SELVITÄ Reunatunneli tukossa, slider ylhäällä ja kierrettä punoksissa: - levitä kantohihnoja, potki kierre auki, pumppaa slider alas ja tunneli auki - tarkkaile korkeutta. 28

31 LENTÄÄ SELVITÄ Avautumassa oleva varjo: - pumppaa kupu tarvittaessa auki - tarkkaile korkeutta. LINE OVER EI LENNÄ Tee varavarjotoimenpiteet (7.1). 29

32 7.1 Varavarjon käyttö Tärkeät korkeudet: m - Uloshyppykorkeus. 600 m - Tähän asti voit selvittää päävarjoa eli poistaa kierteitä, pumpata slideriä alas ja reunatunneleita auki. - Jos yritykset eivät onnistu 600 metriin mennessä, tee varavarjotoimenpiteet. 300 m - Tämän korkeuden alapuolella ei suositella päävarjon irtipäästöä (esimerkiksi törmättyäsi toiseen hyppääjään (8.2.2)), sillä varavarjo ei välttämättä ehdi avautua. Mikäli joudut tilanteeseen, jossa sinulla on korkeutta alle 300 metriä ja päävarjosi ei lennä, avaa suoraan varavarjo tekemättä päävarjon irtipäästöä (kohdat 5-7 alla). Varavarjotoimenpiteet: 1. Pidä taivutus. 2. Tarkasta korkeus. 3. Katso päävarjon irtipäästöpampulaa (oikealla) ja ota siitä kiinni molemmin käsin. 4. Murra tarra ja vedä kädet suoriksi alaviistoon. 5. Katso varavarjon kahvaa (vasemmalla) ja ota siitä kiinni molemmin käsin. 6. Murra tarra ja vedä kädet suoriksi alaviistoon. 7. Taivuta. 30

33 ULOSHYPPY m 1600 m AVAUSKORKEUS (I-taso) 1600 m LENTÄÄ LENTÄÄ - SELVITÄ EI LENNÄ TARKASTA Ilmatila Korkeus Kahvat Sijainti SELVITÄ KIERTEET Tarkkaile korkeutta Tarkkaile ilmatilaa PUMPPAA SLIDER ALAS JA TUNNELIT AUKI Tarkkaile korkeutta Tarkkaile ilmatilaa EI LENNÄ EI LENNÄ TEE VARAVARJO- TOIMENPITEET 600 m LENTÄÄ LENTÄÄ 600 m TARKASTA Ilmatila Korkeus Kahvat Sijainti TARKASTA Ilmatila Korkeus Sijainti 300 m 300 m 300 metrin alapuolella ei suositella päävarjon irtipäästöä (esimerkiksi törmättyäsi toiseen hyppääjään (8.2.2)), sillä varavarjo ei välttämättä ehdi avautua. Jos joudut hypylläsi tilanteeseen, jossa sinulla on korkeutta alle 300 metriä ja päävarjosi ei lennä, avaa suoraan varavarjo tekemättä päävarjon irtipäästöä. 31

34 8 Vaaratilanteet hyppytoiminnassa 8.1 Vaaratilanteet koneessa ja uloshypyssä Repun aukeaminen koneessa Repun (pää- tai varavarjon) tahaton aukeaminen johtuu yleensä hyppääjän varomattomasta liikkumisesta. Reppu, varavarjon kahva tai päävarjon aukaisujärjestelmä voi tarttua kiinni. Rauhallinen, tarpeettomia liikkeitä välttävä liikkuminen ehkäisee tarttumistilanteita tehokkaasti. Jos oma tai jonkun muun reppu kuitenkin aukeaa, estetään varjon avautuminen sekä ilmoitetaan asiasta hyppymestarille. Koneen lentäessä ovi auki on mahdollista, että repun auetessa varjo joutuu ilmavirtaan. Jos varjo purkautuu koneen sisällä ja ilmavirta tarttuu siihen, se vetää varjon hyppääjineen ulos. Tällöin on mahdollista, että lentokone ja hyppääjä vahingoittuvat. Jos reppusi aukeaa ovella ja varjo karkaa ovesta ulos, hyppää ulos asennosta välittämättä. Tällaisessa tapauksessa hyppymestari auttaa sinut ripeästi ulos. Nopealla toiminnalla tilanne voidaan pelastaa Hätähyppy Jos lentäjän täytyy keventää konetta tai kone on ohjauskyvytön, hyppymestari komentaa hyppääjille HÄTÄHYPPY! Hypättäessä tasokoulutusta sinun päällikkösi on hyppymestari, jonka kanssa olet suorittamassa tasohyppyä. Tämä saa hätähyppykomennon lentäjältä ja komentaa hyppääjille HÄTÄHYPPY KÄYTETÄÄN PÄÄVARJOA / VARAVARJOA (YLÖS / SIIRRY ) OVELLE. Hätähyppyä ei tehdä alle 300 metrin korkeudessa. Korkeuden ollessa metriä toimi seuraavasti: 1. katso ja tartu molemmilla käsillä varavarjon kahvaan 2. siirry hyppymestarin komentojen mukaan ovelle pitäen kädet varavarjon kahvalla 3. hyppää ulos asennosta riippumatta MENE-komennolla 4. vedä varavarjon kahvasta välittömästi uloshypyn jälkeen, taivuta 5. tarkista varjo. Korkeuden ollessa yli 1300 metriä 1. hyppymestari ottaa sisäpuolen jalkahihnasta ja kädestä kiinni 2. siirry tavalliseen tapaan ovelle oman hyppymestarisi komentojen mukaan 3. ovella ota välittömästi uloshyppyasento ja hyppää taivuttaen ulos MENE-komennon kuultuasi 4. avaa päävarjo Taivuta Tartu Vedä ja laske tarkista varjo. 32

35 Komennolla OVELLE! siirrytään etuilematta ovelle ja komennolla MENE! poistutaan välittömästi. Kerhokohtaiset tarkennukset: Hätähyppyä jatketaan, kunnes kaikki ovat hypänneet tai hyppymestari komentaa SEIS, PAKKOLASKU! Tällöin loput koneessa olevat valmistautuvat pakkolaskuun (8.1.3) Pakkolasku Hyppytoiminnassa lennetään yleensä niin lähellä kenttää, että hyppykone pystyy liitämään takaisin esimerkiksi moottorihäiriön sattuessa. Tällöin hyppymestari komentaa PAKKOLASKU! Komennolla PAKKOLASKU! Automaattilaukaisin käännetään OFF -asentoon ja toimitaan kerhokohtaisten ohjeiden mukaan: Kun kone on maassa ja pysähtynyt, on tulipalovaaran takia poistuttava nopeasti. Loukkaantuneita autetaan mahdollisuuksien mukaan. Hätähypyssä ja pakkolaskussa on muistettava, että lentäjä on koneen päällikkö mutta hyppääjien johtaja on hyppymestari. Oppilaille ohjeet tulevat AINA hyppymestarilta. Tärkeintä on toimia rauhallisesti käskyjen mukaan. 33

36 8.1.4 Koneeseen kiinni jääminen Jos jäät roikkumaan koneeseen päävarjostasi, huomaat sen siitä, että roikut olkalukoista päävarjon kantohihnojen välityksellä. Anna hyppymestarille merkki koputtamalla kypärääsi. Merkin nähtyään hyppymestari tietää sinun olevan tajuissasi. Tämän jälkeen tee varavarjotoimenpiteet (7.1) Vapaassa pudotuksessa Vapaassa pudotuksessa on erilaisia tilanteita jotka saattavat pitkään jatkuessaan kehittyä vaaratilanteiksi, jos niihin ei reagoida. Jos uloshyppy on huono, HM:t luultavasti ravistavat sinua, jolloin tehtävänäsi on taivuttaa mahdollisimman hyvin. Vaikka et ravistuksia tuntisikaan, mutta uloshyppy ei sinusta tunnu vakaalta, taivuta. Tasoilla 1 2 sinä ET saa olla yksin vapaassa pudotuksessa. Jos näet vain yhden hyppymestarin, seuraa hänen ohjeitaan ja jatka hyppysuoritusta normaalisti ohjelman mukaan. Jos sen sijaan et näe kumpaakaan HM:ia, avaa varjo välittömästi eli taivuta-tartu-vedä ja tarkista varjo. Jos milloin tahansa hypyn aikana menetät tietoisuuden korkeudesta mistä syystä tahansa, avaa päävarjo eli taivuta-tartu-vedä ja tarkista varjo. Jos olet epästabiili avauskorkeudessa, avaa päävarjo välittömästi eli taivuta-tartu-vedä ja tarkista varjo. AVAUSKORKEUDESSA AVATAAN, EI ENÄÄ KORJATA ASENTOA Avauksen vajaatoiminta Mikäli olet vapaassa pudotuksessa yksin tasoilla 1-2, avaat päävarjon heti. Mikäli avauksessa on ongelmia, toimit seuraavasti: - Jos et avauksessa löydä päävarjon kahvaa, yritä toisen kerran, mutta jos et HETI löydä kahvaa, tee varavarjotoimenpiteet - Jos et avauksessa jaksa vetää päävarjon kahvasta (tiukka kahva), yritä toisen kerran, mutta jos et silloinkaan HETI saa varjoa auki, tee varavarjotoimenpiteet Sotkeutuminen punoksiin Jos avausasentosi on huono, on mahdollista sotkeutua punoksiin. Pyri tällöin irrottautumaan takertuneista punoksista ennen varavarjotoimenpiteitä. Tarvittaessa käytä koukkupuukkoa. Tee kuitenkin varavarjotoimenpiteet (7.1) viimeistään 600 m:ssä. Hyvällä avausasennolla ehkäiset tehokkaasti mahdollisuutta sotkeutua punoksiin Apuvarjon aiheuttamat vaaratilanteet Huonosta avausasennosta voi myös aiheutua, että apuvarjon yhdyspunos kietoutuu esimerkiksi kätesi ympärille. Ravista kättäsi saadaksesi yhdyspunoksen irti. Jos et saa yhdyspunosta heti irti 34

37 (yksi poistoyritys) tai et tiedä mihin se on tarttunut, tee varavarjotoimenpiteet (7.1). Jos yhdyspunos on tarttunut käteesi, voit joutua tekemään varavarjotoimenpiteet yhdellä kädellä. Hyvällä avausasennolla ja apuvarjon kunnollisella heittämisellä vapaaseen ilmavirtaan ehkäiset tehokkaasti edellisen kaltaisia vaaratilanteita. Apuvarjo voi avautumistilanteessa joskus tulla kuvun etureunan kautta kuvun alapuolelle. Tee ohjauskokeiluja saadaksesi selville käyttäytyykö varjo normaalisti. Jos varjo ei ohjaudu tai tekee rajuja liikkeitä, tee varavarjotoimenpiteet (7.1). Avauksessa apuvarjo voi jäädä hyppääjän selän taakse muodostuvaan pyörteeseen eli turbulenssiin. Jos apuvarjon heiton jälkeen 105:n kohdalla ei ole tapahtunut mitään, vilkaise olkapään yli (tarkasta). Asento kallistuu ja apuvarjon pitäisi saada ilmaa. Ellei varjo heti avaudu, tee varavarjotoimenpiteet (7.1), koska apuvarjo tai yhdyspunos on saattanut tarttua johonkin kiinni tai reppu on jumissa. Kiinnitarttumista voidaan yrittää irrottaa, jos varmuudella nähdään ongelman aiheuttaja. Jos irrotus ei onnistu yhdellä yrityksellä tai et näe ongelman aiheuttajaa, tee varavarjotoimenpiteet heti Korkea avaus Jos olet avauksen jälkeen huomattavasti korkeammalla kuin sinun pitäisi, löydät todennäköisesti alapuoleltasi HM:n, jolla on myös laskuvarjo avattuna. Seuraa HM:n ohjausta ja paikanna lentokenttä. Jos lentokenttä on liian kaukana, hyppymestarisi laskeutuu varalaskupaikalle. Seuraa häntä ja noudata myös radiokomentoja. Laskuvarjo ylhäältä katsottuna, kulkusuunta vasemmalta oikealle. 35

38 8.2 Vaaratilanteet varjon varassa Kaksi varjoa auki Yleisimmät syyt oppilailla kahden varjon varaan joutumisessa ovat matala avaus (itseaukaisuhypyillä), automaattilaukaisimen toimintahäiriö tai liian raju varjon käsittely (mm. "poraaminen" tai sakkaaminen). Kahden varjon tilanteissa ei laskeutumiskuviota lennetä. Mikäli toisen varjon puolijarrut ovat auki, pidä varjojen nopeus samana jarruttamalla tarvittaessa! Kahden liitovarjon yhdistelmä voi asettua erilaisiin muodostelmiin, jos molemmat varjot lentävät: Varjot peräkkäin (biplane). Ohjaa varovasti etummaista varjoa vain välttämättömillä ohjausliikkeillä takimmaisista kantohihnoista (älä avaa puolijarruja). Älä jarruta alastulossa ja valmistaudu kovaan alastuloon. ÄLÄ PÄÄSTÄ PÄÄVARJOA IRTI! Varjot vierekkäin (side-by-side). Ohjaa varovasti hallitsevaa varjoa vain välttämättömillä ohjausliikkeillä takimmaisista kantohihnoista (älä avaa puolijarruja). Älä jarruta alastulossa ja valmistaudu kovaan alastuloon. ÄLÄ PÄÄSTÄ PÄÄVARJOA IRTI! 36

39 Varjot sivuilla, erillään toisistaan ja vajoavat nopeasti (downplane). Tämä lentotila on harvinainen. Varjot voivat siirtyä itsestään varjot vierekkäin tilanteeseen. PÄÄSTÄ PÄÄVARJO IRTI! Törmääminen varjon varassa Törmäys on aina mahdollinen, kun ilmassa on useita hyppääjiä. Heti kun olet tarkastanut, että varjo lentää, tarkasta ilmatila ja ole valmiina väistämään. Ennen puolijarrujen avaamista voit ohjata varjoa takimmaisista kantohihnoista (mikäli punokset eivät ole kierteellä). Väistä OIKEALLE! Katso aina ennen käännöstä käännöksen suuntaan varmistaaksesi vapaa ilmatila. Alempana olevalla on aina etuajo-oikeus. Jos et voi välttää törmäämistä, minimoi törmäysvauhti jarruttamalla voimakkaasti sekä käperry palloksi. Varoita toista hyppääjää huutamalla. Sotkeutumistilanteessa: tarkkaile korkeutta, sillä päätökset on tehtävä riittävän korkealla keskustele aina kaverisi kanssa siitä, mitä aiotte tehdä varmista, että olet irti punoksista/kuvusta (käytä tarvittaessa koukkupuukkoa) ennen varavarjotoimenpiteitä. Jos ylempi varjo lentää ja alempi on sotkeutunut, voi alempi hyppääjä tehdä varavarjotoimenpiteet ja ylempi yleensä laskeutua päävarjollaan. Jos varjot ovat sotkeutuneet toisiinsa, joutuvat luultavasti molemmat tekemään varavarjotoimenpiteet. Tällöin molempien pitää sopia, missä järjestyksessä toimitaan, jotta vältetään törmääminen varavarjojen varassa. Jos korkeutta on liian vähän varavarjotoimenpiteisiin (alle 300 m), voi kaksikin ihmistä laskeutua yhdellä varjolla. Huomioi kaikissa toimenpiteissäsi ajan ja korkeuden menetys. 37

40 8.3 Laskeutuminen erilaisiin paikkoihin Yleensä laskeutumisen muihin paikkoihin kuin maalialueelle voi välttää ohjaamalla oikein. Alussa korkeuden ja kuljettavan matkan arviointi voi olla hankalaa, mutta hyppykokemuksen karttuessa tämäkin taito lisääntyy. Joskus uloshyppypaikka voi olla väärä, etenkin, jos tuulet ovat yllättäen muuttuneet. Oli syy väärään uloshyppypaikkaan mikä tahansa, ajoissa tehty varalaskusuunnitelma mahdollistaa turvallisen laskeutumisen myös maalialueen ulkopuolelle. Suunnitelman muuttaminen viime hetkessä on vaarallista! Hyviä varalaskupaikkoja ovat esimerkiksi pellot ja muut aukeat alueet. Riippumatta siitä mihin laskeudut, pyri aina laskeutumaan vastatuuleen! Pääasia kuitenkin on, ettet tee jyrkkiä käännöksiä matalalla. Muista aina ottaa hyvä alastuloasento ja pitää se tiukasti maahan asti. Maalialueen ulkopuolelle laskeutuessasi et välttämättä enää loppuvaiheessa näe tuulipussia. Paina siksi mieleesi jo hypylle lähtiessäsi esimerkiksi missä suunnassa aurinko on, kun olet kääntynyt vastatuuleen. Liput, viirit ja savut ovat myös hyviä tuulen suunnan osoittimia Laskeutuminen veteen Laskeudu mieluummin metsään kuin veteen. Joutuessasi kuitenkin laskeutumaan veteen pyri niin lähelle rantaa kuin mahdollista. Veteen laskeutuessasi toimi seuraavasti: vapauta varavarjon pakkolaukaisuhihna käännä FXC OFF-asentoon löysää rintahihna ota alastuloasento tee loppuveto ennen veteen tuloa. Vedessä: tukahduta varjo tarvittaessa tekemällä päävarjon irtipäästö avaa hihnat ja ui eroon varjosta Laskeutuminen puuhun/metsään Puuhun tai metsään laskeutuessasi toimi seuraavasti: vältä yksittäisiä ja korkeita puita ota alastuloasento ja vedä polvet ylös suojaamaan alavartaloa tee loppuveto puiden latvoihin sekä pidä kyynärpäät kyljissä kiinni valmistaudu tulemaan maahan asti ja pura alastuloasento vasta, kun liike loppuu. Jos jäät puuhun roikkumaan, älä pudottaudu korkealta vaan odota apua. Suuri vaakanopeus aiheuttaa enemmän kolhuja kuin suuri vajoamisnopeus. Loppuvedon tekeminen puiden latvoihin on turvallisempaa kuin puita päin lentäminen. 38

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu:

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: SUOMEN ILMAILULIITTO RY Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI OHJE KOULUTUSOHJELMA I 1. Yleistä Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: a) tämä ohje, b) koulutusohjelma

Lisätiedot

SIL - Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja

SIL - Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja SIL - Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja Vaihtoehtoisesti käytettävät sivut eri valjastyyppien, uloshyppytyylien ja avausjärjestelmien mukaan seuraavasti: Reppu-valjasyhdistelmä s.14 Wings s.15 Wings-PL

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS I. versio STREEVA

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS I. versio STREEVA SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS I versio STREEVA Helsinki 1.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tervetuloa taivaalle... 2 2 Suomen Ilmailuliitto ry...

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA I (PL-ALKEISKURSSI JA NOVA-ALKEISKURSSI)

KOULUTUSOHJELMA I (PL-ALKEISKURSSI JA NOVA-ALKEISKURSSI) SUOMEN ILMAILULIITTO RY OHJE Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.3.2017 KOULUTUSOHJELMA I (PL-ALKEISKURSSI JA NOVA-ALKEISKURSSI) 1. Yleistä Tämä koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 20.4.2014.

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS

LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS 20.4.2014 Suomen Ilmailuliitto Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS Toimittanut Opastyöryhmä 2013-2014 Lähetä palautetta: www.laskuvarjotoimikunta.fi/opaspalaute

Lisätiedot

Opas uudistus. Turpaboogiet Laskuvarjotoimikunta Kahu /Kimmo / Johanna

Opas uudistus. Turpaboogiet Laskuvarjotoimikunta Kahu /Kimmo / Johanna Opas uudistus Turpaboogiet 14.1.2017 Laskuvarjotoimikunta Kahu /Kimmo / Johanna 1 2.3 (s.5) Lisätty viittaus RSL vapautuksesta (5.5.1 s.27) - Laskeutuminen veteen 3.7 Muutettu / Poistettu ja sen lopullinen

Lisätiedot

SIL Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja

SIL Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja SIL Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja Vaihtoehtoisesti käytettävät sivut eri valjastyyppien, uloshyppytyylien ja avausjärjestelmien sekä NOVA/PL-koulutuksen mukaan seuraavasti: Reppu-valjasyhdistelmä s.17,

Lisätiedot

SIL Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja

SIL Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja SIL Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja Vaihtoehtoisesti käytettävät sivut eri valjastyyppien, uloshyppytyylien ja avausjärjestelmien sekä NOVA/PL-koulutuksen mukaan seuraavasti: Reppu-valjasyhdistelmä s.17,

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Suomen Ilmailuliitto ry. 1.4.2012 Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 1 LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Tämä ohje muodostaa yhdessä Laskuvarjohyppääjien toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset -ohjeen

Lisätiedot

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014.

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Tampereen Laskuvarjokerho ry Hyppytoiminnanohje YLEISTÄ Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Hyppytoiminnassa noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Laskuvarjohyppyonnettomuus Räyskälän lentopaikalla 19.4.1997

Laskuvarjohyppyonnettomuus Räyskälän lentopaikalla 19.4.1997 Tutkintaselostus C 11/1997 L Laskuvarjohyppyonnettomuus Räyskälän lentopaikalla 19.4.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja

Lisätiedot

VUODEN 2012 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2012 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 2012 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta 16.11.2008 Turpaboogie / Pori 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ VAARATILANNEILMOITUS VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 3 HYPYT JA VAARATILANTEET

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.4.2015 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

Koehyppy. Utin Laskuvarjokerho. Markus Saari 6.3.2003

Koehyppy. Utin Laskuvarjokerho. Markus Saari 6.3.2003 Koehyppy Utin Laskuvarjokerho Markus Saari 6.3.2003 1. Hypyn tarkoitus Koehypyllä on tarkoituksena harjoitella tulevien kelpparihyppyjen kokonaissuoritusta, hyppytoiminnan aloittamisesta aina sen lopettamiseen

Lisätiedot

VAARATILANTEET 2008. Turpaboogie 2008 Pori. Kalustoperäiset vaaratilanteet 2008

VAARATILANTEET 2008. Turpaboogie 2008 Pori. Kalustoperäiset vaaratilanteet 2008 KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2008 Turpaboogie 2008 Pori Avautuvat reput Varomaton liikkuminen koneessa ->PV reppu aukesi Varovainen liikkuminen koneessa, riittävän kireä luuppi Oppilaan IA kahva tarttui

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59

Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59 Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: 10.05.2017 07:59 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS, - Istuen/seisten ilman kenkiä - Pyöritä nilkkaa ja vaihda välillä suuntaa - Heilauta rennosti jalkaa suorana eteen

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS

LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA 9.3.2017 Toimittanut Laskuvarjotoimikunta 2016 2017 Lähetä palautetta: www.laskuvarjotoimikunta.fi/opaspalaute Sisällysluettelo Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja Turvallisuuskomitea OPPILASVARJON PYSTYPAKKAUSOPAS

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja Turvallisuuskomitea OPPILASVARJON PYSTYPAKKAUSOPAS SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja Turvallisuuskomitea OPPILASVARJON PYSTYPAKKAUSOPAS Helsinki 1.1.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1 2. Pakkaaminen I tarkastusvaiheeseen saakka

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Suomen Ilmailuliitto ry 8.10.2005 Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 1 LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Tämä ohje on ilmailumääräyksen OPS M6-1 tarkoittama hyväksytty koulutusohje ja -ohjeisto. Tämä ohje

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET Turpaboogie 2007 Kuopio

KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET Turpaboogie 2007 Kuopio KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2007 Turpaboogie 2007 Kuopio Avautuvat reput Varomaton liikkuminen koneessa ->VV reppu aukesi Varovainen liikkuminen, ei nojailua pedaaleissa istuttaessa PV putosi lattialle

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

VUODEN 2008 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2008 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 8 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta SISÄLTÖ VAARATILANNEILMOITUS YLEISTÄ VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VAARATILANNEILMOITUS On turvallisuuden parantamisen kannalta

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS II

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS II SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS II Helsinki1.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO T1: YLEISTÄ... 1 1.1 ALKUSANAT... 1 1.2 ALKEISKOULUTUS... 1 1.3 PERUSKOULUTUS...

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Laskuvarjohyppyonnettomuus Jyväskylän lentoasemalla 12.8.1991

Laskuvarjohyppyonnettomuus Jyväskylän lentoasemalla 12.8.1991 Tutkintaselostus B 1/1996 L Laskuvarjohyppyonnettomuus Jyväskylän lentoasemalla 12.8.1991 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja

Lisätiedot

HARJOITEPANKKI VOIMA

HARJOITEPANKKI VOIMA HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,

Lisätiedot

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Iloisia harjoitteluhetkiä! Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Turvallisuusilmoitus Hyppääjille. Laskuvarjotoimikunta Timo Kokkonen, Henrik Erkkilä

Turvallisuusilmoitus Hyppääjille. Laskuvarjotoimikunta Timo Kokkonen, Henrik Erkkilä Turvallisuusilmoitus Hyppääjille Laskuvarjotoimikunta Timo Kokkonen, Henrik Erkkilä ENNAKOIVA RISKINHALLINTA Ennakoivan riskienhallinnan tärkein tavoite on tunnistaa ja poistaa turvallisuusuhat ennen niiden

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

VUODEN 2011 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2011 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 2011 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta SISÄLTÖ VAARATILANNEILMOITUS YLEISTÄ VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2 VAARATILANNEILMOITUS On turvallisuuden parantamisen kannalta

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN

Lisätiedot

KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2012. Turpaboogiet Oulu 10.2.2012

KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2012. Turpaboogiet Oulu 10.2.2012 KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2012 Turpaboogiet Oulu 10.2.2012 Vigil II ei tykännyt vedestä Suunniteltu vesihyppy rantaveteen, reppu oli vvreppua myöden vedessä hetken aikaa, Vigil II:n leikkuri toimi

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Laskuvarjohyppääjän opas 2017 Uudet ja päivitetyt asiat

Laskuvarjohyppääjän opas 2017 Uudet ja päivitetyt asiat Laskuvarjohyppääjän opas 2017 Uudet ja päivitetyt asiat 22.4.2017 1 YLEISTÄ Edellisestä oppaasta saatu palaute on huomioitu. Turpo-palaverissa kerhojen edustajien kanssa käytiin läpi. Lisäksi on huomioitu

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN OHJE / PELIOHJE 1 (5) Pelityyppi: tasapainoharjoitukset Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille Peliaika: - SISÄLTÖ 8 tasapainokorttia, joissa yksi asento molemmilla puolilla o 2 vihreää (aloittelijataso)

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

Hämeen Laskuvarjourheilijoiden (HLU) toiminta-, ja turvallisuusohje Räyskälässä (EFRY) 2007 v1.1

Hämeen Laskuvarjourheilijoiden (HLU) toiminta-, ja turvallisuusohje Räyskälässä (EFRY) 2007 v1.1 1/5 Hämeen Laskuvarjourheilijoiden (HLU) toiminta-, ja turvallisuusohje Räyskälässä (EFRY) 2007 v1.1 Tällä ohjeella määritellään normaaliin hyppytoimintaan liittyviä sääntöjä, joiden tarkoituksena on ylläpitää

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

F3A SPORT-OHJELMA 2008

F3A SPORT-OHJELMA 2008 F3A SPORT-OHJELMA 2008 1 Liike 1 - Lähtö Nousukuvio on nykyään kaikissa luokissa vapaa Proseduurikäännöstä ei enää tarvitse tehdä! Nousukuviota EI arvostella! Tärkeintä on että käännösliikkeen jälkeen

Lisätiedot

Pieksämäellä, Naarajärven lentopaikalla sattunut laskuvarjohyppyonnettomuus

Pieksämäellä, Naarajärven lentopaikalla sattunut laskuvarjohyppyonnettomuus Tutkintaselostus C 18/1997 L Pieksämäellä, Naarajärven lentopaikalla 27.6.1997 sattunut laskuvarjohyppyonnettomuus Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin LIITE 3 Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle Keskitason ohjelma Tee liikkeitä päivittäin. Tee jokaista liikettä aluksi 10 liikkeen sarja. Pidä pieni tauko ja toista samat liikkeet toiset. Muista hyvä

Lisätiedot

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26 KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

Laskuvarjohyppyonnettomuus Alavuden lentopaikalla 26.4.1997

Laskuvarjohyppyonnettomuus Alavuden lentopaikalla 26.4.1997 Tutkintaselostus C 12/1997 L Laskuvarjohyppyonnettomuus Alavuden lentopaikalla 26.4.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Tasohyppelypeli. Piirrä grafiikat. Toteuta pelihahmon putoaminen ja alustalle jääminen:

Tasohyppelypeli. Piirrä grafiikat. Toteuta pelihahmon putoaminen ja alustalle jääminen: Tasohyppelypeli 1 Pelissä ohjaat liikkuvaa ja hyppivää hahmoa vaihtelevanmuotoisessa maastossa tavoitteenasi päästä maaliin. Mallipelinä Yhden levelin tasohyppely, tekijänä Antonbury Piirrä grafiikat Pelaajan

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu ajoissa. Joulukuun alussa saat vielä valita itsellesi sopivimman vartiovuoron. Varustus ja vartioaika: Yhdistykset tarjoavat kunniavartiohenkilöstölle käyttöön: lumipuvun

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN HUOMIOI TURVASEIKAT harjoitteissa valmentajan selkeät komennot - pilli hammassuojat käyttöön harjoituksissa niska kiinni hartiasuojiin, jolloin katse on eteenpäin. Mahdollinen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Toiminnasta Pirkkalassa ja hypättäessä Rosendahlin rantaan on erillinen ohje.

Toiminnasta Pirkkalassa ja hypättäessä Rosendahlin rantaan on erillinen ohje. Tampereen Laskuvarjokerho ry Hyppytoiminnanohje YLEISTÄ Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014, päivitetty 7.4.2015 (koneen kuormaus ja konekohtaiset

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne!

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne! TAITOKOULU OSA 7 Tässä syntyy Teemu Selänteen NHL-uran maali numero 667. St. Louisin maalivahti Brian Elliott seuraa Anaheimin 42-vuotiaan hyökkääjän virheetöntä suoritusta. Tässä Teemu on mestari Lisää

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

Hiha- ja sormilyönnin ydinkohdat Must do -asiat valmentajien tueksi! Tuulevi Piesanen/Lännen alue

Hiha- ja sormilyönnin ydinkohdat Must do -asiat valmentajien tueksi! Tuulevi Piesanen/Lännen alue Hiha- ja sormilyönnin ydinkohdat Must do -asiat valmentajien tueksi! Tuulevi Piesanen/Lännen alue Tarkkana tekniikoissa Perustekniikoissa tulee vaatia mini-ikäisistä alkaen oikeita suorituksia. Opettelemalla

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Oppilas - Elev övrekropp2

Oppilas - Elev övrekropp2 Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle. CHINTO 1(14) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) CHINTO 1. Yoi 2. Katse kääntyy 45 astetta

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

KARSINTAOHJE skaalattuun sarjaan

KARSINTAOHJE skaalattuun sarjaan KARSINTAOHJE skaalattuun sarjaan Karsinta-aika: 9.6.2017 kello 12:00-18.6.2017 kello 23:59 Yleiset ohjeet: Karsinta tulee suorittaa virallisella CrossFit salilla. Karsintaa ei tarvitse videoida mutta karsintaa

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 19:29 Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet 2. taso koostuu lattiatasossa tehtävistä perusharjoitteista. Kaikki harjoitteet tehdään oman kehon painoa

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot