SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS I. versio STREEVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS I. versio STREEVA"

Transkriptio

1 SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS I versio STREEVA Helsinki

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tervetuloa taivaalle Suomen Ilmailuliitto ry Vakuutusturva ja terveydentilavaatimukset Laskuvarjohyppykoulutus Laskuvarjokalusto ja hyppyvarusteet Urheilulaskuvarjot Päävarjo Varavarjo Reppu-valjasyhdistelmä Lisälaitteet Muut hyppytoiminnassa käytettävät varusteet Hyppyvarusteiden käsittely Hyppytapahtuma Valmistautuminen hyppyyn Toiminta koneessa Uloshyppy Varjon avautuminen ja lopullinen avaaminen Ohjaaminen Lentotilat Ilma- ja maanopeus Turbulenssi Käännökset Laskeutumiskuvio Loppuveto ja maahantulo Varjon tukahduttaminen Radiokomennot Lentää, ei lennä Varavarjon käyttö Vaaratilanteet hyppytoiminnassa Vaaratilanteet koneessa ja uloshypyssä Repun aukeaminen koneessa Hätähyppy Pakkolasku Koneeseen kiinni jääminen Huonon uloshypyn aiheuttamat vaaratilanteet Sotkeutuminen punoksiin Apuvarjon aiheuttamat vaaratilanteet Vaaratilanteet varjon varassa Kaksi varjoa auki Törmääminen varjon varassa Laskeutuminen erilaisiin paikkoihin Laskeutuminen veteen Laskeutuminen puuhun/metsään Laskeutuminen sähkölinjoihin Laskeutuminen katolle Kiinteään esteeseen törmääminen...36 LIITE I Hyppytapahtuma kokonaisuutena...37 LIITE II Koulutusohjelma

4 1 Tervetuloa taivaalle Laskuvarjohyppääminen harrastuksena ei ole sitä hurjapäistä touhua, jollaiseksi se yleisesti saatetaan käsittää. Toki laskuvarjourheilussa on omat riskinsä kuten kaikissa vauhtilajeissa, mutta laskuvarjohyppääminen on paljon turvallisempaa kuin yleensä luullaan. Toimintaa ohjaavat lait ja määräykset (kerholla luettavissa), jotka on tehty yhteistyössä hyppääjien ja viranomaisten kanssa vuosien ja kokemuksen myötä. Myös laskuvarjokalusto on oikein käytettynä todella toimintavarmaa. Tämän päivän urheilulaskuvarjohyppääminen onkin riskien hallintaa parhaimmillaan. Yleensä ongelmat johtuvatkin hyppääjän tekemistä virheistä. Laskuvarjohyppääjän koulutusohjelma on osa Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL) valvomaa ja hyväksymää koulutustoimintaa, joka on samanlaisena käytössä koko maassa. Kaikki kouluttajat ovat hyppymestareita tai muuten kokeneita hyppääjiä. Kaikki laskuvarjoharrastustoiminta, mukaan lukien koulutus, on Suomessa vapaaehtoista kerhotyötä, mikä takaa suhteellisen halvat hyppyhinnat. Kurssin aikana käydään läpi kaikki hypyn eri vaiheet, jotta pystyisit suoriutumaan niistä itsenäisesti ja ennen kaikkea turvallisesti, unohtamatta hauskuutta. Kaikki kurssilla käsiteltävät asiat on osattava, jotta hyppy onnistuisi. Jokainen oppitunti ja harjoitus on tärkeä oman turvallisuutesi kannalta, joten jos sinulle tulee kurssin aikana pakollinen este, sovi kouluttajien kanssa lisäopetuksesta. Voit tehdä tiettyjä harjoituksia myös kotona, tällöin voit ehkä vielä paremmin keskittyä ja miettiä mahdollisia epäselväksi jääneitä asioita. Myös hyppytapahtuman eri vaiheiden läpikäynti mielikuvaharjoitteluna on hyödyllistä. Toivomme, että kysyt heti, jos jotain jää epäselväksi; kaikki pitää ymmärtää. Kurssilla asiat ovat kaikille uusia eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Laskuvarjohyppäämisessä on paljon slangisanoja, joiden käyttöön kouluttajat joskus sortuvat. Kysy, jos jää epäselvyyksiä! Oletpa sitten jo pitkään haaveillut laskuvarjohyppäämisestä tai se on vasta vähän aikaa sitten tullut mieleesi, olet juuri päättänyt aloittaa harrastuksen, joka toivottavasti tuo mukanaan monia antoisia hetkiä taivaalla ja maassa. Kokeiletpa lajia vain parilla hypyllä tai jäät seuraamme vuosiksi, takaamme sinulle, että ensimmäinen hyppy on kokemus, jota et unohda koskaan. 2

5 2 Suomen Ilmailuliitto ry Vuonna 1919 perustettu Suomen Ilmailuliitto ry (SIL) on eri harrasteilmailulajeja edustavien ilmailukerhojen keskusjärjestö. Ilmailuliitossa on 214 (2010) jäsenkerhoa, joista pääasiassa laskuvarjohyppäämistä harrastavia kerhoja on 17. Kaikki kouluttavat laskuvarjokerhot toimivat Ilmailuliiton koulutusluvan alaisuudessa. Suomen Ilmailuliitossa laskuvarjourheilua koskevien asioiden asiantuntijaelin on luottamushenkilöistä koostuva Laskuvarjotoimikunta, jonka alaisuudessa toimii Kalustotyöryhmä, Kilpailukomitea sekä Koulutus- ja turvallisuuskomitea. Nämä hoitavat nimiensä mukaisesti kalustoon, kilpailuasioihin, hyppyturvallisuuteen ja -koulutukseen liittyviä asioita. Käytännön jokapäiväistä toimintaa pyörittää liiton toimisto Helsinki-Malmin lentoasemalla. Kaikenlainen ilmailu on ilmailuviranomaisen valvomaa toimintaa jonka puitteissa Suomen Ilmailuliitto antaa jäsenilleen omia ohjeistuksia ja toimii etujärjestönä viranomaisiin päin muun muassa avustaen asiantuntijana Ilmailuhallintoa laskuvarjohyppytoiminnassa laatii laskuvarjourheilua koskevat koulutusohjelmat ja tiedottaa niistä jäsenistölleen avustaa koulutustoiminnan valvonnassa (jäsenkerhot) avustaa jäsenistöönsä kuuluvien laskuvarjohyppääjien kelpoisuuksien valvonnassa ja pitää heistä luetteloa laatii laskuvarjohyppytoimintatilastoja kokoaa ja analysoi onnettomuus- ja vaaratilanneselvityksiä osallistuu laskuvarjourheilua koskevien määräysten ja ohjeiden valmisteluun. Ilmailu-lehteä Ilmailuliitto on julkaissut jo vuodesta 1938 alkaen. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja käsittelee Ilmailuliiton omien harrastealojen lisäksi liikenne- ja sotilasilmailua sekä lentoturvallisuuteen liittyviä aiheita. SIL:n kotisivuilta osoitteesta saat halutessasi lisätietoja. 3

6 3 Vakuutusturva ja terveydentilavaatimukset Vakuutusturva Vuosittain laskuvarjohyppäämisessä sattuu jonkin verran loukkaantumisia. Tyypillinen vamma on nilkan nyrjähtäminen tai murtuminen huonosti suoritetussa alastulossa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuodesta 1960 sattunut 24 (2010). Kokonaishyppymäärä vuodesta 1963 vuoteen 2010 on noin hyppyä. Laskuvarjohyppääjä hyppää aina omalla vastuullaan. Kerholla on kolmannelle osapuolelle aiheutetun vahingon korvaava vastuuvakuutus, joka korvaa vain, jos kerho on syyllistynyt virheeseen. Jos oppilas toimii virheellisesti ja aiheuttaa vahinkoa itselleen tai jollekin muulle, on hänen itse vastattava vahingoista. Normaalit vapaa-ajan tapaturmavakuutukset eivät yleensä korvaa laskuvarjohypyllä tapahtunutta vahinkoa, koska hyppääminen kuuluu ns. vauhtilajeihin. Mikäli vakuutuksen halutaan korvaavan myös laskuvarjohypyillä tapahtuneet onnettomuudet, on vakuutukseen otettava lisäsuoja. Lisävakuutuksen voi ottaa omalta vakuutusyhtiöltä tai hyödyntää Suomen Ilmailuliitto ry:n vakuutuksia koskevia etuja. Katso lisätietoja vakuutuksien ehdoista ja korvaussummista Hyvä hyppykurssilainen -esitteestä. Lisätietoja saa myös kouluttajilta ja Ilmailuliiton puhelinnumerosta (09) Suosittelemme laskuvarjotoimintaa koskevan vakuutuksen hankkimista. Terveydentilavaatimukset Hyppääminen on urheilua ja vaatii fyysistä ja henkistä kuntoa sekä normaalia terveyttä. Hyppäämisen estävät sairaudet, jotka aiheuttavat edes hetkellistä tajuttomuutta tai toimintakyvyn menetystä tai vaativat jatkuvaa lääkitystä. Kurssilla täytetään laskuvarjohyppääjän terveydentilavakuutus, 60 vuotta täyttäneeltä henkilöltä vaaditaan myös lääkärintodistus. Koulutusorganisaatio voi tarvittaessa vaatia jäseneltään lääkärintodistuksen osoituksena kyseessä olevan henkilön terveydestä. 4

7 4 Laskuvarjohyppykoulutus Alkeiskurssi - ensimmäinen askel Alkeiskurssi antaa valmiudet suorittaa turvallisesti pakkolaukaisuhyppyjä sekä pohjan jatkokoulutukselle. Tiivis koulutusohjelma vaatii Sinulta aktiivisuutta ja opetettujen asioiden kertaamista. Kuuntele, kysy ja selvitä. Ensimmäisen hyppysi suoritat pakkolaukaisuhyppynä 1000 metrin korkeudesta. Sitä ennen sinun tulee suorittaa kirjallinen koe sekä käytännön kokeet uloshypystä, maahantulokierähdyksestä ja varavarjon käytöstä. Tämän jälkeen olet valmis suorittamaan laskuvarjohyppyjä hyppymestarin valvonnassa. Hyppymestari valvoo ja arvioi kaikki suorituksesi sekä tekee niistä merkinnän hyppypäiväkirjaasi joko hyväksyen tai hyläten suorituksesi. Jälkimmäinen vaihtoehto merkitsee uutta yritystä ennen eteenpäin pääsyä. Aina ennen uutta suoritusta sinun tulee saada koulutus hyppymestarilta. Jatkokoulutusta varten saat uuden oppaan: Oppilaan Opas II:n. Alkeiskoulutus Ensimmäiset kolme hyppyä ovat pakkolaukaisuhyppyjä, joilla et itse avaa päävarjoasi. Kolmella seuraavalla hypyllä harjoittelet päävarjon avaamista harjoituskahvan avulla - päävarjo aukeaa edelleen pakkolaukaisujärjestelmän avulla. Sitten pääsetkin jo ensimmäiseen itseaukaisuun jonka tavoitteena on vapaapudotusta kolme sekuntia. Tässä vaiheessa teet teoriakokeen ja siirryt peruskoulutukseen. Peruskoulutus Tämä vaihe on stabiilin vapaapudotusasennon opettelemista. Vapaan pudotuksen aika pitenee - nyt alkaa selvitä lajin idea - VAPAAPUDOTUS. Pääset tekemään erilaisia liikkeitä ja liikesarjoja. Ohjelmassa on käännöksiä, voltteja ja selällään lentämistä. Tapaat ryhmähypyllä ensimmäistä kertaa toisen hyppääjän vapaapudotuksessa. Tämän jälkeen teet teoria- sekä varusteiden tarkastuskokeen ja siirryt jatkokoulutukseen. Jatkokoulutus Tässä vaiheessa olet jo itsenäinen oppilas etkä enää välttämättä tarvitse kouluttajaa koneeseen. Opettelet erilaisia hyppylajeja kuten kuvio-, freestyle- ja tarkkuushyppyjä sekä opettelet käyttämään erilaisia hyppyvarusteita. Teoria- ja pakkauskokeen jälkeen voit koulutus-, apulaiskoulutuspäällikön tai hyppymestarin suosituksella hakea A-lisenssiä Suomen Ilmailuliitosta. A-lisenssin omaavalla hyppääjällä on seuraavat oikeudet: ilmailumääräysten, SIL:n ohjeiden ja kerhon määräämissä rajoissa itsenäinen hyppytoiminta, urheilulaskuvarjojen pakkausoikeus ja oppilasvarjon tarkastusoikeus. Liitteenä II on tiivistelmä koulutusohjelmasta A-lisenssiin asti. 5

8 5 Laskuvarjokalusto ja hyppyvarusteet 5.1 Urheilulaskuvarjot Urheilulaskuvarjoja on kahdenlaisia: pää- ja varavarjoja. Kumpikin näistä on liitovarjo joka on muodoltaan siiven kaltainen, ja sen liitoluku on noin 3, eli liitäessään kolme metriä eteenpäin varjo vajoaa metrin. Päälle puettavaa kokonaisuutta kutsutaan valjaiksi. Valjaiden selkäpuolella ovat pää- ja varavarjon reput päällekkäin, varavarjo yläpuolella Päävarjo Päävarjo, joka koostuu kuvusta, punoksista ja sliderista, on kantohihnojen välityksellä kiinni valjaissa kolmirengaslukkojen avulla. Kupu on rakennettu tunneleista, joiden toinen pää on umpinainen. Eripituisilla kantopunoksilla kuvun kohtauskulma pidetään sellaisena, että etureuna on takareunaa hieman alempana. Liitovarjo muodostaa nostovoimaa samalla tavalla kuin lentokoneen siipi Varavarjo Varavarjona liitovarjo toimii kuten päävarjokin. Laskeuduttaessa varavarjolla laskeutumispaikka saattaa olla muualla kuin laskeutumisalueella. Tämän vuoksi alastuloasennon on oltava hyvä ja tarvittaessa maahantulossa tehdään maahantulokierähdys. 6

9 Päävarjon osat: 1. Kupu 6. Ohjauspunokset 2. Tunnelipari 7. Slider 3. Kuvun takahelma 8. Kantohihnat 4. Stabilisaattori 9. Apuvarjo 5. Kantopunokset 7

10 5.2 Reppu-valjasyhdistelmä 1. Valjaan pystyhihnojen säätösoljet 2. Päävarjon irtipäästöpampula 3. Varavarjon avauskahva 4. Rintahihna 5. Varavarjon pakkolaukaisuhihna (piirrä!) 6. Koukkupuukko (sijainti kerhokohtainen) 7. Kolmirengasolkalukot 8. FXC:n säätöyksikkö (mikäli käytössä Cypres, sen säätöyksikön paikka merkitään) 9. Reisihihnat 10. PL-hihna 11. Päävarjon reppu 12. Varavarjon reppu 13. Päävarjon läppä 8

11 5.3 Lisälaitteet Pää- ja varavarjon lisäksi valjaissa on muutamia laitteita lisäämässä hyppääjän turvallisuutta. Näiden laitteiden tarkoituksena on varmistaa varavarjon aukeaminen. Varavarjon pakkolaukaisuhihnan tarkoituksena on varmistaa varavarjon avautuminen päävarjon irrottua valjaista. Suomessa käytössä on kahta tyyppiä: päävarjon toiseen kantohihnaan kiinnitetty (Reserve Static Line, RSL) tai molempiin kantohihnoihin kiinnitetty (LOR). Molemmat järjestelmät liittävät päävarjon kantohihnan/-hihnat ja varavarjon aukaisujärjestelmän yhteen. Hyppääjän on mahdollista vapauttaa varavarjon pakkolaukaisuhihna avaamalla päävarjon kantohihnaan kytketty pikalukko. Kun päävarjon kantohihnat ovat päävarjon irtipäästön (7.1) jälkeen irronneet kolmirengaslukoista, päävarjo valjaista IRROTESSAAN kiristää varavarjon pakkolaukaisuhihnan ja avaa varavarjon. Varavarjon pakkolaukaisuhihna on vain apuväline. Hyppääjän on AINA itse avattava varavarjo vetämällä varavarjon kahvasta! Kuva: Varavarjon pakkolaukaisuhihna RSL ja avattu kolmirengaslukko. Toinen lisälaite varavarjon aukaisuun on automaattilaukaisin (Automatic Activation Device, AAD). Käytössä on kahta eri mallia: FXC ja Cypres. Laitteiden tarkoitus on avata varavarjo, jos hyppääjä putoaa liian kovalla vauhdilla liian matalalla. Molemmat laitteet säädetään toimimaan määrätyssä korkeudessa (300 m). Oppilaan ollessa kyseessä vain hyppymestarilla on oikeus säätää automaattilaukaisinta. FXC:n säätölaitteessa on JUMP/OFF-nuppi, jonka on koko ajan oltava JUMP-asennossa. On olemassa kaksi tilannetta, joissa automaattilaukaisin käännetään OFF-asentoon: koneella alas tultaessa hyppymestarin käskystä (8.1.3) FXC:llä laskeuduttaessa veteen (8.3.1). Kuva: Varavarjon automaattilaukaisimien Cypres ja FXC käyttö- ja säätöyksiköt. 9

12 5.4 Muut hyppytoiminnassa käytettävät varusteet Kova kypärä, jossa kiinnityshihna on kypärän ulkopuolella. Radiovastaanotin vähintään kolmella ensimmäisellä hypyllä. Suojalasit: suojaavat silmiä viimalta ja roskilta. Haalarit, joissa ei saa olla tarttuvia taskuja tai ulokkeita, jotka voivat jäädä kiinni tai josta hyppääjä voi vahingossa ottaa kiinni. Haalareiden alle puetaan verryttelypuku tai muu vaatetus, jossa voi liikkua vapaasti. Pelastusliivit: koulutuspäällikön harkinnan mukaan, jos hyppypaikalla on ilmeinen hukkumisvaara. Korkeusmittari: nollataan maassa. Kiinnitetään rintahihnaan tai käteen, kerhokohtaisesti. Koukkupuukko: käytetään takertumien selvittämiseen sotkeutumis- tai törmäämistilanteissa. Sormikkaat: pakolliset oppilailla. Niiden on oltava lämpimät muttei liian paksut eikä liukkaat. Kengät: oltava hyppytoimintaan soveltuvat (ei koukkuja tms.). Mitään tarpeetonta ei saa olla hypyn aikana mukana (esimerkiksi avaimet tai kynät). Lisäksi aina hyppäämään tultaessa on mukana oltava: Hyppypäiväkirja. 5.5 Hyppyvarusteiden käsittely Ei saa heitellä. Ei saa istua päällä. Ei saa nostaa kantohihnoista, aukaisukahvoista tai vaijereiden suojaputkista. Ei saa laahata maassa (myöskään päävarjoa). Ei saa jättää auringonvaloon. Ei saa altistaa kosteudelle tai likaantumiselle. Koska laskuvarjokangas on erittäin tulenarkaa, on tupakointi kielletty laskuvarjojen lähellä. Oppilas saa pakata päävarjon A-, B-, C- tai D-lisenssin omaavan hyppääjän valvonnassa. Päävarjon pakkauksista pidetään kirjaa. Varavarjon saa pakata vain siihen koulutuksen saanut henkilö. Varusteet palautetaan aina hypyn jälkeen omille paikoilleen. 10

13 6 Hyppytapahtuma 6.1 Valmistautuminen hyppyyn Hyppytapahtuma ei suinkaan ala siitä, kun poistutaan koneesta ilmassa. Jotta kaikki sujuisi hyvin, on tärkeää huolehtia myös valmisteluista. Päätös hypätä on hyvä tehdä jo edellisenä päivänä, sillä näin ehtii henkisesti valmistautua tulevaan suoritukseen. Riittävä yöuni ja ravinto ovat myös tärkeitä. Väsyneenä tai nälkäisenä keskittyminen on vaikeaa. Ennen hyppäämään kirjoittautumista (pokalistan täyttöä) kootaan kaikki tarvittavat varusteet ja ilmoittaudutaan hyppäämään. Varusteita on hyvä sovittaa päälle, jotta niihin voi tehdä tarvittavat säädöt ajoissa ennen koneelle lähtöä. Suoritusta harjoitellaan joko itsenäisesti tai hyppymestarin kanssa. Mikäli mahdollista, seuraa ennen omaa pokaasi toisten hyppääjien ohjailua varjon varassa nähdäksesi ylä- ja pintatuulien vaikutuksen ohjaamiseen ja laskeutumiseen. Ennen koneelle menoa hyppymestari tarkastaa, että varusteet on puettu oikein päälle. Tarkastuksen jälkeen varusteita ei saa säätää ilman hyppymestarin lupaa! Vallitsevan tuulen mukainen ohjauskuvio (6.5.5) käydään vielä läpi ennen koneelle menoa. Oppilaat saavat mennä koneelle vain hyppymestarin johdolla. 6.2 Toiminta koneessa Kone kuormataan yleensä käänteisessä järjestyksessä eli se, joka menee koneeseen ensimmäisenä hyppää viimeisenä (poikkeuksena hyppymestari). Varo varusteiden tarttumista koneessa oleviin ulokkeisiin aina koneessa liikkuessasi. Suojaa erityisesti varjojen aukaisukahvoja. Jos takerrut kiinni johonkin, älä revi väkisin vaan ilmoita hyppymestarille. Vältä turhaa liikkumista. Pidä mahdolliset istuinvyöt kiinni, kunnes hyppymestari aukaisee ne tai antaa luvan aukaisuun. Ilmailumääräyksen OPS M6-1 perusteella saadaan ilma-aluksella, jossa on enintään kymmenen matkustajapaikkaa, kuljettaa sen päällikön ja hyppääjien suostumuksella ja omalla vastuulla enintään kymmentä hyppääjää ilman hyväksyttyä istuinta tai istuinpaikkaa ja käyttämättä istuin- tai turvavyötä. Jos lennon aikana huomaat omissa tai muiden varusteissa jotain poikkeavaa, ilmoita siitä heti hyppymestarille. Keskity omaan hyppyysi. Huomioi muut koneessa olijat äläkä häiritse muiden keskittymistä. Koneen päällikkö on lentäjä, mutta sinun päällikkösi on hyppymestari. 11

14 6.3 Uloshyppy Lähestyttäessä uloshyppypaikkaa kone lentää tuuliolosuhteiden perusteella määriteltyä linjaa. Jo hyvissä ajoin ennen uloshyppypaikkaa hyppymestari tarkastaa vielä oppilaiden varusteet. Hyppymestarin komennolla OVELLE! siirrytään ovelle. Komennolla MENE! siirrytään (varoen repun osumista koneeseen) roikkumaan streevalle uloshyppyasentoon, irrottaudutaan koneesta ja pidetään hyvä taivutus sekä X-asento ja aletaan laskea. Rintamasuunnan on pysyttävä koko ajan suoraan koneen lentosuuntaan. Uloshypyssä maa vetää helposti katsetta puoleensa. Jos katsoo maahan eikä koneeseen, taivutus todennäköisesti kääntyy väärinpäin. Ihmisen vartalo kääntyy yleensä katseen suuntaan, joten kun uloshypyn aikana katsoo ylös koneeseen, niin vartalo on taipunut oikeanlaiselle kaarelle. Taivutus lähtee lantiosta (myös selkä ja niska). Tärkeintä uloshyppyasennossa ja uloshypyssä on taivutus. X-asennossa kädet ovat ylhäällä levitettyinä, olkapäät takana. Jalat pidetään noin hartioiden levyisessä haara-asennossa ja vain hiukan koukistettuna. Laskeminen on tärkeää opetella heti alusta alkaen, sillä se on käytännössä ainoa tapa säilyttää ajantaju tässä vaiheessa hyppyuraa. Laskeminen tapahtuu ääneen huutamalla ( ). Uloshyppyharjoituksissa opetellaan oikeaa rytmiä, joten ei huudeta vain numeroita vaan sekunteja. Ilmassa muutama sekunti voi tuntua hyvinkin pitkältä ajalta. Kuva: Hyppääjä on siirtynyt streevalle uloshyppyasentoon. 12

15 Kuva: Hyppääjä on irrottautunut koneesta. Onnistuneen uloshypyn päätekijät ovat: asettautuminen hyvään ja symmetriseen uloshyppyasentoon (X, taivutus ja katse ylös koneeseen) käsien yhtäaikainen irrottaminen ja rintamasuunta lentosuuntaan hyvä ja symmetrinen X-asento sekä voimakas taivutus ja katse ylös koneeseen. 13

16 6.4 Varjon avautuminen ja lopullinen avaaminen Irtautuessasi koneesta pakkolaukaisujärjestelmä aukaisee päävarjon repun ja vetää sisäpussin ulos repusta. Punokset alkavat purkautua kumilenkeistään. Kupu tulee ulos sisäpussista ja alkaa kehittyä keskeltä. Slider liukuu punoksia pitkin alas hidastaen kuvun aukeamista. Sinun tehtäväksesi jää varjon tarkastaminen ja sen lopullinen avaaminen. Kun olet päässyt laskemisessa 105:een, tarkasta varjo. Varjo LENTÄÄ, kun kupu on säännöllisen muotoinen punokset ovat kireällä slider on suorakaiteen muotoinen. Tarkastettuasi varjon vie kädet takimmaisille kantohihnoille. Jos punokset ovat kierteellä, avaa ne potkimalla ja levittämällä kantohihnoja (SELVITÄ). Vedä molemmista ohjauslenkeistä (sijaitsevat takimmaisten kantohihnojen takapuolella) alaspäin avataksesi puolijarrut. Puolijarrut saat avata vasta kierteiden poiston jälkeen. Tarvittaessa pumppaa slider alas ja tunnelit auki. Pumppaus tehdään vetämällä ohjauslenkit rauhallisesti muutamaksi sekunniksi noin vyötärön tasolle ja palauttamalla ohjauslenkit sitten rauhallisesti takaisin yläasentoon. Pumppauksen voit toistaa useampia kertoja (SELVITÄ). Mikäli varjo EI LENNÄ tai EI SELVIÄ, siirry välittömästi varavarjotoimenpiteisiin (7.1). Kun olet suorittanut varjon lopullisen avaamisen, tarkasta seuraavat asiat: ilmatila (myös kierteiden avauksen ja pumppauksen aikana, väistä tarvittaessa ja/tai varoita huutamalla (8.2.2)) korkeus (myös kierteiden avauksen ja pumppauksen aikana) kahvat taskuissaan (varavarjon kahva ja päävarjon irtipäästöpampula) sijaintisi ja maalialueen sijainti. Aloita ohjaaminen ja käännä varjo tarvittaessa vastatuuleen. 14

17 6.5 Ohjaaminen Lentotilat Täysiliito: Nosta ohjauslenkit täysin ylös. Varjo saavuttaa suurimman vaakanopeuden ja lentää parhaiten vastatuuleen. Puolijarrutustila: Vedä/nosta ohjauslenkit hartioiden korkeudelle. Varjo jarruttaa. Täysijarrutus: Sakkaus: Vedä ohjauslenkit noin lantion tasalle. Varjo jarruttaa voimakkaasti. Jos ohjauslenkkejä painetaan vielä täysijarrutustilaa alemmaksi, varjo lakkaa lentämästä. Sakkauksessa varjon vajoamisnopeus kasvaa, joten varo sakkauttamasta varjoasi matalalla. Varjo palautetaan sakkaustilasta nostamalla ohjauslenkkejä RAUHALLISESTI cm. Tämän jälkeen tarkasta varjo ja selvitä sitä tarpeen mukaan (6.4). Kokeile varjon eri lentotiloja, mutta muista, että kaikki ohjauskokeilut tulee tehdä yli 600 metrissä.. Täysiliito Puolijarrutus Täysijarrutus 15

18 6.5.2 Ilma- ja maanopeus Liitovarjo on hyvin turvallinen, mutta se voi olla suuren suorituskykynsä takia väärin käytettynä hyppääjälle vaarallinen. On tärkeää tietää varjon ominaisuudet ja hallita oikea käyttötapa. Liitovarjo lentää ilmassa aina samaa nopeutta täysiliidossa (noin 8-10 m/s) tuulista riippumatta. Tätä vakionopeutta kutsutaan ilmanopeudeksi, johon ei vaikuta se, lennetäänkö myötä-, sivu- vai vastatuuleen. Maanopeus on nopeus, jolla varjo liikkuu maahan nähden. Maanopeus muuttuu riippuen siitä, mihin suuntaan tuuleen nähden lennetään. Liitovarjo liikkuu maahan nähden nopeammin myötätuuleen kuin vastatuuleen. Tämän takia liitovarjolla pyritään aina laskeutumaan vastatuuleen (6.5.5). Kuva: Ilma- ja maanopeus. 16

19 6.5.3 Turbulenssi Turbulenssi ja epätasaiset ilmavirtaukset voivat muuttaa tunneleihin kohdistuvan virtauksen suuntaa siten, että varjo menettää kantokykynsä. Voimakas turbulenssi voi tyhjentää kuvun osittain tai jopa kokonaan. Tyhjentynyt kupu täyttyy uudestaan, kun kupu saavuttaa oikean kohtauskulman ilmavirtaan nähden. Turbulenttinen sää voi estää hyppäämisen, vaikka tuulen voimakkuus ei ylittäisikään oppilastoiminnan tuulirajaa. Jos joudut varjon varassa turbulenssiin, lennä täydessä liidossa. Liian suurilla jarruilla lentäminen saattaa aiheuttaa kuvun sakkaamisen pyörteen vaikutuksesta. Pyörre eli turbulenssi voi olla minkä kokoinen tahansa. Pyörteet ovat halkaisijaltaan muutamasta metristä kymmeniin metreihin. Pyörteet syntyvät ilman vapaan virtauksen rikkovista esteistä, kuten rakennuksista, puista, kukkuloista ja maaston lämpötilaeroista (nousevat ja laskevat ilmavirtaukset). Myös toisen laskuvarjon taakse ilmassa muodostuu turbulenssi. Hyppääjälle vaarallisimpia ovat yleensä esteistä ja nousevista tai laskevista ilmavirtauksista johtuvat pyörteet. Pyörteitä voi välttää laskeutumalla tarpeeksi kauas esteistä ja esimerkiksi hiekan reunasta, jossa virtausten suunnat muuttuvat. Kuva: Rakennukset ja lämmin maa aiheuttavat turbulenssia. 17

20 6.5.4 Käännökset Vasemmasta ohjauslenkistä vetämällä varjo kääntyy vasemmalle ja oikeasta vetämällä vastaavasti oikealle. Varjo kallistuu käännöksen suuntaan, joten myös vajoamisnopeus kasvaa. Tämän takia MATALALLA EI SAA TEHDÄ JYRKKIÄ KÄÄNNÖKSIÄ. Käännökset täysiliidosta vaativat suuren lentonopeuden takia suuren kääntösäteen. Varjo kallistuu käännöksessä sitä enemmän, mitä enemmän toista ohjauslenkkiä painetaan alaspäin. Tällöin myös vajoaminen kiihtyy. Käännökset puolijarrutuksesta tehdään pitämällä toinen ohjauslenkki hartioiden tasalla ja painamalla toista alemmaksi. Varjo kääntyy nopeammin mutta ei kallistu niin paljon. Vajoaminen ei ole niin voimakasta kuin täysiliitokäännöksessä. Käännökset täysijarrutuksesta tehdään nostamalla vastakkaista ohjauslenkkiä. Varjo reagoi nopeasti ja kallistuu vähemmän kuin muissa lentotiloissa. Täysijarrutustilassa kupu on lähellä sakkaustilaa, joten käännökset on tehtävä hyvin varovasti. Mitä suurempi varjon lentonopeus on käännöksessä, sitä suurempi on myös varjon vajoamisnopeus ja kääntösäde. KOKEILE VARJON KÄYTTÄYTYMISTÄ, ÄLÄ PELKÄÄ OHJATA! Kuva: Täysiliitokäännöksessä varjo kallistuu voimakkaasti käännöksen suuntaan. 18

21 6.5.5 Laskeutumiskuvio Kun olet suorittanut varjon lopullisen avaamisen, tarkasta seuraavat asiat: ilmatila (myös kierteiden avauksen ja pumppauksen aikana, väistä tarvittaessa ja/tai varoita huutamalla (8.2.2)) korkeus (myös kierteiden avauksen ja pumppauksen aikana) kahvat taskuissaan (varavarjon kahva ja päävarjon irtipäästöpampula) sijaintisi ja maalialueen sijainti. Tarkastusten jälkeen aloita ohjaaminen ja käännä varjo tarvittaessa vastatuuleen, jotta pysyt suunnitellulla tuulisektorilla etkä ajaudu liian aikaisin maalialueen lähelle. Vedä mielessäsi viiva nykyisestä paikastasi loppukuvioiden aloituskohtaan ja aseta sille muutama välietappi (kuvassa A ja B). Pudota korkeutta riittävästi ennen seuraavalle välietapille siirtymistä, tarvittaessa lennä hetki vastatuuleen jotta et lähesty sitä liian aikaisin. Selvitä myös sektorin sivurajat, joita et ylitä. Kokeile tämän jälkeen varjon käyttäytymistä eri lentotiloissa: täysiliito, puolijarrutus, täysijarrutus ja käännökset. Harjoittele myös loppuvetoa. Lähesty laskeutumisaluetta ottaen huomioon tuuliolosuhteet ja em. lähestymispisteet. Viimeisen 300 metrin matkalla suoritat laskeutumiskuvion, johon kuuluu kolme osaa: myötätuuliosa, perusosa ja finaali. Säännöllisin osuus on finaali, muut riippuvat osuudet tuuliolosuhteista, katso seuraavaa sivua. Tuulisektori on ilmatilakaistale, jossa pysymällä pääset laskeutumaan maalialueelle. Se sijaitsee tuulilinjan molemmin puolin. Oikean uloshyppypaikan ja maalipisteen välinen linja on tuulilinja, pysy sen läheisyydessä. Mitä lähempänä maalialuetta lennetään, sitä kapeampi on tuulisektori. 19

22 Laskeutumiskuvio kannattaa lentää varjo puolijarrutuksessa. Puolijarrutustilassa lennettäessä maanopeus on pienempi, varjo kääntyy nopeammin sekä vajoaa käännöksissä vähemmän kuin täysiliidossa. Myötätuuliosa aloitetaan 300 metrin korkeudessa tuulen yläpuolelta (aloituspiste riippuu tuulen voimakkuudesta). Myötätuuliosa lennetään tuulen alapuolelle noin 100 metriä maalipisteen sivussa. Tuulen alapuolelle lennettävä matka riippuu maatuulen voimakkuudesta. Perusosa on sivutuuleen lennettävä osuus. Myötätuuliosalta käännytään perusosalle noin 200 metrin korkeudella. Perusosalla lennetään suoraan maalipisteen taakse tuulen alapuolella. Mitä kovempi tuuli on, sitä enemmän on pidettävä varjoa kääntyneenä vastatuulen suuntaan päästäkseen perusosalla maahan nähden suoraan sivutuuleen. Vastatuuliosa eli finaali aloitetaan suoraan maalipisteen takaa tuulen alapuolelta. Aloituspiste muuttuu tuulen voimakkuudesta riippuen. Kovalla tuulella finaalin aloituspiste on lähempänä maalipistettä. Finaaliin, joka siis lennetään vastatuuleen, käännytään 100 metrin korkeudessa. Varjo saattaa pyrkiä kääntymään, joten sitä tulee OHJATA maahan asti, jotta se pysyisi tarkasti vastatuulessa. Jos huomaat lentäväsi finaalissa myötätuuleen, ÄLÄ käänny vastatuuleen vaan laskeudu myötätuuleen. Myötä- tai sivutuuleen laskeutuminen on turvallisempaa kuin käännöksessä maahan osuminen! Jos ollaan liian matalalla voidaan lentää katkoviivan A mukaan. Jos korkeutta on liikaa voidaan lentää katkoviivan B mukaan. Laskeutumisen tärkeysjärjestys: Kovalla tuulella myötätuuliosuus aloitetaan kauempaa ja loppukuviot lennetään lähempänä maalia, perusosan ollessa lyhyt. Katkoviivalla esitetty. 1. Suora finaali (tärkeintä on, ettei varjo ole laskeuduttaessa käännöksessä) 2. Tee loppuveto aina vähintään puolijarrutustilaan 3. Pyri laskeutumaan vastatuuleen, esteettömälle alueelle Muista aina laskeutumisen tärkeysjärjestys, se auttaa sinua laskeutumaan turvallisesti! 20

23 6.5.6 Loppuveto ja maahantulo Ollessasi finaalissa noin 50 metrin korkeudessa ota hyvä alastuloasento: kädet ohjauslenkeissä leuka kiinni rinnassa ja hampaat yhdessä polvet joustavasti hiukan koukussa ja TIUKASTI yhdessä jalkaterät 45 astetta etenemissuunnasta sivulle ja TIUKASTI yhdessä jalkapohjat samalla tasolla ja maanpinnan suuntaiset. Samalla kun otat alastuloasennon, siirrä ohjauslenkit korvien tasalle. Kun korkeutta on 2-3 metriä, tee loppuveto painamalla ohjauslenkit terävästi täysijarrutustilaan. Ensimmäisillä kolmella hypyllä sinulla on radiovastaanotin, josta kuulet ohjeita esimerkiksi seuraavasti: hyppy 1 - tarvittavat ohjeet ja laskeutuminen ohjatusti hyppy 2 - ohjeet tarvittaessa (laskeutuminen ohjatusti) hyppy 3 - ohjeet vain tarvittaessa. Kun olet noin puiden latvojen tasolla, maa näyttää hyökkäävän silmille. Älä säikähdä, vaan keskity oikeaan alastuloasentoon ja loppuvedon oikeaan ajoitukseen. Korkeuden arvioinnissa voit käyttää apuna esimerkiksi tuulipussin tolppaa, rakennuksen kattoa tai maalialueella olevia ihmisiä. Jos teet loppuvedon liian aikaisin ja varjo pysähtyy liian korkealle, PIDÄ OHJAUSLENKIT TÄYSIJARRUTUSTILASSA. Valmistaudu maahantulokierähdykseen. Jos nostat ohjauslenkit uudelleen ylös, varjo hyökkää eteenpäin ja tulet kovaa maahan. Mikäli et kuule loppuvetokomentoa, niin tee loppuveto itsenäisesti. Jos loppuvedon ajoitus on väärä tai se tehdään huonosti, voi maahantulo olla kova. Tämän vuoksi VALMISTAUDU AINA TEKEMÄÄN MAAHANTULOKIERÄHDYS. Suurin osa oppilaiden loukkaantumisista on nilkan nyrjähdyksiä tai murtumia, joista valtaosa olisi vältettävissä hyvän alastuloasennon pitämisellä loppuun saakka. 21

24 Kuva: Alastuloasento ennen loppuvetoa. Muista aina varjon varassa: tarkkaile ilmatilaa tarkkaile korkeutta vältä rajuja ohjausliikkeitä (8.2.1) tarkkaile sijaintiasi ja ohjaile ohjeistetulla alueella ja suunnitellulla reitillä älä lennä toisen hyppääjän lähellä alempana olevalla on etuajo-oikeus varjo ei käänny hetkessä tarkkaile tuulipussia käänny finaaliin 100 m:ssä suora finaali ohjaa varjoa maahan saakka Varjon tukahduttaminen Kun olet laskeutunut, varjo saattaa hiukan kovemmalla tuulella alkaa vetää sinua perässään. Saat varjon tukahtumaan päästämällä irti toisesta ohjauslenkistä ja vetämällä toisesta kupua luoksesi. Samalla voit juosta varjon toiselle puolelle. Tämä kääntää varjoa niin, ettei tuuli enää pääse täyttämään tunneleita. Aivan viimeisenä keinona voit tehdä päävarjon irtipäästön (7.1). ÄLÄ JÄÄ MAAHAN MAKAAMAAN ELLET TARVITSE APUA. Jos näet hyppääjän vaikeuksissa, velvollisuutesi on auttaa häntä. 22

25 6.5.8 Radiokomennot Sinulla on mukanasi radiovastaanotin vähintään kolmella ensimmäisellä hypyllä. Radion tarkoituksena on avustaa sinua ohjaamisessa ja loppuvedon oikea-aikaisessa suorittamisessa. Toimi joka hypyllä itsenäisesti, sillä ohjeita annetaan vain tarvittaessa. Radio on vain apuväline, jossa voi esiintyä häiriöitä. 1. Yhteyskokeilu ennen koneen kuormausta 2. Yhteyskokeilu ilmassa 3. Käännökset 4. Jarruttaminen 5. Jarrutuksen vähentäminen 6. Itsenäinen ohjaaminen 7. Loppuveto KUTSU = kuittaus kättä nostamalla KUTSU + HEILUTA JALKOJA kuittaus jalkojen heilutuksella KUTSU + VASEN, VASEN, SUORAAN käännä niin kauan, kunnes kuuluu komento SUORAAN KUTSU + JARRUTA, JARRUTA jokaisella komennolla laske ohjauslenkkejä cm KUTSU + NOSTA, NOSTA jokaisella komennolla nosta ohjauslenkkejä cm KUTSU + LIIDÄ täysiliito KUTSU + OHJAA ITSENÄISESTI jatka ohjaamista itsenäisesti kumoaa edellisten komentojen vaikutuksen KUTSU + JALAT YHTEEN hyvä alastuloasento, jalat tiukasti yhdessä VEDÄ paina ohjauslenkit terävästi täysijarrutustilaan, pidä alastuloasento 23

26 7 Lentää, ei lennä Varjo ei välttämättä ole aina avautumisen jälkeen täysin kehittynyt vaan vaatii kierteiden poiston ja/tai pumppausta. Molemmat ovat aivan normaaleja toimenpiteitä varsinkin pakkolaukaisuhypyillä (syynä esimerkiksi huono uloshyppy tai lentokoneen alhainen ilmanopeus). Varjo lentää, vaikka punoksissa on kierrettä, kuvun reunatunnelit ovat tukossa ja slider on ylhäällä, mikäli varjo täyttää lentävän laskuvarjon kriteerit: kupu on säännöllisen muotoinen punokset ovat kireällä slider on suorakaiteen muotoinen. Muista aina tarkkailla korkeutta, jotta voit tarvittaessa ajoissa suorittaa varavarjotoimenpiteet (7.1). JOS ET OSAA PÄÄTTÄÄ, LENTÄÄKÖ PÄÄVARJO VAI EI, SE EI LENNÄ! => TEE VARAVARJOTOIMENPITEET LENTÄÄ - TÄYSIN KEHITTYNYT Täysin kehittynyt: - kupu on säännöllisen muotoinen - punokset ovat kireällä - slider on suorakaiteen muotoinen ja alhaalla. 24

27 LENTÄÄ SELVITÄ Slider ylhäällä: - pumppaa slider alas - tarkkaile korkeutta. LENTÄÄ SELVITÄ Slider ylhäällä ja kierrettä: - levitä kantohihnoja, potki kierre auki ja pumppaa slider alas - tarkkaile korkeutta. 25

28 LENTÄÄ SELVITÄ Reunatunnelit tukossa ja slider ylhäällä: - pumppaa slider alas ja tunnelit auki - tarkkaile korkeutta. LENTÄÄ SELVITÄ Reunatunneli tukossa, slider ylhäällä ja kierrettä punoksissa: - levitä kantohihnoja, potki kierre auki, pumppaa slider alas ja tunneli auki - tarkkaile korkeutta. 26

29 LENTÄÄ SELVITÄ Avautumassa oleva varjo: - pumppaa kupu tarvittaessa auki - tarkkaile korkeutta. LINE OVER EI LENNÄ Tee varavarjotoimenpiteet (7.1). 27

30 7.1 Varavarjon käyttö Tärkeät korkeudet: m - Uloshyppykorkeus. 600 m - Tähän asti voit selvittää päävarjoa eli poistaa kierteitä, pumpata slideriä alas ja reunatunneleita auki. - Jos yritykset eivät onnistu 600 metriin mennessä, tee varavarjotoimenpiteet. 300 m - Tämän korkeuden alapuolella ei suositella päävarjon irtipäästöä (esimerkiksi törmättyäsi toiseen hyppääjään (8.2.2)), sillä varavarjo ei välttämättä ehdi avautua. Mikäli joudut tilanteeseen, jossa sinulla on korkeutta alle 300 metriä ja päävarjosi ei lennä, avaa suoraan varavarjo tekemättä päävarjon irtipäästöä (kohdat 5-7 alla). Varavarjotoimenpiteet: 1. Pidä taivutus. 2. Tarkasta korkeus. 3. Katso päävarjon irtipäästöpampulaa (oikealla) ja ota siitä kiinni molemmin käsin. 4. Murra tarra ja vedä kädet suoriksi alaviistoon. 5. Katso varavarjon kahvaa (vasemmalla) ja ota siitä kiinni molemmin käsin. 6. Murra tarra ja vedä kädet suoriksi alaviistoon. 7. Taivuta. 28

31 1000 m ULOSHYPPY 1000 m LENTÄÄ LENTÄÄ - SELVITÄ EI LENNÄ TARKASTA Ilmatila Korkeus Kahvat Sijainti SELVITÄ KIERTEET Tarkkaile korkeutta Tarkkaile ilmatilaa EI LENNÄ 600 m PUMPPAA SLIDER ALAS JA TUNNELIT AUKI Tarkkaile korkeutta Tarkkaile ilmatilaa EI LENNÄ TEE VARAVARJO- TOIMENPITEET 600 m LENTÄÄ LENTÄÄ TARKASTA Ilmatila Korkeus Kahvat Sijainti TARKASTA Ilmatila Korkeus Sijainti 300 m 300 m 300 metrin alapuolella ei suositella päävarjon irtipäästöä (esimerkiksi törmättyäsi toiseen hyppääjään (8.2.2)), sillä varavarjo ei välttämättä ehdi avautua. Jos joudut hypylläsi tilanteeseen, jossa sinulla on korkeutta alle 300 metriä ja päävarjosi ei lennä, avaa suoraan varavarjo tekemättä päävarjon irtipäästöä. 29

32 8 Vaaratilanteet hyppytoiminnassa 8.1 Vaaratilanteet koneessa ja uloshypyssä Repun aukeaminen koneessa Repun (pää- tai varavarjon) tahaton aukeaminen johtuu yleensä hyppääjän varomattomasta liikkumisesta. Reppu, varavarjon kahva tai päävarjon pakkolaukaisujärjestelmä voi tarttua kiinni. Rauhallinen, tarpeettomia liikkeitä välttävä liikkuminen ehkäisee tarttumistilanteita tehokkaasti. Jos oma tai jonkun muun reppu kuitenkin aukeaa, estetään varjon avautuminen sekä ilmoitetaan asiasta hyppymestarille. Koneen lentäessä ovi auki on mahdollista, että repun auetessa varjo joutuu ilmavirtaan. Jos varjo purkautuu koneen sisällä ja ilmavirta tarttuu siihen, se vetää varjon hyppääjineen ulos. Tällöin on mahdollista, että lentokone ja hyppääjä vahingoittuvat. Jos reppusi aukeaa ovella ja varjo karkaa ovesta ulos, hyppää ulos asennosta välittämättä. Tällaisessa tapauksessa hyppymestari auttaa sinut ripeästi ulos. Nopealla toiminnalla tilanne voidaan pelastaa Hätähyppy Jos lentäjän täytyy keventää konetta tai kone on ohjauskyvytön, hyppymestari komentaa hyppääjille HÄTÄHYPPY! Komennolla OVELLE! siirrytään etuilematta ovelle ja komennolla MENE! poistutaan välittömästi. Kerhokohtaiset tarkennukset: Hätähyppyä jatketaan, kunnes kaikki ovat hypänneet tai hyppymestari komentaa SEIS, PAKKOLASKU! Tällöin loput koneessa olevat valmistautuvat pakkolaskuun (8.1.3). 30

33 8.1.3 Pakkolasku Hyppytoiminnassa lennetään yleensä niin lähellä kenttää, että hyppykone pystyy liitämään takaisin esimerkiksi moottorihäiriön sattuessa. Tällöin hyppymestari komentaa PAKKOLASKU! Komennolla PAKKOLASKU! FXC käännetään OFF-asentoon ja toimitaan kerhokohtaisten ohjeiden mukaan: Kun kone on maassa ja pysähtynyt, on tulipalovaaran takia poistuttava nopeasti. Loukkaantuneita autetaan mahdollisuuksien mukaan. Hätähypyssä ja pakkolaskussa on muistettava, että lentäjä on koneen päällikkö mutta hyppääjien johtaja on hyppymestari. Oppilaille ohjeet tulevat AINA hyppymestarilta. Tärkeintä on toimia rauhallisesti käskyjen mukaan Koneeseen kiinni jääminen Jos jäät roikkumaan koneeseen päävarjostasi, huomaat sen siitä, että roikut olkalukoista päävarjon kantohihnojen välityksellä. Anna hyppymestarille merkki koputtamalla kypärääsi. Merkin nähtyään hyppymestari tietää sinun olevan tajuissasi. Tämän jälkeen tee varavarjotoimenpiteet (7.1). Mikäli jäät roikkumaan koneeseen pakkolaukaisujärjestelmästä, anna hyppymestarille merkki koputtamalla kypärääsi. Merkin nähtyään hyppymestari tietää sinun olevan tajuissasi, jolloin hän voi katkaista pakkolaukaisuhihnan. Hyppymestarin katkaistua pakkolaukaisuhihnan tee varavarjotoimenpiteet (7.1) Huonon uloshypyn aiheuttamat vaaratilanteet Sotkeutuminen punoksiin Jos uloshyppysi on huono (myöhemmässä vaiheessa huono avausasento), on mahdollista sotkeutua punoksiin. Pyri tällöin irrottautumaan takertuneista punoksista ennen varavarjotoimenpiteitä. Tarvittaessa käytä koukkupuukkoa. Tee kuitenkin varavarjotoimenpiteet (7.1) viimeistään 600 m:ssä. Hyvällä uloshypyllä (6.3) (ja myöhemmässä vaiheessa hyvällä avausasennolla) ehkäiset tehokkaasti mahdollisuutta sotkeutua punoksiin Apuvarjon aiheuttamat vaaratilanteet Huonosta uloshypystä (myöhemmässä vaiheessa huonosta avausasennosta) voi myös aiheutua, että apuvarjon yhdyspunos kietoutuu esimerkiksi kätesi ympärille. Ravista kättäsi saadaksesi yhdyspunoksen irti. Jos et saa yhdyspunosta heti irti (yksi poistoyritys) tai et tiedä mihin se on tarttunut, tee varavarjotoimenpiteet (7.1). Jos yhdyspunos on tarttunut käteesi, voit joutua 31

34 tekemään varavarjotoimenpiteet yhdellä kädellä. Hyvällä uloshypyllä (6.3) (ja myöhemmässä vaiheessa hyvällä avausasennolla) ehkäiset tehokkaasti edellisen kaltaisia vaaratilanteita. Apuvarjo voi avautumistilanteessa joskus tulla kuvun etureunan kautta kuvun alapuolelle. Tee ohjauskokeiluja saadaksesi selville käyttäytyykö varjo normaalisti. Jos varjo ei ohjaudu tai tekee rajuja liikkeitä, tee varavarjotoimenpiteet (7.1). 32

35 8.2 Vaaratilanteet varjon varassa Kaksi varjoa auki Yleisimmät syyt oppilailla kahden varjon varaan joutumisessa ovat matala avaus (itseaukaisuhypyillä), automaattilaukaisimen toimintahäiriö tai liian raju varjon käsittely (mm. "poraaminen" tai sakkaaminen). Kahden varjon tilanteissa ei laskeutumiskuviota lennetä. Mikäli toisen varjon puolijarrut ovat auki, pidä varjojen nopeus samana jarruttamalla tarvittaessa! Kahden liitovarjon yhdistelmä voi asettua erilaisiin muodostelmiin, jos molemmat varjot lentävät: Varjot peräkkäin (biplane). Ohjaa varovasti etummaista varjoa vain välttämättömillä ohjausliikkeillä takimmaisista kantohihnoista (älä avaa puolijarruja). Älä jarruta alastulossa ja valmistaudu kovaan alastuloon. ÄLÄ PÄÄSTÄ PÄÄVARJOA IRTI! Varjot vierekkäin (side-by-side). Ohjaa varovasti hallitsevaa varjoa vain välttämättömillä ohjausliikkeillä takimmaisista kantohihnoista (älä avaa puolijarruja). Älä jarruta alastulossa ja valmistaudu kovaan alastuloon. ÄLÄ PÄÄSTÄ PÄÄVARJOA IRTI! 33

36 Varjot sivuilla, erillään toisistaan ja vajoavat nopeasti (downplane). Tämä lentotila on harvinainen. Varjot voivat siirtyä itsestään varjot vierekkäin tilanteeseen. PÄÄSTÄ PÄÄVARJO IRTI! Törmääminen varjon varassa Törmäys on aina mahdollinen, kun ilmassa on useita hyppääjiä. Heti kun olet tarkastanut, että varjo lentää, tarkasta ilmatila ja ole valmiina väistämään. Ennen puolijarrujen avaamista voit ohjata varjoa takimmaisista kantohihnoista (mikäli punokset eivät ole kierteellä). Väistä OIKEALLE! Katso aina ennen käännöstä käännöksen suuntaan varmistaaksesi vapaa ilmatila. Alempana olevalla on aina etuajo-oikeus. Jos et voi välttää törmäämistä, minimoi törmäysvauhti jarruttamalla voimakkaasti sekä käperry palloksi. Varoita toista hyppääjää huutamalla. Sotkeutumistilanteessa: tarkkaile korkeutta, sillä päätökset on tehtävä riittävän korkealla keskustele aina kaverisi kanssa siitä, mitä aiotte tehdä varmista, että olet irti punoksista/kuvusta (käytä tarvittaessa koukkupuukkoa) ennen varavarjotoimenpiteitä. Jos ylempi varjo lentää ja alempi on sotkeutunut, voi alempi hyppääjä tehdä varavarjotoimenpiteet ja ylempi yleensä laskeutua päävarjollaan. Jos varjot ovat sotkeutuneet toisiinsa, joutuvat luultavasti molemmat tekemään varavarjotoimenpiteet. Tällöin molempien pitää sopia, missä järjestyksessä toimitaan, jotta vältetään törmääminen varavarjojen varassa. Jos korkeutta on liian vähän varavarjotoimenpiteisiin (alle 300 m), voi kaksikin ihmistä laskeutua yhdellä varjolla. Huomioi kaikissa toimenpiteissäsi ajan ja korkeuden menetys. 34

37 8.3 Laskeutuminen erilaisiin paikkoihin Yleensä laskeutumisen muihin paikkoihin kuin maalialueelle voi välttää ohjaamalla oikein. Alussa korkeuden ja kuljettavan matkan arviointi voi olla hankalaa, mutta hyppykokemuksen karttuessa tämäkin taito lisääntyy. Joskus uloshyppypaikka voi olla väärä, etenkin, jos tuulet ovat yllättäen muuttuneet. Oli syy väärään uloshyppypaikkaan mikä tahansa, ajoissa tehty varalaskusuunnitelma mahdollistaa turvallisen laskeutumisen myös maalialueen ulkopuolelle. Suunnitelman muuttaminen viime hetkessä on vaarallista! Hyviä varalaskupaikkoja ovat esimerkiksi pellot ja muut aukeat alueet. Riippumatta siitä mihin laskeudut, pyri aina laskeutumaan vastatuuleen! Pääasia kuitenkin on, ettet tee jyrkkiä käännöksiä matalalla. Muista aina ottaa hyvä alastuloasento ja pitää se tiukasti maahan asti. Maalialueen ulkopuolelle laskeutuessasi et välttämättä enää loppuvaiheessa näe tuulipussia. Paina siksi mieleesi jo hypylle lähtiessäsi esimerkiksi missä suunnassa aurinko on, kun olet kääntynyt vastatuuleen. Liput, viirit ja savut ovat myös hyviä tuulen suunnan osoittimia Laskeutuminen veteen Laskeudu mieluummin metsään kuin veteen. Joutuessasi kuitenkin laskeutumaan veteen pyri niin lähelle rantaa kuin mahdollista. Veteen laskeutuessasi toimi seuraavasti: vapauta varavarjon pakkolaukaisuhihna käännä FXC OFF-asentoon löysää rintahihna ota alastuloasento tee loppuveto ennen veteen tuloa. Vedessä: tukahduta varjo tarvittaessa tekemällä päävarjon irtipäästö avaa hihnat ja ui eroon varjosta Laskeutuminen puuhun/metsään Puuhun tai metsään laskeutuessasi toimi seuraavasti: vältä yksittäisiä ja korkeita puita ota alastuloasento ja vedä polvet ylös suojaamaan alavartaloa tee loppuveto puiden latvoihin sekä pidä kyynärpäät kyljissä kiinni valmistaudu tulemaan maahan asti ja pura alastuloasento vasta, kun liike loppuu. Jos jäät puuhun roikkumaan, älä pudottaudu korkealta vaan odota apua. Suuri vaakanopeus aiheuttaa enemmän kolhuja kuin suuri vajoamisnopeus. Loppuvedon tekeminen puiden latvoihin on turvallisempaa kuin puita päin lentäminen. 35

38 8.3.3 Laskeutuminen sähkölinjoihin Jos joudut laskeutumaan sähkölinjoihin, niin heitä mahdollisesti käsissäsi olevat kahvat pois ohjaa varjoa loppuun saakka ota alastuloasento ja tee loppuveto linjoihin estä johtimien meno jalkojen väliin tai kainaloihin jos varjo jää kiinni, ÄLÄ YRITÄ IRROTTAA SITÄ odota apua Laskeutuminen katolle Mikäli joudut laskeutumaan katolle, toimi seuraavasti: ota alastuloasento tee loppuveto katolle tukahduta varjo välittömästi ja tee tarvittaessa päävarjon irtipäästö tartu kiinni kattorakenteista odota apua Kiinteään esteeseen törmääminen Näitä ovat esimerkiksi seinät, autot, pylväät ja aidat. Jos osut kiinteään esteeseen, tee loppuveto ennen törmäystä ota isku vastaan jaloilla valmistaudu maahantuloon. Hyvän alastuloasennon merkitys korostuu, kun joudutaan laskeutumaan jonnekin muualle kuin maalialueelle. 36

39 LIITE I Hyppytapahtuma kokonaisuutena Tehtävä Toiminta/syy 1. Uloshyppy ja laskeminen X-asento, taivutus ja " ". 2. Varjon tarkastaminen Lentää, ei lennä. 3. Varjon lopullinen avaaminen Aukaise kierre potkimalla ja levittämällä kantohihnoja sekä pumppaa slider alas ja tunnelit auki ohjauslenkeillä. 4. Ilmatilan tarkastus (myös kohdassa 3) Väistä tarvittaessa oikealle. 5. Korkeuden tarkastaminen (myös kohdassa 3) Tarkkaile korkeuttasi säännöllisesti. 6. Kahvojen tarkastus Katso, että kahvat ovat taskuissaan. 7. Oman sijainnin tarkastaminen Katso suoraan maahan jalkojesi välistä. 8. Maalialueen sijainnin tarkastaminen Tiedät mihin olet menossa / auttaa määrittämään tuulen suunnan. 9. Käännä varjo tarvittaessa vastatuuleen Ettet ajaudu liian lähelle maalialuetta liian korkealla. 10. Radiokutsuun vastaaminen Heiluta jalkojasi REILUSTI, jotta se havaitaan maahan. 11. Ohjauskokeilut Kokeile täysiliitoa, puolijarrutusta, täysijarrutusta ja käännöksiä (älä "poraa") sekä harjoittele myös loppuvetoa. Vältä rajuja ohjausliikkeitä. Jos täysijarruja kokeillessasi varjo "kaatuu" taaksesi, nosta ohjauslenkkejä rauhallisesti ylöspäin ja palauta varjo täysiliitoon. Paina mieleesi sakkauspiste. Tarkasta varjo. ÄLÄ SAKKAA VARJOASI ENÄÄ TÄMÄN JÄLKEEN HYPYLLÄ! 12. Varjolla lentelyä tuulisektorilla pysyen Muista seurata: ilmatilaa, korkeutta, omaa sijaintiasi ja maalialueen sijaintia: ÄLÄ YLITÄ 300 M TASAA LIIAN KORKEALLA! 13. Aloita myötätuuliosa 300 m korkeudessa Varjo puolijarrutilassa. Seuraa korkeutta, omaa sijaintia ja ympäröivää ilmatilaa (muut hyppääjät). 14. Käänny perusosalle 200 m korkeudessa Älä ylitä maalialueen takarajaa. 15. Käännä varjo finaaliin 100 m korkeudessa Ota kiintopiste maasta ja ohjaa varjoa maahan asti. Valmistaudu maahantuloon hyvissä ajoin - lopussa maa "syöksyy" vastaan. 16. Valmistaudu maahantuloon Noin 50 m korkeudessa kevennä jarrutusta nostamalla ohjauslenkit korvien tasolle ja ota tiukka maahantuloasento, muista jalat yhteen. 17. Suorita loppuveto noin 2-3 metrin korkeudessa VEDÄ-komennolla paina ohjauslenkit terävästi täysijarrutustilaan. 18. Nouse ylös maasta kierähdyksen jälkeen Tällöin maakouluttaja tietää, että olet OK. Tukahduta varjo tarvittaessa päästämällä toinen ohjauslenkki irti kädestäsi ja vetämällä toinen ohjauspunos "sisään". 37

40 LIITE II Koulutusohjelma Alkeiskoulutus Hypyt 1-3: PL-hyppyjä (Radio) T2 O+H: Harjoitusveto Hypyt 4-6: PL-harjoitusvetohyppyjä T3 O+H: Itseaukaisu ja vapaan pudotuksen perusteet T5 O+H:* Kädestäpäästettävä apuvarjo (HD) Hyppy 7: 3" Stabiili, lasku T4 O+H: Korkeusmittarin käyttö vapaassa T5 O+H:* Kädestäpäästettävä apuvarjo (HD) T6 O+H: Uloshyppytyylit T7 O+H: Perusliikkeet vapaassa T8 O+H: Sääoppi T9 O+H: Uloshyppypaikan määritys (PM) *=käytettävästä kalustosta riippuen Vaaratilanteet ja varavarjotoimenpiteet (kertaus). Peruskoulutus Hyppy 8: 5" Stabiili, lasku (mittari) Hyppy 9: 10" Stabiili, mittari (lasku) Hyppy 10: 15" Stabiili, mittari, PM, HD-apuvarjo* Hyppy 11: 20" Suora UH, PM Hyppy 12: 30" Sukellus UH+suunnan säilyttäminen, PM Hyppy 13: 30-60" 360 käännös, PM Hyppy 14: 30-60" Selkästabiili, PM Hyppy 15: 30-60" Liuku, PM Hyppy 16: 40-60" FS-liuku, PM Hyppy 17: 40-60" Tynnyri ja TV, PM Hyppy 18: 40-60" Ryhmähyppy, PM *=käytettävästä kalustosta riippuen Hyppyjen ohessa vähintään 5 hyväksyttyä itsenäistä PM:stä (paikanmääritystä), joilla laskeutuminen hyppymestarin määräämälle alueelle. 38

41 T5 O+H:* Kädestäpäästettävä apuvarjo (HD) T10 O+H: Varusteiden tarkastus T11 O+H: Kuviohyppy (FS) T12 O+H: Freestyle T13 O+H: Tarkkuushyppy T14 O+H: Vaativat kuvut ja erilaiset varusteet T2-T9 Kertaus *=käytettävästä kalustosta riippuen Vaaratilanteet ja varavarjotoimenpiteet (kertaus) Jatkokoulutus Hyppy 19: 40-60" Freestyle Hyppy 20: 40-60" FS / Freestyle Hyppy 21: 40-60" FS / Freestyle Hyppy 22: 40-60" FS / Freestyle Hypyt 23-27: 40-60" FS-koulutus Hypyt 28-30: 8-10 Kuvunkäsittely, hyppykorkeus m Hyppy 31: Koehyppy koulutuspäällikön, apulaiskoulutuspäällikön tai koulutuspäällikön valtuuttaman hyppymestarin kanssa. Hyppyjen ohessa 5 hyväksyttyä itsenäistä paikanmääritystä (PM), joilla laskeutuminen 20 m säteelle kouluttajan määräämästä pisteestä. Hyppyjen ohessa 5 hyppyä HD-apuvarjolla, joista ensimmäisellä ei muuta suoritusta. T15 O+H: Kaluston tarkastus ja huolto T16 O+H: Pakkaustarkastus T17 O: Määräykset, lait ja ohjeet T18 O+H: Käytännön hyppytoiminta T19 O: Erikoishypyt T20 O: Fysiologia T21 O+H: Riskitekijät, toiminta onnettomuustilanteissa ja ensiapu T2-T14 Kertaus Vaaratilanteet ja varavarjotoimenpiteet (kertaus) 39

SIL - Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja

SIL - Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja SIL - Laskuvarjohyppykurssin kalvosarja Vaihtoehtoisesti käytettävät sivut eri valjastyyppien, uloshyppytyylien ja avausjärjestelmien mukaan seuraavasti: Reppu-valjasyhdistelmä s.14 Wings s.15 Wings-PL

Lisätiedot

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu:

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: SUOMEN ILMAILULIITTO RY Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI OHJE KOULUTUSOHJELMA I 1. Yleistä Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman 9.10.2005. Siihen kuuluu: a) tämä ohje, b) koulutusohjelma

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea NOVAOPPILAAN OPAS

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea NOVAOPPILAAN OPAS SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea NOVAOPPILAAN OPAS Helsinki 1.4.2012 1 Tervetuloa taivaalle... 3 2 Suomen Ilmailuliitto ry... 4 3 Vakuutusturva ja terveydentilavaatimukset...

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS

LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS 20.4.2014 Suomen Ilmailuliitto Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea LASKUVARJOHYPPÄÄJÄN OPAS Toimittanut Opastyöryhmä 2013-2014 Lähetä palautetta: www.laskuvarjotoimikunta.fi/opaspalaute

Lisätiedot

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014.

Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Tampereen Laskuvarjokerho ry Hyppytoiminnanohje YLEISTÄ Tämä ohje on hyväksytty Tampereen laskuvarjokerhon käyttöön johtokunnan kokouksessa 11.9.2014. Hyppytoiminnassa noudatetaan Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Suomen Ilmailuliitto ry. 1.4.2012 Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 1 LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Tämä ohje muodostaa yhdessä Laskuvarjohyppääjien toiminnalliset ohjeet ja kelpoisuusvaatimukset -ohjeen

Lisätiedot

VUODEN 2012 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2012 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 2012 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta 16.11.2008 Turpaboogie / Pori 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ VAARATILANNEILMOITUS VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 3 HYPYT JA VAARATILANTEET

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

Laskuvarjohyppyonnettomuus Räyskälän lentopaikalla 19.4.1997

Laskuvarjohyppyonnettomuus Räyskälän lentopaikalla 19.4.1997 Tutkintaselostus C 11/1997 L Laskuvarjohyppyonnettomuus Räyskälän lentopaikalla 19.4.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja

Lisätiedot

VAARATILANTEET 2008. Turpaboogie 2008 Pori. Kalustoperäiset vaaratilanteet 2008

VAARATILANTEET 2008. Turpaboogie 2008 Pori. Kalustoperäiset vaaratilanteet 2008 KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2008 Turpaboogie 2008 Pori Avautuvat reput Varomaton liikkuminen koneessa ->PV reppu aukesi Varovainen liikkuminen koneessa, riittävän kireä luuppi Oppilaan IA kahva tarttui

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS II

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS II SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea OPPILAAN OPAS II Helsinki1.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO T1: YLEISTÄ... 1 1.1 ALKUSANAT... 1 1.2 ALKEISKOULUTUS... 1 1.3 PERUSKOULUTUS...

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Koehyppy. Utin Laskuvarjokerho. Markus Saari 6.3.2003

Koehyppy. Utin Laskuvarjokerho. Markus Saari 6.3.2003 Koehyppy Utin Laskuvarjokerho Markus Saari 6.3.2003 1. Hypyn tarkoitus Koehypyllä on tarkoituksena harjoitella tulevien kelpparihyppyjen kokonaissuoritusta, hyppytoiminnan aloittamisesta aina sen lopettamiseen

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 9.4.2015 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS KOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS

LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Suomen Ilmailuliitto ry 8.10.2005 Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 1 LASKUVARJOHYPPYKOULUTUS Tämä ohje on ilmailumääräyksen OPS M6-1 tarkoittama hyväksytty koulutusohje ja -ohjeisto. Tämä ohje

Lisätiedot

VUODEN 2008 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2008 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 8 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta SISÄLTÖ VAARATILANNEILMOITUS YLEISTÄ VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VAARATILANNEILMOITUS On turvallisuuden parantamisen kannalta

Lisätiedot

Laskuvarjohyppyonnettomuus Jyväskylän lentoasemalla 12.8.1991

Laskuvarjohyppyonnettomuus Jyväskylän lentoasemalla 12.8.1991 Tutkintaselostus B 1/1996 L Laskuvarjohyppyonnettomuus Jyväskylän lentoasemalla 12.8.1991 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja

Lisätiedot

VUODEN 2011 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2011 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 2011 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta SISÄLTÖ VAARATILANNEILMOITUS YLEISTÄ VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2 VAARATILANNEILMOITUS On turvallisuuden parantamisen kannalta

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja Turvallisuuskomitea OPPILASVARJON PYSTYPAKKAUSOPAS

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja Turvallisuuskomitea OPPILASVARJON PYSTYPAKKAUSOPAS SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja Turvallisuuskomitea OPPILASVARJON PYSTYPAKKAUSOPAS Helsinki 1.1.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1 2. Pakkaaminen I tarkastusvaiheeseen saakka

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2012. Turpaboogiet Oulu 10.2.2012

KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2012. Turpaboogiet Oulu 10.2.2012 KALUSTOPERÄISET VAARATILANTEET 2012 Turpaboogiet Oulu 10.2.2012 Vigil II ei tykännyt vedestä Suunniteltu vesihyppy rantaveteen, reppu oli vvreppua myöden vedessä hetken aikaa, Vigil II:n leikkuri toimi

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

Hämeen Laskuvarjourheilijoiden (HLU) toiminta-, ja turvallisuusohje Räyskälässä (EFRY) 2007 v1.1

Hämeen Laskuvarjourheilijoiden (HLU) toiminta-, ja turvallisuusohje Räyskälässä (EFRY) 2007 v1.1 1/5 Hämeen Laskuvarjourheilijoiden (HLU) toiminta-, ja turvallisuusohje Räyskälässä (EFRY) 2007 v1.1 Tällä ohjeella määritellään normaaliin hyppytoimintaan liittyviä sääntöjä, joiden tarkoituksena on ylläpitää

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Laskuvarjohyppyonnettomuus Alavuden lentopaikalla 26.4.1997

Laskuvarjohyppyonnettomuus Alavuden lentopaikalla 26.4.1997 Tutkintaselostus C 12/1997 L Laskuvarjohyppyonnettomuus Alavuden lentopaikalla 26.4.1997 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

OPPILAAN NIMI. SUORITUS PVM PL-HM:n KUITTAUS. SUORITUS PVM PL-HM:n KUITTAUS. t3.5 Korkeusmittarin käyttö vapaassa

OPPILAAN NIMI. SUORITUS PVM PL-HM:n KUITTAUS. SUORITUS PVM PL-HM:n KUITTAUS. t3.5 Korkeusmittarin käyttö vapaassa PL OPPILAAN NIMI ALKEISKOULUTUS SUORITUS PVM PL-HM:n KUITTAUS t7.2 Harjoitusveto (O + H) 4 PL-harjoitusvetohyppy 5 PL-harjoitusvetohyppy 6 PL-harjoitusvetohyppy * SUORITUS PVM PL-HM:n KUITTAUS t3.6 t7.3

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI Taso 1 Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI 1. Heitä pallo, tee 1 sormilyönti ja ota koppi x 10 3. Heitä pallo, tee 2 sormilyöntiä ja ota koppi x 10 5. Heitä pallo, tee 3 sormilyöntiä ja ota

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPÄÄJIEN TOIMINNALLISET OHJEET JA KELPOISUUSVAATIMUKSET

LASKUVARJOHYPPÄÄJIEN TOIMINNALLISET OHJEET JA KELPOISUUSVAATIMUKSET Suomen Ilmailuliitto Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki 20.4.2014 LASKUVARJOHYPPÄÄJIEN TOIMINNALLISET OHJEET JA KELPOISUUSVAATIMUKSET Tämä ohje korvaa Suomen Ilmailuliitto ry:n 1.4.2012 päivätyn

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

TURVALLISUUSOHJE 7TH ANNUAL FUN FLYING BOOGIE 5-7.9.2008

TURVALLISUUSOHJE 7TH ANNUAL FUN FLYING BOOGIE 5-7.9.2008 TURVALLISUUSOHJE 7TH ANNUAL FUN FLYING BOOGIE 5-7.9.2008 TURVALLISUUSOHJE TURUN LENTOASEMALLA - Tullessasi hyppäämään sinun on esitettävä seuraavat asiakirjat: henkilöllisyystodistus, voimassaoleva kelpoisuustodistus,

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

LASKUVARJOHYPPYTOIMINNAN TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMALLA

LASKUVARJOHYPPYTOIMINNAN TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMALLA LASKUVARJOHYPPYTOIMINNAN OHJE toimittaessa TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMALLA Opas hyppääjille, lentäjille ja lennonjohtajille 22.2.2005 TAMPEREEN LASKUVARJOKERHO RY YLEISTÄ...4 Yhteystiedot...4 Käyntiosoite...4

Lisätiedot

VUODEN 2002 VAARATILANTEET

VUODEN 2002 VAARATILANTEET VUODEN VAARATILANTEET :^d[dcdbypcdaep[[xbddbz^\xctp CX\^:^ZZ^]T] SISÄLTÖ YLEISTÄ VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VAARATILANNERAPORTTI 1 HUOMIOITA Hyppyjä enemmän kuin vuonna

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

Laskuvarjohyppytoiminnassa tapahtunut vaaratilanne Alavuden lentopaikalla 2.4.1999

Laskuvarjohyppytoiminnassa tapahtunut vaaratilanne Alavuden lentopaikalla 2.4.1999 L Tutkintaselostus C 6/1999 L Laskuvarjohyppytoiminnassa tapahtunut vaaratilanne Alavuden lentopaikalla 2.4.1999 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

KUNTOSALILLA TEHTÄVÄ LIHASKUNTOHARJOITUS ENSIMMÄISET 12 VIIKKOA

KUNTOSALILLA TEHTÄVÄ LIHASKUNTOHARJOITUS ENSIMMÄISET 12 VIIKKOA KUNTOSALI -OHJELMA KUNTOSALILLA TEHTÄVÄ LIHASKUNTOHARJOITUS ENSIMMÄISET 12 VIIKKOA Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea C F - A L K E I S O P A S

SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea C F - A L K E I S O P A S SUOMEN ILMAILULIITTO RY LASKUVARJOTOIMIKUNTA Koulutus- ja turvallisuuskomitea C F - A L K E I S O P A S Helsinki 7.11.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä 1 2 Perusmuodostelmat 2 3 Kilpailulajit 3 4 Vaatimukset

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne!

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne! TAITOKOULU OSA 7 Tässä syntyy Teemu Selänteen NHL-uran maali numero 667. St. Louisin maalivahti Brian Elliott seuraa Anaheimin 42-vuotiaan hyökkääjän virheetöntä suoritusta. Tässä Teemu on mestari Lisää

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

6. kyu. 5. kyu. aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä

6. kyu. 5. kyu. aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä 6. kyu aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä aihanmi katatedori iriminage molemmat kädet uken olkapäillä gyakuhanmi katatedori shihonage

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

VUODEN 2014 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta

VUODEN 2014 VAARATILANTEET. Kimmo Paularanta VUODEN 2014 VAARATILANTEET Kimmo Paularanta SISÄLTÖ YLEISTÄ VAARATILANNEILMOITUS VV LOUKKAANTUMISET MUUT VAARATILANTEET HUOMIOITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2 HYPYT JA VAARATILANTEET HYPPYJÄ YHTEENSÄ 44309 OPPILAAT

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

LASKUVARJOURHEILUN TURVALLISUUS- RAPORTOINTI. Kimmo Paularanta

LASKUVARJOURHEILUN TURVALLISUUS- RAPORTOINTI. Kimmo Paularanta LASKUVARJOURHEILUN TURVALLISUUS- RAPORTOINTI Kimmo Paularanta Mistä turvallisuus Asenne muodostuu? Aktiivinen harrastaminen Kerhokulttuuri Koulutus Kalusto Ohjeet ja määräykset Omavalvonta kerhoissa, aiemmin

Lisätiedot

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu ajoissa. Joulukuun alussa saat vielä valita itsellesi sopivimman vartiovuoron. Varustus ja vartioaika: Yhdistykset tarjoavat kunniavartiohenkilöstölle käyttöön: lumipuvun

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

LANKAKERÄ NEULOMINEN

LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta

Lisätiedot

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennusohje 1. Asennuspohjan valinta Laite painaa noin 30 kg. Seinäkiinnitystä varten Retrojasson takaseinässä on kaksi reikää. Kiinnitykseen käytetään

Lisätiedot

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Tässä esityksessä käydään läpi purjehduksen keskeiset käsitteet. Esitys tarjoaa aloittelijalle teoriatason lähtökohdat uuden harrastuksen opettelulle. Siinä käytäntö on

Lisätiedot

Lentoturvallisuudesta laskuvarjohyppytoiminnassa

Lentoturvallisuudesta laskuvarjohyppytoiminnassa Turvallisuustiedote Ilmailu 14.4.2015 Lentoturvallisuudesta laskuvarjohyppytoiminnassa Syksyllä 2014 julkaistussa harrasteilmailun riskikartoituksessa tunnistettiin riskejä, joihin sekä hyppääjien että

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot