MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Aika klo 17:00-20:54 Paikka Kunnantalo, neuvotteluhuone 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Puistojaoksen kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja Mustamäen asukaspuisto Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa Lausunto Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksistä 22 Mäntsälän jätevedenpuhdistamon jätevesien johtaminen meriviemäriin Tilahankkeiden elinkaaritoteutus Talousarvio 2014 toteuma tammikuu / tekniset palvelut Teknisen toimialan vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus Seuraava kokous 54

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Virtanen Hilkka puheenjohtaja Eloranta Jari jäsen Heikkilä Jussi jäsen Kalenius Christina jäsen Laine Leena jäsen Lindqvist Rami jäsen Sundberg Anneli jäsen Tattari Esko jäsen Havula Tapio khall:n edustaja Seppälä Hannu esittelijä Pasanen Irja sihteeri Smolander Teppo varajäsen Muut Nivala Maija ma.hallintosihteeri Aalto Arja asiantuntija läsnä :n 18 ja 19 esittelyn ajan Virtanen Irma asiantuntija Läsnä :n 20 esittelyn ajan Määttänen Asko asiantuntija Karhinen Soile asiantuntija Virtanen Heli asiantuntija Jätehuoltokoord. esitteli jätelautakunnan toimintaa kokouksen alussa Poissa Eerola Asko puheenjohtaja Allekirjoitukset Hilkka Virtanen puheenjohtaja Irja Pasanen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Rami Lindqvist Esko Tattari Pöytäkirja yleisesti nähtävillä klo 16:00-17:00, Kunnantalo

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tekninen lautakunta 16 Päätösesitys: Käsittely: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtajan avattua keskustelun, jossa todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, jäsen Lindqvist jäsen Kaleniuksen kannattamana esitti, että esityslistalta käsitellään 10 ensimmäistä asiaa ja loput asiat, asiasta 11 eteenpäin, käsitellään ylimääräisessä kokouksessa. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys kokouksen asialistan asioiden käsittelystä, asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Lindqvistin esitystä kannattivat jäsenet Tattari, Eloranta, Kalenius, Laine, Smolander ja Lindqvist. Esittelijän esitystä esityslistaksi kannattivat jäsenet Virtanen, Heikkilä ja Sundberg. Jäsen Lindqvistin esitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 6-3. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä jäsen Lindqvistin muutetun esityksen. Esittelijä jätti päätökseen merkittäväksi eriävän mielipiteen.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tekninen lautakunta 17 Päätösesitys: Käsittely: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Rami Lindqvist ja Esko Tattari. Esittelijä ehdotti asioiden käsittelyjärjestyksen muuttamista siten, että esityslistan asiat 5, 6, ja 7 käsiteltäisiin ennen asialistan asiaa numero 3. Tämän jälkeen edettäisiin asialistan mukaisessa järjestyksessä. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Puistojaoksen kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja 120/09.00/2014 Tekninen lautakunta 18 Kuluttajaturvallisuuslaki /920 edellyttää Turvallisuusasiakirjan laatimista koskien mm. leikkipuistoja, rullalautailupaikkoja, uimarantoja, kuntosaleja ym. Kuhunkin kuluttajapalveluun tulee laatia oma kyseiseen toimintaan soveltuva ja erityispiirteet huomioonottava turvallisuusasiakirja. Jos palveluntarjoaja tarjoaa monenlaisia palveluita tai samaa palvelua eri paikoissa, voi näille palveluille laatia yhteisen asiakirjan, jossa tulee esittää kuhunkin palveluun liittyvät erityispiirteet. Tämä turvallisuusasiakirja koskee Puistojaoksen ylläpitämiä leikkipuistoja, skeitti- ja parkouraluetta, sekä alueita, joille on sijoitettu ulkokuntoiluvälineitä. Turvallisuusasiakirja on laadittu Tukes:n ohjeen mukaan ja se on pyynnöstä toimitettava valvontaviranomaiselle. Liite 1. Turvallisuusasiakirja (Lisätietoja / valmistelija vihersuunnittelija Arja Aalto, puh ) Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta on tutustunut laadittuun turvallisuusasiakirjaan ja hyväksyy sen puistojaoksen ylläpitämien palveluiden turvallisuusasiakirjaksi. Vihersuunnittelija Arja Aalto oli kokouksessa esittelemässä asiaa. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Mustamäen asukaspuisto 143/10/2014 Tekninen lautakunta 19 Asukaspuisto rakennettiin lähiöprojektin yhteydessä Leikkivälineet ovat osittain lahoja (hiekkalaatikko on vaihdettu), eivätkä täytä nykyisiä standardeja. Asukaspuistoon on tälle vuodelle varattu investointimäärärahaa Puisto on muutenkin päivitystä vaille tilanjaon, toimintojen ja istutusten suhteen. Aktiivisessa käytössä on vain pieni kaistale puiston takareunassa, missä on pienille lapsille leikkipaikka. Suunnitelma käsittää istutusten vähentämistä, mikä tuo lisää avaruutta ja läpinäkyvyyttä, sekä alueen ottamista tehokkaampaan käyttöön eri ikäryhmille. Alueella säilyy pergola ja torisydän, joka on ollut täysin vaille käyttöä. Nyt kivetylle torille tulee kuntoiluvälineitä pyrkimyksenä aktivoida asukkaita. Leikkialue laajenee niin, että koko alue saadaan käyttöön. (Lisätietoja / valmistelija vihersuunnittelija Arja Aalto, puh , Jukka Hanhinen puh ) Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta hyväksyy Mustamäen asukaspuiston suunnitelman ja kustannusarvion Vihersuunnittelija Arja Aalto oli kokouksessa esittelemässä asiaa. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa Kunnanvaltuusto Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen aloitteen: "Marraskuussa valtuusto käsitteli lautakunnan vastauksen Saaren koulun ruokahuoltoa koskevaan kyselyyn. Lautakunnan tehtävänä oli selvittää eri vaihtoehtoja ruokahuollon hankkimiseksi. Vastaus on kuitenkin lähinnä sen perustelua, miksi nykyinen käytäntö on ainoa mahdollinen. Ruokahuollon kilpailutuksesta todetaan, että 1. Tilaaja määrittää tarjoajan kelpoisuusvaatimukset tarjouspyyntöä laatiessaan. 2. Kelpoisuusvaatimukset voivat liittyä taloudelliseen, tekniseen ja ammatilliseen osaamiseen, sekä muihin hankkijan valitsemiin vaatimuksiin. Hankinnan kriteereissä voidaan siis painottaa esim. kokonaistaloudellisuutta. Hallituksen lähiruokaohjelma julkaistiin toukokuussa Se on periaatepäätös, joka sitoo eri hallinnonaloja ja sen tähtäimenä on lisätä lähiruoan käyttöä esim. oppilaitoksissa ja päiväkodeissa. Lähiruoan käytöstä on olemassa kokemuksia useasta kunnasta, ja esim. Kuntaliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa asiasta. Tällä valtuustoaloitteella Kristillisdemokraatit haluavat velvoittaa kunnan ruokahankinnoista vastaavia tahoja selvittämään, miten tulevissa ruokahuoltoa koskevissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa voitaisiin ottaa huomioon lähiruoan käytön lisääminen. Tähän liittyen tulisi selvittää ainakin seuraavat seikat: 1. Voidaanko kilpailutuksissa sallia osatarjousten tekeminen? 2. Millaisia ehtoja tarjouksille voidaan asettaa? (Esim. että leivät tulee toimittaa tietyn ajan kuluessa paistamisesta, perunat tulee toimittaa kuorittuina vedessä ilman lisäaineita jne.) 3. Lähi- ja luomuruokaviikkojen järjestäminen. Teemaviikkojen hankinnat on mahdollista kilpailuttaa erikseen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä Soili Norro" Esitys: Kunnanvaltuusto lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen. Liite 1. Valtuustoaloite

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen lautakunnan ja hallintopalvelujen valmisteltavaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Tekninen lautakunta Vuosien välisenä aikana Mäntsälän kunnan elintarvikkeet on kilpailutettu yhdessä KUUMA-kuntien kanssa. Tällöin tarjoajan oli mahdollista antaa elintarviketarjous, joka koski, vain Mäntsälän kuntaa. Ei siis kaikkia kuumakuntia. Näin tapahtuikin. Mäntsälän Lähimmäisen leipomo antoi tarjouksen koskien, vain Mäntsälän kuntaa ja Asko Niinivirta Lukolta antoi tarjouksen perunoista koskien, vain Mäntsälän kuntaa. Molemmat tar joukset hyväksyttiin. Sopimus oli voimassa Toisella tarjouskerralla tarjouksen antoi Lähimmäisen leipomo leipomotuot teista ja Alestalo Hausjärveltä perunoista. Asko Niinivirta lopetti toiminnan ja näin ollen ei antanut myöskään tarjousta. Lähimmäisen leipomon ja Alestalon tarjoukset hyväksyttiin. Sopimus oli voimassa Vuonna 2012 elintarvikekilpailutuksen teki Nurmijärven hankintapalvelukeskus. Hankintasopimus on luonteeltaan puitesopimus. Kilpailutuksen piiriin kuuluu Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän elintarvikehankinnat. Nykyinen elintarvikesopimus on voimassa Tällä kerralla tarjousta ei antanut yksikään Mäntsälän tuottaja. Kilpailutuksessa oli mahdollista antaa tarjous osakokonaisuuksittain, siten että tarjoaja voi tarjota yhtä tai useampaa osakokonaisuutta. Osakokonaisuuksia oli yhteensä 1. Maito ja maitotaloustuotteet 2. Leipomotuotteet 3. Peruna 4. Porkkana 5. Vihannekset, hedelmät ja marjat 6. Kuivatuotteet, juomat, pakasteet 7. Lihavalmisteet ja lihaeinekset 8. Kalavalmisteet ja kalaeinekset

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Maitotaloustuotteissa osakokonaisuudesta oli tarjottava vähintään 80 % volyymituotteista. Muissa tarjottavissa osakokonaisuuksissa oli tarjottava vähintään 60 % volyymituotteista. Leipomotuotteiden, perunoiden ja porkkanoiden tuoteryhmissä oli mahdollista tehdä tarjous koskemaan vain yhtä, kahta tai kolmea kuntaa. Tarjousvertailu ja hankintapäätös tehtiin osakokonaisuuksittain. Yhtenä tär keänä kriteerinä oli, että tarjoajalla on oltava omavalvontasuunnitelma, joka oli lisättävä tarjouksen liitteeksi. Tämän hetken tilanne on, että Mäntsälä on irtaantunut Nurmijärven hankin tapalvelukeskuksen toiminnasta ja näin ollen seuraavan kilpailutuksen me nettelytapoja selvitellään. Teemaviikkojen elintarvikehankinnat sisältyvät tehtyihin sopimuksiin. Tarjouspyynnön laatijalla on mahdollisuus tehdä erilaisia kriteereitä ja laadullisia vaatimuksia tarjouspyynnössä esitettyihin tuotteisiin, toimitustapoihin jne. Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa. Laadultaan hyvää ja jonka alkuperä- sekä jäljitettävyys on tiedossa. Lähiruoka on kohtalaisen suhteellinen käsite ja usein ajatellaankin, että kaikki Suomessa tuotettu ruoka on lähiruokaa. Mikäli ajatellaan, että lähiruokaa on omassa kunnassa tuotettu ruoka, niin tällaista kattavaa tarjontaa ei ole. Vuodenaikojen vaihtelu tuo myös oman haasteen, sillä suurtalouk sien elintarvikkeiden saatavuus tulisi taata koko vuodeksi. Usein tuotteet, joita suurtalouteen hankitaan ovat hyvin pitkälle esikäsitelty jä. Esim. perunoista suurin osa tulee kuorittuna, pilkottuna, kuutioina tai suikaleina. Omissa ruokapalveluyksiköissä ei ole lupa kuoria perunoita, koska kuorimiseen pitäisi olla oma tila, jollaista nykyisissä keittiöissä ei ole. Salaattien ainesosat tulevat pestyinä ja pilkottuina. Lihan kohdalla on osittain siirrytty kypsään sous vide (vakuumissa tehtäväraaka-aineiden kypsennys) lihan käyttöön, koska siinä ei tule hävikkiä esikäsiteltäessä lihaa. Ruokapalveluyksiköiden työtekijämäärä on minimoitu, joka on myös yksi te ki jä mahdollisimman pitkälle esikäsiteltyjen tuotteiden hankinnassa. Kotimaista ruokaa kuitenkin suositaan hankintoja tehtäessä. Esim. Liha, leipomotuotteet, marjat, juurekset ja maitotaloustuotteet ovat sellaisia. Jatkotoimenpiteet

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Alustavasti on sovittu, että lähikuntien / Kuumakuntien ruokapalvelupäälliköt sekä Lähiruokatoimintaa eteenpäin vievät tahot kokoontuvat maaliskuun lopussa Hyvinkään Laureaan neuvottelemaan Lähiruokaa- sekä sen toiminnan laajentamista koskevia asioita. (Valmistelija / lisätietoja: ruokapalvelupäällikkö Irma Virtanen, puh ) Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta antaa valmistelutekstissä olevan vastauksen Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän aloitteeseen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Ruokapalvelupäällikkö Irma Virtanen oli kokouksessa esittelemässä asiaa. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Lausunto Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksistä 101/11.04/2014 Tekninen lautakunta 21 Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Mäntsälän kunnan lausuntoa Mäntsälän Veden jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta mennessä. Hakemuksen mukainen toiminta Hakemus koskee Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamista (lupamääräysten tarkistamista) ja puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamista Mäntsälänjokeen. Ympäristölupaa haetaan voimassa olevin ehdoin. Puhdistamona tulokuormituksen arvioidaan lisääntyvän pääosin viemäriverkon liittyjämäärän kasvusta johtuen vuoteen 2025 mennessä noin %. Mäntsälänjoen vedenlaadun ja vesieliöstön olosuhteiden ei arvioida merkittävästi muuttuvan nykytilanteeseen verrattuna vesistökuormituksen lisääntymisestä huolimatta. Tulevaisuudessa puhdistamon koneistot uusitaan ja lisätään kolmas linja turvaamaan käsittelykapasiteetin riittävyyttä. Toiminnan sijainti Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Mäntsälän kunnassa osoitteessa Porvoontie 13. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Mäntsälänjokeen. Tiedot olennaisista päästöistä ja jätteistä Jätevesikuormitus puhdistamolta Mäntsälänjokeen on vuosina ollut vuosikeskiarvona laskettuna: BOD 7ATU 80,6-12 KG O 2 /D, fosfori 0,52-1,1 kg P/d ja typpi kg N/d. Mäntsälässä on selvitetty mahdollisuutta luopua kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käytöstä rakentamalla siirtoviemäri Mäntsälästä Keravalle, josta jätevedet johdettaisiin edelleen Viikin jätevedenpuhdistamolle. Ramboll on laatinut Mäntsälän kunnan toimeksiannosta siirtoviemärin esisuunnitelman. Suunnitelmassa on vertailtu siirtoviemärin toteuttamisen ja nykyisen jätevedenpuhdistamon käytön kustannuksia ja esitetty alustava toteutussuositus. Lähtötietoina on käytetty aikaisemmin laadittua yleissuunnitelmaa. Selvityksen perusteella siirtoviemärin rakennuskustannukset ovat 16,1 M. Laadittujen selvitysten perusteella ei siirtoviemärin rakentaminen Mäntsälästä Keravalle ja sieltä edelleen Viikinmäen puhdistamolle ole taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi Mäntsälän jätevedenpuhdistamoa on saneerattu viime vuosina merkittävästi ja se on toiminnaltaan hyväkuntoinen. Tulokuormituksen lähes kaksinkertaistuminen tarkastelujaksolla sekä mahdollisesti kiristyvät lupaehdot aiheuttavat investointitarpeita biologisen käsittelyn laajennuksen ja jälkikäsittelyn osalta. Investointikustannusarvio on näiden toimintojen osalta n. 5,2 M.

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Mäntsälän Vesi ja tekniset palvelut laaditutti "Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus" - selvityksen. Selvityksessä arvioitiin Mustijokeen kohdistuvaa fosfori- ja typpikuormitusta ja yhdyskuntajätevesien osuutta kuormituksessa erilaisissa virtaamaolosuhteissa. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin yhdyskuntajätevesien vaikutusta joen veden laatuun. Selvityksessä arvioitiin myös Mäntsälän puhdistamon, Saaren kartanon puhdistamon ja Porvoon Hinthaaran puhdistamon vaikutusta Mustijokeen. Selvityksen perusteella jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ei ole heikentänyt joen ekologista luokitusta. Ekologinen luokitus tehdään ympäristöhallinnon toimesta (luokka on sama joessa puhdistamoiden yläja alapuolella). Yleisesti voidaan todeta, että suurimmilla virtaamilla jätevedenpuhdistamon vaikutus vesistön tilaan on pieni kun taas pienillä virtaamilla vaikutus on suuri. Tarkkailutulosten perusteella jokiveden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat keskimääräistä alempia niinä aikoina jolloin Mäntsälän puhdistamon laskennallinen kuormitusosuus on keskimääräistä suurempi. Tämä tarkoittaa, että fosforin ja typen osalta hajakuormitus on koko Mustijoen vesistöaluetta tarkastellen merkittävämpi veden laatuun vaikuttava tekijä kuin alueen jätevedenpuhdistamot. On kuitenkin huomioitava, että Mäntsälän puhdistamon mahdollinen lakkauttaminen alentaisi Mäntsälänjoessa fosforipitoisuutta jonkin verran ja typpi- ja bakteeripitoisuuksia selvästi. Tämä ei kuitenkaan koske suurten jokivirtaamien aikoja, jolloin vaikutus oli pieni tai ei havaittava. Mäntsälän puhdistamon mahdollinen lakkauttaminen ei kuitenkaan poistaisi jätevesiverkostosta vesistöön tapahtuvien ylivuotojen riskejä. Toisin kuin puhdistamolta vesistöön johdettu käsitelty vesi, verkostoylivuoto on käsittelemätöntä jätevettä. Ylivuotoja saattaa aiheutua esim. pumppaamojen laitehäiriöiden seurauksena, sähkökatkojen seurauksena tai vesimäärien ylittäessä verkoston johtokyvyn. Mäntsälänjoen vedenlaadun ja vesieliöstön olosuhteiden ei hakemuksessa arvioida merkittävästi muuttuvan nykytilanteeseen verrattuna vesistökuormituksen lisääntymisestä huolimatta. Lisäksi tulevaisuudessa puhdistamoiden koneistot uusitaan ja lisätään kolmas linja turvaamaan käsittelykapasiteetin riittävyyttä. (Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh ) Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan Aluehallintovirastolle, että nykyisen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus ei ole laadittujen selvityksen perusteella heikentänyt joen ekologista luokitusta. Mäntsälän Veden tekemät tulevaisuuden investoinnit puhdistamolle tulee myös turvaamaan käsittelykapasiteetin riittävyyttä. Mahdollisesti kiristyvät lupaehdot aiheuttavat investointitarpeita myös biologisen käsittelyn laajennuksen ja jälkikäsittelyn osalta. Mäntsälän Veden tulee omassa investointisuunnittelussa myös varautua mahdollisiin investointitarpeisiin. Keskustelun aikana jäsen Laine jäsen Lindqvistin kannattamana esitti muutetun päätösesityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan Aluehallintovirastolle, että Mäntsälän Veden tulee lähitulevaisuudessa

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta kehittää jätevesiensä puhdistamiseen menetelmä, jonka käyttöönoton jälkeen voidaan kokonaan luopua jäteveden juoksuttamisesta Mäntsäläjokeen. Vaihtoehtoisina menetelminä voivat tulla kyseeseen nyt tutkittu Meriviemärivaihtoehto, biologinen puhdistusprosessi tai jokin muu tällä hetkellä vielä kehitysvaiheessa oleva puhdistusteknologia. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Laineen muutettua päätösesitystä kannattivat jäsenet Lindqvist, Laine ja Kalenius. Esittelijän päätösesitystä kannattivat jäsenet Tattari, Sundberg, Virtanen, Eloranta, Heikkilä ja Smolander. Esittelijän päätösesitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 6-3. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä äänin 6-3 esittelijän päätösesityksen.

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Mäntsälän jätevedenpuhdistamon jätevesien johtaminen meriviemäriin 99/11/ /01/019/2012 Tekninen lautakunta Tenho Vilander on toimittanut Mustijoen varren asukkaiden puolesta Mäntsälän kunnalle saapuneen kuntalaisaloitteen, jonka on allekirjoittanut 208 henkilöä. Mustijoen varren asukkaat eivät halua Mäntsäläjoesta likaviemäriä. "Jotta joen veden laatu säilyisi tällaisena, tai jopa parantuisi, niin eikö olisi aika johdattaa Mäntsälän vedenpuhdistamon vedet joen sijasta meriviemäriin. Totuus on se, että puhdistamon kapasiteettia ollaan lisäämässä 2-3 kertaiseksi nykyisiin jätevesimääriin nähden, sillä Koillis-Mäntsälän, Sääksjärven ja Pukkilan jätevedet tullaan piakkoin käsittelemään Mäntsälän jätevedenpuhdistamolla. Jokemme tämänhetkinenkin tilanne on todella huolestuttava. Mitä joelle tapahtuu moisten jätevesimäärien lisäyksen jälkeen? Pystyykö vedenpuhdistamo käsittelemään lisääntyneet jätevesimäärät? Nykyisinkin joki on avoviemäri, ainakin hajusta ja vaahtoamisesta päätellen. On hienoa, että Mattilan teollisuusalueelle saadaan työllisyyttä parantavaa uutta teollisuutta, mutta millaista jätevettä uusi tölkkitehdas tuottaa käsitellessään tonneja alumiinia? Miten jätevedenpuhdistamo selviää tästä haasteesta?" Kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet toivovat, että Mäntsälän kunta tekisi vihdoinkin hyvän päätöksen koskien haja-asutusalueiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä ja siirtäisi Mäntsälän jätevedenpuhdistamolta tulleet vedet johdettaviksi meriviemäriin. Näin menetellen Mäntsälänjoen veden laatu ei ainakaan huononisi lisää. Mäntsälän Vesi on antanut kuntalaisaloitteen johdosta vastineen. Vastine on jaoteltu seuraaviin pääotsikoihin: 1. Yleistä puhdistamosta ja jätevesistä 2. Jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset 3. Vesistövaikutukset 4. Mahdollisten muiden jätevesien vaikutus jätevedenpuhdistamon toimintaan 5. Kustannukset puhdistettujen jätevesien johtamisesta Viikinmäen keskuspuhdistamolle 6. Johtopäätökset

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Johtopäätöksessä Mäntsälän Vesi toteaa, että Mäntsälän Vesi on keskittänyt toimintansa kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kiinteistölle, koska on katsonut jatkavansa jätevesien puhdistusta kyseisellä kiinteistöllä. Mäntsälän Veden kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta on ollut ympäristöluvan ehtojen mukaista eikä siis ole perusteltua keskeyttää toimintaa ko. paikassa. Vesistötarkkailun perustella Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon lähtevällä vedellä ei ole yksiselitteisesti vaikutusta Mustijoen vesistön tilaan. Mäntsälän Veden näkemys on, että jätevesien johtamisella käsiteltäväksi toisaalla ei tule olemaan vaikutusta Mustijoen tilaan. Mäntsälän Vesi hakee uutta ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle mennessä. Lupaviranomainen tulee tuolloin ottamaan kantaa mahdollisiin lisääntyviin jätevesimääriin ja muuttuvaan laatuun mm. Koillis-Mäntsälän osalta. Mäntsälän Veden johtokunta on hyväksynyt osaltaan liitteenä olevan selvityksen ja esittää sen edelleen käsiteltäväksi tekniselle lautakunnalle, kunnanhallitukselle ja - valtuustolle. Päätösesitys: Tekninen lautakunta toteaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mäntsälän veden antama lausunto kuntalaisaloitteeseen on perusteellinen ja riittävä. Tekninen lautakunta päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen lisäselvityksiä varten. Tekninen lautakunta Tekniselle lautakunnalle on toimitettu Mäntsälän veden laatima vastine ja lautakunnan jäsenet ovat tarvittaessa pyytäneet lisäselvitystä Mäntsälän Vedeltä. Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta toteaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mäntsälän veden antama lausunto kuntalaisaloitteeseen on perusteellinen ja riittävä. Keskustelun aikana jäsen Laaksonen teki lisäesityksen, että tutkitaan ja selvitetään asiaa edelleen. Kukaan ei kannattanut Laaksosen esitystä, joten se todettiin rauenneeksi. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Mäntsälän Veden vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi oli kokouksessa esittelemässä asiaa. Laaksonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus antaa vastauksena kuntalaisaloitteeseen Mäntsälän Vesiliikelaitoksen laatiman lausunnon asiassa. Kunnanhallitus toteaa

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta aloitteen loppuunkäsitellyksi. Asia viedään kunnanvaltuustolle tiedoksi yhdessä muiden kuntalaisaloitteiden kanssa. Käsittely: Keskustelun kuluessa Marja-Leena Mäkipää esitti seuraavia tarkennuksia valmisteluun: Teknisen lautakunnan vastine meriviemärialoitteeseen tulee katsoa puutteellisesti valmistelluksi ja palauttaa uudelleenvalmisteluun, koska Mäntsälän veden aloitteeseen antama vastike sisältää epätarkkuuksia ja laskelmien pohjana on käytetty v.1990 laskelmia. Kaivuutekniikat ovat kehittyneet mm. tien alitustekniikan osalta näistä päivistä, laskelmissa ei ole huomioitu kustannussäästöä, mikä tulee puhdistamon sulkemisesta, laskelmissa ei ole huomioitu vuoden 2013 muuttuvaa tilannetta ison asiakkaan myötä, kuormitus lisääntyy kuitenkin 10 % puhdistamon päiväkäytöstä, lähialueen kuntien mahdollinen kiinnostus yhteishankkeeseen tulee selvittää myös sekä valtion tuen saatavuus hankkeen toteutukseen. Kunnanjohtaja muutti esitystään niin, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Hyväksyttiin kunnanjohtajan muutettu päätösesitys. Tekninen lautakunta 15 Tenho Vilander on Mustijoen varren asukkaiden puolesta jättänyt Mäntsälän kunnalle kuntalaisaloitteen Mäntsälän kirkonkylän käsiteltyjen jätevesien johtamiseksi käsiteltäväksi uudelleen Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Kunnanhallitus on päättänyt palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Kunnanhallituksen jäsen Marja-Leena Mäkipää on esittänyt, että laskelmissa olisi pitänyt näkyä kustannussäästöt, joka tulee puhdistamon sulkemisesta. Itse aloite on kuitenkin kohdistunut vain siihen, että puhdistettu jätevesi johdettaisiin Helsingin Viikinmäen puhdistamoon. Aloitteessa ei ole esitetty, että Mäntsälän jätevedenpuhdistamo pitäisi sulkea. Ennen kuin lähdetään mittaviin kustannuslaskelmiin ja muihin laajoihin rakentamiseen liittyviin selvityksiin, niin on hyvä selvittää riittääkö Viikinmäen meriviemärin kapasiteetti ottaa vastaan kaikki Mäntsälästä tuleva jätevesi ja onko Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo kiinnostunut yhteistyöstä. Toisaalta on alkuvaiheessa järkevää ja kannatettavaa selvittää todelliset kuormitusvaikutukset laajemmalta alueelta. Kuormitusvaikutustarkastelussa selvitetään jätevedenpuhdistamon purkuvesistön aiheuttamat kuormitukset sekä samassa yhteydessä ainevirtaamien perusteella arvioidaan Mäntsälän joen, Mustijoen ja Saarenjoen kokonaiskuormitusta sekä yhdyskuntajätevesien osuutta kuormituksesta vaihtelevissa luonnonolosuhteissa. (Valmistelija: tekninen johtaja)

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Päätösesitys: Tekninen lautakunta päättää, että 1) ensimmäisessä vaiheessa selvitetään Helsingin Viikinmäen puhdistamon mahdollisuus ja valmius ottaa vastaan Mäntsälän jätevesi. 2) käynnistetään Mäntsälän veden kanssa yhteishanke, jossa selvitetään Mäntsälän joen, Mustijoen sekä Saarenjoen ainevirtaamat ja kuormitukset. Käsittely: Mustijoen varren asukkaiden puolesta Tenho Vilander ja Mäntsälän Veden vesihuoltomestari Sari Rajajärvi olivat kokouksen alussa esittelemässä asiaa. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen. Tekninen lautakunta 22 Mäntsälässä on selvitetty mahdollisuutta luopua kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käytöstä rakentamalla siirtoviemäri Mäntsälästä Keravalle, josta jätevedet johdettaisiin edelleen Viikin jätevedenpuhdistamolle. Ramboll on laatinut Mäntsälän kunnan toimeksiannosta siirtoviemärin esisuunnitelman. Suunnitelmassa on vertailtu siirtoviemärin toteuttamisen ja nykyisen jätevedenpuhdistamon käytön kustannuksia ja esitetty alustava toteutussuositus. Lähtötietoina on käytetty aikaisemmin laadittua yleissuunnitelmaa. Selvityksen perusteella siirtoviemärin rakennuskustannukset ovat 16,1 M. Mäntsälän jätevedenpuhdistamoa on saneerattu viime vuosina merkittävästi ja se on toiminnaltaan hyväkuntoinen. Tulokuormituksen lähes kaksinkertaistuminen tarkastelujaksolla sekä mahdollisesti kiristyvät lupaehdot aiheuttavat investointitarpeita biologisen käsittelyn laajennuksen ja jälkikäsittelyn osalta. Investointikustannusarvio on näiden toimintojen osalta n. 5,2 M. Siirtoviemärin osalta on vuosikustannuslaskelmissa huomioitu pumppaamojen ja johtolinjojen rakentamiskustannukset pääomitettuna vuosikustannuksina. Kustannustarkasteluissa on mukana myös energiakustannus, käyttö- ja ylläpitokustannus sekä jätevesimaksu. Linjan kokonaisrakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 13,1 M, jolloin vuotuinen pääomakustannus on /vuosi (korkoprosentti 5 %, käyttöikä 50 vuotta). Lisäksi pumppaamoiden ja muiden varusteiden kustannus on n. 3 M, joiden pääomakustannus on /vuosi (korkoprosentti 5 %, käyttöikä 30 vuotta). Laskelman perusteella saadaan jäteveden kuutiohinnaksi 0,45 /m3. Käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus on n. 0,07 /m3. Näiden lisäksi vastaanotettavan jäteveden hinta on Viikin puhdistamolla n. 0,74 /m3, joka on noin /vuosi. Vastaaottohinta on saatu HSY:n Viikinmäenpuhdistamon ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitokuntayhtymän kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta.

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Yhteensä siirtoviemärin kokonaisvuosikustannus on n. 2,7 M /vuosi, joka on jäteveden kuutiohinnoiksi muutettuna n. 1,35 /m3. Mäntsälän Veden jäteveden oman käsittelyn kokonaisvuosikustannus on n. 1,2 M / vuosi, joka on jäteven kuuntiohintoina 0,62 /m3 ilman nykyisen puhdistamon poistoja. Poistoja ei ole laskettu vertailukustannuksiin, koska ne toteutuneina investointeina tulisi laskea myös siirtoviemäröintivaihtoehdon vertailukustanuksiin. Pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna oman puhdistamon käyttö tulee kuitenkin lähestymään kokonaisvuosikustannusten osalta 2,14 M, joka on 1,07 /m3. Kustannuselvityksen perusteella voidaan todeta, että oman puhdistamon käyttö nykyisellä paikalla on edullisempi vaihtoehto kuin siirtoviemärin toteuttaminen tarkastelujakson ollessa vuoteen Mäntsälän Vesi ja tekniset palvelut laaditutti "Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus" - selvityksen. Selvityksessä arvioitiin Mustijokeen kohdistuvaa fosfori- ja typpikuormitusta ja yhdyskuntajätevesien osuutta kuormituksessa erilaisissa virtaamaolosuhteissa. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin yhdyskuntajätevesien vaikutusta joen veden laatuun. Selvityksessä arvioitiin myös Mäntsälän puhdistamon, Saaren kartanon puhdistamon ja Porvoon Hinthaaran puhdistamon vaikutusta Mustijokeen. Selvityksen perusteella jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ei ole heikentänyt joen ekologista luokitusta. Ekologinen luokitus tehdään ympäristöhallinnon toimesta (luokka on sama joessa puhdistamoiden yläja alapuolella). Yleisesti voidaan todeta, että suurimmilla virtaamilla jätevedenpuhdistamon vaikutus vesistön tilaan on pieni kun taas pienillä virtaamilla vaikutus on suuri. Tarkkailutulosten perusteella jokiveden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat keskimääräistä alempia niinä aikoina jolloin Mäntsälän puhdistamon laskennallinen kuormitusosuus on keskimääräistä suurempi. Tämä tarkoittaa, että fosforin ja typen osalta hajakuormitus on koko Mustijoen vesistöaluetta tarkastellen merkittävämpi veden laatuun vaikuttava tekijä kuin alueen jätevedenpuhdistamot. On kuitenkin huomioitava, että Mäntsälän puhdistamon mahdollinen lakkauttaminen alentaisi Mäntsälänjoessa fosforipitoisuutta jonkin verran ja typpi- ja bakteeripitoisuuksia selvästi. Tämä ei kuitenkaan koske suurten jokivirtaamien aikoja, jolloin vaikutus oli pieni tai ei havaittava. Mäntsälän puhdistamon mahdollinen lakkauttaminen ei kuitenkaan poistaisi jätevesiverkostosta vesistöön tapahtuvien ylivuotojen riskejä. Toisin kuin puhdistamolta vesistöön johdettu käsitelty vesi, verkostoylivuoto on käsittelemätöntä jätevettä. Ylivuotoja saattaa aiheutua esim. pumppaamojen laitehäiriöiden seurauksena, sähkökatkojen seurauksena tai vesimäärien ylittäessä verkoston johtokyvyn. Mäntsälän Vesi on parhaillaan hakemassa ympäristölupahakemusta Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta (lupamääräysten tarkistamista) ja puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamiseen edelleen Mäntsälänjokeen. Mäntsälänjoen vedenlaadun ja vesieliöstön olosuhteiden ei hakemuksessa arvioida merkittävsti muuttuvan nykytilanteeseen verrattuna vesistökuormituksen lisääntymisestä huolimatta. Lisäksi tulevaisuudessa puhdistamoiden koneistot uusitaan ja lisätään kolmas linja turvaamaan käsittelykapasiteetin riittävyyttä. (Valmistelija: tekninen johtaja Hannu Seppälä) Päätösesitys: Käsittely: Tekninen lautakunta toteaan lausuntonaan kunnahallitukselle ja edelleen valtuustolle, että laadittujen selvitysten perusteella ei siirtoviemärin rakentaminen Mäntsälästä Keravalle ja sieltä edellen Viikinmäen puhdistamolle ole taloudellisesti kannattavaa ja nykyisen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus ei ole laaditun selvityksen perusteella heikentänyt joen ekologista luokitusta. Lautakunta toteaa, että aluhallintovirasto valvovana viranomaisena myös valvoo jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan ehtojen toteutumista. Keskustelun aikana jäsen Eloranta jäsenen Lindqvist kannattamana esitti muutetun päätösesityksen: Tekninen lautakunta palauttaa asian lisäselvityksiä varten. Lisäselvityksiä tehdään valtionavun, Rexamin laajennuksen, Kapuli III:n ja Meriviemärin tielinjauksen 140 osalta. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi kädennostoäänestyksellä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Elorannan muutettua päätösesitystä kannattivat jäsenet Laine, Kalenius, Eloranta, Lindqvist. Esittelijän päätösesitystä kannattivat jäsenet Sundberg, Tattari, Virtanen, Smolander ja Heikkilä. Äänestystulos oli 4-5. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä äänin 5-4 esittelijän esityksen.

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Tilahankkeiden elinkaaritoteutus 111/ /2014 Mäntsälän kunnassa on vahvan väestökasvun seurauksena muodostunut mer kit tä vä investointitarve. Vuosien tiedossa oleva in ves tointi tar ve on n. 80 milj., josta toimitilahankkeiden osuus yli 50 milj.. Jos inves toin nit toteutettaisiin täysimääräisenä ja perinteisen kunnassa käytössä ol leen tavan mukaisesti, tarkoittaisi se kestämätöntä lainamäärän nousua ja myös henkilöstön lisäpalkkaamista. Kunnan johtoryhmä asiantuntijavirkamiehillä täydennettynä on käsitellyt inves toin te ja useampaan otteeseen vuoden 2013 aikana. Investointien rahoi tus sel vi tys on laadittu teknisten palvelujen vuoden 2013 tavoitteiden mu kai ses ti. Selvitystyön konsulttina on toiminut investointien ra hoi tus sel vityk siin erikoistunut yritys Inspira Oy. Selvitystyön ohjausryhmässä on ollut kun nan johtoryhmä, ja asiantuntijoina on ollut myös ra ken nut ta mis pääl likkö. Selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tekninen johta ja. Hankkeen rahoituksen osalta on tarkasteltu seuraavia malleja: 1. Oma tase 2. Kiinteistöyhtiö 3. Kiinteistöleasing Hankkeen toteutuksen osalta on tarkasteltu seuraavia malleja: 1. Perinteinen toteutusmalli (kunnan oma toteutus) 2. Elinkaarimallitoteutus Näiden yhdistelmänä saatiin 6 vaihtoehtoista toteutus- ja rahoitusmallia: 1. Oma tase perinteisellä toteutusmallilla toteutettuna 2. Kiinteistöyhtiö perinteisellä toteutusmallilla toteutettuna 3. Kiinteistöleasing perinteisellä toteutusmallilla toteutettuna 4. Oma tase elinkaarimallilla toteutettuna 5. Kiinteistöyhtiö elinkaarimallilla toteutettuna 6. Kiinteistöleasing elinkaarimallilla toteutettuna Toteutusmalleista parhaiten Mäntsälän kunnan tavoitteita vastaa elinkaari- /kump pa nuus mal lil la toteutettu hanke, jossa suunnittelu-, rakentamis- ja käyt tö vai hees sa voidaan joitain vastuita siirtää ulkopuoliselle toimijalle tarkoi tuk sen mu kai ses ti siten, että toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa vas tuisiin. Selvityksen perusteella hankkeen toteuttaminen kiinteistöleasing + elinkaa ri mal lil la vastaa parhaiten kunnan tavoitteita. Hankkeen toteutus kunnan kiinteistöyhtiön tai omaan taseeseen sisältäen toteuttajan elin kaa ri vastuun vastaa seuraavaksi parhaiten kunnan tavoitteita. Oma tase-, kiin teistö yh tiö- ja kiinteistöleasingtoteutus perinteisellä toteutusmallilla vastasi kun nan tavoitteita heikoiten Elinkaarimalli Elinkaarimallissa on kyse julkisesta hankinnasta, jossa palveluntoteuttaja kan taa rakennuksesta tai rakennelmasta normaalia laajemman ja pi demmän vastuun. Elinkaarimalliin sisältyviä osa-alueita ovat suunnittelu, ra ken-

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta ta mi nen, ylläpito, mahdollisesti rahoitus ja omistusjärjestelyt sekä erilaiset käyt töön liittyvät palvelut. Elinkaarimallissa samalla sopimuksella pal velun tuot ta ja voi siis suunnitella, rakentaa, vastata rakennuksen kunnosta ja käy tet tä vyy des tä. Elinkaarimallisopimukseen voidaan lisätä myös muita erik seen sovittavia palveluita sekä mahdollisesti myös hankkeen koko rahoit ta mi nen sopimuskauden ajan. Riskit jaetaan sille osapuolelle, joka sen te hok kaim min kantaa. Elinkaarimalli Mäntsälässä Elinkaarimalli uutena toimintamuotona tulee elämään prosessin aikana ja sen tarkka määrittely on tässä vaiheessa käytännössä mahdotonta. Samoin kilpailullisen neuvontamenettelyn käyttö kilpailutuksessa antaa mahdol li suu det mallin elämiseen prosessin aikana. Erityisen suuri merkitys sillä on suunnitelmien täsmentämiseen ja toisaalta riskien siirron ja hinnan ratkai sun osalta. Eri kuntien esimerkit osoittavat, että neuvottelumenettelyllä saa daan elinkaarimallia parhaiten tukeva lopputulos. Elinkaarimallikohteet Jotta elinkaarimallin herättää riittävästi kiinnostusta ja siihen liittyvät kustan nuk set (asiantuntijapalvelut, sopimusneuvottelut ja juridiset palvelut) eivät nouse suhteessa liian suureksi, on hankkeen kohteena oltava riittävän suu ri kokonaisuus. Mäntsälän sijainti on elinkaarimallin näkökulmasta erityi sen hyvä. Mäntsälän kunnan elinkaarimalliin otettavat investoinnit ovat alus ta vas ti seuraavat kohteet: 1. Hyökännummen yhtenäiskoulu 2. Hyökännummen päiväkoti 3. Sälinkään koulun laajennus 4. Sälinkään päiväkoti 5. Keskustan päiväkoti 6. Riihenmäen yhtenäiskoulu Tämän hetkisten arvioiden mukaan tarveselvitysten perusteella on n. 32 milj.. Jos tilatarpeet tulevat kasvamaan, niin kustannukset valittujen toimi ti lo jen osalta vaihtelee n milj.. Mukana laskelmissa ei ole ir taimis ton osuutta, jonka arvioitu osuus on n. 1,5 2,5 milj.. Elinkaaritoteutuksessa olevien kohteiden kokonaislaajuus on alustavien arvioi den mukaan n m2, josta uudisrakentamisen osuus on tämän het kis ten tarveselvitysten perusteella n m2. Riihenmäen ala-asteen suunnittelu on käynnissä. Hankesuunnitelma valmis tuu ja käsitellään kuluvan vuoden aikana. Kohteen pääpiirustukset valmis tu vat mennessä. Suunnittelusopimus käsittää kohteen täydel li set suunnitelmat työmaa-aikaisine toimintoineen. Muiden investointikohteiden osalta on laadittu ainoastaan tilaohjelmat. Lisäk si kohteiden tilaohjelmia täydennetään toiminnan kuvauksilla, laite- ja va rus te tar peil la sekä sijainti/yhteys- ja erityisvaatimuksilla. Keskustan päiväkodin sijainti tulee myös päättää varsinaisen kilpailutuksen ai ka na. Myös korjausrakentamiseen liittyvien kohteiden osalta voittanee vielä har-

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta ki ta mallin käyttöönottoa, jos projektin edetessä niiden mukaan ottaminen näyt tää kokonaistaloudellisesti järkevältä. Kilpailutus Kilpailutus toteutetaan kahdessa vaiheessa. 1. Ensin kilpailutetaan neuvontapalvelut (taloudellinen, juridinen, ve ro tuksel li nen ja tekninen) 2. Seuraavassa vaiheessa kilpailutetaan varsinainen toteutusvaihe, jossa valitaan palveluntuottaja ja rahoittaja. Kilpailutus on syytä hajottaa niin, että rakentaminen ja rahoitus kil pai lu tetaan erillään. Tällöin saadaan todennäköisesti kokonaisedullisimmat rat kaisut. Myös tämänhetkinen varsin poikkeuksellinen rahoitustilanne tukee tä tä ratkaisua. Taloudellisen, rahoituksellisen ja juristisen konsulttien tehtävänä on yh teistyös sä teknisen konsultin kanssa huolehtia elinkaarihankkeen han kin ta menet te lyn toteuttamisesta tilaajan asettamien laadullisten, aikataulullisten ja bud jet ti ta voit tei den mukaisesti. Hankintamenettelyn tulee tuottaa kus tannus te hok kai ta ja laadukkaita tarjouksia siten, että Mäntsälän kunta ti laa jana voi valita varsinaisen palveluntuottajan/ -tuottajat aikataulun mukaisesti. Ta lou del li nen konsultti valmistelee yhteistyössä muiden konsulttien kanssa elin kaa ri hank keen kilpailuohjelman rakenteen, periaatteet ja aikataulun. Teh tä vä on suoritettava ennen hankintailmoituksen julkaisemista. Valitut konsultit laativat yhteystyössä tilaajan kanssa hankkeen tar jouspyyn tö asia kir jat. Taloudellinen konsultti vastaa tarjouspyyntöjen ko ko naisra ken tees ta sekä rahoituksen tarjouspyyntökokonaisuudesta. Juridisen ja ve ro tuk sen konsultit avustavat tarjouspyyntöjen laadinnassa sekä tar vittaes sa laativat oman erikoisalansa osiot ja juridinen konsultti tarkistaa koko nai suu den. Tilaaja tai tilaajan erikseen valitsema tekninen konsultti vastaa tar jouspyyn nön suunnittelu-, urakka- ja elinkaaripalveluosioista. Teknisen kon sultin tehtävinä on tässä vaiheessa muun muassa valmistella tarvittavat kohteen tekniset suunnittelutavoitteet, elinkaaripalveluiden sisältö sekä elinkaa ren aikaiset tilojen ja toimintaympäristön ominaisuus-, olosuhde- ja käy tet tä vyys ta voit teet sekä -vaatimukset. Asetettaville sisällöille, tavoitteille ja vaatimuksille tulee määrittää edelleen arviointikriteerit ja mittarit, joiden pohjalta tarjoajien esittämiä tarjousratkaisuja arvioidaan sekä eri tyises ti seurataan elinkaaren aikana näiden toteutumista. Lopullinen päätös elinkaarimallin käyttöönotosta tehdään vasta kil pai lu tuksen jälkeen, kun lopulliset tarjoukset ovat arvioitavina. Sopimuksiin on syytä kirjata myös oikeus vetäytyä hankkeesta (tietyin kustannuksin) esim. 10 ja 20 vuoden jälkeen. Kustannukset Elinkaarimallin kokonaiskustannuksista ei pysty tässä vaiheessa antamaan tark kaa arviota. Inspiran alustavat laskelmat, jotka on esitelty kun nan hal lituk sel le aiemmin, osoittivat elinkaarimallin kustannukset kutakuinkin samoik si kuin omassa taseessa rakentamisen. Neuvontapalveluiden (ta loudel li nen, juridinen, verotuksellinen ja tekninen) osuus on ollut vas taa van laisis sa hankkeissa n. 0,2 % elinkaaren kokonaiskustannuksista.

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Elinkaarimallihankkeen eteneminen 1. Neuvontapalvelun tai -palveluiden kilpailutus marraskuu joulukuu Neuvontapalvelun tai palveluiden valinta 3. Rakennusliikkeiden ja rahoittajien kanssa käytävät alustavat neu vot telut ennen elinkaarimallihankkeen kilpailutusta 4. Virallinen päätös toteutusmallista (tekninen lautakunta, kunnanhallitus, kun nan val tuus to) 5. Elinkaarihankkeen hankintailmoitus 6. Elinkaarihankintaprosessin neuvottelujen valmistelu 7. Kilpailullinen neuvottelumenettely 8. Hankintapäätös ja hankintasopimus 9. Ensimmäisen kohteen rakentamisen aloitus (Valmistelija: tekninen johtaja Hannu Seppälä ) Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää 1) käynnistää ensimmäisessä vaiheessa elinkaarimallitoteutuksen neu vonta pal ve luun liittyvän kilpailutuksen välittömästi ja kunnanhallitus valtuuttaa tek ni sen johtajan käynnistämään valitun neuvontapalveluasiantuntijan tai asian tun ti joi den kanssa elinkaarikilpailutukseen liittyvän valmistelun. Valmis te lu jen ja rakennusliikkeiden sekä rahoittajien kanssa käytyjen neu votte lu jen jälkeen tuodaan päätös toteutusmallista kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi 2) että, elinkaarihankkeen valmistelua johtaa kunnanjohtajan ni meä mä toimitilahankkeiden ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tek ni nen johtaja Hannu Seppälä ja sihteerinä rakennuttamispäällikkö Pekka Savolainen. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat toimialajohtajat: Pekka Lin to nen / sivistyspalvelut, Eija Rintala / perusturvapalvelut ja Esa Sii kaluoma / hallintopalvelut, kaavoitusjohtaja Lauri Pouru. Lisäksi oh jaus ryhmään nimetään kunnankamreeri Anja Tupamäki, jonka päävastuu on rahoi tus. Käsittely: Tekninen johtaja Hannu Seppälä esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Elinkaarihankkeen palvelusopimusmalli (Kuntaliiton julkaisu 2013) Tekninen lautakunta 23 Mäntsälän investointiohjelma vuosille sisältää Riihenmäen yhtenäiskoulun ala kou lu osan, Sälinkään koulun ja päiväkodin, Hyö kännum men yhtenäiskoulun ja päiväkodin sekä keskustan uu den päiväkodin. Uudisrakennusinvestointien kustannusarvio on alustavien tilaohjelmien perusteella noin M (alv 0 %). Kohteet on tarkoitus rakentaa tai peruskorjata elin kaa ri mal lil la. Elinkaarihankkeella tarkoitetaan hanketta, jossa rakennushankkeen jul kisen sektorin tilaaja on sopimuksessa edellyttänyt rakennusliikkeeltä ra ken-

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta net ta van kohteen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi vähintään 10 vuoden elinkaarivastuun kantamista rakennettavasta kohteesta. Elin kaa ri vastuu pitää sisällään tällöin taloudellisen ja suoritusvastuun kohteen hoi don ja ylläpidon toteuttamisesta tavalla, jossa kohteen sovitut käy tet tä vyys- ja luovutuskuntokriteerit saavutetaan (tilojen vuokraaminen ei ole elin kaa rihan ke). Han kin ta ko ko nai suut ta kutsutaan nimellä Mäntsälän investointien elin kaa ri to teu tus. Riihenmäen yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on valmis ja pää pii rus tusvai he on käynnissä. Suunnitelmat valmistuvat rakennusluvan edel lyt tämään vaiheeseen toukokuussa Suunnittelusopimus kattaa myös kou lun toteutussuunnittelun. Sälinkään koulusta ja päiväkodista, Hyökännummen yhtenäiskoulusta ja päiväkodista se kä keskustan uudesta päiväkodista on tehty ainoastaan tilaohjelmat ja ta voit teet suunnittelulle. Tilaohjelmia tullaan vielä käyttäjähallintokuntien kanssa tarkentamaan. Mäntsälän kunta käyttää oman ja konserniin kuuluvien organisaatioiden asian tun ti joi ta konsultin tekemien ehdotusten tarkistajina ja kommentoijina. Kaik ki esitykset laatii valittu neuvontapalveluiden konsultti tilaajan edustajiltaan saamien kommenttien poh jal ta. Hankeen yleiset tavoitteet ja riskit Hankkeen tavoitteena on löytää investoinneille optimaalinen to teut ta mismal li ja suunnitteluratkaisu sekä sitoutuneet yhteistyökumppanit ottaen huo mi oon investoinnin koko elinkaaren aikainen kokonaistaloudellisuus ja käyt tä jien elinkaaren kuluessa muuttuvat tarpeet. Projektin riskejä on pyritty tunnistamaan ja varautumaan niihin mah dol lisim man hyvin etukäteen. Alle on kerätty tunnistettuja riskejä: haasteellinen aikataulu uusi toimintamalli voi kohdata muutosvastarintaa sekä or ga ni saatios sa että päättäjissä rahoitusmarkkinoiden tilanne ja sen kehittyminen suunnitteluvapauden ja käyttäjien toiveiden yhteensovittaminen ei saada tarpeeksi tarjoajia vaatii asiantuntemusta ja opettelua sekä sitoutumista organisaatiolta ei osata määritellä riittävän tarkasti, mitä halutaan ja mistä on jär kevä maksaa sopimusviidakko Keskeisiä tavoitteita ovat mm. investoinnit ei suoraan kunnan taseessa kiinteistöjen käytettävyyden maksimointi kiinteistöjen korkea tekninen jäännösarvo optimaalisen riskienjaon löytäminen sekä rakentamis- että käyt tö vaihee seen elinkaariedullisuuden toteutuminen elinkaaren pituuden ja jäännösarvon optimaalinen määrittely (riskien ja ka mi nen) energiatehokkuus tilojen toiminnallisuus ja muunneltavuus

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Rakennushankkeen alustava aikataulu elinkaarihankkeena to teu tettaes sa 1. Riihenmäen yhtenäiskoulun tulee olla valmis kesäkuun lopulla Sälinkään koulu ja päiväkoti, valmis kesäkuussa Keskustan päiväkoti, valmis kesäkuussa Hyökännummen yhtenäiskoulu ja päiväkoti, valmis kesäkuussa 2018 Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti elinkaarihankkeiden neu von ta pal ve lui den kilpailutus on käynnistetty ja tarjoukset saadaan mennessä. Neuvontapalvelujen kilpailutus pitää sisällään ta loudel li sen, juridisen ja teknisen osa-alueen. Hankkeen ohjausryhmä on laatinut markkinakartoituksen, jossa ta voit teena oli selvittää rakennusliikkeiden kiinnostusta hankkeeseen sekä ra hoitus mal lia, hankkeen aikataulua ja palvelusopimukseen liittyviä asioita. Markkinakartoituksessa selvitettiin lisäksi rakennusliikkeiden käsityksiä hankkeen riskeistä sekä suunnitellun hankkeen ja toteutusmallin ominaisuuksia. Kunta sai markkinakartoituksella arvokasta tietoa hankintamenettelyn valmistelusta sekä hankkeen jatkovalmistelusta. (Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh ja rakennuttamispäällikkö Pekka Savolainen, puh ) Päätösesitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nan val tuustol le, että elinkaarihankkeiden kilpailullinen neuvottelumenettely käyn nis tetään siten, että neuvottelussa ovat mukana uudisrakennuskohteina Rii henmäen yhtenäiskoulun alakoulu, Sälinkään koulu ja päiväkoti, Kes kus tan päiväkoti ja Hyökännummen yhtenäiskoulu ja päi vä ko ti. Lisäksi neuvottelussa on mukana kyseisten kiinteistöjen ylläpito, joka si säl tää em. kohteissa olevat nykyiset rakennukset. Kilpailullisen neu vot te lu me net te lyn jälkeen pyydetään valituilta palveluntuottajilta tarjoukset, ja lo pul li sen hankintapäätöksen tekee saatujen tarjousten perusteella kun nan val tuus to. Päätavoitteena on, että palvelusopimukset on hyväksytty huhtikuussa Riihenmäen koulun rakentaminen käynnistetään vuoden 2015 aikana ja muut kohteet sen jälkeen niin, että valitut kohteet on toteutettu 2018 mennessä. Elinkaarihankkeen rahoitusmalli ratkaistaan kilpailutusprosessin aikana. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja on elinkaarihankkeissa kunnan omistama kiinteistöyhtiö, kiinteistöleasingrahoitus tai oma tase. Käsittely: Jäsen Lindqvist esitti muutosesityksen, että asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Lindqvistin muutosesitystä ei kukaan kannattanut, joten se todettiin rauenneeksi. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esittelijän esityksen.