Kaavoituskatsaus 2007

Transkriptio

1 Ympa Ympa liite 1

2 KAAVOITUSKATSAUS 2007 Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön tasapainoinen kehittäminen sekä edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaiselle kehitykselle. Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava tiedote kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista sekä lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoitushankkeiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista tiedottamisen tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälässä seitsemän. Kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma, jossa on linjattu lähivuosien maankäytön kehittämistavoitteet ja suunnittelukohteet. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma vuodelle 2008 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavoitusohjelmaa vuodelle 2008 laadittaessa asetettiin etusijalle työpaikat, korkealaatuiset pientaloalueet, keskusta-asuminen sekä taajamien keskustojen kehittäminen ja niiden kasvusuunnat. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisimpia ovat Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A, jossa tutkitaan mahdollisuuksia laajempien työpaikka-alueiden sijoittamiseksi valtateiden risteysalueen tuntumaan sekä Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B, jonka tarkoisuksena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka. Liikenteen osalta kaavoitukseen vaikuttava keskeinen hanke on Espoo-Vihti-Lohja -ratayhteyden linjaukseen varautuminen osayleiskaavan yhteydessä. Ratahankkeeseen liittyen valmistui vuoden 2007 lopulla Turunväylän (vt 1) ja Espoo - Lohja -radan liikennekäytäväselvitys (ELVI), jossa on määritelty Espoo - Lohja ratalinjauksen ohella alueen maankäytön sekä tie- ja katuverkon yhdistyminen Turunväylään ja Vanhan Turuntiehen. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nummelan taajamaan, jossa on Vihdin suurin liike- ja asuntorakentamisen tarve. Vuonna 2007 Nummelaan vahvistuneissa asemakaavoissa taajamaan syntyi lisää korttelialueita asuinpientaloja, erikoiskaupan liiketilaa, toimitilaa sekä muuta työpaikkarakentamista varten. Vuoden 2008 kaavoitusohjelmassa painotetaan edelleen keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Sekä Nummelan että Vihdin kirkonkylän keskustoissa suunnittelun tarkoituksena on niiden elävöittäminen ja kehittäminen täydennysrakentamisen avulla. Tämä kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma vuodelle 2008 sekä tiedot vahvistuneista ja vireillä olevista kaavoista löytyvät myös kunnan internet-sivulta osoitteesta Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA Kaavoitustoimen esimies Asia 460/719/2007 Kansikuva: Ridalin asuinalue elokuussa Kaavoituskatsauksessa esiintyvät opaskartat Vihdin kunnan mittaustoimi ja valokuvat Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimi. 2

3 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät vuorovaikutuksen järjestämistä kaavan valmisteluvaiheessa. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään osalliset sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun sekä yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Kaavaa valmisteltaessa asetetaan valmisteluaineisto nähtäville ja osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen (MRA 30 ). Kaavaehdotuksen osia ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus (sekä osallistumisja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 27 / MRA 30 ) voivat kuntalaiset tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. 3

4 KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET VIHDISSÄ Mitä kunta tekee? Käsittelyvaihe Mitä osallinen voi tehdä? Kaavoituspäätöksen Ilmoittaa kaavan vireilletulosta Laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman Järjestää tarvittaessa viranomaisneuvottelun Vireilletulo MRL 63 MRA 30 Kaavan laatimis- tai muuttamisaloitteen kunnanhallitukselle Esittää neuvottelua Uudenmaan ympäristökeskukselle osallistumis- ja arviointi-suunnitelman riittävyydestä Selvitykset ja tavoitteet Luonnosvaihtoehdot Vaikutusten arvioinnin Valmisteluaineisto nähtäville Palautteen käsittely Kaavaratkaisun valinta MRL 62 MRA 30 Osallistua kaavaesittelyihin Lausua mielipiteensä valmisteluaineistosta Kaavaehdotuksen laadinta saadun palautteen pohjalta Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavaehdotus ympäristölautakunnan kautta kunnanhallitukseen, joka asettaa sen virallisesti nähtäville Muistutusten ja lausuntojen käsittely ja ehdotuksen tarkistus Kaavaehdotus mahdollisesti uudelleen nähtäville Ehdotusvaihe MRL 65 MRA 30 & 32 Kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävillä olo aikana Pyytää kuntaa toimittamaan kaavan hyväksymispäätöksen Ympäristölautakunta esittää kaavan sekä lausunto- ja muistutusvastineet kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Kunnanhallitus esittää kaavan valtuuston hyväksyttäväksi (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy ympäristölautakunta) Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet Kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu, ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe MRL 67 MRA 37 & 200 Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa korkeimpaan hallintooikeuteen Asemakaavojen käsittelyaika on normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. 4

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueiden käytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on siis huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Vihtiä koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet (taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet sekä suojelutarpeet) yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja, joita laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma aluiden käytöstä eri tarkoituksiin. Se sisältää alueiden käyttötarkoitusmääräysten ohella määräyksiä mm. rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan maankäyttö, jolla on vaikutuksia yli kuntarajojen. Yleis-/osayleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan tai sen osa-alueen käyttö eri tarpeisiin. Asemakaavassa osoitetaan alueen yksityiskohtainen maankäyttö. 5

6 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto on 24 kunnan kuntaryhmä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Hyvinkäälle ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Kaavassa osoitetaan asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Aluevarauksia tehdään myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. Kaavan aikatähtäys ulottuu vuoteen Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO), joka hylkäsi pääasiaratkaisussaan kaikki kaavan vahvistamista koskevat valitukset. Ratkaisun myötä maakuntakaava sai kokonaisuudessaan lainvoiman. Uudenmaan liitossa on käynnistetty 1. maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavan laadinta. Vaihemaakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan liiton alueelle. Vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö koostuu aihekokonaisuuksista, jotka nousivat esiin maakuntakaavan laadintaprosessin aikana. Tällaisia aihekokonaisuuksia ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä hiljaiset alueet. Lisäksi vaihekaavassa määritellään laajat ja yhtenäiset metsäalueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos on ollut maakuntahallituksen päätöksen pohjalta nähtävillä ja välisenä aikana. Vaihemaakuntakaavaehdotus on tarkoitus viedä maakuntahallituksen käsittelyyn vuoden 2007 lopulla. Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa ovat sunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, puh. (09) ja maakuntainsinööri Sanna Jylhä, puh. (09 ) Tietoja maakuntakaavoituksesta ja kaavojen käsittelyvaiheista on esillä Uudenmaan liiton kotisivuilla www. uudenmaanliitto.fi. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Vihdin kunnan alueelta. 6

7 YLEISKAAVOITUS Vihdin kunnan yleiskaava -86 VIHDIN KUNNAN KEHITYSKUVA Vihdin kunnan kehityskuva Vihtiin on laadittu koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava vuonna 1986, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kehityskuva 2025 on kunnan maankäytön visio, joka sisältää strategisia ratkaisuja, rakennemalleja, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kehityskuvalla ei suoranaisesti ohjata rakentamista, vaan se toimii pohjana yleiskaavoitukselle sekä muulle kunnan kehittämiselle. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kehityskuvaraportin Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma laadittiin osayleiskaavatyön pohjaksi. Suunnittelutyön aikana tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja Espoo-Vihti-Lohja ratayhteyden linjaukselle sekä alueen maankäytölle ja tieverkolle. Nummelan yhtenäinen korttelirakenne laajenee vaiheittain asutuksen osalta Turuntielle sekä työpaikkojen ja palvelujen osalta Turunväylän tuntumaan. Oleva haja-asutus ja Huhmarin kylä integroituu osaksi täydentyvää taajamarakennetta. Taajama Taajaman kasvusuunta yritystoiminnan alue yritystoiminnan kasvusuunta Kyläkeskus Virkistysalue Maakuntakaavan kansallispuisto Natura-alue tai seutukaavan suojelualue Kulttuurimaisemallisesti arvokas alue Metsävyöhyke Kehitettävä viheryhteys Yhteystarve VIHDIN KUNTA Olli Pekka Hatanpää Valtatie Seututie Yhdystie Uusi tieyhteys Rautatie Rautatieyhteystarve Rakennesuunnitelman mukainen rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan halki siten, että yhdyskuntarakenne on mahdollisimman riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Turuntie ja Turunväylä muodostavat tärkeän kehityskäytävän työpaikka- ja palvelurakentamista ajatellen. Valtateiden liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman

8 OSAYLEISKAAVOITUS Koko kunnan yleiskaava uudistetaan laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko Vihdin alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Osayleiskaava-alueet. Numeroinnissa ensimmäinen numero viittaa kaavan laatimisjärjestykseen ja toinen numero on kaavanumero. Rasteroiduilla alueilla on voimassa vahvistettu osayleiskaava. 8

9 Vuonna 2007 vireillä olleet osayleiskaavat ja kaavoituksen jatkuminen vuonna A Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A Turuntien ja Turunväylän välinen alue erotettiin omaksi kaava-alueekseen, jonne muodostuu laajoja työpaikkaalueita. Osayleiskaava muodostaa rungon asemakaavoitukselle. Kaava-alueesta esiteltiin kolme maankäyttövaihtoehtoa syksyllä 2006 (ympa ), joita osalliset saivat kommentoida saakka. Ympäristölautakunta käsitteli maankäyttövaihtoehdoista saatuja palautteita kokouksessaan Maankäyttövaihtoehdoista saatujen palautteiden ja ympäristölautakunnan antamien suunnitteluohjeistuksien pohjalta tehtiin kaavan ympäristövaikutusselvitys WSP Finland Oy:n toimesta. Myös perusselvityksiä on täydennetty. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus asettaa kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen julkisesti nähtäville loppuvuodesta Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta 0249B Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B Osayleiskaavatyön tavoitteena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä määrittää Nummelan eteläosien maankäytön rakenne asemakaavatyön pohjaksi. Ympäristölautakunta on merkinnyt tiedoksi kaavan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivitetyt perusselvitykset Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta 0241 Nummenkylän osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on tutkia E18 -liikennekäytävän liittymäalueen (ns. Muijalan liittymä) soveltumista elinkeinoelämän tarpeisiin sekä määrittää Myllylampien alueen maankäytön kehittämisen pääperiaatteet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Näitä on tarkoitus päivittää loppuvuodesta Samassa yhteydessä tullaan kaavan tavoitteita tarkentamaan. Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna Kaavasuunnittelija Suvi Siivola Muut vireillä olevat osayleiskaavat Muut vireillä olevat osayleiskaavat on kaavoitusohjelmassa aikataulutettu kaavoitustarpeina vuoden 2009 jälkeen Tervalammen osayleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on Tervalammen kyläasutuksen kehittäminen. Kaavaprosessi on käynnistetty vuonna 2000, mutta kaavan valmistelu jatkuu vasta kunnan strategisesti merkittävimpien kaavojen valmistuttua. Alueella on suoritettu asukaskysely ja luontoselvitys vuosina sekä arkeologinen selvitys vuonna A Siippoon osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoitus on toimia Siippoon alueen maankäytön kehittämisen pohjana ja mahdollistaa muun muassa Katinhännän maa-ainestenottoalueen jälkikäyttö lastaus- ja varastoalueena. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna B Otalammen osayleiskaava Osayleiskaavalla tarkastellaan Otalammen taajaman tieverkkoa ja laajenemissuuntia asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty asukaskysely vuonna Vihtijärven osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muuttaminen on käynnistynyt kylätoimikunnan aloitteesta Ruskelan-Ollilan osayleiskaavan muutos Kaavatyö käsittää korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamatta jättämät osat Otalampi-Härkälän osayleiskaavaalueesta sekä vastaavat korjaukset vahvistetttun osayleiskaavaan. 9

10 ASEMAKAAVOITUS Nummela Vuonna 2007 valmistuneet asemakaavat N 82 Linnanniitun asemakaava Kylämäistä taajamarakennetta toteuttava asemakaava sisältää 53 erillispientalotonttia se-kä yhtiömuotoisesti toteutettavia asuinpientalo- ja rivitalokortteleita. Alueelta on tarkoitus koemarkkinoida tontteja ekologisesti toteutettaville pientaloille yhteistyössä Osuuskunta Linnanniitun kanssa. Alue on pääasiassa kunnan omistuksessa ja alueelle on tehty myös maankäyttösopimus. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan Kunnanhallitus päätti kaavan osittaisesta voimaantulosta lukuun ottamatta korttelin 178 tonttia 4, korttelia 178 kokonaisuudessaan sekä Linnanniitunpolku -kadunnimeä. N 130 Citymarketin asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella mahdollistettiin kauppakeskuksen lisärakentaminen nykyisen hypermarketin yhteyteen. Lisärakentamisen toteuttamisen yhteydessä rakennetaan myös Meritielle lisäajokaista sisääntuloliikenteen sujuvoittamiseksi. Alueelle on tehty maankäyttösopimus. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaava kuulutettiin astumaan voimaan N 113 Hiidenvedentien katualueen muutos Asemakaavan muutoksella siirrettiin Hiidenvedentien linjausta ja liittymää Lohjantielle noin 39 metriä lounaaseen. Ratkaisulla voidaan toteuttaa kadun pituuskaltevuuden loiventaminen ja turvallisemman liittymisen rakentaminen niin Lohjantielle kuin Nummelanharjun koulukeskukselle. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavoitusteknikko Matti Hult N 126 Veikkoinkorven asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla kaavoitettiin vt:n 2 ja vt:n 25 koillinen rampialue liikennealueeksi. Asemakaavan muutoksella voimassa olevan asemakaavan Y-aluevaraukset (yleisten rakennusten korttelialueet) muutettiin työpaikkarakentamiseen. Ajurintien varteen kaavoitettiin muutama uusi rakennuspaikka ja vanhaa kaavaa ajantasaistettiin mm. katuyhteyksien, korttelialueen rajausten ja pohjavedensuojelumääräysten osalta. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavoitusteknikko Matti Hult Oikealla: Vuonna 2007 Nummelaan valmistuneet asemakaavat. 10

11 Vuonna 2007 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 N 95 Keskustan asemakaavamuutos Alueella 2000-luvun alkuvuosina käynnissä ollut kaavamuutostyö on ollut keskeytyksessä vuoden 2003 lopusta lähtien (kaavaehdotus ympa:ssa ) alueelle kaavaillun kauppakeskushankkeen kariuduttua. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on Nummelan keskustan kehittäminen perinteisen kaupunkisuunnittelun keinoin. Tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja viihtyisyyttä taajamakuvaa ja liikennejärjestelyitä selkeyttämällä. Alueelle on tarkoitus suunnitella keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Uudelleen käynnistetyn asemakaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa N 122 Hakatalojen asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueen perusparantaminen ja kehittäminen yhtenä kokonaisuutena. Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet Asemakaavatyö on ollut keskeytyksessä kunnan päätettyä luopua omistuksistaan alueella. N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa asemakaava korttelin 4 alueella ja samalla selvittää alueen liikennejärjestelyjen mahdolliset muutostarpeet. Alustavana tavoitteena on lisätä asumisen osuutta korttelialueella ja muuttaa kaavaa siten, ettei alueelle jää teollisuus- ja varastoalueiden käyttö-tarkoituksia. Maa-alue on kunnan omistuksessa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kunnanvaltuuston tekemän päätöksen pohjalta kaavaprosessi keskeytettiin loppuvuodeksi 2007, ja sitä jatketaan vuonna Kaavoitusteknikko Matti Hult N 132 Kotirinteen asemakaava Linnanniitun kaava-alueen ja Nummelan taajaman kaavoitetun alueen välinen osa, jota tutkitaan taajamamaisena pientalo- ja pienkerrostaloalueena. Alueella on maankäyttösopimuksia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet käsiteltiin ympäristölautakunnassa Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet

12 N 137 Loiskaajantien asemakaavamuutos Tavoitteena on Vihdintien varren keskustaan kuuluvan alueen täydennysrakentaminen ja sovittaminen taajamakuvaan sekä arkkitehtonisesti korkealuokkainen asuntotuotanto. Aluetta koskien on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL:n 65 :n mukaisesti nähtävillä N 139 Tuohivehmaan asemakaavamuutos Kaavalla muutetaan korttelin 442 liikerakennusten korttelialue sekä sen viereinen pysäköintialue ja lähivirkistysalue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Ympäristölautakunnan tekemän päätöksen pohjalta kaavaehdotus asetetaan MRL:n 65 :n mukaisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 138 Hemmilänpellon asemakaava Asemakaavalla tutkitaan mahdollisuutta uusien omakotitonttien sijoittamiseksi Enärannan toteutuneen kaavaalueen reunalle ns. Hemmilän peltoalueelle maisematilaan sopeuttaen. Alue liittyy kiinteistökaupan esisopimukseen, joka on tehty Eero Sellgrenin kuolinpesän osakkaiden ja Vihdin kunnan välillä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Alueelle laadittua neljää eri luonnosvaihtoehtoa esiteltiin osallisille järjestetyssä tilaisuudessa Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan valita vaihtoehdon nro 3 kehitettäväksi edelleen kaavaehdotukseksi. 12

13 Nummelan asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuosina vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). Vuonna 2008 vireille tulevat asemakaavat N 118 Enärannan eteläosan asemakaava Tarkoituksena on tutkia Enäjärven ja valtatien 2 välisen alueen maankäyttö. Alueelle on tehty maankäyttösopimuksia. N 135 Linnanniitun eteläosan asemakaava Linnanniitun eteläosan rakennetta on tarkoitus tutkia lisärakentamisen ja katulinjauksen osalta. Alue on tarkoitus liittää kunnallisteknisen verkoston piiriin. N 134 Palojärven työpaikka-alueen asemakaava Tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu Turuntien ja Turunväylän väliin Nummelan eteläosaan laaditun osayleiskaavan pohjalta. Maanomistaja on tehnyt kunnan kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksen. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 136 Laustionpellon pohjoisosan kaavamuutos Kaavamuutoksella tarkastellaan, missä määrin alueelle voidaan sijoittaa tilaa vievää erikoiskauppaa ja asumista. Alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja osalle alueesta on neuvoteltu kiinteistökaupan esisopimus kiinteistökehittäjän kanssa. Kaavoitusteknikko Matti Hult 13

14 N 140 Prisman korttelin asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisärakentaminen alueella taajamakuva huomioiden, liikennejärjestelyjen tutkiminen sekä autopaikoituksen sijoittaminen useampaan kerrokseen. Kaavahankkeen käynnistyminen edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. N 141 Pajuniityn korttelien kaavamuutos Tavoitteena on tutkia alueen asemakaavan tehostamista kerrostalovaltaisena alueena. Kaavamuutokseen ryhtyminen edellyttää sopimuksen hyväksymistä maanomistajan kanssa. 14

15 N 142 Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava Kaavatyön tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu valtateiden 1 ja 2 tuntumaan logistisesti keskeiseen paikkaan. Asemakaava laaditaan Nummelan eteläosaan laaditun osayleiskaavan pohjalta. Kaavatyön käynnistyminen edellyttää maanhankinnan onnistumista alueella. Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaavat Tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta lounaaseen Naaranpajuntien suuntaan Pajuniityn peltoalueella. Alueella on maankäyttösopimuksia sekä kunnan omistuksessa olevaa maata. N 120 Kenttälän asemakaavamuutos Tarkoituksena on asemakaavan ajantasaistaminen työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maan hankinnan onnistuminen alueella. N 121 Vihdintie 1 asemakaavamuutos Korttelialueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinrakentamispainotteisemmaksi. Rakennusliike NCC:n kanssa on neuvoteltu kaavan muuttamisesta. Kaavatyöhön ryhtyminen edellyttää sopimuksen hyväksymistä maanomistajan kanssa. N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia kaavoittaa vanhojen asuntolarakennusten paikalle kerrostaloasumista ja samalla ratkaista korttelialueen liikennejärjestelyt. Kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa sekä perusselvitykset ja tavoitteet

16 Vihdin kirkonkylä 2008 Vuonna 2007 valmistuneet asemakaavat V 32 Pappilanpellon asemakaavamuutos Pappilanpellon uudelleen rajattu asemakaavan muutos muuttaa vanhentuneen kaavan liikerakennuskorttelialueita asumiskäyttöön erillispientalokortteleiksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen kuulutuksella V 35 Vääkilän Kouvoinmäen asemakaava ja asemakaavamuutos Kaavatyöllä muutettiin alueen pohjoisosan toteuttamattomat kerros- ja rivitalojen korttelialueet sekä yleisten rakennusten korttelialue pääosin erillispientalojen korttelialueiksi. Samalla asemakaavalla liitettiin Nummelantien varren kaavoittamaton pientaloalue osaksi yhtenäistä Vääkilän asemakaa-va-aluetta. Kaavatyöllä mahdollistettiin mm. kysyttyjen omakotitonttien tarjonnan lisääntyminen Kirkonkylän alueella sekä alueen maankäytön sopeuttaminen aikaisempaa paremmin ympäröivään taajamarakenteeseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavamuutoksen Kaava tuli lainvoi-maiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä ja kuulutettiin astumaan voimaan Kaavasuunnittelija Suvi Siivola Vuonna 2007 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 V 32A Myrskylänmäen asemakaavamuutos Tarkoituksena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialueita osittain pientaloasumiseen sekä tutkia alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia oleva rakennuskanta ja ympäristö huomioiden. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös alueen liikennejärjestelyiden selkiyttäminen ja parantaminen. Aluetta koskeva kaavatyö on käynnistetty vuoden 2003 lopulla. Ympäristölautakunta päätti helmikuussa 2007 kaavaehdotuksen (nähtävillä ) jakamisesta kahteen osaan alueelle sijoitettavan päiväkotitontin tutkimista varten. V 42 Kirkonkylän keskustan asemakaavamuutos Kaavamuutos on ollut vireillä viimeksi vuonna 2003, mutta silloin uusi liikerakentaminen toteutettiin voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen tarkoituksena on Vihdin kirkonkylän keskustan ja erityisesti vanhan kunnanviraston alueen maankäytön kehittäminen. Alueella tutkitaan yksityisten palvelujen ja asumisen lisärakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutosta koskeva täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kaavoitusteknikko Matti Hult 16

17 Vihdin kirkonkylän asemakaavoituskohteet. Vasemmalla olevassa kartassa esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2007 Kirkonkylään valmistuneet asemakaavat, ja oikealla olevassa kartassa vuosina vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai myöhemmin laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat V 38 Männikön asemakaavamuutos Tarkoituksena on tarkistaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan nykyistä rakennetta ja tutkia voidaanko alueelle esittää uutta asutusta. V 39 Vääkilän - Koivissillan asemakaava (Vääkilä III) Tarkoituksena on laajentaa asumista nykyisen Vääkilän uuden omakotiasustuksen eteläpuolelle. Kunta omistaa alueelta maata. Lisäksi alueelta on tehty kaksi kaavoituksen käynnistämissopimusta. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maan hankinnan onnistuminen alueella. V 40 Kirkonkylän keskustan asemakaavamuutos II Kirkonkylän keskustan kaavaa on tarpeen tarkistaa laajemmin erityisesti kylämiljöön vaalimisen kannalta. V 41 Kouvoinmäen Pappilanpellon kaavamuutos Alueella on useita kaavamuutoshakemuksia ja -toiveita. Nykyinen kaava on tarpeen saattaa ajan tasalle. 17

18 Ojakkala Vuonna 2007 valmistuneet asemakaavat Oj 14 Pietilän asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella muutettiin korttelin 6 KTY -korttelinosan käyttötarkoitus erillispientalojen korttelialueeksi (AO-6), poistettiin Mörkölänpolun katualue ja jatkettiin Poikakoulunkujan katualuetta sekä ajantasaistettiin vanhaa kaava korttelin 6 ja 4 osalta. Korttelin 4 alue liitettiin samalla kortteliin 5a. Ympäristölautakunta esittti kunnanhallitukselle, että se esittäisi kaavamuutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Oj 12C Ojakkalan keskustan asemakaavamuutos Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava on vahvistettu jo 1970-luvulla, eikä vastaa enää tämän hetken tarpeita. Kaava on tarkoitus ajanmukaistaa. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa ja kaavatyö kuulutettu vireille Oj 12D Ojakkalan rannan ja vanhan asema-alueen asemakaava Suunnittelualue liittyy olennaisesti Ojakkalan kyläasutukseen, mutta ranta-alueella ei ole asemakaavaa. Ojakkalan asemakaavoituskohteet. Vasemman puoleisessa kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2007 Ojakkalaan valmistuneet asemakaavat, ja oikean puoleisessa kartassa vuosina vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai myöhemmin laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 18

19 Otalampi Vuonna 2007 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 Ot 13 Katuyhteys välillä Otalammenraitti - Siippoontie Asemakaavalla mahdollistetaan Otalammen liikennejärjestelyiden sujuvoittaminen. Otalammenraitin ja Siippoontien yhdistäminen ohjaa liikennettä radan alittavan eritasoristeyksen kautta. Kaavatyö kuulutettiin vireille Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa. Kaavatyötä koskeva asukastilaisuus pidettiin Otalammen työväentalolla Ympäristölautakunnan tekemän päätöksen pohjalta kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ) väliseksi ajaksi. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Ot 12 Otalammen keskustan asemakaava ja -muutos Tavoitteena on vanhan asemakaavan saattaminen ajanmukaiseksi sekä taajama-asutuksen laajentaminen Härkälän koulun suuntaan, joka on kunnallistekniikan piirissä. Otalammen asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuosina vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 19

20 RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavat ovat ranta-alueille pääasiassa lomaasutuksen järjestämistä varten maanomistajien toimesta laadittavia asemakaavoja, joiden hallinnollinen käsittely tapahtuu kunnassa. Ranta-asemakaavojen hallinnollista käsittelyä hoitaa kunnassa kaavoitusteknikko Matti Hult. Vuonna 2007 vireillä olleet ranta-asemakaavat 0254 Rajarotkon ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Hiidenveden rannalla, Kaukolan ja Veikkolan maarekisterikylien rajalla. Ranta-asemakaavalla kaavoitettiin Hiidenveden rantaan kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY) noin kahden hehtaarin suuruiselle Rajarotkon tilalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaava ei ole saanut lainvoimaa. Maanomistajan kaavanlaatijana DI Juha Poutanen 1350 Ratilan ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Oravalan kylässä, Oravalanlammen luoteispuolella, Ratilan tilan mailla (R:No 1:82). Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Maanomistajan kaavanlaatijana toimii Tapani Leppälä 20

21 RAKENNUSKIELLOT Maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla osayleiskaavan laatimista varten: Nummenkylä saakka Tervalampi saakka Nummelan eteläosat saakka Nummelan eteläosien oyk 1A läntinen osa saakka Nummelan eteläosien oyk 1B rakennuskieltoalueen laajennus saakka Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvän talousrakennuksen ja maatalousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla asemakaava-alueilla siihen asti kunnes kaava on lainvoimainen: Pietilän asemakaavamuutos (kaava Oj 14) Linnanniitun asemakaava (kaava N 82) Kielto koskee Linnanniitunpolku-kadunnimeä, korttelin 178 tonttia 4 sekä korttelia 177 kokonaisuudessaan. Rantahepalon ranta-asemakaava (kaava 0845) Rajarotkon ranta-asemakaava (kaava 0254) SOPIMUKSET Asemakaavoitusta varten kunta on tehnyt maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joiden pohjalta tehdään kaavoituksen edetessä maankäyttösopimukset. Vihdissä on myös voimassa useita vanhan lainsäädännön aikana tehtyjä maankäyttösopimuksia. Lisäksi kunta on tehnyt kaavoitukseen liittyvän kiinteistökaupan esisopimuksen Eero Sellgrenin perikunnan kanssa. Sopimuksen nimi Sopimusosapuoli Pvm Kohde Kaava Maankäyttösopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja N 106 Seppä 4:178 (26 ha) Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki 3:324 (10,7 ha) N 106 ja N 132 Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki II 1:205 (4,8 ha) N 132 Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki I 20:8 ja N 132 Sveitsinmäki II 1:205 (17,7 ha) Maankäyttösopimus Oinonen Petri Määräala M601 tilasta N 106 Kantola Pia Kotirinne 1:201 (1,4 ha) Rautio Jari Maankäyttösopimus Uronen Taimi Koivula II (1 ha) Ot 12 Käynnistämissopimus Laustio Pekka Tuusa 20:30 (14 ha) N 118 Käiväräinen Kaarina Käynnistämissopimus Perkoila Matti kp Värskönniitty 1:33 (0,72 ha) V 39 Käynnistämissopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja Suomela 3:2 (4,8 ha) N 118 Käynnistämissopimus Palojärvi Martti Pohjatalo 2:223 (25,4 ha) N 134 Käynnistämissopimus Tukkutuote Oy Muistola 1:76 (1,4 ha) Oj 14 Käynnistämissopimus Skanska Kodit Oy Pasila 3:358, Annala 3:169 ja N 137 Esala 3:122 (0,62 ha) Käynnistämissopimus YIT Rakennus Oy Kv Huhdanmäen korttelit N 141 Käynnistämissopimus Anttola Matti ja Riitta Kh Kotirinne 1:201 N 132 Muu sopimus Sellgrenin perikunta Kv Hemmilä 2:382 (54,53 ha) N 138 ja N? 21

22 YHTEYSTIEDOT Lisätietoja vireillä olevista kaavoitusasioista ja kunnan tonttien myynnistä saa kunnan teknisestä ja ympäristökeskuksesta seuraavilta henkilöiltä: Teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja: Matti Kanerva Vt. Tekninen ja ympäristöjohtaja Ympäristölautakunnan esittelijä puh. (09) , gsm Kaavoitus- ja kiinteistötoimen organisaatio ja yhteystiedot: Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA Kaavoitustoimen esimies Asemakaavat, rakentamisen ohjaus puh. (09) , gsm Tiina Junnilainen Maankäyttöinsinööri, DI Maapolitiikka, maanhankinta, etuostoasiat, tontinluovutus puh. (09) , gsm Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti, maisema-arkkitehti Osayleiskaavat puh. (09) , gsm Teija Järvinen Kiinteistöteknikko Kunnan tonttien myynti ja kiinteistökaupat puh. (09) , gsm Matti Hult Kaavoitusteknikko Asemakaavat, ranta-asemakaavat, poikkeamis- ja maisematyölupien sekä lohkomislausuntojen valmistelu, kaavoituksen www-sivut puh. (09) , gsm Suvi Siivola Kaavasuunnittelija, FM Osayleiskaavat, asemakaavamuutokset, perusselvitykset, osallistumisen valmistelu ja toteuttaminen, tilastot puh. (09) , gsm Eila Oulujärvi Suunnitteluavustaja Kaavojen piirtäminen puh. (09) Käyntiosoite: Asemantie 30 Postiosoite: PL 13, NUMMELA Vihdin kunnan puhelinkeskus: (09) Kaavoituksen fax: (09) Sähköpostiosoite: Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Vihdin kunnan internet-kotisivu: Eila Siikanen Suunnitteluavustaja Kaavatiedustelut, karttatilaukset puh. (09) Anne Riikonen Toimistosihteeri Asiakaspalvelu, poikkeamis- ja maisematyölupien tiedustelut ja naapurien kuulemiset sekä teknisen ja ympäristöjohtajan tekemien päätösten toimeenpanot puh. (09)

23 Ympäristölautakunnan jäsenet Jaana Sohlman, puheenjohtaja Agrologi Haavistontie VIHTI puh. (09) , gsm Henkilökohtaiset varajäsenet Jaana Salmi Kehityspäällikkö Tuohikengäntie OTALAMPI puh Kai Wilén, varapuheenjohtaja Varastopäällikkö Lauri Viljasen kuja OTALAMPI puh. (09) , gsm kai.wilen@luukku.com Petra Paalanen Sairaanhoitaja Pietiläntie 1 A NUMMELA puh. (09) , gsm Marianne Aaltonen Psykiatrian sairaanhoitaja Jahtikuja 6 C NUMMELA puh marianneaaltonen@jippii.fi Jari Kouhi Yrittäjä Kirkkoniementie 3 A VIHTI puh jari.kouhi@dnainternet.net Pekka Jokinen Maanviljelijä Nummenpääntie SELKI puh. (09) , gsm pekka_jokinen@kolumbus.fi Mikko Mäkelä Maanviljelijä Jokikunnantie VIHTI puh mikkom.makela@pp.inet.fi Heikki Leino Eläkeläinen Nokkapolku VIHTI puh. (09) , gsm heikki.leino@pp2.inet.fi Monica Heiskari Parturi-kampaaja Nummensyrjä 1 A NUMMELA puh. (09) , gsm , monica.heiskari@luukku.com Kaija Oksa Toimittaja, päivähoitaja Hulttilantie OJAKKALA puh kaija.oksa@kolumbus.fi Antti Uusitalo Eläkeläinen Käppöstie NUMMELA puh. (09) , gsm antti.uusitalo@suomi24.fi Pentti Parjanen Autonkuljettaja Vuohenojanpolku NUMMELA puh Päivi Lumikumpu Flexopainaja Kivistöntie HUHMARI puh. (09) , (työ) 23

24 Kunnanhallituksen edustaja Anne-Mari Karppinen Ammattikorkeakoulun lehtori Mielikintie NUMMELA puh. (09) , gsm anne-mari.karppinen@kolumbus.fi Nuorisovaltuuston edustajat Paula Sippola Ruutisarventie C NUMMELA Johanna Helén Vanjärventie VIHTI Lautakunnan esittelijä ja sihteeri Vt. Tekninen ja ympäristöjohtaja Matti Kanerva Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) , gsm matti.kanerva@vihti.fi Muut viranomaiset Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, HELSINKI Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 Asiakaspalvelu puh Vihdin alueesta vastaavat: Kaisa Mäkelä, liikenneinsinööri Brita Dahlqvist-Solin, ylitarkastaja Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI puh. (09) Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A, HELSINKI puh Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Tammisaaren museo Villa Ormnäs, TAMMISAARI puh Sihteeri Salme Napari Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) salme.napari@vihti.fi Vastuuhenkilö tarkastuslautakunnassa Eero Löfgren Yrittäjä Ylitalontie OJAKKALA puh , gsm eero.lofgren@kolumbus.fi 24

25 Pohjakartta Genimap Oy, Lupa L6197/07 Julkaisija: Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimi Tekstit: Kaavoitustoimi, toim. Suvi Siivola ja Matti Kanerva Taitto: Suvi Siivola 25

26