Kaavoituskatsaus 2008

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2008 Ympa Ympa liite 2

2 KAAVOITUSKATSAUS 2008 Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön tasapainoinen kehittäminen sekä edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaiselle kehitykselle. Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava tiedote kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoitushankkeiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista tiedottamisen tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 :ssä. Kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma, jossa on linjattu lähivuosien maankäytön kehittämistavoitteet ja suunnittelukohteet. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma vuodelle 2009 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Edellisvuoden tapaan kaavoitusohjelmassa vuodelle 2009 painotetaan työpaikkaomavaraisuuden kasvuedellytysten turvaamiseksi työpaikka-alueiden suunnittelua, korkealaatuisia pientaloalueita, taajamien keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Vihdin asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion välinen aiesopimus sekä siihen liittyvä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma Ne edellyttävät Vihdiltä noin 355 asunnon vuosituotannon edellytysten luomista, joista 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Vuoden 2008 lopulla kunnalla on noin kolmen vuoden myyntitarvetta vastaava määrä omakotitontteja. Tilannetta voidaan pitää tarjonnan kannalta varsin hyvänä, mutta se edellyttää jatkossakin pitkäjänteistä maanhankintaa ja kaavoitusta. Toinen seudullinen ja kunnan kaavoitukseen vaikuttava hanke on meneillään oleva Länsiradan maankäytön kehittämisselvitys, joka on osa Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kaupungin- ja kunnanvaltuustojen tekemää yhteistyösopimusta. Hankeen tarkoituksena on laatia kuntien yhteinen maankäytön kehityskuva Espoo Kirkkonummi Vihti Lohja -kehityskäytävälle. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisin on Nummelan eteläosien osayleiskaava, jonka tarkoituksena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka. Keskeisellä sijalla osayleiskaavatyössä on uusien, laajojen työpaikka-alueiden osoittaminen liikenteellisesti edullisille paikoille valtateiden 1 ja 2 sekä maantien 110 tuntumaan. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu edelleen Nummelan taajamaan sekä muiden taajamakeskustojen kehittämiseen. Ojakkalan taajamassa on käynnistymässä vanhojen kaavojen ajantasaistaminen ja ranta-alueen suunnittelu. Tämä kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma vuodelle 2009 sekä tiedot vahvistuneista ja vireillä olevista kaavoista löytyvät myös kunnan internet-sivulta osoitteesta Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti Kaavoitustoimen esimies

3 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät vuorovaikutuksen järjestämistä kaavan valmisteluvaiheessa. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään osalliset sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä olemalla yhteydessä kunnan kaavoittajiin, osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin sekä tekemällä aloitteita. Kaavaa valmisteltaessa asetetaan valmisteluaineisto nähtäville ja osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen (MRA 30 ). Kaavaehdotuksen osia ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus (sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 27 / MRA 30 ) voivat kuntalaiset tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Kaavat hyväksyy joko kunnanvaltuusto tai merkitykseltään vähäisten asemakaavamuutosten osalta ympäristölautakunta. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1

4 KAAVAPROSESSI ALOITUSVAIHE (MRL 63, MRA ) Kunnan aloite tai yksityinen anomus Päätös kaavan laatimisesta (kunnanvaltuusto hyväksyy keskeiset kaavoituskohteet vuosittain, kunnanhallitus hyväksyy vuoden aikana tulevat vähäiset muutokset kaavoitusohjelmaan) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Vireilletulosta ilmoittaminen Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Kuntalainen voi tehdä asemakaavan laatimistai muuttamisaloitteen kunnanhallitukselle. Osallinen voi antaa palautetta osallistumis- ja arviontisuunitelmasta kaavan laatijalle. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan OAS:iin tekemistä muutoksista huolimatta suunnitelman puutteelliseksi, hän voi esittää neuvottelua Uudenmaan ympäristökeskukselle suunnitelman riittävyydestä. VALMISTELUVAIHE (MRL 62, MRA 30 ) Selvitysten laatiminen ja kaavan tavoitteiden tarkentaminen Neuvotteluiden käyminen maanomistajien, yhteistyötahojen ja muiden osallisten kanssa Kaavaluonnoksen/-luonnosten laatiminen Vaihtoehtojen vaikutuksien arvioiminen Valmisteluaineiston asettaminen nähtäville mielipiteiden saamista varten Viranomaisilta pyydetään alustavat lausunnot valmisteluaineistosta Saadun palautteen ja lausuntojen käsittely Kaavaratkaisun valinta Osalliset voivat esitää mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta sekä osallistua kaavaesittelyihin. Osallisten kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on helpompaa. EHDOTUSVAIHE (MRL 65, MRA 30 & 32 ) Kaavaehdotuksen laadinta saadun palautteen pohjalta Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Kunnanhallitus tai merkitykseltään vähäisten kaavamuutosten osalta ympäristölautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija käsittelee jätetyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä laatii vastineet näihin Muistutusten ja lausuntojen pohjalta kaavaehdotuksen tarkistus Kaavaehdotuksen asettaminen uudeelleen nähtäville, mikäli kaavaehdotukseeen muistutusten ja lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset ovat oleellisia Osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävillä olo aikana ja pyytää kuntaa toimittamaan kaavan hyväksymispäätksen. HYVÄKSYMISVAIHE (MRL 67, MRA 37 & 200 ) Kunnanvaltuusto (ympa -> kh -> kv) tai merkitykseltään vähäisten kaavamuutosten osalta ympäristölautakunta hyväksyy kaavan sekä vastineet annetuihin lausuntoihin ja muitutuksiin Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet Kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu, ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valitttaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Asemakaavojen käsittelyaika on normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. 2

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on siis huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Vihtiä koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet (taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet sekä suojelutarpeet) yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja, joita laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytöstä eri tarkoituksiin. Se sisältää alueiden käyttötarkoitusmääräysten ohella määräyksiä mm. rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan maankäyttö, jolla on vaikutuksia yli kuntarajojen. Yleis-/osayleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan tai sen osa-alueen käyttö eri tarpeisiin. Asemakaavassa osoitetaan alueen yksityiskohtainen maankäyttö. 3

6 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto on 24 kunnan kuntaryhmä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Hyvinkäälle ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Kaavassa osoitetaan asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Aluevarauksia tehdään myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. Kaavan aikatähtäys ulottuu vuoteen Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO), joka hylkäsi pääasiaratkaisussaan kaikki kaavan vahvistamista koskevat valitukset. Ratkaisun myötä maakuntakaava sai kokonaisuudessaan lainvoiman. koko Uudenmaan liiton alueelle. Vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö koostuu aihekokonaisuuksista, jotka nousivat esiin maakuntakaavan laadintaprosessin aikana. Tällaisia aihekokonaisuuksia ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarataalueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaavatyön yhteydessä on tarkasteltu myös hiljaisia alueita. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan esittää maakuntavaltuustolle Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Valtuusto kokoontuu seuraavan kerran Valtuuston hyväksymisen jälkeen jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa ovat suunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, puh. (09) ja maakuntainsinööri Sanna Jylhä, puh. (09) Tietoja maakuntakaavoituksesta ja kaavojen käsittelyvaiheista on esillä Uudenmaan liiton kotisivuilla Uudenmaan liitossa on käynnistetty 1. maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavan laadinta. Vaihemaakuntakaava laaditaan Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. 4

7 YLEISKAAVOITUS Vihdin kunnan yleiskaava 1986 Vihtiin on laadittu koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava vuonna 1986, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. VIHDIN KUNNAN KEHITYSKUVA Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kehityskuva 2025 on kunnan maankäytön visio, joka sisältää strategisia ratkaisuja, rakennemalleja, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kehityskuvalla ei suoranaisesti ohjata rakentamista, vaan se toimii pohjana yleiskaavoitukselle sekä muulle kunnan kehittämiselle. Kehityskuvassa on linjattu kunnan kehittämisen tavoitteiksi muun muassa väljän, laadukkaan ja monimuotoisen asumisen tuottaminen; rakentamisen painopisteen pitäminen taajamissa; Nummelan, Huhmarin ja Myllylampien muodostaman kolmion hyödyntäminen; monipuolisen elinkeinotoiminnan edellytysten luominen sekä palveluiden mitoittaminen tarvetta vastaavaksi. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kehityskuvaraportin Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma laadittiin osayleiskaavatyön pohjaksi. Suunnittelutyön aikana tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja Espoo- Vihti-Lohja ratayhteyden linjaukselle sekä alueen maankäytölle ja tieverkolle. Taajama Taajaman kasvusuunta yritystoiminnan alue yritystoiminnan kasvusuunta Kyläkeskus Virkistysalue Maakuntakaavan kansallispuisto Natura-alue tai seutukaavan suojelualue Kulttuurimaisemallisesti arvokas alue Metsävyöhyke Kehitettävä viheryhteys Yhteystarve VIHDIN KUNTA Olli Pekka Hatanpää Valtatie Seututie Yhdystie Uusi tieyhteys Rautatie Rautatieyhteystarve Nummelan yhtenäinen korttelirakenne laajenee vaiheittain asutuksen osalta Turuntielle sekä työpaikkojen ja palvelujen osalta Turunväylän tuntumaan. Oleva haja-asutus ja Huhmarin kylä integroituu osaksi täydentyvää taajamarakennetta. Rakennesuunnitelman mukainen rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan halki siten, että yhdyskuntarakenne on mahdollisimman riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Turuntie ja Turunväylä muodostavat tärkeän kehityskäytävän työpaikka- ja palvelurakentamista ajatellen. Valtateiden 1 ja 2 liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman

8 OSAYLEISKAAVOITUS Koko kunnan yleiskaava uudistetaan laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko Vihdin alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Osayleiskaava-alueet. Numeroinnissa ensimmäinen numero viittaa kaavan laatimisjärjestykseen ja toinen numero on kaavanumero. Rasteroiduilla alueilla on voimassa vahvistettu osayleiskaava. 6

9 Vuonna 2008 vireillä olleet osayleiskaavat ja kaavoituksen jatkuminen vuonna Nummelan eteläosien osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä määrittää Nummelan eteläosien maankäytön rakenne asemakaavatyön pohjaksi. Tavoitteena on luoda edellytykset tämän liikenteellisesti ja sijainnillisesti keskeisen alueen hyödyntämiseksi asuin-, työpaikka- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Samalla on tarkoitus varautua Espoo-Vihti-Lohja -rautatien (Länsirata) linjaukseen Vihdin kunnan alueella tulevan maankäytön edellyttämällä tavalla. Nummelan eteläosien rakennemallin (kv ) viitoittama Nummelan taajamarakenteen eheyttäminen ja laajentuminen kohti Kirkkonummen Veikkolaa ja Espoota käynnistettiin vuonna 2006 valtatien 1 ja maantien 110 välisen alueen käsittävällä Nummelan eteläosien osayleiskaavatyöllä 1A. Sittemmin osayleiskaavoitusta päätettiin jatkaa laajentamalla kaava-alue koskemaan koko Nummelan eteläosaa ja tarkastelemalla näin laaja-alaisemmin Nummelan eteläosien kehittämistä osana Nummelan taajamarakennetta ja E 18 -liikennekäytävän varrelle muodostuvaa seudullista taajamaketjua. Kaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa , jonka pohjalta korjattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta ja kaavasuunnittelija Suvi Siivola 0241 Myllylampien osayleiskaava Kaavatyötä on aiemmin valmisteltu nimellä Nummenkylän osayleiskaava. Nimi päätettiin muuttaa Myllylampien osayleiskaavaksi, jotta nimi havainnollistaisi aiempaa paremmin kaavoitettavan alueen sijaintia. Osayleiskaavatyön tavoitteena on tutkia työpaikka- ja liikerakentamisen mahdollisuuksia Muijalan eritasoliittymän läheisyydessä, turvata alueen virkistyskäytön jatkuminen alueen erityispiirteet ja suojelutarpeet huomioiden sekä tutkia alueen loma- ja pysyvän asutuksen kehittämis- ja aluetarpeita. Muut vireillä olevat osayleiskaavat Muut vireillä olevat osayleiskaavat on kaavoitusohjelmassa aikataulutettu kaavoitustarpeena vuoden 2009 jälkeen Tervalammen osayleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on Tervalammen kyläasutuksen kehittäminen. Kaavaprosessi on käynnistetty vuonna 2000, mutta kaavan valmistelu jatkuu vasta kunnan strategisesti merkittävimpien kaavojen valmistuttua. Alueella on suoritettu asukaskysely ja luontoselvitys vuosina sekä arkeologinen selvitys vuonna A Siippoon osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoitus on toimia Siippoon alueen maankäytön kehittämisen pohjana ja mahdollistaa muun muassa Katinhännän maa-ainestenottoalueen jälkikäyttö lastaus- ja varastoalueena. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna B Otalammen osayleiskaava Osayleiskaavalla tarkastellaan Otalammen taajaman tieverkkoa ja laajenemissuuntia asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty asukaskysely vuonna Oinasjoen osayleiskaava Osayleiskaavatyön tarkoituksena on Nummelan ja Vihdin kirkonkylän välisen alueen maankäytön määritteleminen Nummelan osayleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on Nummelan taajaman täydennysrakentamismahdollisuuksien kartoittaminen sekä muiden kuin eteläisen kasvusuunnan tarkasteleminen. Osana osayleiskaavatyötä laaditaan Nummelanharjun käyttösuunnitelma. Tarkistetun kaava-alueen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi kaavan päivitetyt perusselvitykset ja hyväksyi kaavan tavoitteet kokouksessaan Kaavasuunnittelija Suvi Siivola 7

10 ASEMAKAAVOITUS NUMMELA Vuonna 2008 valmistuneet asemakaavat N 82 Linnanniitun asemakaava Kylämäistä taajamarakennetta toteuttava asemakaava sisältää 53 erillispientalotonttia sekä yhtiömuotoisesti toteutettavia asuinpientalo- ja rivitalokortteleita. Alueelta on markkinoitu tontteja ekologisesti toteutettaville pientaloille yhteistyössä Osuuskunta Linnanniitun kanssa. Alue on pääasiassa kunnan omistuksessa ja alueelle on tehty myös maankäyttösopimus. Kunnanvaltuusto hyväksyi Linnanniitun asemakaavan jo , mutta asemakaavasta valitettiin Helsingin hallintooikeuteen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että kaava määrätään tulemaan voimaan muilta kuin valituksen alaisilta osiltaan. Tämä päätös kuulutettiin astumaan voimaan Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen. Kaava kuulutettiin astumaan voimaan kokonaisuudessaan Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 137 Loiskaajantien asemakaavamuutos Kaavamuutoksella tiivistettiin Nummelan keskustan rakennetta ja ohjattiin rakentamista siten, että Vihdintien varteen muodostuu taajamamaista ja eheää yhdyskuntarakennetta korkeatasoisella toteutuksella. Asemakaavatyön pohjana oli Skanska Talonrakennus Oy:n jättämä kaavamuutoshakemus. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 138 Hemmilänpellon asemakaava Asemakaavalla laajennettiin hieman Enärannan asuinaluetta kaavoittamalla alueelle neljä omakotitonttia, lähivirkistysaluetta ja maatalousaluetta. Alueen asemakaavoitukseen liittyi maanomistajan kanssa tehty kiinteistökaupan esisopimus. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 139 Tuohivehmaan teollisuusalueen kaavamuutos Asemakaavalla muutettiin korttelin 442 liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä sen viereinen yleinen pysäköintialue ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi alueella olevan teollisuusyrityksen laajentamistarpeen vuoksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan N 143 Nummelan paloaseman asemakaava Asemakaavan muutoksella mahdollistettiin Nummelan paloaseman laajentaminen pysäköintijärjestelyineen. Kaavatyön yhteydessä liitettiin osa paloaseman korttelin länsipuolella sijaitsevasta puistoalueesta osaksi yleisten rakennusten korttelialuetta. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavasuunnittelija Suvi Siivola 8

11 Vuonna 2008 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2009 N 95 Keskustan asemakaavan muutos Alueella 2000-luvun alkuvuosina käynnissä ollut asemakaavamuutostyö on ollut keskeytyksessä vuoden 2003 lopusta lähtien (kaavaehdotus ympäristölautakunnassa ) alueelle kaavaillun kauppakeskushankkeen kariuduttua. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on Nummelan keskustan kehittäminen perinteisen kaupunkisuunnittelun keinoin. Tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja viihtyisyyttä taajamakuvaa ja liikennejärjestelyitä selkeyttämällä. Alueelle on tarkoitus suunnitella keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Uudelleen käynnistetyn asemakaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 122 Hakatalojen asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa alueen perusparantaminen ja kehittäminen yhtenä kokonaisuutena. Kunnan myytyä alueen kiinteistöt, on kaavatyön tavoitteita tarpeen tarkistaa, mikäli kaavatyötä tullaan tulevaisuudessa jatkamaan. Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet Asemakaavatyö on ollut keskeytyksessä kunnan päätettyä luopua omistuksistaan alueella. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia kaavoittaa vanhojen asuntolarakennusten paikalle kerrostaloasumista ja samalla ratkaista muun korttelialueen tuleva käyttö sekä alueen liikennejärjestelyt. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kunnanvaltuusto päätti , että kaavan laatimista jatketaan vuonna Vuoden 2008 kaavoitusohjelmassa prosessia siirrettiin vuodelle N 132 Kotirinteen asemakaava Linnanniitun kaava-alueen ja Nummelan taajaman kaavoitetun alueen välinen osa, jota tutkitaan taajamamaisena pientalo- ja pienkerrostaloalueena. Aluetta koskien on tehty maankäyttösopimuksia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kaava on tarkoitus saattaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2009 aikana. Kaavasuunnittelija Tarja Perälä N 134 Palojärven työpaikka-alueen asemakaava Tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu Turuntien ja Turunväylän väliin Nummelan eteläosiin laaditun osayleiskaavaehdotuksen pohjalta. Alueen kaavoitus perustuu asemakaavoituksen käynnistämissopimukseen alueen maanomistajan kanssa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa ja sen valmistumisesta sekä kaavan vireille tulosta on kuulutettu

12 N 135 Linnanniitun eteläosan asemakaava Linnanniitun eteläosan rakennetta tutkitaan lisärakentamisen ja katulinjauksen osalta. Alue on tarkoitus liittää kunnallisteknisen verkoston piiriin. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtävillä vuorovaikutusprosessin käymistä varten. Kaavasuunnittelija Tarja Perälä N 136 Laustionpellon pohjoisosan asemakaavamuutos Kaavamuutoksella tarkastellaan missä määrin alueelle voidaan sijoittaa liike- ja toimistorakentamista sekä kerrostaloasumista. Alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja osalle alueesta on neuvoteltu kiinteistökaupan esisopimus kiinteistökehittäjän kanssa. Kaavamuutoksen tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ajalla ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa N 140 Prisman korttelin asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisärakentaminen alueella taajamakuva huomioiden, liikennejärjestelyjen tutkiminen sekä autopaikoituksen sijoittaminen useampaan kerrokseen. Kaavamuutoksen tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa ja sen valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 141 Pajuniityn korttelien kaavamuutos Tavoitteena on tutkia alueen asemakaavan tehostamista kerrostalovaltaisena alueena sekä alueen pysäköinti- ja pihaalueratkaisuja. Kunta on tehnyt muutosalueesta kaavoituksen käynnistämissopimuksen YIT-Rakennus Oy:n kanssa. Kaavamuutoksen tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa ja sen valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 142 Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava Kaavatyön tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu valtateiden 1 ja 2 tuntumaan Nummelan eteläosiin laadittavan osayleiskaavan pohjalta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa ja sen valmistumisesta sekä kaavan vireille tulosta on kuulutettu Vuonna 2009 vireille tulevat asemakaavat N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaavat Tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta lounaaseen Naaranpajuntien suuntaan Pajuniityn peltoalueelle. Alue on merkittävä osa Nummelan eteläistä laajentumisaluetta ja sinne tulee sijoittumaan valtaosa taajaman tulevasta uudisrakentamisesta. Alueen kautta linjataan eteläinen sisääntulotie, joka jatkuu radan alittaen Asemantielle Kalkkimäkeen. Alueella on maankäyttösopimuksia sekä kunnan omistuksessa olevaa maata. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 121 Vihdintie 1 asemakaavamuutos Korttelialueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinrakentamispainotteisemmaksi. Rakennusliike NCC:n kanssa on neuvoteltu kaavan muuttamisesta ja sitä koskien on jätetty kaavamuutoshakemus. Kaavatyöhön ryhtyminen edellyttää sopimuksen hyväksymistä maanomistajan kanssa. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 144 Enärannan eteläosan asemakaava Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia Enäjärven ja valtatien 2 välisen alueen maankäyttömahdollisuuksia huomioiden alueen kulttuurihistorialliset, maisema- ja luontoarvot. Kaavatyön yhteydessä tullaan tarkastelemaan mm. pientalovaltaisen asutuksen ja uuden Nummela Lankila Ojakkala paikallistien sijoittamista alueelle sekä Enäjärven rannan virkistyskäytön ja -yhteyksien kehittämismahdollisuuksia. Aluetta koskien on tehty kaavoituksen käynnistämissopimuksia. Kaavasuunnittelija Suvi Siivola N 145 Lankilan Metsäkulman asemakaava Asemakaavalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa kunnan omistamalle alueelle uusia asuinpientaloja. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus tutkia myös palveluiden sijoittamista alueelle. Kaavasuunnittelija Tarja Perälä N 146 Korttelin 90 asemakaavamuutos Korttelialueen käyttö tutkitaan nykytilannetta vastaavaksi. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja alueelle suunnitellaan polttoaineen jakeluaseman sijoitusta. N 149 Kuoppanummen taajamanosan kaavamuutos Kaavamuutoksella tutkitaan kevyen liikenteen reitin tarvitseman aluevarauksen laajuus reitin suunnitellusta radanalituskohdasta Myntintielle. 10

13 Vuonna 2010 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat N 120 Kenttälä asemakaavamuutos Pääosin kunnan omistamalla pienellä maa-alueella on tarkoitus ajan tasaistaa asemakaava työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Aluetta koskee myös kaavamuutoshakemus. N 147 Kopun asemakaavamuutos N 148 Ritalanmäen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta kaakkoon. Kaavalla tutkitaan Ritalanmäen maankäyttöä kerros- ja pienkerrostalovaltaisena alueena. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maanhankinnan onnistuminen alueella. Asemakaavan muutoksella tutkitaan alueen lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutokseen ryhtyminen edellyttää sopimusta maanomistajan kanssa. Nummelan asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2008 valmistuneet asemakaavat (sininen viiva) sekä vuonna vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) ja vuonna 2010 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 11

14 VIHDIN KIRKONKYLÄ Vuonna 2008 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2009 V 32A Myrskylänmäen asemakaavamuutos Tarkoituksena on muuttaa osa yleisten rakennusten korttelialueesta asumiskäyttöön sekä tutkia alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia oleva rakennuskanta ja ympäristö huomioiden. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös alueen liikennejärjestelyiden selkiyttäminen ja parantaminen. Kaavamuutoshakemuksen pohjalta kaava-aluetta päätettiin kunnanhallituksen tekemällä päätöksellä laajentaa Ruustinnanmäen alueelle. Aluetta koskeva kaavatyö on käynnistetty vuoden 2003 lopulla. Ympäristölautakunta päätti helmikuussa 2007 kaavaehdotuksen (nähtävillä ) jakamisesta kahteen osaan alueelle sijoitettavan päiväkotitontin tutkimista varten. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva V 42 Kirkonkylän keskustan asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on Kirkonkylän keskustan ja erityisesti vanhan kunnanviraston alueen ja ranta-alueen maankäytön kehittämnen. Alueella tutkitaan myös palvelujen, liikerakentamisen ja asumisen lisärakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutoshakemuksen pohjalta kaava-aluetta päätettiin kunnanhallituksen tekemällä päätöksellä laajentaa koskemaan myös Vihdin meijerin aluetta. Kaavamuutosta koskeva täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tie doksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kaavan valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä , ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa sekä Kirkonkylä-seminaarissa. Kaavamuutosehdotus oli alunperin tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2008 lopussa. Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen siirtyy kuitenkin vuodelle 2009, jotta kaavatyön yhteydessä voidaan tutkia myös päivittäiskaupan sijoittamista alueelle. 12

15 Vuonna 2009 vireille tulevat asemakaavat V 43 Männikön korttelien 163 ja 164 kaavamuutos Kaavamuutoksella tutkitaan alueen asemakaavamääräysten väljentämistä tonttien myynnin edistämiseksi. Kaavatyöhön ryhtyminen edellyttää kiinteistökaupan esisopimusta mahdollisen ostajan kanssa. Vuonna 2010 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat V 38 Männikön asemakaavamuutos Tarkoituksena on tarkistaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan nykyistä rakennetta ja tutkia voidaanko Männikön alueelle esittää uutta asutusta. V 39 Vääkilän - Koivissillan asemakaava (Vääkilä III) Tarkoituksena on laajentaa asumista nykyisen Vääkilän uuden omakotiasustuksen eteläpuolelle. Kunta omistaa alueelta maata. Lisäksi alueelta on tehty kaksi kaavoituksen käynnistämissopimusta. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maanhankinnan onnistuminen alueella. V 40 Kirkonkylän keskustan asemakaavamuutos II Kirkonkylän keskustan kaavaa on tarpeen tarkistaa laajemmin erityisesti kylämiljöön vaalimisen kannalta. V 41 Kouvoinmäen Pappilanpellon kaavamuutos Alueella on useita kaavamuutoshakemuksia ja -toiveita. Nykyinen kaava on tarpeen saattaa ajan tasalle. Vihdin kirkonkylän asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2010 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 13

16 OJAKKALA Vuonna 2008 valmistuneet asemakaavat Oj 14 Pietilän asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella muutettiin korttelin 6 toimitilarakennusten korttelinosan käyttötarkoitus erillispientalojen korttelialueeksi, poistettiin Mörkölänpolun katualue ja jatkettiin Poikakoulunkujan katualuetta sekä ajan tasaistettiin vanhaa kaavaa kortteleiden 6 ja 4 osalta. Korttelin 4 alue liitettiin samalla kortteliin 5a. Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä kaavamuutoksen ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Vuonna 2009 vireille tulevat asemakaavat Oj 15 Ojakkalan keskustan asemakaavamuutos sekä rannan ja vanhan asema-alueen asemakaava Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava on vahvistettu luvulla eikä vastaa enää tämän hetken tarpeita. Kaavaa on tarkoitus tarkistaa ja ajanmukaistaa. Ranta-alue ja vanhan aseman ympäristö liittyvät olennaisesti Ojakkalan kyläasutukseen, mutta niiden alueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualuetta on tarkoitus tutkia yhtenäisenä kokonaisuutena kaavaehdotusvaiheeseen, mutta asemakaavoja viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tarpeen mukaan maanomistajien kanssa tehtävien sopimusten perusteella. Kaavasuunnittelija Tarja Perälä Ojakkalan asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2008 valmistuneet asemakaavat (sininen viiva) sekä vuonna vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva). 14

17 OTALAMPI Vuonna 2008 valmistuneet asemakaavat Ot 13 Katuyhteys välillä Otalammenraitti-Siippoontie Asemakaavalla selkeytettiin Otalammen asemanseudun liikennejärjestelyjä yhdistämällä Otalammenraitti ja jatkamalla sitä uudella katualueen osalla Siippoontielle. Kaavan mahdollistama kadun rakentaminen sujuvoittaa liikennettä Otalammen taajaman eri alueilta valtatielle 25 Siippoon ja Selin suuntaan ja poistaa taajaman läpiajoliikennettä Ratatieltä. Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Ot 14 Otalammen palvelukeskuksen asemakaavamuutos Kaavamuutoksella mahdollistettiin Otalammen palvelukeskuksen käyttöönotto täysimääräisesti ja mahdolliset palvelutalon tulevat lisärakentamistarpeet. Asemakaavan muutoksella muun muassa laajennettiin julkisten lähipalveluiden korttelialuetta sen länsireunalla ja nostettiin erillispientalojen korttelialueen rakennusoikeutta e=0,20:stä e=0,25:een. Vuonna 2009 vireille tulevat asemakaavat Ot 15 Kukkoinharjun asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksella tutkitaan voidaanko alueelle sijoittaa liike-, palvelu- ja asuinrakentamista. Vuonna 2010 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Ot 12 Otalammen keskustan asemakaava ja -muutos Tavoitteena on vanhan asemakaavan ajantasaistaminen sekä taajama-asutuksen laajentaminen Härkälän koulun suuntaan, joka on kunnallistekniikan piirissä. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaava ei ole saanut lainvoimaa. Otalammen asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2008 valmistuneet asemakaavat (sininen viiva) sekä vuonna vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) ja vuonna 2010 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 15

18 MUUT ALUEET Vuonna 2009 vireille tulevat asemakaavat Hill Side Golf, Jokikunta Kaavalla tutkitaan yhteistyössä maanomistajan kanssa lomaasuntojen sijoittamista golfkeskuksen alueelle. Kaavatyötä koskee kunnanvaltuuston hyväksymä kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavat ovat ranta-alueille pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä varten maanomistajien toimesta laadittavia asemakaavoja, joiden hallinnollinen käsittely tapahtuu kunnassa. Ranta-asemakaavojen hallinnollista käsittelyä hoitaa kunnassa kaavoitusteknikko Matti Hult. Vuonna 2008 vireillä olleet ranta-asemakaavat 0254 Rajarotkon ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Hiidenveden rannalla, Kaukolan ja Veikkolan maarekisterikylien rajalla. Ranta-asemakaavalla kaavoitettiin Hiidenveden rantaan kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja noin kahden hehtaarin suuruiselle Rajarotkon tilalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaava ei ole saanut lainvoimaa. Maanomistajan kaavanlaatijana DI Juha Poutanen 0845 Rantahepalon ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Palojärven itärannalla. Ranta-asemakaavalla kaavoitettiin alueelle loma-asuntojen ja asuinpientalojen korttelialueita, maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja sekä yhteiskäyttöön tarkoitettua lähivirkistysaluetta. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaava ei ole saanut lainvoimaa. Maanomistajan kaavanlaatijana Arkkitehtuuritsto Kouvo & Partanen 1350 Ratilan ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Oravalan kylässä, Oravalanlammen luoteispuolella, Ratilan tilan mailla (R:No 1:82). Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Johanna Forsiuksen tekemän ilmoituksen pohjalta kaavan laadinnasta on päätetty luopua. 16

19 RAKENNUSKIELLOT Maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla osayleiskaavan laatimista varten: Maankäyttö- ja rakennuslain 38 ja 53 :n mukainen rakennuskielto on voimassa seuraavilla asemakaava-alueilla siihen asti kunnes kaava on lainvoimainen: Tervalampi saakka Nummelan eteläosien osayleiskaava-alue saakka Myllylampien osayleiskaava-alue saakka Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvän talousrakennuksen ja maatalousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. Ot 14 Otalammen palvelukeskuksen asemakaavamuutos (valitus Helsingin hallinto-oikeudessa) 0845 Rantahepalon ranta-asemakaava Palojärvellä (valitus Korkeimmassa hallinto-oikeudessa) 0254 Rajarotkon ranta-asemakaava Kaukolassa (valitus Korkeimmassa hallinto-oikeudessa) SOPIMUKSET Asemakaavoitusta varten kunta on tehnyt maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joiden pohjalta tehdään kaavoituksen edetessä maankäyttösopimukset. Vihdissä on myös voimassa useita vanhan lainsäädännön aikana tehtyjä maankäyttösopimuksia. Sopimuksen nimi Sopimusosapuoli Pvm Kohde Kaava Maankäyttösopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja Seppä 4:178 (26 ha) Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki 3:324 (10,7 ha), Sveitsinmäki I 20:8 ja Sveitsinmäki II (17.7 ha) sekä Sveitsinmäki II 1:205 (4,8 ha) N 106 N 82 ja N 132, osa kaavoitusohjelman ulkopuolella Maankäyttösopimus Oinonen Petri Kantola Pia Rautio Jari ma Kotirinne 1:201 (1,4 ha) N 132 Maankäyttösopimus Uronen Taimi Koivula II (1 ha) Ot 12 N 106 Käynnistämissopimus Laustio Pekka Käiväräinen Kaarina Tuusa 20:30 (14 ha) N 144 Käynnistämissopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja Suomela 3:2 (4,8 ha) Käynnistämissopimus Perkoila Matti kp Värskönniitty 1:33 (0,72 ha) V 39 Käynnistämissopimus Palojärvi Martti Pohjatalo 2:223 (25,4 ha) N 134 Käynnistämissopimus Suur-Seudun Osuuskauppa Aura 2:546, Tuomela 2:4, Toivola 2:468 ja Tavaratalo 3:236 N 140 Käynnistämissopimus Anttola Matti ja Riitta Kotirinne 1:201 N 132 Käynnistämissopimus YIT Rakennus Oy Huhdanmäen korttelit N 141 Käynnistämissopimus Länsi-Uudenmaan säästöpankki VI-SE II 3:64 (0,6 ha) N 95 Käynnistämissopimus Vihti Hill Side Golf & Country Club Oy Kv Hill Side 1:58 N 144 Muu sopimus Juha Siivonen ma Kuntala 1:262 (0,5 HA) V 42 Muu sopimus Masku Kiinteistöt Oy mm. Alhonmäki 1:187 N 142 Muu sopimus Nova Kiinteistökehitys Oy ma Laustionpelto 20:29 ja ma Enäranta 16:10 (4 ha) N 136 ma = määräala 17

20 YHTEYSTIETOJA Lisätietoja vireillä olevista kaavoitusasioista ja kunnan tonttien myynnistä saa kunnan teknisestä ja ympäristökeskuksesta seuraavilta henkilöiltä: Teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja: Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja, DI Ympäristölautakunnan esittelijä gsm ( ) Kaavoitus- ja kiinteistötoimi: Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA Kaavoitustoimen esimies Asemakaavat, rakentamisen ohjaus gsm ( ) Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti, maisema-arkkitehti Osayleiskaavat gsm ( ) Matti Hult Kaavoitusteknikko Asemakaavat, ranta-asemakaavat, poikkeamis- ja maisematyölupien sekä lohkomislausuntojen valmistelu, kaavoituksen www-sivut gsm ( ) Suvi Siivola Kaavasuunnittelija, FM Osayleiskaavat, asemakaavat, tilastot gsm ( ) Tarja Perälä Kaavasuunnittelija, ins. AMK Asemakaavat gsm ( ) Tiina Hartman Maankäyttöinsinööri, DI Maapolitiikka, maanhankinta, etuostoasiat, tontinluovutus gsm ( ) Teija Hallenberg Kiinteistöteknikko Kunnan tonttien myynti ja kiinteistökaupat gsm ( ) Eila Oulujärvi Suunnitteluavustaja Kaavojen piirtäminen puh. (09) ( ) Eila Siikanen Suunnitteluavustaja Kaavatiedustelut, karttatilaukset puh. (09) ( ) Anne Riikonen Toimistosihteeri Asiakaspalvelu, poikkeamis- ja maisematyölupien tiedustelut ja naapurien kuulemiset sekä teknisen ja ympäristöjohtajan tekemien päätösten toimeenpanot puh. (09) ( ) Käyntiosoite: Asemantie 30 Postiosoite: PL 13, NUMMELA Vihdin kunnan puhelinkeskus: (09) Kaavoituksen fax: (09) Sähköpostiosoite: Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Vihdin kunnan internet-kotisivu: Kaavoituksen internet-kotisivujen aloitussivu: Uudet puhelinumerot tulevat voimaan viikolla 4 (2009). 18

21 Ympäristölautakunnan jäsenet vuonna 2008 Jaana Sohlman, puheenjohtaja Agrologi Haavistontie VIHTI puh. (09) , gsm Kai Wilén, varapuheenjohtaja Varastopäällikkö Lauri Viljasen kuja OTALAMPI puh. (09) , gsm kai.wilen@luukku.com Marianne Aaltonen Psykiatrian sairaanhoitaja Jahtikuja 6 C NUMMELA puh mariannealltonen@jippii.fi Pekka Jokinen Maanviljelijä Nummenpääntie SELKI puh. (09) , gsm pekka_jokinen@kolumbus.fi Heikki Leino Eläkeläinen Nokkapolku VIHTI puh. (09) , gsm heikki.leino@pp2.inet.fi Kaija Oksa Toimittaja, päivähoitaja Hulttilantie OJAKKALA puh kaija.oksa@kolumbus.fi Pentti Parjanen Autonkuljettaja Vuohenojanpolku NUMMELA puh Nuorisovaltuuston edustajat Paula Sippola Ruutisarventie C NUMMELA Johanna Helén Vanjärventie VIHTI Henkilökohtaiset varajäsenet Jaana Salmi Kehityspäällikkö Tuohikengäntie OTALAMPI puh jaana.salmi@elisa.fi Petra Paalanen Sairaanhoitaja Pietiläntie 1 A NUMMELA puh. (09) , gsm Jari Kouhi Yrittäjä Kirkkoniementie 3 A VIHTI puh jari.kouhi@dnainternet.net Mikko Mäkelä Maanviljelijä Jokikunnantie VIHTI puh mikkom.makela@pp.inet.fi Monica Paavilainen Parturi-kampaaja Nummensyrjä 1 A NUMMELA puh. (09) , gsm , monica.heiskari@luukku.com Antti Uusitalo Eläkeläinen Käppöstie NUMMELA puh. (09) , gsm antti.uusitalo@suomi24.fi Päivi Lumikumpu Flexopainaja Kivistöntie HUHMARI puh. (09) , (työ) Kunnanhallituksen edustaja Anne-Mari Karppinen Ammattikorkeakoulun lehtori Mielikintie NUMMELA puh. (09) , gsm anne-mari.karppinen@kolumbus.fi Vuoden 2009 ympäristölautakunnan jäsenistö muodostuu kunnallisvaalien 2008 tuloksien pohjalta. Uusi lautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. 19

22 Lautakunnan esittelijä ja sihteeri Tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää Asemantie 30, NUMMELA gsm ( ) Sihteeri Salme Napari Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) ( ) Vastuuhenkilö tarkastuslautakunnassa Eero Löfgren Yrittäjä Ylitalontie OJAKKALA puh , gsm eero.lofgren@kolumbus.fi Muut viranomaiset Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, HELSINKI Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, HELSINKI Asiakaspalvelu puh Vihdin alueesta vastaavat: Kaisa Mäkelä, liikenneinsinööri Brita Dahlqvist-Solin, ylitarkastaja Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI puh. (09) Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A, HELSINKI puh Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Tammisaaren museo Villa Ormnäs, TAMMISAARI puh /museum/museo.htm 20

23 Kartta Genimap Oy, Lupa L6197/08 21

24 ASIA 405/719/2008 Kansikuva: Vihdin kirkonkylä Kirkkojärveltä päin, kuvaaja Timo Kokko Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Viistokuvat SkyFoto Group ja Vihdin kunta Kartat Vihdin kunnan mittaustoimi ja kaavoitustoimi Raportin toimitus ja taitto: Suvi Siivola Julkaisija: Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimi