Vihdin kunta Kaavoitus- ja kiinteistötoimi. Kaavoituskatsaus 2006

Transkriptio

1 Vihdin kunta Kaavoitus- ja kiinteistötoimi

2 SISÄLLYSLUETTELO KAAVOITUSKATSAUS KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 4 KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET VIHDISSÄ 5 KAAVAJÄRJESTELMÄ 6 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA 7 YLEISKAAVOITUS 8 OSAYLEISKAAVOITUS 9 ASEMAKAAVOITUS 11 Nummela 11 Vihdin kirkonkylä 16 Ojakkala 17 Otalampi 18 RANTA-ASEMAKAAVOITUS 20 RAKENTAMISOHJEET 21 RAKENNUSKIELLOT 21 SOPIMUKSET 21 YHTEYSTIEDOT 22 Kansikuva: Pajuniitun omakotialue alkusyksyllä Kaavoituskatsauksessa esiintyvät opaskartat Vihdin kunnan mittaustoimi. on käsitelty ympäristölautakunnan kokouksessa

3 KAAVOITUSKATSAUS 2006 Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön tasapainoinen kehittäminen sekä edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaiselle kehitykselle. Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava tiedote kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista sekä lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoitushankkeiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista tiedottamisen tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälässä seitsemän. Kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma, jossa on linjattu lähivuosien maankäytön kehittämistavoitteet ja suunnittelukohteet. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma vuodelle 2007 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavoitusohjelmaa vuodelle 2007 laadittaessa asetettiin etusijalle työpaikat, korkealaatuiset pientaloalueet, keskusta-asuminen, taajamien keskustojen kehittäminen ja kasvusuunnat. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisin on Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A, jossa tutkitaan mahdollisuuksia laajempien työpaikka-alueiden sijoittamiseksi valtateiden risteysalueen tuntumaan. Osayleiskaavasta on laadittu kolme vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa, joiden pohjalta on kerätty palautetta kaavatyön jatkosuunnittelua varten. Liikenteen osalta kaavoitukseen vaikuttava keskeinen hanke on Espoo-Vihti-Lohja -ratayhteyden linjaukseen varautuminen osayleiskaavan yhteydessä. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nummelan taajamaan, jossa on Vihdin suurin liike- ja asuntorakentamisen tarve. Vuonna 2006 Nummelaan vahvistuneissa asemakaavoissa taajamaan syntyi lisää korttelialueita asuinpientaloja, päivittäistavarakaupan liiketilaa, toimitilaa sekä muuta työpaikkarakentamista varten. Vuoden 2007 kaavoitusohjelmassa painotetaan keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Sekä Nummelan että Vihdin kirkonkylän keskustoissa suunnittelun tarkoituksena on niiden elävöittäminen ja kehittäminen täydennysrakentamisen avulla. Tämä kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma vuodelle 2007 sekä tiedot vahvistuneista ja vireillä olevista kaavoista löytyvät myös kunnan internet-sivulta osoitteesta Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti Kaavoitustoimen esimies 3

4 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät vuorovaikutuksen järjestämistä kaavan valmisteluvaiheessa. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä kaavan aloitusvaiheessa osallistumisja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään osalliset sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumi- sesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun sekä yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Kaavaa valmisteltaessa asetetaan valmisteluaineisto nähtäville ja osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen (MRA 30 ). Kaavaehdotuksen osia ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus (sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 27 / MRA 30 ) voivat kuntalaiset tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Nummelan eteläosien osayleiskaavan aloitusvaiheen yleisötilaisuus

5 KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET VIHDISSÄ Mitä kunta tekee? Kaavoituspäätöksen Ilmoittaa kaavan vireilletulosta Laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman Järjestää tarvittaessa viranomaisneuvottelun Käsittelyvaihe Vireilletulo MRL 63 MRA 30 Mitä osallinen voi tehdä? Kaavan laatimis- tai muuttamisaloitteen kunnanhallitukselle Esittää neuvottelua Uudenmaan ympäristökeskukselle osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Selvitykset ja tavoitteet Luonnosvaihtoehdot Vaikutusten arvioinnin Valmisteluaineisto nähtäville Palautteen käsittely Kaavaratkaisun valinta Valmisteluvaihe MRL 62 MRA 30 Osallistua kaavaesittelyihin Lausua mielipiteensä valmisteluaineistosta Kaavaehdotuksen laadinta saadun palautteen pohjalta Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavaehdotus ympäristölautakunnan kautta kunnanhallitukseen, joka asettaa sen virallisesti nähtäville Muistutusten ja lausuntojen käsittely ja ehdotuksen tarkistus Kaavaehdotus mahdollisesti uudelleen nähtäville Ehdotusvaihe MRL 65 MRA 27 / 32 Kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävillä olo aikana Pyytää kuntaa toimittamaan kaavan hyväksymispäätöksen Ympäristölautakunta esittää kaavan sekä lausunto- ja muistutusvastineet kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Kunnanhallitus esittää kaavan valtuuston hyväksyttäväksi (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy ympäristölautakunta) Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet Kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu, ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu Hyväksymisvaihe MRL 67 & 200 Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan käsittelyaika on normaalitapauksissa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. 5

6 KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueiden käytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa lain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on siis huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Vihtiä koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet (taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet sekä suojelutarpeet) yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja, joita laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma aluiden käytöstä eri tarkoituksiin. Se sisältää alueiden käyttötarkoitusmääräysten ohella määräyksiä mm. rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset lomaasutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan maankäyttö, jolla on vaikutuksia yli kuntarajojen. Yleis-/osayleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan tai sen osa-alueen käyttö eri tarpeisiin. Asemakaavassa osoitetaan alueen yksityiskohtainen maankäyttö. 6

7 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto on 24 kunnan kuntaryhmä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Hyvinkäälle ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Kaavassa osoitetaan asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Aluevarauksia tehdään myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. Kaavan aikatähtäys ulottuu vuoteen Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan ja päätti saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Uudenmaan liitossa on käynnistetty ensimmäisen, maakuntakaavaa täydentävän, vaihekaavan laadinta. Vaihemaakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan liiton alueelle. Vaihemaakuntakaava keskeinen sisältö koostuu aihekokonaisuuksista, jotka nousivat esiin maakuntakaavan laadintaprosessin aikana. Tällaisia aihekokonaisuuksia ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä hiljaiset alueet. Lisäksi vaihekaavassa määritellään laajat ja yhtenäiset metsäalueet. Vaihekaavan luonnos on valmisteltu kuulemista varten ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa kaavan nähtäville. Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa ovat sunnittelupäällikkö Riitta Murto- Laitinen, p: ja maakuntainsinööri Sanna Jylhä, p: Tietoja maakuntakaavoituksesta ja kaavojen käsittelyvaiheista on esillä Uudenmaan liiton kotisivuilla www. uudenmaanliitto.fi. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Vihdin kunnan alueelta. 7

8 YLEISKAAVOITUS Vihdin kunnan yleiskaava -86 Vihtiin on laadittu koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava vuonna 1986, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. VIHDIN KUNNAN KEHITYSKUVA Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kehityskuva 2025 on kunnan maankäytön visio, joka sisältää strategisia ratkaisuja, rakennemalleja, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kehityskuvalla ei suoranaisesti ohjata rakentamista, vaan se toimii pohjana yleiskaavoitukselle sekä muulle kunnan kehittämiselle. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kehityskuvaraportin Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma laadittiin osayleiskaavatyön pohjaksi. Suunnittelutyön aikana tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja Espoo-Vihti-Lohja ratayhteyden linjaukselle sekä alueen maankäytölle ja tieverkolle. Nummelan yhtenäinen korttelirakenne laajenee vaiheittain asutuksen osalta Turuntielle sekä työpaikkojen ja palvelujen osalta Turunväylän tuntumaan. Oleva haja-asutus ja Huhmarin kylä integroituu osaksi täydentyvää taajamarakennetta. Taajama Taajaman kasvusuunta yritystoiminnan alue yritystoiminnan kasvusuunta Kyläkeskus Virkistysalue Maakuntakaavan kansallispuisto Natura-alue tai seutukaavan suojelualue Kulttuurimaisemallisesti arvokas alue Metsävyöhyke Kehitettävä viheryhteys Yhteystarve VIHDIN KUNTA Olli Pekka Hatanpää Valtatie Seututie Yhdystie Uusi tieyhteys Rautatie Rautatieyhteystarve Rakennesuunnitelman mukainen rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan halki siten, että yhdyskuntarakenne on mahdollisimman riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Turuntie ja Turunväylä muodostavat tärkeän kehityskäytävän työpaikkaja palvelurakentamista ajatellen. Valtateiden liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman

9 OSAYLEISKAAVOITUS Koko kunnan yleiskaava uudistetaan laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko Vihdin alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Osayleiskaava-alueet. Numeroinnissa ensimmäinen numero viittaa kaavan laatimisjärjestykseen ja toinen numero on kaavanumero. Rasteroiduilla alueilla on voimassa vahvistettu osayleiskaava. 9

10 VIHDIN KUNTA Vuonna 2006 vireillä olleet osayleiskaavat ja kaavoituksen jatkuminen vuonna A/0249 Nummelan eteläosien osayleiskaava, työpaikka-alueet Turuntien ja Turunväylän välinen alue erotettiin omaksi kaava-alueekseen. Aluetta tutkitaan pääasiassa työpaikka-alueena. Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman Osayleiskaavasta on laadittu kolme vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa (ohessa), joiden pohjalta on kerätty palautetta jatkosuunnittelua varten. Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta 1B/0249 Nummelan eteläosien osayleiskaava Tavoitteena on Nummelan hallittu kasvu etelään. Ympäristölautakunta käsitteli kaavaa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuoden 2008 aikana. Muut vireillä olevat osayleiskaavat 4B/0933 Otalammen osayleiskaava Muut vireillä olevat osayleiskaavat on kaavoitusohjelmassa aikataulutettu kaavoitustarpeena vuoden 2008 jälkeen. Osayleiskaavalla tarkastellaan Otalammen taajaman tieverkkoa ja laajenemissuuntia asemakaavoituksen pohjaksi. Alueella on tehty asukaskysely. Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta 3/1123 Tervalammen osayleiskaava 2/0241 Nummenkylän osayleiskaava Tavoitteena on Tervalammen kyläasutuksen kehittäminen. Kaavaprosessi on käynnistynyt ja alueella on suoritettu asukaskysely ja luontokartoitus. Lohjan kaupungin ja Vihdin kunnan alun perin yhteiseksi suunniteltu osayleiskaava, jonka tavoitteena on tutkia Turunväylän tärkeän liittymäalueen soveltuvuutta elinkeinoelämän tarpeisiin. Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja perusselvitykset Kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola 4A/0933 Siippoon osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoituksena on toimia Siippoon alueen maankäytön kehittämisen pohjana, mm. mahdollistaa Katinhännän maa-ainesottoalueen jälkikäyttö lastaus- ja varastoalueena. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna /1447 Vihtijärven osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muuttaminen on käynnistynyt kylätoimikunnan aloitteesta. 15/0448 Ruskelan-Ollilan muutos osayleiskaavan Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamatta jättämät osat OtalampiHärkälän osayleiskaava-alueesta sekä vastaavat korjaukset vahvistettuun osayleiskaavaan.

11 ASEMAKAAVOITUS NUMMELA Vuonna 2006 valmistuneet asemakaavat N 67B, Rajanummi-Kalkkimäki, asemakaava ja asemakaavan muu tos Kaavamuutoksella on liitetty Asemantien eteläpuolinen maatalousalue Nummelan keskustan taajamarakenteeseen. Alueelta on varattu tilaa Nummelan eteläiselle, radan alittavalle sisääntulotielle. Alueelle sijoittuu sekä työpaikkoja että asuntoja. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Kaava tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 102, Lankilan asemakaava ja ase makaavan muutos Kaavasuunnitelmassa laajennettiin maankäyttösopimuksiin perustuen omakotiasutusta Ojakkalantien kaakkoispuolella ja samalla saattaa ajan tasalle Lankilan koulun ja päiväkodin sekä viereisten asuinkortteleiden asemakaavat. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Kaava tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä Kaavoitusteknikko Matti Hult N 111A, Ridalin asemakaava Palveluasemalle ja liiketilalle varattu korttelialue luonnosteltiin Ridalin kaavan 111 yhteydessä, mutta kaavatyötä jatkettiin tältä osin erillisenä kaavahankkeena. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan Kaava tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 114, Vanha-Nummelan asema kaa vamuutos Asemantien ja radan välinen rata-alue kaavoitettiin maankäyttösopimukseen perustuen liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaava tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallintooikeuden päätöksellä Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva Vaikutuksiltaan vähäiset kaavat N 124, Huhdanmäen asemakaavamuutos Asemakaavalla poistettiin alueelta tarpeeton puistokaistale, joka liitettiin osaksi viereistä asuinkorttelia. Muutos tehtiin maanomistajan aloitteesta. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen Kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola N 127, Nummelan kadunnimiasemakaavamuutos Kadunnimien kaavamuutoksilla on johdonmukaistettu katujen nimistöä poistamalla päällekkäisiä katujen nimiä. Asemakaavan myötä Vesikansantie muutettiin Hiidenvedentieksi, Laurintie Laurinpoluksi ja Puropolku Sepänpoluksi. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen Vuonna 2006 Nummelaan valmistuneet asemakaavat. Kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola 11

12 N 129, Hiidenranta, Rissalanpolku Asemakaavan muutoksella muutettiin Rissalanpolun katulinjaus paremmin ympäristöön sopeutuvaksi. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen Kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola N 131, Kantotien kadunnimiasemakaa vamuutos Asemakaavan muutoksella muutettiin Kantotien nimi Vesakkokujaksi. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen Kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola N 133, Lankilan asemakaavan muutos korttelissa 252 tontilla 6 Kaavamuutoksella kaavoitettiin tontin viereiset puistoalueet teollisuustontin osaksi. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen Kaavoitusteknikko Matti Hult Nummelan valmistuneet asemakaavat vuosikymmenittäin (suluissa kaavojen lukumäärä) Vihdin kunta kaavoitustoimi. Vuonna 2006 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2007 N 82, Linnanniittu Nummelan eteläosaan rakentuvan Linnanniitun alueen tavoitteena on kylämäisen asuinalueen toteuttaminen osana taajamarakennetta. Alueelta varataan osia ekologisesti toteutettavaan rakentamiseen. Maaalue on pääosin kunnan omistuksessa ja alueelle on tehty myös maankäyttösopimus. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti ja kaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva. 12

13 N 95, Keskustan asemakaavamuutos Ympäristölautakunta on esittänyt a semakaavan muutosluonnoksen hyväksymistä kokouksessaan kunnanhallitukselle, mutta kaavaprosessi on keskeytynyt alueelle suunnitellun kauppakeskushankkeen kariuduttua. Suunnittelu on käynnistetty uudelleen ja tavoitteena on Nummelan keskustan kehittäminen perinteisen kaupunkisuunnittelun keinoja käyttäen. Alueelle on tarkoitus suunnitella keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Kaavatyötä jatketaan ja kaavamuutos on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi mahdollisesti jo vuoden 2007 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 122, Kuoppanummi (Hakatalot), asemakaavamuutos Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet Kaavamuutoksen laatiminen on keskeytynyt kunnan kiinteistöjen myynnin vuoksi. N 126, Veikkoinkorpi, asemakaavamuutos Veikkoinkorven työpaikka-alueen itäosan asemakaavan tarkistus ja mahdollinen laajentaminen pohjoisen suuntaan. Alueelta on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Ympäristölautakunta käsitteli luonnosvaihtoehdot Kaavamuutos on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 130, Huhdanmäki, Citymarket, asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kauppakeskuksen lisärakentaminen nykyisen hypermarketin yhteyteen. Alueelle on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus. Ympäristölautakunta käsitteli kaavamuutosluonnoksen Luonnos oli nähtävillä Kaavamuutos on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 137, Kuoppanummi, Loiskaajantie, asemakaavmuutos Asemakaavan muuttaminen tuli aiheelliseksi Skanskan Talonrakennus Oy:n jättämästä kaavamuutoshakemuksesta johtuen, joka koskee yhtiön omistukseensa hankkimia kolmea tonttia korttelista 21. Tavoitteena on Vihdintien varren keskustaan kuuluvan alueen täydennysrakentaminen ja sovittaminen taajamakuvaan sekä arkkitehtoonisesti korkealuokkainen asuntotuotanto. Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva Perspektiivikuvaluonnos Loiskaajantien kerrostaloista Arkkitehdit Ingervo Consulting Oy. 13

14 Nummelan asemakaavoituskohteet. Kartassa esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2007 vireille olevat / vireille tulevat asemaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2008 tai myöhemmin laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). Vuonna 2007 vireille tulevat asemakaavat N 106, Pajuniitty II Suunnittelualueella jatketaan Nummelan taajamarakennetta lounaaseen Pajuniityn peltoalueelle. Alue on merkittävä osa Nummelan eteläistä laajentumisaluetta ja sinne tulee sijoittumaan valtaosa taajaman tulevasta uudisrakentamisesta. Alueen kautta linjataan eteläinen sisääntulotie, joka jatkuu radan alittaen Asemantielle Kalkkimäkeen. Kaava sisältyy vuosien 2006 ja 2007 kaavoitusohjelmiin. Aluetta koskien on tehty maankäyttösopimuksia. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Asemakaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2008 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva 14

15 N 120, Kenttälä, asemakaavamuutos Pääosin kunnan omistamalla pienellä maa-alueella on tarkoitus ajantasaistaa asemakaava työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Aluetta koskee myös kaavamuutoshakemus. Kaava sisältyy vuosien 2006 ja 2007 kaavoitusohjelmiin. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Asemakaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 132, Sveitsinmäki, Kotirinne Linnanniitun asemakaava-alueen ja Nummelan taajaman Huhdanmäen kaavoitetun alueen välinen osa, jota tutkitaan taajamamaisena pientaloja pienkerrostaloalueena. Alueella on maankäyttösopimuksia. Kaava sisältyy vuoden 2007 kaavoitusohjelmaan. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Asemakaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2008 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva N 135, Linnanniittu II Linnanniitun asemakaavasta jatkosuunnittelua varten erotettu eteläinen osa kuuluu vuoden 2007 kaavoitusohjelmaan. Alueen rakennetta on tarkoitus tutkia lisärakentamisen ja katulinjauksen osalta. Kaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva. Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat N 113, Hiidenvedentien katualueen linjauksen muutos Hiidenvedentien ja Lohjantien liittymän paikkaa on tarkoitus muuttaa ja tehdä se turvallisemmaksi. Kaava sisältyy vuoden 2007 kaavoitusohjelmaan. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Asemakaava on tarkoitus saada ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2008 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Citymarketin tontin illustraatiokuva Innovarch Oy. N 118, Enärannan eteläosan asemakaava ja asemakaavamuutos N 123, Harju, Kanervatie, asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuus kaavoittaa vanhojen asuntolarakennusten paikalle kerrostaloasumista. Maa-alue on kunnan omistuksessa. Kaava sisältyy vuosien 2006 ja 2007 kaavoitusohjelmiin. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Asemakaavamuutos on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 134, Palojärven työpaikka-alue Tavoitteena on uuden työpaikka-alueen avaaminen Nummelan eteläpuolelle Turuntien ja Turunväylän väliselle alueelle. Asemakaavan laatiminen edellyttää osayleiskaavaa alueelle. Maanomistaja on tehnyt kunnan kanssa kavoituksen käynnistämissopimuksen. Kaava sisältyy vuosien 2006 ja 2007 kaavoitusohjelmiin. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Asemakaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2008 aikana. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva. N 128, Lankilan teollisuusalueen asemakaavamuutos 15

16 VIHDIN KIRKONKYLÄ Vuonna 2006 valmistuneet ase makaavat V 35, Vääkilä-Koivissilta, asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla muutetaan kerros- ja rivitaloalueiksi kaavoitetut korttelialueet asuinpientalojen kortteleiksi sekä kaavoitetaan Nummelantien varteen pientalokorttelialueita. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRL 65 : n mukaisesti ja uudelleen Kaava on tarkoitus saada kunnanvaltuston hyväksyttäväksi vuo den 2007 alussa. Kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola V 36, Pappilanpelto, asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on laadittu koskemaan korttelia 15 sekä urheilu-, liikenne-, katu- ja puistoalueita. Kaavalla mahdollistettiin uuden katuyhteyden rakentaminen Pappilanpellon koululle ja urheilukentän alueelle. Samalla vanha kaava saatettiin ajan tasalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaavoitusteknikko Matti Hult V 37, Alhonmäki (Seimelä), asemakaavan muutos Asemakaavan muutos laadittiin kortteleille 49 ja 50 sekä katu-, LP-, vesi- ja puistoalueille. Suunnittelutyön aikana selvitettiin olevien rakennusten kaavallinen suojelutarve sekä liikenneyhteydet korttelialueille. V 42, Kirkonkylän keskustan asemakaavan muutos Kaavatyö on ollut keskeytyksessä ja se on käynnistetty uudelleen. Tarkoituksena on Vihdin kirkonkylän keskustan ja erityisesti vanhan kunnanviraston ympäristön maankäytön kehittäminen. Alueella tutkitaan yksityisten palvelujen ja asumisen lisärakentamisen mahdollisuuksia. Huom! Kaavanumero on muuttunut: Kaava on kaavoitusohjelmassa 2007 nrolla 33. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva Vuonna 2008 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat V 28, Koivissillan työpaikka-alue V 38, Männikkö, laajennus V 39, Vääkilä Koivissillan asemakaava (Vääkilä III) V 40, Kirkonkylän keskusta, asemakaavan muutos V 41, Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2006 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2007 V 32, Pappilanpelto, Myrskylänmäki, asemakaavan muutos Voimassaoleva kaava on vanhentunut. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialueet asumiskäyttöön, suunnitella alueen täydennysrakentaminen ja tutkia liikennejärjestelyt. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti Kaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuoden 2007 alussa. Kaavoitusarkkitehti Matti Kanerva Vihdin kirkonkylän ase makaavoituskohteet. 16

17 OJAKKALA Vuonna 2006 valmistuneet asemakaavat Maanomistajan kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaava-alueen rajausta on muutettu kunnanhallituksessa. Asemakaavan muutos on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2008 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Oj 12C, Ojakkalan keskusta-alue Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava on vahvistettu jo 1970-luvulla, eikä vastaa enää nykypäivän tarpeita. Kaavaa on tarkoitus ajantasaistaa. Kaava sisältyi vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Oj 12E, Pietilä, asemakaavan muutos kortteleissa 5, 13, 15, 16 ja 17 (Enätien reuna) Tarkoituksena on ollut saattaa vanhentunut asemakaava ajan tasalle. Liike-, toimisto-, ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue on muutettu pienkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi. Oj 12D, Ojakkalan ranta ja vanha asema-alue Suunnittelualue liittyy olennaisesti Ojakkalan taajamaasutukseen, mutta suurimmalla osalla alueesta ei ole asemakaavaa. Kaava sisältyi vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Kaavoitusteknikko Matti Hult Oj 13, Hiekan alue, asema kaava ja asemakaavan muutos Teollisuusalueen asemakaavaa on laajennettu ja ajantasaistettu. Samalla on tutkittu alueen sisäiset liikennejärjestelyt ja liittyminen valtatie 25:lle. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ja kaavamuutoksen Asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi Helsingin Hallinto-oikeuden päätöksellä Ojakkalan asemakaavoituskohteet. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2006 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2007 Oj 14, Pietilän asemakaavan muutos korttelissa 6 Kaavamuutoksella tutkitaan voimassaolevan kaavan Mörkölänpolun katualueen poistamista. Asiaa koskien on jätetty kaavamuutoshakemus. Kaavamuutoksella tutkitaan myös korttelin 6 tontin 5 käyttötarkoituksen muutosta. 17

18 OTALAMPI Vuonna 2006 valmistuneet asemakaavat Ot 9, Otalammen asemanseudun asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ollut Otalammen asemamiljöön suojelu sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Puistotien eteläpuoleisen tielinjauksen ja radan alittavan eritasoristeyksen toteuttaminen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2006 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2007 Ot 13, Katuyhteys välillä Otalammenraitti - Siippoontie Asemakaavalla mahdollistetaan Otalammen liikennejärjestelyjen sujuvoittaminen. Otalammenraitin ja Siippoontien yhdistäminen ohjaa liikennettä radan alittavan eritasoristeyksen kautta. Ympäristölautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman Asemakaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2008 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Ot 12, Otalammen keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos Alustavana tavoitteena on vanhan asemakaavan ajantasaistaminen sekä taajama-asutuksen laajentaminen Härkälän koulun suuntaan. Alueelle ollaan rakentamassa kunnallistekniikkaa. Kaava sisältyi vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. Kaavasta ei ole tehty muita hallinnollisia päätöksiä. Otalammen asemakaavoituskohteet. 18

19 Vihdin kirkonkylän, Otalammen ja Ojakkalan valmistuneet asemakaavat vuosikymmenittäin (suluissa kaavojen lukumäärä) Vihdin kunnan kaavoitustoimi. 19

20 RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavat ovat ranta-alueille pääasiassa lomaasutuksen järjestämistä varten maanomistajien toimesta laadittavia asemakaavoja, joiden hallinnollinen käsittely tapahtuu kunnassa. Vuonna 2006 vireillä olleet ranta-asemakaavat 0845, Rantahepalon ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Palojärven itärannalla. Kaavan laatijana toimii Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Uudenmaan ympäristökeskus on valittanut kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. 1350, Ratilan ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Oravalassa. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Tapani Leppälä. Ratilan ja Rajarotkon ranta-asemakaava-alueet. 0254, Rajarotkon ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Hiidenveden rannalla ja sisältää kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa. Laatijana toimii DI Juha Poutanen. Rantahepalon ranta-asemakaava-alue. 20

21 RAKENTAMISOHJEET Vuonna 2006 on laadittu seuraavat erilliset rakentamistapaohjeet, jotka on hyväksytty ympäristölautakunnassa: Rajanummi-Kalkkimäki, asemakaava ja asemakaavan muutos (kaava 67B). AO-korttelit 67, 69 ja , ympa RAKENNUSKIELLOT Maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla osayleiskaavan laatimista varten: Nummenkylä saakka Tervalampi saakka Nummelan eteläosat saakka Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla asemakaavan laatimista varten: Ojakkala, Pietilän asemakaavan muutos korttelissa 6 (kaava Oj14), rakennuskielto on voimassa kunnes kaava on lainvoimainen. SOPIMUKSET Asemakaavoitusta varten kunta on tehnyt maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joiden pohjalta tehdään kaavoituksen edetessä maankäyttösopimukset. Vihdissä on myös voimassa useita vanhan lainsäädännön aikana tehtyjä maankäyttösopimuksia. Sopimuksen nimi Sopimusosapuoli Pvm Kohde Kaava Maankäyttösopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja N 106 Seppä 4:178 (26 ha) Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki 3:324 (10,7 ha) N 106 ja N 132 Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki II 1:205 (4,8 ha) N 132 Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki I 20:8 ja N 82 ja N 132 Sveitsinmäki II 1:205 (17,7 ha) Maankäyttösopimus Oinonen Petri Määräala M601 tilasta N 106 Kantola Pia Kotirinne 1:201 (1,4 ha) Rautio Jari Maankäyttösopimus Uronen Taimi Koivula II (1 ha) Ot 11 Käynnistämissopimus Laustio Pekka Tuusa 20:30 (14 ha) N 118 Käiväräinen Kaarina Käynnistämissopimus Perkoila Matti kp Värskönniitty 1:33 (0,72 ha) V 39 Käynnistämissopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja Suomela 3:2 (4,8 ha) N 118 Käynnistämissopimus Palojärvi Martti Pohjatalo 2:223 (25,4 ha) N 134 Käynnistämissopimus Tukkutuote Oy Muistola 1:76 (1,4 ha) Oj 14 Käynnistämissopimus Ahlqvist Niko Joukola 3:16 (4,1 ha) N 126 Käynnistämissopimus Ruokakesko Oy Nummelanportti 20:36 (2,75 ha) N 130 Nordisk Renting Oy Käynnistämissopimus Skanska Kodit Oy Kv Pasila 3:358, Annala 3:169 ja N 137 Esala 3:122 (0,62 ha) 21

22 YHTEYSTIEDOT Lisätietoja vireillä olevista kaavoitusasioista ja kunnan tonttien myynnistä saa kunnan teknisestä ja ympäristökeskuksesta seuraavilta henkilöiltä: Teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja: Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristöjohtaja, DI, TkL Ympäristölautakunnan esittelijä puh. (09) , gsm Kaavoitus- ja kiinteistötoimen organisaatio ja yhteystiedot: Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA Kaavoitus- ja kiinteistötoimen esimies Asemakaavat, rakentamisen ohjaus puh. (09) , gsm Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti, maisema-arkkitehti Osayleiskaavat puh. (09) , gsm Matti Hult Kaavoitusteknikko Asemakaavat, ranta-asemakaavat, lupavalmistelu, kaavoituksen www-sivut puh. (09) , gsm Suvi Siivola Kaavoitusvalmistelija, FM Osayleiskaavat, asemakaavamuutokset, kaavojen valmistelu ja osallistuminen puh. (09) gsm Tiina Junnilainen Maankäyttöinsinööri, DI Sopimusasiat, maan osto ja myynti, etuostoasiat puh. (09) , gsm Teija Järvinen Kiinteistöteknikko Kunnan tontit; tiedustelut ja varaukset puh. (09) , gsm Eila Oulujärvi Suunnitteluavustaja Kaavojen piirtäminen puh. (09) Eila Siikanen Suunnitteluavustaja Kaavatiedustelut, karttatilaukset puh. (09) Anne Riikonen Toimistosihteeri Asiakaspalvelu, poikkeamis- ja maisematyölupien tiedustelut, naapurien kuulemiset, teknisen ja ympäristöjohtajan päätösten toimeenpanot puh. (09) Käyntiosoite: Asemantie 30, Nummela Postiosoite: PL 13, Nummela Vihdin kunnan puhelinkeskus: (09) Kaavoituksen fax: (09) Sähköpostiosoite: Henkilökohtaiset sähköpostit: Vihdin kunnan kotisivut: Julkisivukuva Ridalin asunnoista SRV Westerlund Oy & Arkkitehtitoimisto Veijo Kujala. 22

23 Ympäristölautakunnan jäsenet Jaana Sohlman, puheenjohtaja Agrologi Haavistontie VIHTI puh. (09) (koti), (työ), (oma) Kai Wilén, varapuheenjohtaja Varastopäällikkö Lauri Viljasen kuja OTALAMPI puh , (09) (koti) kai.wilen@luukku.com Marianne Aaltonen Psykiatrian sairaanhoitaja Jahtikuja 6 C NUMMELA puh marianneaaltonen@jippii.fi Pekka Jokinen Maanviljelijä Nummenpääntie SELKI puh. (09) (koti), pekka_jokinen@kolumbus.fi Heikki Leino Eläkeläinen Nokkapolku VIHTI puh. (09) (koti), heikki.leino@pp2.inet.fi Kaija Oksa Toimittaja, päivähoitaja Hulttilantie OJAKKALA puh kaija.oksa@kolumbus.fi Pentti Parjanen Autonkuljettaja Vuohenojanpolku NUMMELA puh Henkilökohtaiset varajäsenet Jaana Salmi Kehityspäällikkö Tuohikengäntie OTALAMPI puh fax jaana.salmi@elisa.fi Petra Paalanen Sairaanhoitaja Pietiläntie 1 A NUMMELA puh. (09) (koti), Jari Kouhi Yrittäjä Kirkkoniementie 3 A VIHTI puh Mikko Mäkelä Maanviljelijä Jokikunnantie VIHTI puh Monica Heiskari Parturi-kampaaja Nummensyrjä 1 A NUMMELA puh. (09) , , (09) (työ) monica.heiskari@luukku.com Antti Uusitalo Eläkeläinen Käppöstie NUMMELA puh. (09) (koti), antti.uusitalo@suomi24.fi Päivi Lumikumpu Flexopainaja Nummelantie VIHTI puh. (09) (koti), (työ) 23

24 Kunnanhallituksen edustaja Risto Salmi Taksiautoilija Isonkiventie VIHTI puh. (09) , salmir@saunalahti.fi Nuorisovaltuuston edustajat Tia Mutikainen Kuoppanummentie 12 C NUMMELA Heidi Niemelä Porintie 1 C HELSINKI Vastuuhenkilö tarkastuslautakunnassa Eero Löfgren Ylitalontie OJAKKALA puh. (09) , eero.lofgren@kolumbus.fi Lautakunnan esittelijät ja sihteeri v Tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) , jyrki.meronen@vihti.fi Sihteeri Salme Napari Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) salme.napari@vihti.fi Johtava rakennustarkastaja Jorma Merisalo Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) , jorma.merisalo@vihti.fi Ympäristösihteeri Risto Salomaa Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) , risto.salomaa@vihti.fi Eläinlääkäri Katri Wermundsen Jokikunnantie 74, VIHTI puh. (09) , katri.wermundsen@vihti.fi 24

25 Muut viranomaiset Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, HELSINKI Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 Asiakaspalvelu puh Vihdin alueesta vastaavat: Brita Dahlqvist-Solin, ylitarkastaja Arja Myllyoja, tarkastaja Olli Miettinen, lakimies Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI puh. (09) Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A, HELSINKI puh Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Tammisaaren museo Villa Ormnäs, TAMMISAARI puh

26 Julkaisija: Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimi Tekstit: Kaavoitustoimi, toim. Matti Kanerva Taitto: Suvi Siivola Paino: