Kaavoituskatsaus 2010

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2010 Ympa Ympa liite Ympa xx.xx.2010 xxx Ympa liite x

2 KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön tasapainoinen kehittäminen sekä edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaiselle kehitykselle. Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava tiedote kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoitushankkeiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista tiedottamisen tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 :ssä. Kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma, jossa on linjattu lähivuosien maankäytön kehittämistavoitteet ja suunnittelukohteet. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma vuodelle 2011 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Edellisvuoden tapaan kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011 painotetaan työpaikkaomavaraisuuden kasvuedellytysten turvaamiseksi työpaikka-alueiden suunnittelua, korkealaatuisia pientaloalueita, taajamien keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Vihdin asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion välinen aiesopimus sekä siihen liittyvä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma Ne edellyttävät Vihdiltä noin 355 asunnon vuosituotannon edellytysten luomista, mistä 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Vuoden 2010 lopulla kunnalla on vähintään kolmen vuoden myyntitarvetta vastaava määrä asumiseen varattuja tontteja. Tilannetta voidaan pitää tarjonnan kannalta varsin hyvänä, mutta se edellyttää jatkossakin pitkäjänteistä maanhankintaa ja kaavoitusta. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisin on Nummelan eteläosien osayleiskaava, jonka tarkoituksena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka. Keskeisellä sijalla osayleiskaavatyössä on uusien, laajojen työpaikka-alueiden osoittaminen liikenteellisesti edullisille paikoille sekä joukkoliikenteeseen perustuva rakenne. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nummelan keskustan kehittämisen ja tiivistämisen ohella omaleimaisten pientaloalueiden kaavoittamiseen. Tämä kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma vuodelle 2011 sekä tiedot vahvistuneista ja vireillä olevista kaavoista löytyvät myös kunnan verkkosivuilta osoitteesta Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti MA Kaavoitustoimen esimies

3 KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät vuorovaikutuksen järjestämistä kaavan valmisteluvaiheessa. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään osalliset sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä olemalla yhteydessä kunnan kaavoittajiin, osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin sekä tekemällä aloitteita. Kaavaa valmisteltaessa asetetaan valmisteluaineisto nähtäville ja osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen (MRA 30 ). Kaavaehdotuksen osia ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus (sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 27 / MRA 30 ) voivat kuntalaiset tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Kaavat hyväksyy joko kunnanvaltuusto tai merkitykseltään vähäisten asemakaavamuutosten osalta ympäristölautakunta. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 1

4 KAAVAPROSESSI ALOITUSVAIHE (MRL 63, MRA 30 ) Kunnan aloite tai yksityinen anomus Päätös kaavan laatimisesta (kunnanvaltuusto hyväksyy keskeiset kaavoituskohteet vuosittain, kunnanhallitus hyväksyy vuoden aikana tulevat vähäiset muutokset kaavoitusohjelmaan) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Vireilletulosta ilmoittaminen Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Kuntalainen voi tehdä asemakaavan laatimistai muuttamisaloitteen kunnanhallitukselle. Osallinen voi antaa palautetta osallistumis- ja arviontisuunitelmasta kaavan laatijalle. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan OAS:iin tekemistä muutoksista huolimatta suunnitelman puutteelliseksi, hän voi esittää neuvottelua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelman riittävyydestä. VALMISTELUVAIHE (MRL 62, MRA 30 ) Selvitysten laatiminen ja kaavan tavoitteiden tarkentaminen Neuvotteluiden käyminen maanomistajien, yhteistyötahojen ja muiden osallisten kanssa Kaavaluonnoksen/-luonnosten laatiminen Vaihtoehtojen vaikutuksien arvioiminen Valmisteluaineiston asettaminen nähtäville mielipiteiden saamista varten Viranomaisilta pyydetään alustavat lausunnot valmisteluaineistosta Saadun palautteen ja lausuntojen käsittely Kaavaratkaisun valinta Osalliset voivat esitää mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta sekä osallistua kaavaesittelyihin. Osallisten kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on helpompaa. EHDOTUSVAIHE (MRL 65, MRA 30 & 32 ) Kaavaehdotuksen laadinta saadun palautteen pohjalta Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Kunnanhallitus tai merkitykseltään vähäisten kaavamuutosten osalta ympäristölautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville Tarvittaessa viranomaisneuvottelun järjestäminen Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija käsittelee jätetyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä laatii vastineet näihin Muistutusten ja lausuntojen pohjalta kaavaehdotuksen tarkistus Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville, mikäli kaavaehdotukseen muistutusten ja lausuntojen pohjalta tehdyt muutokset ovat oleellisia Osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävilläoloaikana ja pyytää kuntaa toimittamaan kaavan hyväksymispäätöksen. HYVÄKSYMISVAIHE (MRL 67, MRA 37 & 200 ) Kunnanvaltuusto (ympa -> kh -> kv) tai merkitykseltään vähäisten kaavamuutosten osalta ympäristölautakunta hyväksyy kaavan sekä vastineet annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valitttaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu, ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu Asemakaavojen käsittelyaika on normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. 2

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on siis huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Vihtiä koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet (taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet sekä suojelutarpeet) yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja, joita laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytöstä eri tarkoituksiin. Se sisältää alueiden käyttötarkoitusmääräysten ohella määräyksiä mm. rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan maankäyttö, jolla on vaikutuksia yli kuntarajojen. Yleis-/osayleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan tai sen osa-alueen käyttö eri tarpeisiin. Asemakaavassa osoitetaan alueen yksityiskohtainen maankäyttö. 3

6 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto on 28 kunnan kuntaryhmä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta itään Loviisaan ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Kaavassa osoitetaan asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Aluevarauksia tehdään myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. Kaavan aikatähtäys ulottuu vuoteen Maakuntakaava sai kokonaisuudessaan lainvoiman Ympäristöministeriössä on vahvistettu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Vaihekaava täydentää maakuntakaavaa ja siinä on käsitelty mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarataalueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaavatyön yhteydessä on tarkasteltu myös hiljaisia alueita. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä. Työ on käynnistetty uudelleen vuoden 2011 alussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyttyä. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään maakunnalliset virkistys- ja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Kaavassa tullaan käsittelemään myös energiaverkot, tulvariskit, logistiikka ja lentomelu. Uudenmaan maakuntahallitus on hyväksynyt 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavaluonnksen on määrä tulla nähtäville ja lausunnoille toukokuussa Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa ovat suunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, puh ja maakuntainsinööri Sanna Jylhä, puh Tietoja maakuntakaavoituksesta ja kaavojen käsittelyvaiheista on esillä Uudenmaan liiton kotisivuilla Ote Uudenmaan maakuntakaavasta,

7 YLEISKAAVOITUS Vihdin kunnan yleiskaava 1986 Vihtiin on laadittu vuonna 1986 koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. VIHDIN KUNNAN KEHITYSKUVA Vihtijärvi Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kehityskuva 2025 on kunnan maankäytön visio, joka sisältää strategisia ratkaisuja, rakennemalleja, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kehityskuvalla ei suoranaisesti ohjata rakentamista, vaan se toimii pohjana yleiskaavoitukselle sekä muulle kunnan kehittämiselle. Kirkonkylä Otalampi Kehityskuvassa on linjattu kunnan kehittämisen tavoitteiksi muun muassa väljän, laadukkaan ja monimuotoisen asumisen tuottaminen, rakentamisen painopisteen pitäminen taajamissa, Nummelan, Huhmarin ja Myllylampien muodostaman kolmion hyödyntäminen, monipuolisen elinkeinotoiminnan edellytysten luominen sekä palveluiden mitoittaminen tarvetta vastaavaksi. Ojakkala Nummela Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kehityskuvaraportin Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma laadittiin osayleiskaavatyön pohjaksi. Suunnittelutyön aikana tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja EspooVihti-Lohja ratayhteyden linjaukselle sekä alueen maankäytölle ja tieverkolle. Nummelan yhtenäinen korttelirakenne laajenee vaiheittain asutuksen osalta Turuntielle sekä työpaikkojen ja palvelujen osalta Turunväylän tuntumaan. Oleva haja-asutus ja Huhmarin kylä integroituu osaksi täydentyvää taajamarakennetta. Taajama Kyläkeskus Taajaman kasvusuunta yritystoiminnan alue yritystoiminnan kasvusuunta Virkistysalue Maakuntakaavan kansallispuisto Kulttuurimaisemallisesti arvokas alue Metsävyöhyke Uusi tieyhteys Kehitettävä viheryhteys Yhteystarve Natura-alue tai seutukaavan suojelualue Valtatie Seututie Yhdystie Rautatie Rautatieyhteystarve VIHDIN KUNTA Olli Pekka Hatanpää Rakennesuunnitelman mukainen rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan halki siten, että yhdyskuntarakenne on riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Turuntie ja Turunväylä muodostavat tärkeän kehityskäytävän työpaikka- ja palvelurakentamista ajatellen. Valtateiden 1 ja 2 liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman

8 OSAYLEISKAAVOITUS Koko kunnan yleiskaava uudistetaan laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko Vihdin alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä Osayleiskaava-alueet ja kaavanumerot. Punaisella rajauksella on osoitettu vireillä olevat osayleiskaava-alueet. 6

9 Vuonna 2010 vireillä olleet osayleiskaavat ja kaavoituksen jatkuminen vuonna Nummelan eteläosien osayleiskaava 1123 Tervalammen osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä määrittää Nummelan eteläosien maankäytön rakenne asemakaavatyön pohjaksi. Tavoitteena on luoda edellytykset tämän liikenteellisesti ja sijainnillisesti keskeisen alueen hyödyntämiseksi asuin-, työpaikka- ja liikerakentamisen tarpeisiin. Samalla on tarkoitus varautua Espoo-Vihti-Lohja -rautatien (Länsirata) linjaukseen Vihdin kunnan alueella tulevan maankäytön edellyttämällä tavalla. Osayleiskaavan tavoitteena on Tervalammen kyläasutuksen kehittäminen. Alueella on suoritettu asukaskysely ja luontoselvitys vuosina sekä arkeologinen selvitys vuonna Vuoden 2010 aikana alueelle laadittiin uusi luontoselvitys. Vuonna 2011 täydennetään luontoarvojen erillisselvityksiä, käydään viranomaisneuvottelut ja laaditaan kaavaluonnosta. Kaavaluonnos oli nähtävillä Vuonna 2010 kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta laadittiin raportti ja palautteen pohjalta muokatusta luonnoksesta teetettiin konsulttityönä vaikutusten arviointi. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä ajalla Lainvoimaiset osayleiskaavat 0241 Myllylampien osayleiskaava Osayleiskaavoja laativat kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta ja kaavasuunnittelija Petra Pelkonen Otalampi-Härkälä osayleiskaava (vain osittain) 1134 Tervalampi-Salmen osayleiskaava 1136 Heinässuon osayleiskaava 1419 Vihtijärven osayleiskaava (vain osittain) Kaavatyötä on aiemmin valmisteltu nimellä Nummenkylän osayleiskaava. Nimi päätettiin muuttaa Myllylampien osayleiskaavaksi, jotta nimi havainnollistaisi aiempaa paremmin kaavoitettavan alueen sijaintia. Osayleiskaavat, joiden laatiminen ei ole aktiivisesti vireillä Osayleiskaavatyön tavoitteena on tutkia työpaikka- ja liikerakentamisen mahdollisuuksia Muijalan eritasoliittymän läheisyydessä, turvata alueen virkistyskäytön jatkuminen alueen erityispiirteet ja suojelutarpeet huomioiden sekä tutkia alueen loma- ja pysyvän asutuksen kehittämis- ja aluetarpeita Nummelan osayleiskaava Tarkistetun kaava-alueen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi kaavan päivitetyt perusselvitykset ja hyväksyi kaavan tavoitteet kokouksessaan Kaavaluonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2011 aikana Kirkonkylän osayleiskaava 0258 Vesikansan osayleiskaava 0357 Ojakkalan osayleiskaava 0448 Ruskela-Ollila osayleiskaava 0560 Haimoon osayleiskaava 0662 Jokikunnan osayleiskaava 0759 Olkkalan osayleiskaava 0861 Palojärven osayleiskaava 0933 Otalammen ja Siippoon osayleiskaava 1163 Lusilan osayleiskaava 1311 Oinasjoen osayleiskaava 1447 Vihtijärven osayleiskaava NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS PIENENNÖS Ympa liite 7

10 NUMMELA Vuonna 2010 valmistuneet asemakaavat N 132 Kotirinteen asemakaava Linnanniitun kaava-alueen ja Nummelan taajaman kaavoitetun alueen välinen osa, johon kaavoitettiin taajamamainen pientalo- ja pienkerrostaloalue. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavasuunnittelija Tarja Johansson N 144 Enärannan eteläosan asemakaava Kaavalla alueelle sijoitettiin pientaloasumista ja liikerakentamista. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ja kaava kuulutettiin voimaan Kaavasuunnittelija Matti Hult N 145 Lankilan Perhosniityn asemakaava Asemakaavalla sijoitettiin uusia pientalotontteja nykyisen pientaloasutuksen jatkeeksi Lankilan asuinalueelle. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan Kaavasuunnittelija Tarja Johansson N 144 Ote Enärannan eteläosan asemakaavan havainnepiirroksesta N 145 Lankilan Perhosniityn asemakaavan havainnepiirros 8

11 Vuonna 2010 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2011 N 95 Keskustan asemakaavan muutos Alueella 2000-luvun alkuvuosina käynnissä ollut asemakaavamuutostyö on ollut keskeytyksessä vuoden 2003 lopusta lähtien (kaavaehdotus ympäristölautakunnassa ) alueelle kaavaillun kauppakeskushankkeen kariuduttua. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on Nummelan keskustan kehittäminen perinteisen kaupunkisuunnittelun keinoin. Tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja viihtyisyyttä taajamakuvaa ja liikennejärjestelyitä selkeyttämällä. Alueelle on tarkoitus suunnitella keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Uudelleen käynnistetyn asemakaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kaavasuunnittelija Matti Hult N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaavat Tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta lounaaseen Naaranpajuntien suuntaan Pajuniityn peltoalueelle. Alue on merkittävä osa Nummelan eteläistä laajentumisaluetta ja sinne tulee sijoittumaan valtaosa taajaman tulevasta uudisrakentamisesta. Alueen kautta linjataan eteläinen sisääntulotie, joka jatkuu radan alittaen Asemantielle Kalkkimäkeen. Alueella on maankäyttösopimuksia sekä kunnan omistuksessa olevaa maata. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kaavan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuuluttaa asemakaavatyön uudelleen vireille sekä asettaa kaavan valmisteluaineiston julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisissa tarkoituksissa. Kaavasuunnittelija Miia Perätalo Nummelan asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2010 valmistuneet asemakaavat (musta viiva) sekä vuonna 2010 vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (sininen yhtenäinen viiva) ja vuonna 2011 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 9

12 N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia kaavoittaa vanhojen asuntolarakennusten paikalle kerrostaloasumista ja samalla ratkaista muun korttelialueen tuleva käyttö sekä alueen liikennejärjestelyt. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa sekä perusselvitykset ja tavoitteet Kaavasuunnittelija Johanna Laaksonen N 134 Palojärven työpaikka-alueen asemakaava Tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu Vanhan Turuntien ja Turunväylän väliin. Samalla tutkitaan mahdollinen Vanhan Turuntien linjauksen muutos ottaen huomioon Länsiradan suunnitteluvaraus. Kunta osti suunnittelualueen maa-alan kunnanhallituksen päätöksen pohjalta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa ja sen valmistumisesta sekä kaavan vireille tulosta on kuulutettu Kaavasuunnittelija Matti Hult N 142 Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava Kaavatyön tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu valtateiden 1 ja 2 tuntumaan Nummelan eteläosiin laadittavan osayleiskaavan pohjalta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa ja sen valmistumisesta sekä kaavan vireille tulosta on kuulutettu Kaavatyötä jatketaan, kun ylemmän asteiset kaavat mahdollistavat kaavatyön tavoitteiden toteuttamisen. Kaavasuunnittelija Matti Hult N 140 Prisman korttelin asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisärakentaminen alueella taajamakuva huomioiden, liikennejärjestelyjen tutkiminen sekä autopaikoituksen sijoittaminen useampaan kerrokseen. Samalla tutkitaan ABC-liikenneaseman alueen käyttömahdollisuuksia taajamakeskustaa täydentävänä asuin- ja liikekortteleiden alueena. Kaavamuutoksen tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa ja sen valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavasuunnittelija Miia Perätalo 10

13 N 146 Korttelin 90 asemakaavamuutos Korttelialueen käyttö tutkitaan nykytilannetta vastaavaksi. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja alueelle suunnitellaan polttoaineen jakeluaseman sijoitusta. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuuluttaa kaavan vireille. Kaavasuunnittelija Matti Hult N 147 Kopun - Luontolan asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella tutkitaan alueen lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kaavatyössä tulee huomioida alueen sijainti kunnan päävedenottamon, Luontolan vedenottamon, ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä ja tästä aiheutuvat maankäytön rajoitukset. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisissa tarkoituksissa ajalle Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg N 152 Enärannan - Lankilan asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tutkia valtatien 2 itäpuolisen, Meritien liittymän ja Ojakkalantien välisen rinnakkaistieyhteyden toteuttamismahdollisuuksia. Uudella Hanko-Hyvinkää radan alittavalla tai ylittävällä tieyhteydellä on tarkoitus samalla korvata Nummelan ja Ojakkalan taajamien välillä sijaitsevat rautatien tasoylikäytävät. Suunnittelutyö rahoitetaan yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Ympäristölautakunta päätti asettaa katusuunnittelun valmisteluaineistoa nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n tarkoittaman vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Kaavasuunnittelija Matti Hult N 153 Ridalin tilan asemakaavamuutos Kaavamuutoksella on tarkoitus saattaa alueen asemakaava vastaamaan nykytilannetta. Ympäristölautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ja kaava on tullut voimaan kuulutuksella Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg N 155 Haakkoinmaan asemakaavamuutos Asemakaavan tarkoituksena on tutkia yleisten rakennusten korttelialueiden 422 ja 424 sekä niiden läheisten alueiden asemakaavavarausten ajanmukaisuus. Ajatuksena on tarkastella mahdollisuuksia sijoittaa alueelle pientalorakentamista. Ympäristölautakunta päätti asettaa valmisteluaineiston vuorovaikutusmenettelyä varten nähtäville. Valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla Kaavasuunnittelija Petra Pelkonen Vuonna 2011 vireille tulevat asemakaavat N 156 Maaniitunlahden asemakaava Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia laadukkaan pientaloasutuksen sijoittamista alueelle. Samalla tutkitaan tarve ja mahdollisuudet peruspalveluiden sijoittamiseen alueelle. Vuonna 2012 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat N 120 Kenttälä asemakaavamuutos Pääosin kunnan omistamalla pienellä maa-alueella on tarkoitus ajan tasaistaa asemakaava työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Aluetta koskee myös kaavamuutoshakemus. N 121 Vihdintie 1 asemakaavamuutos Korttelialueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinrakentamispainotteisemmaksi. Rakennusliike NCC:n kanssa on neuvoteltu kaavan muuttamisesta ja sitä koskien on jätetty kaavamuutoshakemus. Kaavatyöhön ryhtyminen edellyttää sopimuksen hyväksymistä maanomistajan kanssa. N 148 Ritalanmäen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta kaakkoon. Kaavalla tutkitaan Ritalanmäen maankäyttöä kerros- ja pienkerrostalovaltaisena alueena. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maanhankinnan onnistuminen alueella. N 151 Kortteleiden 149 ja 155 asemakaavamuutos Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia vuokramuotoisten pientalojen sijoittamista alueelle. N 154 Nummenkylän työpaikka-alueen asemakaava Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia Hanko-Hyvinkää radan eteläpuoleisen katuyhteyden sijainti sekä teollisuus- ja työpaikkarakentamisen mahdollisuudet alueella. Vuonna 2010 lopetetut kaavahankkeet N 149 Kuoppanummen taajamanosan kaavamuutos Kaavamuutoksella on ollut tarkoitus tutkia radan alittavan kevyenliikenteen yhteyden aluevarauksen laajuus. Yhteys on mahdollista toteuttaa voimassa olevan kaavan viheralueella, eikä kaavamuutosta tarvita. Kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011 kaava N 149 on mainittu hankkeena, joka ei ole enää ajankohtainen. Kaavasuunnittelija Matti Hult 11

14 VIHDIN KIRKONKYLÄ Vuonna 2010 valmistuneet asemakaavat V 42 Kirkonkylän keskustan asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on Kirkonkylän keskustan ja erityisesti vanhan kunnanviraston alueen ja ranta-alueen maankäytön kehittämnen. Alueella tutkitaan myös palvelujen, liikerakentamisen ja asumisen lisärakentamismahdollisuuksia. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ja se on tullut voimaan Kaavasuunnittelija Matti Hult Vuonna 2010 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2011 V 32A Myrskylänmäen asemakaavamuutos Tarkoituksena on muuttaa osa yleisten rakennusten korttelialueesta asumiskäyttöön sekä tutkia alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia oleva rakennuskanta ja ympäristö huomioiden. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös alueen liikennejärjestelyiden selkiyttäminen ja parantaminen. Kaavamuutoshankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa ja hankkeen tavoitteet on hyväksytty kunnanhallituksessa Kaavasuunnittelija Johanna Laaksonen V 39 Stenkullan asemakaava Tarkoituksena on laajentaa asumista nykyisen Vääkilän uuden omakotiasustuksen eteläpuolelle. Samalla tutkitaan liityntäpysäköintialueen sijoittamista Nummelantien ja Porintien (vt 2) risteysalueen tuntumaan sekä tämän alueen maankäyttömahdollisuuksia. Kaavatyön yhteydessä tullaan myös tutkimaan, onko alueelle tarpeen sijoittaa uusia peruspalveluita. Ympäristölautakunta on merkinnyt tiedoksi hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kunnanhallitus on hyväksynyt kaavatyön tavoitteet Kaavasuunnittelija Petra Pelkonen Vihdin kirkonkylän asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2010 hyväksytyt asemakaavat (musta yhtenäinen viiva), vuonna 2010 vireillä olevat hankkeet (sininen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2011 tai myöhemmin vireille tulevat hankkeet (punainen katkoviiva). 12

15 Vuonna 2011 vireille tulevat asemakaavat V 41 Kouvoinmäen Pappilanpellon kaavamuutos Alueella on useita kaavamuutoshakemuksia ja -toiveita. Nykyinen kaava on tarpeen saattaa ajan tasalle. V 44 Korttelin 169 asemakaavan muutos Tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet jakaa asuinpientalojen korttelialue erillispientalotonteiksi. Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg Vuonna 2012 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat V 38 Männikön asemakaavamuutos Tarkoituksena on tarkistaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan nykyistä rakennetta ja tutkia voidaanko Männikön alueelle esittää uutta asutusta. 13

16 OJAKKALA Vuonna 2010 vireillä olevat asemakaavat Oj 15 Ojakkalan asemakaava ja asemakaavamuutos Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava on vahvistettu jo 1970-luvulla eikä vastaa enää tämän hetken tarpeita. Kaavaa on tarkoitus tarkistaa ja ajanmukaistaa. Asemakaavoittamaton ranta-alue ja vanhan aseman ympäristö liittyvät olennaisesti Ojakkalan kyläasutukseen, joten kaavatyössä tullaan tarkastelemaan myös tämän alueen maankäytön mahdollisuuksia. Lisäksi kaavan yhteydessä on tarpeen tutkia kaupan toimintojen sijoittumismahdollisuuksia alueelle. Alueelle laaditaan aluksi kaavarunko, jonka pohjalta asemakaavoitusta viedään vaiheittain eteenpäin kaavallisten ja sopimuksellisten edellytysten täyttyessä. Ympäristölautakunta on merkinnyt tiedoksi kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja hanke on kuulutettu vireille Kaavasuunnittelija Johanna Laaksonen Oj 16 Ojakkalan Auringonkehrän asemakaavan muutos Kaava Oj 16 pohjautuu kaavaan Oj 15 ja aluetta on tarkoitus tutkia korkealuokkaisena, ekologisesti tehokkaana omakotialueena. Alueen kehittämisestä on tehty yhteistoimintasopimus VHL-Kiinteistöt Oy:n ja Aino ja Nillo Andbergin kuolinpesän kanssa (Kh ). Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa ja hanke on kuulutettu vireille Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg Ojakkalan asemakaavoituskohteet. 14

17 OTALAMPI Vuonna 2010 vireillä olevat asemakaavat Ot 15 Kukkoinharjun asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksella tutkitaan voidaanko alueelle sijoittaa liike-, palvelu- ja asuinrakentamista. Ympäristölautakunta päätti asettaa kaavamuutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n tarkoittamilla tavoilla. Valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla Kaavasuunnittelija Matti Hult Ot 16 Lammenrannan asemakaavamuutos Kaavatyön tarkoituksena on tutkia omakotitontin sijoittamista nykyiselle kaavan mukaiselle puistoalueelle niin, että pystytään kuitenkin turvaamaan riittävien vapaa-alueiden säilyminen asutuksen käytössä. Kunta on tehnyt maanomistajan kanssa aluetta ja kaavatyötä koskevan maankäyttösopimuksen. Kunnanhallitus päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisissa tarkoituksissa. Kaavaehdotus oli nähtävillä ajalla välisellä ajalla. Kaavamuutos viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Kaavasuunnittelija Miia Perätalo Ot 17 Koivulan asemakaava Kaavatyön tarkoituksena on tutkia omakotitonttien sijoittamismahdollisuuksia Härkäläntien varteen, olevan kunnallistekniikan piiriin. Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelman , ja kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet kaavatyölle Maankäyttöteknikko Teija Hallenberg Vuonna 2011 vireille tulevat asemakaavat Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava Alue rajoittuu asemakaavoitettuun Otalammen taajamaan ja tavoitteena on asemakaavalla tutkia taajamarakenteen jatkamista pohjoiseen. Kaavasuunnittelija Matti Hult Otalammen asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2010 vireillä olevat asemakaavat (sininen yhtenäinen viiva) ja vuonna 2011 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). Vuonna 2012 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Ot 12 Otalammen keskustan asemakaava ja -muutos Tavoitteena on vanhan asemakaavan ajantasaistaminen sekä taajama-asutuksen laajentaminen Härkälän koulun suuntaan, joka on kunnallistekniikan piirissä. 15

18 MUUT ALUEET Vuonna 2010 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2010 Jo 1 Hill Side Golf:n asemakaava Kaavalla tutkitaan yhteistyössä maanomistajan kanssa lomaasuntojen sijoittamista golfkeskuksen alueelle. Maanomistajan ja kunnan välillä on tehty kaavatyötä koskeva kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa Ympäristölautakunta päätti hyväksyä asemakaavan valmisteluaineiston vuorovaikutusmenettelyä varten nähtäville. Valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla Maanomistajan kaavanlaatijana Seppo Lamppu tmi, kunnassa kaavatyön ohjauksesta ja hallinnollisesta käsittelystä vastaa kaavasuunnittelija Miia Perätalo. RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavat ovat ranta-alueille pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä varten maanomistajien toimesta laadittavia asemakaavoja, joiden hallinnollinen käsittely tapahtuu kunnassa. Ranta-asemakaavojen hallinnollista käsittelyä hoitaa kunnassa kaavasuunnittelija Matti Hult. Vuonna 2010 Vihdin kunnassa ei ollut vireillä ranta-asemakaavoja RAKENNUSKIELLOT Maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla osayleiskaavan laatimista varten: Tervalampi saakka Nummelan eteläosien osayleiskaava-alue saakka Myllylampien osayleiskaava-alue saakka Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvän talousrakennuksen ja maatalousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. 16

19 SOPIMUKSET Asemakaavoitusta varten kunta on tehnyt maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joiden pohjalta tehdään kaavoituksen edetessä maankäyttösopimukset. Vihdissä on myös voimassa useita vanhan lainsäädännön aikana tehtyjä maankäyttösopimuksia. Sopimuksen nimi Sopimusosapuoli Pvm Kohde Kaava Maankäyttösopimus Huitu Kerttu Nissoila 1:248 ja Seppä 4:178 (26 ha) Maankäyttösopimus Laustio Antti Sveitsinmäki 3:324 (10,7 ha), Sveitsinmäki I 20:8 ja Sveitsinmäki II (17.7 ha) N 106 osa kaavoitusohjelman ulkopuolella Maankäyttösopimus Uronen Taimi Koivula II (1 ha) Ot 16 N 106 Käynnistämissopimus Kiinteistö Oy Nummelan Luontola Luontola 1:140 N 147 Käynnistämissopimus Suomen Adventtikirkko Kopu 1:120 N 147 Käynnistämissopimus Kiviniemi-yhtiöt Oy Kh Kulmala 1:91 N 95 Käynnistämissopimus Perkoila Matti kp Värskönniitty 1:33 (0,72 ha) V 39 Käynnistämissopimus Suur-Seudun Osuuskauppa Aura 2:546, Tuomela 2:4, Toivola 2:468 ja Tavaratalo 3:236 N 140 Käynnistämissopimus Länsi-Uudenmaan säästöpankki VI-SE II 3:64 (0,6 ha) N 95 Käynnistämissopimus Vihti Hill Side Golf & Kv Hill Side 1:58 Jo 1 Country Club Oy Käynnistämissopimus Olenius Arvo kp Höytiönummi 4:190 (4,3 ha) N 106 Muu sopimus Masku Kiinteistöt Oy mm. Alhonmäki 1:187 N 142 Muu sopimus VHL-Kiinteistöt Oy, Aino ja Niilo Ylitalo 2:244 (20 ha), Anttila 1:72 Oj 16 Andbergin kuolinpesä (10 ha) ja Enämäki 1:51 (10 ha) 17

20 YHTEYSTIETOJA Lisätietoja vireillä olevista kaavoitusasioista ja kunnan tonttien myynnistä saa kunnan teknisestä ja ympäristökeskuksesta seuraavilta henkilöiltä: Teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja: Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja Ympäristölautakunnan esittelijä gsm ( ) Teija Hallenberg Maankäyttöteknikko Kunnan tonttien myynti ja kiinteistökaupat, asemakaavat gsm ( ) Kaavoitus- ja kiinteistöpalvelut: Tiina Hartman Maankäyttöinsinööri Maapolitiikka, maanhankinta, etuostoasiat, tontinluovutus gsm ( ) Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti Kaavoituspalveluiden esimies Osayleiskaavat gsm ( ) Matti Hult Kaavasuunnittelija YKS Asemakaavat, ranta-asemakaavat, poikkeamis- ja maisematyölupien sekä lohkomislausuntojen valmistelu, kaavoituksen www-sivut gsm ( ) Tarja Johansson (virkavapaalla) Kaavasuunnittelija Asemakaavat Miia Perätalo Kaavasuunnittelija Asemakaavat gsm ( ) Petra Pelkonen Kaavasuunnittelija Osayleiskaavat, asemakaavat gsm ( ) Johanna Laaksonen Kaavasuunnittelija Asemakaavat gsm ( ) Paula Eerola Maankäyttösihteeri Maankäyttöinsinöörin avustavat tehtävät Kaava-alueiden ulkopuoliset maanvuokra-asiat, maanvuokrarekisterin koordinointi ja kehittäminen puh. (09) Eila Oulujärvi Kaavoitusassistentti Kaavojen piirtäminen puh. (09) Eila Siikanen Suunnitteluavustaja Kaavatiedustelut, karttatilaukset puh. (09) Anne Riikonen Toimistosihteeri Asiakaspalvelu, poikkeamis- ja maisematyölupien tiedustelut ja naapurien kuulemiset sekä teknisen ja ympäristöjohtajan tekemien päätösten toimeenpanot puh. (09) Käyntiosoite: Asemantie 30 Postiosoite: PL 13, NUMMELA Vihdin kunnan puhelinkeskus: (09) Kaavoituksen fax: (09) Sähköpostiosoite: Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Vihdin kunnan internet-kotisivu: Kaavoituksen internet-kotisivujen aloitussivu: 18

21 Ympäristölautakunnan jäsenet vuonna 2011 Jussi Roms, puheenjohtaja Harjutie 2-4 i NUMMELA puh jussi.roms@vihti.fi Henkilökohtaiset varajäsenet Mikko Mäkelä Jokikunnantie VIHTI mikko.makela@vihti.fi Pentti Parjanen, varapuheenjohtaja Vuohenojanpolku NUMMELA puh pentti.parjanen@vihti.fi Merja Juolahti Koskelantie OTALAMPI merja.juolahti@vihti.fi Aili Bertling Karhumäenkuja 1 C NUMMELA puh bertling@kolumbus.fi Heikki Leino Nokkapolku VIHTI heikki.leino@vihti.fi Ritva Hämäläinen Haukipolku HUHMARI puh , (09) ritva.hamalainen@vihti.fi Marko Hynnälä Hynnäläntie NUMMELA marko.hynnala@vihti.fi Esa Mäkinen Lustotie NUMMELA puh esa.makinen@vihti.fi Tiina Eriksson Naaranpajuntie 18 J NUMMELA tiina.eriksson@vihti.fi Jaana Sohlman Haavistontie VIHTI puh. (09) , gsm jaana.sohlman@vihti.fi Eeva Vesterinen Hirninkuja 2 C NUMMELA eeva.vesterinen@vihti.fi Heidi Sume-Hänninen Vanha Myllytie Tervalampi puh heidi.sume-hanninen@vihti.fi Antti Uusitalo Käppöstie NUMMELA antti.uusitalo@vihti.fi 19

22 Kunnanhallituksen edustaja Risto Salmi Isonkiventie VIHTI puh. (09) , gsm salmin@saunalahti.fi Nuorisovaltuuston edustajat Katri Sohlman Haavistontie VIHTI Emma Karrikka Yli-Haakkointie Nummela Lautakunnan esittelijä ja sihteeri Tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää Asemantie 30, NUMMELA gsm ( ) rauno.kujanpaa@vihti.fi Sihteeri Salme Napari Asemantie 30, NUMMELA puh. (09) salme.napari@vihti.fi Muut viranomaiset Uudenmaan ELY-keskus PL 36, HELSINKI Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, HELSINKI Asiakaspalvelu puh Vihdin alueesta vastaavat: Anita Paavola, ylitarkastaja Brita Dahlqvist-Solin, ylitarkastaja Minna Weurlander, tieinsinööri Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, HELSINKI puh. (09) Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Villa Ormnäs Ormnäsintie 3, TAMMISAARI puh

23 21

24 Valokuvat Vihdin kunnan kaavoituspalvelut Viistokuvat SkyFoto Group ja Vihdin kunta Kartat Vihdin kunnan mittaus- ja kaavoituspalvelut Raportin toimitus ja taitto: Petra Pelkonen ja Miia Perätalo Julkaisija: Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistöpalvelut