Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja"

Transkriptio

1 Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen Sanna Kujala Heikki Pohja Artikkeli on julkaistu Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirjassa (Helsinki 2004)

2 2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO Tausta Työttömyysvakuutusrahasto ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan rahoittajana työttömyyskassa etuuden maksajana Tilastoa KORVAUKSEN JA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN YHTEENSOVITTAMINEN TUOMIOISTUINPROSESSISSA Työttömyysvakuutusrahaston kuuleminen ja tuomion toimittaminen sille tiedoksi Yhteensovittaminen: Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittava korvaus Vähennyksen laskeminen Tilapäinen työ ja syy-yhteys Koulutustuki ja koulutuspäiväraha Irtisanomisajan palkka Lomautus Kohtuullistaminen: Korvauksen määrä Taloudelliset ja sosiaaliset olot Loukkaus Maksatustietojen selvittäminen ja yhteistyö kassojen kanssa KORVAUKSEN JA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN YHTEENSOVITTAMINEN SOPIMUKSESSA Velvollisuus kokonaiskorvauksen erittelyyn: Aineellinen ja aineeton vahinko Työttömyysvakuutusrahasto sopimusten valvojana Yhteensovittaminen sopimustilanteissa Kohtuullistaminen ja sopimus Sopimusten toimittaminen Tuomioistuinten vahvistamat sovinnot KEHITTÄMISNÄKÖKOHTIA LÄHTEET 21 TUOMIOISTUIN RATKAISUT 21

3 1. JOHDANTO 3 Tämä artikkeli käsittelee työttömyyspäivärahan vaikutusta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneen korvauksen tuomitsemiseen ja siitä sopimiseen. Kyseessä on siis sosiaalietuuksien ja korvauksen yhteensovittaminen. Artikkeli on kirjoitettu Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) näkökulmasta. Tuomioistuimen käsitellessä yhteensovittamista ovat kuultavina joko Työttömyysvakuutusrahasto tai Kansaneläkelaitos. Näin ollen artikkelissa esitetty koskee soveltuvin osin myös Kansaneläkelaitosta, vaikkei sitä olla erikseen mainittu. Uuden työsopimuslain 1 mukaan työttömyyspäivärahat otetaan huomioon työntekijälle korvausta määrättäessä tai siitä sovittaessa. Täyttä palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään osa työttömyysajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista ja erotus maksetaan Työttömyysvakuutusrahastolle tai Kansaneläkelaitokselle. Yhteensovitus tehdään riippumatta siitä, millä perusteella työsuhde on päätetty 2. Uudessa työsopimuslaissa onkin omaksuttu korvausvelvollisuuden vastuunjaossa seuraavat lähtökohdat: 1. työnantajan täysi vahingonkorvausvelvollisuus, 2. vahingonkorvausoikeudellinen rikastumiskielto, ja 3. periaate, jonka mukaan maksettuihin sosiaalietuuksiin ei jälkikäteen puututa Tausta Vanhan työsopimuslain aikaan korkein oikeus 4 katsoi, että työntekijän saamat työttömyyspäivärahat vähentävät työntekijälle maksettavaa korvausta lähes täysimääräisesti silloin, kun oli kyse lainvastaisen taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisen johdosta tuomittavasta vahingonkorvauksesta. Jos kyseessä oli työntekijän henkilöön liittyvä irtisanominen, työttömyyspäivärahoilla katsottiin 5 olevan osaltaan merkitystä korvauksen määrän kokonaisharkinnassa ansion menetyksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä, mutta niitä ei otettu suoraan vähennyksenä huomioon. 6 Korkeimman oikeuden omaksuma linja esti työntekijää saamasta ylikompensaatiota eli hän ei voinut saada vahingostaan osaksikaan kahdenkertaista korvausta. Ongelmallista oli kuitenkin se, että lainvastaisesti työsopimuksen päättänyt työnantaja ei joutunut maksamaan täyttä korvausta, vaan ainoastaan täyden palkan ja työttömyysajalta maksetun työttömyyspäivärahan erotuksen. Työntekijänsä perusteettomasti irtisanonut työnantaja siis hyötyi siitä, että työttömyysturvajärjestelmän avulla oli huolehdittu työttömäksi jääneen työntekijän toimeentulosta. Työnantajan saama hyöty oli vielä keskimäärin suurempi, jos ko. työntekijä oli liittynyt työttömyyskassaan ja saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. 1 55/2001. Uusi työsopimuslaki tuli voimaan LaVL 18/2000 vp. 3 Tiitinen Kröger 2003, s KKO 1995:215 5 KKO 1997:97 6 Rautiainen Äimälä 2004, s. 307.

4 Työttömyysturvajärjestelmä maksoi siten tavallaan työnantajan puolesta osan korvauksesta. 7 Uudella työsopimuslailla on menettely muutettu oikeudenmukaisemmaksi Työttömyysvakuutusrahasto ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan rahoittajana työttömyyskassa etuuden maksajana Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja sosiaalija terveysministeriön sekä Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. 9 Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan myös työntekijöiden lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista, joiden rahoittamiseen valtio ei lainkaan osallistu. Edellä mainitut etuudet työeläkelisää lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. 10 TVR toimii rahoittajana, mutta etuuden saajia koskevat maksupäätökset tehdään työttömyyskassoissa työttömyysturvalain nojalla. Työttömäksi jäänyt työntekijä hakee ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa siitä työttömyyskassasta, jonka jäsen hän on. Työttömyyskassa käsittelee hakijan hakemuksen ja tekee asiassa päätöksen, jonka nojalla se joko maksaa tai ei maksa hakijalle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. 1.4 Tilastoa Alla oleviin taulukoihin on kerätty tilastotietoa liittyen työsopimuslain 12 luvun 3 :ään. Ensimmäisestä taulukosta ilmenee Työttömyysvakuutusrahaston antamien lausumien lukumäärä sekä rahastolle toimitettujen sopimusten, vahvistettujen sovintojen ja tuomioiden lukumäärät. Taulukosta kaksi ilmenee rahastolle yhteensovittamisen tuloksena maksetut osuudet. 7 Ks. tästä myös LaVL 18/2000 vp. 8 Rautiainen Äimälä 2004, s Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998). 10 Työttömyysvakuutusrahaston toimintakertomus 2003.

5 Taulukko 1 Kpl mennessä TVR:n antamat lausumat Sopimukset* Tuomioistuinten vahvistamat sovinnot* Tuomiot ja päätökset* * TVR:lle kyseisenä vuonna toimitetut (vain lainvoimaiset) Taulukko mennessä TVR:lle TSL 12:3 nojalla maksetut osuudet KORVAUKSEN JA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN YHTEENSOVIT- TAMINEN TUOMIOISTUINPROSESSISSA 2.1 Työttömyysvakuutusrahaston kuuleminen ja tuomion toimittaminen sille tiedoksi Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varattava työttömyysvakuutusrahastolle ja etuuden maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle ja toimitettava asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös sille tiedoksi. Mitä tässä säädetään työttömyysvakuutusrahastosta, koskee vastaavasti kansaneläkelaitosta käsiteltäessä 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua asiaa. (TSL 12:3.3) Eduskunnan lakivaliokunta piti välttämättömänä, että kaikille osapuolille varataan tilaisuus tulla kuulluksi oikeudenkäynnissä. Vain siten tuomioistuin voi velvoittaa työnantajan maksamaan korvauksia Työttömyysvakuutusrahastolle tai Kansaneläkelaitokselle Tämä on keskimäärin 45 lausumaa kuukaudessa. 12 LaVL 18/2000 vp.

6 Tuomioistuimen 13 onkin varattava Työttömyysvakuutusrahastolle sekä etuuden maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi, kun työntekijälle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Mikäli kantaja on saanut peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, on kuultavana vastaavasti Kansaneläkelaitos. Olisi toivottavaa, että kantaja ilmoittaisi kuultavat osoitetietoineen jo haastehakemuksessa Tuomioistuimilla on kirjava käytäntö sen suhteen, missä vaiheessa prosessia Työttömyysvakuutusrahastoa kuullaan. Ääritapauksina voidaan mainita tilanteet, joissa lausumapyyntö lähetetään heti kanteen tultua vireille ja tilanteet, joissa lausumaa pyydetään muutaman päivän tai jopa muutaman tunnin varoitusajalla, jotta tuomio saataisiin annettua. Työttömyysvakuutusrahasto toivoo, että sitä kuultaisiin siinä vaiheessa, kun tapauksen kirjallinen valmistelu on lopetettu ja työttömyyskassaa on ensimmäistä kertaa kuultu. 15 Sopivana vastausaikana TVR pitää 21 päivää eli kolmea viikkoa. Lausumapyynnön lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto tarvitsee haastehakemuksen, vastaajan vastauksen ja työttömyyskassan lausuman. 16 Työttömyysvakuutusrahasto on työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevissa riita-asioissa kuultavan roolissa, koska se rahoittaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 17 Tästä johtuen myös yhteensovittamisen tuloksena syntyvät osuudet tilitetään Työttömyysvakuutusrahastolle. Kun Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyyspäivärahaa yhdessä valtion kanssa, rahasto tilittää saamistaan korvausosuuksista vuosittain niihin sisältyvän valtionosuuden sosiaali- ja terveysministeriölle. 18 Työsopimuslain 12 luvun 3 :n 3. momentilla on velvoitettu tuomioistuin lähettämään lainvoimainen tuomio tai päätös Työttömyysvakuutusrahastolle tiedoksi. Tuomio tai päätös tulee lähettää ilman erillistä pyyntöä ja maksutta Yhteensovittaminen Edellä 2 :n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 1) 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (602/1984) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta; 2) 80 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta peruspäivärahasta; sekä 13 Velvollisuus varata tilaisuus tulla kuulluksi koskee tuomioistuimia kaikissa oikeusasteissa. 14 Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s Joissain tapauksissa tuomioistuimen on kuultava etuuden maksanutta työttömyyskassaa uudestaan ennen tuomioin antamista. 16 Toki myös käräjäoikeuden tekemä yhteenveto tapauksesta käy. 17 Katso edellä kappale Valtiolle tilitettävä osuus oli vuonna ,7 %. 19 Ks. Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993) 2.

7 3) työntekijälle kyseiseltä ajalta työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) nojalla maksettu työmarkkinatuki. (TSL 12:3.1) 7 Työsopimuslain korvausjärjestelmä perustuu työnantajan täyteen korvausvastuuseen. Työntekijän saamat työttömyyspäivärahaetuudet eivät siis vähennä työnantajan korvausvelvollisuutta, vaan työnantaja on määrättävä maksamaan korvauksen määrä kokonaisuudessaan 20. Työnantaja siis vastaa aiheuttamastaan vahingosta hyötymättä siitä, että työntekijä on saanut työttömyysajalta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 21. Toisaalta työntekijää koskee vahingonkorvausoikeudellinen rikastumiskielto. Työttömyyspäivärahan katsotaan osittain korvanneen työntekijälle työttömyydestä aiheutuneen vahingon eli palkkaetujen menetystä eikä vahinkoa tule rikastumiskiellon mukaan korvata kahteen kertaan. Tästä ja työnantajan täydestä vahingonkorvausvastuusta johtuen työnantajan maksettavaksi määrättävästä korvauksesta osa suoritetaan Työttömyysvakuutusrahastolle tai Kansaneläkelaitokselle. 22 Tällä tavoin rahat palautuvat takaisin työttömyysturvajärjestelmään ja niillä rahoitetaan jälleen työttömyysturvaetuuksia. Tilanteissa, joissa työntekijälle on maksettu korvausvelvollisuuteen kohdistuvalta ajalta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, on tehtävän vähennyksen määrä enintään 75 prosenttia vastaavalta ajalta saadusta työttömyyspäivärahasta. Vähentämättä jäävä 25 prosentin osuus vastaa työntekijän maksuosuutta, joka koostuu työttömyyskassan jäsenmaksusta, jolla rahoitetaan 5,5 prosenttia ansioturvan menoista, sekä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. 23 Työttömyysvakuutusrahasto vaatii lausumissaan, että tuomioistuin velvoittaisi työnantajan maksamaan korvauksesta vähennettävälle rahamäärälle viivästyskorkoa korkolain 4 1 mom. mukaisesti siitä lukien, kun on kulunut yksi kuukausi tuomion antopäivästä. Rahaston vaatimus viivästyskorosta on menestynyt melko hyvin Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittava korvaus Työsopimuslain 12 luvun 2 :n 1 momentin mukaan työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työntekijän työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomitaan kokonaiskorvaus. Kokonaiskorvaus voi muodostua työntekijän työttömyydestä ennen tuomiota aiheutuneiden palkkaetujen menetyksen korvaamisesta, työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä syntyneen muun taloudellisen vahingon korvaamisesta 24 ja aineettoman vahingon korvaamisesta. 25 Kokonaiskorvauksen arvioinnin luonteeseen ei kuitenkaan kuulu 20 HE 157/ Tiitinen Kröger 2003, s Tiitinen Kröger 2003, s HE 157/ Esimerkiksi arvioitu tuleva ansionmenetys. 25 HE 157/2000.

8 eri korvausosuuksien erittely sen jälkeen, kun kokonaiskorvauksen määrästä on päätetty. Tästä johtuen työnantajan korvausvelvollisuutta koskevassa tuomiossa ei eritellä, miltä osin korvaus koostuu aineellisen vahingon ja miltä osin aineettoman vahingon korvauksesta. 26 Tuomioistuimen on kuitenkin käytännössä aina harkittava, mikä osuus kokonaiskorvauksesta on luonteeltaan korvausta palkkaetujen menetyksestä ennen tuomiota, koska vain tästä osuudesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava osuus Vähennyksen laskeminen Maksetut työttömyyspäivärahat otetaan huomioon aina tuomion julistamiseen saakka kuitenkin enintään yhtä monelta kuukaudelta/yhtä pitkältä ajalta kuin vastaavasti korvauksessa on korvausta palkkaetujen todellisesta menetyksestä työsuhteen päättymisestä lukien. Mikäli korvaus ei kata palkkaetujen menetystä koko työttömyysajalta, vähennyskin voidaan tehdä vain siltä osin kuin kokonaiskorvaus sisältää korvausta palkkaetujen menetyksestä 28. Esimerkiksi jos työntekijä on ennen tuomion antamista ollut työttömänä 20 kk, mutta tuomioistuin on TSL 12:2:n nojalla päätynyt esimerkiksi työntekijän oman menettelyn (myötävaikutuksen) perusteella 8 kk:n palkkaa vastaavaan korvaukseen, voidaan maksetut työttömyyspäivärahat ottaa vähennystä tehtäessä huomioon enintään 8 kk:n ajalta 29. Jos taas edellisessä tapauksessa kokonaiskorvauksen määräksi arvioidaan 15 kk:n palkkaa vastaava määrä ja korvaukseen sisältyy aineettoman vahingon korvausta 3 kk:n palkkaa vastaava määrä, työttömyyspäivärahat voidaan ottaa huomioon enintään 12 kk:n osalta. 30 Vähennyksen laskemisessa tulisi aina käyttää todellisia työttömyyskassalta saatuja maksutietoja, ei keskimääräistä työttömyyspäivärahan määrää tai arviota. Vähennystä laskettaessa käytetään ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan bruttomäärää 31. Käräjäoikeudet ovat pyytäneet rahastolta kannanottoa siihen, miten rahastolle tuomittava osuus tulisi laskea. Työttömyysvakuutusrahasto esittääkin lausumassaan laskelman perusteluineen siitä, minkä verran rahastolle maksettavan osuuden tulisi pääsäännön mukaan olla Tiitinen Kröger 2003, s Rautiainen Äimälä 2004, s Ks. myös HE 157/2000 Tuomioistuimen tulisi korvauspäätöstä tehdessään vähentää työntekijän palkkaetujen menetyksestä tulevasta korvausosasta tältä ajalta saadusta työttömyysturvasta pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitettu osa. Pykälässä tarkoitettua vähennystä ei sitä vastoin tehtäisi siitä osasta korvausta, joka kohdistuu aineettoman vahingon korvaukseen tai muusta kuin palkkaetujen menetyksestä aiheutuneen taloudellisen vahingon korvaamiseen. 28 LaVL 18/2000 vp. 29 Tiitinen Kröger 2003, s Tiitinen Kröger 2003, s Vakuutusvalvontaviraston tiedote 2/2001, s Laskelma on suuntaa antava, koska se perustuu rahaston sillä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

9 Tilapäinen työ ja syy-yhteys Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan KKO 1981 II 11, ettei työttömyyden aikainen tilapäinen työ katkaise syy-yhteyttä työsuhteen perusteettomaan päättämiseen perustuvaan vahinkoon. KKO 1981 II 11: Työntekijällä, joka työsopimuslain vastaisen irtisanomisen vuoksi työttömäksi jouduttuaan oli ollut tilapäiseksi tarkoitetussa työsuhteessa, oli oikeus saada vahingonkorvausta myös tilapäisen työsuhteen jälkeen jatkuneen työttömyyden johdosta. Tapauksessa A oli ollut työttömänä sekä Hovioikeus velvoitti yhtiön, huomioon ottaen, että se oli suorittanut A:lle palkan saakka, suorittamaan A:lle vahingonkorvausta menetetystä työansiosta 3 kuukaudelta 10 päivältä. Korkein oikeus velvoitti yhtiö B:n suorittamaan A:lle, HO:n tuomiossa todetun maksuvelvollisuuden lisäksi, korvaukseksi jatkuneelta työttömyysajalta kuukausipalkan mukaan laskettuna kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työttömyysvakuutusrahaston näkemyksen mukaan tilapäinen työ voi pidentää tarkasteltavaa ajanjaksoa, kun harkitaan kantajalle maksettavaa korvausta palkkaetujen menetyksestä aiheutuneesta vahingosta. Tällöin vastaavasti myös ajanjakso, jolta työttömyyspäivärahat otetaan huomioon, pitenee. Maksetut työttömyyspäivärahat otetaankin huomioon aina tuomion julistamiseen saakka kuitenkin enintään yhtä monelta kuukaudelta/yhtä pitkältä ajalta kuin vastaavasti vahingonkorvauksessa on korvausta palkkaetujen todellisesta menetyksestä työsuhteen päättymisestä lukien ja ennen tuomiota. Kysymys on siis siitä, kuka on vastuussa tilapäisen työsuhteen jälkeen jatkuneesta työttömyydestä. Vakituisessa työsuhteessa olleen työntekijän saadessa tilapäisen työn tilanne ei ole vielä normalisoitunut eikä syy-yhteys laittoman päättämisen ja siitä seuranneen työttömyyden välillä katkea 33. Mikäli työnantaja ei olisi perusteettomasti päättänyt työntekijän työsuhdetta, ei työntekijä olisi joutunut turvautumaan tilapäiseksi jääneeseen työsuhteeseen. Syy-yhteys työsuhteen perusteettoman päättämisen ja tilapäisen työsuhteen jälkeen jatkuneen työttömyyden välillä on siis olemassa. Voiko sitten tilapäisen työsuhteen työnantaja olla vastuussa tilapäisen työsuhteen päättymisen jälkeisestä työttömyydestä? Ei ainakaan silloin, kun kyseessä on ollut alun alkaen määräaikainen työsuhde. Rautiainen ja Äimälä toteavatkin, ettei työantajan voitane katsoa olevan vastuussa määräaikaisen työsopimuksen alun perin sovitun päättymisajankohdan jälkeen syntyvästä taloudellisesta vahingosta. 34 Näin ollen vastuu on työntekijän vakituisen työsuhteen perusteettomasti päättäneellä työnantajalla. 33 Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s Rautiainen Äimälä 2004, s. 302.

10 2.2.4 Koulutustuki ja koulutuspäiväraha 10 Lain sanamuodon mukaan korvauksesta tehtävä vähennys koskee vain työttömyysturvalaissa tarkoitettua ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa ja peruspäivärahaa ja sen lisäksi työmarkkinatuesta annetun lain nojalla maksettua työmarkkinatukea. Työtuomioistuin on katsonut kyseessä olevan sellaisen poikkeussäännön, jonka on oletettava tulleen tyhjentävästi säännellyksi. Koulutustukea ja koulutuspäivärahaa ei näin ollen oteta huomioon Työttömyysvakuutusrahastolle maksettavaa vähennystä laskettaessa. Koulutustuki ja koulutuspäiväraha vaikuttavat kuitenkin kokonaiskorvauksen määrään Irtisanomisajan palkka Tilanteissa, joissa tuomioistuin velvoittaa työnantajan maksamaan irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta 36, otetaan työttömyyspäivärahat huomioon Työttömyysvakuutusrahastolle maksettavaa vähennystä laskettaessa vasta laskennallisen irtisanomisajan jälkeen alkavalta ajanjaksolta. Tämä johtuu siitä, että irtisanomisajanpalkan maksamisen katsotaan pidentävän työsuhteen laskennallista kestoa. 37 Lisäksi työttömyyskassa saattaa ryhtyä takaisinperintään, mikäli työntekijälle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaavalta ajalta Lomautus Mitä edellä säädetään 2 :n mukaan määrätystä korvauksesta, sovelletaan myös perusteettoman lomauttamisen johdosta 1 :n 1 momentin nojalla määrättyyn vahingonkorvaukseen. (TSL 12:3.5) Työttömyysvakuutusrahasto on kuultavana myös tilanteissa, joissa työntekijä vaatii tuomioistuimessa korvausta perusteettomasta lomautuksesta 39 työsopimuslain 12 luvun 1 :n 1 momenttiin perustuen. Sen mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Lomautuksen yhteydessä syntyy usein samanlainen työttömyyspäivärahojen ja työntekijälle maksettavan korvauksen yhteensovittamistarve kuin työsuhteen päättymisen yhteydessä. Mikäli työntekijälle on maksettu työttömyyspäivärahaa perusteettomaksi todetun lomautuksen ajalta, vähennetään vahingonkorvauksesta 75 % työntekijälle perusteettoman lomautuksen ajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista Työtuomioistuimen tuomio tuomio nro 32. Katso myös Vaasan hovioikeuden tuomio tuomio numero TSL 6: Turun hovioikeus tuomio nro Työttömyysturvalaki 3:5. 39 Työntekijä on lomautettu työsopimuslain 5 luvun 2 :ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti. 40 Vahingonkorvauksen ja työttömyyspäivärahojen yhteensovittamista ei tehdä muiden TSL 12:1:n nojalla korvattavien vahinkojen osalta. Näin ollen muun muassa takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettava vahingonkorvaus jää yhteensovittamisen ulkopuolelle.

11 2.4 Kohtuullistaminen 11 Tuomioistuin voi tehdä korvauksesta 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. (TSL 12:3.2) Vähennyksen kohtuullistaminen pykälän 2 momentin nojalla perustuu tuomioistuimen harkintaan. Tuomioistuin harkitsee sille esitetyn näytön perusteella, onko kohtuullista pienentää vähennettävää määrää tai jättää vähennys tekemättä. 41 Vakuutusvalvontavirasto on lähtenyt ohjeistuksessaan siitä, että vähennyksen jättäminen kokonaan tekemättä on ääritapaus 42. Ensisijaisesti tulisikin arvioida, päästäänkö kohtuulliseen lopputulokseen pienentämällä vähennystä. Kuten lain sanamuodostakin ilmenee, tehdään kohtuullistaminen aina työntekijän hyväksi. Kohtuullistaminen lisää työntekijälle maksettavan korvausosuuden määrää ja pienentää rahastolle maksettavaa osuutta 43. Työnantaja ei siis hyödy siitä, että vähennystä kohtuullistetaan eikä työnantaja myöskään voi edukseen vedota kohtuullistamissäännökseen. Työttömyysvakuutusrahaston kokemuksen mukaan kantajat pyytävät usein Työttömyysvakuutusrahastolle tehtävän vähennyksen kohtuullistamista. Useimmiten haastehakemuksessa esitetyt perustelut ovat vähäisiä. Yleensä tyydytään vain toistamaan työsopimuslain 12 luvun 3 :n kohtuullistamista koskeva säännös. Työttömyysvakuutusrahasto toivoo, että perusteet, joiden nojalla kohtuullistamista pyydetään, tuotaisiin esiin jo haastehakemuksessa. Tällöin rahasto pystyy ottamaan kantaa asiaan. Tuomioistuimet perustelevat kohtuullistamista tuomioissaan nykyisin melko hyvin. Enää vain harvoin näkee tuomioita, joissa TVR on sivuutettu ilman asianmukaisia perusteluita ja perusteita Korvauksen määrä Rahasto on tulkinnut TSL 12 luvun 3 :n 2 momenttia siten, että pieni tai pienehkö korvaus voisi olla yksi huomioon otettavista seikoista katsottaessa vähennyksen pienentäminen tai pois jättäminen kohtuulliseksi. Korvauksen määrä vaikuttaa myös taloudellisten olojen arviointiin. Mikäli työntekijä saa suuren korvauksen, hänen taloudellinen tilanteensa kohenee Työttömyysvakuutusrahastolle tehtävästä vähennyksestä huolimatta. 41 LaVL 18/2000 vp. 42 Vakuutusvalvontaviraston tiedote 2/2001, s Tiitinen Kröger 2003, s Tuomioistuimet ovat ottaneet huomioon muun muassa seuraavanlaisia seikkoja: yksinhuoltajuus, suuri asuntolaina, sairaus, muutto paikkakunnalta toiselle, työsuhde päätetty sairasloman aikana tai raskaudesta johtuen, puolison tulot ja huollettavien määrä sekä tietysti työttömyyden kesto.

12 Taloudelliset ja sosiaaliset olot Hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi todetaan, että työntekijän perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä aiheutuneella työttömyyden pitkittymisellä voisi olla sellainen vaikutus työntekijän taloudelliseen tilanteeseen, että momentin säännös voisi tulla sovellettavaksi. Esimerkkinä arvioinnissa huomioon otettavista seikoista hallituksen esityksessä on mainittu myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrä ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien asema. 45 Työntekijän taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen on oltava niin vaikea, että työttömyyspäivärahan vähentäminen pääsäännön mukaisesti olisi työntekijän kannalta kohtuutonta 46. Kysymys on samantyyppisestä perusteesta kuin työttömyysturvalain 11:10:ssä, jossa säädetään työttömyysturvaetuuksien takaisinperinnästä. 47 Työttömyysturvalain takaisinperintäsäännöstä sovellettaessa näytöksi on hyväksytty esimerkiksi sosiaalilautakunnan vahvistama todistus henkilön tuloista ja varallisuudesta. TSL 12:2.3:n soveltamiskynnys saattaa kuitenkin olla korkeammalla kuin työttömyysturvalain takaisinperintäsäännöksen soveltamiskynnys. Tämä johtuu siitä, että perittäessä työttömyysturvaetuuksia takaisin kysymys on siitä, kuinka suuren summan asianomainen henkilö pystyy kohtuudella maksamaan työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle ilman, että hän joutuu vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. TSL 12:2.3:ia sovellettaessa taas kysymys on siitä, kuinka suuri summa työntekijälle maksetaan. Rahaliikenne kulkee siis toisinpäin. Lisäksi on muistettava, että pääsäännön mukaista vähennystä käytettäessäkin työntekijä saa täyden korvauksen ansionmenetyksestään Loukkaus Lakivaliokunnan lausunnon mukaan kohtuusharkintaa koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi sekä kollektiiviperusteisissa että individuaaliperusteisissa työsuhteen päättämisissä, mutta sen merkitys korostuu individuaaliperusteisissa irtisanomisissa. Tämä johtuu mm. siitä, että arvioitaessa työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen korvausta, huomioon on otettava myös ne olosuhteet, joissa työsuhde on päätetty, sekä yhtäältä työnantajan menettelyn loukkaavuus ja toisaalta työntekijän itsensä antama aihe tai myötävaikutus. Korvaus sisältää tällöin taloudellisen vahingon korvaamisen ohella usein myös korvausta työntekijään kohdistuvasta loukkauksesta. 49 Tulee kuitenkin muistaa, että ensisijaisesti työntekijän kokeman loukkauksen määrä vaikuttaa korvauksen kokonaismäärän suuruuteen HE 157/ Rautiainen Äimälä 2004, s Työttömyysturvalaki 11:10.2: Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä työttömyysetuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. 48 Rautiainen Äimälä 2004, s LaVL 18/2000 vp. 50 TSL 12:2 ja Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 352.

13 Työsuhteen päättäminen on lähes aina työntekijää loukkaava toimenpide. Työttömyysvakuutusrahaston käsityksen mukaan kohtuullistamissäännöstä ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi automaattisesti, vaan sen soveltaminen edellyttää lisäksi, että myös muut säännöksessä mainitut perusteet täyttyvät Maksatustietojen selvittäminen ja yhteistyö kassojen kanssa Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyyskassojen toimintaa, mutta ei maksa korvauksia yksityishenkilöille. Tästä syystä Työttömyysvakuutusrahastolla itsellään ei ole tietoa siitä, onko työntekijälle maksettu työsopimuslain 12 luvun 3 :n 1 momentin 1) kohdassa mainittua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahan maksutiedot perusteineen ovat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan osalta korvausta maksaneella työttömyyskassalla. Työttömyysvakuutusrahasto kuitenkin tarvitsee lausumaansa varten tiedot kantajalle maksetuista työttömyyspäivärahoista. Koska lausumapyyntöjen liitteenä ei yleensä ole työttömyyskassan antamaa lausumaa tai maksatustietoja, pyytää Työttömyysvakuutusrahasto maksatustiedot suoraan kassalta. Tämä toiminta perustuu TVR:n ja kassojen väliseen yhteistyöhön. Työttömyyskassalla ei ole mitään velvollisuutta antaa tietoja. Toivottavaa olisikin, että tuomioistuin liittäisi rahastolle lähetettävään lausumapyyntöön työttömyyskassan antaman lausuman 51 maksutietoineen. 3. KORVAUKSEN JA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN YHTEENSO- VITTAMINEN SOPIMUKSESSA 52 Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, siinä on erikseen mainittava 2 :n nojalla sovittu kokonaiskorvaus sekä siihen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus. Korvauksesta on tehtävä vähennys noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. (TSL 12:3.4) 51 Työsopimuslain 12 luvun 3 :n mukaan tuomioistuimen tulee kuulla myös etuuden maksanutta työttömyyskassaa. 52 Tässä artikkelissa ei käsitellä rajanvetoa työsuhteen päättämisestä korvausta vastaan tehtävien sopimusten ja vahingonkorvausta koskevien sopimusten välillä. Katso tästä rajanvedosta esim. Aarnio Häkkinen Jussila Järvinen Maisonlahti Romo Sollo 2003, s ja Valkonen 2004, s Tässä käsitellään vain sopimuksia, joilla sovitaan työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettavasta vahingonkorvauksesta. Tällaisten sopimusten tunnusmerkeistä voidaan tässä kuitenkin mainita keskeiset: työnantaja on päättänyt työsuhteen tai työntekijä on purkuperusteella purkanut sen, työntekijä on riitauttanut päättämisen laillisuuden, sopimuksessa sovitaan korvauksesta, jonka työnantaja päättämisen vuoksi suorittaa työntekijälle ja sopimusta tehtäessä työsuhde on päättynyt. Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 353.

14 3.1 Velvollisuus kokonaiskorvauksen erittelyyn Aineellinen ja aineeton vahinko Työsopimuslain mukaan osapuolten välisessä sopimuksessa on erikseen mainittava 12 luvun 2 :n nojalla sovittu kokonaiskorvaus sekä siihen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus. Sopimuksessa on siis eriteltävä korvattavan aineellisen vahingon ja aineettoman vahingon määrä 53. Mikäli erittely jätetään tekemättä, on rahastolla mahdollisuus vaatia asiasta selvitystä 54. Hallituksen esityksen mukaan korvauksen suuruutta määrätessä on lähtökohtana pidettävä työntekijälle aiheutuneen aineellisen vahingon määrää. Korvauksen määrää suurentavasti vaikuttaa se, liittyykö työsopimuksen päättämisperusteeseen tai päättämismenettelyyn työntekijän henkilöä loukkaavia piirteitä. Perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä tuomittavan aineettoman vahingon korvauksen tulisi olla sitä suurempi mitä enemmän työntekijää loukkaavia piirteitä tai työnantajan piittaamattomuutta noudattaa lakia asiassa on ilmennyt. 55 Työsopimuslain 12 luvun 2 :n 2 momentissa säädetyistä kriteereistä liittyy osa erityisesti aineettoman vahingon korvaamiseen. Näitä kriteereitä ovat työsuhteen kestoaika, työnantajan menettely sopimusta päätettäessä ja työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. 56 Hallituksen esityksen mukaan aineettoman vahingon määrää arvioidaan muun muassa sillä perusteella, kuinka vakavalla tavalla työsopimuksen perusteeton päättäminen on kohdistunut työntekijän henkilöön loukkaavasti ja missä määrin työnantajan voidaan katsoa työsopimusta päättäessään osoittaneen piittaamattomuutta työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan kohtaan. 57 Käytännössä keskeisin aineettoman vahingon korvaamiseen vaikuttava tekijä on työsopimuksen päättämisen peruste 58. Palkkaetujen menetyksen päälle voi tuskin seurata myös aineetonta korvausta, jos kysymyksessä on riittämättömillä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tapahtunut työsuhteen päättäminen, ilman että työsuhteen päättämiseen sisältyisi työntekijän henkilöä koskevaa loukkausta 59. Jos taasen työsopimuksen päättämisen perusteena ovat olleet riittämättömät työntekijän henkilöön liittyvät seikat, sisältää työsuhteen päättäminen usein myös työntekijän henkilöön liittyvän loukkauksen, jolloin korvaus aineettomasta vahingosta on perusteltu Tiitinen Kröger 2003, s Valkonen 2004, s HE 157/ Rautiainen Äimälä 2004, s HE 157/ Rautiainen Äimälä 2004, s Nieminen 2001, s Rautiainen Äimälä 2004, s. 303.

15 3.1.2 Työttömyysvakuutusrahasto sopimusten valvojana 15 Sopimustilanteissa sopijapuolet voivat käytännössä vaikuttaa vähennettävien työttömyyspäivärahojen määrään merkittävästi sopiessaan, miten korvaussumma jakautuu eri osiin. 61 Sopijapuolien tulee kuitenkin muistaa, että heidän lisäkseen on muitakin intressitahoja eli Työttömyysvakuutusrahasto ja Kansaneläkelaitos. Lakivaliokunnan kannanotto, että vahingonkorvauksista voidaan edelleen sopia, kunhan sopimuksissa otetaan huomioon laissa säädetyt edellytykset 62 ja lainsäätäjän säätämä erittelyvelvollisuus osoittavat, ettei osapuolten sopimusoikeus ole vapaata. 63 Sopijapuolten velvollisuutena on eritellä korvauksen osatekijät todellisten olosuhteiden mukaan. Valtioneuvoston selonteossa työelämästä todetaan, että yhteensovituksen oikeellisuuden harkinta jää kyseisissä tapauksissa Työttömyysvakuutusrahastolle 64. Laissa on kuitenkin jätetty avoimeksi, miten Työttömyysvakuutusrahasto voi reagoida, jos erittely ei selvästikään vastaa todellisuutta. Äimälän ja Rautiaisen mukaan räikeimmissä tapauksissa lienee mahdollista pitää menettelyä rikollisena. 65 Työttömyysvakuutusrahaston näkemyksen mukaan sillä on oikeus ja jopa velvollisuus julkisen intressin valvojana riitauttaa epäsuhtaiset sopimukset, joissa TVR ja näin ollen myös valtio on sivuutettu ja kyseessä saattaa olla lainkiertotarkoituksessa tehty menettely. 66 Valkonen toteaa, ettei osapuolten ole pakko sopia palkkaetujen menetyksestä, vaan sopimus voidaan rajata koskemaan muita perusteita, esimerkiksi korvausta aineettomasta vahingosta. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua lain kiertämiseksi, jos sopimuksessa sovittu aineettoman vahingon määrä on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä tuomioistuin vastaavassa asiassa tuomitsisi. Riippuen osapuolten tarkoituksesta kyseistä osuutta voidaan pitää joko kiertotarkoituksessa solmittuna vähentämissopimuksena tai työttömyyspäivärahaoikeuden estävänä muuna taloudellisena etuutena, jonka työttömyyskassa jaksottaa Yhteensovittaminen sopimustilanteissa Vähennys tehdään lähtökohtaisesti samoja sääntöjä noudattaen kuin tuomioistuinprosessissa. Maksetut työttömyyspäivärahat otetaan huomioon sopimuksen allekirjoittamiseen saakka kuitenkin enintään yhtä monelta kuukaudelta/yhtä pitkältä ajalta kuin vastaavasti korvauksessa on korvausta palkkaetujen todellisesta menetyksestä työsuhteen päättymisestä lukien. Korvauksesta ei siis vähennetä sopimuksen tekemisen jälkeiseltä ajalta mahdollisesti maksettavia työttömyysturvaetuuksia. 61 Rautiainen Äimälä 2004, s LaVL 18/2000 vp. 63 Nieminen 2001, s Valtioneuvoston selonteko työelämästä, s Rautiainen Äimälä 2004, s Rahasto on pyrkinyt ohjaamaan käytäntöä oikeaan suuntaan lähinnä neuvonnan avulla. Se kuitenkin tulee jatkossa, mikäli tarve vaatii, riitauttamaan sopimuksia, mikäli on perusteltu syy epäillä, että kyseessä on lainkiertotapaus. 67 Valkonen 2004, s. 14 ja 17.

16 Sopimusta tehtäessä on selvitettävä työttömyyskassalta, minkä verran työntekijälle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijän tulisikin pyytää kassalta todistus hänelle maksetuista ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista. Selvyyden vuoksi osapuolten tulisi liittää kopio työttömyyskassan antamasta todistuksesta TVR:lle toimitettavaan sopimuskappaleeseen. 16 Mikäli työntekijälle ei ole maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sopimuksen allekirjoitushetkeen mennessä, ei myöskään vähennystä Työttömyysvakuutusrahastolle tehdä. Vähennystä ei tarvitse tehdä, vaikka työntekijä olisikin hakenut ansiopäivärahaa ajalta ennen sopimuksen allekirjoittamista ja olisikin melko varmaa, että työttömyyskassa myöntää etuuden. Tilanne on kuitenkin toinen, jos työttömyyskassa on jo antanut myönteisen päätöksen. Työttömyysvakuutusrahasto katsoo, että vähennys on tuolloin tehtävä, vaikka kassa ei olisikaan vielä maksanut päätöksensä mukaisia etuuksia työntekijälle. 3.3 Kohtuullistaminen ja sopimus Työsopimuslain 12:3 mahdollistaa rahastolle maksettavan osuuden kohtuullistamisen myös sopimustilanteissa. Kohtuullistamisesta sopiminen edellyttää, että tosiasiallisesti on olemassa 3 :n 2 momentin mukaiset syyt. Eli vähennyksen pienentäminen tai poisjättäminen on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. 68 Työttömyysvakuutusrahasto edellyttää, että sopimukseen kirjataan kohtuullistamisen syyt ja perustelut, mikäli sopimuksessa pienennetään tai jätetään kokonaan pois Työttömyysvakuutusrahastolle maksettava vähennys. Pelkkä momentin kirjaaminen sopimukseen, ei ole riittävää. 69 Lakivaliokuntakin on lausunnossaan 70 todennut hallituksen esityksen tarkoituksena olevan, että vahingonkorvauksista voidaan edelleen sopia, kunhan sopimuksissa otetaan huomioon laissa säädetyt edellytykset 71. Lakivaliokunnan kommenttia voitaneenkin tulkita siten, että näissä tilanteissa osapuolilla ei ole täyttä sopimusvapautta. Vähennyksen pienentämisestä tai pois jättämisestä ei voida sopia, ellei siihen ole todellisia ja vahvoja perusteita. Varsinkin tilanteissa, joissa vähennys jätetään kokonaan tekemättä, on sopimukseen syytä liittää esimerkiksi sosiaalilautakunnan lausunto päivärahan saajan varallisuusoloista ja taloudellisesta asemasta Nieminen 2001, s Vastaavasti myös Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 356 ja Valkonen 2004, s. 15. Valkonen tosin huomauttaa, ettei laki sellaisenaan aseta sopimuksen osapuolille vähentämättä jättämisen perustelemisvelvollisuutta. 70 LaVL 18/2000 vp. 71 Kursivointi kirjoittajan lisäämä. 72 Nieminen 2001, s. 15 ja Valkonen 2004, s. 15.

17 Sopimus saattaa tulla myös työttömyyskassan toimesta arvioitavaksi työttömyysturvalain 3 luvun 6 :n 73 kannalta. Vakuutusvalvontavirasto katsoo, että ellei sovintoa vahvisteta tuomioistuimen tuomiolla, on sopimuksen luonteen arviointi työttömyyskassan tehtävä, kuten muulloinkin päivärahaoikeutta harkittaessa. Työttömyyskassa ottaa arvioinnissaan huomioon myös sopijaosapuolten mahdollisen intressin käyttää kohtuullistamista laissa tarkoitettua laajemmin Työttömyysvakuutusrahaston kustannuksella Sopimusten toimittaminen Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan työttömyysvakuutusrahastolle tai kansaneläkelaitokselle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. (TSL 12:3.4) Sopimustilanteissa työnantajaosapuoli vastaa siitä, että sopimuksessa määritelty korvausosuus maksetaan Työttömyysvakuutusrahastolle, ja että sopimusjäljennös toimitetaan rahastolle tiedoksi. Mikään ei kuitenkaan estä muita osapuolia tiedottamasta Työttömyysvakuutusrahastolle sopimuksesta. Näin esimerkiksi myös ao. työntekijä, ammattiliitto tai työttömyyskassa voi tiedottaa sopimuksesta rahastolle. 75 Työttömyysvakuutusrahaston edun valvominen edellyttää sitä, että kaikki työnantajan korvausvelvollisuudesta tehtävät sopimukset lähetetään Työttömyysvakuutusrahastolle tiedoksi. Sopimuksessa tehdyn erittelyn perusteella Työttömyysvakuutusrahastolla on mahdollisuus todeta, miten korvaus jakautuu ja tarpeen vaatiessa ryhtyä valvomaan omaa ja veronmaksajan etua. 76 Sopimus tuleekin aina toimittaa Työttömyysvakuutusrahastolle, mikäli työntekijälle on maksettu ennen sopimuksen allekirjoittamista työttömyyspäivärahaa 77. Sopimus tulee toimittaa, vaikka vähennystä Työttömyysvakuutusrahastolle ei jostain syystä tehtäisikään. 73 Työttömyysturvalaki 3:6: Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Jos työnantajalta saatu taloudellinen etuus on maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen, jaksotus voidaan tehdä taloudellisen etuuden maksamisajankohdasta lukien. Jaksotuksen on tällöin vastattava työsuhteen päättymisestä lukien tehtävää työsuhteen päättymisen jälkeen maksetun etuuden jaksotusta. Etuutena ei oteta huomioon työnantajan järjestämää tai hankkimaa koulutusta. ( /608) 74 Vakuutusvalvontaviraston tiedote 2/2001, s Rahasto tekeekin myös tämän osalta yhteistyötä työttömyyskassojen kanssa. Työttömyyskassat ja myös Vakuutusvalvontavirasto toimittavat heille saapuvista sopimuksista kopiot rahastolle tiedoksi. 76 Nieminen 2001, s Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 356.

18 Tuomioistuinten vahvistamat sovinnot Tiitisen ja Krögerin mukaan, mikäli sovintoon päästään ja tuomioistuin vahvistaa sopimuksen, tulee tuomioistuimen OK 20:3:n 78 mukaan varmistua siitä, että sopimuksella ei loukata julkista intressiä eikä myöskään sopimukseen nähden kolmansien oikeutta. Jos esimerkiksi sopimuksessa on määrätty, että korvaus on kokonaisuudessaan korvausta aineettomasta vahingosta, jolloin saatujen työttömyyspäivärahaosuuksien vähentäminen ei tule kysymykseen, tuomioistuimen on ennen sopimuksen vahvistamista arvioitava sen lainmukaisuus ottaen huomioon TSL 12:3:n säännökset. 79 Oikeustila on epäselvä sen osalta, tulisiko Työttömyysvakuutusrahastoa kuulla ennen sovinnon vahvistamista. Jotkut käräjätuomarit lähettävät sovintoehdotukset rahastoon lausuttaviksi. Koskinen, Nieminen ja Valkonen toteavat, että kuultavan asemassa oleminen voi merkitä sitä, että tuomioistuimen on annettava rahastolle tiedoksi sille vahvistettavaksi jätetty sovinto ja rahasto voi vastustaa vähennyksen tekemistä sovinnossa ennen kuin tuomioistuin vahvistaa sen 80. Koskisen, Niemisen ja Valkosen mukaan ei näet ole selvää, kuuluuko vähennyksestä sopiminen sopimusosapuolten sopimusvapauden piiriin tilanteissa, joissa Työttömyysvakuutusrahasto vastustaa vähennyksestä sopimista. 81 Työttömyysvakuutusrahastolla on syytä vastustaa vähennyksestä sopimista ja vaatia, että siitä määrätään tuomiolla, lähinnä vain niissä tilanteissa, kun sopimusosapuolet sopivat vähennyksen pienentämisestä tai poisjättämisestä ja rahastolla on syytä epäillä, että järjestelyyn on mahdollisesti lähdetty lainkiertotarkoituksessa ja ilman todellisia perusteita. Käytäntö on osoittanut, että osapuolilla on houkutus sopia vähennyksen pienentämisestä tai kokonaan poisjättämistä hyvin kevyin perustein. Sopimusosapuolet eli työntekijä ja työnantaja pääsevät tällä tavoin helposti eräänlaiseen win-win-tilanteeseen kolmannen osapuolen eli rahaston ja valtion kustannuksella. Työttömyysvakuutusrahasto toivookin, että tuomioistuimet kuulisivat rahastoa ennen sovinnon vahvistamista niissä tilanteissa, joissa työntekijä ja työnantaja ovat sopineet Työttömyysvakuutusrahastolle maksettavan osuuden pienentämisestä tai kokonaan pois jättämisestä. Valkonen tulee artikkelissaan siihen tulokseen, että siitä huolimatta, ettei oikeudessa vahvistettu sovinto saa loukata kolmannen osapuolen oikeutta, tuomioistuin ei toisaalta saa ottaa vastaan näyttöä vahvistettavaksi ilmoitetun sovinnon sisällöstä. Sovinto tulee osapuolten vaatimuksesta vahvistaa, ellei sovinnosta ilmene, että se on selvästi vastoin lakia. Hän myös katsoo, ettei rahastoa tarvinne kuulla ennen sovinnon vahvistamista. 78 OK 20:3: Kuninkaan asiamiehellä] ei ole valtaa sovinnon kautta vähentää kruunun oikeutta, ei kahdella riitapuolella kolmannen tahi jonkun muun oikeutta, [eikä talonpojalla veronalaista maata, olkoonpa siitä riita kylän naapurusten taikka eri emäkyläin välillä.] 79 Tiitinen Kröger 2003, s Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s Koskinen Nieminen Valkonen 2003, s. 353.

19 Rahaston mahdollisuus ajaa etuaan voinee perustua vain erilliseen oikeudenkäyntiin. Sovinnon oikeusvoimavaikutus ei ulotu rahastoon, kun sen lakiin perustuvaa oikeutta on loukattu KEHITTÄMISNÄKÖKOHTIA Valtioneuvoston työelämää koskevassa selonteossa todetaan, että korvauksen ja työttömyysetuuksien yhteensovittamista koskevan sääntelyn lähtökohdat ovat sinänsä perustellut, mutta järjestelmän soveltaminen on käytännössä osoittautunut hankalaksi. Säännösten toimivuuden varmistamiseksi ja sääntelyn yksinkertaistamiseksi sääntelyn peruslähtökohtia kuitenkaan muuttamatta olisi selvitystyötä jatkettava. 83 Työsopimuslain seurantatutkimuksen II osaraportin mukaan 45 % vastaajista piti korvauksen ja työttömyyspäivärahojen yhteensovittamista toimivana järjestelynä, huonosti toimivana sitä piti 41 % vastaajista. 84 Tasan puolet vastaajista katsoivat, että yhteensovittaminen on säännelty epäonnistuneella tavalla ja vain 27 % vastaajista katsoi, että yhteensovittaminen on säännelty onnistuneella tavalla. 85 Valtioneuvoston työelämää koskevassa selonteossa todetaan järjestelmän toiminnan kannalta olevan välttämätöntä, että kassan tietojenantovelvollisuudesta säädettäisiin lailla 86. Kassoille tulisikin säätää velvollisuus antaa tietoja sekä tuomioistuimelle, että Työttömyysvakuutusrahastolle. Rahasto on saanut yhteistyöhön perustuen maksutietoja useilta työttömyyskassoilta. Jotkut työttömyyskassat kuitenkin katsovat, etteivät ne voi antaa tietoja rahastolle, jolloin rahaston on pyydettävä tiedot käräjäoikeudelta. Tämä aiheuttaa lisätyötä käräjäoikeuksille sekä hidastaa asian käsittelyä, kun käräjäoikeus joutuu lähettämään rahastolle työttömyyskassan lausuman maksatustietoineen ja pyytämään rahastolta uutta lausumaa. Rahaston asema prosessissa on tällä hetkellä ongelmallinen. Lain mukaan rahasto on kuultavan asemassa, mutta toisaalta rahasto on osuuden saajana. Rahaston rooli onkin käytännössä lähellä asianosaisen asemaa. Työttömyysvakuutusrahaston asemaa tulisi lainsäädännöllä selkeyttää. Toisaalta on otettava huomioon se tosiseikka, ettei rahastolla ole mahdollisuutta/resursseja osallistua tapausten käsittelyyn muuten kuin kirjallisesti. Valtioneuvoston selonteossa työelämästä todetaan, että yhteensovituksen oikeellisuuden harkinta jää sopimustilanteissa Työttömyysvakuutusrahastolle 87. Tätä vaikeuttaa rahaston heikot mahdollisuudet puuttua sopimusten oikeellisuuteen. Sopimisen osalta tulisi säätää selkeämmät ja paremmat säännökset sekä toimiva kontrolli. TVR:lla tulisi olla laissa säännellyt mahdollisuudet puuttua muihinkin kuin räikeimpiin väärinkäytöksiin. Myös sopimusten saaminen rahastoon tulisi jollain tapaa varmistaa. 82 Valkonen 2004, s. 14 siinä mainittuine lähteineen. 83 Valtioneuvoston selonteko työelämästä, s Työsopimuslain seurantatutkimus 2004, s. 74. Vastaajina oli 58 juridista asiantuntijaa. 85 Työsopimuslain seurantatutkimus 2004, s. 75. Vastaajina oli 62 juridista asiantuntijaa. 86 Valtioneuvoston selonteko työelämästä, s Valtioneuvoston selonteko työelämästä, s. 70.

20 20 Laissa voitaisiin säätää sopimusosapuolten velvollisuudesta perustella kokonaiskorvauksen jaottelu aineettoman vahingon korvaukseen ja palkkaetujen menetyksen korvaukseen. Perustelu velvollisuus voisi olla myös silloin, kun rahastolle maksettavaa vähennystä sopimuksessa kohtuullistetaan. Mahdollisesti myös sosiaalilautakunnan lausuntoa varattomuudesta voitaisiin vaatia. Rahasto katsoo tarpeelliseksi, että lailla säädettäisiin velvollisuus liittää rahastolle toimitettavaan sopimukseen liitteeksi työttömyyskassan todistus työntekijälle maksetuista työttömyyspäivärahoista maksatustietoineen sekä työsuhteen irtisanomistai purkuilmoitus. Näiden asiakirjojen avulla rahasto pystyisi varmistamaan ainakin niiltä osin sopimuksen oikeellisuutta. Lopuksi on vielä syytä todetta, että mikäli katsotaan, ettei tuomarilla ole mahdollisuutta tutkia vahvistettavan sovinnon oikeellisuutta, tulisi rahastolle varata tilaisuus tulla kuulluksi tilanteissa, joissa osapuolet ovat sopineet vähennyksen kohtuullistamisesta.

Työsopimuksen päättämiskorvauksen ja työttömyysturvan yhteensovitus tuomioistuimessa

Työsopimuksen päättämiskorvauksen ja työttömyysturvan yhteensovitus tuomioistuimessa Markku Räty Työsopimuksen päättämiskorvauksen ja työttömyysturvan yhteensovitus tuomioistuimessa 1. Johdanto Työsopimuslain (TSL, 55/2001) 12 luvun 2 :ssä säädetään työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Työsuhteen laittoman päättämisen johdosta maksettavien etuuksien ja työttömyysturvan yhteensovitus

Työsuhteen laittoman päättämisen johdosta maksettavien etuuksien ja työttömyysturvan yhteensovitus Työsuhteen laittoman päättämisen johdosta maksettavien etuuksien ja työttömyysturvan yhteensovitus 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Työministeriö Tekijä Työministeriön asettama työryhmä Julkaisun päivämäärä 27.10.2006

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011. Työoikeuden opintojakson kuvioita ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Oikeustieteet Tarmo Miettinen kl-2011 Työoikeuden opintojakson kuvioita TYÖOIKEUDELLISTA KIRJALLISUUTTA - Bruun von Koskull: Työoikeuden perusteet. Talentum 2004 (208 s.). - Hietala

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Päättämissopimus, lähtökohtia päättämissopimuksella työsuhde lakkaa ja irtisanomiseen liittyvät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Sisältö Yleistä omavastuumaksusta... 4 1 Maksuvelvollisuus... 4 1.1 Palkkasumma...4 1.2 Omavastuumaksuprosentti...4 1.3 Omavastuumaksu henkilön lisäpäivämenosta...5

Lisätiedot

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 133/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

Työntekijän lojaliteetti- ja uskollisuusvelvoite

Työntekijän lojaliteetti- ja uskollisuusvelvoite ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 14/689 Hovioikeudenlaamanni Risto Jalanko: Irtisanomisperusteen arvioinnin lähtökohdat Työsopimuslain 7 luvun 1 :n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 Lomituspalvelujen estyminen Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 2 Esitetyt muutokset - Maksujen maksamattomuus LPL 30 b - Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi Lomituspalvelujen

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

Hoidettaessa sopimussuhteeseen liittyviä asioita yhteydenotot on osoitettava ostoliikennesopimuksessa mainitulle sopijapuolen edustajalle.

Hoidettaessa sopimussuhteeseen liittyviä asioita yhteydenotot on osoitettava ostoliikennesopimuksessa mainitulle sopijapuolen edustajalle. Akaan kaupungin kuljetuksia koskeva tarjouspyyntö 23.1.2015 Liite 4 OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULUKULJETUKSET LINJA-AUTOLLA Nämä ehdot otetaan osaksi erikseen tehtävää ostoliikennesopimusta. Ehtoja noudatetaan

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala. Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Sisältö LUKIJALLE / TILL LÄSAREN 3 1 YLEISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUKSESTA 4 2 TYÖTTÖMÄN LISÄPÄIVÄOIKEUS JA SEN RAHOITUS 4 3 TYÖTTÖMYYSTURVAN

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

HE 86/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 86/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Työsuhteen päättämissopimukset käytännössä

Työsuhteen päättämissopimukset käytännössä Työsuhteen päättämissopimukset käytännössä HR Summit Helsinki 25.9.2015 Asianajaja Anu Waaralinna Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 2 Agenda Päättämissopimusten käyttöala Päättämissopimuksen sisältö

Lisätiedot