Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI"

Transkriptio

1 Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI

2 Geoener - Painiitty Rakennusosakeyhtiö Hartela sai mahdollisuuden osallistua GeoEner-hankkeeseen rakennusliike-edustajana Pilottikohteeksi valittiin Painiitty, koska se oli alue, jolla olisi varsin mahdollista hyödyntää lämmöntuotannossa maalämpöä ja koska oli tiedossa sen toteutus aivan lähiaikoina Vaihtoehtoina oli myös kaksi toimitilahanketta Maalämpö soveltuu hyvin vesikiertoisen lattialämmityksen lämmönlähteeksi Tutkimuksessa Painiityn maalämpö olisi kalliolämpöä

3 Maalämmön käyttömahdollisuuksien selvittäminen Geoenerin kautta GTK:n tutkimukset: kallioperän koostumuksen selvitys silmämääräisesti, TRT-mittaus ja kaivokentän mallintaminen, tehtiin sekä pohjoiselle että eteläiselle alueelle VTT:n selvitykset: mm. kustannusvertailut ja hiilijalanjälkilaskelmat TuKKK:n selvitys liiketoimintamallista Muiden kanavien kautta Tutustuminen toteutettuihin yhtiökohtaisiin järjestelmiin LVI-suunnittelijamme ja maalämpötoimittajat

4 Painiityn sijainti Painiitty sijaitsee aivan pääkaupunkiseudun ytimessä Helsingin rajan tuntumassa Linnuntietä alle 10 km Helsingin keskustasta

5 Painiityn laajuus Alue on ollut Hartelan omistuksessa jo yli 20 vuotta Alue sijoittuu olemassa olevan asutuksen keskelle, joten se on laaja täydennysrakentamiskohde Kaavoitus valmistui kesällä 2008 Koko alue 46 ha, josta 21 ha korttelialuetta, 20 ha virkistysaluetta ja 5 ha katualuetta Asuntoja yhteensä ke-m2 N. 900 asuntoa Kerrostaloalueella liitytään kaukolämpöverkostoon, mutta pientaloalueilla voimme käyttää esim. maalämpöä

6 Painiityn kaava ja monimuotoista rakentamista Erillistaloja, paritaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, AP 65% Monimuotoista rakentamista: sekä vapaarahoitteisia asuntoja perustajaurakointina että ns. välimallin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja urakkatuotantona Ensimmäisten pientaloja kerrostalokohteiden rakennustyöt ovat käynnistyneet 2010 keväällä Ensimmäiset asukkaat muuttavat Painiittyyn loppukesällä 2011 Alueelle on kaavoitettu myös ala-asteen koulu ja päiväkoti Rakennuslupa on saatu jo kuudelle ensimmäiselle AP-tontille, joista ensimmäisellä rakentaminen juuri käynnistetty AK-tonteista kahdella on rakennuslupa, ja molempien rakentaminen on aloitettu

7 Painiityn ensimmäisten pientalotonttien suunnittelun lähtökohtia Rakennamme laadukkaita koteja kestäviin järkiratkaisuihin perustuen Suunnitteluratkaisuissa huomioidaan etukäteen teetetty tutkimus tulevien asukkaiden tarpeista ja toiveista Maalämpö sopii imagoltaan hyvin siihen kokonaisuuteen, joka em. tutkimuksella muodostettiin Ensimmäisessä pientaloyhtiössä As Oy Painiitynportti Espoo tulee käyttöön maalämpö, jolla lämmitetään asunnot ja lämmin käyttövesi Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen lattialämmitys Lämmityksen sekä lämpimän ja kylmän käyttöveden mittaus tehdään huoneistokohtaisesti Tehokas LTO-laite kussakin huoneistossa Lämmönkulutuksen mitoitus etupainotteisesti 2010 määräysten mukaan ET-luokka suunnitteluvaiheessa B, tulee olemaan käytännössä A Rakennukset elementtirakentisia (puu- ja betonielementtejä käyttäen), verhoiltu paikalla muuraten Painiityssä kestävän rakentamisen periaatteita toteutuu hyvin jo kuin itsestään järkevästi valittujen suunnitteluratkaisujen ansiosta

8 Ilmakuva lounaasta

9 Ensimmäinen pientaloyhtiö pohjoisella alueella As Oy Painiitynportti Espoo, 2277 hu-m2, 20 as.

10 Eteläisen Painiityn ensimmäinen pientaloyhtiö As Oy Heikunankulma Espoo, 2344 hu-m2, 23 as.

11 GTK:n geoenergiatutkimukset Painiityssä Kohteen geologinen kartoitus + olemassa olevan geologisen tiedon hyödyntäminen Alustavia energiakaivokentän mallinnuksia 2 tutkimuskaivoa mittauksia varten TRT- ja lämpötilamittaukset Tonttien energiakaivokenttien mallintaminen mittaustuloksia hyödyntäen Raportointi Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10 Nina Leppäharju

12 Painiityn geologinen kartoitus Kuvat: T. Turunen, GTK Painiityn pääkivilaji on kvartsimaasälpägneissi Lujaa, graniitinomaista kiveä, joka koostuu samoista päämineraaleista kuin graniitti, eli kvartsista, kalimaasälvästä ja plagioklaasista Pegmatiittigraniittijuonia Graniittinen juonikivi Pääkivilajin ja juonien välissä on paikoin suhteellisen avoimia rakoja, joissa vesi kulkee Kiillegneissiä Välikerroksina, raitoina ja sulkeumina LÄHDE: Turunen, T., Selostus Espoon Painiityn kallioperästä. Työselostus. Geologian tutkimuskeskus. 11 s. Nina Leppäharju

13 Kallioperän ominaisuudet Lämmönjohtavuus Suomessa tyypillisesti 2,25 4,25 W/(m*K). Keskiarvo on 3,24 W/(m*K) (Peltoniemi, 1996). Tarvittava lämpökaivon syvyys [m] ,25 2,5 2,75 3 3,25 3,5 3,75 4 4,25 Lämmönjohtavuus [W/(mK)] Lämpötila Riippuu pääosin ilman lämpötilasta pohjoisuus vaikuttaa selvästi. Geoterminen gradientti nostaa lämpötilaa Suomessa noin 1 C / 100 m. Tarvittava lämpökaivon syvyys [m] Maanpinnan keskilämpötila o C] [ Lähde: Leppäharju, N., Kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavat geofysikaaliset ja geologiset tekijät. Pro gradu työ. Oulun yliopisto. Nina Leppäharju

14 Energiakaivon ominaisuudet Energiakaivon ominaisuudet vaikuttavat kaivon lämpövastukseen (thermal resistance), mm. halkaisija, kaivon täyte (pohjavesi) putkiston tyyppi, putkiston sijainti kaivossa lämmönkeruuneste, virtausnopeus Lämpövastus vaikuttaa kaivon tehokkuuteen Merkittävä vaikutus energiakaivokentän mallinnustulokseen. Todellinen lämpövastus voidaan selvittää ainoastaan TRT-mittauksella. Nina Leppäharju

15 TRT-mittaukset = Thermal Response Test, terminen vastetesti Simuloidaan kallioperän ja energiakaivon muodostaman kokonaisuuden käyttäytymistä energianotossa. Maailmalla vakiintunut menetelmä suurien järjestelmien suunnittelussa. Tuloksista ratkaistaan kallioperän tehollinen lämmönjohtavuus energiakaivon lämpövastus Mittaus kestää tyypillisesti 3 5 vrk. TRT-mittaukset mahdollistavat tarkan ja tapauskohtaisen energiakaivokentän suunnittelun. Nina Leppäharju

16 TRT-mittaukset Painiityssä Painiityn pohjoinen kaivo mitattiin heinäkuussa 2009, 3 vrk. Painiityn eteläinen kaivo mitattiin tammikuussa 2010, 4 vrk. TRT-mittauksen yhteydessä mitattiin tutkimuskaivojen lämpötilat koko syvyydeltä. TULOS Kallioperän lämmönjohtavuus on Painiityssä keskimääräistä parempi! Alue soveltuu hyvin energianottoon. Kuva: I. Martinkauppi, GTK Nina Leppäharju

17 Energiakaivokenttien mallinnus: GTK:n metodi Mallinnuksessa optimoidaan kohteeseen tarvittavien energiakaivojen määrä, syvyys ja sijoitus tapauskohtaisesti maankamaran ja kaivon ominaisuuksien, energiantarpeen sekä pinta-alan mukaan huomioidaan kaivojen vaikutus toisiinsa Mallinnuksen tavoite: kestävä ja oikein mitoitettu energiakaivokenttä Suomessa geoenergiaa käytetään yleensä enemmän rakennuksen lämmittämiseen kuin viilentämiseen kallion lämpötila laskee mallinnuksella varmistetaan, että lämpötila laskee hallitusti Nina Leppäharju

18 Painiityn energiakaivokenttien mallinnus Mallinnuksella tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja Kaivojen maksimisyvyys, erottimet, sijoittaminen Painiityssä kaivojen sijoittaminen on erityisen haasteellista Tonttirajat, rakennukset ja asfalttialueet Painiityn eteläosassa mallinnettiin kolmen vierekkäisen tontin kentät yhdessä Naapuritonttien energiakaivot heikentävät toistensa tehokkuutta Mallinnuksen avulla tämä huomioidaan ennakkoon. Mallinnuksilla tutkittiin kenttien lämpötilan kehittymistä 50 käyttövuoden aikana. Nina Leppäharju

19 Painiityn energiakaivokenttien mallinnus Kaivomäärä Kaivojen sijoitus Kaivojen välimatka [m] Kaivon aktiivisyvyys [m] Yhteissyvyys [m] Painiitynportti x x * x verkko x x x Heikunankulma x x * x U-muoto x x x Heikunanpiha x x * x linja x x x Heikunanpuisto x x * x L-muoto x x x Nina Leppäharju

20 Painiityn alueen kustannusvertailut ja hiilijalanjälkilaskenta GEOENER-seminaari Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola VTT

21 VTT:n osuus Painiityn geoenergiatarkastelussa kahdessa pientalokohteessa laskettiin energiantarve ja tehtiin tarkastelu maalämmön hyödyntämisestä kaukolämpöön verrattuna. Esimerkkikohteet 1. eteläisen alueen Heikunankulman yksikerroksinen talo 2. pohjoisen alueen Painiitynportin kaksikerroksinen talo tilojen lämmitysenergiankulutus laskettiin VTT Talo-ohjelman dynaamisella vuosisimuloinnilla vuoden 2010 rakennusmääräysten mukaisilla rakenteilla lämpimän käyttöveden lämmitysenergiatarve arvioitiin toteutuneen kohteen mitatun kuukausikulutuksen avulla pientaloille laskettiin energiankulutusprofiilit, joiden avulla suunniteltiin ja mitoitettiin geoenergiakonseptit kahdella vaihtoehtoisella maalämpöpumpun mitoituksella: 50 %, tai 70 % maksimitehosta maalämpöratkaisuja verrattiin elinkaarikustannusvertailulla ja elinkaarianalyysilla vaihtoehtoiseen kaukolämpöratkaisuun

22 Esimerkkipientalot Pohjoinen alue: Eteläinen alue: 1. krs 2. krs

23 Kustannustarkastelu, eteläinen pientalo Heikunankulma eteläinen Hartela Kohde: Pientalo 112 huon-m2 Kustannustaso: 2/2010 (Sis. ALV) Nykyarvoanalyysi Energian reaalihintanousu: +4/3 %/v (1-20/21-50 v) Sähkö lämpö Kaukolämpö Maalämpö Kaukolämpö Maalämpö Laskentajakso 20 v 20 v 20 v 50 v 50 v KULUTUKSET MWh/v Kaukolämpöenergia 12,8 Sähkölämpöenergia 12,8 4,0 12,8 4,0 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Primäärienergia MWh/v 9,0 25,7 8,0 Hiilijalanjälki tn-co2/v 3,2 3,2 1,1 INVESTOINTIKUSTANNUS ( /huon-m2) (35) (30) (70) (35) (70) RAHOITUSKUSTANNUS /jakso UUSIMISKUSTANNUS /jakso HUOLTOKUSTANNUS /jakso ENERGIAKUSTANNUS /jakso Kaukolämpö (710 /0-v) Sähkölämpö (380 /0-v) (285) (445) (230) (950) (630) Nykyarvosäästö maalämmöllä ELINKAARIKUSTANNUS /jakso ( /huon-m2)

24 Kustannustarkastelu, pohjoinen pientalo Painiitynportti pohjoinen Hartela Kohde: Pientalo 116 huon-m2 Kustannustaso: 2/2010 (sis. ALV) Nykyarvoanalyysi Energian reaalihintanousu: +4/3 %/v (1-20/21-50 v) Kaukolämpö Sähkölämpö Maa-lämpö Kaukolämpö Maalämpö Laskentajakso 20 v 20 v 20 v 50 v 50 v KULUTUKSET MWh/v Kaukolämpöenergia 13,3 13,3 Sähkölämpöenergia 13,3 4,2 4,2 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Primäärienergia MWh/v 9,4 26,9 8,4 9,4 8,4 Hiilijalanjälki tn-co2/v 3,3 3,3 1,2 3,3 1,2 INVESTOINTIKUSTANNUS ( /huon-m2) (30) (25) (65) (30) (65) RAHOITUSKUSTANNUS /jakso UUSIMISKUSTANNUS /jakso HUOLTOKUSTANNUS /jakso ENERGIAKUSTANNUS /jakso Kaukolämpö (730 /0-v) Sähkölämpö (400 /0-v) /jakso (280) (450) (225) (955) (630) Nykyarvosäästö maalämmöllä Keskim. vuosikustannussäästö ELINKAARIKUSTANNUS ( /huon-m2)

25 Hiilijalanjäljen laskenta hiilijalanjälki ilmoittaa kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen elinkaaren aikana on syntynyt. Tulos ilmoitetaan ratkaisun hiilijalanjälkenä, kg CO2 ekvivalenttina: Hiilijalanjälki (kg CO 2 ekv.) = 1 * CO * CH * N 2 O eteläisen ja pohjoisen talon hiilijalanjälki laskettiin talon lämmitysratkaisujen toteuttamiselle ja materiaalien käytölle sekä ratkaisun energiankulutukselle. Ratkaisuna käytettiin kaukolämpöä (KL) tai maalämpöä (MLP). Maalämpöpumppu mitoitettiin 50 % ja 70 % maksimitehontarpeelle. Laskennalliseksi tarkasteluiäksi valittiin 50 vuotta.

26 Energiantuotantotavan vaikutus hiilijalanjälkeen energiatuotannolla ja erityisesti sähköntuotantotavalla on oleellinen vaikutus ratkaisun hiilijalanjälkeen jos lisääntyvä sähköntarve ajoittuu pakkaskaudelle, jossa omaa sähköntuotannon kapasiteetti ylittyy, joudutaan tuomaan sähköä ulkomailta tai käynnistämään varavoimaloina toimivia erillistuotantolaitoksia, joista suurin osa tuottaa sähköä kivihiililauhdevoimalla Lisääntyvän sähköntarpeen vaikutusta sähköntuotantotapaan tutkittiin neljän skenaarion avulla: skenaario S1 lisääntyvällä sähköntarpeella ei ole vaikutusta nykyiseen sähköntuotantorakenteeseen, sähkökäytön päästönä käytetään keskimääräisen suomalaisen sähkön päästöjä, skenaario S2 sähkönkäyttö aiheuttaa vaikutuksia sähkötuotantoon; pumpun lisälämmityssähkö joudutaan tuottamaan erillisellä kivihiililauhdevoimalla, maalämpöpumpun tarvitsema sähkö tuotetaan keskimääräisellä suomalaisella sähkötuotannolla, skenaario S3 sähkönkäyttö aiheuttaa vaikutuksia sähkötuotantoon; talvella (joulukuu, tammikuu, helmikuu) kaikki sähköntarve tuotetaan kivihiililauhdevoimalla, muulloin käytetään keskimääräistä suomalaista sähköä, skenaario S4 sähkönkäyttö aiheuttaa vaikutuksia sähkötuotantoon; kaikki tarvittava sähkö joudutaan tuottamaan erillisellä kivihiililauhdevoimalla.

27 Energiatuotannon hiilijalanjälki VTT:n laskemat päästöt: g CO 2 ekv / kwh Keskimääräinen suomalainen sähkö 224 Kivihiililauhdevoimalla tuotettu sähkö 966 Keskimääräinen kaukolämpö 210

28 Lämmitysjärjestelmän rakentamisen hiilijalanjälki (CO 2 ekv), eteläinen pientalo Maalämpö, mitoitus 50 % kg Maalämpö, mitoitus 70 % kg Kaukolämpö 56 kg 9 % Maalämpöjärjestelmän rakentamisen hiilijalanjälki (eteläinen pientalo), kg CO 2 ekv. 0,3 % 0,1 % 4,7 % 3 % 3 % Poraus Virtausputki Betonipaino Kylmä-aine Suojaputki (teräs) MLP liitäntäputket 80 % Lämmönvesivaraaja

29 Energiakulutuksen hiilijalanjälki (CO 2 ekv) maalämpöpumppuratkaisussa lisälämmitystarpeen sähkö tuotettu kivihiililauhdevoimalla, muu sähkö keskimääräisellä suomalaisella sähköllä (skenaario S2) Painiitty, lämmitysenergian hiilijalanjälki 50 vuodessa (MLP:n sähköntarve tuotetaan keskimääräisellä suomalaisella sähköllä, lisälämmitystarve lauhdevoimalla) kg CO2 ekv. / 50 a Kaukolämpö MLP, 50 % MLP, 70 % 0 Pohjoinen pientalo Eteläinen pientalo

30 Sähköntuotantoskenaarion vaikutus hiilijalanjälkeen Maalämpöpumpun sähkönkulutuksen hiilijalanjälki, Painiitty (MLP 50 %), eteläinen pientalo, 50a kg CO2 ekv. / 50 a S1 S2 S3 S4 eteläinen pientalo KL S1 -sähkön kulutuksella ei vaikutusta tuotantoon S4 - sähkön kulutuksella oleellinen vaikutus tuotantoon skenaario S1 kaikki sähkö keskimääräistä suomalaista sähköä skenaario S2 lisälämmityssähkö tuotettu kivihiililauhdevoimalla skenaario S3 sähkö tuotettu talvella kivihiililauhdevoimalla skenaario S4 kaikki sähkö tuotettu kivihiililauhdevoimalla

31 Maalämmön sekä suoran sähkölämmityksen hiilijalanjälki tarkastelujaksolla 50 vuotta kg CO2 ekv/ 50a S1 -sähkön kulutuksella ei vaikutusta tuotantoon Maalämmön (MLP 50 %) sekä suoran sähkölämmityksen hiilijalanjälki, Painiityn eteläinen pientalo, tarkastelujakso 50 vuotta maalämpö suora sähkö S1 S2 S3 S4 Sähkötuotannon skenaario S4 - kulutuksella oleellinen vaikutus tuotantoon skenaario S1 kaikki sähkö keskimääräistä suomalaista sähköä skenaario S2 lisälämmityssähkö tuotettu kivihiililauhdevoimalla skenaario S3 sähkö tuotettu talvella kivihiililauhdevoimalla skenaario S4 kaikki sähkö tuotettu kivihiililauhdevoimalla

32 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa

33 Liiketoimintamalli Ulkopuolinen operaattori koko alueelle (Espoo myönteinen uusiutuvalle energialle) Asuntokohtainen ratkaisu (riskien minimointi) Taloyhtiöratkaisu Meidän tapauksessamme kustannustehokkain Riski jaettu tasaisemmin Ulkopuolisista energiahinnoista riippumaton Vastaa laitteistoltaan hyvin kaukolämpöä Ratkaisu perustuu kuitenkin pitkälle samaan tekniikkaan kuin omakotitaloissa, joiden teknisistä ratkaisuista on jo hyvin kokemusta

34 Käytettäväksi valittu maalämpöratkaisu Saatiin maalämpöä hyvin puoltavat tutkimustulokset sekä GTK:n, VTT:n että TuKKK:n osioista Päätettiin ottaa maalämpö käyttöön As Oy Painiitynportissa Taloyhtiökohtainen järjestelmä, jossa kaivokentältä kerätään lämpö lämmönjakohuoneeseen ja jakelu asunnoille kuin kaukolämpöratkaisussa Sekä tilalämmitys että lämmin käyttövesi lämmitetään maalämmöllä, tulistus sähköllä Jäähdytys Simulaatio: ei tarvita välttämättä, vaan viilennystarvetta voitiin vähentää suunnitteluratkaisuilla Tarvittaessa ilmalämpöpumppu asukkaiden omana hankintana Yhtiön ET-luokka tulee käytön myötä olemaan A, vaikka nyt laskentavaiheessa B Mitoitus tehtiin 50 v käyttöajan mukaan tavallisen 25 v sijaan Vastikearviointi tehtiin huolella Konkretian vuoksi asukkaille on kerrottavissa, kuinka suuri osuus tilalämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä järjestyy maalämmöllä Eteläisellä alueella As Oy Heikunankulma samat systeemit, mutta on varauduttu myös mahdolliseen muuhun vaihtoehtoiseen energiamuotoon: aurinkosähkö, aurinkolämpö

35 Tilanne nyt Kunnallistekniikkaa tehty päätien verran, sivukadut vielä kesken Kaukolämpöputket vedetty alueen läpi Asuntojen myyntitilanne on hyvä Asukkaat ovat valveutuneita ja luottavat omakotitaloista hyvää mainetta saaneeseen lämmöntuotantomuotoon Jatkossa Painiityn alueelle on mahdollista tehdä myös monta muuta yhtiötä maalämpöä hyödyntäen, kunhan hyviä kokemuksia kertyy näistä ensimmäisistä toteuttamistamme kohteista As Oy Painiitynportin kaivot on porattu ja putkitettu, liitännät kokoojakaivoihin tehty Ensimmäiset asukkaat muuttavat pilottikohteeseen elokuussa 2011 Myös As Oy Heikunankulma lämpiää maalämmöllä

36 Meidän kylässä on hyvä asua!

37

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy Kiitokset GEOENER Bergans-tiimille VTT: Riikka Holopainen,

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia 13.12.2010 1 Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energiahuollossa GEOENER 2008-2010 Uusia konsepteja energian

Lisätiedot

Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus

Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus Länsi-Suomen yksikkö Y99/9999/2010/9/99 19.3.2010 Kokkola Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus Nina Leppäharju, Tuomo Turunen ja Jarmo Kallio Valokuva: Tuomo Turunen, GTK Geologian

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski

Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Geoener seminaari 1.12.2010 Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Poratek ry. Jukka Stenberg, puheenjohtaja Jouni Lehtonen, Kalliokaivo Oy Poratek ry. Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola, Sakari Pulakka VTT 1 Tiivistelmä Vermoon on suunniteltu kerrostaloaluetta,

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Senaatti-kiinteistöt Palotalo

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä VTT TIEDOTTEITA 2546 Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä VTT TIEDOTTEITA 2546 Riikka

Lisätiedot

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari 25.10.2017 Sami Seuna, Motiva Oy 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille soveltuvat kohteet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 546 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/Vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Geoenergian hyötykäyttö suurkohteissa ja yhdyskuntasuunnittelussa

Geoenergian hyötykäyttö suurkohteissa ja yhdyskuntasuunnittelussa Geoenergian hyötykäyttö suurkohteissa ja yhdyskuntasuunnittelussa 20.8.2009 1 Hyvää tietää taustaksi Uusiutuvan energian osuus nostettava Suomessa 38 % vuoteen 2020 mennessä (nyt 28%) CO2 päästöjä vähennettävä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous 1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Pientalon laadunohjaus ja lämpöpumput Jussi Kummu

Pientalon laadunohjaus ja lämpöpumput Jussi Kummu Pientalon laadunohjaus ja lämpöpumput 4.10.2017 Jussi Kummu Pientalon maalämpö Tilojen lämmitys, käyttöveden lämmitys Lämpöä kerätään energiakaivosta, pintamaasta tai vesistöstä Markkinoilla runsaasti

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot