Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä"

Transkriptio

1 VTT TIEDOTTEITA 2546 Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

2 VTT TIEDOTTEITA 2546 Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

3

4 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2546 Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka

5 ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT 2010 JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Kannen kuva: BERGANS/EKOVERMO/ILLUSTRAATIO/1/2000 Toimitus Leena Ukskoski 2

6 Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka. Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes s. Avainsanat geothermal heating, geothermal cooling, passive house, low-energy house Tiivistelmä Espoon Vermoon on suunniteltu kerrostaloaluetta, jossa hyödynnetään maalämpöä rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Maalämmön hyödyntämistä tarkasteltiin laskemalla esimerkkikerrostalon energiankulutus neljällä eri vaihtoehdolla: 1. passiivitason rakenteet 2. passiivitason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila 3. matalaenergiatason rakenteet 4. matalaenergiatason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila. Tilalämmityksen ja -jäähdytyksen tarve laskettiin dynaamisella simuloinnilla VTT Talo -ohjelmalla. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergiatarve arvioitiin toteutuneen kerrostalokohteen mitatun kuukausikulutuksen avulla. Joka vaihtoehdolle tehtiin seuraava maalämmön hyödyntämistarkastelu: Maalämpöpumppu mitoitettiin 90 %:lle, 70 %:lle, 50 %:lle, 40 %:lle tai 30 %:lle maksimilämmitystehon tarpeesta, ja pumpulle laskettiin kuukausittaiset lämmitys- ja jäähdytysenergiantuotot. Saatujen kuukausiarvojen ja kuukausittaisten maksimitehontarpeiden avulla tehtiin geokentän mallinnus, josta saatiin tarvittava lämpökaivojen määrä ja lämmönkeruuputkiston pituus sekä yhdelle kerrostalolle että alueratkaisulle. Lämmön- ja jäähdytyksentuottojärjestelmille tehtiin elinkaarikustannustarkastelu (LCC), jossa verrattiin maalämpöpumppuratkaisua (maalämmitys ja -viilennys, lisälämmitys sähköllä) kaukolämmitysratkaisuun (kaukolämpö ja kompressorijäähdytys). Laskentajakson pituus oli 20 vuotta ja laskennassa käytetty laskentakorko 6 %. Energian hinnan vuotuiselle nousulle (eskalaatiolle) käytettiin kahta skenaariota: 1) maltillinen: lämpöenergian hinnan eskalaatio 2 %, sähköenergian 3 % 2) nopea: lämpöenergian hinnan eskalaatio 4 %, sähköenergian 5 %. Elinkaarikustannustarkastelussa huomioitiin vain lämmön- ja jäähdytyksentuottojärjestelmän kustannukset, koska lämmön ja jäähdytyksen jakeluverkostot ovat samat molemmille ratkaisuille. Elinkaarikustannustarkastelun mukaan maalämpö on kaikilla mitoitussuhteilla edullisempi vaihtoehto. Maalämpöratkaisulle matalimmat elinkaarikustannukset saadaan tilanteessa, jossa maalämpöpumpun mitoitussuhde on 50 % tarvittavasta maksimitehosta. Elinkaarikustannustarkastelu tehtiin lisäksi maalämpö- ja kaukolämpöratkaisuille ilman jäähdytystä sekä maltillisella että nopealla energian hinnannoususkenaariolla 20 vuoden ajalle. Maalämpö on myös ilman jäähdytystä edullisin vaihtoehto. 3

7 Elinkaarianalyysitarkastelu (LCA) tehtiin samalle kerrostalolle passiivi- ja matalaenergiatason rakenteilla joko maalämpö- tai kaukolämpöratkaisulla. Tarkastelussa maalämpöpumpun mitoitussuhde oli 50 % tarvittavasta maksimitehosta. Elinkaarianalyysin tuloksena oli hiilijalanjälki 50 vuoden tarkastelujaksolle. Kaukolämpöratkaisujen laskennassa käytettiin ominaispäästökertoimena Espoon kaukolämpötuotannon hiilijalanjälkeä. Maalämpöpumppuratkaisuissa päästöjen laskenta perustui skenaariotarkasteluun riippuen siitä, vaikuttaako lisääntyvä sähköntarve Suomen sähköntuotannon rakenteeseen paljon tai vähän. Tätä varten laskettiin hiilijalanjälkitulokset keskimääräiselle suomalaiselle sähköntuotannolle sekä kivihiililauhdetuotannolle, jolla korvataan lisääntynyt sähkönkysyntä, kun muut tuotantokapasiteetit ovat jo käytössä. Käytetyt skenaariot olivat: Skenaario 1 Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö sekä mitoitustehosta (50 %) johtuva lisälämmitystarve tuotetaan keskimääräisellä Suomalaisella sähköllä. Skenaario 2 Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö (pumpun sähköntarve) tuotetaan keskimääräisellä suomalaisella sähköllä ja lisälämmitystarve lauhdevoimalla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella). Skenaario 3 Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö (pumpun sähköntarve sekä lisälämmitystarve) talvikuukausina (joulukuu, tammikuu, helmikuu) tuotetaan 100 % lauhdetuotannolla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella), muulloin keskimääräisellä suomalaisella sähköllä. Skenaario 4 Kaikki maalämpöpumpun tarvitsema sähkö sekä lisälämmitys tuotetaan 100 % lauhdetuotannolla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella). Tarkastelu tehtiin passiivitalon rakenteilla. Skenaarioilla 1 ja 2 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli alle puolet kaukolämpöratkaisun hiilijalanjäljestä. Skenaariolla 3 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli hieman pienempi kuin kaukolämpöratkaisun. Skenaariolla 4 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli lähes kaksi kertaa isompi kuin kaukolämpöratkaisun hiilijalanjälki. Verrattaessa vain kerrostalon rakenneratkaisuita elinkaarianalyysitarkastelun mukaan passiivitason rakenteet lisäsivät kerrostalon hiilijalanjälkeä vain vähän (< 10 %) verrattuna matalaenergiatason rakenteisiin. Kun otettiin lisäksi huomioon käytönaikainen energiankulutus sekä rakenteiden korjaukset 50 vuoden ajalta, passiivitalon kokonaishiilijalanjälki on pienempi (noin 20 %) kuin matalaenergiatalon hiilijalanjälki. Tämän tarkastelun lämmitysvaihtoehtona oli kaukolämpö. Maalämpö- ja kaukolämpöratkaisujen hiilijalanjäljen edullisuus riippuu siitä, miten Suomen sähköntuotanto tulee kehittymään. Tällä hetkellä sähkön kysyntä Suomessa ylittää tuotannon. Lisääntyvä sähköntarve joko ostetaan ulkomailta tai tuotetaan erillisillä lauhdevoimaloilla, joissa hiilijalanjälki on suuri. Maalämpöpumpun sähköntarpeen vaikutuksen suuruus hiililauhdetuotantoon vaikuttaa siihen, menetetäänkö maalämpöpumppuratkaisun tehokkuushyöty hiilijalanjälkitarkastelussa kokonaan tai vain osittain. Toisaalta, jos Suomen sähköntuotanto lähitulevaisuudessa kehittyy ja muuttuu omavaraiseksi, uusiutuvia energialähteitä otetaan enemmän käyttöön ja uusia ydinvoimaloita rakennetaan, tulos on paljon myönteisempi maalämpöratkaisujen sähkönkäytön osalta. 4

8 Alkusanat Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energiahuollossa (GEOENER) -projekti on Tekesin rahoittamaan Kestävä yhdyskunta teknologiaohjelmaan kuuluva ryhmähanke. Hankkeen tarkoituksena on edistää uusiutuvan, tuontipolttoaineita säästävän ja kestävää kehitystä tukevan maa- ja kalliolämmön (geoenergian) käyttöä Suomessa ja luoda alalle sellaista soveltavaa tutkimusta/osaamista, joka on suomalaisten yritysten hyödynnettävissä niiden kotimaisessa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Hankkeessa kuvataan eri geoenergiajärjestelmien toteutusratkaisuja kohde-esimerkkien avulla ja arvioidaan järjestelmien toimivuutta. Julkaisussa tarkastellaan Espoon Vermoon suunnitellun maalämpöä hyödyntävän esimerkkikerrostalon toimivuutta eri maalämmön mitoitusosuuksilla. Maalämpöratkaisua verrataan kaukolämpöratkaisuun sekä elinkaarikustannusten että hiilijalanjäljen osalta. 5

9 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Alkusanat Johdanto ja tavoite Kohteen kuvaus Rakenneratkaisut Ilmanvaihto Tilalämmitys ja -jäähdytys Sisäiset kuormat Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve Lämpimän käyttöveden lämmitystarve Maalämpöpumpun mitoitus Lämmitys- ja jäähdytysteho Lämmitysenergian kuukausituotto Jäähdytysenergian kuukausituotto Geokentän mallinnus Geoenergiakaivojen mitoitus yhdelle kerrostalolle Geoenergiajärjestelmän kytkentä Elinkaarikustannuslaskenta, LCC Laskennan perusteet LCC-elinkaarikustannusvertailu Hiilijalanjälkilaskenta Laskennan perusta Energiantuotannon hiilijalanjälki Keskimääräisen sähkön ja kaukolämmön hiilijalanjälki Erillisellä lauhdetuotannolla tuotetun sähkön hiilijalanjälki Espoon kaukolämpö Energiatuotannon kehitysnäkymät ja sähkön hiilijalanjälki Energiankulutuksen hiilijalanjälkitulokset Rakennuksen hiilijalanjälki GeoEner-liiketoimintamalli

10 1. Johdanto ja tavoite 1. Johdanto ja tavoite Espoon Vermoon on suunniteltu kerrostaloaluetta, jossa hyödynnetään maalämpöä rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Rakennuksissa on lattialämmitys ja kattojäähdytys. Esimerkkikerrostalon tilojen lämmitys- ja jäähdytysenergiankulutus lasketaan VTT Talo -ohjelman dynaamisella vuosisimuloinnilla neljällä eri vaihtoehdolla: 1. passiivitason rakenteet 2. passiivitason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila 3. matalaenergiatason rakenteet 4. matalaenergiatason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergiatarve arvioidaan toteutuneen kerrostalokohteen mitatun kuukausikulutuksen avulla. Jokaiselle vaihtoehdolle lasketaan energiankulutusprofiilit, joiden avulla on mahdollista suunnitella ja mitoittaa geoenergiakonseptit erityyppisille talotekniikkaratkaisuille. Lisäksi tehdään elinkaarikustannusvertailu ja elinkaarianalyysi, jossa maalämpöpumppu-ratkaisua verrataan vaihtoehtoiseen kaukolämpö- ja kompressorijäähdytysratkaisuun. Elinkaaritarkasteluja tullaan hyödyntämään liiketoimintamallien kehittämisessä. 7

11 1. Johdanto ja tavoite GeoEner kokonaistarkastelu elinkaariedullisuus Liiketoimintamallit VTT Talo tunnittainen tilalämmitys- ja tilajäähdytystarve, W GEO-järjestelmälaskenta (excel) MLP-mitoitus halutulle teho-osuudelle, MLP:n lämpö- ja kylmäkertoimien tarkennus suunnittelulämpötilassa, käyttöveden lämmöntarve, lämmitysenergian ja sähkönkulutus, energiakaivojen alustavat simuloinnit kirja-arvoilla, LCC ja LCA-laskenta Maaperästä tarvittava lämmitysja jäähdytysenergia, sekä lämpötilarajat, MLP:n lämpö- ja kylmäkertoimet Energiakaivojen määrät, syvyydet ja sijainti maaperäanalyysi (GTK) Maa-/kallioperätietojen tarkennus, TRT-mittaus: lämpötila, lämmönjohtavuus, geoterminen gradientti, pohjavesivaikutus. Kaivojen energiatehokkkuus (HEX) Geo-kentän mallinnus (VTT ja GTK) MLP = maalämpöpumppu Kuva 1. Maalämmön hyödyntämistarkastelu. 8

12 2. Kohteen kuvaus 2. Kohteen kuvaus Espoon Perkkaalle suunniteltavalle uudelle rakennusalueelle on tarkoitus kaavoittaa noin k-m 2 liike- ja asuinkerrosalaa (Kuva 2). Tässä tarkastelussa arvioidaan geoenergian käyttömahdollisuutta kaavoitettavan alueen asuinkiinteistöjen energiahuollossa. Kuva 2. Bergans-pilotti, kaavoitettava asuinalue. Geoenergiatarkastelua ja konseptimitoitusta varten suunniteltiin mallikerrostalo sekä matalaenergiaettä passiivienergiarakenteilla. Bergans-mallikerrostalossa on viidessä kerroksessa kerrosalaa yhteensä m 2 ja huoneistoalaa m 2. Rakennustilavuus on rak-m 3. Yhden kerroksen seinäkorkeus on 2,6 m, huoneistoja on 29 kpl ja niiden keskikoko on 54,9 m 2. Asukkaita on 40 henkilöä. Huoneistoista 19 on yksiöitä, yhdeksän kaksiota ja yksi kolmio. Ensimmäisessä kerroksessa on varastohuone, jonka pinta-ala on 12,9 m 2. Varastoa tarkastellaan kahdella käyttölämpötilalla: + 17 C tai + 10 C (kylmävarasto). Pohjakerroksessa on varastohuone ja viisi asuntoa (Kuva 3), kerroksissa on kussakin 6 asuntoa (Kuva 4). 9

13 2. Kohteen kuvaus Kuva 3. Pohjakerros. Kuva 4. Kerrosten pohjakuva. Asuntojen huoneistoalat vaihtelevat välillä 40,3 97,5 m 2 (Taulukko 1). Asukkaita on yksiöissä yksi, kaksioissa kaksi ja kolmiossa kolme asukasta. 10

14 2. Kohteen kuvaus Taulukko 1. Tilojen nettopinta-alat. Pinta-ala, m 2 1. krs: yksiö 1 46,3 1. krs: yksiö 2 46,3 1. krs: yksiö 3 40,3 1. krs: kaksio 70,1 1. krs: kolmio 97,5 1. krs: varasto 12,9 1. krs: porras 56,4 1. krs yhteensä 369, krs: yksiö 1 46, krs: yksiö 2 46, krs: yksiö 3 40, krs: yksiö 4 48, krs: kaksio 1 72, krs: kaksio 2 68, krs: porrashuone 39, krs yhteensä /krs 367,2 Rakennus yhteensä Huoneistopinta-ala yhteensä Rakenneratkaisut Kerrostalon energiantarve laskettiin sekä passiivitason että matalaenergiatason rakenteilla (Taulukko 2). Kylmävaraston ympärillä olevan väliseinä on lämpöeristetty 2 x 200 mm mineraalivillakerroksella. Huoneistojen välisissä väliseinissä on 2 x 65 mm mineraalivillaeristys. Molempien ratkaisujen vaipan ilmavuotoluku n50 on 0.6 1/h (vaihtoa tunnissa). Taulukko 2. Passiivitalon ja matalaenergiatalon U-arvot. Rakenne ja kokonaispaksuus Alapohja AP 850 mm Ulkoseinä US 550 mm Väliseinä VS 205 mm Yläpohja YP 822 mm Passiivitalon U-arvo, W/m 2 K Matalaenergiatalon U-arvo, W/m 2 K 0,122 0,150 0,078 0,140 0,278 0,278 0,071 0,100 Ikkunat 0,76 0,9 Ovet 0,74 0,74 11

15 2. Kohteen kuvaus 2.2 Ilmanvaihto Kerrostalossa on huoneistokohtainen ilmanvaihto seinäpuhalluksella. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on 75 % passiivitalolle ja 70 % matalaenergiatalolle. Lämmöntalteenottolaitteena on pyörivä kenno. Ilmanvaihto mitoitettiin SMRK D5:n mukaan. Koko rakennuksen tuloilmavirta oli 762 dm 3 /s ja poistoilmavirta 803 dm 3 /s (Taulukko 3). Taulukko 3. Laskennassa käytetyt ilmavirrat tiloittain. Tuloilmavirta (SRMK), dm 3 /s Poistoilmavirta (SRMK), dm 3 /s 1. krs: yksiö 1 19,0 20,4 1. krs: yksiö 2 19,0 20,4 1. krs: yksiö 3 16,6 17,7 1. krs: kaksio 28,9 30,9 1. krs: kolmio 40,1 42,9 1. krs: varasto 2,6 2,6 1. krs: porras 23,2 22,6 1. krs yhteensä krs: yksiö 1 19,1 20, krs: yksiö 2 19,1 20, krs: yksiö 3 20,1 21, krs: yksiö 4 16,7 17, krs: kaksio 1 30,7 32, krs: kaksio 2 29,0 30, krs: porrashuone 18,4 17, krs yhteensä /krs Rakennus yhteensä Tilalämmitys ja -jäähdytys Lämmitykselle ja jäähdytykselle asetetut tavoitelämpötilat olivat samat molemmissa rakenneratkaisuissa, mutta 1. kerroksen varastohuoneelle käytettiin kylmävarasto-vaihtoehdossa asetuslämpötilaa 10 C. Taulukko 4. Lämmityksen ja jäähdytyksen asetusarvot eri tiloille. Tila Lämmityksen asetuslämpötila, C Jäähdytyksen asetuslämpötila, C huoneistot porrashuone 17 ei jäähdytystä varasto / kylmävarasto 17 tai 8 (kylmävarasto) ei jäähdytystä tai 10 (kylmävarasto) Rakennus sijaitsee Espoon Vermossa. Simuloinnissa käytettiin Helsinki-Vantaan säätiedostoa. 12

16 2. Kohteen kuvaus 2.4 Sisäiset kuormat Sisäisten kuormien laskennassa käytetyt huoneistokohtaiset laitesähkönkulutukset määritettiin yksiöille, kaksioille ja kolmiolle (Taulukko 5). Taulukko 5. Huoneistokohtaiset laitesähkönkulutukset. Tila Laitekuorma Vuotuinen kulutus, kwh Yksiö Kaksio Kolmio valaistus astianpesu jääkaappi-pakastin liesi PC viihde pyykinpesu yhteensä: valaistus astianpesu jääkaappi-pakastin liesi PC viihde pyykinpesu yhteensä: valaistus astianpesu jääkaappi-viileä pakastin liesi PC viihde pyykinpesu yhteensä: Porrashuone valaistus 429 Koko rakennus Koko rakennuksen vuotuiset sisäiset kuormat ovat 55,6 MWh eli bruttoalaa kohden 26,2 kwh/brm 2. 13

17 3. Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve 3. Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystarpeen laskenta tehtiin dynaamisella VTT Talo -simulointiohjelmalla. Eri tilojen mitoituslämmitystehot mitoituslämpötilassa -26 C laskettiin passiivirakenteilla ja matalaenergiarakenteilla (Taulukot 6 ja 7). Taulukko 6. Tilojen mitoituslämmitystehot passiivirakenteilla. Mitoituslämmitysteho, W Mitoituslämmitysteho, W/m 2 1. krs: yksiö ,2 1. krs: yksiö ,1 1. krs: yksiö ,4 1. krs: kaksio ,5 1. krs: kolmio ,3 1. krs: varasto 66 5,1 1. krs: porrashuone 0 0,0 1. krs: yhteensä keskiarvo 12, krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: kaksio , krs: kaksio , krs: porrashuone krs: yhteensä / krs keskiarvo 11,4 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,6 5. krs: yksiö ,7 5. krs: kaksio ,8 5. krs: kaksio ,2 5. krs: porrashuone krs: yhteensä keskiarvo 16,1 Koko rakennus keskiarvo 12,6 14

18 3. Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve Taulukko 7. Tilojen mitoituslämmitystehot matalaenergiarakenteilla. Mitoituslämmitysteho, W Mitoituslämmitysteho, W/m 2 1. krs: yksiö ,4 1. krs: yksiö ,4 1. krs: yksiö ,0 1. krs: kaksio ,9 1. krs: kolmio ,6 1. krs: varasto ,2 1. krs: porrashuone krs: yhteensä keskiarvo 16, krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: kaksio , krs: kaksio , krs: porrashuone krs: yhteensä / krs keskiarvo 15,7 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,3 5. krs: yksiö ,8 5. krs: kaksio ,0 5. krs: kaksio ,4 5. krs: porrashuone krs: yhteensä keskiarvo 22,1 Koko rakennus keskiarvo 17,1 VTT Talolla dynaamisesti simuloitu rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon vuotuinen lämmitysenergiankulutus laskettiin eri rakenne- ja jäähdytysratkaisuille (Taulukko 8). Lämmönjakojärjestelmän häviöiksi arvioitiin 15 % 1. kerroksen lämmitysenergiantarpeesta. Taulukko 8. Eri rakenne- ja jäähdytysratkaisuiden vuotuinen tilalämmityksen ja -jäähdytyksen energiankulutus. Lämmitys, MWh/a Lämmitys, kwh/brm 2,a Jäähdytys, MWh/a Jäähdytys, kwh/brm 2,a Passiivirakenteet, varasto 17 C 20,7 9,7 0,35 0,2 Passiivirakenteet, varasto 10 C 23,8 11,2 4,1 1,9 Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C 42,3 19,9 0,49 0,2 Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C 46,2 21,8 4,1 1,9 15

19 4. Lämpimän käyttöveden lämmitystarve 4. Lämpimän käyttöveden lämmitystarve Käyttöveden lämmitysenergiantarvetta arvioitiin mitatun kohteen perusteella 1. Mitattu kohde on pienkerrostalo, jossa on 18 asuntoa ja yhteensä 41 asukasta. Asunnot ovat omistusasuntoja. Lämpimälle käyttövedelle on laskettu maalämpöratkaisun LKV-varaajasta johtuen 1 tunnin keskimääräinen tehontarve. Tunnittainen maksimitehontarve on 32 kw (Kuva 5). Kuukausittainen lämpimän käyttöveden energiankulutus on kwh ja vuotuinen 60,4 MWh. LKV lämmityksen keskiteho 60 min välein Lämmitysteho, kw Kuva 5. Lämpimän käyttöveden lämmitystehontarve, laskennassa käytetty esimerkkikuukausi. 1 Koivuniemi J. Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama ja lämpötilakriteerit veden mikrobiologisen laadun kannalta kaukolämmitetyissä asuinrakennuksissa. Diplomityö. TKK Konetekniikan osasto (Mitattu kohde K14) 16

20 5. Maalämpöpumpun mitoitus 5. Maalämpöpumpun mitoitus 5.1 Lämmitys- ja jäähdytysteho Maalämpöpumppu mitoitettiin energiankulutuslaskelmien avulla siten, että pumpun maksimituotto on 90 %, 70 %, 50 %, 40 % tai 30 % rakennuksen tilalämmityksen ja käyttöveden lämmityksen yhteenlasketusta maksimilämmitystehosta (Taulukko 9). Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehoksi on oletettu 2/3 maksimilämmitystehosta (Taulukko 10, tietolähde: Lämpöässä). Taulukko 9. Eri ratkaisuiden lämmitystehot eri maalämpöpumppumitoituksilla. Passiivirakenteet, varasto 17 C Passiivirakenteet, varasto 10 C Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C Tilalämmitys ja LKV, max teho, kw Tilalämmitys ja LKV, keskimäär. teho, kw MLP max lämmitysteho, kw (mit. 90 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 70 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 50 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 40 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 30 %) Taulukko 10. Eri ratkaisuiden jäähdytystehot. Passiivirakenteet, varasto 17 C Passiivirakenteet, varasto 10 C Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 90 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 70 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 50 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 40 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 30 %) 24,7 19,2 13,7 10,9 8,2 24,9 19,3 13,8 11,1 8,3 28,5 22,2 15,5 12,7 9,5 28,8 22,4 16,0 12,8 9,6 17

21 5. Maalämpöpumpun mitoitus Geokentän mitoitusta varten laskettiin tarvittavat kuukausittaiset maalämpöpumpulta saatavat lämmitysja jäähdytysenergiantarpeet passiivi- ja matalaenergiavaihtoehdoilla. Taulukoissa esitettyjä energiankulutus- ja tehoarvoja käytettiin geoenergiakonseptien mitoituksessa. 5.2 Lämmitysenergian kuukausituotto Taulukko 11. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 17 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi Taulukko 12. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö passiivirakennuksessa, varastolämpötila 17 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi

22 5. Maalämpöpumpun mitoitus Taulukko 13. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 10 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi Taulukko 14. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö passiivirakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi

23 5. Maalämpöpumpun mitoitus Taulukko 15. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 17 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi Taulukko 16. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö matalaenergiarakennuksessa, varastolämpötila 17 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi

24 5. Maalämpöpumpun mitoitus Taulukko 17. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 10 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi Taulukko 18. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö matalaenergiarakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä / vuosi

25 5. Maalämpöpumpun mitoitus Taulukko 19. Tarvittava lisälämmitysenergia eri vaihtoehdoilla. MLPmitoitus 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % Tarvittava lisälämmitys-energia, kwh/a Lisälämmitysenergian osuus vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta Passiivirakenteet, varasto 17 C 12 0,02 % Passiivirakenteet, varasto 10 C 12 0,02 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C 14 0,02 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C 14 0,02 % Passiivirakenteet, varasto 17 C 183 0,3 % Passiivirakenteet, varasto 10 C % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C 237 0,3 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C 244 0,3 % Passiivirakenteet, varasto 17 C ,9 % Passiivirakenteet, varasto 10 C ,9 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C ,4 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C ,4 % Passiivirakenteet, varasto 17 C ,0 % Passiivirakenteet, varasto 10 C ,0 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C ,7 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C ,7 % Passiivirakenteet, varasto 17 C ,4 % Passiivirakenteet, varasto 10 C ,5 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C ,8 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C ,9 % 5.3 Jäähdytysenergian kuukausituotto Taulukko 20. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 17 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Lisäjäähd

26 5. Maalämpöpumpun mitoitus Taulukko 21. Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehontarpeet (W) passiivirakennuksessa, varastolämpötila 17 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Taulukko 22. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 10 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Lisäjäähd

27 5. Maalämpöpumpun mitoitus Taulukko 23. Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehontarpeet (W) passiivirakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Taulukko 24. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 17 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Lisäjäähd

Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola, Sakari Pulakka VTT 1 Tiivistelmä Vermoon on suunniteltu kerrostaloaluetta,

Lisätiedot

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy Kiitokset GEOENER Bergans-tiimille VTT: Riikka Holopainen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI

Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI Geoener - Painiitty Rakennusosakeyhtiö Hartela sai mahdollisuuden osallistua GeoEner-hankkeeseen rakennusliike-edustajana Pilottikohteeksi valittiin Painiitty, koska

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Maalämpö lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöissä ja pk-yrityksissä Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen

Lisätiedot

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Energiatuotannon ja käytön yhteensovittaminen Rakentamisen ohjauksen haasteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Primäärienergiatarkastelun käytännön merkitys Jarek

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia 13.12.2010 1 Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energiahuollossa GEOENER 2008-2010 Uusia konsepteja energian

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Passiivirakentamisen haasteet

Passiivirakentamisen haasteet Energiatehokas Pirkanmaa hanke -kuntaseminaari TAKK 16.12.2010 Rakennustuotanto ja -talous Passiivirakentamisen haasteet Juhani Heljo laboratorioinsinööri, tutkija Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetun

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ

MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MEILAHDEN SAIRAALAN POTILASTORNI SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 7.2.2013 PORI MEILAHDEN POTILASTORNI YLEISTÄ JULKISIVU - vaipan lämmöneristys - ikkunat ILMANVAIHDON LÄMMÖN

Lisätiedot

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen Jonathan Nyman ja Juha Jokisalo Aalto-yliopisto LVI-tekniikan ryhmä 28.1.2016 Tausta ja tavoite Simulointitutkimukseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot