Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia
|
|
- Marjut Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 WHITE PAPER Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia
2 Ruukin energiapaalut yhdistävät rakennuksen perustamisen ja maalämmön keräämisen. Energiapaalut soveltuvat erityisesti toimistoihin, hotelleihin sekä yksi- ja monikerroksisiin liikerakennuksiin, jotka tarvitsevat sekä lämmitystä että jäähdytystä vuodenajasta riippuen. Energiapaaluja hyödynnetään rakennuskohteissa, jotka on joka tapauksessa paalutettava. Energiapaalujen käyttökelpoisuus erityyppisille rakennuksille on selvitetty analyyseillä, testikentille asennetuilla koepaaluilla ja simuloinnilla. Esimerkiksi yksikerroksisessa kaupan rakennuksessa 71 prosenttia lämmitysenergiasta voidaan saada paaluilla ilmaisenergiana ja jäähdytysenergiasta jopa 100 prosenttia. Energiapaaluratkaisu hyödyntää uusiutuvaa, paikallista energiaa. Tämä parantaa kiinteistön ympäristötehokkuutta koko rakennuksen elinkaaren ajan. Sen lisäksi että sertifiointijärjestelmät huomioivat uusiutuvat energiajärjestelmät pisteytyksissään, on niillä merkitystä myös tilojen käyttäjille. Ympäristötehokkaissa rakennuksissa on huomattavasti korkeampi vuokrausaste kuin vastaavissa rakennuksissa, joissa ympäristötehokuutta ei ole huomioitu. Vertailtaessa energiapaaluja perinteiseen kaukolämpö- ja kompressoriratkaisuun oli energiapaaluratkaisu kustannuksiltaan 32 prosenttia alempi. Tarkastelujakso on 25 vuotta ja siihen sisältyivät investointi ja energiakustannukset. Perinteisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin verrattuna investointi teräspaaluihin perustuvaan maalämpöjärjestelmään maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan 5-8 vuodessa olosuhteista ja vaihtoehtoisesta lämmitysmuodosta riippuen. Maasta energiaa Ruukin teräspaaluilla Ruukin teräspaaluja voidaan käyttää energiapaaluina maa- ja kallioenergian keräämiseen ja niitä voidaan hyödyntää sekä rakennuksen lämmittämiseen että viilentämiseen. Energiapaaluina käytössä ovat sekä poraamalla asennettavat erd-teräspaalut että lyömällä asennettavat err-teräspaalut. Energiapaaluja käyttämällä edistetään uusiutuvien energian lähteiden käyttöä ja voidaan pitkällä aikavälillä säästää energiakuluissa ympäristö huomioiden. Energiapaalujen tuottopotentiaali riippuu rakennuspaikan pohjaolosuhteista, käytettävien paalujen lukumäärästä ja paalupituudesta sekä rakennuksen ominaisuuksista. Teräspaaluja käytetään erilaisten rakennusten ja rakenteiden kuten pientalojen, monikerrosrakennusten, teollisuusrakennusten, liikenneväylien ja siltojen perustamiseen. Perustamisolosuhteet määrittävät sen, käytetäänkö lyömällä asennettavia vai poraamalla asennettavia teräspaaluja. Ruukin energiapaaluratkaisu yhdistää rakennuksen perustamisen ja maasta saatavan energian keräämisen. Energiapaalu- ja maaenergiajärjestelmä soveltuu esimerkiksi toimistoihin, hotelleihin sekä yksi- ja monikerroksisiin liikerakennuksiin, jotka tarvitsevat sekä lämmitystä että jäähdytystä vuodenajasta riippuen. Kesällä jäähdytyksessä syntynyt lämpö ohjataan maaperään, jolloin maaperän lämpötase saadaan pidettynä energiantuottoon sopivana ja vältetään muun muassa maan jäätyminen. Teräspaaluja kannattaa yleensä hyödyntää maaenergian keräämiseen, jos paalutussyvyys on noin 15 metriä tai enemmän. Niin sanotussa hybridiratkaisussa, jossa teräspaalujen lisäksi maaenergian keräämiseen käytetään kalliolämpökaivoja, on mahdollista hyödyntää myös lyhempiä paaluja. Verrattuna perinteisempään maalämmön keräämiseen lämpökaivoista, tarvitaan energiapaaluja lukumääräisesti enemmän. Teräspaalujen hyödyntäminen on silti taloudellisesti kannattavaa, sillä erillisiä lämpökaivoja energiapaaluissa ei pääsääntöisesti tarvita. Perinteisemmässä maaenergiaratkaisussa kolmannes kustannuksista syntyy juuri lämpökaivojen rakentamisesta. Mitä maalämpö on ja miten sitä kerätään Maalämpöön perustuvilla lämmitys- ja jäähdytysratkaisuilla hyödynnetään ilmaista energiaa. Verrattuna suoraan sähkölämmitykseen tai kaukolämpöön, maalämpö on paikallisesti, kiinteistön alla tuotettua energiaa, jota ei siirretä pitkiä matkoja. Maalämpö on maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa ja geotermistä energiaa. Perinteisesti lämpö kerätään maasta joko vaakasuuntaan noin 1 metrin syvyyteen asennetuilla putkilenkeillä tai kallioon porattuun reikään upotetulla putkistolla. Kallioon poratut lämpökaivot ovat tyypillisesti noin 14 senttimetrin levyisiä ja noin 200 metrin syvyisiä. Jos kallion päällä on irtomaata, joudutaan tämä osuus varustamaan suojaputkella. Sekä pinnassa että lämpökaivoissa kulkevissa putkissa kiertää veden ja jäätymispistettä alentavan lisäaineen muodostama liuos. Tavallisimmat lisäaineet ovat alkoholi tai kaliumformiaatti. Maalämpöä voidaan hyödyntää sekä suurissa rakennuksissa että pientaloissa. Jotta energia voidaan muuttaa lämmöksi, tarvitaan siihen lämpöpumppua. Lämpöpumppukoneiston toiminta perustuu koneistossa kiertävän aineen, ns. kylmäaineen höyrystymiseen ja lauhtumiseen. Höyrystyminen vaatii lämpöä, mikä saadaan putkiston kautta maan syvyydestä. Höyrystyminen tapahtuu 2
3 lämpöpumpun höyrystimessä. Syntyvä höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen, jolloin se myös lämpiää. Korkeapaineinen lämmin höyry jäähdytetään lauhduttimessa, jossa se nesteytyy. Vapautuva lämpö lämmittää lauhduttimen läpi virtaavan veden tai ilman. Lämmennyt ilma tai vesi johdetaan lämmitysjärjestelmään. Oikein suunniteltu ja asennettu maalämpöpumppu toimii luotettavasti ja hyvällä lämpökertoimella. Lämpöpumpun tehokkuutta mitataan lämpökertoimella, joka on saadun lämmitystehon suhde tarvittavaan sähkötehoon. Esimerkiksi lämpökertoimella 3 saadaan jokaista 1 kw:n sähkötehoa kohti lämpötehoa 3 kw. Maalämpöratkaisussa kannattaa suosia matalalämpötilaan perustuvia lämmönjakotapoja. Lämpöpumpun kannalta parhaat lämmönjakotavat ovat lattialämmitys ja erilaiset säteilypaneeleihin perustuvat järjestelmät. Vastaavasti jäähdytysratkaisuissa kannattaa suosia suuripinta-alaisia korkealämpötilajärjestelmiä. Maalämpöön perustuvaa lämmitysjärjestelmää ei kustannussyistä kannata mitoittaa kattamaan rakennuksen suurinta hetkellistä tarvetta. Jotta investointi pysyy kannattavana, huipputehoja varten kannattaa olla olemassa toissijainen energianlähde. Esimerkiksi kylmän talven lämmityshuippuina se voi olla vaikka sähkölämmitys. Osan aikaa vuodesta, lähinnä keväällä, koneellinen kompressorijäähdytys voidaan korvata vapaakierrolla. Maaperästä saatavan nesteen alempaa lämpötilaa hyödynnetään sellaisenaan ilman, että jäähdyttämiseen käytetään sähköenergiaa kuluttavaa kompressoria. Kesällä jäähdytyksen synnyttämä lauhdelämpö voidaan ohjata maaperään, mikä parantaa maaperän koko vuoden energiatasetta. Kesäaikana maasta saatava kylmäenergia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi ilmanvaihdon esijäähdyttämiseen. Tämä vaihtoehtoa on erityisen käyttökelpoinen esimerkiksi asuinkerrostaloissa, joissa ei yleensä ole erillisiä jäähdytyslaitteistoja. 3
4 Miten paalun ja energian keräämisen liitto toimii Teräspaalutyyppi valitaan aina perustamisolosuhteiden mukaan ja sen jälkeen valitaan tähän paaluun sopivin lämmönkeräintyyppi. Lämmönkeräysputket asennetaan tyhjään teräspaaluun. Tämän jälkeen paalu betonoidaan, jotta maaperän energia saadaan siirrettyä tehokkaasti putkistossa kulkevaan lämmönsiirtoliuokseen. Kun liuos kulkee paalun alimman pisteen kautta, sen lämpötila muuttuu, talvella lämpenee ja kesällä viilenee. Prosessi etenee sen jälkeen lämpöpumppukoneistossa samaan tapaan kuin perinteisessä lämpökaivoilla toteutetussa ratkaisussa. Energiapaaluja voidaan hyödyntää myös niin sanotussa hybridiratkaisussa, jossa osa energiasta kerätään teräspaaluista ja osa kallioon poratuista perinteisistä lämpökaivoista. Ruukin poraamalla asennettava erd-teräspaaluja käytettäessä voidaan paalun jatkeeksi porata paalun halkaisijaa pienempi kalliolämpökaivo. Näin vältytään maakerroksen pituisen erillisen suojaputken käytöltä. Energiapaalu- ja lämpökaivokentän suunnittelu on aina tapauskohtaista ja periaatteessa seuraavat vaihtoehdot ovat käytössä: Hyödynnetään vain teräspaaluja maaenergian keräämiseen. Hyödynnetään teräspaalujen lisäksi kalliolämpökaivoja ns. hybridiratkaisuna. Kerätään energia vain kalliolämpökaivoista, mutta hyödynnetään teräspaalut suojaputkina kallioperän päällä olevan maakerroksen osalla. Vaihtoehtojen valintaan vaikuttavat saatavilla olevat rinnakkaiset energianlähteet ja se, kuinka suuri osa energiasta paaluratkaisulla voidaan kattaa. Myös rakennuksen muoto ja kerrosluku vaikuttavat valintaan. Esimerkiksi matalassa rakennuksessa on suhteessa enemmän käytettävissä olevia paaluja rakennustilavuutta kohden. Kustannuksia voidaan vertailla elinkaarikustannusten perusteella. Energiapaalujen tehokas hyödyntäminen edellyttää rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen suunnittelua maaenergialle sopivaksi. Energiaa ja ympäristöä säästäen Energiapaaluratkaisu vähentää energiankulutusta ja tuo säästöjä kiinteistön käyttökustannuksiin. Paaluja voidaan hyödyntää usean rinnakkaisen energialähteen kanssa. Lämmitysenergian lähde, hankinta voidaan sovittaa markkinahintojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka rinnakkainen energianlähde jouduttaisiin muuttamaan, toimivat energiapaalut myös uuden energialähteen kanssa. Kun kiinteistöä jäähdytetään, toimivat energiapaalut ilmaisena energianlähteenä, eikä liittymisestä kaukoviilennysverkkoon tarvitse maksaa. Perinteisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin verrattuna, investointi teräspaaluihin perustuvaan maalämpöjärjestelmään maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan 5-8 vuodessa, olosuhteista ja vaihtoehtoisesta lämmitysmuodosta riippuen. Paalut hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, joka kohentaa kiinteistön ympäristötehokkuutta. Paikallisesti tuotettu energia tukee sekä ympäristömyönteistä rakentamista että ympäristömyönteistä rakennuksen käyttöä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi useat sertifointifointijärjestelmät huomioivat uusiutuvat energiajärjestelmät pisteytyksissään. Myös tilojen käyttäjille, vuokralaisille uusiutuvan energian käyttö merkitsee entistä enemmän. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksessa on osoitettu, että vuokrausaste ympäristötehokkaissa rakennuksissa on huomattavasti korkeampi verrattuna vastaaviin rakennuksiin, joissa ympäristötehokkuutta ei ole samaan tapaan huomioitu. 4
5 5
6 Esimerkkejä energiapaalujen soveltamisesta Tehdyssä arvioinnissa energiapaalut todettiin erittäin soveltuviksi uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Soveltuvuutta on arvioitu sellaisiin kiinteistöihin, joihin ollut saatavissa mallinnettuja lämmitys- ja jäähdytysenergiaprofiileja. Sovellusarviointi tehtiin simuloimalla. Esimerkkeinä esitellään tulokset yksikerroksisesta liikerakennuksesta ja kolmikerroksisesta toimistorakennuksesta. 1-kerroksinen liikerakennus 1-kerroksiseksi liikerakennukseksi valittiin rautakaupan tyyppinen rakennus. Rakennuksen lämmöneristystaso vastaa vuoden 2010 määräyksiä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto on tasoltaan hyvä. Rakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys ja -viilennys. Kokonaispinta-ala = 8400 m energiapaalua, paalutussyvyys 20 m Maaperän lämmönjohtavuus 1,1 W/m,K Lämmitysenergian tarve = 34 kwh/m 2,a Jäähdytysenergian tarve = 10,4 kwh/m 2,a Lattialämmitys ja -jäähdytys Energiapaaluratkaisulla ilmaisenergiana saatiin lämmitysenergiasta 71 prosenttia ja jäähdytysenergiasta 100 prosenttia. Mikäli tarkasteltavana olleessa liikkeessä olisi suurempi tarve jäähdytysenergialla, voitaisiin kylmälaitteiden lauhdelämpö varastoida tehokkaasti maaperään energiapaaluilla. Edullisemmasta lämmitys-jäähdytyssuhteesta hyötyisivät ennen kaikkea paljon jäähdytyslaitteita käyttävät elintarvikeliikkeet, kuten supermarketit. 3-kerroksinen toimistorakennus Soveltuvuusarvioinnissa mukana olleen pienehkön 3-kerroksisen toimistorakennuksen energiatehokkuus vastaa lämmöneristykseltään vuoden 2010 määräyksiä ja lämmön talteenotossa on käytössä tyypillinen toimistotaloissa käytetty tekniikka. Kiinteistössä tarvitaan suhteellisen paljon energiaa jäähdyttämiseen. Kokonaispinta-ala = 2700 m 2 30 energiapaalua, paalutussyvyys 15 m Maaperän lämmönjohtavuus 1,6 W/m,K Lämmitysenergian tarve = 54 kwh/m 2,a Jäähdytysenergian tarve = 53 kwh/m 2,a Säteilypaneelilämmitys ja -jäähdytys Paaluilla maaperästä saatavan ilmaisen lämmitysenergian osuus koko lämmittämiseen tarvittavasta energiasta vuositasolla on 58 prosenttia. Maalämpöjärjestelmä hyödyntää paaluista saatavaa energiaa ja vaatii toimiakseen sähköverkosta saatavaa sähköä. Maalämpöjärjestelmällä katetaan lähes 80 prosenttia rakennuksen lämmitysenergiatarpeesta ja loput 20 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. 6
7 Jäähdytysenergiasta maaperästä saadaan ilmaisenergiana peräti 88 prosenttia. Jäähdytysenergian osalta hyvään tasoon päästään, koska se saadaan pääsääntöisesti vapaakierrolla. Kompressorijäähdytys on tarpeen huipputehojen aikaan, eli kuumina ajanjaksoina. Kohteeseen tehdyn 25 vuoden mittaisen elinkaaritarkastelun mukaan perinteisen kaukolämpö- ja kompressorijäähdytysratkaisun kustannukset olivat euroa ja energiapaaluratkaisun kustannukset euroa. Vertailu sisältää molemmissa tavoissa sekä investointi- että energiakustannukset. Energiapaalujärjestelmän laskennallinen hiilijalanjälki (tn CO 2 ekv.) 25 vuoden ajanjaksolla oli vain noin 40 prosenttia kaukolämpöratkaisun arvosta, kun käyttämättä jääneen kaukolämmön vaikutusta sähköenergian tuotantotapaan ei huomioitu. Lisätietoja Hannu Vesamäki Tuoteryhmäpäällikkö Ruukki hannu.vesamaki@ruukki.com Jyrki Kesti Teknologiajohtaja Ruukki jyrki.kesti@ruukki.com Mediayhteydet Tapani Tuominen Viestintäpäällikkö tapani.m.tuominen@ruukki.com
8 Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tuotevalikoimaamme vastaamaan tarpeitasi. CFI.001FI/ /AN/JJ Rautaruukki Oyj U Suolakivenkatu 1, Helsinki S w Copyright 2011 Rautaruukki Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Ruukki, Rautaruukki, More With Metals ja Ruukin tuotenimet ovat Rautaruukki Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.
Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö
Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotMAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1
Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen
LisätiedotMiten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1
Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari 25.10.2017 Sami Seuna, Motiva Oy 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille soveltuvat kohteet
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotLämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate
Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLämpöpumput taloyhtiöissä
Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotLämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120
Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotT-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotHybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy
Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotKotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotTarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta
Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää
LisätiedotRatkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120
Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,
LisätiedotKotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka
Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotVIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi
VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotUudista käsityksesi puhtaasta energiasta
Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta QHeat-konseptin mukainen syvälämpö on edullinen, päästötön, ja myös tuleville sukupolville turvallinen energiamuoto. 1 PUHDAS TULEVAISUUS ON JALKOJESI ALLA. Missiomme:
LisätiedotSun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT
Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville
LisätiedotSuomen Energiainsinöörit
Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista
LisätiedotRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012
RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307
LisätiedotUusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset
LisätiedotElenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto
Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto 30.5.2018 www.elenia.fi/lampoluotsi Kaukolämmön kilpailukykytarkastelu Tarkastelun laati puolueeton energiaratkaisujen asiantuntijayritys
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotTarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite
Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotKUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus
KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus www.ruukki.fi Ruukki toimittaa kuumavalssattuja levyjä ultraäänitarkastettuina tai muiden, erikseen sovittavien vaatimusten mukaisesti. Ultraäänitarkastuksesta
LisätiedotKohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia
Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti
LisätiedotRUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT
RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen
LisätiedotCombi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti
Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas
LisätiedotFInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014
FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 Erja Reinikainen Työpaja 3 1 Tilanne 18.09.2014 Laskentatarkasteluja täydennetty ja jatkuvat Kustannustarkastelut: rakennus- ja talotekniikka Kustannusoptimaalisen
LisätiedotKaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus kuluttajan näkökulmasta
Kaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus kuluttajan näkökulmasta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Päivi Suur-Uski, Motiva Oy 23/1/2018 Kaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus - Motiva Oy 1 Sisältö
LisätiedotRUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT
RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki
LisätiedotEdullisin tie energiatehokkuuteen
Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan
LisätiedotJäähdytysratkaisut taloyhtiöön
Jäähdytysratkaisut taloyhtiöön Kohti täydellistä asuinmukavuutta helen.fi/jaahdytys 1 4 syytä valita taloyhtiöön kaukojäähdytys Hyvästi tukalat asunnot Ympäristöystävällinen, hiljainen, tehokas ja helppo.
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotEkologinen kokonaisuus
HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe
LisätiedotAurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++
SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
Lisätiedot3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!
Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotSuomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi
LisätiedotRuukki energiapaneeli
WHITE PAPER Ruukki energiapaneeli www.ruukki.fi 2 Kestävä kehitys nähdään Ruukissa liiketoimintamahdollisuutena rakennusalalle. Mahdollisuus muuttuu menestykseksi kun koko ala kehittää ratkaisuja yhdessä.
LisätiedotENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri
ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet
Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotENERGIAA LÄHELTÄ. St1Lahienergia.fi
ENERGIAA LÄHELTÄ ST PAIKALLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA Maalämpöratkaisut St1 Lähienergia Oy suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpöpumppulaitoksia avaimet käteen
LisätiedotHuom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.
Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotKISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.
KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku
Lisätiedotristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv
Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu
LisätiedotRuukki Finnera Älykäs kattoratkaisu.
Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu. Uusi, innovatiivinen kattojärjestelmä. Finnera-moduulikattojärjestelmän innovatiivinen rakenne tekee teräskatostasi kauniin ja kestävän. Ainutlaatuisen etureunataitoksensa
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotTalotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
LisätiedotLämpöpumppu- ja valaistusseminaari
Lämpöpumppu- ja valaistusseminaari 25.10.2017 Jouni Salakari Geoenergian käyttö viilennykseen Rototec yritysesittely Geoenergia sijoituskohteena Case: Derby Business Park Case: Katrineholm jäähalli/luistelurata
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotCOMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa
COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa Paula Sankelo, Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 25.1.2018 Tavoite Määrittää kustannusoptimaalisia
LisätiedotJäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili
Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet
LisätiedotNupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen
Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle
LisätiedotKohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik
Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotMAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotNaavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotLämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0
Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä
Lisätiedot