Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä
|
|
- Maija-Liisa Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maalämmön ja viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola, Sakari Pulakka VTT 1
2 Tiivistelmä Vermoon on suunniteltu kerrostaloaluetta, jossa hyödynnetään maalämpöä rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Maalämmön hyödyntämistä tarkasteltiin laskemalla esimerkkikerrostalon energiankulutus neljällä eri vaihtoehdolla: 1. passiivitason rakenteet 2. passiivitason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila 3. matalaenergiatason rakenteet 4. matalaenergiatason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila Tilalämmityksen ja jäähdytyksen tarve laskettiin dynaamisella simuloinnilla VTT Taloohjelmalla. Lämpimän käyttöveden lämmitysenergiatarve arvioitiin toteutuneen kerrostalokohteen mitatun kuukausikulutuksen avulla. Joka vaihtoehdolle tehtiin seuraava maalämmön hyödyntämistarkastelu: Maalämpöpumppu mitoitettiin 90 %:lle, 70 %:lle, 50 %:lle, 40 %:lle tai 30 %:lle maksimilämmitystehon tarpeesta ja pumpulle laskettiin kuukausittaiset lämmitys- ja jäähdytysenergiantuotot. Saatujen kuukausiarvojen ja kuukausittaisten maksimitehontarpeiden avulla tehtiin geokentän mallinnus, josta saatiin tarvittava lämpökaivojen määrä ja lämmönkeruuputkiston pituus sekä yhdelle kerrostalolle, että alueratkaisulle. Lämmön- ja jäähdytyksentuottojärjestelmille tehtiin elinkaarikustannustarkastelu (LCC), jossa verrattiin maalämpöpumppuratkaisua (maalämmitys ja viilennys, lisälämmitys sähköllä) kaukolämmitysratkaisuun (kaukolämpö ja kompressorijäähdytys). Laskentajakson pituus oli 20 vuotta ja laskennassa käytetty laskentakorko 6 %. Energian hinnan vuotuiselle nousulle (eskalaatiolle) käytettiin kahta skenaariota: 1) maltillinen: lämpöenergian hinnan eskalaatio 2 %, sähköenergian 3 % 2) nopea: lämpöenergian hinnan eskalaatio 4 %, sähköenergian 5 % Elinkaarikustannustarkastelussa huomioitiin vain lämmön- ja jäähdytyksentuottojärjestelmän kustannukset, koska lämmön ja jäähdytyksen jakeluverkostot ovat samat molemmille ratkaisuille. Elinkaarikustannustarkastelun mukaan maalämpö on kaikilla mitoitussuhteilla edullisempi vaihtoehto. Maalämpöratkaisulle matalimmat elinkaarikustannukset saadaan tilanteessa, jossa maalämpöpumpun mitoitussuhde on 50 % tarvittavasta maksimitehosta. Elinkaarikustannustarkastelu tehtiin lisäksi maalämpö- ja kaukolämpöratkaisuille ilman jäähdytystä sekä maltillisella että nopealla energian hinnannoususkenaariolla 20 vuoden ajalle. Maalämpö on myös ilman jäähdytystä edullisin vaihtoehto. Elinkaarianalyysitarkastelu (LCA) tehtiin samalle kerrostalolle passiivi- ja matalaenergiatason rakenteilla joko maalämpö- tai kaukolämpöratkaisulla. Tarkastelussa maalämpöpumpun mitoitussuhde oli 50 % tarvaittavasta maksimitehosta. Elinkaarianalyysin tuloksena oli hiilijalanjälki tarkastelujaksolla 50 vuotta. 2
3 Kaukolämpöratkaisujen laskennassa käytettiin ominaispäästökertoimena Espoon kaukolämpötuotannon hiilijalanjälkeä. Maalämpöpumppuratkaisuissa päästöjen laskenta perustui skenaariotarkasteluun riippuen siitä, vaikuttaako lisääntyvä sähköntarve Suomen sähköntuotannon rakenteeseen paljon tai vähän. Tätä varten laskettiin hiilijalanjälkitulokset keskimääräiselle suomalaiselle sähköntuotannolle sekä kivihiililauhdetuotannolle, jolla korvataan lisääntynyt sähkönkysyntä kun muut tuotantokapasiteetit ovat jo käytössä. Käytetyt skenaariot olivat: Skenaario 1 - Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö sekä mitoitustehosta (50 %) johtuva lisälämmitystarve tuotetaan keskimääräisellä Suomalaisella sähköllä. Skenaario 2 Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö (pumpun sähköntarve) tuotetaan keskimääräisellä Suomalailla sähköllä ja lisälämmitystarve lauhdevoimalla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella). Skenaario 3 - Maalämpöpumpun tarvitsema sähkö (pumpun sähköntarve sekä lisälämmitystarve) talvikuukausina (joulukuu maaliskuu) tuotetaan 100 % lauhdetuotannolla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella), muulloin keskimääräisellä suomalaisella sähköllä. Skenaario 4 Kaikki maalämpöpumpun tarvitsema sähkö sekä lisälämmitys tuotetaan 100 % lauhdetuotannolla (sähkön erillistuotanto kivihiililauhteella). Tarkastelu tehtiin passiivitalon rakenteilla. Skenaarioilla 1 ja 2 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli alle puolet kaukolämpöratkaisun hiilijalanjäljestä. Skenaariolla 3 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli hieman pienempi kuin kaukolämpöratkaisun. Skenaariolla 4 maalämpöratkaisun hiilijalanjälki oli lähes kaksi kertaa isompi kuin kaukolämpöratkaisun hiilijalanjälki. Verrattaessa vain kerrostalon rakenneratkaisuita, elinkaarianalyysitarkastelun mukaan passiivitason rakenteet lisäsivät kerrostalon hiilijalanjälkeä vain vähän verrattuna matalaenergiatason rakenteisiin. Kun otettiin lisäksi huomioon käytönaikainen energiankulutus sekä rakenteiden korjaukset 50 vuoden ajalta, passiivitalon kokonaishiilijalanjälki on pienempi kuin matalaenergiatalon hiilijalanjälki. Tämän tarkastelun lämmitysvaihtoehtona oli kaukolämpö. Maalämpö- ja kaukolämpöratkaisujen hiilijalanjäljen edullisuus riippuu siitä, miten Suomen sähköntuotanto tulee kehittymään. Tällä hetkellä sähkön kysyntä Suomessa ylittää tuotannon. Lisääntyvä sähköntarve joko ostetaan ulkomailta tai tuotetaan erillisillä lauhdevoimaloilla jossa hiilijalanjälki on suuri. Maalämpöpumpun sähköntarpeen vaikutuksen suuruus hiililauhdetuotantoon vaikuttaa siihen menetetäänkö maalämpöpumppuratkaisun tehokkuushyöty hiilijalanjälkitarkastelussa kokonaan tai vain osittain. Toisaalta jos Suomen sähköntuotanto lähitulevaisuudessa kehittyy ja muuttuu omavaraiseksi, uusiutuvia energialähteitä otetaan enemmän käyttöön ja uusia ydinvoimaloita rakennetaan, tulos on paljon myönteisempi maalämpöratkaisujen sähkönkäytön osalta. 3
4 Sisällysluettelo: Tiivistelmä Johdanto ja tavoite Kohteen kuvaus Rakenneratkaisut Ilmanvaihto Tilalämmitys ja -jäähdytys Sisäiset kuormat Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve Lämpimän käyttöveden lämmitystarve Maalämpöpumpun mitoitus Lämmitys- ja jäähdytysteho Lämmitysenergian kuukausituotto Jäähdytysenergian kuukausituotto Geokentän mallinnus Geoenergiakaivojen mitoitus yhdelle kerrostalolle Geoenergiajärjestelmän kytkentä Elinkaarikustannuslaskenta, LCC Laskennan perusteet LCC-elinkaarikustannusvertailu Hiilijalanjälkilaskenta Laskennan perusta Energiantuotannon hiilijalanjälki Keskimääräisen sähkön ja kaukolämmön hiilijalanjälki Erillisellä lauhdetuotannolla tuotetun sähkön hiilijalanjälki Espoon kaukolämpö Energiatuotannon kehitysnäkymät ja sähkön hiilijalanjälki Energiankulutuksen hiilijalanjälkitulokset Rakennuksien hiilijalanjälki Suositukset ja GeoEner-liiketoimintamalli
5 1 Johdanto ja tavoite Espoon Vermoon on suunniteltu kerrostaloaluetta, jossa hyödynnetään maalämpöä rakennuksen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Rakennuksissa on lattialämmitys ja kattojäähdytys. Esimerkkikerrostalon tilojen lämmitys- ja jäähdytysenergiankulutus lasketaan VTT Talo-ohjelman dynaamisella vuosisimuloinnilla neljällä eri vaihtoehdolla: 1. passiivitason rakenteet 2. passiivitason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila 3. matalaenergiatason rakenteet 4. matalaenergiatason rakenteet ja taloyhtiön yhteinen kylmäsäilytystila Lämpimän käyttöveden lämmitysenergiatarve arvioidaan toteutuneen kerrostalokohteen mitatun kuukausikulutuksen avulla. Jokaiselle vaihtoehdolle lasketaan energiankulutusprofiilit, joiden avulla on mahdollista suunnitella ja mitoittaa geoenergiakonseptit erityyppisille talotekniikkaratkaisuille. Lisäksi tehdään elinkaarikustannusvertailu ja elinkaarianalyysi, jossa maalämpöpumppuratkaisua verrataan vaihtoehtoiseen kaukolämpö- ja kompressorijäähdytysratkaisuun. Elinkaaritarkasteluja tullaan hyödyntämään liiketoimintamallien kehittämisessä. GeoEner kokonaistarkastelu elinkaariedullisuus Liiketoimintamallit VTT Talo tunnittainen tilalämmitys- ja tilajäähdytystarve, W GEO-järjestelmälaskenta (excel) MLP-mitoitus halutulle teho-osuudelle, MLP:n lämpö- ja kylmäkertoimien tarkennus suunnittelulämpötilassa, käyttöveden lämmöntarve, lämmitysenergian ja sähkönkulutus, energiakaivojen alustavat simuloinnit kirja-arvoilla, LCC ja LCA-laskenta Maaperästä tarvittava lämmitysja jäähdytysenergia, sekä lämpötilarajat, MLP:n lämpö- ja kylmäkertoimet Energiakaivojen määrät, syvyydet ja sijainti maaperäanalyysi (GTK) Maa-/kallioperätietojen tarkennus, TRT-mittaus: lämpötila, lämmönjohtavuus, geoterminen gradientti, pohjavesivaikutus. Kaivojen energiatehokkkuus (HEX) Geo-kentän mallinnus (VTT ja GTK) MLP = maalämpöpumppu Kuva 1. Maalämmön hyödyntämistarkastelu 5
6 2 Kohteen kuvaus Espoon Perkkaalle suunniteltavalle uudelle rakennusalueelle on tarkoitus kaavoittaa noin k-m 2 liike- ja asuinkerrosalaa (Kuva 2). Tässä tarkastelussa arvioidaan geoenergian käyttömahdollisuutta kaavoitettavan alueen asuinkiinteistöjen energiahuollossa. Kuva 2. Bergans pilotti, kaavoitettava asuinalue Geoenergiatarkastelua ja konseptimitoitusta varten suunniteltiin mallikerrostalo sekä matalaenergia- että passiivienergiarakenteilla. Bergans-mallikerrostalossa on viidessä kerroksessa kerrosalaa yhteensä m 2 ja huoneistoalaa m 2. Rakennustilavuus on rak-m 3. Yhden kerroksen seinäkorkeus on 2,6 m, huoneistoja on 29 kpl ja niiden keskikoko on 54,9 m 2. Asukkaita on 40 henkilöä. Huoneistoista 19 on yksiöitä, 9 kaksioita ja 1 kolmio. Ensimmäisessä kerroksessa on varastohuone, jonka pinta-ala on 12,9 m 2. Varastoa tarkastellaan kahdella käyttölämpötilalla: + 17 o C tai + 10 o C (kylmävarasto). Pohjakerroksessa on varastohuone ja 5 asuntoa (Kuva 3), kerroksissa on kussakin 6 asuntoa (Kuva 4). 6
7 Kuva 3. Pohjakerros Kuva 4. Kerrosten pohjakuva 7
8 Asuntojen huoneistoalat vaihtelevat välillä 40,3 m 2 97,5 m 2 (Taulukko 1). Asukkaita on yksiöissä yksi, kaksioissa kaksi ja kolmiossa kolme asukasta. Taulukko 1. Tilojen nettopinta-alat pinta-ala, m 2 1. krs: yksiö 1 46,3 1. krs: yksiö 2 46,3 1. krs: yksiö 3 40,3 1. krs: kaksio 70,1 1. krs: kolmio 97,5 1. krs: varasto 12,9 1. krs: porras 56,4 1. krs yhteensä 369, krs: yksiö 1 46, krs: yksiö 2 46, krs: yksiö 3 40, krs: yksiö 4 48, krs: kaksio 1 72, krs: kaksio 2 68, krs: porrashuone 39, krs yhteensä /krs 367,2 rakennus yhteensä huoneistopinta-ala yhteensä Rakenneratkaisut Kerrostalon energiantarve laskettiin sekä passiivitason että matalaenergiatason rakenteilla (Taulukko 2). Kylmävaraston ympärillä olevan väliseinä on lämpöeristetty 2 x 200 mm mineraalivillakerroksella. Huoneistojen välisissä väliseinissä on 2 x 65 mm mineraalivillaeristys. Molempien ratkaisujen vaipan ilmavuotoluku n50 on 0.6 1/h (vaihtoa tunnissa). Taulukko 2. Passiivitalon ja matalaenergiatalon U-arvot Rakenne ja Passiivitalon U-arvo, W/m 2 K Matalaenergiatalon U-arvo, W/m 2 K kokonaispaksuus Alapohja AP 850 mm 0,122 0,150 Ulkoseinä US 550 mm 0,078 0,140 Väliseinä VS 205 mm 0,278 0,278 Yläpohja YP 822 mm 0,071 0,100 Ikkunat 0,76 0,9 Ovet 0,74 0,74 8
9 2.2 Ilmanvaihto Kerrostalossa on huoneistokohtainen ilmanvaihto seinäpuhalluksella. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on 75 % passiivitalolle ja 70 % matalaenergiatalolle. Lämmöntalteenottolaitteena on pyörivä kenno. Ilmanvaihto mitoitettiin SMRK D5:n mukaan. Koko rakennuksen tuloilmavirta oli 762 dm 3 /s ja poistoilmavirta 803 dm 3 /s (Taulukko 3). Taulukko 3. Laskennassa käytetyt ilmavirrat tiloittain tuloilmavirta (SRMK), dm 3 /s poistoilmavirta (SRMK), dm 3 /s 1. krs: yksiö 1 19,0 20,4 1. krs: yksiö 2 19,0 20,4 1. krs: yksiö 3 16,6 17,7 1. krs: kaksio 28,9 30,9 1. krs: kolmio 40,1 42,9 1. krs: varasto 2,6 2,6 1. krs: porras 23,2 22,6 1. krs yhteensä krs: yksiö 1 19,1 20, krs: yksiö 2 19,1 20, krs: yksiö 3 20,1 21, krs: yksiö 4 16,7 17, krs: kaksio 1 30,7 32, krs: kaksio 2 29,0 30, krs: porrashuone 18,4 17, krs yhteensä /krs rakennus yhteensä Tilalämmitys ja -jäähdytys Lämmitykselle ja jäähdytykselle asetetut tavoitelämpötilat olivat samat molemmissa rakenneratkaisuissa, mutta 1. kerroksen varastohuoneelle käytettiin kylmävarastovaihtoehdossa asetuslämpötilaa 10 C. Taulukko 4. Lämmityksen ja jäähdytyksen asetusarvot eri tiloille Tila Lämmityksen asetuslämpötila, C Jäähdytyksen asetuslämpötila, C huoneistot porrashuone 17 ei jäähdytystä varasto / kylmävarasto 17 tai 8 (kylmävarasto) ei jäähdytystä tai 10 (kylmävarasto) Rakennus sijaitsee Espoon Vermossa. Simuloinnissa käytettiin Helsinki-Vantaan säätiedostoa. 9
10 2.4 Sisäiset kuormat Sisäisten kuormien laskennassa käytetyt huoneistokohtaiset laitesähkönkulutukset määritettiin yksiöille, kaksioille ja kolmiolle (Taulukko 5). Taulukko 5. Huoneistokohtaiset laitesähkönkulutukset Tila Laitekuorma vuotuinen kulutus, kwh Yksiö valaistus astianpesu jääkaappi-pakastin liesi PC viihde pyykinpesu yhteensä: Kaksio valaistus astianpesu jääkaappi-pakastin liesi PC viihde pyykinpesu yhteensä: Kolmio valaistus astianpesu jääkaappi-viileä pakastin liesi PC viihde pyykinpesu yhteensä: Porrashuone valaistus 429 koko rakennus Koko rakennuksen vuotuiset sisäiset kuormat ovat 55,6 MWh, eli bruttoalaa kohden 26,2 W/brm 2. 10
11 3 Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystarpeen laskenta tehtiin dynaamisella VTT Talosimulointiohjelmalla. Eri tilojen mitoituslämmitystehot mitoituslämpötilassa -26 C laskettiin passiivirakenteilla ja matalaenergiarakenteilla (seuraavat taulukot). Taulukko 6. Tilojen mitoituslämmitystehot passiivirakenteilla mitoituslämmitysteho, W mitoituslämmitysteho, W/m 2 1. krs: yksiö ,2 1. krs: yksiö ,1 1. krs: yksiö ,4 1. krs: kaksio ,5 1. krs: kolmio ,3 1. krs: varasto 66 5,1 1. krs: porrashuone 0 0,0 1. krs: yhteensä keskiarvo 12, krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: kaksio , krs: kaksio , krs: porrashuone krs: yhteensä / krs keskiarvo 11,4 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,6 5. krs: yksiö ,7 5. krs: kaksio ,8 5. krs: kaksio ,2 5. krs: porrashuone krs: yhteensä keskiarvo 16,1 koko rakennus keskiarvo 12,6 11
12 Taulukko 7. Tilojen mitoituslämmitystehot matalaenergiarakenteilla mitoituslämmitysteho, W mitoituslämmitysteho, W/m 2 1. krs: yksiö ,4 1. krs: yksiö ,4 1. krs: yksiö ,0 1. krs: kaksio ,9 1. krs: kolmio ,6 1. krs: varasto ,2 1. krs: porrashuone krs: yhteensä keskiarvo 16, krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: yksiö , krs: kaksio , krs: kaksio , krs: porrashuone krs: yhteensä / krs keskiarvo 15,7 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,8 5. krs: yksiö ,3 5. krs: yksiö ,8 5. krs: kaksio ,0 5. krs: kaksio ,4 5. krs: porrashuone krs: yhteensä keskiarvo 22,1 koko rakennus keskiarvo 17,1 VTT Talolla dynaamisesti simuloitu rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon vuotuinen lämmitysenergiankulutus laskettiin eri rakenne- ja jäähdytysratkaisuille (Taulukko 8). Lämmönjakojärjestelmän häviöiksi arvioitiin 15 % 1. kerroksen lämmitysenergiantarpeesta. Taulukko 8. Eri rakenne- ja jäähdytysratkaisuiden vuotuinen tilalämmityksen ja -jäähdytyksen energiankulutus Passiivirakenteet, varasto 17 C Passiivirakenteet, varasto 10 C Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C Lämmitys, MWh/a Lämmitys, kwh/brm 2,a Jäähdytys, MWh/a Jäähdytys, kwh/brm 2,a 20,7 9,7 0,35 0,2 23,8 11,2 4,1 1,9 42,3 19,9 0,49 0,2 46,2 21,8 4,1 1,9 12
13 4 Lämpimän käyttöveden lämmitystarve Käyttöveden lämmitysenergiantarvetta arvioitiin mitatun kohteen perusteella 1. Mitattu kohde on pienkerrostalo, jossa on 18 asuntoa ja yhteensä 41 asukasta. Asunnot ovat omistusasuntoja. Lämpimälle käyttövedelle on laskettu maalämpöratkaisun LKV-varaajasta johtuen 1 tunnin keskimääräinen tehontarve. Tunnittainen maksimitehontarve on 32 kw (Kuva 5). Kuukausittainen lämpimän käyttöveden energiankulutus on 5030 kwh ja vuotuinen 60,4 MWh. LKV lämmityksen keskiteho 60 min välein Lämmitysteho, kw Kuva 5. Lämpimän käyttöveden lämmitystehontarve, laskennassa käytetty esimerkkikuukausi 1 Koivuniemi J. Lämpimän käyttöveden mitoitusvirtaama ja lämpötilakriteerit veden mikrobiologisen laadun kannalta kaukolämmitetyissä asuinrakennuksissa. Diplomityö. TKK Konetekniikan osasto (Mitattu kohde K14) 13
14 5 Maalämpöpumpun mitoitus 5.1 Lämmitys- ja jäähdytysteho Maalämpöpumppu mitoitettiin energiankulutuslaskelmien avulla siten, että pumpun maksimituotto on 90 %, 70 %, 50 %, 40 % tai 30 % rakennuksen tilalämmityksen ja käyttöveden lämmityksen yhteenlasketusta maksimilämmitystehosta (Taulukko 9). Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehoksi on oletettu 2/3 maksimilämmitystehosta (Taulukko 10, tietolähde: Lämpöässä). Taulukko 9. Eri ratkaisuiden lämmitystehot eri maalämpöpumppumitoituksilla Tilalämmitys ja LKV, max teho, kw Tilalämmitys ja LKV, keskimäär. teho, kw MLP max lämmitysteho, kw (mit. 90 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 70 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 50 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 40 %) MLP max lämmitysteho, kw (mit. 30 %) Passiivirakenteet, varasto 17 C Passiivirakenteet, varasto 10 C Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C Taulukko 10. Eri ratkaisuiden jäähdytystehot Passiivirakenteet, varasto 17 C Passiivirakenteet, varasto 10 C Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 90 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 70 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 50 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 40 %) MLP max jäähdytysteho, kw (mitoitus 30 %) 24,7 19,2 13,7 10,9 8,2 24,9 19,3 13,8 11,1 8,3 28,5 22,2 15,5 12,7 9,5 28,8 22,4 16,0 12,8 9,6 Geokentän mitoitusta varten laskettiin tarvittavat kuukausittaiset maalämpöpumpulta saatavat lämmitys- ja jäähdytysenergiantarpeet passiivi- ja matalaenergiavaihtoehdoilla. Taulukoissa esitettyjä energiankulutus- ja tehoarvoja käytettiin geo-energiakonseptien mitoituksessa. 14
15 5.2 Lämmitysenergian kuukausituotto Taulukko 11. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 17 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi Taulukko 12. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö passiivirakennuksessa, varastolämpötila 17 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi
16 Taulukko 13. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 10 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi Taulukko 14. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö passiivirakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi
17 Taulukko 15. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 17 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi Taulukko 16. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö matalaenergiarakennuksessa, varastolämpötila 17 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi
18 Taulukko 17. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen lämmitysenergiantarpeesta, varastolämpötila 10 C. Kuukausi MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 90 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 70 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 50 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 40 %) MLP lämmitysenergia, kwh (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi Taulukko 18. Maalämpöpumpun maksimilämmitystehon kuukausikäyttö matalaenergiarakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 90 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 70 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 50 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 40 %) Maksimitehon käyttötunnit h/kk (mit. 30 %) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä / vuosi
19 Taulukko 19. Tarvittava lisälämmitysenergia eri vaihtoehdoilla. MLPmitoitus 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % Tarvittava lisälämmitysenergia, kwh/a Lisälämmitysenergian osuus vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta Passiivirakenteet, varasto 17 C 12 0,02 % Passiivirakenteet, varasto 10 C 12 0,02 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C 14 0,02 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C 14 0,02 % Passiivirakenteet, varasto 17 C 183 0,3 % Passiivirakenteet, varasto 10 C % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C 237 0,3 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C 244 0,3 % Passiivirakenteet, varasto 17 C ,9 % Passiivirakenteet, varasto 10 C ,9 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C ,4 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C ,4 % Passiivirakenteet, varasto 17 C ,0 % Passiivirakenteet, varasto 10 C ,0 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C ,7 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C ,7 % Passiivirakenteet, varasto 17 C ,4 % Passiivirakenteet, varasto 10 C ,5 % Matalaenergiarakenteet, varasto 17 C ,8 % Matalaenergiarakenteet, varasto 10 C ,9 % 5.3 Jäähdytysenergian kuukausituotto Taulukko 20. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 17 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Lisäjäähd
20 Taulukko 21. Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehontarpeet (W) passiivirakennuksessa, varastolämpötila 17 C Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Taulukko 22. Geoenergialla tuotettava osuus passiivirakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 10 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Lisäjäähd
21 Taulukko 23. Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehontarpeet (W) passiivirakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Taulukko 24. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 17 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Lisäjäähd
22 Taulukko 25. Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehontarpeet (W) matalaenergiarakennuksessa, varastolämpötila 17 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Taulukko 26. Geoenergialla tuotettava osuus matalaenergiarakennuksen jäähdytysenergiantarpeesta (kwh), varastolämpötila 10 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Lisäjäähd
23 Taulukko 27. Maalämpöpumpun maksimijäähdytystehontarpeet (W) matalaenergiarakennuksessa, varastolämpötila 10 C. Kuukausi 90 % 70 % 50 % 40 % 30 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
24 6 Geokentän mallinnus 6.1 Geoenergiakaivojen mitoitus yhdelle kerrostalolle Mitoituksen lähtötietoja Espoon kaupungin alueen maaperäkartalle on sijoitettu Bergans mallitalo energiakaivoineen (Kuva 6). Kuvasta voidaan todeta, että energiakaivojen sijoitusalueella savikerroksen paksuus on noin m ja kokonaismaapeitteen paksuus noin 20 m. Geoenergiamitoituksessa energiakaivojen kiertonesteen mitoituslämpötila rajattiin 0 o C: n yläpuolelle maaperän routaantumisen estämiseksi. Mallikerrostalo ja energiakaivot Kuva 6. Bergans mallikerrostalo sijoitettuna kaavoitettavan alueen maaperäkarttaan / kartta: Espoon geotekniikkayksikkö/. Energiakaivojen alustava mitoitus tehtiin EED(Earth Energy Designer)-ohjelmistolla. Mitoituksessa käytettiin kalliolle seuraavia lämpöteknisiä arvoja: - lämmönjohtavuus = 2,9 W/m, K (soveltuu useille kivilajeille) - ominaislämpökapasiteetti 2,1 MJ/m 3, K - maanpinnan lämpötila + 6 o C - Maapeitteen lämpöteknistä vaikutusta energiakaivoihin ei alustavassa mitoituksessa erikseen huomioitu. - Kalliopiirin kiertonesteen mitoituslämpötiloiksi asetettiin 0/+15 o C. 24
Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä
VTT TIEDOTTEITA 2546 Riikka Holopainen, Sirje Vares, Jouko Ritola & Sakari Pulakka Maalämmön ja -viilennyksen hyödyntäminen asuinkerrostalon lämmityksessä ja jäähdytyksessä VTT TIEDOTTEITA 2546 Riikka
LisätiedotGEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy
GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy Kiitokset GEOENER Bergans-tiimille VTT: Riikka Holopainen,
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotVuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT
Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot
LisätiedotMateriaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotUlla Kangasmaa Projektipäällikkö DI
Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI Geoener - Painiitty Rakennusosakeyhtiö Hartela sai mahdollisuuden osallistua GeoEner-hankkeeseen rakennusliike-edustajana Pilottikohteeksi valittiin Painiitty, koska
LisätiedotCOMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa
COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa Paula Sankelo, Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 25.1.2018 Tavoite Määrittää kustannusoptimaalisia
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotFInZEB-kustannuslaskenta
FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotNupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen
Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle
LisätiedotKANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma
KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotEnergiaselvityksen tulosten yhteenveto
Energiaselvityksen tulosten yhteenveto Rakennuskohde: Demokohde Rakennustyyppi: Omakotitalo Pääsuunnittelija: Pekka Pääsuunnittelija Selvityksen tekijä: Demo2 Käyttäjä Rakennuslupa Nro: Osoite: Pvm: Allekirjoitus:
LisätiedotCOMBI Millä palvelurakennukset kannattaa lämmittää? Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos
COMBI Millä palvelurakennukset kannattaa lämmittää? Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 26.1.2017 Tausta ja tavoite Simulointitutkimuksessa kolme Tampereen kaupungin palvelurakennusta Kohteet
LisätiedotKAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA
KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:
RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotRakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus
LisätiedotENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:
TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotEnergiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö
Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotMAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1
Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotEsimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta
Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotYmpäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska
Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotEnergiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho
Energiakaivot Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa SULPU - Lämpöpumppu 2018 -seminaari 2018-11-27 Tomi Mäkiaho 1 R O T O T E C - Y O U R E N E R G Y. B E S T E N E R G Y. AGENDA Rototec yrityksenä
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotLämmitystehontarve / Ulkolämpötila
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi! Talo Sypi 63700
LisätiedotLämmitystehontarve / Ulkolämpötila
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi! Lamellihirsitalo
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT
Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotPassiivitalo. Jyri Nieminen VTT
Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve
LisätiedotENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)
ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa
LisätiedotLÄMPÖPUMPPUJEN KUSTANNUS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUHTEESSA KESKITETTYYN LÄMMÖN TUOTANTOON LAHTI ENERGIAN ALUEELLA
LÄMPÖPUMPPUJEN KUSTANNUS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUHTEESSA KESKITETTYYN LÄMMÖN TUOTANTOON LAHTI ENERGIAN ALUEELLA Gaia Consulting Oy 4.4.2019 1 TAUSTAA Lämpöpumppujen suosio on ollut viime vuosina
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotLämmitystehontarve / Ulkolämpötila
MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi! CasaNibe 20100
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Lisätiedot