Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan. katsaus 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan. katsaus 2005"

Transkriptio

1 Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2005

2 Sisällys 3 Toimitusjohtajalta Ei niin huonoa, ettei jotakin hyvääkin 4 Tilastokatsaus Vuoden 2005 alaa kuvaavia tilastoja. 6 Kuluttajansuoja-asiat voimakkaasti esillä vuonna 2005 Vuoden ajankohtaiset lainsäädäntöön ja edunvalvontaan vaikuttaneet hankkeet ja tapahtumat. 2 8 Tietoyhteiskunnan toimintakyky edellyttää varautumista Tietoyhteiskunnan palvelut tekevät meistä entistä riippuvaisempia tietoliikenteen ja tietotekniikan toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. 9 Maailmanennätys laajakaistalla Suomi on kivunnut ennätysvauhdilla laajakaistakärkeen. 10 Visionääri Suomen Posti Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Alho: Tietotekniikan lyhyt historia. 11 FiCom on... suomalaisen tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2005 Julkaisija: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Päätoimittaja: Kristiina Klemetti Kirjoittajat: Reijo Svento Tytti Peltonen Merja Malkki Kari Wirman Kristiina Klemetti Kolumnisti: Jukka Alho, Suomen Posti Oyj Tilastot: Merja Malkki

3 Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin Vuosi 2005 jää historiaan hyperkilpailun vuotena. Matkapuheluiden ja laajakaistayhteyksien kuluttajahinnat jatkoivat laskuaan hintakilpailun seurauksena. Myös tietokoneiden, digikameroiden, taulutelevisioiden ja muun kodin viihde-elektroniikan hinnat laskivat. Voittajina selvisivät siis kuluttajat todennäköisesti myös mainosala. Vuonna 2005 käytiin vilkasta keskustelua siitä, onko kilpailussa menty jo liian pitkälle. Ongelmaksi muodostuivat toimijoiden kyky ja ennen kaikkea halu investoida. Liikevaihtojen ja tulosten pienentyessä kasvoi epävarmuus kyvystä kattaa tarvittavat investoinnit. Epävarmuutta lisäsi myös lankaliittymien kiihtyvä vähentyminen. Pohjakosketuksen jälkeen vähitellen pinnalle FiComin jäsenkyselyn perusteella vuosi 2005 arvioitiin kuitenkin eräänlaiseksi pohjakosketukseksi. Liikevaihtojen ja -voittojen uskotaan kasvavan jo vuoden 2006 puolella. Investointien ja henkilöstömäärien kehityksen arvioidaan jatkavan vaatimatonta kehitystään. Nopeasti kehittyvällä toimialalla on yhtäaikaisesti käynnissä poikkeuksellisen voimakas tekninen ja rakenteellinen murros. Arvoketjuista on siirrytty arvoverkkoihin, joissa kukaan ei hallitse kokonaisuutta yksin. Yhteistyö on välttämätöntä ja käänteisesti riippuvaisuus muista toimijoista on kasvanut. Ip-teknologiaa kaikkialle Useista yhtäaikaisista teknisistä muutoksista keskeisin on siirtyminen piirikytkentäisestä tiedonsiirrosta pakettikytkentäiseen. Tämä tarkoittaa lähinnä ip-teknologian yleistymistä kaikissa tietoliikenteen muodoissa. Päätelaitteiden ja palveluiden kehityssuunta on langallisesta langattomaan. Paikalliset langattomat sovellukset wlan-verkkoineen yleistyvät samoin kuin laajempien alueiden wimax-verkot. Videopuhelumahdollisuudet alkavat vähitellen yleistyä 3G-verkoissa. Langallisessa viestinnässä siirrytään puolestaan kapeista kaistoista laajoihin, joissa nopeudet nousevat jatkuvasti. Suomi on kirinyt laajakaistamäärissä maailmanennätystahtiin. Kansallisen laajakaistastrategian asettama miljoonan laajakaistaliittymän tavoite vuoden 2005 loppuun mennessä saavutettiin jo kesällä Myös puhe on siirtymässä internetpohjaiseksi voip-sovelluksissa. Lankaverkoissa äly siirtyy runkoverkoista niiden laidoille, lähinnä päätelaitteisiin. Tästä on esimerkkinä paljon julkisuutta saanut suljetun järjestelmän Skypepalvelu. Kaikki nämä muutokset voidaan nähdä osittain uhkana perinteiselle teletoiminnalle. Oikealla tavalla katsottuna ne muodostavat vähintään yhtä paljon myös mahdollisuuksia kehittää edelleen omaa toimintaa. Kyse on nyt muuntautumiskyvystä ja reaktionopeudesta. Nopeat syövät hitaat ja luonnon lakien mukaisesti tyhjiöt täyttyvät. Tehokkaampia tietokoneita Suomalaisista on tullut ennätysvauhdilla digitaalikameroiden käyttäjiä, mikä on vauhdittanut tietokonekannan uusimista tehokkaammaksi. Vuonna 2005 kuvia myös lähetettiin runsaasti, mikä omalta osaltaan vaikutti laajakaistayhteyksien suosioon. Vuoden 2005 aikana alkoi Suomenkin markkinoille ilmestyä palveluita, joissa kuluttajille tarjotaan äänen, kuvan ja datan välittämistä saman laajakaistaisen yhteyden kautta ns. triple play -mallilla. Samalla mallilla markkinoille tuli myös ns. olohuonetietokoneita ja niihin liittyviä ohjelmistoja, joilla kaikki nämä palvelut voidaan helposti ja korkealaatuisesti yhdistää yhteen päätelaitteeseen. Konvergenssi on siis edennyt konkreettiselle tasolle. Haasteiden lisäksi ilmassa on myös paljon mahdollisuuksia, joita tulee osata hyödyntää viisaasti. Reijo Svento, toimitusjohtaja 3

4 Alaa kuvaavia tilastoja Laajakaistayhteydet Suomessa.000 liittymää, kaikki yhteensä Suomalaisista internetkotitalouksista jo 81 prosentilla oli laajakaistayhteys marraskuussa Valtaosa näistä, 85 prosenttia, oli ADSL -liittymiä. (Tilastokeskus.) Kaikista suomalaisista yli viiden hengen yrityksistä 73 prosentilla oli laajakaistayhteys keväällä Määrä kasvoi 10 prosentilla vuoden aikana. Yrityksen koon kasvaessa laajakaistaliittymät yleistyvät (Tilastokeskus) Suomalaiset pankkien internetpalveluiden käyttäjinä % vuotiaista Suomalaisista vuotiaista 66 prosenttia ilmoitti keväällä 2005 käyttävänsä säännöllisesti pankkien internetpalveluita. Määrä kasvoi kuudella prosentilla edellisestä keväästä ja kahta vuotta aiemmasta jopa 25 prosenttia. Laskunsa maksoi useimmiten internetin kautta 64 prosenttia haastatelluista. (Suomen Pankkiyhdistys.) Suomalaiset olivat ahkerimpia internetpankkipalvelujen käyttäjiä Eurostatin tekemässä EU-maiden vertailussa. 3. Suomalaiset verkko-ostajina.000 (kumulatiivinen) Lähes kaksi miljoonaa suomalaista on ollut ainakin joskus verkko-ostoksilla syksyllä 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan. Verkko-ostaminen kiinnostaa, sillä 42 prosenttia suomalaisista aikoo ostaa jotakin internetin kautta seuraavan puolen vuoden aikana. (TNS Gallup.)

5 4. Suomalaiset tekstiviestien lähettäjinä Noin 91 prosenttia vuotiaista suomalaisista kertoi käyttävänsä tekstiviestipalveluita loppuvuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan (Viestintävirasto). Vuonna 2004 suomalaiset lähettivät tekstiviestejä ennustettua ahkerammin: 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuvaviestien määrä oli vielä vähäinen, 7,4 miljoonaa viestiä vuonna Niiden määrän odotetaan kuitenkin kasvavan kamerapuhelimien yleistyessä nopeasti. (Liikenne- ja viestintäministeriö.) miljoonaa kappaletta , ennuste 5. Digitaalinen televisio 5 Yli kolmasnnes suomalaisista kotitalouksista on hankkinut digitelevision tai -sovittimen. Tuorein mittaus on marraskuulta 2005, jolloin laite oli 36 prosentilla talouksista. Haastatelluista kotitalouksista 13 prosenttia ilmoitti, että hankkii laitteen varmasti seuraavan puolen vuoden aikana, ja 7 prosenttia piti sitä todennäköisenä. Yleisimpiä digilaitteet olivat Itä-Suomessa, jossa ostohalukkuuteen vaikutti myös kuvan laadun paraneminen digilaitteella. (Finnpanel ja Tilastokeskus.) prosenttia kotitalouksista helmi 2003 elo 2003 helmi 2004 elo 2004 helmi 2005 elo ICT-alan työlliset Suomessa Vuonna 2005 Suomessa oli ICT-alan työllisiä noin (ICT-tavaratuotanto, teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelu). Tämä on noin viisi prosenttia kaikista työllisistä. Lähes puolet työskentelee Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla kummassakin on noin 10 prosenttia ICT-työllisten kokonaismäärästä. (Tilastokeskus.)

6 Kuluttajansuoja-asiat esillä vuonna 2005 Vuoden aikana valmisteltiin kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä koskeva viestintämarkkinalain muutosehdotus, jonka eduskuntakäsittely käynnistyy vuoden 2006 alussa. Myös direktiiviehdotus teletunnistetietojen tallennevelvollisuudesta oli vuoden aikana runsaasti esillä. 6 Vuoden 2005 lopulla hyväksytyt tekijänoikeuslain muutokset herättivät runsaasti keskustelua. Uusi laki tulee voimaan tammikuussa Muutokset eivät selkeytä jo ennestään vaikeaselkoista tekijänoikeuslakia, eikä laki vastaa sähköisen toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tekijänoikeuslain käsittelyn yhteydessä ilmenneet seikat osoittavat selvästi tarpeen tekijänoikeuslain kokonaisuudistukselle. Vuoden aikana käynnistyivät viranomaisten kanssa keskustelut keinoista, joilla voitaisiin estää internetin käyttäjien tahaton joutuminen lapsipornosivuille. Teleyritykset voivat ryhtyä suodattamaan internetin lapsipornoaineistoa kevään 2006 aikana. Viestintämarkkinalain muutosehdotuksissa ylilyöntejä Viestintämarkkinalaki on keskeinen viestintäpalveluiden kuten matkapuhelin- tai laajakaistaliittymän tarjontaa koskeva laki. Koska viestintäpalveluita käyttää päivittäin lähes jokainen suomalainen, on niiden sääntelyllä oleellista vaikutusta palveluiden käyttöön. Viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevaan lukuun on ehdotettu muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi muun muassa säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Ehdotuksen mukaan kuluttaja voisi vaatia vakiokorvausta, jos esimerkiksi laajakaistaliittymän toimitus viivästyy luvatusta. Vakiokorvaus olisi 15 euroa alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin kaikkiaan enintään 120 euroa. Lakiin ehdotetaan myös säännöstä teleyrityksen ja kuluttajan vastuun jakautumisesta silloin, kun viestintäpalvelua käytetään oikeudettomasti. Ehdotus lisää Viestintäviraston toimivaltaa: virasto saa kuluttaja-asiamiehen kanssa päällekkäisen toimivallan valvoa viestintäpalvelusopimusehtojen kohtuullisuutta. FiCom kannattaa kuluttajan asemaa parantavia muutoksia ja pitää tärkeänä lisätä kuluttajien luottamusta viestintäpalveluihin. Mainitut muutosehdotukset ovat kuitenkin ongelmallisia, koska ne asettavat teleyritykset kuluttajansuojan osalta eriarvoiseen asemaan muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Virheestä tehtävä ilmoitus Muutosehdotuksen mukaan kuluttajalla on oikeus saada hinnanalennusta, jos viestintäpalvelussa on virhe, tai saada vakiohyvitys, jos viestintäpalvelun toimitus on keskeytyksissä. Palvelun keskeytyksen tulee olla yhtäjaksoista ja toistuvaa. Ehdotuksen mukaan kuluttajan täytyy kohtuullisessa ajassa reklamoida virheestä, kuten esimerkiksi katkenneesta laajakaistayhteydestä. Kuluttaja voisi kuitenkin vaatia teleyritykseltä hinnanalennusta tai vakiohyvitystä, vaikka teleyritys korjaisi virheen viipymättä kuluttajan reklamoitua. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajan täytyy reklamoida virheellisestä tuotteesta, minkä jälkeen myyjällä on oikeus korjata tuote. Mikäli tuote korjataan viivytyksettä, kuluttajalla ei ole oikeutta hinnanalennukseen tai kaupan purkuun. FiCom katsoo, että teleyrityksellä kuten muillakin elinkeinonharjoittajilla tulisi olla oikeus korjata virhe omalla kustannuksellaan heti kuluttajan ilmoitettua virheestä. Kuluttajalla tulisi olla oikeus hinnanalennukseen tai vakiohyvitykseen vasta, jos teleyritys ei korjaa virhettä viivytyksettä. Epäselvä vastuunjako Muutosehdotuksen toinen ongelmakohta koskee liittymän oikeudetonta käyttöä. Ehdotuksen mukaan kuluttaja vastaa liittymän oikeudettomasta käytöstä vain, jos on toiminut normaalia huolimattomammin. Kuluttajan vastuu päättyy, kun hän on tehnyt teleyritykselle niin sanotun katoamisilmoituksen. Kuluttajan huolellisuusvelvollisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja kaikki

7 asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen. Ongelmallista on kuitenkin se, ettei kuluttajalla ole nimenomaista velvollisuutta ilmoittaa viipymättä teleyritykselle oikeudettomasta käytöstä, eikä liittymän hallinnan luovutus ole kaikissa tilanteissa huolimatonta toimintaa. Koska matkapuhelinliittymällä voi tilata maksullisia sisältöpalveluita ja sitä voi tulevaisuudessa käyttää myös maksuvälineenä, tulisi sen käyttöä verrata luottokorttiin. Luottokortin haltijan tulee olla riittävän huolellinen ja ilmoittaa viipymättä kortin katoamisesta. Kortin haltija vastaa oikeudettomasta käytöstä, jos hän on luovuttanut tunnisteen toiselle, ei ole toiminut riittävän huolellisesti tai on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa. Samanlaiset vastuut tulisi olla myös matkapuhelinliittymän tilaajalla. FiCom katsoo, että oikeudetonta käyttöä koskevan säännöksen tulisi olla yksiselitteinen, jotta se ei mahdollista liittymän väärinkäyttöä. Kytkykauppa 3gmatkapuhelimille Joulukuussa hyväksytty viestintämarkkinalain muutos sallii kolmannen sukupolven päätelaitteiden ja matkapuhelinliittymän kytkykaupan. Huhtikuussa 2006 voimaan tuleva laki on voimassa kolme vuotta. Kytkykauppakielto koskee edelleen ainoastaan gsmverkossa käytettäviä matkapuhelimia ja liittymiä. Kytkykauppasäännöksen mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen. Operaattorin tulee tarjota samaa viestintäpalvelua myös ilman päätelaitetta, ja kytkykaupassa tarjottavan liittymän markkinoinnissa on ilmoitettava palvelun hinta ilman päätelaitetta. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että kytkykaupalla on käyttäjien kannalta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Sen uskotaan myös edistävän yleistä tietoyhteiskuntakehitystä, parantavan Suomen kilpailukykyä viestintämarkkinoilla ja tukevan tietoyhteiskunnan perusrakenteita. Direktiivi teletunnistetietojen tallennusvelvollisuudesta Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa direktiivin, joka edellyttää teleoperaattoreita tallentamaan määritellyt teletunnistetiedot vakavien rikosten selvittämistä varten. Tiedot on tallennettava vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Päätös tallennusajan pituudesta tehdään erikseen kussakin jäsenmaassa. Direktiivissä on nimenomaisesti mainittu, ettei viestinnän sisältöä saa tallentaa. Teletunnistetiedoista määrätään tallennettavaksi muun muassa yhteyden osapuolten selvittämiseksi tarpeellisia tietoja kuten soittajan ja puhelun vastaanottajan puhelinnumerot sekä tietoja tapahtuma-ajoista ja päätelaitteista. Lisäksi teleyritysten tulee tallentaa vastaavalta ajalta viestintäpalveluiden tilaajien tai käyttäjien nimi- ja osoitetiedot. Direktiivi vastaa pitkälti valtioneuvoston ja eduskunnan tallennusvelvollisuuden toteutukselle asettamia ehtoja. Niiden mukaan sähköisen viestinnän tunnistamistietojen säilyttämisvelvoitteen tulisi kohdistua sellaisiin teleyrityksen hallussa oleviin tunnistamistietoihin, joita jo säilytetään useita kuukausia osana laillisia verkko- ja viestintäpalveluja, ja joiden säilyttämisaika voitaisiin harmonisoida. Tallennusvelvoite tulisi voida toteuttaa kohtuullisin kustannuksin ja olemassa olevin teknisin ratkaisuin. Sääntelyn tulisi olla säilytettävien tietotyyppien osalta teknologianeutraalia ja mahdollistaa sääntelyn soveltaminen myös tulevaisuudessa teknisen kehityksen myötä. Valtio vastaa kustannuksista FiComin mielestä direktiivissä on huomioitu Suomen esittämät näkökulmat kohtuullisesti, ja ongelmallisimmat asiat jäävät kansallisesti päätettäviksi. FiCom uskoo, että Suomessa asioista pystytään saavuttamaan eri osapuolten tarpeet tyydyttävällä tavalla huomioon ottava ratkaisu. Direktiivissä tallennusvelvollisuuden aiheuttamien kustannusten korvaus jätetään kansallisesti päätettäviksi. Voimassa olevan viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksillä on oikeus saada viranomaisen määräämästä toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista korvaus valtion varoista, eli tallennusvelvollisuuden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset tulevat valtion korvattaviksi. Tallennusvelvollisuutta koskevat kansalliset säännökset on saatettava voimaan viimeistään 18 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Kaivumaksut teleyrityksille Marraskuussa tuli voimaan katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa koskeva laki, joka antaa kunnille valtuuden periä teleyrityksiltä niin sanottuja valvonta- ja kaivumaksuja johtojen ja kaapeleiden sijoittamisesta kaduille ja yleisille alueille. Maksujen tasoon saatiin lisämääre, etteivät maksut saa olla kohtuuttomia. Eduskunta edellytti myös maksutason kehityksen seuraamista. Kaivumaksut johtavat osittain kaksinkertaisten korvausten perimiseen, sillä teleyrityksillä on jo viestintämarkkinalain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan velvollisuus korvata telekaapeleiden sijoitus- tai korjaustyöstä aiheutunut haitta ja vahinko. Kuntien onkin nyt syytä harkita tarkoin tietoyhteiskunta- ja erityisesti laajakaistakehitystä hidastavia maksuja. Kun jo noin sata kuntaa on päinvastoin tukenut laajakaistayhteyksien rakentamista, niin tuntuisi oudolta, että joissakin kunnissa niiden rakentamiseen kohdistettaisiin maksuja. FiCom seuraa kaivumaksujen käyttöönottoa ja toimittaa tarvittaessa seurantatilaston ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä eduskunnan ympäristövaliokunnalle.

8 Tietoyhteiskunnan toimintakyky edellyttää varautumista Suomi on World Economic Forumin vertailun mukaan kolmannella sijalla tietotekniikan kehityksessä ja hyödyntämisessä. Asian kääntöpuolena on, että samalla olemme kolmanneksi eniten riippuvaisia erilaisista tietoteknisistä ratkaisuista. 8 Tietoverkkoja ja niiden palveluita on käytännössä erittäin vaikeaa korvata muilla tuotteilla tai toimintatavoilla. Yhdistettynä tietojärjestelmäriippuvuuteen se asettaa suuria vaatimuksia tietoteknisten järjestelmien toimivuudelle kaikissa olosuhteissa. Järjestelmillä ja niiden tuottamilla palveluilla on kaikista ponnisteluista huolimatta taipumus vikaantua tai toimia toisin kuin on tarkoitettu. Häiriötilanteissa palveluita ylläpitäviltä toimijoilta edellytetään kykyä ratkaista ongelmat ja palauttaa toiminta mahdollisimman nopeasti normaaliksi. Varautuminen osaksi yritysten toimintaa Varautumistoimintaa suunnittelee ja ohjaa Puolustustaloudellinen suunnittelukunta. Se analysoi yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseen eli huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia, suunnittelee tarvittavia vastatoimenpiteitä sekä edistää toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua. Suunnittelukunnan toiminnassa on pyritty korostamaan elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuuksia huoltovarmuuden kehittämisessä. Vuonna 2005 suunnittelukunnan organisaatiouudistuksen yhteydessä päätettiin panostaa tietoverkko- ja tietotekniikka-alojen varautumiseen. Tietoverkkoalan varautumissuunnittelun edistämisen ja kehittämisen vetovastuu siirtyi FiComiin. Tämä toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 aikana. Tarkastelujen painopiste vuosina on kriittisen tietoverkkoinfrastruktuurin sekä yhteiskunnan kriittisten toimintojen tuottamiseen liittyvien verkostojen tunnistamisessa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla kansallisesta huoltovarmuudesta pystytään huolehtimaan mahdollisimman pitkälti omavaraisesti ja ottaen huomioon markkinoiden ehdoilla tapahtuva alan yritysten liiketoiminnan ohjaus sekä alati kasvava kansainvälinen omistajapohja. Tietoturvatietoisuuden nostaminen tärkeää Haittaohjelmakehitys ja haittaohjelmien käyttöalueet tulevat painottumaan yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden käyttötarkoituksiin, kuten identiteettivarkauksiin ja laittomaan tiedonhankintaan. (Viestintävirasto CERT-FI tilannekatsaus 3/2005.) Vuosi 2005 on selvästi osoittanut verkkoja hyödyntävän rikollisen toiminnan lisääntyneen. Viimeisin ilmiö on laaja huijausyritys, jossa pankkien asiakkailta on yritetty hankkia verkkopankkipalveluiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Maailmalla vastaavia yrityksiä on ollut aikaisemminkin, mutta vasta nyt olemme saaneet osamme Suomessa. Toistaiseksi huijausyritykset ovat olleet melko kömpelöitä, mutta oletettavaa on niiden kehittyminen entistä vaarallisemmiksi. Tällaisten ns. phishing-hyökkäysten torjuminen pelkästään teknisin järjestelmin on mahdotonta. Parhaita keinoja ovat tietojärjestelmien käyttöön liittyvän osaamisen ja yleisen tietoturvallisuustietoisuuden parantaminen. Kansallinen tietoturvastrategia ja siihen liittyvä kansallinen tietoturvapäivä ovat merkittäviä välineitä kansalaisten tietoturvatietoisuuden nostamisessa. Tärkeänä kohderyhmänä pk-yritykset Tutkimusten mukaan yritysmaailmassa tietoturvallisuuden taso on heikoin pkyrityksissä. Tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty monia hankkeita, joista mainittakoon esimerkkinä pk-yrityksille suunnattu Tietotekniikka Menestystekijäksi Tietoturvaa pk-yrityksille -hanke. Kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä TE-keskusten yhteistyössä toteuttamien tilaisuuksien tavoitteena on antaa lähinnä yritysten johdolle kuva tietoturvallisuuden merkityksestä yrityksen toiminnalle sekä sitouttaa johto tietoturvallisuuden kehittämiseen. Myös Kansallinen tietoturvapäivä hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset. FiCom on aktiivisesti mukana molemmissa hankkeissa.

9 Maailmanennätys laajakaistalla Suomi on kirinyt maailmanennätystahtia laajakaistaliittymien määrässä. Haasteelliset tavoitteet saavutettiin etuajassa. Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa oli jo 1,2 miljoona laajakaistaliittymää. Vuosille hyväksytyn kansallisen laajakaistastrategian välitavoitteena oli saavuttaa vuoden 2005 loppuun mennessä miljoona laajakaistaliittymää, joista suurimman osan nopeus olisi oltava vähintään 2 Mbit/s. Tavoitteeksi asetettiin myös nostaa Suomi Euroopan eturiviin nopeiden yhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin laaja, kaikkiaan 59 eri toimenpidettä sisältävä ohjelma, jonka toteuttamiseen osallistui kattavasti sekä julkinen sektori että yritykset. Maakunnat laativat omat alueelliset laajakaistastrategiansa. Kullekin toimenpiteelle asetettiin aikataulu ja selkeät vastuutahot, ja laajakaistastrategiatyöryhmä seurasi kiinteästi työn etenemistä. Strategian edistymistä voi edelleen seurata internetissä osoitteessa Tavoitteisiin etuajassa Asetetut tavoitteet saavutettiin jopa nopeammin kuin asettamishetkellä haasteellisena pidetty aikataulu edellytti. Suomessa ylitettiin miljoonan laajakaistaliittymän rajapyykki jo kesällä 2005, ja vuoden loppuun mennessä maassamme oli jo 1,2 miljoonaa laajakaistaliittymää. Näistä huomattava osa oli nopeudeltaan yli 2 Mbit/s. Myös laaja alueellinen kattavuus saavutettiin etuajassa. Tavoitteena oli, että vuoden 2005 loppuun mennessä yli 95 prosenttia kotitalouksista voisi halutessaan saada kiinteän verkon laajakaistaliittymän. Asetettu tavoite ylittyi jo syyskuussa Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen sekä hankalampien saaristoalueiden kehitystä tuettiin uusilla langattoman teknologian mahdollisuuksilla. Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia kotitalouksista oli jo hankkinut laajakaistaliittymän marraskuussa Kansainvälistä kärkeä Suomi ylsi Euroopassa kärkimaiden joukkoon nopean kehityksen ansiosta. EU:n komission kesällä 2005 julkaisemien tilastojen perusteella Suomi oli saavuttanut jo kolmannen sijan heti Hollannin ja Tanskan jälkeen. Olimme ohittaneet penetraatioasteessa muun muassa Ruotsin. Maamme laajuus ja harva asutus huomioon ottaen saavutusta voidaan pitää erinomaisena. Laajakaistaliittymien kasvuvauhti oli kesäkuusta 2004 kesäkuuhun 2005 Suomessa kaikkien nopeinta jopa kaikista OECD-maista. Laajakaistaliittymien määrä sataa asukasta kohti kasvoi 100 asukasta kohti lähes kahdeksalla liittymällä. Laajakaistastrategian onnistuminen on oiva osoitus siitä, kuinka samaan asiaan panostamalla ja asioita oikealla tavoin priorisoimalla kyetään nopeassakin aikataulussa saavuttamaan huomattavia tuloksia. Laajakaistaliittymien nopeuden ja helppokäyttöisyyden kautta kansalaisille ja yrityksille avautuu erittäin laajat ja monipuoliset tietoyhteiskunnan arkistakin elämää helpottavat tietoyhteiskuntapalvelut. Sähköinen kauppa kasvoi Laajakaistayhteyksien määrän kasvua seurannut internetin käytön lisääntyminen on kasvattanut myös sähköistä kaupankäyntiä. Suosituimpia verkkokaupan tuotteita olivat matkat, hotellivaraukset, pääsyliput, kirjat ja äänilevyt, sekä myös vaatehankinnat. Sähköisen kaupankäynnin kasvu näkyi myös postin jakelutoiminnassa. Laajakaistaliittymien määrä EU-maissa kasvoi yli 18 miljoonalla liittymällä kesäkuusta 2004 kesäkuuhun DSL-liittymätyyppi on yleisin, ja sen osuus on 80 prosenttia. Suomessa laajakaistayhteyksien kasvu asukaslukuun verrattuna oli ripeintä OECD-maiden vertailuissa ja sijoitus laajakaistatiheydessä nousi sijalta 12 sijalle 7. (EU-komissio ja OECD.) 9

10 Visionääri Tietotekniikan lyhyt historia Fyysikko Stephen Hawkingsin kirja Ajan lyhyt historia tuli muutama vuosi sitten kansainväliseksi hitiksi. Kirja antaa (lähes) kansantajuisesti viimeisimmän näkemyksen fyysisen maailman hiukkastason olemuksesta. Psykohistorioitsija Juha Siltalan kirjasta Työelämän lyhyt historia tuli parisen vuotta sitten käsite Suomessa. Se pyrkii kuvaamaan työelämän muutokset muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta. 10 Miltä mahtaa näyttää aikanaan tietotekniikan tai tietoyhteiskunnan lyhyt historia, ja koska on oikea aika sen kirjoittamiseksi? Jos sellainen joskus kirjoitetaan, uskon, että oikea aika on silloin, kun sekä Kiina että Intiakin ovat kehityksessä täysimääräisesti mukana. Se aika on lähellä. Tietotekniikan paleontologisen esihistorian yhtenä vaiheena voidaan kuriositeettina kirjata Suomen selittämättömän nopea kehitys, joka koski yhtä lailla teollisuutta, innovaatioita, tietotekniikan yleistymistä ja esimerkiksi laajakaistaliittymien lukumäärää. Mutta ketään ei jälkikäteen kiinnosta, mikä oli jonkin tekniikan penetraatio Suomessa vaikkapa suhteessa Koreaan. Sitä vastoin jotkut käyttäjien elämää helpottavat sovellukset voivat jäädä merkittäviksi virstanpylväiksi. Mitähän tällaiset sovellukset voisivat olla? Olen käynyt tänä vuonna niin Japanissa kuin USA:ssakin. Suomi tunnetaan koululaisten hyvästä menestyksestä kansainvälisissä vertailuissa, lukutaidostaan ja laskutaidostaan. Samoin tunnetaan koulutusjärjestelmämme tasapuolisesti antamat mahdollisuudet sekä valtion ja teollisuuden hyvä yhteistyö teknologian ja innovaatioiden edistäjänä. Yksi suomalaisen kestävän kilpailukyvyn taustatekijä voikin olla niin itsestään selvä asia kuin koko kansan varhain opittu hyvä lukutaito yhdistettynä lukuhaluun tai opinhaluun. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan lukutaitoa Lukemisen ja painetun sanan ja nimenomaan paperille painetun suuri arvostus kulkee käsi-kädessä suomalaisen lehdistön arvostuksen kanssa. Suomessa kotiin tulee sanomalehti ja yksi tai useampi aikakauslehti. Tämä jos mikä on poikkeuksellista maailmanlaajuisesti. Nyt aktiivi-iässä oleva sukupolvi on oppinut kodin perintönä siihen, että päivä alkaa sanomalehdellä. Ihmistaimen elämä alkaa Aku Ankan lukemisella tässäkin Suomessa on ennätystason penetraatio. Tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä pysymiseksi meidän ei ehkä tulekaan huolehtia siitä, missä iässä lapset alkavat pelata videopelejä laajakaistaliittymällä, vaan siitä, miten seuraavatkin sukupolvet saadaan kiinnostumaan painetusta sanasta. Kyllä, visiooni kuuluu se, että jonain päivänä sähköisen lehden tai kirjan käyttöliittymä voi olla aidosti yhtä hyvä kuin paperille painetunkin. Oleellista ei ole väline vaan itse tapahtuma. Mutta ne sovellukset, joista maamme voisi olla tunnettu tulevina vuosina: uskon että ne liittyvät päivittäisten asioiden hoitoon ja käytännön asioihin. Kaiken ytimenä on luotettava ja helppo käyttäjän tunnistus, joka toimii lapsesta vaariin. Tietoyhteiskunnan ytimeen kuuluvat joustavat ja tehokkaat julkiset palvelut siten, että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen järjestelmät on sovitettu hyvin toisiinsa, ja ne muodostavat käyttäjälle yhtenäisellä tavalla näkyvän maailman, jossa on helppo asioida. Minun visioni Suomessa tehdään kuitenkin edelleen paperia, ja sivistystä arvostavan kodin yksi tunnusmerkki on pursuava kirjahylly. Mutta tunnustan, että visiooni ei kuulu se, että jaksaisin lukea loppuun aloittamani Työelämän lyhyen historian. Jukka Alho, Suomen Posti Oyj:n toimitusjohtaja

11 FiCom ry......eli Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto on suomalaisen ICT-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tehtävä FiCom seuraa ja analysoi alan lainsäädäntöä, koordinoi verkkoteknologian kehitystä edistäviä toimenpiteitä, vaikuttaa alan säännöstöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin, ylläpitää alan tilastoja ja tunnuslukuja, välittää tietoja eri kohderyhmille ja vaikuttaa alan julkiseen kuvaan. Sidosryhmät FiComin tärkeimpiä sidosryhmiä ovat jäsenet, alan yritykset, poliittiset päättäjät ja viranomaiset Suomessa ja Euroopan unionissa, muut alan kotimaiset ja kansainväliset järjestöt sekä media. Jäsenet FiComin jäsenet ovat tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalla Suomessa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Konsernien tytäryhtiöt ja Finnet-liiton jäsenyritykset kuuluvat FiComin jäsenkuntaan. Jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa vuonna 2004 oli noin 6,7 miljardia euroa ja niiden kotimaan toimipisteissä työskenteli noin henkilöä. Hallitus vuonna 2006 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Paul Paukku, Hewlett-Packard Oy Varapuheenjohtajat: toimitusjohtaja Juho Lipsanen, TeliaSonera Finland Oyj toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Muut hallituksen jäsenet: toimitusjohtaja Jukka Alho, Suomen Posti Oyj toimitusjohtaja Henrik Gayer, Siemens Osakeyhtiö toimitusjohtaja Kjell Forsén, Oy L M Ericsson Ab toimitusjohtaja Olli Nuuttila, TDC Song Oy toimitusjohtaja Antti Nurminen, YIT Primatel Oy toimitusjohtaja Martti Mehtälä, Microsoft Oy johtaja Pekka Takala, TeliaSonera Finland Oyj toimitusjohtaja Seppo Toivonen, Finnet-liitto ry Henkilöstö toimitusjohtaja Reijo Svento lakiasioiden päällikkö Tytti Peltonen viestintäpäällikkö Kristiina Klemetti (3/2006 saakka) viestintäpäällikkö Nora Elers (äitiysvapaalla 3/2006 saakka) tietopalvelupäällikkö Merja Malkki toimistopäällikkö Ann-Marie Huhtimo Toimintamme perustuu AAArvoihin Asiantuntemus FiComissa työskentelee edunvalvonnan, lainsäädännön, tutkimuksen ja teknologian asiantuntijoita. Avoimuus Työskentelemme avoimesti yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Aktiivisuus Selvitämme asiat etukäteen ja vaikutamme alan tärkeisiin asioihin oikealla hetkellä. Osallistumme aloitteellisesti tietoyhteiskunnalliseen keskusteluun. 11 FiComin jäsenyritykset vuonna 2006 * Aina Group Oyj * Alcatel Suomi Oy * Corenet Oy * Digita Oy * Draka Finland Oy * Elisa Oyj * Oy L M Ericsson Ab * Etelä-Satakunnan Puhelin Oy * Finnet-liitto ry * Forssan Seudun Puhelin Oy * Hewlett-Packard Oy * Microsoft Oy * MTV Oy / MTV Interactive * Nortel Networks Oy * Saunalahti Group Oyj * Siemens Osakeyhtiö / Information and Communications * Suomen Erillisverkot Oy * Suomen Numeropalvelu Oy * Suomen Posti Oyj * SW Television Oy / Welho (ent. HTV) * TDC Song Oy * TeliaSonera Finland Oyj * Tikka Communications Oy * T-Systems Finland * YIT Primatel Oy

12 Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Abuse-toiminnan ajankohtaiset ilmiöt

Abuse-toiminnan ajankohtaiset ilmiöt Abuse-toiminnan ajankohtaiset ilmiöt Viestintäviraston Abuse-seminaari Saku Tolvanen Tietoturvapäällikkö Elisa Oyj Mitä, miksi ja milloin Luotettavuus SVTSL Tietoturva Muuta Mennyt vuosi Ilmoitusten käsittely

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland)

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Suomi ei ole ICT-asioissa hännänhuippu! Weaknesses and threats also identified 2 13.3.2014

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) 556/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) Markkina-analyysi koskee Kainuun maakuntayhtymän ilmoittamaa hankealuetta, joka kattaa koko Sotkamon kunnan.

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.2006 31.3.2006 1 Elisan Q1 2006 Q1 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen Näkymät vuodelle 2006 2 Q1 2006

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh ,

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh , Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi Elina Thorström, puh. 0295 342 393, elina.thorstrom@lvm.fi Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin tavoitteet Alentaa laajakaistan rakentamiskustannuksia

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2009 30.6.2009 Sisällys Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät

Lisätiedot

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö Tavara- ja tietovirrat oikenevat Markku Säkö Netti mullistaa perinteisen kaupan Kuisma Niemelä perustelee lähtöään S-ryhmän uuden strategian toteutuksen asettamilla vaatimuksilla. Hän huomauttaa tiedotteessa,

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Soneran Assitiimi 03/09/2010

Soneran Assitiimi 03/09/2010 Soneran Assitiimi TeliaSonera Telia Ab ja Sonera Oyj fuusioituivat joulukuussa 2002 Pääkonttori Tukholmassa 2009 liikevaihto 109 161 milj. SEK Henkilöstöä noin 29 700 Osakkeet listattu Nasdaq OMX Stockholm

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2011 Q4 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) 14636/16 FIN 805 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13377/16 FIN 675 - COM(2016)

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Sisällys. Q taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016

Sisällys. Q taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 Sisällys Q1 2016 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 2 Q1 2016 keskeiset tapahtumat Liikevaihto kasvoi 2 % ja käyttökate

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot