Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan. katsaus 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan. katsaus 2005"

Transkriptio

1 Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2005

2 Sisällys 3 Toimitusjohtajalta Ei niin huonoa, ettei jotakin hyvääkin 4 Tilastokatsaus Vuoden 2005 alaa kuvaavia tilastoja. 6 Kuluttajansuoja-asiat voimakkaasti esillä vuonna 2005 Vuoden ajankohtaiset lainsäädäntöön ja edunvalvontaan vaikuttaneet hankkeet ja tapahtumat. 2 8 Tietoyhteiskunnan toimintakyky edellyttää varautumista Tietoyhteiskunnan palvelut tekevät meistä entistä riippuvaisempia tietoliikenteen ja tietotekniikan toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. 9 Maailmanennätys laajakaistalla Suomi on kivunnut ennätysvauhdilla laajakaistakärkeen. 10 Visionääri Suomen Posti Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Alho: Tietotekniikan lyhyt historia. 11 FiCom on... suomalaisen tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2005 Julkaisija: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Päätoimittaja: Kristiina Klemetti Kirjoittajat: Reijo Svento Tytti Peltonen Merja Malkki Kari Wirman Kristiina Klemetti Kolumnisti: Jukka Alho, Suomen Posti Oyj Tilastot: Merja Malkki

3 Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin Vuosi 2005 jää historiaan hyperkilpailun vuotena. Matkapuheluiden ja laajakaistayhteyksien kuluttajahinnat jatkoivat laskuaan hintakilpailun seurauksena. Myös tietokoneiden, digikameroiden, taulutelevisioiden ja muun kodin viihde-elektroniikan hinnat laskivat. Voittajina selvisivät siis kuluttajat todennäköisesti myös mainosala. Vuonna 2005 käytiin vilkasta keskustelua siitä, onko kilpailussa menty jo liian pitkälle. Ongelmaksi muodostuivat toimijoiden kyky ja ennen kaikkea halu investoida. Liikevaihtojen ja tulosten pienentyessä kasvoi epävarmuus kyvystä kattaa tarvittavat investoinnit. Epävarmuutta lisäsi myös lankaliittymien kiihtyvä vähentyminen. Pohjakosketuksen jälkeen vähitellen pinnalle FiComin jäsenkyselyn perusteella vuosi 2005 arvioitiin kuitenkin eräänlaiseksi pohjakosketukseksi. Liikevaihtojen ja -voittojen uskotaan kasvavan jo vuoden 2006 puolella. Investointien ja henkilöstömäärien kehityksen arvioidaan jatkavan vaatimatonta kehitystään. Nopeasti kehittyvällä toimialalla on yhtäaikaisesti käynnissä poikkeuksellisen voimakas tekninen ja rakenteellinen murros. Arvoketjuista on siirrytty arvoverkkoihin, joissa kukaan ei hallitse kokonaisuutta yksin. Yhteistyö on välttämätöntä ja käänteisesti riippuvaisuus muista toimijoista on kasvanut. Ip-teknologiaa kaikkialle Useista yhtäaikaisista teknisistä muutoksista keskeisin on siirtyminen piirikytkentäisestä tiedonsiirrosta pakettikytkentäiseen. Tämä tarkoittaa lähinnä ip-teknologian yleistymistä kaikissa tietoliikenteen muodoissa. Päätelaitteiden ja palveluiden kehityssuunta on langallisesta langattomaan. Paikalliset langattomat sovellukset wlan-verkkoineen yleistyvät samoin kuin laajempien alueiden wimax-verkot. Videopuhelumahdollisuudet alkavat vähitellen yleistyä 3G-verkoissa. Langallisessa viestinnässä siirrytään puolestaan kapeista kaistoista laajoihin, joissa nopeudet nousevat jatkuvasti. Suomi on kirinyt laajakaistamäärissä maailmanennätystahtiin. Kansallisen laajakaistastrategian asettama miljoonan laajakaistaliittymän tavoite vuoden 2005 loppuun mennessä saavutettiin jo kesällä Myös puhe on siirtymässä internetpohjaiseksi voip-sovelluksissa. Lankaverkoissa äly siirtyy runkoverkoista niiden laidoille, lähinnä päätelaitteisiin. Tästä on esimerkkinä paljon julkisuutta saanut suljetun järjestelmän Skypepalvelu. Kaikki nämä muutokset voidaan nähdä osittain uhkana perinteiselle teletoiminnalle. Oikealla tavalla katsottuna ne muodostavat vähintään yhtä paljon myös mahdollisuuksia kehittää edelleen omaa toimintaa. Kyse on nyt muuntautumiskyvystä ja reaktionopeudesta. Nopeat syövät hitaat ja luonnon lakien mukaisesti tyhjiöt täyttyvät. Tehokkaampia tietokoneita Suomalaisista on tullut ennätysvauhdilla digitaalikameroiden käyttäjiä, mikä on vauhdittanut tietokonekannan uusimista tehokkaammaksi. Vuonna 2005 kuvia myös lähetettiin runsaasti, mikä omalta osaltaan vaikutti laajakaistayhteyksien suosioon. Vuoden 2005 aikana alkoi Suomenkin markkinoille ilmestyä palveluita, joissa kuluttajille tarjotaan äänen, kuvan ja datan välittämistä saman laajakaistaisen yhteyden kautta ns. triple play -mallilla. Samalla mallilla markkinoille tuli myös ns. olohuonetietokoneita ja niihin liittyviä ohjelmistoja, joilla kaikki nämä palvelut voidaan helposti ja korkealaatuisesti yhdistää yhteen päätelaitteeseen. Konvergenssi on siis edennyt konkreettiselle tasolle. Haasteiden lisäksi ilmassa on myös paljon mahdollisuuksia, joita tulee osata hyödyntää viisaasti. Reijo Svento, toimitusjohtaja 3

4 Alaa kuvaavia tilastoja Laajakaistayhteydet Suomessa.000 liittymää, kaikki yhteensä Suomalaisista internetkotitalouksista jo 81 prosentilla oli laajakaistayhteys marraskuussa Valtaosa näistä, 85 prosenttia, oli ADSL -liittymiä. (Tilastokeskus.) Kaikista suomalaisista yli viiden hengen yrityksistä 73 prosentilla oli laajakaistayhteys keväällä Määrä kasvoi 10 prosentilla vuoden aikana. Yrityksen koon kasvaessa laajakaistaliittymät yleistyvät (Tilastokeskus) Suomalaiset pankkien internetpalveluiden käyttäjinä % vuotiaista Suomalaisista vuotiaista 66 prosenttia ilmoitti keväällä 2005 käyttävänsä säännöllisesti pankkien internetpalveluita. Määrä kasvoi kuudella prosentilla edellisestä keväästä ja kahta vuotta aiemmasta jopa 25 prosenttia. Laskunsa maksoi useimmiten internetin kautta 64 prosenttia haastatelluista. (Suomen Pankkiyhdistys.) Suomalaiset olivat ahkerimpia internetpankkipalvelujen käyttäjiä Eurostatin tekemässä EU-maiden vertailussa. 3. Suomalaiset verkko-ostajina.000 (kumulatiivinen) Lähes kaksi miljoonaa suomalaista on ollut ainakin joskus verkko-ostoksilla syksyllä 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan. Verkko-ostaminen kiinnostaa, sillä 42 prosenttia suomalaisista aikoo ostaa jotakin internetin kautta seuraavan puolen vuoden aikana. (TNS Gallup.)

5 4. Suomalaiset tekstiviestien lähettäjinä Noin 91 prosenttia vuotiaista suomalaisista kertoi käyttävänsä tekstiviestipalveluita loppuvuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan (Viestintävirasto). Vuonna 2004 suomalaiset lähettivät tekstiviestejä ennustettua ahkerammin: 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuvaviestien määrä oli vielä vähäinen, 7,4 miljoonaa viestiä vuonna Niiden määrän odotetaan kuitenkin kasvavan kamerapuhelimien yleistyessä nopeasti. (Liikenne- ja viestintäministeriö.) miljoonaa kappaletta , ennuste 5. Digitaalinen televisio 5 Yli kolmasnnes suomalaisista kotitalouksista on hankkinut digitelevision tai -sovittimen. Tuorein mittaus on marraskuulta 2005, jolloin laite oli 36 prosentilla talouksista. Haastatelluista kotitalouksista 13 prosenttia ilmoitti, että hankkii laitteen varmasti seuraavan puolen vuoden aikana, ja 7 prosenttia piti sitä todennäköisenä. Yleisimpiä digilaitteet olivat Itä-Suomessa, jossa ostohalukkuuteen vaikutti myös kuvan laadun paraneminen digilaitteella. (Finnpanel ja Tilastokeskus.) prosenttia kotitalouksista helmi 2003 elo 2003 helmi 2004 elo 2004 helmi 2005 elo ICT-alan työlliset Suomessa Vuonna 2005 Suomessa oli ICT-alan työllisiä noin (ICT-tavaratuotanto, teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelu). Tämä on noin viisi prosenttia kaikista työllisistä. Lähes puolet työskentelee Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla kummassakin on noin 10 prosenttia ICT-työllisten kokonaismäärästä. (Tilastokeskus.)

6 Kuluttajansuoja-asiat esillä vuonna 2005 Vuoden aikana valmisteltiin kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä koskeva viestintämarkkinalain muutosehdotus, jonka eduskuntakäsittely käynnistyy vuoden 2006 alussa. Myös direktiiviehdotus teletunnistetietojen tallennevelvollisuudesta oli vuoden aikana runsaasti esillä. 6 Vuoden 2005 lopulla hyväksytyt tekijänoikeuslain muutokset herättivät runsaasti keskustelua. Uusi laki tulee voimaan tammikuussa Muutokset eivät selkeytä jo ennestään vaikeaselkoista tekijänoikeuslakia, eikä laki vastaa sähköisen toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Tekijänoikeuslain käsittelyn yhteydessä ilmenneet seikat osoittavat selvästi tarpeen tekijänoikeuslain kokonaisuudistukselle. Vuoden aikana käynnistyivät viranomaisten kanssa keskustelut keinoista, joilla voitaisiin estää internetin käyttäjien tahaton joutuminen lapsipornosivuille. Teleyritykset voivat ryhtyä suodattamaan internetin lapsipornoaineistoa kevään 2006 aikana. Viestintämarkkinalain muutosehdotuksissa ylilyöntejä Viestintämarkkinalaki on keskeinen viestintäpalveluiden kuten matkapuhelin- tai laajakaistaliittymän tarjontaa koskeva laki. Koska viestintäpalveluita käyttää päivittäin lähes jokainen suomalainen, on niiden sääntelyllä oleellista vaikutusta palveluiden käyttöön. Viestintämarkkinalain käyttäjän oikeuksia koskevaan lukuun on ehdotettu muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi muun muassa säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Ehdotuksen mukaan kuluttaja voisi vaatia vakiokorvausta, jos esimerkiksi laajakaistaliittymän toimitus viivästyy luvatusta. Vakiokorvaus olisi 15 euroa alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin kaikkiaan enintään 120 euroa. Lakiin ehdotetaan myös säännöstä teleyrityksen ja kuluttajan vastuun jakautumisesta silloin, kun viestintäpalvelua käytetään oikeudettomasti. Ehdotus lisää Viestintäviraston toimivaltaa: virasto saa kuluttaja-asiamiehen kanssa päällekkäisen toimivallan valvoa viestintäpalvelusopimusehtojen kohtuullisuutta. FiCom kannattaa kuluttajan asemaa parantavia muutoksia ja pitää tärkeänä lisätä kuluttajien luottamusta viestintäpalveluihin. Mainitut muutosehdotukset ovat kuitenkin ongelmallisia, koska ne asettavat teleyritykset kuluttajansuojan osalta eriarvoiseen asemaan muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Virheestä tehtävä ilmoitus Muutosehdotuksen mukaan kuluttajalla on oikeus saada hinnanalennusta, jos viestintäpalvelussa on virhe, tai saada vakiohyvitys, jos viestintäpalvelun toimitus on keskeytyksissä. Palvelun keskeytyksen tulee olla yhtäjaksoista ja toistuvaa. Ehdotuksen mukaan kuluttajan täytyy kohtuullisessa ajassa reklamoida virheestä, kuten esimerkiksi katkenneesta laajakaistayhteydestä. Kuluttaja voisi kuitenkin vaatia teleyritykseltä hinnanalennusta tai vakiohyvitystä, vaikka teleyritys korjaisi virheen viipymättä kuluttajan reklamoitua. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajan täytyy reklamoida virheellisestä tuotteesta, minkä jälkeen myyjällä on oikeus korjata tuote. Mikäli tuote korjataan viivytyksettä, kuluttajalla ei ole oikeutta hinnanalennukseen tai kaupan purkuun. FiCom katsoo, että teleyrityksellä kuten muillakin elinkeinonharjoittajilla tulisi olla oikeus korjata virhe omalla kustannuksellaan heti kuluttajan ilmoitettua virheestä. Kuluttajalla tulisi olla oikeus hinnanalennukseen tai vakiohyvitykseen vasta, jos teleyritys ei korjaa virhettä viivytyksettä. Epäselvä vastuunjako Muutosehdotuksen toinen ongelmakohta koskee liittymän oikeudetonta käyttöä. Ehdotuksen mukaan kuluttaja vastaa liittymän oikeudettomasta käytöstä vain, jos on toiminut normaalia huolimattomammin. Kuluttajan vastuu päättyy, kun hän on tehnyt teleyritykselle niin sanotun katoamisilmoituksen. Kuluttajan huolellisuusvelvollisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja kaikki

7 asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen. Ongelmallista on kuitenkin se, ettei kuluttajalla ole nimenomaista velvollisuutta ilmoittaa viipymättä teleyritykselle oikeudettomasta käytöstä, eikä liittymän hallinnan luovutus ole kaikissa tilanteissa huolimatonta toimintaa. Koska matkapuhelinliittymällä voi tilata maksullisia sisältöpalveluita ja sitä voi tulevaisuudessa käyttää myös maksuvälineenä, tulisi sen käyttöä verrata luottokorttiin. Luottokortin haltijan tulee olla riittävän huolellinen ja ilmoittaa viipymättä kortin katoamisesta. Kortin haltija vastaa oikeudettomasta käytöstä, jos hän on luovuttanut tunnisteen toiselle, ei ole toiminut riittävän huolellisesti tai on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa. Samanlaiset vastuut tulisi olla myös matkapuhelinliittymän tilaajalla. FiCom katsoo, että oikeudetonta käyttöä koskevan säännöksen tulisi olla yksiselitteinen, jotta se ei mahdollista liittymän väärinkäyttöä. Kytkykauppa 3gmatkapuhelimille Joulukuussa hyväksytty viestintämarkkinalain muutos sallii kolmannen sukupolven päätelaitteiden ja matkapuhelinliittymän kytkykaupan. Huhtikuussa 2006 voimaan tuleva laki on voimassa kolme vuotta. Kytkykauppakielto koskee edelleen ainoastaan gsmverkossa käytettäviä matkapuhelimia ja liittymiä. Kytkykauppasäännöksen mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen. Operaattorin tulee tarjota samaa viestintäpalvelua myös ilman päätelaitetta, ja kytkykaupassa tarjottavan liittymän markkinoinnissa on ilmoitettava palvelun hinta ilman päätelaitetta. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että kytkykaupalla on käyttäjien kannalta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Sen uskotaan myös edistävän yleistä tietoyhteiskuntakehitystä, parantavan Suomen kilpailukykyä viestintämarkkinoilla ja tukevan tietoyhteiskunnan perusrakenteita. Direktiivi teletunnistetietojen tallennusvelvollisuudesta Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa direktiivin, joka edellyttää teleoperaattoreita tallentamaan määritellyt teletunnistetiedot vakavien rikosten selvittämistä varten. Tiedot on tallennettava vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Päätös tallennusajan pituudesta tehdään erikseen kussakin jäsenmaassa. Direktiivissä on nimenomaisesti mainittu, ettei viestinnän sisältöä saa tallentaa. Teletunnistetiedoista määrätään tallennettavaksi muun muassa yhteyden osapuolten selvittämiseksi tarpeellisia tietoja kuten soittajan ja puhelun vastaanottajan puhelinnumerot sekä tietoja tapahtuma-ajoista ja päätelaitteista. Lisäksi teleyritysten tulee tallentaa vastaavalta ajalta viestintäpalveluiden tilaajien tai käyttäjien nimi- ja osoitetiedot. Direktiivi vastaa pitkälti valtioneuvoston ja eduskunnan tallennusvelvollisuuden toteutukselle asettamia ehtoja. Niiden mukaan sähköisen viestinnän tunnistamistietojen säilyttämisvelvoitteen tulisi kohdistua sellaisiin teleyrityksen hallussa oleviin tunnistamistietoihin, joita jo säilytetään useita kuukausia osana laillisia verkko- ja viestintäpalveluja, ja joiden säilyttämisaika voitaisiin harmonisoida. Tallennusvelvoite tulisi voida toteuttaa kohtuullisin kustannuksin ja olemassa olevin teknisin ratkaisuin. Sääntelyn tulisi olla säilytettävien tietotyyppien osalta teknologianeutraalia ja mahdollistaa sääntelyn soveltaminen myös tulevaisuudessa teknisen kehityksen myötä. Valtio vastaa kustannuksista FiComin mielestä direktiivissä on huomioitu Suomen esittämät näkökulmat kohtuullisesti, ja ongelmallisimmat asiat jäävät kansallisesti päätettäviksi. FiCom uskoo, että Suomessa asioista pystytään saavuttamaan eri osapuolten tarpeet tyydyttävällä tavalla huomioon ottava ratkaisu. Direktiivissä tallennusvelvollisuuden aiheuttamien kustannusten korvaus jätetään kansallisesti päätettäviksi. Voimassa olevan viestintämarkkinalain mukaan teleyrityksillä on oikeus saada viranomaisen määräämästä toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista korvaus valtion varoista, eli tallennusvelvollisuuden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset tulevat valtion korvattaviksi. Tallennusvelvollisuutta koskevat kansalliset säännökset on saatettava voimaan viimeistään 18 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Kaivumaksut teleyrityksille Marraskuussa tuli voimaan katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa koskeva laki, joka antaa kunnille valtuuden periä teleyrityksiltä niin sanottuja valvonta- ja kaivumaksuja johtojen ja kaapeleiden sijoittamisesta kaduille ja yleisille alueille. Maksujen tasoon saatiin lisämääre, etteivät maksut saa olla kohtuuttomia. Eduskunta edellytti myös maksutason kehityksen seuraamista. Kaivumaksut johtavat osittain kaksinkertaisten korvausten perimiseen, sillä teleyrityksillä on jo viestintämarkkinalain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan velvollisuus korvata telekaapeleiden sijoitus- tai korjaustyöstä aiheutunut haitta ja vahinko. Kuntien onkin nyt syytä harkita tarkoin tietoyhteiskunta- ja erityisesti laajakaistakehitystä hidastavia maksuja. Kun jo noin sata kuntaa on päinvastoin tukenut laajakaistayhteyksien rakentamista, niin tuntuisi oudolta, että joissakin kunnissa niiden rakentamiseen kohdistettaisiin maksuja. FiCom seuraa kaivumaksujen käyttöönottoa ja toimittaa tarvittaessa seurantatilaston ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä eduskunnan ympäristövaliokunnalle.

8 Tietoyhteiskunnan toimintakyky edellyttää varautumista Suomi on World Economic Forumin vertailun mukaan kolmannella sijalla tietotekniikan kehityksessä ja hyödyntämisessä. Asian kääntöpuolena on, että samalla olemme kolmanneksi eniten riippuvaisia erilaisista tietoteknisistä ratkaisuista. 8 Tietoverkkoja ja niiden palveluita on käytännössä erittäin vaikeaa korvata muilla tuotteilla tai toimintatavoilla. Yhdistettynä tietojärjestelmäriippuvuuteen se asettaa suuria vaatimuksia tietoteknisten järjestelmien toimivuudelle kaikissa olosuhteissa. Järjestelmillä ja niiden tuottamilla palveluilla on kaikista ponnisteluista huolimatta taipumus vikaantua tai toimia toisin kuin on tarkoitettu. Häiriötilanteissa palveluita ylläpitäviltä toimijoilta edellytetään kykyä ratkaista ongelmat ja palauttaa toiminta mahdollisimman nopeasti normaaliksi. Varautuminen osaksi yritysten toimintaa Varautumistoimintaa suunnittelee ja ohjaa Puolustustaloudellinen suunnittelukunta. Se analysoi yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseen eli huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia, suunnittelee tarvittavia vastatoimenpiteitä sekä edistää toimipaikkakohtaista valmiussuunnittelua. Suunnittelukunnan toiminnassa on pyritty korostamaan elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuuksia huoltovarmuuden kehittämisessä. Vuonna 2005 suunnittelukunnan organisaatiouudistuksen yhteydessä päätettiin panostaa tietoverkko- ja tietotekniikka-alojen varautumiseen. Tietoverkkoalan varautumissuunnittelun edistämisen ja kehittämisen vetovastuu siirtyi FiComiin. Tämä toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 aikana. Tarkastelujen painopiste vuosina on kriittisen tietoverkkoinfrastruktuurin sekä yhteiskunnan kriittisten toimintojen tuottamiseen liittyvien verkostojen tunnistamisessa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla kansallisesta huoltovarmuudesta pystytään huolehtimaan mahdollisimman pitkälti omavaraisesti ja ottaen huomioon markkinoiden ehdoilla tapahtuva alan yritysten liiketoiminnan ohjaus sekä alati kasvava kansainvälinen omistajapohja. Tietoturvatietoisuuden nostaminen tärkeää Haittaohjelmakehitys ja haittaohjelmien käyttöalueet tulevat painottumaan yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden käyttötarkoituksiin, kuten identiteettivarkauksiin ja laittomaan tiedonhankintaan. (Viestintävirasto CERT-FI tilannekatsaus 3/2005.) Vuosi 2005 on selvästi osoittanut verkkoja hyödyntävän rikollisen toiminnan lisääntyneen. Viimeisin ilmiö on laaja huijausyritys, jossa pankkien asiakkailta on yritetty hankkia verkkopankkipalveluiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Maailmalla vastaavia yrityksiä on ollut aikaisemminkin, mutta vasta nyt olemme saaneet osamme Suomessa. Toistaiseksi huijausyritykset ovat olleet melko kömpelöitä, mutta oletettavaa on niiden kehittyminen entistä vaarallisemmiksi. Tällaisten ns. phishing-hyökkäysten torjuminen pelkästään teknisin järjestelmin on mahdotonta. Parhaita keinoja ovat tietojärjestelmien käyttöön liittyvän osaamisen ja yleisen tietoturvallisuustietoisuuden parantaminen. Kansallinen tietoturvastrategia ja siihen liittyvä kansallinen tietoturvapäivä ovat merkittäviä välineitä kansalaisten tietoturvatietoisuuden nostamisessa. Tärkeänä kohderyhmänä pk-yritykset Tutkimusten mukaan yritysmaailmassa tietoturvallisuuden taso on heikoin pkyrityksissä. Tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty monia hankkeita, joista mainittakoon esimerkkinä pk-yrityksille suunnattu Tietotekniikka Menestystekijäksi Tietoturvaa pk-yrityksille -hanke. Kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä TE-keskusten yhteistyössä toteuttamien tilaisuuksien tavoitteena on antaa lähinnä yritysten johdolle kuva tietoturvallisuuden merkityksestä yrityksen toiminnalle sekä sitouttaa johto tietoturvallisuuden kehittämiseen. Myös Kansallinen tietoturvapäivä hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset. FiCom on aktiivisesti mukana molemmissa hankkeissa.

9 Maailmanennätys laajakaistalla Suomi on kirinyt maailmanennätystahtia laajakaistaliittymien määrässä. Haasteelliset tavoitteet saavutettiin etuajassa. Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa oli jo 1,2 miljoona laajakaistaliittymää. Vuosille hyväksytyn kansallisen laajakaistastrategian välitavoitteena oli saavuttaa vuoden 2005 loppuun mennessä miljoona laajakaistaliittymää, joista suurimman osan nopeus olisi oltava vähintään 2 Mbit/s. Tavoitteeksi asetettiin myös nostaa Suomi Euroopan eturiviin nopeiden yhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin laaja, kaikkiaan 59 eri toimenpidettä sisältävä ohjelma, jonka toteuttamiseen osallistui kattavasti sekä julkinen sektori että yritykset. Maakunnat laativat omat alueelliset laajakaistastrategiansa. Kullekin toimenpiteelle asetettiin aikataulu ja selkeät vastuutahot, ja laajakaistastrategiatyöryhmä seurasi kiinteästi työn etenemistä. Strategian edistymistä voi edelleen seurata internetissä osoitteessa Tavoitteisiin etuajassa Asetetut tavoitteet saavutettiin jopa nopeammin kuin asettamishetkellä haasteellisena pidetty aikataulu edellytti. Suomessa ylitettiin miljoonan laajakaistaliittymän rajapyykki jo kesällä 2005, ja vuoden loppuun mennessä maassamme oli jo 1,2 miljoonaa laajakaistaliittymää. Näistä huomattava osa oli nopeudeltaan yli 2 Mbit/s. Myös laaja alueellinen kattavuus saavutettiin etuajassa. Tavoitteena oli, että vuoden 2005 loppuun mennessä yli 95 prosenttia kotitalouksista voisi halutessaan saada kiinteän verkon laajakaistaliittymän. Asetettu tavoite ylittyi jo syyskuussa Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen sekä hankalampien saaristoalueiden kehitystä tuettiin uusilla langattoman teknologian mahdollisuuksilla. Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia kotitalouksista oli jo hankkinut laajakaistaliittymän marraskuussa Kansainvälistä kärkeä Suomi ylsi Euroopassa kärkimaiden joukkoon nopean kehityksen ansiosta. EU:n komission kesällä 2005 julkaisemien tilastojen perusteella Suomi oli saavuttanut jo kolmannen sijan heti Hollannin ja Tanskan jälkeen. Olimme ohittaneet penetraatioasteessa muun muassa Ruotsin. Maamme laajuus ja harva asutus huomioon ottaen saavutusta voidaan pitää erinomaisena. Laajakaistaliittymien kasvuvauhti oli kesäkuusta 2004 kesäkuuhun 2005 Suomessa kaikkien nopeinta jopa kaikista OECD-maista. Laajakaistaliittymien määrä sataa asukasta kohti kasvoi 100 asukasta kohti lähes kahdeksalla liittymällä. Laajakaistastrategian onnistuminen on oiva osoitus siitä, kuinka samaan asiaan panostamalla ja asioita oikealla tavoin priorisoimalla kyetään nopeassakin aikataulussa saavuttamaan huomattavia tuloksia. Laajakaistaliittymien nopeuden ja helppokäyttöisyyden kautta kansalaisille ja yrityksille avautuu erittäin laajat ja monipuoliset tietoyhteiskunnan arkistakin elämää helpottavat tietoyhteiskuntapalvelut. Sähköinen kauppa kasvoi Laajakaistayhteyksien määrän kasvua seurannut internetin käytön lisääntyminen on kasvattanut myös sähköistä kaupankäyntiä. Suosituimpia verkkokaupan tuotteita olivat matkat, hotellivaraukset, pääsyliput, kirjat ja äänilevyt, sekä myös vaatehankinnat. Sähköisen kaupankäynnin kasvu näkyi myös postin jakelutoiminnassa. Laajakaistaliittymien määrä EU-maissa kasvoi yli 18 miljoonalla liittymällä kesäkuusta 2004 kesäkuuhun DSL-liittymätyyppi on yleisin, ja sen osuus on 80 prosenttia. Suomessa laajakaistayhteyksien kasvu asukaslukuun verrattuna oli ripeintä OECD-maiden vertailuissa ja sijoitus laajakaistatiheydessä nousi sijalta 12 sijalle 7. (EU-komissio ja OECD.) 9

10 Visionääri Tietotekniikan lyhyt historia Fyysikko Stephen Hawkingsin kirja Ajan lyhyt historia tuli muutama vuosi sitten kansainväliseksi hitiksi. Kirja antaa (lähes) kansantajuisesti viimeisimmän näkemyksen fyysisen maailman hiukkastason olemuksesta. Psykohistorioitsija Juha Siltalan kirjasta Työelämän lyhyt historia tuli parisen vuotta sitten käsite Suomessa. Se pyrkii kuvaamaan työelämän muutokset muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta. 10 Miltä mahtaa näyttää aikanaan tietotekniikan tai tietoyhteiskunnan lyhyt historia, ja koska on oikea aika sen kirjoittamiseksi? Jos sellainen joskus kirjoitetaan, uskon, että oikea aika on silloin, kun sekä Kiina että Intiakin ovat kehityksessä täysimääräisesti mukana. Se aika on lähellä. Tietotekniikan paleontologisen esihistorian yhtenä vaiheena voidaan kuriositeettina kirjata Suomen selittämättömän nopea kehitys, joka koski yhtä lailla teollisuutta, innovaatioita, tietotekniikan yleistymistä ja esimerkiksi laajakaistaliittymien lukumäärää. Mutta ketään ei jälkikäteen kiinnosta, mikä oli jonkin tekniikan penetraatio Suomessa vaikkapa suhteessa Koreaan. Sitä vastoin jotkut käyttäjien elämää helpottavat sovellukset voivat jäädä merkittäviksi virstanpylväiksi. Mitähän tällaiset sovellukset voisivat olla? Olen käynyt tänä vuonna niin Japanissa kuin USA:ssakin. Suomi tunnetaan koululaisten hyvästä menestyksestä kansainvälisissä vertailuissa, lukutaidostaan ja laskutaidostaan. Samoin tunnetaan koulutusjärjestelmämme tasapuolisesti antamat mahdollisuudet sekä valtion ja teollisuuden hyvä yhteistyö teknologian ja innovaatioiden edistäjänä. Yksi suomalaisen kestävän kilpailukyvyn taustatekijä voikin olla niin itsestään selvä asia kuin koko kansan varhain opittu hyvä lukutaito yhdistettynä lukuhaluun tai opinhaluun. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan lukutaitoa Lukemisen ja painetun sanan ja nimenomaan paperille painetun suuri arvostus kulkee käsi-kädessä suomalaisen lehdistön arvostuksen kanssa. Suomessa kotiin tulee sanomalehti ja yksi tai useampi aikakauslehti. Tämä jos mikä on poikkeuksellista maailmanlaajuisesti. Nyt aktiivi-iässä oleva sukupolvi on oppinut kodin perintönä siihen, että päivä alkaa sanomalehdellä. Ihmistaimen elämä alkaa Aku Ankan lukemisella tässäkin Suomessa on ennätystason penetraatio. Tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä pysymiseksi meidän ei ehkä tulekaan huolehtia siitä, missä iässä lapset alkavat pelata videopelejä laajakaistaliittymällä, vaan siitä, miten seuraavatkin sukupolvet saadaan kiinnostumaan painetusta sanasta. Kyllä, visiooni kuuluu se, että jonain päivänä sähköisen lehden tai kirjan käyttöliittymä voi olla aidosti yhtä hyvä kuin paperille painetunkin. Oleellista ei ole väline vaan itse tapahtuma. Mutta ne sovellukset, joista maamme voisi olla tunnettu tulevina vuosina: uskon että ne liittyvät päivittäisten asioiden hoitoon ja käytännön asioihin. Kaiken ytimenä on luotettava ja helppo käyttäjän tunnistus, joka toimii lapsesta vaariin. Tietoyhteiskunnan ytimeen kuuluvat joustavat ja tehokkaat julkiset palvelut siten, että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen järjestelmät on sovitettu hyvin toisiinsa, ja ne muodostavat käyttäjälle yhtenäisellä tavalla näkyvän maailman, jossa on helppo asioida. Minun visioni Suomessa tehdään kuitenkin edelleen paperia, ja sivistystä arvostavan kodin yksi tunnusmerkki on pursuava kirjahylly. Mutta tunnustan, että visiooni ei kuulu se, että jaksaisin lukea loppuun aloittamani Työelämän lyhyen historian. Jukka Alho, Suomen Posti Oyj:n toimitusjohtaja

11 FiCom ry......eli Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto on suomalaisen ICT-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tehtävä FiCom seuraa ja analysoi alan lainsäädäntöä, koordinoi verkkoteknologian kehitystä edistäviä toimenpiteitä, vaikuttaa alan säännöstöön ja liiketoimintamahdollisuuksiin, ylläpitää alan tilastoja ja tunnuslukuja, välittää tietoja eri kohderyhmille ja vaikuttaa alan julkiseen kuvaan. Sidosryhmät FiComin tärkeimpiä sidosryhmiä ovat jäsenet, alan yritykset, poliittiset päättäjät ja viranomaiset Suomessa ja Euroopan unionissa, muut alan kotimaiset ja kansainväliset järjestöt sekä media. Jäsenet FiComin jäsenet ovat tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalla Suomessa toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Konsernien tytäryhtiöt ja Finnet-liiton jäsenyritykset kuuluvat FiComin jäsenkuntaan. Jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa vuonna 2004 oli noin 6,7 miljardia euroa ja niiden kotimaan toimipisteissä työskenteli noin henkilöä. Hallitus vuonna 2006 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Paul Paukku, Hewlett-Packard Oy Varapuheenjohtajat: toimitusjohtaja Juho Lipsanen, TeliaSonera Finland Oyj toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Muut hallituksen jäsenet: toimitusjohtaja Jukka Alho, Suomen Posti Oyj toimitusjohtaja Henrik Gayer, Siemens Osakeyhtiö toimitusjohtaja Kjell Forsén, Oy L M Ericsson Ab toimitusjohtaja Olli Nuuttila, TDC Song Oy toimitusjohtaja Antti Nurminen, YIT Primatel Oy toimitusjohtaja Martti Mehtälä, Microsoft Oy johtaja Pekka Takala, TeliaSonera Finland Oyj toimitusjohtaja Seppo Toivonen, Finnet-liitto ry Henkilöstö toimitusjohtaja Reijo Svento lakiasioiden päällikkö Tytti Peltonen viestintäpäällikkö Kristiina Klemetti (3/2006 saakka) viestintäpäällikkö Nora Elers (äitiysvapaalla 3/2006 saakka) tietopalvelupäällikkö Merja Malkki toimistopäällikkö Ann-Marie Huhtimo Toimintamme perustuu AAArvoihin Asiantuntemus FiComissa työskentelee edunvalvonnan, lainsäädännön, tutkimuksen ja teknologian asiantuntijoita. Avoimuus Työskentelemme avoimesti yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Aktiivisuus Selvitämme asiat etukäteen ja vaikutamme alan tärkeisiin asioihin oikealla hetkellä. Osallistumme aloitteellisesti tietoyhteiskunnalliseen keskusteluun. 11 FiComin jäsenyritykset vuonna 2006 * Aina Group Oyj * Alcatel Suomi Oy * Corenet Oy * Digita Oy * Draka Finland Oy * Elisa Oyj * Oy L M Ericsson Ab * Etelä-Satakunnan Puhelin Oy * Finnet-liitto ry * Forssan Seudun Puhelin Oy * Hewlett-Packard Oy * Microsoft Oy * MTV Oy / MTV Interactive * Nortel Networks Oy * Saunalahti Group Oyj * Siemens Osakeyhtiö / Information and Communications * Suomen Erillisverkot Oy * Suomen Numeropalvelu Oy * Suomen Posti Oyj * SW Television Oy / Welho (ent. HTV) * TDC Song Oy * TeliaSonera Finland Oyj * Tikka Communications Oy * T-Systems Finland * YIT Primatel Oy

12 Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Kuluttajat tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjinä työryhmälle. Eriävä mielipide

Kuluttajat tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjinä työryhmälle. Eriävä mielipide Kuluttajat tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjinä työryhmälle Eriävä mielipide Pidämme tärkeänä, että kuluttajien luottamusta viestintäpalveluihin lisätään ja kannatamme muutoksia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Abuse-seminaari Ilmoitusvelvollisuus 10.11.2010

Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Abuse-seminaari Ilmoitusvelvollisuus 10.11.2010 Tietoturvapalvelut Huoltovarmuuskriittisille toimijoille Abuse-seminaari Ilmoitusvelvollisuus Jarkko Saarimäki Kehityspäällikkö Kauto Huopio Vanhempi tietoturva-asiantuntija CERT-FI Lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

3 Toimitusjohtajalta Tietoliikennealan kehitys on kääntymässä myönteiseksi.

3 Toimitusjohtajalta Tietoliikennealan kehitys on kääntymässä myönteiseksi. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2006 Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2006 Julkaisija: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Päätoimittaja: Nora Elers Kirjoittajat:

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 Sisällys Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Vuosi 2013 Liikevaihto edellisen vuoden tasolla Käyttökate

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä

ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä

Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Päätös 1 (5) Dnro: 14.5.2013 274/512/2013 Mundio Mobile (Finland) Ltd 54 Marsh Wall London E14 9TP United Kingdom Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Asian tausta Asian käsittely Viestintävirastossa Viestintävirasto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Q2 2011 keskeiset tapahtumat

Q2 2011 keskeiset tapahtumat Sisällys Q2 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät loppuvuodelle 2011 2 Q2 2011 keskeiset

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S

12.5.2008. Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely. Viestintäviraston suosituksia 315/2008 S 12.5.2008 Numeropalvelusta edelleenkytkettyjen puhelujen yhteyskohtainen erittely n suosituksia 315/2008 S Suositus 315/2008 S 1 (5) Julkaisija Tekijät KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 12.5.2008 Asiakirjan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM

Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM Hallinta? Hallinta tarkoittaa ulkopuolisten havaittavissa olevaa määräämisvaltaa irtaimeen tai kiinteään esineeseen tai oikeuteen.

Lisätiedot

Mobiililaitteiden tietoturva

Mobiililaitteiden tietoturva Mobiililaitteiden tietoturva 2009-02-23 Raahe Erka Erka Koivunen Koivunen Yksikön Yksikön päällikkö päällikkö CERT-FI CERT-FI CERT-FI:n esittely CERT-FI kansallinen CERT-viranomainen Coordinated CERT ==

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSEN 56/2007 M PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN MÄÄRÄYS TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA

MÄÄRÄYKSEN 56/2007 M PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN MÄÄRÄYS TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA X.X.2007 MÄÄRÄYKSEN 56/2007 M PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN MÄÄRÄYS TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA MPS 53/2007 Viestintävirasto 53 1 (5) SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 1.1 MÄÄRÄYKSEN

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto

Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Televerkko-operaattoripalveluiden hinnasto Voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (PSP) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille teleoperaattoreille

Lisätiedot

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen

Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät. Mikko Kontiainen Viestinnän toimintaympäristön kehitysnäkymät Mikko Kontiainen Tietotekniikan historialliset kehityssuunnat Sukupolvesta toiseen tietotekniikka on: soluttautunut ympäristöönsä saavuttanut uusia käyttäjiä,

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Voitonjako Näkymät vuodelle 2010 2 Vuosi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliiton syysseminaari. Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta

Viestinnän Keskusliiton syysseminaari. Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta Viestinnän Keskusliiton syysseminaari Tuleva postitoimintalaki ja jakelumarkkinat Itellan näkökulmasta 2.12.2010 Jukka Alho Konsernijohtaja 1 Mistä lähtökohdista tulevaisuuteen? Perinteinen printtimedia

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Markkinaympäristö Kuluttajan käyttäytyminen 3 Mainosmarkkina 2014 Hollanti +4 % Suomi -2 % 4 Sanoman kehitys 2014 EUR Liikevaihto Liikevoitto ilman

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot