3 Toimitusjohtajalta Tietoliikennealan kehitys on kääntymässä myönteiseksi.

Transkriptio

1 Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2006

2 Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 2006 Julkaisija: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Päätoimittaja: Nora Elers Kirjoittajat: Reijo Svento Merja Malkki Riikka Tähtivuori Kari Wirman Tilastot: Merja Malkki Visionääri: Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Sisällys 3 Toimitusjohtajalta Tietoliikennealan kehitys on kääntymässä myönteiseksi. 4 Tilastokatsaus Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan keskeisiä tunnuslukuja vuodelta Kuluttajansuoja ja tietosuoja vahvasti esillä Viestintäpalveluiden kuluttajansuojaa muutettiin ja tietoverkkorikollisuuden torjuntaan saatiin uusia työkaluja. 8 3G tuli markkinoille puhelimen ja liittymän pakettina Kolmivuotinen kokeilu käynnisti vilkkaan 3G-puhelinten kaupan. 9 Tietotekniikan toimintavarmuus on tietoyhteiskunnan perusta Tieto, tiedon turva ja verkon mahdollistava tekniikka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kohteena ja työkaluna. 10 Visionääri Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila: Tulevaisuuteen kehityksen kärjessä. 11 FiCom on suomalaisen tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö.

3 Toimitusjohtajalta Tietoliikennealan kehitys kääntymässä myönteiseksi Viime vuoden pääkirjoituksessa esitimme arvion, että vuonna 2005 tehtäisiin tietoliikennealan pohjakosketus vuosituhannen alusta alkaneen alamäen päätteeksi. Tämänhetkiset näkymät osoittavat arvion osuneen oikeaan. Näkymät ovat parantuneet, investointihalukkuus yhä vähäistä FiCom selvittää vuosittain jäsenistönsä näkemyksiä liikevaihdon, nettotuloksen, investointien ja henkilöstömäärän kehityksestä kuluvalta ja seuraavalta vuodelta. Vuonna 2006 tietoliikennealan tulevaisuudennäkymät olivat FiComin kyselyn mukaan investointeja lukuun ottamatta jossain määrin myönteisemmät kuin muutamana aiempana vuotena. Vuonna 2006 liikevaihdot kääntyivät kasvuun. Tähän vaikuttivat uusien palveluiden, kuten 3G:n ja erityisesti mobiilien datapalveluiden lisääntyminen. Ylilyönteihin johtanut puheluhintakilpailu osoitti vuonna 2006 tervehtymisen merkkejä. Päätelaitteiden sekä tietoverkkolaitteiden hintataso laski edelleen. Edellä mainittujen syiden sekä yritysten voimakkaiden säästöohjelmien takia liikevoittojen aleneva kehitys on pysähtymässä. Yrityksissä on toteutettu voimakkaita henkilöstöjärjestelyitä, eikä lisävähennyksille näytä olevan laajempaa tarvetta lähitulevaisuudessa. Toimialan investointinäkymät olivat edelleen vaisut. Tietoliikenneala on hyvin investointipainotteinen toimiala ja kokonaisinvestointien määrä on edelleen satoja miljoonia euroja vuodessa. Vuonna 2006 määrä on kuitenkin alemmalla tasolla kuin aiemmin. Samanaikaisesti yhteiskunnan asettamat tavoitteet muun muassa laajakaistayhteyksien tiedonsiirtokapasiteetin olennaisesta nopeuttamisesta vaativat valokuidun lisääntyvää käyttöä sekä uusia langattomia laajakaistaratkaisuja. Alenevalla investointimäärällä on haasteellista vastata tavoitteisiin. Investointeja jarruttavina tekijöinä ala kokee regulatiiviset epäselvyydet muun muassa velvoitteessa vuokrata uusia, vastarakennettuja valokuituyhteyksiä muille toimijoille. Myös lisääntyvät vaihtoehdot tulevaisuuden tietoliikenneteknologioista tuovat haasteita investointipäätöksille. 3G-kännykän ja liittymän palvelupaketti piristi kauppaa Vuoden 2006 markkinoiden kannalta keskeisin ilmiö oli niin kutsutun kytkykaupan salliminen. Matkapuhelinliittymien ja 3G-puhelinten paketointi yhdeksi palvelukokonaisuudeksi sai alusta saakka paljon huomiota julkisuudessa ja kauppa lähti vireästi liikkeelle. Alkuaikoina yli 40 prosenttia uusista kännyköistä hankittiin 3G-palvelupakettina. Loppuvuodestakin 35 prosenttia uusista kännyköistä myytiin yhdessä liittymän kanssa. Tarve tämäntyyppiselle mahdollisuudelle oli siis selkeästi olemassa. Kytkykauppamahdollisuutta ryhdyttiin hyödyntämään myös tietokoneiden myynnissä ja muitakin palvelupakettitarjouksia tehtiin. Palvelupaketit toivat kaivattuja uusia tuulia koko ICT-alan kaupalle. Suomessa uudistettiin tietoyhteiskuntastrategioita Vuonna 2007 Suomeen valitaan uusi eduskunta. Tätä varten on seuraavalle nelivuotiskaudelle päivitetty myös Suomen tietoyhteiskuntastrategia, joka esiteltiin syksyllä Strategian keskeisenä piirteenä on tieto- ja viestintäteknologian häivyttäminen taustalle ja arjen tietoyhteiskunnan helppous tavalliselle kansalaiselle. Teknisesti strategiassa asetettiin tietoliikennealalle tavoitteita muun muassa entistä tehokkaampien laajakaistaisten yhteyksien tarjoamisesta entistä suuremmalle osalle väestöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti lisäksi vuoteen 2015 tähtäävän tieto- ja viestintätekniikka-alan tulevaisuuskatsauksen. Näitä asiakirjoja käytetään pohjana Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa, joten alan edustajat kävivät niistä tiiviitä keskusteluita linjausten valmisteluiden yhteydessä. Syksyllä 2006 FiCom esitteli myös omat hallitusohjelmatavoitteensa poliittisten puolueiden ylimmälle johdolle. Vuoden 2006 loppupuoliskoa leimasi voimakkaasti Suomen EUpuheenjohtajuus. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti syyskuussa Helsingissä yhdessä komission kanssa korkeatasoisen seminaarin i2010, jossa käytiin laajasti läpi EU-tasoista tietoyhteiskuntakehitystä sekä siirtymistä kohti ubiikkiyhteiskuntaa. FiCom tuki osaltaan tämän tapahtuman toteutusta. Reijo Svento FiCom ry 3

4 Tilastokatsaus Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan keskeisiä tunnuslukuja vuodelta miljoonaa euroa , enn. Teleyritysten liikevaihtokehitys Vuosina liikevaihdon kasvu on ollut teleyrityksissä voimakkaampaa kuin yrityssektorilla keskimäärin. Kasvun huippu saavutettiin vuonna Tämän jälkeen liikevaihdot kääntyivät laskusuuntaiseksi (Tilastokeskus). FiComin jäsenyritykset olivat syksyllä 2006 tehdyn kyselyn mukaan toiveikkaita liikevaihdon myönteisen kehityksen suhteen. Vuoden 2007 osalta lähes kaikki yritykset odottavat liikevaihtojensa kasvavan. Samoin Market-Visio Oy ennustaa tietoliikennemarkkinoiden kasvavan vuosina 2007 ja min. Ruotsi Tanska Norja Suomi Puheluminuutit per matkapuhelinliittymä 1 6/2006 Suomalaiset ovat pohjoismaalaisista nopeimmin siirtyneet kiinteän puhelimen käytöstä matkapuhelimen käyttäjäksi. Vuonna 2005 suomalaiset soittivat matkapuheluja miljoonaa minuuttia ja kiinteän linjan puheluja miljoonaa minuuttia. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä tutkimuksessa keväällä 2006 määritettiin matkapuhelujen hintakorille arvo, joka oli Suomessa Euroopan maista edullisin. Pohjoismaiden hintakorien arvot kuukaudessa: Suomi 15,9 euroa, Ruotsi 18,1 euroa, Tanska 22,6 euroa ja Norja 39,3 euroa. (Pohjoismaiset viestintävirastot, Mobile Communications) % opiskelijat työssäkävijät eläkeläiset Suomalaisten väestöryhmien internetkäytön kehitys Marraskuussa 2006 suomalaisista kotitalouksista 65 prosentilla oli internetyhteys. Internetiin käytettävä aika oli Taloustutkimus Oy:n mukaan noin 7,8 tuntia viikossa keväällä Suosituimpia käyttötarkoituksia olivat sähköposti, tavaroita ja palveluja koskeva tiedonetsintä, pankkiasiat, matkailuun liittyvät palvelut, verkkolehdet ja viranomaistiedon etsintä. Suomalaisista yli viisi henkeä työllistävistä yrityksistä 96 prosentilla oli internetyhteys keväällä 2006 (Tilastokeskus). 4

5 % Laajakaistayhteyksien kehitys suomalaisissa kotitalouksissa Valtaosassa suomalaisista internetkotitalouksista yhteystapa internetiin on laajakaistainen. Laajakaistayhteyksistä 82 prosenttia oli DSL-liittymiä marraskuussa Suomalaisista yli viisi henkeä työllistävistä yrityksistä 77 prosentilla oli laajakaistayhteys internetiin keväällä 2006 (Tilastokeskus) % Tanska Suomi Ruotsi Norja EU Pohjoismaalaiset julkisten palvelujen internetkäyttäjinä Eurostatin vertailussa suomalaiset olivat EU-kansalaisista kolmanneksi ahkerimpia julkispalvelujen internetkäyttäjiä kyselyjä edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Accenturen kansainvälisessä vertailussa vuonna 2006 Suomi sijoittui kärkisijalle, kun vuotiailta pohjoismaalaisilta kysyttiin ylipäätään sähköisten palvelujen käytöstä internetin välityksellä. Suomalaiset myös suhtautuivat muita positiivisemmin sähköisiin palveluihin. Kuvassa Ruotsin tieto on vuodelta 2005, muut tiedot vuodelta % Norja Ruotsi Tanska Suomi EU Yli 10 henkeä työllistävät yritykset julkisten palvelujen internetkäyttäjinä Marraskuussa 2006 esitäytetty veroilmoitus sai pääministerin jakaman palkinnon tietoyhteiskunnan parhaita käytäntöjä valittaessa tehokkuus ja tuottavuus -sarjassa. Sen lisäksi, että käytäntö vähentää kansalaisten vaivannäköä, se hyödyntää erinomaisesti olemassa olevia sähköisiä perusrekistereitä ja siten lisää sekä laatua että tuottavuutta. Kuvan tiedot vuodelta (Eurostat ja Tietoyhteiskuntaohjelma)

6 katsaus lainsäädäntöön Kuluttajansuoja ja tietosuoja vahvasti esillä Vuonna 2006 muutettiin viestintäpalveluiden kuluttajansuojaa, keskusteltiin painokkaasti sähköisen viestinnän tietosuojasta sekä selkiytettiin tietoverkkorikollisuuden lainsäädäntöä. Viestintäpalveluiden kuluttajansuojaa muutettiin Viestintämarkkinalaki on keskeinen viestintäpalveluiden kuten matkapuhelin- tai laajakaistaliittymien tarjontaa sääntelevä laki. Viestintäpalveluita käyttää päivittäin lähes jokainen suomalainen. Siksi niiden sääntelyllä on oleellista vaikutusta kaikkiin kansalaisiin. Kesäkuussa 2006 eduskunta hyväksyi kuluttajan asemaa viestintäpalveluiden käyttäjänä koskevan viestintämarkkinalain muutosehdotuksen. Laki tulee voimaan Lakiin lisättiin säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa sekä säännökset teleyrityksen ja kuluttajan vastuun jakautumisesta silloin, kun viestintäpalvelua käytetään oikeudettomasti. Lakimuutoksen myötä kuluttajalla on oikeus vaatia teleyritykseltä viestintäpalvelussa olevan virheen oikaisemista eli virheen korjaamista tai virheellisen suorituksen uusimista. Jollei oikaisu ole mahdollinen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa, kuluttajalla on oikeus korvaukseen. Kuluttaja voi vaatia vakiokorvausta, kun laajakaistaliittymän toimitus viivästyy luvatusta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse vastata liittymän oikeudettomasta käytöstä, jos hän on toiminut riittävän huolellisesti. Kuluttajan vastuu katkeaa aina sen jälkeen, kun hän on tehnyt katoamisilmoituksen teleyritykselle. Ongelmallista asiassa on se, että kuluttajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa viipymättä teleyritykselle oikeudettomasta käytöstä eikä liittymän hallinnan luovutus ole kaikissa tilanteissa huolimattoman kuluttajan toimintaa. Uuden lain myötä Viestintäviraston toimivalta kasvaa. Viestintävirasto saa kuluttaja-asiamiehen kanssa päällekkäisen toimivallan valvoa teleyritysten yleisten sopimusehtojen kohtuullisuutta sekä kieltää teleyritystä käyttämästä kohtuutonta vakioehtoa sakon uhalla. FiComin kanta On hyvä, että kuluttajien luottamusta viestintäpalveluihin lisätään ja kuluttajan asemaa parantavia muutoksia tehdään tarvittaessa. Nyt hyväksytyt muutokset ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä ne asettavat teleyritykset kuluttajansuojan osalta eriarvoiseen asemaan muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. FiCom on korostanut, että Viestintäviraston ja kuluttajaasiamiehen päällekkäinen toimivalta sopimusehtojen kohtuullisuusarvioinnissa ei saa johtaa tilanteeseen, jossa teleyritysten noudatettavaksi tulee kaksi keskenään ristiriidassa olevaa päätöstä. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki puhutti Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin vuonna 2006 sähköisen viestinnän tietosuojalain tietoturvasäännösten muutosehdotusta. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti yhteisötilaajien oikeuksia käsitellä sähköisessä viestinnässä syntyviä tunnistamistietoja. Lausuntokierroksella tietosuojalain muutosehdotusluonnoksen sisältyvä yhteisötilaajan oikeus käsitellä tunnistamistietoja sai osakseen kovaa kritiikkiä ja oikeusministeriö piti ehdotusta perustuslain vastaisena. Lakiehdotuksen katsottiin antavan yhteisötilaajalle eli esimerkiksi työnantajalle oikeuden sähköpostien tunnistamistietojen seurantaan, jos on esimerkiksi syytä epäillä työntekijän vuotaneen yrityssalaisuuksia. Tunnistamistiedolla tarkoitetaan sähköpostiliikenteen tietoja, eli esimerkiksi kenelle ja milloin viestejä on lähetetty. Tunnistamistieto ei kerro viestien sisältöä. Oikeuskanslerin mukaan lakiehdotuksen valmistelu sisälsi puutteita nimenomaan perusoikeuksien osalta ja katsoi lainsäädäntöuudistuksen valmistelun edellyttävän perusoikeusulottuvuuksien täsmentämistä ehdotusta monipuolisemmin ja täsmällisemmin. Oikeuskanslerin kannanoton jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö päätti, ettei tietosuojalain muutosehdotusta anneta kuluvan vaalikauden aikana eduskunnalle, vaan sen valmistelua jatketaan ministeriön työryhmässä huhtikuuhun 2007 saakka. FiComin kanta Kaikkia aikaisemmassa vaiheessa valmisteluun osallistuneita sidosryhmätahoja tulee kuulla myös jatkovalmistelun yhteydessä lainvalmistelun avoimuusperiaatetta noudattaen. 6

7 Laki lapsipornografian torjumisesta hyväksyttiin Vuoden 2006 aikana liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin erityislakia lapsipornografian levittämisen estotoimista. Lailla varmistetaan poliisin oikeus luovuttaa tietoja ulkomailla olevista lapsipornosivustoista teleyrityksille. Kesällä 2005 Suomen viranomaiset pitivät tarpeellisena, että lapsipornon levittämistä ulkomaisten internetsivujen kautta alettaisiin estää samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Teleyritykset ilmoittivat olevansa halukkaita aloittamaan vapaaehtoiset toimet ulkomailta internetin kautta Suomeen levitettävän lapsipornografian estämiseksi saatuaan lapsipornosivustoja koskevan listan poliisilta. Tähän toimintaan ei ole aiemmin ryhdytty, koska poliisin puolella on ollut epäselvyyttä, voiko se viranomaisena luovuttaa laatimansa listan teleyritykselle. Eduskunta hyväksyi erityislain ja se tulee voimaan Lain mukaan poliisi voi laatia, ylläpitää ja päivittää luetteloa sellaisista ulkomaisista internetsivustoista, joilla on lapsipornomateriaalia. Poliisin laatima luettelo on salassa pidettävä, mutta poliisilla on oikeus luovuttaa luettelo ja sitä koskevia tietoja teleyrityksille. Poliisin on yhdessä teleyritysten kanssa laadittava estoa koskeva tiedote, joka tulee näkyviin sivustoille pääsyn eston yhteydessä. Laki helpottaa järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyötä internetissä olevan lapsipornon torjunnassa. Vaikka lapsipornomateriaalin levittämistä ei tämän lain avulla saada kokonaan estetyksi, se on kuitenkin yksi tärkeä työväline ilmiötä vastaan. Lain myötä vastuuketju lapsipornografian levittämisen ja hallussapidon torjunnasta tiivistyy merkittävästi. Hyväksytty laki pohjautuu vapaaehtoisuudelle ja estotoimien tekninen toteutus on jätetty teleyritysten harkittavaksi. Eduskunta on velvoittanut liikenne- ja viestintäministeriön seuraamaan lain tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa ryhtymään valmistelemaan velvoittavia toimenpiteitä, ellei vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä johda riittäviin tuloksiin. FiComin kanta On hyvä, että laissa todetaan yksiselitteisesti poliisin oikeus laatia, ylläpitää, päivittää ja luovuttaa suodattamista varten teleyrityksille tiedot niistä lapsipornografiaa sisältävistä sivuista, joille pääsy internetissä tulee estää. FiCom pitää niin ikään tärkeänä, että laissa yksiselitteisesti todetaan teleyritysten oikeus tarjota palvelujaan siten, että niiden avulla ei ole pääsyä lapsipornosivustoille ja että kullakin teleyrityksellä on oikeus päättää omien teknisten järjestelmien mukaisesti suodattamisessa käytettävästä teknisestä toteutustavasta. Tietoverkkorikollisuutta käsittelevä lainsäädäntö uudistumassa Syksyllä 2006 oikeusministeriön valmistelema ehdotus tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä ja siihen liittyvien eräiden lainsäännösten muuttamisesta annettiin eduskunnan käsiteltäväksi. Esityksessä ehdotetaan muutoksia rikoslakiin, pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettuun lakiin. Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet datan säilyttämismääräystä ja tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset. Esityksessä ehdotetaan kokonaan uutta pakkokeinoa, datan säilyttämismääräystä, jonka tarkoituksena on estää rikosoikeudellisen tutkinnan kannalta merkittävän datan häviäminen ennen, kuin datan haltuunotto on muiden pakkokeinojen nojalla mahdollista. Säilyttämismääräystä voitaisiin käyttää myös ennen varsinaisen televalvonnan käynnistämistä. Lakiehdotuksen mukaan datan säilyttämismääräys kohdistuisi käytännössä aina sivullisen datan haltijaan eli pääasiassa teleoperaattoriin. Ehdotuksessa todetaan kuitenkin, että säilyttämismääräys tultaisiin antamaan suhteellisen harvoin, joten tämän velvollisuuden täyttämisestä aiheutuisi ehdotuksen mukaan teleyrityksille vain vähäisiä kustannuksia. FiComin kanta Datan säilyttämismääräystä koskevaan ehdotukseen tulee sisällyttää vastaava kustannusten korvausperiaate kuin pakkokeino- tai viestintämarkkinalaissa on. Uuden, datan säilyttämismääräystä koskevan pakkokeinosäännöksen kohdalla teleyrityksellä tulee olla oikeus saada valtion varoista korvaus viranomaisen määräämästä toimenpiteestä aiheutuneista välittömistä kustannuksista. Datan säilyttämismääräystä koskevaa uutta pakkokeinoa tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena valmistelussa olevan teleyrityksiä velvoittavan yleisen tallennusvelvollisuuden kanssa tarkoituksenmukaisen ja kustannuksiltaan kohtuullisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

8 3G tuli markkinoille puhelimen ja liittymän pakettina Huhtikuussa 2006 alkoi kolmivuotinen kokeilu, jonka aikana puhelinliittymän saa myydä samassa paketissa puhelinlaitteen kanssa. Kytkykaupan salliminen on lisännyt 3G-puhelinten määrää huomattavasti ja erityisesti kehittyneempien mallien kysyntä on kasvanut. Valtaosassa EU-maista on liittymän ja päätelaitteen toisiinsa nivominen ollut sallittua jo vuosia. Suomessa kansallisen viestintämarkkinalain säännöksistä on seurannut, että liittymän hankkijalle on kyetty tarjoamaan kylkiäisinä mitä erilaisimpia tuotteita kaasugrilleistä ja untuvatakeista aina digiboxeihin, mutta ei puhelinta, joka liittymän oheen luontevasti sopisi. Suomessakin ryhdyttiin vakavasti pohtimaan liittymän ja laitteen paketoinnin totaalisen kiellon purkua, sillä vastoin ennakko-odotuksia suomalaisten puhelinkanta alkoi jäädä kehityksestä muiden maiden jälkeen. Viestintämarkkinalakiin tehtiin määräaikainen muutos, joka sallii seuraavan kolmen vuoden ajaksi paketoinnin kaikkien muiden, paitsi 2G-puhelinten eli GSM-puhelinten osalta. Liittymän ja päätelaitteen saa kytkeä toisiinsa enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Muutettu laki tuli voimaan Kehitys menee toivottuun suuntaan 3G-pakettien kauppa on lähtenyt odotusten mukaisesti liikkeelle. Huhtikuusta syyskuuhun 3G-puhelinten ja liittymien paketteja myytiin , joka on noin 37 prosenttia kaikista myydyistä liittymistä (Viestintävirasto). Maailmanlaajuisesti 3G-liittymiä oli kesäkuussa noin 100 miljoonaa ja vuonna 2010 niiden määrän ennustetaan ylittävän miljardin (Strategy Analytics). Kytkykaupan kiellon purku on ollut kokeilemisen väärti ja näyttää siltä, että liittymiä ja päätelaitteita voi ostaa yhtenä pakettina myös kokeiluajan päätyttyä vuoden 2008 jälkeen. 3G-paketeissa on ollut kysyntää erityisesti parhaimmilla ominaisuuksilla varustelluista 3G-puhelimista. Uudistukselle asetettu tavoite parempien ja monipuolisempien palveluiden mahdollistaman laitekannan kasvamisesta näyttäisi olevan toteutumassa. Osamaksu helpottaa hintavampienkin 3G-puhelinten hankintaa Kytkykauppaa arvostelleet ovat esittäneet kritiikkiä siitä, että asiakas tulee sidotuksi samaan päätelaitteeseen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kahden vuoden määräaika johtuu siitä, että tuossa ajassa operaattori pystyy kuolettamaan laitteen kustannukset. Operaattorihan on ensin ostanut kyseisen päätelaitteen laitevalmistajalta. Markkinoilla tosin on tarjolla myös yhden vuoden sopimuksia. 3G-liittymän ja -puhelimen paketissa on käytännössä kyse operaattoreiden tarjoamasta osamaksumahdollisuudesta erityisesti kalliimpien päätelaitteiden kaupassa. Kaikilla muilla liiketoiminnan alueilla vähänkään kalliimpien hankintojen tekeminen on ollut jo kauan mahdollista myös osamaksukaupalla. Monille kuluttajille 3G-puhelimet jäisivät haaveeksi, jollei osamaksumahdollisuutta olisi. Mikä ihmeen 3G? 3G eli matkaviestinnän kolmas sukupolvi on palvelujen, päätelaitteiden ja teknologioiden muodostama kokonaisuus. 3G (3rd generation) on yleistermi, joka pitää sisällään monia eri matkaviestinverkkotekniikoita, kuten WCDMA:n, EDGE:n ja CDMA2000:n. Kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä perustuu pakettikytkentäiseen, laajakaistaiseen, nopeaan tiedonsiirtoon ja internetyhteensopivuuteen. Tarkkaa määritelmää 3G:n tiedonsiirtonopeudelle ei ole, mutta yleisesti sen ominaisuutena pidetään internetin laajakaistaliittymistä tuttua miniminopeutta 256 kbit/s ja kykyä siirtää sekä ääntä että muuta dataa. Kolmannen sukupolven matkaviestimillä voidaan muun muassa soittaa videopuheluita, toistaa ja lähettää ääni- ja videotiedostoja, surffata internetissä ja käyttää sähköpostia aiempia puhelinsukupolvia nopeammin. Tämän mahdollistavat siirtokyvyltään parempi verkko ja tehokkaammat matkaviestimet. 8

9 Tietotekniikan toimintavarmuus on tietoyhteiskunnan perusta Vuonna 2006 tietoverkkopooli* aloitti yhdessä elektroniikka- ja tietotekniikkapoolien kanssa laajapohjaisen projektin nimeltään Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla. Tietoyhteiskunnan huoltovarmuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi projektissa tarkasteltiin aluksi tietoyhteiskuntaa ja sen toimintakyvyn kannalta kriittisiä tietojärjestelmäalan tuotteita ja palveluita. Tämä kirjoitus perustuu poolien yhdessä julkaisemaan osaraporttiin. Miten tähän on tultu? Ihmiskunnan organisaatiot ovat kehittyneet ja kasvaneet jatkuvasti suuremmiksi vuosituhansien aikana. Keskeinen mahdollistava muutostekijä on ollut tietoon ja sen jakamiseen liittyvä uusi tekniikka tai asia: puhe mahdollisti heimon edellyttämän yhteistoiminnan, kirjoitustaito valtion edellyttämän yhteistoiminnan ja kirjapainotaito kulttuurin edellyttämän yhteistoiminnan. Uuden historiallisen vaiheen eli globalisaation vertauskuva on internet. Sen ominaisuudet ovat pitkälti tämän aikakauden yleisiä ominaisuuksia. Internet tulee nähdä pelkän teknisen rakenteen sijasta tekijänä, joka mahdollistaa monia täysin uusia asioita ja joka muuttaa monia vanhoja asioita. Tämän uuden globaalin tason ilmiöt ovat uusia ja vaikeasti ennustettavia. Globaali taso luo myös uusia asioita, uutta logiikkaa ja edellyttää uudenlaista ajattelua. Uudet tasot ihmiskunnan organisaatiossa ovat merkinneet aina myös kompleksisuuden ja tietomäärien kasvua. Nykyisessä kehitysvaiheessa puhutaan jo tieto- tai verkostoyhteiskunnasta. Ubiikkiyhteiskunta on tämän kehityksen seuraavaa vaihetta. Kompleksisuuden kasvulle on useita lähteitä ja siitä tulee yhä suurempi haaste kaikille toimijoille ja organisaatioille. Kehitys asettaa yhteiskunnan huoltovarmuudelle uusia vaatimuksia ja edellyttää uudenlaista huoltovarmuusajattelua. Mitään vanhaa ei kuitenkaan poistu, joten vanhat varautumisen kohteet ja keinot ovat edelleen voimassa ja niitä tarvitaan. Meneillään oleva muutos on kuitenkin merkittävä eivätkä vanhat periaatteet enää sovellu eivätkä ne riitä kaikilta osin uuteen tilanteeseen. Tarvitaan uudenlaista, muutoksen huomioonottavaa ajattelua. Mitä tämä kaikki merkitsee? Tieto, tiedon turva ja verkon mahdollistava tekniikka ovat jatkossa kasvavasti yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kohteena ja työkaluna. Halpa tietojen käsittelyyn tarkoitettu teknologia on luonut perustan nykyisen kaltaiselle yhteiskunnalle, jonka tietotekniikkariippuvuus on lisääntynyt räjähdysmäisesti muutaman vuosikymmenten aikana. Viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista PK-yrityksistä on ilmoittanut liiketoimintansa olevan jonkin verran, paljon tai erittäin paljon riippuvaista tietotekniikasta. Suuryritysten kohdalla vastaava prosenttiluku on 100. Monimutkaisuuden kasvaessa lisääntyy myös vastakkainen tarve asioiden yksinkertaistamiseen: monimutkaisuutta pyritään hallitsemaan. Tähän pyritään muun muassa teettämällä ydinosaamisen ulkopuolelle jääviä asioita alihankkijoilla tai kumppaneilla. Tietotekniikan kehittymisen ansiosta tämä on mahdollista. Toimintojen ulkoistamisen myötä verkoston jäsenten lukumäärä kasvaa ja osa monimutkaisuuden lisääntymisestä on annettu verkoston hallittavaksi. Lähes kaikki verkkoon päästetty tai pistetty tieto on kaikkialla kaikkien käytettävissä lähes viiveettä, samanaikaisesti. Kansainvälisten yritysten toiminta ei olisi nykymuodossaan mahdollista ilman tällaisia verkkojen ja tietotekniikan luomia mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin tartuttaessa myös riippuvuus niistä kasvaa riippuvuuden kasvaessa myös haavoittuvuus kasvaa. Jatkossa teknisten järjestelmien ja verkkojen toimintavarmuus tulee olemaan keskeinen yhteiskunnan huolenaihe. * Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuudesta vastaavan Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamallia uudistettiin vuonna 2004 siten, että elinkeinoelämän vastuuta lisättiin aiemman viranomaispainotteisuuden sijaan. PTS:n toiminta on jaettu pooleihin. Vuodesta 2005 FiCom on toiminut tietoverkkopoolin vastuuorganisaationa. 9

10 Visionääri Tulevaisuuteen kehityksen kärjessä Eilistä on ikävä eikö saisi? Monet nykymaailman menoa päivittelevät ihmiset kertovat joskus kaipaavansa menneitä aikoja, koska silloin oli kaikki yksinkertaisempaa. Puhelimet tunnisti puhelimiksi, ja tietokoneet pyörivät vain pankkien ilmastoiduissa konesaleissa. Lottonumerot piti päättää hyvissä ajoin, palautuspäivä keskiviikko. Kun tänä päivänä mainitsee termin puhelin, niin mitä se tarkoittaa? Sitäkö laitetta, jolla voi lähettää tai vastaanottaa kuvaviestejä, kuunnella musiikkia, nauhoittaa omia ajatuksiaan, katsella uutisia, surffata netissä, asioida sähköpostitse, valo- ja videokuvata sekä löytää tiensä kaupunkien sokkeloissa? Niin, ja tarvittaessa toimittaa asiansa tekstiviesteillä tai puhumalla. Pitäisikö tätä palvelujen ja laitteen pakettia kutsua pikemminkin OhMyButleriksi? Kun tänä päivänä mainitsee sanan operaattori, mitä se sitten tarkoittaa? Entistä puhelinlaitostako, joka varmisti, että kun Lahtinen soitti Huttuselle, niin numeroiden näppäilyn tai pyörityksen jälkeen päätelaite kilahti soimaan toisessa päässä? Todennäköisesti termillä tarkoitetaan nykyisin yritystä, joka viestintäjärjestelmien osaamisellaan auttaa yrityksiä parantamaan asiakaspalveluaan ja nostamaan tuottavuuttaan - jopa ilman raskaita it-investointeja? Yritystä, jonka avulla kuka tahansa kuluttaja pääsee nopean ja kustannustehokkaan tiedon, viihteen ja asioinnin maailmaan. Miten tänne asti päästiin? Mistä tuli se vetoapu, joka mahdollisti edellä kuvatun kehityksen? Vetoapu tuli aika odotetulta taholta: kuluttaja-asiakkaalta. Yhä useammat innovaatiot perustuvat siihen, että kuluttajista nopeimmat avaavat latua uusille arki-innovaatioille, jotka säästävät aikaa tai rahaa sekä tuottavat erilaisia mielihyvän elämyksiä. Siinä menossa talouselämän yritykset hitaammin muuttuvine järjestelmineen voivat olla jopa hidasteena. Kuluttajien perustyökaluna on juuri internet, joka operaattoreiden investoimien laajakaistayhteyksien kautta kiinteiden ja mobiilien kasvattaa vahvaa otettaan kehityksen ajurina. Muutama esimerkki siitä, miten jotkut klassikkoteokset ovat vaarassa jo lähivuosina ainakin nykymuodossaan: Täytämme veroilmoituksen. Kyseinen painotuote on täysiikäisille suomalaisille yhtä tuttu kuin MitäMissäMilloin-vuosikirja. Mutta verottajan prosessit kehittyvät siinä missä ympäröivä maailmakin. Painokoneiden pauhu on muuttumassa nolliksi ja ykkösiksi, jotka tulevat kotitalouksiin suoraan seinästä tai ilmasta yksinkertaistaakseen jokaisen suomalaisen verokäytäntöjä. Puhelinluettelo. Menneiden vuosikymmenten instituutio, puhelinluettelo keltaisine sivuineen, on monissa kotitalouksissa yrityksistä puhumattakaan väistynyt sähköisen palvelun tieltä. Uutiset ja sää. Ei mene kovin montaa vuotta, kun hymyillään menneille vuosikymmenille, jolloin televisiouutisten ajoitus päätti, milloin päivän sähköinen uutis- tai viihdeannos nautitaan. Yhä useampi kantaa uutisten lähdettä jatkuvasti mukanaan, miksi siis kaahata kotiin ehtiäkseen perille tv-uutisten alkaessa. Toimialan palvelukilpailu tulee jatkumaan entistä väkevämpänä. Alan yritykset kilpailevat kuluttajien ja yritysten kiinnostuksesta yhä monipuolisemmilla palveluillaan. Kasvava palvelumarkkina voi myös mahdollistaa välttämättömien investointien jatkumisen, mikä edelleen palvelee kuluttajien ja yritysten tulevia tarpeita. Keväällä 2006 lanseeratut 3G-palvelupaketit edistävät tietoyhteiskuntakehitystä. Ne luovat lisäedellytyksiä myös kotimaiselle sisältötarjonnalle. Eri osapuolien on vain löydettävä, sisältöoikeuskysymyksissä yhteinen tulevaisuuden tekemisen tahto. Kehityksen kärjessä on mielekästä kulkea. Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja Elisa Oyj 10

11 FiComin hallitus vuonna 2007 Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry FiCom on suomalaisen ICT-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Toimiala mukana ihmisten arjessa Tietoliikenne- ja tietotekniikka-ala on teknisesti korkeatasoinen ja innovatiivinen toimiala, jonka tuotteet ja palvelut ovat läsnä ihmisten päivittäisessä elämässä. Alan yritykset rakentavat tietoyhteiskuntaa ja tuottavat sinne palveluita. Yritykset varmistavat, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat tuottaa, siirtää ja tallettaa tietoa, viihdettä tai puhetta tehokkaasti, helposti ja turvallisesti. FiComin jäsenyrityksiin kuuluu muun muassa tele- ja internetoperaattoreita, viestinvälittäjiä, tietoverkkolaitteiden ja -järjestelmien valmistajia, asentajia ja ylläpitäjiä, ohjelmisto- ja tietotekniikkataloja, tietotekniikkalaitteiden lähitukea tarjoavia yrityksiä sekä sähköisen kaupankäynnin ja konsultoinnin osaajia. Tehtävä FiComin tehtävä on edistää jäsenistönsä liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä vaikuttamalla alaa koskevaan sääntelyyn, edistämällä alan teknistä kehitystä, hallinnoimalla alan tilastoja ja tunnuslukuja, ylläpitämällä kattavaa ICT-alan tietopankkia, viestimällä avoimesti alan ajankohtaisasioista eri kohderyhmille sekä vaikuttamalla alan julkiseen kuvaan. Lisäksi FiCom kehittää yhdessä toimialan yritysten kanssa tietoverkkoalan toimintavarmuutta sekä edistää alan varautumista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalle. FiComilla on suorat, avoimet ja vankat suhteet poliittisiin päättäjiin, virkamieskuntaan, muihin järjestöihin ja median edustajiin. FiComin toimikunnat ovat vahvoja vaikutuskanavia alan ajankohtaisiin kysymyksiin. FiComin toiminta perustuu AAArvoihin Asiantuntemus FiComissa työskentelee edunvalvonnan, lainsäädännön, teknologian, tietopalvelun ja viestinnän asiantuntijoita. Hyödynnämme laajasti myös jäsenistömme osaamista ja toimimme verkottuneesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitykseen. Avoimuus Työskentelemme avoimesti yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa ja kerromme alan ajankohtaisista asioista viipymättä, tarvittaessa myös suurelle yleisölle. Aktiivisuus Selvitämme asiat etukäteen ja vaikutamme alan tärkeisiin asioihin oikealla hetkellä. Osallistumme aloitteellisesti tietoyhteiskunnalliseen keskusteluun. Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Juho Lipsanen, TeliaSonera Finland Oyj Toimitusjohtaja Jukka Alho, Suomen Posti Oyj Muut jäsenet Toimitusjohtaja Henrik Gayer, Siemens Osakeyhtiö Toimitusjohtaja Janne Laitala, Oy L M Ericsson Ab Toimitusjohtaja Olli Nuuttila, TDC Song Oy Toimitusjohtaja Antti Nurminen, YIT Verkkopalvelut Toimitusjohtaja Martti Mehtälä, Microsoft Oy Toimitusjohtaja Paul Paukku, Hewlett-Packard Oy Johtaja Pekka Takala, TeliaSonera Finland Oyj Toimitusjohtaja Seppo Toivonen, Finnet-liitto ry Jäsenyritykset vuoden 2007 alussa Aina Group Oyj Alcatel Suomi Oy Corenet Oy Digita Oy Draka Comteq Finland Oy Elisa Oyj Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Finnet-liitto ry Forssan Seudun Puhelin Oy Hewlett-Packard Oy Maxisat-Yhtiöt Oy Microsoft Oy Nortel Oy Oy L M Ericsson Ab Siemens Osakeyhtiö / Information and Communications Suomen Erillisverkot Oy Suomen Numeropalvelu Oy Suomen Posti Oyj SW Television Oy / Welho TDC Song Oy TeliaSonera Finland Oyj YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy Konsernien tytäryhtiöt ja Finnetliiton jäsenyritykset kuten DNA Finland Oy kuuluvat FiComin jäsenkuntaan. 11

12 Lisätietoja FiComista FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A Helsinki Puhelin: (09)