tarkistettu: , , , , ,

Transkriptio

1 Nastolan kunta Uudenkylän osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistettu: , , , , , Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alue Kaava-alue käsittää Nastolan Uudenkylän alueen kokonaisuudessaan sekä Sylvöjärven ja Immilänjoen ranta-alueen, Arrajoen ranta-alueita ja Immilänkylän kyläalueita Immilän ja Arrajoen kylissä. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu teollisuusalue Nastolan kirkonkylän puolella Rakokiven kuntakeskuksen läheisyydessä. Kaava-alue rajoittuu etelästä Orimattilan kaupungin rajaan ja idästä Iitin kunnan rajaan. Kaava-alueen koko on n ha. Uusikylä on Nastolan Salpausselän harjun suuntaisesti kulkevan nauhataajaman itäpäässä sijaitseva kylä, jonne matkaa Nastolan kirkonkylästä on n. 6 km. Uudenkylän taajama sijoittuu Lahti- Kouvola rautatien molemmin puolin, sekä radan ja valtatie 12 väliin. Uudessakylässä on toiminnassa oleva rautatien tavara-asema, sekä oma vuonna 2010 avattu henkilöliikenneasema. Suunnittelualueen rajausta voidaan työn kuluessa tarkentaa tai muuttaa. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti ja rajaus 1

2 2. Osayleiskaavan sisältö ja tavoitteet Osayleiskaavan tarkoituksen on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaavalla tarkastellaan Uudenkylän asemaa osana nauhataajamaa. Nastolan nauhataajaman osayleiskaava on vanhentunut eikä vastaa nykyisiä tavoitteita. Rakokiven roolia kunnan kaupallisena keskuksena on tarkoitus vahvistaa ja lisäksi tarkastellaan Rakokiven ympäristön maankäytön tarpeita. Uudenkylän pohjoisiin osiin osoitetaan kylämäistä asutusta Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukaisesti. Kaavalla on tarkoitus ohjata Sylvöjärven, Immilänjoen ja Arrajoen rantavyöhykkeen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Mitoituslaskelmien yhteydessä punnitaan erilaisia vaihtoehtoja sekä arvioidaan niiden seurausvaikutuksia. Vaihtoehdot sekä arvio niiden seurausvaikutuksista raportoidaan. Selvityksen pohjalta määritellään tavoitteet ja mitoituksen perusteet. Asukkailla on mahdollisuus toimittaa kaavoittajalle varsinaiseen kaavoitukseen liittyviä toiveita esimerkiksi rakennuspaikkojen sijoituksesta. Tavoitteista ja mitoitusperusteista neuvotellaan viranomaisten kanssa ja täsmennettynä ne toimitetaan teknisen lautakunnan ja valtuuston käsiteltäväksi. Varsinainen suunnittelutyö käynnistetään vasta tavoitteiden hyväksymisen jälkeen. Yhtenäiset suunnitteluperusteet turvaavat maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja johdonmukaisen suunnittelun. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 3. Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ennen muuta maakunta ja yleiskaavoitusta. 3.2 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaava 2006, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava 2014 laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka tulee korvaamaan nyt voimassa olevan maakuntakaavan Uudessa maakuntakaavassa tullaan keskittymään vastuullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä pohjavesien ja ympäristöhäiriöiden uudistamiseen liittyviin maankäytön ratkaisuihin. Muilta osin voimassa olevan maakuntakaavan maankäyttö siirretään uuteen kokonaismaakuntakaavaan niin, että kaavaan tehdään viranomaisten edellyttämät korjaukset ja päivitykset sekä riittävien selvitysten pohjalta tai prosessin aikana esille nousevat tarpeellisiksi katsotut tarkistukset. Kokonaismaakuntakaava 2014 on ollut ehdotuksena nähtävillä välisenä aikana. 2

3 Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 Voimassa olevassa maakuntakaavassa Rakokiven alue on varattu keskusta toimintojen alueeksi (C). Keskustatoimintojen alue -merkinnällä osoitetaan palveluiltaan kaupunkitasoisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen sekä asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Rakokiven pohjoispuolella, Kisaharjun ja Turranmetsän väliin jäävä laaja alue on varattu virkistysalueeksi (V), jonka suunnittelumääräyksessä ohjataan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvaamaan virkistyskäyttöedellytyksien säilymistä, alueen saavutettavuutta, riittävää palvelu- ja varustetasoa sekä ympäristöarvot ja viher- tai ulkoilureittien jatkuvuutta alueella. Uusikylän alue radan eteläpuolella, Kouvolantieltä (mt 312) Risalaan sekä Turranmetsän ja Mustakallion välinen alue radan pohjoispuolella on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikennealueita, virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä näiden tarvitsemia laajentumisalueita. Uudenkylän vanha kyläalue Heinolantien (mt 3136) varressa on varattu kyläalueeksi (AT). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Suunnittelussa tulee myös huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Radan molemmin puolin, Kouvolantien ja Valtatie 12 väliin jäävä alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valtatie 12 ja Kuivannontien risteysalueen ympäristö on varattu palvelujen alueeksi (P). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. 3

4 Keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkintä (ca) on osoitettu radan eteläpuolelle Uudenkyläntien ja Hedelmätien väliin. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka palvelevat alakeskuksen vaikutusalueen asukkaita. Osayleiskaava-alueen läpi itä-länsisuuntaisesti kulkeva junarata on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosaksi. Suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon lisäraiteiden aluetarpeen. Vehkosillantie, Arrajoentie ja osa Heinolantietä Sylvöjärven eteläpuolella on osoitettu merkittäväksi yhdystieksi (yt74). Samoin Harjuviidantien, Urheilutien ja Rakokiventien reitti (yt65), edelliseen reittiin risteävä Elementintie (yt62), Kuivannontie (yt103) sekä Selkolan- ja Ylämaantie (yt?) Osa Hedelmätiestä, Kuivannontiestä (mt 1711) itään päin on merkitty uudeksi seututieksi tai pääkaduksi (st 31). Edelliseen yhtyvä valtatie 12 on merkitty uudesta tienpätkästä itään päin merkinnällä (st29) seututie tai pääkatu. Seututiemerkinnällä esitetään kuntakeskuksia, merkittäviä liikennettä synnyttäviä kohteita ja kaupunkikeskuksia yhdistävät väylät sekä niitä merkitykseltään vastaavat kadut. Molempia merkintöjä koskee sama suunnittelumääräys: Paikalliselle ja kevyelle liikenteelle tulee osoittaa erillinen väylä. Väylää risteävät kevyenliikenteen pääreitit tulee johtaa eri tasossa väylän poikki. Valtatie 12 on merkitty Kuivannontien risteyksestä länteen päin moottoritieksi parannettavaksi moottoriliikennetieksi (mo3). Ja siitä lännen suuntaan jatkuu uusi moottoritie (mo4), jonka linjaus on etelämpänä, kuin nykyisen valtatie 12 linjaus. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu eritasoliittymien kautta ja paikalliselle sekä kevyelle liikenteelle on osoitettu erillinen väylä. Väylän lähialueiden suunnittelussa tulee huomioida melun vaikutukset alueiden käyttöön. Viherväylät ja ulkoilureitit tulee suunnitella eri tasossa väylän poikki. Tiet sovitetaan maisemaan siten, että arvokkaat maisemakokonaisuudet säilyvät ja tienkäyttäjille muodostuu mielenkiintoisia näkymiä. Liikenteen aiheuttamaa melua ja muuta häiriötä rajoitetaan parantamalla liikenteen sujuvuutta ja melusuojausta. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi moottoritien eritasoliittymää. Toinen jo olemassa oleva liittymä Kuivannontielle sekä uusi Kotterontielle. Immilänjoki osayleiskaava-alueen pohjoisosassa on merkitty melontareitiksi, joka haarautuu Immilänjoelta myös etelään, koko Sylvöjärven poikki kulkevaksi reitiksi. Suunnittelumääräys velvoittaa, että reitit suunnitellaan ja toteutetaan kokonaissuunnitelmaan perustuen ympäristölle haittaa tuottamattomille alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen. Reittien varrella toteutetaan tarpeelliset rantautumispaikat, jätehuolto ja siirtomahdollisuudet estepaikoilla. Matkailupalvelujen alue tai kohde merkinnällä (RM504) on osoitettu Immilän mylly melontareitin varrella Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee suunnittelualueen poikki itä-länsi suuntaisesti Salpausselän harjun eteläreunaa. Reitti lähtee virkistysalueeksi varatulta alueelta, Urheilukeskuksen reitiltä ja päättyy Iitin kuntarajalle Haarankylään. Toivonojan alue Sylvöjärven länsipuolella on merkitty kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alueeksi (kmv) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi rasterilla ja merkinnällä (ma). Pohjavesialue on merkitty suunnittelualueen poikki itä-länsisuuntaisesti, joka Haarankylän kohdalla laajenee etelään Iitin kuntarajalle asti. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma -merkinnällä (ge) on osoitettu suunnittelualueen poikki itä-länsisuunnassa kulkeva Salpausselän harju. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. 4

5 Maa-ainesten ottoalueeksi (eo) on varattu Arolantien pohjoispuolelta alue, joka sijoittuu Selkolantien ja Ylämaantien molemmin puolin. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu pohjoisosastaan suojavyöhyke (sv1), joka ulottuu myös Orimattilan alueelle. Alueella liikkumista rajoitetaan räjähdysvaaran ja turvallisuussyiden takia. Suunnittelumääräys: Sotilasviranomaisille on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen pysyväisluontoisesta rakentamisesta alueelle. 3.3 Yleiskaava Suunnittelualue on osa ohjeellista Nastolan nauhataajaman osayleiskaavaa (kv ja ). Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ja se on monin osin vanhentunut. Kuva 3. Ote Nastolan nauhataajaman osayleiskaavasta Nastolan nauhataajaman osayleiskaavassa on Uudenkylän osayleiskaavan suunnittelualueelle osoitettu laajoja maa ja metsätalousalueita (MT). Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU) on osoitettu, Sylvöjärven länsirannalle Toivonojan ympäristöön, radan pohjoispuolelle, Kurensuon läheisyyteen ja eteläpuolelle Risalan ja Patahuhdan alueelle sekä pienelle alueelle Tammelan läheisyydessä. Turranlammin ympäristö on varattu virkistysalueeksi, josta lähtee harjunsuuntainen viheryhteys itään. Toinen laaja virkistysalue on varattu Risalan länsipuolelle Vt 12 molemmin puolin. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden (TY) alueita on varattu radan ja Kouvolantien (312) väliin sekä pienempänä radan ja Heinolantien (3136) väliin. Radan ja Kuivannontien (1711) kulmaukseen, sen itäpuolelle on osoitettu ja teollisuus- ja varastoalue (T) ja pieni alue koilliskulmasta on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). 5

6 Rakokiven alueella on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK), yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita (PK) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY). Rakokiven luoteispuolelle on varattu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden ja liikerakennusten alue (TYL). Rakokivestä luoteis-kaakko suuntaisesti kulkee aina Risalaan asti asumiseen varattuja alueita. Pientalovaltainen asuinalue (AP) mahdollistaa myös kerrostalorakentamista pienessä määrin ja (APO) pienessä määrin rivitalorakentamista. Laajempi pientalovaltainen asuinalue (APO) sijoittuu Turranlammen virkistysalueen itäpuolelle. Ja jonkin verran asumista on osoitettu myös Sylvöjärven rannan läheisyyteen Kuoppalantien alueella. Luonnonsuojelualue-varaus (SL) on osoitettu Uudenkyläntien ja Kurkelantien väliin. Laajat maankamaran ottoalueet (EO) on varattu Selkolantien molemmin puolin, radan pohjoispuolella. Tieliikenteen alue (LM) on osoitettu hieman voimakkaammin etelään kaartuvaksi, kuin mitä voimassa oleva maakuntakaava moottoritieksi parannettavaksi moottoriliikennetieksi nyt on varannut. 3.4 Asemakaavat Alueella on voimassa olevat asemakaavat Uudenkylän ja Kanervan asunto- ja teollisuus alueilla sekä Rakokiven keskusta-alueella. Asemakaavoitetulla alueella osayleiskaava on ohjeena asemakaavan mahdolliselle muuttamiselle. Kuva 4. Asemakaavoitetut alueet osayleiskaava-alueella 6

7 3.5 Selvitykset ja suunnitelmat Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Kuva 5. Ote Lahden kaupunkiseudun rakennemalli kartasta Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 valmistui vuonna 2004 ja se on Lahden seudun kuntien yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön päälinjoista pitkällä tähtäimellä. Rakennemallityö on kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen rinnastettavaa suunnittelutyötä, jota ei kuitenkaan ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kuntien yhteisenä yleiskaavana. Rakennemallin tehtävänä on antaa lähtökohtia ja osoittaa suuntaviivoja maakuntakaavan sekä kuntien yleiskaavojen laatimista varten ja sen toteutumisen ohjevuosi on Uudenkylän osayleiskaava-alueella Rakokiven alue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi ja Uudenkylän alue kehitettäväksi kyläalueeksi. Väljät pientaloalue-varaukset on esitetty Rakokiven itäpuolelle sekä Kirviän alueelle VT 12 eteläpuolelle. Teollisuutta ja palveluita on osoitettu toissijaisena VT 12 ja Kuivannontien (1711) eritasoliittymän itäpuolelle ja teollisuutta ensisijaisena Kouvolantien (mt 312) ja VT 12 väliin. Asuinalueita on merkitty Rakokiven itäpuolelle sekä Uudenkyläntien ja Valtatie 12 väliselle alueelle. Viheraluejärjestelmän rungoksi on osoitettu Turranlammen ympäristö, josta lähteen kehitettävä virkistysyhteys / -tarve idän ja etelän suuntaan. Kehitettävä vesireitti kulkee Sylvöjärven läpi pitkittäissuuntaisesti sekä Immilänjokea ja Arrajokea pitkin itä-länsisuuntaisesti Valtatie 12 yleissuunnitelma Uudenmaan ELY-keskus on laatinut yleissuunnitelmaa valtatielle 12 välille Uusikylä - Tillola. Yleissuunnitelman on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Yleissuunnitelmassa esitetään valtatielle uusi linjaus, joka poikkeaa vahvistetun maakuntakaavan linjauksesta. Osayleiskaavan suunnittelussa on ollut käytössä yleissuunnitelmaa varten laaditut arkeologinen, rakennuskulttuuri ja luontoselvitys sekä luonnoksen melumallinnukset ja alustavat tievaihtoehtojen vertailuaineistot. 7

8 3.5.3 Muut aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat Nastolan kuntastrategia Nastolan palveluverkkoselvitys, Ramboll, 2013 Päijät-Hämeen keskusverkon määrittely, Päijät-Hämeen liitto, 2012 Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenne, Päijät-Hämeen liitto, 2012 Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma, Päijät-Hämeen liitto, 2012 Päijät-Hämeen hiljaiset alueet, Päijät-Hämeen liitto, 2012 Päijät-Hämeen rakennetarkastelut, Päijät-Hämeen liitto, 2012 Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys ja laajat yhtenäiset metsäalueet, Päijät-Hämeen liitto, työ käynnissä Päijät-Hämeen vesihuollon yleissuunnitelma, Päijät-Hämeen liitto, PAKETTIprojekti 2012 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2010 Lahden kaupunkiseudun liikennemalli, Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Päijät- Hämeen liitto 2010 Lahden kaupunkiseudun liikennemallin tarkistus, Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, työ käynnissä Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen, Pöyry 2010 Vähittäiskaupan palvelujen ja markkinoiden kehitysselvitys, Lahti-Asikkala- Heinola-Hollola-Nastola-Orimattila, Tuomas Santasalo Ky 2010 Päijät-Hämeen vapaa-ajanasunnot 2009, Päijät-Hämeen liitto 2010 Valtatein 12 parantaminen välillä Joutjärvi, Uusikylä, Lahti, Nastola, Orimattila, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tiehallinto 2008 Valtatein 12 parantaminen välillä Joutjärvi - Uusikylä, Lahti, Nastola, Orimattila, Yleissuunnitelma, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2010 Valtatein 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, Nastola, Orimattila, Iitti, Yleissuunnitelma, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2010 Liikennejärjestelmäsuunnitelma , Päijät-Hämeen liitto 2007 Lahden kaupunkiseudun rataympäristöselvitys, Vaihe 2. Toimenpide-ehdotukset ja niiden ohjelmointi, Ratahallintokeskus, Sito 2008 Kulttuuriympäristöjen Häme, Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma , Hämeen ympäristökeskus 2007 Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunginmuseo, Riikka Vaden 2008 Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, Päijät-Hämeen liitto 2006 Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Päijät-Hämeen liitto 2006 Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö julkaisu, Päijät-Hämeen liitto 2006 Päijät-Hämeen maakuntakaavan luontoinventointi , Enviro Oy 2004 Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi 2005 (Hämeen ympäristökeskus) Nastolan nauhataajaman kokonaisvaltainen katsaus, Diplomityö 2011, Panu Heinonen, Tampereen Teknillinen Yliopisto 8

9 Nastolan kunnan arkeologinen inventointi, Lahden kaupunginmuseo, Hannu Poutiainen 2008 Raportti palosirkan esiintymäpaikkojen kartoituksesta Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa vuonna, Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuosille , Hollola-Lahti- Nastola, Lahden seudun ympäristöpalvelut, 2012 tekeillä Ilkka-hanke, Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun, Helsingin, Lahden, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto, tekeillä Salpa-Vesi hanke, Lahden kaupunki ja Nastolan ja Hollolan kunnat, Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset, esiselvitys, 2013, SITO Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen ympäristöselvitys, Ramboll, 2013 Nastolan Uudenkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys, FCG, päivitetty 2014 Hulevesiselvitys Kouvola-Lahti radan ja vt 12 välisellä uudella teollisuusalueella, Ramboll, 2014 Meluselvitys, Ramboll, 2014 Tärinäselvitys, raideliikennetärinä, Ramboll, 2013 Rakennettavuusselvitys, Ramboll, 2014 Hiekkatien ja Hietatien alueen pölylausunto, Ramboll, 2014 Arkeologinen inventointi, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 2014 Liikenneselvitys, Ramboll, 2015 Sammalsillansuon luontoselvitys, Ramboll, 2015, Sylvöjärven sudenkorento- ja viitasammakkoselvitys, Ramboll, Päätökset Uudenkylän osayleiskaavan laatimisesta on päätetty Nastolan kunnan kaavoituskatsaus 2010 ja kaavoitusohjelma yhteydessä (valtuusto ). Yleiskaavoittajan päätös kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta Yleiskaavoittajan päätös alustavan kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Yleiskaavoittajan päätös luonnoksen nähtäville asettamisesta

10 4. Kaavan vaikutusten arviointi ja selvitykset Kaavaprosessin aikana arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ) selvityksiin ja muuhun kaavatyön aikana saatuun tietoon pohjautuen. Vaikutusten arviointi on koko kaavaprosessin kestävä menettely ja se perustuu riittäviin lähtötilanteen tietojen selvittämiseen. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Kaavan vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa. Arvioitavia vaikutuksia ovat: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset kuntatalouteen Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset maisemaan Liikenteelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset terveellisyyteen Vaikutukset turvallisuuteen Vaikutukset maanomistajien tasapuoliseen kohteluun 5. Suunnittelutyön osalliset Kaavatyössä osallisia ovat: Nastolan kunnan viranomaiset ja hallintokunnat o Tekninen johtaja o Yleiskaavoittaja o Kaavoitusarkkitehti o Maankäyttöinsinööri o Paikkatietoinsinööri o Vesihuoltoinsinööri/Vesilaitosteknikko o Kuntatekniikan mestari o Tilapalveluinsinööri o Liikunta- ja nuorisopäällikkö o Tekninen lautakunta o Lahden seudun ympäristölautakunta o Lahden seudun ympäristöpalvelut o Sivistyslautakunta o Perusturvalautakunta o Lahden seudun rakennuslautakunta o Lahden seudun rakennusvalvonta 10

11 Viranomaiset o Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne) o Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne) o Liikennevirasto o Päijät-Hämeen liitto o Kymenlaakson liitto o Päijät-Hämeen maakuntamuseo / Lahden kaupunginmuseo o Päijät-Hämeen pelastuslaitos o Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä o Puolustusvoimat, 2. logistiikkarykmentti o Orimattilan kaupunki o Iitin kunta Alueella toimivat yhtiöt o Lahti Energia Oy lämpöliiketoiminta o DNA Oy, Etelä-Suomi o LE-Sähköverkko Oy o Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy o Metsäkeskus Muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään o Kuntalaiset o Kaava-alueen maanomistajat o Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat o Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja yritykset Alueella toimivat yhdistykset o Nastolan Uudenkylän kyläyhdistys ry o Uudenkylän Työväenyhdistys ry o Nastola-Seura o Nastolan luonnonsuojelu ry o Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry o Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri o Manna ry o Uudenkylän osakaskunta o Immilän-Arrajoen osakaskunta o Uudenkylän Riistamiehet ry o Nastolan Yrittäjät ry o Nastolan teollisuusryhmä o tieosuuskunnat o Muut alueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt 11

12 6. Kaavoituksesta tiedottaminen, osallistuminen ja alustava aikataulu Aika 2012 Tapahtuma Tiedottaminen Vaikutusmahdollisuus kesäkuuheinäkuu toukokuusyyskuu 2012 elokuu 2013 elokuusyyskuu 2013 lokamarraskuu 2014 joulukuu 2014 lokakuu 2015 marrasjoulukuu 2015 kevät Kaavaprosessi kuulutetaan vireille ja OAS asetetaan nähtäville Perusselvitykset Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot asetetaan nähtäville Yleisötilaisuus ja valtuustoseminaari Osayleiskaavaluonnos nähtäville 30 päiväksi Kaavoittajan vastaanotto Yleisötilaisuus Vastineet ja kaavaehdotuksen laatiminen Osayleiskaavaehdotus nähtäville 30 päiväksi Viranomaisneuvottelu (MRA 18 ) Vastineet jätettyihin muistutuksiin Osayleiskaavan hyväksymiskäsittely kaupunginhallituksessa ja - valtuustossa Osayleiskaavan voimaantulo mikäli siitä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen Kuulutukset ilmoitustaululla ja lehdessä Kirjeet ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Kuulutukset ilmoitustaululla ja lehdessä Kirjeet ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Lausuntopyynnöt viranomaisille Kuulutukset ilmoitustaululla ja lehdessä Kirjeet ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Kaavaluonnos nähtävillä internet-sivuilla ja kunnassa Lausuntopyynnöt viranomaisille Kuulutukset ilmoitustaululla ja lehdessä Kirje ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Kaavaehdotus nähtävillä internet-sivuilla ja kunnassa Lausuntopyynnöt viranomaisille Vastineet toimitetaan niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa Mikäli kaavaehdotukseen on tehty muutoksia, tiedotetaan niitä osallisia joita muutos koskee. Hyväksymiskuulutus Kuulutukset ilmoitustaululla ja lehdissä Kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Aloitusvaiheen yleisötilaisuus Alustavista kaavaluonnoksista on mahdollista esittää mielipiteitä internetissä tai kirjallisesti Kaavaluonnoksesta on mahdollista esittää mielipiteitä internetissä tai kirjallisesti Kaavaehdotuksesta on mahdollista antaa muistutus internetissä tai kirjallisesti Mahdolliset valitukset hallinto-oikeuteen Mahdolliset valitukset korkeimpaan hallintooikeuteen Osayleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä otetaan huomioon Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 vahvistuminen. 12

13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnassa koko kaavaprosessin ajan. Osalliset voivat jättää mielipiteitä sen riittävyydestä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista tarkistaa suunnittelutyön aikana. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan Nastolan, Orimattilan ja Iitin paikallislehdissä ja ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille lähetetään kirjeet. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella kaavaa tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaehdotuksesta on mahdollista jättää muistutuksia. Muistutuksen tehneillä, jotka ovat samalla ilmoittaneet osoitteensa, on oikeus saada kaavanlaatijalta perusteltu kannanotto muistutukseen (MRL 65.2 ). Mikäli kaavaehdotusta muutetaan, niin lähetetään asiasta tieto niille maanomistajille, joita muutos koskee. Nastolan kunta ja Lahden kaupunki yhdistyvät vuoden 2016 alussa. Yhdistyneen Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kirjallinen ilmoitus osayleiskaavan hyväksymisestä lähetetään Päijät-Hämeen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös osayleiskaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi samalla tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Osayleiskaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. 13

14 7. Yhteystiedot Ramboll Finland Oy Konsultin yhteyshenkilöt: Kaavoitusinsinööri Markus Hytönen Puh Niemenkatu 73, Lahti Johtava asiantuntija Matti Kautto Puh Niemenkatu 73, LAHTI Kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors Puh Niemenkatu 73, LAHTI Nastolan kunta Yleiskaavoittaja Sanna Suokas Puh jälkeen: PL 4 (Pekkalantie 5), NASTOLA 14