Kestääkö Suomen malli tulevaisuuden haasteet?
|
|
- Arto Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestääkö Suomen malli tulevaisuuden haasteet? Juho Saari, dosentti Alustus Paasitornissa
2 Esityksen rakenne Suomen malli - teoksen teemat ja tulokset Hyvinvointivaltion tulevaisuus Sosiaalipolitiikan sopeuttaminen Epävarmuuden vähentäminen Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistaminen Johtopäätökset 2
3 Miksi SUOMEN MALLI-teos? Suomen malli on ollut esillä hyvänä tapana sovittaa yhteen talouskasvu, koulutus, työllisyys ja sosiaalipolitiikka sekä siirtyä tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen Korostaa julkisen sektorin ja vallan roolia Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana on ollut kv kiinnostusta aihetta kohtaan, koska indikaattorit antavat myönteisiä tuloksia: 3
4 Suomen malli vertailevissa indekseissä (Talous) World competitiveness index (2005) Business environment scores and ranks (2005) Index of Economic Freedom (2005) FOREIGN POLICY Magazine Globalization Index (2004) Composite risk rating index (2004) 1 SUOMI Tanska Hong Kong Irlanti Norja 2 Yhdysvallat Kanada Singapore Singapore Sveitsi 3 Ruotsi Yhdysvallat Luxemburg Sveitsi Luxemburg 4 Taiwan Singapore Viro Alankomaat Singapore 5 Tanska Hong Kong Irlanti SUOMI Brunei 6 Norja Alankomaat Iso-Britannia Kanada SUOMI 7 Singapore SUOMI Uusi-Seelanti USA Ruotsi 8 Sveitsi Iso-Britannia Tanska Uusi Seelanti Tanska 9 Japani Sveitsi Islanti Itävalta Alankomaat 10 Islanti Irlanti Australia Tanska Kanada 11 Iso-Britannia Ruotsi Chile Ruotsi Itävalta 12 Alankomaat Belgia Sveitsi Iso Britannia Irlanti 13 Saksa Ranska Yhdysvallat Australia Japani 14 Australia Saksa Ruotsi Tšekki Belgia 15 Arabiemiraatit Australia SUOMI Ranska Kuwait N
5 Suomen malli vertailevissa indekseissä (Yhteiskunta) Quality of Life index (2005) WISP Index of Social Progress (2000) The Mother s Index (2006) UN development Index (2005) Government effectiveness ind (2004) 1 Irlanti Ruotsi Ruotsi Norja Sveitsi 2 Sveitsi Tanska Tanska Ruotsi Tanska 3 Norja Norja SUOMI Australia SUOMI 4 Luxemburg SUOMI Itävalta Kanada Alankomaat 5 Ruotsi Saksa Saksa Alankomaat Norja 6 Australia Itävalta Norja Belgia Kanada 7 Islanti Italia Australia Islanti Australia 8 Italia Belgia Alankomaat Yhdysvallat Iso-Britannia 9 Tanska Iso-Britannia Kanada Japani Itävalta 10 Espanja Espanja Iso-Britannia Irlanti Belgia 11 Singapore Alankomaat USA Sveitsi Ranska 12 SUOMI Ranska Tšekki Iso-Britannia Saksa 13 Yhdysvallat Irlanti Unkari SUOMI Slovenia 14 Kanada Sveitsi Japani Itävalta Kreikka 15 Uusi-Seelanti Unkari Slovakia Luxemburg Unkari
6 Suomessa asuu onnellisia ihmisiä (Tanska 1, Suomi 6) 6
7 Suomen malli - teoksen tulokset Pitkäjänteisyys jatkuvuutta yli 1990-luvun alun murroksen ja kyky strategiseen suunnitteluun. Päätöksentekokyky erityisesti 1990-luvun alun jälkeen. Sopeutumiskyky suhteellisen joustavat ja sopeutumisen mahdollistavat instituutiot. Myönteinen suhtautuminen muutokseen, kyky kollektiiviseen (pois)oppimiseen. Kyky ohjata yhteiskuntapolitiikkaa ideoilla murrosaikoina. Politiikkakoordinaatio ja -komplementaarit politiikkalohkot tukevat toisiaan. 7
8 Suomen malliin kuuluu myös jatkuvuus Useimmat suomalaisen yhteiskunnan institutionaaliset perusratkaisut ovat ja 1980-luvuilta luvulta uudet ideat ja uudet intressit? Miksi emme muista luvun perintöä ja ylikorostamme uudistumista? 8
9 Hyvinvointivaltio sosiaalipolitiikan näkökulma Sosiaalipolitiikka riskiryhmittäin: Lapsuus Vanhuus Sairaus Työttömyys Asuminen Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Opiskeleminen Ylivelkaantuminen Pitkäaikaistyöttömyys Maahanmuuttajat Tukirakenteet esim: Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestöt Julkinen talous Työllisyys Aluerakenne Kotitaloudet Väestörakenne Markkinat Ihmissuhdemarkkinat Asumismarkkinat Työmarkkinat Rahoitusmarkkinat 9
10 TULEVAISUUS 1: Sosiaalipolitiikan sopeuttaminen luottamuksessa ongelmia Täysin luotettava Täysin epäluotettava 10
11 Sosiaalipolitiikan sisäiset jakolinjat jonkin verran kasvussa Perusturvan taso jäänyt selvästi jälkeen ansiosidonnaisesta turvasta klubit sulkeneet ovensa vai siirtymä palvelujen kehittämiseen? Palvelujärjestelmän sisällä polarisaatiota erityisesti terveyspalveluissa työterveyshuolto, kunnalliset palvelut ja yksityinen vakuutus; Mahdollisesti eriytymistä myös vanhuspalveluissa ja päivähoitopalveluissa puolittaismarkkinat. 11
12 Päätösperäiseen sosiaalimenojen lisäämiseen varsin niukasti tilaa Sosiaalimenojen rakenteellinen kasvu lisää niiden osuutta BKT:sta 3,5-5 %-yksikköä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja lisätessä terveyspalvelujen käyttöä. Jos samanaikaisesti pyritään pitämään julkiset menot/bktsuhde ennallaan tai laskemaan niitä, vastaan tulee valinta sosiaalimenojen ja muiden julkisten menojen kesken => valtion menot joustavat? Sosiaalimenoennusteiden puitteissa muiden kuin eläketulonsiirtojen lisäykset seuraavat lähinnä elinkustannusten kehitystä. 12
13 Rakenteelliset menolisäykset kohdistuvat ikääntyvään väestöön 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % MUU SOSIAALITURVA PERHE JA LAPSET ASUMINEN TYÖTTÖMYYS TOIMINTARAJOITTEISUUS SAIRAUS JA TERVEYS LESKI JA MUUT OMAISET VANHUUS -40 % 13
14 Lisää liikkumavaraa paremmalla elatussuhteella ja tuottavuuden nostamisella? Korkeampi syntyvyys. Tuottavammat kotitaloudet. Muuttoliike työllistymisen välineenä. Lyhyemmät koulutusajat. Tuottavammat ja vaikuttavammat palvelut. Vähemmän työkyvyttömyyttä. Vähemmän varhaista eläkkeelle jäämistä. Myöhäisempi eläkkeellejäämisikä. 14
15 Uudistaminen ei kuitenkaan muuta sosiaalimenokehityksen peruslinjaa 40 % Sosiaalimenot ny ky lainsäädönnöllä Sosiaalimenot lisätoimenp iteillä 15 15
16 Avoimia kysymyksiä sosiaalipolitiikan rakenteesta Missä määrin sosioekonominen eriytyminen uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja käsitystä samassa veneessä olemisesta? Vähentääkö eriytyminen luottamusta ja sopeutumiskykyä ryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu uutena haasteena? Miten kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat sosiaalipolitiikan tavoitteenasettelua? Lisääkö sosiaalipolitiikan uudistaminen sen sopeutumistehokkuutta? 16
17 Sopeutumistehokkuus sosiaalipolitiikan tavoitteena Se mahdollistaa sopeutumisen yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin,vakauttaa yhteiskunnan kehitystä, kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja aktiivisena ikääntymiseen sekä vahvistaa sosiaalista koheesiota tarjoamalla turvaa elämän riskitilanteissa. Tukiessaan työja perhe-elämän yhteensovitusta sosiaaliturva lisää yhteiskunnan hyvinvointia. (Sosiaali- ja terveysministeriön strategia vuoteen 2015, STM 2006, s. 29, kurs. JS.) 17
18 Sopeutumistehokkuuden lisääminen Teknologia on kaikille sama instituutioissa eroja Suomen julkisen sektorin (käyttämätön) vahvuus; Sosiaalipolitiikka kollektiivisena järjestelmänä on kilpailutilanteessa kuluttajien valinnat mm. terveydessä, työttömyysturvassa, sosiaalipalveluissa vaikuttavat rakenteisiin. Keskeistä sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen ja levittäminen miksi hyvät mallit eivät leviä / leviävät? Sosiaalisten innovaatioiden taso : keskeistä organisaatioiden kannustimet ottaa käyttöön sosiaalisia innovaatioita ratkaisu ei pääsääntöisesti ole yksilöiden kohtaamissa kannusteissa. 18
19 TULEVAISUUS 2: Epävarmuuden vähentäminen Epävarmuus kytkeytyy voimakkaasti markkinoiden (laajasti ymmärrettynä) toimintaperiaatteisiin ja niissä tapahtuvaan lisääntyvään valikoitumiseen seuraavilla alueilla Ihmissuhteet Asuminen Työmarkkinat Rahoitusmarkkinat Markkinoita, joilla vaihdetaan asioita, joita ei ole tarkoitettu yksinomaan myytäviksi ja ostettaviksi. 19
20 Miksi epävarmuutta pitäisi vähentää näillä alueilla? Nämä ovat kaikille yhteisiä asioita epävarmuudelta suojautuminen on yhteinen etu. Synnyttää valtasuhteita erityisesti, jos osapuolten aikahorisontit eroavat. Vähentää kotitalouksien sopeutumiskykyä ja mahdollisesti myös kykyä tehdä sopimuksia. Heikentää voimakkaasti enemmän kuin mikään muu - luottamusta (toisiin ihmisiin ja hyvinvointivaltioon). Vähentää myös onnellisuutta - enemmän kuin esimerkiksi tulotekijät. 20
21 Epävarmuutta ihmissuhteissa noin kahdeksasosalla Ei lainkaan Hyvin paljon 21
22 Suomalaiset pelkäävät joutuvansa riippuvaisiksi muista Ei lainkaan Hyvin paljon 22
23 Asuminen tunnetaan turvalliseksi Ei lainkaan Hyvin paljon 23
24 Työsuhteen päättymistä pelkää viidennes Ei lainkaan Hyvin paljon 24
25 Talous aiheuttaa epävarmuutta viidennekselle Ei lainkaan Hyvin paljon 25
26 Miten epävarmuutta voi vähentää? Omistaminen ja omaisuus Laajapohjaistaako lainsäädäntömme omistamista? kysymys perintöverosta ja demogrant-järjestelmistä. Yhteiskunnallinen muutosturva Tukevatko Suomen lainsäädäntö ja toimintamallit vakautta ja sopeutumista ihmissuhteissa, asumismarkkinoilla, työmarkkinoilla ja rahoitusmarkkinoilla? Sosiaaliset normit ja yhteisöllisyys Vahvistavatko sosiaaliset normimme sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä? 26
27 LISÄÄ PÄÄTÖSVALTAA EU:LLE TULEVAISUUS 3: Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen DE IE SUOMI UK LU AT MT DK IT ES FR NL LT SE SL PT BE CZ CY SK EL HU EE LV PL R 2 = 0, HARMONISOINNIN PUOLESTA 27
28 Euroopan integraation sosiaalipoliittiset tavoitteet muuttuvat Yhteisömetodista kohti poliittista yhteistoimintaa. Ulkopolitiikasta sisäpolitiikaksi luonteva osa kansallista politiikkaa. Suomella suhteellisen onnistunut eurooppalaistumispolitiikka Unionin asettamiin haasteisiin on pystytty vastaamaan. Unionilla suhteellisen vähän toimivaltaa sosiaalipolitiikassa on voitu varsin hyvin suojautua eitoivotuilta vaikutuksilta ainakin viime vuosiin saakka. 28
29 Tarvitaanko Euroopan unionissa uutta tasapainoa? Sisämarkkinat, sosiaaliturva ja kilpailu haastava kolmiyhteys. EU:lla vaikutusta sosiaalipolitiikkaan RAY, palvelujärjestelmä, alkoholipolitiikka, TEL (suojattu) jne. Läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteet eivät (enää) suojaa sosiaalipolitiikkaa passiivisuus johtaa markkinoiden valtaan? Tarvitaan uutta proaktiivista toimivaltakehikkoa, joka sopeutuu paremmin rakennemuutokseen ja mahdollistaa markkinoiden tasapainottamisen. Lissabonin strategian tavoitteet kasvussa ja työllisyydessä. Kuinka kytkeä sosiaalipolitiikka sen osaksi mielekkäällä tavalla? Haasteena Euroopan unionin suurten jäsenmaiden ongelmat.. 29
30 Yhteenveto Suomen mallilla on mennyt 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa varsin hyvin, mutta Haasteena yhteiskunnallisten jako(linjo)jen syventyminen, ryhmien välinen vastakkainasettelu ja luottamuksen vähentyminen. Sosiaalimenojen olennainen lisääminen ei liene ratkaisu tarvitaan sopeutumistehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Epävarmuuden vähentämisessä sen sijaan paljon potentiaalia kustannukset eivät kohdistu yksinomaan julkiseen talouteen. Euroopan unionissa tarvitaan uutta tasapainoa eri prosessien ja hallintatasojen välillä. 30
31 Kirjallisuutta HVV:sta: Juho Saari (toim.) Hyvinvointivaltio Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino, Helsinki Suomen mallista: Juho Saari (toim.): Suomen malli Murroksesta menestykseen. Yliopistopaino, Helsinki EU:sta: Matti Kari & Juho Saari: Sosiaalinen Eurooppa. Eurooppa-tiedotus, Helsinki Suomen sopeutumisesta: Tapio Raunio & Juho Saari (toim.): Eurooppalaistuminen Suomen sopeutuminen Euroopan integraatioon. Gaudeamus, Helsinki 2006 Sopeutumistehokkuudesta: Esko Hänninen & Juho Saari (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. Tulossa Epävarmuudesta: Saari, Juho: Epävarmuuden sosiaalipolitiikka Hyvinvointivaltion uusi haaste. Tulossa Euroopan unionin tulevaisuudesta: Jaakko Kiander & Juho Saari: Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuus. Teoksessa Tapio Raunio & Juho Saari (toim.): Euroopan unionin tulevaisuus Kurkistuksia kulman taakse. Tulossa Gaudeamus
Suosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotTilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotVäestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen
Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotUlkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito
Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotTyömarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala
Työmarkkinanäkemys työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista Ylijohtaja Antti Neimala Mikä työmarkkinanäkemys? Nykytila Kehitysnäkymät Tavoitetila Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotALV-yhteenvetoilmoitus
OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotI. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä
PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotSis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTyömarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa
Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa Globalisaatio ja suomalaisten työmarkkinoiden sopeutumishaasteet 17.1.2007 Merja Kauhanen Esityksen runko Haasteet Joustavuuden ja turvan eri muodot Joustavuus:
LisätiedotKestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotHuono-osaisuuden kasvu - Hyväksytty ilmiö?
Juho Saari, professori, johtaja, Itä-Suomen yliopisto Huono-osaisuuden kasvu - Hyväksytty ilmiö? KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON PÄRJÄNNYT HYVIN Prosperity Index (2009) Competitiveness Index (2010)
LisätiedotSidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla
Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla 01/06/2004-30/09/2004 Osa I. Taustatiedot Valtio AT - Itävalta 9 (4.5) BE - Belgia 13 (6.5)
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotKorvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013
Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan
ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotTilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65
Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka
LisätiedotKansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo
Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSuomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013
Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
LisätiedotSuomen talouden näkymät ja haasteet
Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
Lisätiedotmenestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009
Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotEUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET
EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotSuomi kyllä, mutta entäs muu maailma?
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotIkääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin
ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 1 (7) Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin EU:n talouspoliittisen komitean (Economic Policy Committee, EPC) työryhmä, ns. AWG-työryhmä (the Ageing
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotLaajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee
IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotJuho Saari, Professori, johtaja, UEF / KWRC HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT RAKENTEET
Juho Saari, Professori, johtaja, UEF / KWRC HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT RAKENTEET Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan neljä pilaria suuren laman (1991-1994) jälkeen Talouskasvun edistäminen Eriarvoistumisen salliminen
LisätiedotAikuisuuden muuttuvat ehdot
Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille
LisätiedotTalouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Talouden kestävyys Vesa Vihriälä 14.8. 2013 Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen Taloudellinen kestävyys:
LisätiedotSuomi työn verottajana 2008
Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotUlkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito
Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotVapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa
Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian
LisätiedotKäyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008
Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]
LisätiedotYHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki
YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin
LisätiedotTöihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät
Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,
Lisätiedot