Lausunto Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmästä alkaen

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmästä alkaen 245/08.088/2015 KAUPHALL Liikennesuunnittelija Jussi Teronen Lausuntopyyntö Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi kokouksessaan liitteenä olevan selvityksen mukaisen suosituksen lippu- ja tariffijärjestelmän 2016 teknisen määrittelyn lähtökohdaksi. Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti pyytää asiasta lausunnot kaikilta sopijakuntien kaupungin- ja kunnanhallituksilta. Sopijakuntien toivotaan lausunnoissaan kiinnittävän huomiota suositeltuun vyöhykemalliin sekä sen taloudellisiin ja liikennepoliittisiin vaikutuksiin yleisesti sekä erityisesti - vyöhykerajojen muodostamisperiaatteisiin ja esitettyyn maantieteelliseen sijaintiin - lippuvalikoiman kattavuuteen - suositeltuun 1 tunnin vaihtoaikaan kerta- ja arvolipuissa - ilmaismatkojen periaatteisiin ja esitettyyn toimintatapaan - asiakas/ikäryhmien muodostamisperiaatteisiin ja suosituksen mukaisiin alennusprosentteihin - suositeltavan taksamallin mukaiseen lippujen hinnoitteluun vuonna 2017 eri lipputyypeillä ja vyöhykemäärillä Lausunnot toivotaan käsiteltäviksi kunnissa siten, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta voisi tehdä päätöksen uudesta lippu- ja tariffijärjestelmästä kokouksessaan Lausunto on valmisteltu poikkitoimialallisen joukkoliikennetyöryhmän yhteistyönä. Lausunto Tampereen kaupunkiseudulle laadittiin vuonna 2012 joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys, jossa määritettiin alustavia maksuvyöhyke- ja lippujärjestelmävaihtoehtoja. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti suosittaa jatkosuunnittelun pohjaksi yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa vyöhykemallia ja sopijakunnat ovat lausunnoissaan vuonna 2013 puoltaneet suositusta. Vyöhykejärjestelmä muodostuu seitsemästä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen perustuvasta etäi-syysperusteisesta maksuvyöhykkeestä. Kaupunkiseudun uuden lippu- ja tariffijärjestelmän suunnittelun

2 lähtökohtana on ollut yhtenäistää joukkoliikenteen maksamiseen liittyvät käytännöt koko kaupunkiseudulla. Tavoitteena on selkeä, matkustajalle edullinen ja helppokäyttöinen seudullinen lippu- ja tariffijärjestelmä, joka perustuu oikeudenmukaiseen matkan hinnoitteluun. Liikennepoliittisena tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä Tampereen kaupunkiseudulla vähentämättä nykyisiä lipputuloja. Vyöhykerajat Ehdotetussa vyöhykemallissa Tampereen kaupunkiseudun alue jaetaan seitsemään taksavyöhykkeeseen ja lippu ostetaan aina vähintään kahden vyöhykkeen alueelle, esimerkiksi AB, BC, EF, ABC tai BCD. Etuna on, että lipulla voi matkustaa samaan hintaan useassa suunnassa. Näin malli tukee seudullista liikkumista ja mahdollistaa helpon liikkumisen monikeskuksisessa yhdyskuntarakenteessa, jossa kaikki matkat eivät suuntaudu kaupunkiseudun keskukseen. Koska kaikki liput sisältävät mahdollisuuden matkustaa vähintään kahdella vyöhykkeellä, vyöhykerajan sijainnin merkitys on yhden vyöhykkeen mallia vähäisempi. Malli mahdollistaa myös edulliset kausiliput lyhyille matkoille nykyisellä seutulippualueella (mm. Ylöjärvi.) Vyöhykerajojen määrittämisen tavoitteena on, että rajat olisivat pitkäikäisiä ja niitä ei olisi tarpeen lähitulevaisuudessa muuttaa, vaikka yhdyskuntarakenne muuttuisikin. Niiden määrittämisessä on pyritty ottamaan huomioon myös tuleva taajamarakenteen kasvu. Näin ollen rajat pyritään asettamaan pysyviin ja visuaalisesti havaittaviin yhdyskuntarakenteen katkoksiin, kuten järvien, jokien tai voimalinjojen kohtiin. Myös valtatiet ja rautatiet ovat luontevia paikkoja vyöhykerajoille. Ehdotuksessa Ylöjärvellä vyöhykerajat muodostetaan siten, että Siivikkala ja Vuorentausta sijaitsevat B-vyöhykkeellä, Soppeenmäki, Kirkonseutu, Metsäkylä, Asuntila ja Vahanta C-vyöhykkeellä, Takamaa ja Mutala D-vyöhykkeellä, Viljakkala, Kyrönlahti ja Poikelus E-vyöhykkeellä, Kurun keskusta F-vyöhykkeellä ja Kurun pohjoisosat G-vyöhykkeellä. Vyöhykkeisiin D, E, F ja G kuuluu seudullisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueita, ja vyöhykkeeseen G Keski-Suomen toimivalta-alueita. Koko kaupunkiseudun asukkaista 91 % ja työpaikoista 94 % sijoittuvat kolmelle sisimmälle vyöhykkeelle (ABC). Ylöjärveltä suuntautuvista matkoista merkittävä osuus kohdistuu Tampereelle. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan kuntarajan ylittäviä matkoja Tampereelle tehdään päivittäin lähes Ydinkaupungin AB vyöhykerajasta muodostuu vetovoimatekijä, johon tullaan kävellen ja pyöräillen kauempaankin. Esitetty BC vyöhykeraja sijoittuu Ylöjärvellä Vuorentaustan kohdalla harjulle, seuraten harjua Teivon

3 kohdalle ja siitä Vihattulan ja Mettistön taajamarajoja pohjoisen suuntaan. Vyöhykekartassa on täten lovi Soppeenmäen kerrostalovaltaisen asutuksen kohdalla. Ehdotettu vyöhykeraja ohjaa joukkoliikenteen rajavyöhykkeen vetovoiman olemassa olevan palvelurakenteen ulkopuolelle eikä tue Ylöjärven kaupunkistrategian 2024 mukaisen toimivan kaupunkirakenteen periaatteita. Tampereen joukkoliikenteeltä pyydettiin arviota vyöhykerajan siirrosta Soppeenmäkeen: - Tampereen joukkoliikenne arvioi, että seudulliseen tasapuolisuuteen ja laillisuuteen nähden, rajan siirto voisi olla mahdollista. Perusteina mm. Matkatien etäisyys Tampereen keskustasta ja nyt ehdotetussa rajassa oleva piikki, joka vie BC-rajan Teivon kohdalle. Toimenpide siis oikaisisi tämä selkeän piikin. - Tampereen joukkoliikenne arvioi, että vyöhykerajan siirto lisää matkustajamääriä noin 20 %. Tämä aiheuttaa ruuhkahuippuihin lisävuorojen tarpeen. Tarve on nykyisten nousijamäärien perusteella kahdelle lisäautolle ja mikäli matkustus kasvaa muutoksen myötä muutenkin positiiviseen suuntaan voi lisäystarve olla suurempi. - Edullisen lipputariffin myötä lipputulot vähenevät heti ja tätä kompensoiva matkustajamäärien kasvu tapahtuu viiveellä. Kustannukset kasvavat portaittain aina, kun joudutaan ottamaan lisäautoja linjalle. Aluksi lisäkustannukset johtuvat lipputulojen vähenemisestä ja tulevaisuudessa siitä, kun tarvitaan lisäautoja kasvaviin matkustajamääriin. - Lisävuorojen kustannus on noin euroa vuodessa. - Ratkaisulla olisi käyttäjän ja joukkoliikenteen kulkutapa-osuuden kannalta positiivinen muutos. Ylöjärven kaupunki esittää, että BC välinen vyöhykeraja siirretään Soppeenmäkeen siten, että Matkatien vaihtopiste kuuluu B-vyöhykkeeseen. Tällöin: - Ratkaisu kasvattaa tavoitteiden mukaisesti Ylöjärvellä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Ylöjärvellä arvioidaan tehtävän ehdotetussa uudessa järjestelmässä 1,37 milj. joukkoliikennematkaa vuodessa ja vyöhykerajan siirto kasvattaisi arviolta matkojen määrää keskimäärin 750 matkalla vuorokaudessa. - Edullisempi hinnoittelu koskettaa isoa osaa potentiaalisia käyttäjiä, Soppeenmäki on kerrostalovaltaista tiivistä aluetta toisin kuin nyt B-vyöhykkeelle esitetyt Siivikkala ja

4 Vuorentausta. - Ratkaisu houkuttelee ihmisiä kävelemään ja pyöräilemään Soppeenmäen palvelujen suuntaan ja siten ohjaa joukkoliikenteen solmupisteen ja sen vetovoiman olemassa olevaan palvelukeskittymään. Muutos edesauttaa Soppeenmäen erikoiskauppojen elinvoimaisuutta ja elävöittää keskustaa sekä tukee Ylöjärvelle kävelykeskustan syntymistä. - Soppeenmäki on Asuntilan, Haaviston ja Metsäkylään suuntautuvan liikenteen vaihtopisteenä hyvin luonteva tariffivyöhykkeen raja. Eteläisen Ylöjärven asemakaava-alueet sijoittuvat kaikki BC-vyöhykkelle, jolloin ratkaisulla ei olisi suurta vaikutusta sisäiseen liikenteeseen. - Tariffirajan muutos mahdollistaa Vuorentaustan suunnasta vaihdolliset yhteydet Soppeenmäestä Tampereelle ilman kustannusvaikutusta matkustajalle sekä kohtuullistaa AB- lipun omaavien Siivikkalaisten ja Vuorentaustalaisten asiointiliikenteen Soppeenmäen palveluihin. - Ratkaisu edistää seudullisesti Ylöjärven koulujen ja palvelujen saavutettavuutta. - Alueen imagollinen merkitys on suuri kun Tampereen sisäisen liikenteen AB- vyöhyke ulottuu Soppeenmäen liikekeskukselle asti. Ratkaisu parantaa seudullisesti Ylöjärven saavutettavuutta ja houkuttavuutta ja sitoo Ylöjärven keskustan Tampereen ydinalueelle, joka parantaa Ylöjärven seudullista asemaa. - Imagon kehityksen kautta investointien houkuttelevuus kasvaa, mikä edistää kaupunkirakenteen tiivistämistä. - Vyöhykerajan siirto osoittaa Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin ja maakuntakaavaluonnoksen uuden merkittävän Mäkkylä-Teivaalan asuinalueen joukkoliikenteellisesti edullisemmalle vyöhykkeelle. - Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu tuo pitkällä tähtäimellä monenlaisia säästöjä. Liikenneinvestointeihin tulee säästöjä henkilöautoliikenteen kasvun hillitsemisen vaikutuksesta, liikenteen sujuvuustoimenpiteiden vähentämistarpeina ja katuverkon kunnossapitoon kulumisen vähenemisenä sekä pysäköintitarpeen vähenemisenä. Lisäksi ratkaisu luo liikenteellisesti monia positiivisia välillisiä vaikutuksia: meluun, ilmalaatuun, ekologisuuteen, liikenneturvallisuuteen, matka-ajan hyödyntämiseen sekä terveysvaikutuksiin liittyen. - Se edesauttaa sosiaalisen tasa-arvon toteutumista sekä vähentää sidonnaisuutta yksityisautoilusta. Kokonaisuutena Ylöjärven kaupungin ehdottama ratkaisu edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä on merkittävä liikenneratkaisu, jolla vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta sekä edistetään joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden mukaisesti.

5 Lipputuotevalikoima ja vaihto-oikeus Vyöhykerajan muutos edistää Ylöjärven keskustan kehittymistä. Uusi lippujärjestelmä perustuu kolmeen peruslipputyyppiin: kausi-, arvo- ja kertalippuihin. Kausilippu on edullinen ja joukkoliikenteen käyttöön kannustava lippu säännöllisesti matkustavalle. Kausilippu on haltijakohtainen verrattuna nykyiseen seutulippuun, joka on henkilökohtainen. Arvolippu on joustava lippuvaihtoehto joko ajallisesti tai määränpään osalta satunnaiseen matkustamiseen. Kausi- ja arvolippu ladataan matkakortille. Kertalippu on kalliimpi vaihtoehto harvoin matkustaville ja se ostetaan kuljettajalta. Vaihtoajan esitetään olevan kaikilla lipuilla yhden tunnin mittainen. Ylöjärven alueen lippuvalikoima ja sen käytettävyys vaihto-oikeuden myötä paranevat merkittävästi nykyisestä. Arvolippu korvaa sarjalipun tehden satunnaisesta matkustuksesta joustavaa: lippua ei tarvitse enää ostaa tietylle matkamäärälle eikä sen voimassaolo pääty vuoden sisällä ostohetkestä. Lisäksi matkan pituutta ei tarvitse määritellä etukäteen, vaan arvolipulla voidaan maksaa erihintaisia matkoja. Tämä on erityisesti satunnaisten matkojen vaihtelevien määräpaikkojen vuoksi asiakkaan kannalta edullinen uudistus. Lisäksi entisen seutulippualueen asiakasryhmien valikoima laajenee, erityisesti kausilipun osata. Ylöjärven kaupungilla ei ole huomautettavaa lipputuotevalikoimaan. Tunnin vaihtoaika on kuitenkin riittämätön pitkillä matkoilla. Ylöjärven kaupunki esittää, että 4-6 vyöhykkeen matkoilla vaihtoaika tulisi olla vähintään 90 minuuttia. Ilmaismatkat Joukkoliikenteessä on tarpeen sallia osalle matkustajista ilmainen matkustus silloin, kun se on matkan turvallisuustekijöiden, kalusto- ja operointiteknisten seikkojen tai sosiaalisten näkökulmien kannalta perusteltua. Esimerkiksi lastenvaunujen kuljettaminen maksutta perustuu turvallisuuteen: lastenvaunuja ei ole turvallista jättää keskisillalle ilman saattajaa auton liikkuessa. Esitetyssä mallissa yksi lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettava matkustaja voi matkustaa maksutta noustessaan bussiin pysäkeiltä, jotka sijaitsevat vyöhykkeiden ABC alueella. ABC-vyöhykkeellä pysäkkiajat muodostavat merkittävän osan matka-ajasta ja pysäkkiaika kasvaisi huomattavasti, jos lastenvaunuja kuljettava maksaisi matkansa etuoven läheisyydessä ennen pysäkiltä liikkeelle lähtöä. Muilla vyöhykkeillä sijaitsevilta pysäkeiltä bussiin nouseva, lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettava maksaa matkansa normaalisti. Kaikilla vyöhykkeillä ilmaiseksi matkustavat: sotaveteraanit, lipputarkastajat, virkapukuiset poliisit, alle 7-vuotiaat lapset, pyörätuolimatkustajat ja saattajat, näkövammaisen henkilön saattajat sekä kehitysvammaisen henkilön saattajat.

6 Asiakasryhmät ja hinnanalennukset Suositeltu lippujen hinnoittelu Ylöjärven kaupunki esittää, että lastenvaunujen/rattaiden kanssa yksin matkustavien ilmaista matkustusoikeutta laajennettaisiin kaikille vyöhykkeille. Kaikilla erityisryhmillä olisi näin ollen yhdenvertainen ilmainen matkustusoikeus kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Taksajärjestelmän uudistuksessa koko seudulle muodostetaan yhtenevät asiakasryhmät ja lipputyypit. Asiakkaan kannalta seudun sisäinen matkustaminen erityisesti satunnaisten kohteiden osalta helpottuu sekä erityisesti keskuskuntaa ympäröivien kuntien sisäinen matkustaminen muuttuu edullisemmaksi ja jousta-vammaksi. Joukkoliikenteen järjestäjän kannalta lippujärjestelmä yksinkertaistuu sekä siitä viestintä ja markkinointi helpottuvat. Samalla asiakasryhmät muodostetaan siten, että ne voidaan so-vittaa valtakunnalliseen Waltti-järjestelmään. Normaalihintaisista lipputuotteista saavat osassa tai kaikissa lipputuotteissa alennusta lapset, nuoret, opiskelijat ja seniorit. Las-ten alennusryhmän kuuluvat 7-16-vuotiaat, nuorten vuotiaat ja senioreiden 65 vuotta täyttäneet. Ikäsidonnaiset alen-nusryhmät koskevat kaikkia matkustajia kotipaikasta riippumatta. Opiskelijoita ovat uudessa järjestelmässä vuotiaat päätoimisesti opiskelevat, joiden kotipaikka on toimivalta-alueeseen kuuluvassa kunnassa. Alennukset ovat ikäryhmistä ja lipputuot-teista riippuen %. Nykyisin seutualueella ei ole käytössä ollenkaan nuorten ja seniorien alennusryhmää ja lasten alennusryhmään kuuluvat 4-12-vuotiaat. Ylöjärven kaupungilla ei ole huomautettavaa esitetyistä asiakas-/ikäryhmistä tai niille suositelluista hinnanalennuksista. Uuden lippujärjestelmän hinnoittelu perustuu aiempaa seudun lipputarjontaa selvemmin yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen tuotantokustannuksiin. Keskuskaupungin ulkopuolella voidaan tehdä joustavasti ja edullisesti lyhyempiä matkoja esimerkiksi kuntakeskuksiin, mikä vahvistaa kuntakeskusten asemaa. Suositellut lippujen hinnat vuodelle 2017 eri lipputyypeillä ja vyöhykemäärillä on esitetty selvityksen taulukossa 5.3. Lipun hinnoittelulla pyritään ohjaamaan matkustajia arvo- ja kausilippujen käyttöön. Koko seudun kattavien asiakasryhmien sekä koko seudulla käytettävissä olevan vyöhykeperusteisen hinnoittelun vuoksi matkustajien lipun hinnat pääsääntöisesti alenevat uuden lippujärjestelmän käyttöönoton seurauksena. Erityisesti lyhyiden

7 kehyskuntien sisäisten matkojen hinta alenee huomattavasti nykyisestä. Pitkillä yli neljän vyöhykkeen matkoilla joidenkin asiakasryhmien jotkut lipputuotteet kallistuvat nykyiseen verrattuna. Joukkoliikenteellä tehtävien matkojen määrä kasvaa kaikissa kunnissa lippujärjestelmän ja taksojen muutosten seurauksena. Selvityksen perusteella Ylöjärven nykyistä joukkoliikenteen tukitasoa ei ole tarpeen muuttaa hinnoittelusta johtuen. Ylöjärven kaupungilla ei ole huomautettavaa suositellusta lippujen hinnoittelusta. Muuta Uusi vyöhykemallinen tariffijärjestelmä tarjoaa kehyskuntien asukkaille selvästi enemmän lippuvaihtoehtoja kuin nykyinen taksamalli, joka on seudullisesti sekava ja epäyhtenäinen. Uusi koko kaupunkiseudun kattava lippu- ja tariffijärjestelmä on erinomainen työkalu joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja sen myötä kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Ylöjärven joukkoliikenteen kehittäminen uuden linjastorakenteen ja seudullisen tariffijärjestelmän avulla on vahvasti linjassa Ylöjärven kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian kanssa, jossa toimiva kaupunkirakenne ja aktiivinen yhteistyö Tampereen kaupunkiseudulla ovat keskeisiä tekijöitä. Erityisesti Soppeenmäen sijoittumisella B-vyöhykkeelle odotetaan olevan positiivisia elinvoimavaikutuksia, jotka ylittävät alkuvaiheen taloudelliset lisäpanostukset. Tampereen joukkoliikenne on arvioinut, että B-vyöhykkeen ulottamisella Matkatielle on olisi aluksi noin euron vuosittaisen välittömät kustannukset nykyisen n euron vuosipanostuksen lisäksi. Ilman B-vyöhykkeen ulottamista Matkatielle joukkoliikenneuudistus on kustannuksiltaan lähes neutraali. Edullisemman lipun hinnan myötä syntyvä matkustuksen kasvu tulisi kuitenkin kompensoimaan tätä kustannusta. Lisäksi joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu tuo pitkällä tähtäimellä monenlaisia säästöjä. Liikenneinvestointeihin tulee säästöjä henkilöautoliikenteen kasvun hillitsemisen vaikutuksesta, liikenteen sujuvuustoimenpiteiden vähentämistarpeina ja katuverkon kunnossapitoon kulumisen vähenemisenä. Lisäksi ratkaisu luo liikenteellisesti monia positiivisia välillisiä vaikutuksia: meluun, ilmalaatuun, ekologisuuteen, liikenneturvallisuuteen, matka-ajan hyödyntämiseen sekä terveysvaikutuksiin liittyen. Huomioitavaa kuitenkin on, että vasta joukkoliikenteen toteutunut käyttö määrittelee lopullisen kaupungin panostustason, sitä ennen kyseessä on aina arvio. Joukkoliikenteen kehittäminen ja suosiminen on kirjattu

8 kaupunkistrategiaan myös valtuustokauden erityisenä tavoitteena ja painopisteenä. Valtakunnalliset tavoitteet edellyttävät joukkoliikenteen edistämistä kaupunkiseuduilla. Tampereen kaupunkiseudulla on asetettu tavoitteeksi joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteisen kulkutapaosuuden merkittävä kasvattaminen Lisätiedot: Jussi Teronen, p , Oheismateriaali - Selvitys Tampereen kaupunkiseudun joukkolii-kenteen lippu- ja taksarakenteesta Kaupunginjohtaja ehdottaa Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle että se antaa yllä olevan lausunnon Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffi- järjestelmästä alkaen. Päätös Hyväksyttiin