Telematiikan esittely - kevät 2007

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula Telematiikan esittely - kevät Johdanto 2. Telematiikka, mitä se on? 3. Telematiikka- kurssien tavoitteet ja kurssin suorittaminen Maaliskuu Esa Kerttula

2 1. Johdanto 1.1 LTY / TITE:n antama opetus - LTY:n Teknistaloudellinen tiedekunta (Faculty of Technology Management) muodostuu kahdesta osastosta - Tuotantotalouden osastosta (Department of Industrial Management), ja - Tietotekniikan osastosta (TITE) (Department of Information Technology) - TITE muodostuu kahdesta laboratoriosta (laitoksesta), kuva 1 - tietojenkäsittely, ja - tietoliikenne - TITE:n koulutusohjelma muodostuu neljästä opintosuunnasta - tietojenkäsittelytekniikka - ohjelmistotekniikka - tietoliikennetekniikka - digitaalinen viestintätekniikka - kuvassa on näytetty myös sovelletun matematiikan laitos, joka kuului vielä 2006 TITE:een - kahdessa laitoksessa on kuvan 1 mukaiset tutkimusalueet (2006): Maaliskuu Esa Kerttula

3 Tietotekniikan osaston opetus ja valmistuminen eri tehtäväalueille Faculty of Technology Management Applied business areas Information Industrial technology automation engineering applications Information Software systems and engineering R&D businesses Tele- Content communications production systems and technology R&D Mobile Next- Information communications generation society engineering Internet engineering Systems performance analysis and testing Process Virtual modelling, planning scientific computing tools Research areas Machine vision Neural computing applications Evolutionary algorithms Software engineering Communication networks Telecommunication theory Telecommunication software Secured communications Content and service aspects in networking environmnets Fuzzy systems Industrial mathematics Educational technology in mathematics Study branches Information Processing Software Engineering Telecomm Technology Digital Communications Mathematical Methods Researcher Education Laboratories Information Processing Laboratory Telecommunications Laboratory Applied Mathematics Laboratory Co-operative bodies within LUT - ECSE, IMPIT, IIStLab, TBRC, CEFIS Kuva 1. TITE ja sen laboratoriot Maaliskuu Esa Kerttula

4 Tietojenkäsittelytekniikan laitos - Konenäkö - Neurolaskennan sovellukset - Evoluutioalgoritmit - Ohjelmistotekniikka (*) Tietoliikennetekniikan laitos - Tietoverkot (*) - Tietoliikenneteoria - Tietoliikenneohjelmistot (*) - Tietoturva (*) - Tietoyhteiskunnan verkkopalvelut, verkkomedia ja sisältötuotanto (*) (*) suoraan telematiikkaan liittyvät tutkimusalueet, muissa epäsuorasti Maaliskuu Esa Kerttula

5 Tietoliikennetekniikan laitos - Tietoliikennetekniikan laitoksen tutkimustoiminta perustuu kolmikantanäkemykseen, jossa kulmapisteinä ovat tietoliikenteen teknologia, tietoliikenteeseen liittyvä liiketoiminta ja teknologian ja liiketoiminnan asiakas tai käyttäjä. - Keskeisimmät tutkimusalueet ovat langaton tietoliikenne, tietoliikenneohjelmistot, Internet-tietoverkon palvelumallinnus ja sisältötuotanto. - Langaton tietoliikenne mahdollistaa käyttäjän liittymisen yrityksen tietoverkkoon ilman fyysistä kaapelointia. Langattomuus mahdollistaa niin henkilön lähellä olevien laitteiden välisen tietoliikenteen kuin myös liittymisen yleiseen tietoverkkoon (PAN, WLAN, WAN). Maaliskuu Esa Kerttula

6 - Tietoliikenneohjelmistojen avulla toteutetaan tietoliikennelaitteiden yhteistoiminta määrittämällä laitteille yhteinen kieli protokolliin perustuen. - Rinnakkaislaskennassa tutkimuskohteena on toimintojen ajoitus ja kuormituksen tasaus laskentayksiköiden välillä. - Internet-tietoverkon palvelumallinnus tutkii mm. verkkomalleja (Web Services) palvelunlaatua (Quality of Service, QoS). - Sisältötuotannon tutkimuksessa keskitytään sosioteknologiaan ja älykkäisiin sisältöihin. - LTY on aloittanut toiminnan Kouvolan Kasarminmäellä syksyllä 2002, josta löytyy sekä TBRC:n, tuotantotalouden että tietotekniikan osaston toimintoja. Maaliskuu Esa Kerttula

7 - Kuvassa 2 on esitetty telematiikan toimintakehikko tietoyhteiskunta-, Internet- ja langaton viestintä/ mobile computing -näkökulmasta, ns. telematiikka-kolmio. - Telematiikan kurssit (peruskurssi, erikoiskurssi) kuuluvat tietoliikennetekniikan laitoksen antamaan opetukseen. - Telematiikkaa varten on perustettu oma osa-aikainen professorin virka jo Virkaa on hoitanut Prof. Esa Kerttula. - Telematiikassa annetaan sekä opetusta että suoritetaan opinnäytteitä. Kurssimuotoista opetusta annetaan vuosittain 2 ov opetuksen painopistettä vuosittain tarpeiden mukaisesti vaihdellen. - Kurssit vuorottelevat vuosittain siten, että joka toinen vuosi pidetään Telematiikan peruskurssi (Ti ) ja joka toinen vuosi Telematiikan erikoiskurssi (Ti ). Kurssit on järjestetty lukuvuoden 4. perioidilla. Maaliskuu Esa Kerttula

8 Telematiikan toimintakehikko Tietoyhteiskunta Internet Langaton viestintä/mobile computing Kuva 2 Telematiikka-kolmio Maaliskuu Esa Kerttula

9 1.2 Telematiikan opetus - Telematiikka on laajaa ja poikkitieteellistä viestintäsovellusten ja palvelujen, elektronisen kaupankäynnin ja tietoliikenteen ja osa-aluetta, mistä syystä siinä synnytetyistä ja pidetyistä erikoiskursseista on erotettu vuosien aikana useita kursseja sekä Multimedian, Internetin että Tietoturvan alueille. Kuvassa 3 on esitetty telematiikan peruskurssin ja erikoiskurssin suhde toisiinsa - Telematiikan peruskurssi on ollut vaihtoehtoinen kurssi tietotekniikan opintosuunnilla ja pakollinen tuotantotalous/tietoliikennetekniikan opintosuunnalla. Erikoiskurssi on ollut syventävä opintojakso eri osastoilla. Maaliskuu Esa Kerttula

10 Sovellukset ja palvelut E-commerce Päätepalvelut (fax, , ) Richconferencing (video, VoIP, ) M 2 M Pääte ja access teknologiat PC, puhelin, PDA, TV, pelikonsoli, xyz Koodaus, kompressio, multimedia xdsl, 3G, WiMAX, DVB, MIPD, Symbian, Linux, Series80, Infrastruktuurit Televerkot, Internet, Tietoturva, AAA, privacy Älykortit, SIM, CF, SD, Tietovarannot ja sisällöt SQL, CORBA, Data mining Telematiikan peruskurssissa laajasti mutta kevyemmin eri alueita Telematiikan erikoiskurssissa syvennytään kulloinkin akuuttiin aiheeseen syvällisesti Kuva 3. Telematiikan perus- ja erikoiskurssien suhde toisiinsa Maaliskuu Esa Kerttula

11 2. Telematiikka, mitä se on? 2.1 Tietoliikenteen perus- ja lisäarvopalvelut - Telematiikka on laaja käsite. Se tarkastelee tietoliikennejärjestelmiä ja - palveluja sovellusten ja ihmisten ja yhteiskunnan suunnasta. - Telematiikka syntyi käsitteenä alunperin Ranskassa luvun alussa (téléinformatique), ja sillä tarkoitetaan tietojenkäsittelyjärjestelmien (laitteet, ohjelmistot) ja televiestinnän (verkot, palvelut) yhtymäkohtiin sijoittuvia uuden tyyppisiä lisäarvopalveluja (teknologiat, palvelut, liiketoiminta), ks. kuvat 4 ja 5. - Telematiikan tiedonsiirto voi perustua joko puhelin (kiinteä, mobiili)-, Internet- ja data (kiinteä, wireless)-, sekä radio- tai TV-verkkoihin. - Telematiikka-sana on kuitenkin sen alkuperäisenä käsitteenä ja varsinkin käytännön puhekielessä jäänyt taka-alalle. Internet sen eri sovelluksineen ja ilmiöineen on tullut tilalle monella alalla. - Telematiikka on Euroopassa ja erityisesti Euroopan unionin hankkeissa saanut suuren poliittisen jalansijan ja telematiikan alla ollut ja on yhä useita suuria tutkimus- ja kehityshankkeita. Maaliskuu Esa Kerttula

12 Tekstitelematiikasta multimediaan historiaa - Alkuvaiheessa (n ) telematiikka oli data-ja tekstitelematiikkaa (telefax, teletex, videotex, on-line transaktiot, text-tv,...). Muutaman vuoden päästä ( ) viesteihin tuli mukaan myös grafiikka. Alkuvaiheen (ja osin vieläkin) telemaattisista palveluista tärkeimpiä olivat telefax, TeleSampo (Suomessa, lakkautettu 2004) ja Teksti-TV sekä yritysten sähköposti ja telematiikkaa sivuavana EDI (Electronic Data Interchange). Tämän jälkeen 80-luvun lopussa tulivat erilaiset automaattiset puhelinpalvelujärjestelmät ja puhepostipalvelut. - Telematiikan perusteknologia on edennyt sittemmin 90-luvulla data-, teksti- ja äänisisällöistä Internetiin ja edelleen kohti multimediaa ja nopeampia verkkoja ja mobiili-telematiikkaa. Multimedia-telematiikan pioneerituotteita ovat Internet ja sen eri palvelut etunenässä , ftp ja WWW luvun uusia WWWsovelluksia ovat hyvin nopeasti yleistyvät Yahoo, Skype ja YouTube. - Tulleet ovat myös jo multimediakonferenssit ja Internetin globaali elektroninen kaupankäynti (electronic commerce). - Tietoturvan ja luottamuksen (trust) merkitys tulee korostumaan telematiikassa yhä enemmän. Maaliskuu Esa Kerttula

13 Tietotekniikka Tietojenkäsittely Televiestintä Telematiikka Data, teksti Multimedia, video Puhe, ääni Grafiikka Internet Appliances Telepresence Etc Kuva 4 Telematiikka on kehittynyt data- ja tekstipalveluista kohti multimediaa-- ja kehittyy edelleen esimerkiksi kohti erilaisia kiinteiden ja mobiili verkkojen e-commerce sovelluksia (fixed, wireless, mobile). Telematiikka voi näkyä käyttäjälle joko viestintä- tai tapahtumankäsittelypalveluna, riippuen siitä, kumpi sovelluksessa enemmän dominoi. Maaliskuu Esa Kerttula

14 - Telematiikan monitorointi- ja tiedottamistarpeita palveleva Euroopan unionin ETHOS (European Telematics Horizontal Observatory Service) määrittelee telematiikan seuraavasti: Telematics is derived from the French word 'Telematique' and refers to the use of computers alongside telecommunications systems. As such, telematics ranges from all forms of dial-up service, through the Internet, and onto broadband applications such as Full Service Network. A more precise definition might relate to computer services offered from or through telecommunications systems. 2.2 Tietoyhteiskunta perustuu keskeisesti telematiikkaan - Telematiikka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Paitsi yritysten liiketoimiin, telematiikka tuo uusia mahdollisuuksia myös loppukäyttäjän elämään (etäopetus, etä- ja joustotyö, telelääkärit, liikenteen etävalvonta, pankit, kauppa, julkishallinnon asiointi, e-government,...). Tietoyhteiskunta perustuukin keskeisesti juuri telematiikkaan. - Ensimmäisiä telemaattisia VAN-palveluita (tietoverkkoja) olivat 80-luvun videotex, erilaiset sähköpostijärjestelmät (Telebox, Elisa, MailNet400, X.400) ja hakemistopalvelut (X.500). Maaliskuu Esa Kerttula

15 - Ensimmäisiä suomalaisia tietoverkkoja olivat TeleSampo ja Infotel (TeleSampo avattiin 1985, Infotel samoihin aikoihin, molemmat lakkautettu 2004 lopussa). - Kansainvälisistä tietoverkoista voidaan mainita muun muassa ranskalainen Minitel, American On-Line (AOL) ja Compuserve (fuusioitu) sekä luonnollisesti nykyisin dominoiva globaali Internet ja sen tuhannet palvelut ja sovellukset. - Telematiikkaa voidaan toteuttaa joko päätelaitteissa tai VAN-palveluna asiakasjärjestelmissä tai verkoissa. - Käytännössä telematiikkaa toteutetaan yhä enemmän Internetin ympärillä (esim. TeliaSoneran Plaza-, sekä mm. Elisan ja Saunalahden palvelut). - Nyttemmin puhutaan telematiikan eri osa-alueista, kuten liikenteen telematiikasta, terveydenhuollon telematiikasta, jne. Varsinkin liikenteen telematiikasta käytetään yhä yleisemmin pelkkää telematiikka-nimeä, varsinkin autoteollisuudessa ja liikenteen/ kuljetusten organisaatioissa ja hankkeissa. Ks. ohessa esimerkki liikenteen telematiikasta. Maaliskuu Esa Kerttula

16 Maaliskuu Esa Kerttula

17 Maaliskuu Esa Kerttula

18 Telematiikan kursseissa on kaksi päätavoitetta: a) koota samaan telematiikan peruskurssiin ja esitellä sekä - tietoliikenteen, tietojenkäsittelyn, tietoturvan ja sisältöjen keskeiset teknologiat, standardit ja palvelut, sekä - päätrendit ja bisnekset käsitteineen yleisellä tasolla b) syventää telematiikan erityiskurssissa jotakin akuuttia telematiikan osa-aluetta molemmissa - tietoyhteiskunnan eri asiantuntijatehtävien tarpeiden ja kehittämisen kannalta, ja - opettaa käsittelemään ja analysoimaan isoja palvelukokonaisuuksia Maaliskuu Esa Kerttula

19 2.3 Televiestinnän ja telematiikan rakennuskomponentit Telematiikka on hyvin laaja joukko erilaisia teknologioita ja palveluja ja sovelluksia (kuva 5), joten myös sen konseptit ovat laajoja ja koostuvat lukuisista erilaisia teknologioista. Myös standardeja ja standardointijärjestöjä sekä vilkkaasti eläviä foorumeita on hyvin monia (kuva 6). Huomattakoon kuitenkin, että telematiikassa ei kurssina käsitellä läheskään kaikkia näitä teknologioita. Niitä opetetaan lähemmin muissa tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn kursseissa. Tärkeimmät käsitteet ja termit kuitenkin esitellään ja käydään läpi Standardit - Avointen järjestelmien ja tietopalveluiden, eli verkkopalveluista ja sovelluksista sekä valmistajista ja teknologioista riippumattomien järjestelmien keskeisiä rakennuskomponentteja ovat ISO:n ja ITU-T:n tietoliikennetuotteet ja OSI-tuotteet tasoilla 1-6, OSI-7 palvelut, tieto- ja dokumenttiarkkitehtuurit ((ODA), (SGML), HTML, XHTML, XML, WML), koodimerkistöt (Unicode, ), grafiikka- ja dokumenttistandardit, kuvan- ja äänenkoodauksen standardit (T.6, JPEG, JBIG, H.26x, H.32x, MPEG-1,-2,-4,-7,-21, MP3), EDI-standardit ja konseptit (EDIFACT, IOTP, OBI), hakemistostandardit (X.500, LDAP), uudet elektronisen kaupankäynnin OASIS standardit (mm. ebxml). Näiden lisäksi on mainittava IETF:n ja W3C:n kymmenet telematiikkastandardit (mm. SOAP). Aivan oma kokonaisuutensa on mobiilitelematiikan standardit, kuten 3GPP-, OMA (Open Mobile Alliance) ja MeT (Mobile electronic Transactions) standardit. Maaliskuu Esa Kerttula

20 Telematiikan henkilökohtaisia palveluja, sovelluksia, teknologioita Telematiikan yhteiskuntaa palvelevia järjestelmiä Web, , Internet Fax Julkisten Elämisen palveluiden laadun Multimedia VoIP telematiikka telematiikka Telekonferenssit - hallinto -etäopetus - liikenne - kirjastot, koulutus Streamed E-commerce - tutkimusverkostot Video & Voice -etätyö IP-protokollat Tiedon hankkimisen Tietoturva telematiikka - kaupunki ja haja-asutusalueet PKI - terveydenhoito - vanhukset ja vammaiset Privacy -ympäristö Kuva 5 Telematiikkapuu PANs -Bluetooth PSTN, ISDN Mobiiliverkot -GSM, GPRS -UMTS (3G, 3.5G) Telematiikkapuu Open access Triple play -verkot - data (Internet) -ääni(voip) - video (IPTV, VoD) Broadcast -DVB T,C -DVB-H MBWA - IEEE (WiMAX) laajakaistat (Flash-OFDM, cdma450) Laaja Ethernet Laajakaistat WLAN -EFM -xdsl -IEEE a, b, g,, n - Metro Ethernet - Kaapeliverkot - HiperLAN-2 -HomePNA Maaliskuu Esa Kerttula

21 Mobiili / Puhe Mobiili / Internet / Data - Standardointiprosessit kompleksisempia, väljempiä ja hitaampia - Laitevalmistajien dominoimaa - Järjestys puutteellista ja päällekkäisiä agendoja - Paloittaisia ratkaisuja - Teknologiavetoista 2G -maailma Telecom / Puhe Standardointijärjestöt: ITU, ETSI, 3GPP, 3GPP2, IEEE 3G -maailma Puhe / Internet / Data Teollisuus ja Bisnes Foorumit: UMTS Forum, TDD Coalition, GSMA, 3G.IP, DVB, MWIF, CODID, LIF, IETF, OHG, ATM, IPv6, JPEG, IMTC, IrDa, ESI, PAM, WMMF, Frame Relay, IMTC, Mobile Payment Forum, Msign, MRIF, MobileIN, WAP, icap, WSI, PayCircle, WWRF, Radicchio, SoftSwitch, OSGI.org, SyncML, ISMA, EBU, ECOMEG, MGIF, Mobile Payment, Mobey, OMA, Bluetooth, SIP Forum, 3GCF, MPLS Forum, Wireless Village, MCIG, WECA, t-scheme, Parlay, IPDR.org, MeT JPC, MPEG, JCP, W3C Kuva 6 Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita Maaliskuu Esa Kerttula

22 Lisäksi on mainittava avoimet käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot (UNIX, Windows, Symbian, Java, ActiveX,...). - Telematiikassa esiintyy paljon vierasperäisiä sanoja ja lyhenteitä. Tämä johtuu siitä, että telematiikka on koko tietoverkkoviestinnän ja sen sovellusalueiden toimialaa Tietoturva ja verkkoluottamus - Telematiikassa tietoturva ja verkkoluottamus on hyvin keskeisellä sijalla. Tietoturva ja luottamuksellisuus perustuvat standardoituihin tuotteisiin (DES, AES, IDEA, RSA, PGP, SSL, SSH, S/MIME, IPsec, ). - Julkisen avaimen infrastruktuurilla (Public Key Infrastructure, PKI) ja siihen perustuvalla luotettavan kolmannen osapuolen konseptilla ja henkilön sähköisellä tunnistuksella (HST) ja digitaalisella allekirjoituksella tulee telematiikassa olemaan keskeinen rooli. - Autentikointi- ja auktorisointijärjestelmät ja palvelut teknologioineen (vanhat ja uudet) muodostavat keskeisen osat telematiikan tietoturvaa. Näitä ovat mm. PKI- teknologiaan perustuvat autentikointimenetelmät (mm. suomalainen HST) sekä uudet SSO (Single-Sign-On) teknologiat ja -ratkaisut (Liberty Alliance, SAML, Microsoft Passport, ) ja uuden X.509v4-standardin mukaiset PMI (Privilege Management Infrastructure) konseptit. Maaliskuu Esa Kerttula

23 - Lisäksi on mainittava akateemisella tasolla tutkittavat zero-knowledgeproof tekniikoihin perustuvat autentikointi- ja privacy-tekniikat. - Oma alueensa on laajan kehityksen alainen, uusi Web Services (WS) konsepti ja sen palvelut ja siihen kuuluvana WS-Interoperability (WS-I) skenaario, missä rakennetaan uuden sukupolven Internet arkkitehtuuria ja sen tietoturvaa Henkilön sähköinen tunnistaminen - Telematiikassa henkilöiden, palvelujen, sisältöjen, toisten osapuolien ja laitteiden tunnistaminen on kaiken A ja O. Seuraavassa käsitellään tätä vähän laajemmin. Autentikointi-spektri - Teknologialla sinänsä (uudella ja vanhalla) ei ole (ainakaan periaatteessa) merkitystä henkilön tunnistamiseen. - Sen sijaan teknologialla on merkitystä tunnistamisen implementointiin ja käyttöön sekä autentikointiin (varmuus/luotettavuus). - Kysymys on kolmitasoisesta prosessista - sähköisen tunnuksen myöntäminen, - autentikointi (1- ja/tai 2-suuntainen), ja - turvallisen sovelluksen suorittaminen. Maaliskuu Esa Kerttula

24 - Nämä voivat olla toisistaan täysin riippumattomia prosesseja ja niillä voi olla omat arvoketjunsa - Jos turvataso edellyttää vahvaa tunnistamista ja autentikointia, sekä digitaalista allekirjoitusta kiistämättömyyden takaamiseksi, käytetään pääasiassa PKImenetelmiä. - kryptotokenit (turvamodulit) ja päätelaitteet ovat keskeisessä asemassa henkilön sähköisessä tunnistamisessa ja digitaalisissa allekirjoituksissa. - sovelluksen tai palvelukonseptin hyväksymä autentikointi voi olla turvatasoltaan valintainen, kuten Visan 3-D Secure maksujärjestelmässä, ja se voi perustua - salasanaan, - symmetriseen ja asymmetriseen allekirjoitukseen, tai - biometriseen tunnistukseen riippuen riskihallinnasta, jo tehdyistä investoinneista, käyttötottumuksista ja kustannuksista. - Kuvassa 7 on erilaisia autentikointimenetelmiä, jotka tarjoavat eri tasoista luotettavuutta. - Kuvassa 8 on esimerkki erillisistä autentikointi- ja palvelukanavista. - Vaikka tässä tarkastellaankin pelkkää henkilön sähköistä tunnistamista ja digitaalista allekirjoitusta, koko turvasovellus tunnistamisesta sovelluksen suorittamiseen voi olla hyvin monimutkainen Maaliskuu Esa Kerttula

25 Korkea luottamus Vahvat autentikointimenetelmät Autentikointipalvelut -SSO, Kerberos -MS password -Liberty -Tupas ID + biometriikka ja digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (software) HST-ID ID + salasanat ID + biometriikka ja salasanat Matala luottamus Anonyymi Heikot autentikointimenetelmät Secrets challenge-response tokens secret-key IDs (credentials, biometrics) public-key keyed-mac Kuva 7 Erilaisia autentikointimenetelmiä autentikointispektri Kolmas dimensio on turvapolitiikan määrittelemät vaatimukset Maaliskuu Esa Kerttula

26 Päätelaite Palveluntarjoja Ostoskanava -Java -WAP -SMS - ääni - Digi-TV Autentikointikanava -Java -WAP -SMS - ääni Maksukanava - Internet - suljetut verkot Tunnistuspalvelu - viranomainen (esim. VRK) - operaattori (PKI) -pankki (esim. Tupas) -luottolaitos - MS Passport.NET -palvelu - yrityksen sisäinen -muu Kuva 8 Tyypillinen esimerkki palvelu- ja autentikointikanavista esimerkkinä ostaminen ja maksaminen Maaliskuu Esa Kerttula

27 2.4 M-commerce -evoluutio Mobile Commerce (M-commerce) on tärkeimpiä telematiikan sovellusalueita. Seuraavassa on käsitelty sen skenaarioita muutamalla lauseella. M-commerce kehitys voidaan nähdä kolmen aallon evoluutiona (kuva 9) - ensimmäinen vaihe ( ); yksinkertainen (toiminnoiltaan simple m-commerce) - GSM, SMS, SAT-pohjainen selain, DES, 3DES - sovellukset yksinkertaisia transaktiosovelluksia (maksaminen, ) - WAP tekniikan alkuaikaa - toinen vaihe ( ); geneerinen m-security - toteutettu päästä-päähän tietoturva - SMS, GPRS, SWIM, WAP1.x WAP2.0 - digitaalisten allekirjoitusten kaupallisia pilotteja, HST (2005) - vahva autentikointi (PIN, biometrinen, PKI) - kolmas vaihe (2007- ); rich media - mobiili PKI (mobiili HST) kaupalliseen käyttöön - turvalliset ja luotettavat sisällöt, copyright- ja mobile ID (portable) -ratkaisuja - horisontaalisesti multikanavaisia PKI-palveluja (ks. kuva 8) - uutta teknologiaa, mm. Liberty Alliance, ID-roaming, - gateway-turvapalvelut kolmansiin osapuoliin - useita turvatokeneita (SIM, USIM, USB, Flash-kortti, RFID, NFC) -.. Maaliskuu Esa Kerttula

28 Rich media Penetration Simple Generic security - WAP 1.x - GPRS - MMS - mobile e-commerce - GSM - end-to-end security - SMS - mobile PKI - simple e-transactions - encryption - e-identity in open environments - WAP wireless PKI - rich networks - 3G - Bluetooth - digital TV - digital radio - WLAN - Internet - DRM - e-commerce - e-government,.. - generic security functionality E Kerttula 10/2002 Huom. Kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin 2000-luvun alussa luultiin, sen vuoksi kuvan vuosilukuja pitää siirtää pari vuotta eteenpäin (EK, 3/2007). Kuva 9 M-commerce -kehityksen kolme aaltoa Maaliskuu Esa Kerttula

29 Vertikaalinen evoluutio - kuvassa 10 on vastaavasti esitetty näkemys m-commerce (ja muiden on-line e- palvelujen) vertikaalisesta turvan ja luottamuksen syvyyden PKI-evoluutiosta autentikointi- ja autorisointipalveluista henkilökohtaisiin räätälöityihin turvasovelluksiin - mm. autorisointipalvelut (yleiset, yrityksen ja organisaation sisäiset) voivat käyttää hyväkseen geneerisiä PMI-ratkaisuja (Privilege Management Infrastructure), jonka on määritellyt IETF - tähän kehitykseen liittyvät oleellisena ns. attribuuttivarmenteet - henkilökohtaiset turva/luottamus palvelut kehittyvät bisnes-sovellusten kautta (mcrm, Mobile Customer Relation Management). Kännykkää tai PDA:ta tullaan jossakin vaiheessa käyttämään myös henkilökohtaisena turvallisena ja luotettavana access-tokenina (kuva 11) - local control - remote control Edellä mainittuun turva- ja luottamus-teemaan liittyy isona kysymyksenä privacy (yksityisyyden suoja). Privacy-problematiikka on laaja alua, siinä on kyse - anonymiteetistä (anonymity), esim. anonyymi asiointi (hyvin yleinen tapa) - jäljittelemättömyydestä (un-tracelable), esim. tietokannoissa - yhdistelemättömyydestä (un-linkable), esim. reitittimissä Maaliskuu Esa Kerttula

30 Customer value - Internet/mobile PKI - secret keys on SIM/ smartcard - ID certs - inflexible, hierarchical trust models - seamless wireless PKI - secret keys on SIM/USIM/ smartcard/other tamper-proof - cross-certification/credential models - end-to-end security - ID certs, attribute certs - ID-platforms in open environments - profiling - Internet/wireless PKI - localization - secret keys on SIM/ - private credentials WIM/ smartcard - etc - cross-certification - end-to-end security - ID certs - attribute certs Authorization Personalization Identification & Authentication Time & trust & privacy E Kerttula 10/2002 Kuva 10 M-commerce -tietoturvan vertikaaliset evoluutiovaiheet security value steps Maaliskuu Esa Kerttula

31 Bluetooth, WLAN Internet -yhteydet -WAP Java - sisällöt, esim. mp3-musiikki, MPEG 4 -video Henkilökohtainen turvatoken - mobiili ID -WPKI - koti- ja työavain WAP, Java GSM, GPRS, 3G Pankki ja ostokset - luottokortit, esim. EMV - rahakukkaro, esim. CEPS Paikallinen langaton access - Bluetooth, WLAN, IPSec - access control - mobiili kortinlukija SIM, WIM, USIM Huom. Kuvan kännykkä (Nokia 3650) ei liity esitettyihin ominaisuuksiin Kuva 11 Kännykkä henkilökohtaisena turva-tokenina Maaliskuu Esa Kerttula

32 2.5 Access- ja verkkopalvelut - Telematiikan verkkopalveluina käytetään tai tullaan käyttämään kaikkia yleisiä valintaisia verkkopalveluja, kuten puhelin- ja dataverkkoja (PSTN, ISDN, Internet,...) ja matkapuhelinverkkoja (GSM, HSCSD, GPRS, EDGE, UMTS, 3.5G, ) ja paikallisverkkoja (LAN, WLAN, Bluetooth, WiMax, MBWA (esim. Flash-OFDM), ), henkilökohtaisia langattomia lähiyteyksiä (mm. Bluetooth) sekä niiden Internet-protokollia ja kuvauskieliä (WAP, HTML, WML, XML, XHTML). Myös yritysverkkoja käytetään telemaattisten sovellusten viestintään (Intranet, Datanet,...). - Televerkoissa eletään siirtymäkautta kohti yleisiä lanka- ja langattomia IP-verkkoja, joissa voidaan siirtää jopa reaaliaikaisia videokuvia useiden satojen megabittien sekuntinopeudella (kuva 12). - Yksi päätrendeistä on VoIP (voice over IP), missä puhelinliikennettä pyritään siirtämään Internetissä. - Kuluttajille tarjotaan jo laajakaistaisia xdsl - ja kaapeli-tv-tekniikkaan perustuvia siirtopalveluja, jolloin esimerkiksi Internetistä saadaan puhelinverkon parikaapeleilla informaatiota jopa nopeuksilla Mbit/s (ADSL2+) ja myöhemmin jopa vieläkin nopeammin (VDSL2). Maaliskuu Esa Kerttula

33 - Seuraava kehitysaskel laajakaistassa on triple play konsepti, missä dataa (Internet), ääntä (VoIP) ja videoa (IPTV, VoD) saadaan ja siirretään samasta töpselistä. Triple play - verkot perustuvat yhä useammin kuitutekniikkaan. - Kuvassa 12 on esitetty roadmap 2G-palveluista 2.5G- ja 3G-palveluihin ja kuvassa 13 teknologiaevoluutio piirikytkentäisistä mobiilipalveluista pakettikytkentäisiin palveluihin. - Telematiikkaa rakennetaan paitsi kohdeviestinnän, myös joukkoviestinnän verkkohin, joista tärkeimmät tulevat olemaan digitaaliset televisioverkot (DVB-T, DVB-H), IP-TV sekä satelliittiyhteydet. - GPS-paikannusjärjestelmä on avainasemassa monessa telemaattisessa sovelluksessa. Laajasti tulkiten koko televiestintä voidaan jakaa puhelinpalveluihin, datasiirtoon (tiedonsiirtoon), ääni- ja video-ohjelmien siirtoon ja telematiikkaan. Telematiikka on myös vielä suhteellisen uusi käsite eikä se ole vakiintunut laajaan käyttöön. Tämäkin on omiaan vaikeuttamaan telematiikan termistön muotoutumista ja omaksumista. Maaliskuu Esa Kerttula

34 3G:n kehitys 30 khz 200 khz TDMA (IS-41) CDPD EDGE EDGE Ph. 2 GERAN Parannettu EDGE Laaja peittoalue 43.2 kbit/s GSM (MAP) HSCSD kbit/s PDC/PDC-P CDPD 14.4 kbit/s GPRS 170 kbit/s 473 kbit/s 5 MHz WCDMA FDD 2 Mbit/s 473 kbit/s 2 Mbit/s Kiinteä IP WCDMA TDD 2 Mbit/s Suuri nopeus WCDMA HSPA Alasmuunnos 10 Mbit/s Pakettikytkentäinen TD-SCDMA Järjestelmät 3G:n jälkeen 1.25 MHz Paikallinen cdmaone (IS-41) 76.8 kbit/s WLAN b 11 Mbit/s HiperLAN 2 54 Mbit/s IEEE a cdma2000-1x kbit/s Harmonisoitu HL2-IEEE a 1XEV-DO vaihe1 2.4 Mbit/s 1XEV-DV vaihe2 5.4 Mbit/s Suurempi datanopeus WLAN 100 Mbit/s 54 Mbit/s Kuva 12 2G 2.5G 3G 3.5G -roadmap Maaliskuu Esa Kerttula

35 Kuva 13 Teknologiaevoluutio piirikytkennästä paketteihin (lähde: Nokia) Maaliskuu Esa Kerttula

36 2.6 Telematiikan päätelaitteet - Päätelaitteet ovat luonnollisesti telematiikan avainkysysmys. Päätelaitteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa puhelimista ja mikroista televisioihin ja erilaisiin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin saakka. - Mobiilidatapäätteet (Java-kännykät, PDA:t ja palmtopit, kommunikaatto-rit, jne) ovat mobiilitelematiikan jo alkanut seuraava kehitysaalto (kuva 14). Niissä käytetään erilaisia käyttöjärjestelmiä (Symbian, Mobile Windows). Myös PalmOS- ja Linux-käyttöjärjestelmiä käytetään jonkun verran. - Älykortit (smartcards, SIM, USIM, flash-kortit (CF, MMC, SD, ), USBtokenit) tulevat yleistymään tilaaja- ja muun informaation tallennuksessa sekä erilaisissa tunnistuksen ja digitaalisen allekirjoituksen sovelluksissa (kuva 15). Telematiikan kursseissa on käsitelty myös älykorttien teknologiaa lyhyesti. Markkinat - Kuvissa on esitetty eri telepalvelujen globaalit markkinaennusteet sekä multimedian merkityksen kasvu, mm. triple play verkoissa. Maaliskuu Esa Kerttula

37 Samsung Nokia LG Ericsson Motorola Kuva 14 Erilaisilla käyttöjärjestelmillä varustettuja uusia multimediapuhelimia ( ) Maaliskuu Esa Kerttula

38 Kommunikaattori PDA, Pocket PC Kännykkä Digikamera Digivideo Laptop MMC/SD/MS -kortti USB-token Kuvapankki Tulostin Digibox Tunniste, security WLAN Bluetooth Verkkokortti Kellopääte Musiikki, MP3 Digiradio Kuva 15 Flash-komponenttien (muistit, autentikointi) käyttö erilaisissa telemaattisissa sovelluksissa Maaliskuu Esa Kerttula

39 Kuva 16a. Mobiili liittymien ja liikenteen ennuste Lähde: Ericsson 9/2006 Maaliskuu Esa Kerttula

40 Lähde: Ericsson 9/2006 Kuva 16b. Mobiili liittymien ja liikenteen ennuste data ohittaa äänen Maaliskuu Esa Kerttula

41 Lähde: Ericsson 9/2006 Kuva 17. Laajakaistaliittymien ja triple play -palvelujen ennuste Maaliskuu Esa Kerttula

42 Kuva 18. Verkkomedia uusi palvelujen driver Lähde: Ericsson 9/2006 Maaliskuu Esa Kerttula

43 Lähde: Analysys 2006 Kuva 19. Verkkomedian markkinaennuste Maaliskuu Esa Kerttula

44 2.7 4G -konsepti - 4G-konseptia ei ole missään sen virallisemmin määritelty, sen sijaan siitä on jo pitkälle yhtä mieltä olevia näkemyksiä. - 4G-konseptilla tarkoitetaan 3G-teknologian ja -palvelujen jälkeistä All-IP -palveluympäristöä. - 4G-konseptin ajoituksesta on pitkälle menevä käsitys siten, että se on IMT-2000 konseptin jälkeistä ja osin rinnakkaista aikaa. Oheisessa kuvassa 20 on ITU:n näkemys globaalista mobiilipalvelujärjestelmästä.tätä järjestelmää on ITU:n piirissä standardoitu jo pitkälle. - Kun 3G-palvelut pystyvät välittämään cd-tasoista ääntä ja videokuvaa, 4G-tekniikan on tarkoitus pystyä siirtämään mobiililaitteisiin korkearesoluutioista video- ja tv-kuvaa. - 4G-matkapuhelimien siirtonopeus tullee olemaan jopa 20 megabittiä sekunnissa, mikä on 2000 kertaa enemmän kuin nykyisillä puhelimilla ja 10 kertaa enemmän kuin 3G-puhelimilla. 4G:hen suunnitellaan myös parempia tunniste- ja varmenneominaisuuksia (kuvat 20-23) Maaliskuu Esa Kerttula

45 Kuva 20 ITU:n IMT-2000 visio mobiili tietoliikenteenteestä Maaliskuu Esa Kerttula

46 Kuva 21 Evoluutio 1G-palveluista 4G-palveluihin (lähde: Siemens, 2002) Maaliskuu Esa Kerttula

47 Kuva 22 Yhtenäinen näkemys 4G-konseptin positioitumisesta IMT 2000 palvelujen jälkeen (lähde: Siemens, 2002) Maaliskuu Esa Kerttula

48 Kuva 23 Elämäntyylit ja elintavat muuttuvat mobiilipalvelujen mukana ja toisaalta kehittävät mobiiliviestinnä vaatimuksia (lähde: E. Karakanovsky, Mobile Services Evolution, ITU Seminar th Jan. 2003, Sofia) Maaliskuu Esa Kerttula

49 2.8 Gartner s Hype Cycle Source: Gartner s Hype Cycle Special Report for 2005 (ID G ) - Gartner on analysoinut (2005 mennessä) enemmän kuin 1600 teknologiaa ja trendiä 68 eri markkinassa, maantieteellisellä alueella ja teollisuus-sektorissa. - Hype-käyrä on yleisesti käytetty ITC-bisneksen evaluointi-väline - Kuvassa 24 on nykyisten ICT-teknologioiden ja telematiikkaan soveltuva suhteellisen tuore (8/2005) hype-käyrä Maaliskuu Esa Kerttula

50 Maaliskuu Esa Kerttula

51 Kuva 24. Hype Cycle for Emerging Technologies (Source: Gartner, August 2005) Maaliskuu Esa Kerttula

52 2.9 Telematiikkaan panostettu EU:n t&k-hankkeissa - Euroopan unioni on panostanut voimakkaasti erilaisiin telematiikkaohjelmiin. - Esimerkiksi EU:n neljäs puiteohjelma ( ) koostui 20 erillisestä tutkimusohjelmasta, joiden yhteenlaskettu budjetti oli 13.2 miljardia ecua (n. 76 miljardia markkaa). Tieto- ja tietoliikenneteknologian osuus tästä oli noin 3.6 Mrd ecua, josta telematiikan osuus oli 913 Mecua (5.3 Mrd mk), tietoliikennetekniikan ja palvelujen osuus 671 Mecua (n. 3.9 Mrd mk) ja tietotekniikan osuus 2078 Mecua (12 Mrd mk). - Telematiikan tutkimusohjelma on sisältänyt tutkimusta, teknologista kehitystyötä ja sovellusten demonstraatioita tieto- ja tietoliikennetekniikan ja sähköisten viestinten eri sovellusalueilla. - Myös viidennessä puiteohjelmassa ( ), missä korostettiin tietoyhteiskunnan tarpeita, telematiikalla oli keskeinen rooli. - Telematiikkaohjelmien tavoitteena on ollut edistää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja julkisten palveluiden tehokkuutta sekä lisätä työpaikkoja. Käyttäjänäkökulma on korostunut kaikissa vaiheissa. Ohjelmat ovat painottuneet voimakkaasti multimediaan. Tarkempia tietoja on saatavilla Tekesistä ( - Seuraavassa on esitelty vielä kuudes puiteohjelma, joka on juuri päättynyt, mutta joka on vielä tuotteissa ja palveluissa elossa, ja koska 7. po ei eroa sisällöltään paljoakaan kuudennesta. - Seitsemännestä po:sta ( , huom. Pituus!) on erillinen esitys seuraavassa luennossa. Maaliskuu Esa Kerttula

53 Maaliskuu Esa Kerttula

54 Maaliskuu Esa Kerttula

55 Telematiikkaa Maaliskuu Esa Kerttula

56 Maaliskuu Esa Kerttula

57 Maaliskuu Esa Kerttula

58 Maaliskuu Esa Kerttula

59 Maaliskuu Esa Kerttula

60 ks. lisää: Maaliskuu Esa Kerttula

61 2.5 Määritelmiä ja lyhenteitä 3DES 3G 3GPP AA AES API ASN.1 ASP B2B B2C B2E B-ISDN BT CA CF CORBA CP CPS CRL CRM CSCW DAB DCOM DES DRM DSP DTD DVB E2B Encryption scheme with three consecutive DES algorithms Third Generation Mobile 3rd Generation Partnership Project Attribute Authority Advanced Encryption Standard Application Programming Interface Abstract Syntax Notation One Application Service Provider Business-to-Business Business-to-Consumer Business-to-Employee Broadband ISDN Bluetooth Certification Authority (PKI) Compact Flash Common Object Request Broker Architecture Certificate Policy (PKI) Certification Practice Statement (PKI) Certification Revocation List (PKI) Customer Relationship Management Computer Supported Co-operative Work Digital Audio Broadcast Distributed Component Object Model Digital Encryption Standard Digital Rights Management Digital Signal Processor Document Type Definition Digital Video Broadcast (DVB-T, DVB Terrestrial), (DVB-H, DVB Handheld, mobile TV) Employee-to-Business Maaliskuu Esa Kerttula

62 EAI EAM ebxml ECC EDGE EDI EDIFACT EESSI EFM EID EJB EMV EPL EPOC ETSI Flash-OFDM FTP G2B G2G G.7xxstandards GPRS GPS GSM H.26xstandards Enterprise Application Integration Extranet Access Management A joint initiative of the United Nations/CEFACT and OASIS to standardize electronic contracts and trading partnerships using XML to standardize electronic contracts and trading partnerships using XML Elliptic-Curve Cryptography Enhanced Data GSM Evolution Electronic Data Interchange (sama kuin OVT) EDI For Administration, Commerce and Trade European Electronic Signature Standardization Initiative Ethernet in the First Mile Electronic ID Enterprise Java Bean Europay Mastercard Visa Elektroninen PostiLiikenne C++ hearth of Symbian Platform European Telecommunications Standard Institute Fast low-latency access with seamless handoff -OFDM File Transfer Protocol Government-to-Business Government-to-Government ITU-T audio coding standards: G.711 (1977) - 48,56,64 kbit/s (audio bandwidth 3 khz) ; G.728 (1992) 16 kbit/s (3 khz); G (1995) 5.3,6.4 kbit/s (3 khz); G.729 (1995) 8 kbit/s (3 khz); G.729A (1996) 8 kbit/s (3 khz); G.722 (1988) 48,56,64 kbit/s (7 khz); G (1999) 24,32 kbit/s (7 khz). General Packet Radio Service Global Position System Global System for Mobile communication ITU-T video coding standards: H.261 (1990) is the baseline for all video conferencing, H.262 is MPEG-2 video codec, H.263 (1995) for low bitrate conferencing, H.264 (2004?) for low bitrate, flexible, superior quality video coding, using MPEG-4 Part 10 (e.g. for mobile video streaming) Maaliskuu Esa Kerttula

63 H.32x-series ITU-T basic mode standard suites for multimedia conferencing: H.320 (1990) for ISDN, H.321 (1995) for ATM/B-ISDN, H.323 (1996) for LANs/Internet, H.324 (1995) for PSTN, H.310 (1996) for ATM/B-ISDN. Each of these includes their own audio, video, multiplex and control standards. See G.7xx and H.26x standards. HSCSD High-Speed Circuit-Switched Data HTTP Hypertext Transfer Protocol ID Identity IETF Internet Engineering Task Force IPSec IP Security IP-TV Internet TV (IP-protokollan päällä toimiva TV) IrDA Infrared Data Association ISDN Integrated Services Digital Network ITV Interactive Television J2EE Java 2 Enterprise Edition J2ME Java 2 Micro Edition J2SE Java 2 Standard Edition JAE Java Application Environment JBIG Joint Bi-level Image Group Jini Spontaneous networking (Sun Microsystems) JPEG Joint Picture Experts Group (old JPEG only and the new one JPEG2000) JVM Java Virtual Machine KVM K Virtual Machine LAN Local Area Network LAPD Lightweight Directory Access Protocol M2M Machine to Machine MAN Metropolitan Area Network MBWA Mobile Broadband Wireless Access (IEEE , kehitteillä, esim. Flash-OFDM) MeT Mobile electronic Transactions -initiative MeXE Mobile station application execution Environment MHEG Mulltimedia and Hypermedia information coding Experts Group MHP Multimedia Home Platform MHS Message Handling System (e.g. in X.400) MIDI Musical Instrument Data Interface Maaliskuu Esa Kerttula

64 MIPD MMC MMS MO MP3 MPEGstandards NFC NTRU OASIS ODA OBI OFDM OMA OMAP OVT PAN Mobile Information Device Profile Multimedia Memory Card Multimedia Messaging Service Mobile Operator MPEG Layer 3 audio coding scheme Layer 3 is one of the three layers (1, 2 and 3) for compressing audio signals. Layer 3 uses perceptual audio coding and psychoacoustic compression to remove all superfluous information (more specifically, the redundant and irrelevant parts of a sound signal. The stuff the human ear doesn't hear anyway). It also adds a MDCT (Modified Discrete Cosine Transform) that implements a filter bank, increasing the frequency resolution 18 times higher than that of layer 2. The result in real terms is layer 3 shrinks the original sound data from a CD (with a bitrate of kbit/s of stereo music) by a factor of 12 (down to kbps) without sacrificing sound quality. Because MP3 files are small, they can easily be transferred across the Internet. Motion Picture Expert Group (ISO/IEC): MPEG-1 (1991) - low-bitrate (1.5 Mbit/s) video with associated audio and digital storage media (e.g. for CD-I), MPEG-2 (1994) for highquality digital TV and HDTV transmission, 4-9 Mbit/s per channel, comprehensive system with main two profiles (terrestrial digital, satellite, cable broadcasting, digital networks, digital VCR), MPEG-4 (1999, version 2 in 2000) for coding infrastructure for all kinds of multimedia information, e.g. for low-bitrate video (mobile), MPEG-7 (2001) Multimedia content description for AV material (8 Parts), MPEG-21 (2001) - Digital auviovisual framework: Integration of multimedia technologies (Identification, copyright, protection, etc). See MPEG audio in MP3. Near Field Communication. Lyhyen kantaman langatonta siirtoa, käytetään mm. tunnistamiseen. New very high-speed and small footprint public-key cryptosystem Organization for the Advancement of Structured Information Standards Office Document Architecture Open Bying on the Internet Orthogonal Frequency Division Multiplexing Open Mobile Alliance Open Multimedia Application Platform Organisaatioiden välinen tiedonsiirto (sama kuin EDI) Personal Area Network Maaliskuu Esa Kerttula

65 PCMCIA PGP PDA PET PIN PKCS PKI PKIX PMI RA RDBMS RFID RSA S2ML SAML SAT SD SDH SGML SIM SIP SMC SMS S/MIME SMTP SOAP SSH SSL SSO Symbian SWIM Personal Computer Memory Card International Association Pretty Good Privacy Personal Digital Assistant Privacy Enhancing Technology Personal Identification Number Public Key Cryptography Standards Public Key Infrastructure PKI based on X.509 standard Privilege Management Infrastructure (X.509v4) Registration Authority (PKI) Relational Database Management System Radio Frequency ID Rivest-Shamir-Adleman Security Services Markup Language Security Assertions Markup Language SIM Application Toolkit Secure Digital (memory card) Synchronous Digital Hierarchy Standard General Markup Language Subscriber Identity Module Session Initiation Protocol Secure Multimedia Card Short Messaging Service Secure MIME (Multipurpose Internet Mail Extensions) Simple Mail Transfer Protocol Simple Object Access Protocol Secure SHell Secure Socket Layer Single-Sign-On The company owned by Ericsson, Nokia, Panasonic and Psion, for developing wireless operating systems (EPOC) and other core software Combined SIM and WIM Maaliskuu Esa Kerttula

66 TCP/IP Transmission Control Protocol/ Internet Protocol TRM Tamper Resistant Module TSP Trusted Service Provider UICC UMTS Integrated Circuit Card UMTS Universal Mobile Telecommunications Service URI Uniform Resource Identifier USIM UMTS SIM VAN Value Added network VDSL Very high speed Digital Subscriber Line W3C World Wide Web Consortium WAN Wide Area Network WAP Wireless Application Protocol WASP Wireless ASP WIM Wireless Identity Module WiMAX Wireless Metropolitan Area broadband technology (IEEE ) WLAN Wireless LAN (Local Area Network) WPKI Wireless PKI WML Wireless Markup Language WSDL Web Service Definition Language X.509v3 Certificate standard (ITU X.509, version 3) X.509v4 Certificate and PMI standard (in 2000) XHTML extensible HyperText Markup Language XKMS XML Key Management Specification XML extensible Markup Language Maaliskuu Esa Kerttula

67 3. Telematiikka-kurssien tavoitteet ja suorittaminen - Telematiikka-kursseissa on annettu opetusta telematiikan kulloinkin ajankohtaisista aihepiireistä sekä suoritetaan opinnäytteitä tietoliikennetekniikan muuhun opetukseen ja tutkimukseen liittyen. Liittymäkohtia on myös tietojenkäsittelytekniikan sekä tuotantotalouden ja muuhun liikkeenjohdon opetukseen. - Kurssin tavoitteena on opettaa opiskelijoita ymmärtämään telematiikan merkitystä ja käyttöä sekä tuoda esille sen teknologinen tilanne ja kehitys sekä tutustuttaa oppilaat telematiikassa käytettäviin suunnittelu- ja kehitysmenetelmiin, joihin teollisuus, palveluyritykset ja muu yhteiskunta tarvitsee osaavia resursseja. Tutkinnot - Telematiikka-aiheista voidaan tehdä diplomitöitä sekä suorittaa jatkotutkintoja (tekn.lis., tekn.tri). - Tutkinnot voivat liittyä alan teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteisiin sekä korkeakoulun muihin projekteihin. Maaliskuu Esa Kerttula