Telematiikan esittely - kevät 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Telematiikan esittely - kevät 2010"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula päivä Telematiikan esittely - kevät Johdanto Telematiikka LUT:ssa kurssin suorittaminen 2. Telematiikka, mitä se on? 3. Telematiikan rakennuskomponentit 4. Markkinat 5. Visiot ja kehitys 6. Tärkeimpiä määritelmiä ja lyhenteitä Maaliskuu Esa Kerttula

2 1. Johdanto 1.1 LUT / TITE:n antama opetus - LUT:n Teknistaloudellinen tiedekunta (Faculty of Technology Management) muodostuu kahdesta yksiköstä - Tuotantotalouden laitoksesta (Department of Industrial Management), ja - Tietotekniikan laitoksesta (TITE) (Department of Information Technology) - TITE on profiloitunut (laboratoriot) - konenäön ja hahmontunnistuksen, - ohjelmistotekniikan, ja - tietoliikenneohjelmistojen tutkimukseen, kuva 1 Maaliskuu Esa Kerttula

3 Kuva 1. TITE ja sen laboratoriot Maaliskuu Esa Kerttula

4 Tietotekniikan osaston opetus ja valmistuminen eri tehtäväalueille Konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio - Konenäkö - Digitaalinen kuvankäsittely (*) - Hahmontunnistus Ohjelmistotekniikan laboratorio - Ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen prosessi-innovaatiot ja testausmenetelmät - Arkkitehtuurin rooli järjestelmien kehittämisessä (*) - Järjestelmien ja sovellusten vaatimusmäärittely Tietoliikennetekniikan laitos - Tietoverkot (*) - Tietoliikenneohjelmistot - Tietoturva, yksityisyys ja luottamus (*) - Käyttäjälähtöisyyttä ja kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut (*) (*) suoraan telematiikkaan liittyvät alueet, muissa epäsuorasti Maaliskuu Esa Kerttula

5 Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio - Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio on perustettu vuonna Laboratorio tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta tutkimusalueillaan ja kouluttaa osaajia tietoliikennetekniikan toimialan tarpeisiin. Laboratoriolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto niin opetutuksen kuin tutkimuksen alueilla. - Laboratorio vastaa tietotekniikan koulutusohjelman seuraavista pääaineista: - Tietoliikenneohjelmistot - Informaatioverkostot Maaliskuu Esa Kerttula

6 - Laboratorion tutkimus keskittyy seuraaville aiheauleille: Tietoverkot ja niitä hyödyntävät sovellukset ja palvelut Tietoliikenneohjelmistot Tietoturva, yksityisyys ja luottamus Käyttäjälähtöisyyttä ja -kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut - Tietoliikenneohjelmistojen avulla toteutetaan tietoliikennelaitteiden yhteistoiminta määrittämällä laitteille yhteinen kieli protokolliin perustuen. - Rinnakkaislaskennassa tutkimuskohteena on toimintojen ajoitus ja kuormituksen tasaus laskentayksiköiden välillä. - Internet-tietoverkon palvelumallinnus tutkii mm. verkkomalleja (Web Services) palvelunlaatua (Quality of Service, QoS). Maaliskuu Esa Kerttula

7 - Kuvassa 2 on esitetty telematiikan toimintakehikko tietoyhteiskunta-, Internet- ja langaton viestintä/ mobile computing -näkökulmasta, ns. telematiikka-kolmio. - Telematiikan kurssit (peruskurssi (ei opeteta enää 2010), erikoiskurssi) kuuluvat tietoliikenneohjelmistot-laboratorion antamaan opetukseen. - Telematiikkaa varten on perustettu oma osa-aikainen professorin virka jo Virkaa on hoitanut Prof. Esa Kerttula. - Telematiikassa annetaan sekä opetusta että suoritetaan opinnäytteitä. Kurssimuotoista opetusta annetaan vuosittain 2 ov opetuksen painopistettä vuosittain tarpeiden mukaisesti vaihdellen. - Telematiikan erikoiskurssi (CT30A8201) luennoidaan joka toinen vuosi. Kurssit on järjestetty lukuvuoden 4. perioidilla. Maaliskuu Esa Kerttula

8 Telematiikan toimintakehikko Tietoyhteiskunta Internet Langaton viestintä/mobile computing Kuva 2. Telematiikka-kolmio Maaliskuu Esa Kerttula

9 1.2 Telematiikan opetus - Telematiikka on laajaa ja poikkitieteellistä viestintäsovellusten ja palvelujen, elektronisen kaupankäynnin ja tietoliikenteen ja osa-aluetta, mistä syystä siinä synnytetyistä ja pidetyistä erikoiskursseista on erotettu vuosien aikana useita kursseja sekä Multimedian, Internetin että Tietoturvan alueille. Kuvassa 3 on esitetty telematiikan peruskurssin ja erikoiskurssin suhde toisiinsa. - Telematiikan peruskurssi on ollut vaihtoehtoinen kurssi tietotekniikan opintosuunnilla ja pakollinen tuotantotalous/tietoliikennetekniikan opintosuunnalla. Erikoiskurssi on ollut syventävä opintojakso eri osastoilla. Maaliskuu Esa Kerttula

10 Sovellukset ja palvelut E-commerce Päätepalvelut (fax, , ) Richconferencing (video, VoIP, ) M 2 M Pääte ja access teknologiat PC, puhelin, PDA, TV, pelikonsoli, xyz Koodaus, kompressio, multimedia xdsl, 3G, WiMAX, DVB, MIPD, Symbian, Linux, Series80, Infrastruktuurit Televerkot, Internet, Tietoturva, AAA, privacy Älykortit, SIM, CF, SD, Tietovarannot ja sisällöt SQL, CORBA, Data mining Telematiikan peruskurssissa laajasti mutta kevyemmin eri alueita Telematiikan erikoiskurssissa syvennytään kulloinkin akuuttiin aiheeseen syvällisesti Kuva 3. Aikaisempien telematiikan perus- ja erikoiskurssien suhde toisiinsa ( ) Maaliskuu Esa Kerttula

11 2. Telematiikka, mitä se on? 2.1 Tietoliikenteen perus- ja lisäarvopalvelut - Telematiikka on laaja käsite. Se tarkastelee tietoliikennejärjestelmiä ja - palveluja sovellusten ja ihmisten ja yhteiskunnan suunnasta. - Telematiikka syntyi käsitteenä alunperin Ranskassa luvun alussa (téléinformatique), ja sillä tarkoitetaan tietojenkäsittelyjärjestelmien (laitteet, ohjelmistot) ja televiestinnän (verkot, palvelut) yhtymäkohtiin sijoittuvia uuden tyyppisiä lisäarvopalveluja (teknologiat, palvelut, liiketoiminta), kuvat 4, 5, 6 ja 7. - Telematiikan tiedonsiirto voi perustua joko puhelin (kiinteä, mobiili)-, Internet- ja data (kiinteä, wireless)-, sekä radio- tai TV-verkkoihin. - Telematiikka-sana on kuitenkin sen alkuperäisenä käsitteenä ja varsinkin käytännön puhekielessä jäänyt taka-alalle. Internet sen eri sovelluksineen ja ilmiöineen on tullut tilalle monella alalla. - Telematiikka on Euroopassa ja erityisesti Euroopan unionin hankkeissa saanut suuren poliittisen jalansijan ja telematiikan alla ollut ja on yhä useita suuria tutkimus- ja kehityshankkeita. Maaliskuu Esa Kerttula

12 Tekstitelematiikasta multimediaan ja sosiaaliseen mediaan: historiaa - nykytilanne - Alkuvaiheessa (n ) telematiikka oli data-ja tekstitelematiikkaa (telefax, teletex, videotex, on-line transaktiot, text-tv,...). Muutaman vuoden päästä ( ) viesteihin tuli mukaan myös grafiikka. Alkuvaiheen telemaattisista palveluista tärkeimpiä olivat telefax, TeleSampo (Suomessa, lakkautettu 2004) ja YLE:n Teksti-TV sekä yritysten sähköposti ja telematiikkaa sivuavana EDI (Electronic Data Interchange). Tämän jälkeen 80-luvun lopussa tulivat erilaiset automaattiset puhelinpalvelujärjestelmät ja puhepostipalvelut. - Telematiikan perusteknologia on edennyt sittemmin 90-luvulla data-, teksti- ja äänisisällöistä Internetiin ja edelleen kohti multimediaa ja nopeampia verkkoja ja mobiili-telematiikkaa. Multimedia-telematiikan pioneerituotteita ovat Internet ja sen eri palvelut etunenässä , ftp ja WWW. Myös multimediakonferenssit ja Internetin globaali elektroninen kaupan-käynti (electronic commerce) ovat jo arkipäivää. Kuva luvun uusia WWW-sovelluksia olivat hyvin nopeasti yleistyneet haku-, puhe- ja videopalvelut (tärkeimpinä Google, Yahoo, Skype, YouTube). - Viimeisimpänä telematiikka-alalle ovat tulleet lukuisat sosiaalisen median verkostot (kuten Wikipedia, Facebook, Flickr, Twitter, ). - Tietoturvan ja luottamuksen (trust) merkitys korostuu tietoyhteiskunnassa yhä enemmän. - Edellä kuvattu evoluutio on aiheuttanut uusien toimintatapojen ja liiketoimintamallien syntymisen tele- ja viestintäalalle. Tämä kehitys on vasta alkuvaiheessaan (tilanne 2010): FCM (Fixed Mobile Convergence), Video 2.0, Web 2.0, Telco 2.0. Kuva 5. Maaliskuu Esa Kerttula

13 Tietotekniikka Tietojenkäsittely Televiestintä Telematiikka Data, teksti Multimedia, video Puhe, ääni Grafiikka Internet Appliances Telepresence Etc Kuva 4. Telematiikan kehitys sen ensimmäisessä vaiheessa ( ) data- ja tekstipalveluista kohti multimediaa - ja edelleen kohti erilaisia kiinteiden ja mobiili verkkojen yhteisiä sovelluksia (fixed, wireless, mobile). Telematiikka voi näkyä käyttäjälle joko viestintä- tai tapahtumankäsittelypalveluna, riippuen siitä, kumpi sovelluksessa enemmän dominoi. Maaliskuu Esa Kerttula

14 Konvergenssit, uudet bisnesmallit Telematiikka Web 2.0 Telco 2.0 Televiestintä Video Tietojenkäsittely Messaging 2.0 FMC Puhe, ääni Grafiikka Data, teksti Web, Internet Appliances, Unified Messaging, Multimedia Kuva 5. Telematiikan kehitysjatkumo tietoyhteiskunnassa - osana laajempaa tele- ja viestintäpalvelujen ja -bisnesten kehitystä ja kehityspolkua verkko-, palvelu- ja teknologiakonvergenssien kautta kohti uusia tele- ja viestintäpalvelujen toiminta- ja bisnesmalleja Telco 2.0-konsepti. Maaliskuu Esa Kerttula

15 - Telematiikan monitorointi- ja tiedottamistarpeita palveleva Euroopan unionin ETHOS (European Telematics Horizontal Observatory Service) määrittelee telematiikan seuraavasti: Telematics is derived from the French word 'Telematique' and refers to the use of computers alongside telecommunications systems. As such, telematics ranges from all forms of dial-up service, through the Internet, and onto broadband applications such as Full Service Network. A more precise definition might relate to computer services offered from or through telecommunications systems. 2.2 Tietoyhteiskunta perustuu keskeisesti telematiikkaan - Telematiikka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Paitsi yritysten liiketoimiin, telematiikka tuo uusia mahdollisuuksia myös loppukäyttäjän elämään (etäopetus, etä- ja joustotyö, telelääkärit, liikenteen etävalvonta, pankit, kauppa, julkishallinnon asiointi, e-government,...). Tietoyhteiskunta perustuukin keskeisesti juuri telematiikkaan. - Ensimmäisiä telemaattisia VAN-palveluita (tietoverkkoja) olivat 80-luvun videotex, erilaiset sähköpostijärjestelmät (Telebox, Elisa, MailNet400, X.400) ja hakemistopalvelut (X.500). Maaliskuu Esa Kerttula

16 - Ensimmäisiä suomalaisia tietoverkkoja olivat TeleSampo ja Infotel (TeleSampo avattiin 1985, Infotel samoihin aikoihin, molemmat lakkautettu 2004 lopussa). - Kansainvälisistä tietoverkoista voidaan mainita muun muassa ranskalainen Minitel, American On-Line (AOL) ja Compuserve (fuusioitu) sekä luonnollisesti nykyisin dominoiva globaali Internet ja sen tuhannet palvelut ja sovellukset. - Telematiikkaa voidaan toteuttaa joko päätelaitteissa tai VAN-palveluna asiakasjärjestelmissä tai verkoissa. - Käytännössä telematiikkaa toteutetaan yhä enemmän Internetin ympärillä (esim. TeliaSoneran Plaza-, sekä mm. Elisan ja Saunalahden palvelut). - Nyttemmin puhutaan telematiikan eri osa-alueista, kuten liikenteen telematiikasta, terveydenhuollon telematiikasta, jne. Varsinkin liikenteen telematiikasta käytetään yhä yleisemmin pelkkää telematiikka-nimeä, varsinkin autoteollisuudessa ja liikenteen/ kuljetusten organisaatioissa ja hankkeissa. Ks. ohessa esimerkki liikenteen telematiikasta. Maaliskuu Esa Kerttula

17 Maaliskuu Esa Kerttula

18 Maaliskuu Esa Kerttula

19 3. Telematiikan rakennuskomponentit Telematiikka on hyvin laaja joukko erilaisia sovellus- ja verkkoteknologioita ja palveluja sekä sosiaalisia menettelytapoja (kuvat 6, 7, 8), joten myös sen konseptit ovat laajoja ja haasteellisia. Kuvissa 9 ja 10 on näkemys kotikäyttäjän telemaatiikkaympäristön kehityksestä. Kuluttajaa ympäröivän, ja koko ajan monipuolistuvan ja monimutkaisemman elektroniikan määrä lisääntyy nopealla tahdilla. Tämä aiheuttaa omat haasteensa telematiikan kehittämiselle. Telematiikkaan liittyy keskeisesti myös sosiaalinen ulottuvuus. Palvelujen tekninen käyttö ja tarpeet niin lapsuudesta vanhuuteen kuin erityisryhmilläkin (mm. näkövammaiset) erityisesti on otettava huomioon. Myös yhteiskunnallinen kehitys, mm. sosiaalisten medioiden kautta, vaikuttaa tekniseen kehitykseen (kuva 7a, b). Telematiikka on siten hyvin tärkeä ja keskeinen yhteiskunnallisen kehityksen työkalu. Huomattakoon, että telematiikassa ei kurssina käsitellä läheskään kaikkia yllä mainittuja kysymyksiä ja teknologioita, eikä yhteiskunnallisia haasteita. Niitä käsitellään ja opetetaan monin paikoin muissa tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn kursseissa. Maaliskuu Esa Kerttula

20 Personal telematic services, applications and technologies Telematic services and systems in Information Society Web, Internet , Fax Multimedia VoIP Telekonferences - government -traffic Streamed Video & Voice E-commerce IP-protocols Telematics in Information Security PKI Retrieval PSTN (ISDN) Mobile networks -GSM, GPRS - UMTS (3G, 3.5G, LTE) -4G Seamless handover between different networks - IEEE Privacy Trust PANs -Bluetooth Telematics in Telematics in Public Services Quality of Life Telematics Tree Open access Wide Area Ethernet -EFM - Metro Ethernet - remote learning - libraries, education - research networks - teleworking Triple play -networks - data (Internet) -voice (VoIP) -video (IPTV, VoD) Broadband -xdsl -cable -HomePNA -fiber Broadcast -DVB T,C -DVB-H Kuva 6. Telematiikka-puu - cities and rural areas - health care - aged and disabled people - environment Telematics in Social media - instant messaging (e.g. chat) - net video (e.g. Youtube) - social networks (e.g. Facebook, LinkedIn) - collaboration (e.g. Wikipedia) - MBWA - IEEE (WiMAX) wireless broadband (Flash-OFDM, cdma450) WLAN - IEEE a, b, g,, n -HiperLAN-2 Prof-Tel Oy Esa Kerttula Maaliskuu Esa Kerttula

21 Kuva 7a. Sosiaalisen median sektorit (2/2010) Lähde: Wikipedia Maaliskuu Esa Kerttula

22 Kuva 7b. Sosiaalista mediaa (2/2010) Lähde: Wikipedia Maaliskuu Esa Kerttula

23 Wired access Services and applications Wireless access ADSL / HDSL ADSL lite VDSL Others xdsl PSTN ISDN POTs Satellite UMTS (3G, HSPA) LTE IMT-2000 Cellular WLANs GSM, GPRS a, b, g,, n Hiperlan-2 DOGSIS FTTH FTTB FTTx Cable Fiber P2P copper P2P fiber P2MP PON EFM 80s.3ah DQDB Others IP-based core network RPR Others Kuva 8. Access-verkot WLLs Broadcasting DAB DVB-T/C DVB-H WMAN PANs WiMax (802.16) Bluetooth xmds Fixed 3G, WMAN Prof-Tel Oy Esa Kerttula Maaliskuu Esa Kerttula

24 WebTV Wireless Video Camera Wireless Media Adapter Wireless/ BB Network TiVo/DVRs Media Center PDA / Converged Wireless/Wi-Fi Cable TV or DBS Network Servers / Services FTTP, Cable, DSL, 802.xx IAD/eMTA MultiMedia Server STB / VoD/VCR/DVD TV / HDTV Cordless, Phones, Answering Digital Camera, Camcorder Integration Services Gaming (XBOX) Shell HomeGenie (Integrated Home Management System) Printer W/W Gateways PSTN / BB Network NIU(s) Modem Fire Wall Wi-Fi Access Point SIP Phone, VoD, Video Telephony Kuva 9. Uusi, entistä intuitiivisempi käyttäjäfiilis. nykyinen multimedian kotiympäristö Lähde: Alcatel-Lucent, 2007 Maaliskuu Esa Kerttula

25 Zone of control Extended services WebTV Wireless Video Camera Wireless Media Adapter Wireless/ BB Network TiVo/DVRs Media Center PDA / Converged Wireless/Wi-Fi Cable TV or DBS Network Servers / Services FTTP, Cable, DSL, 802.xx IAD/eMTA MultiMedia Server STB / VoD/VCR/DVD TV / HDTV Cordless, Phones, Answering Digital Camera, Camcorder Integration Services Gaming (XBOX) Shell HomeGenie (Integrated Home Management System) Printer W/W Gateways PSTN / BB Network NIU(s) Modem Fire Wall Wi-Fi Access Point SIP Phone, VoD, Video Telephony Kuva 10. Laajennetut tukiasemapalvelut kotona Maaliskuu Esa Kerttula

26 3.1 Standardit - Kuvassa 11 on kokoelma telematiikan ja tietoliikenteen standardointijärjestöjä ja foorumeita, ja kuvassa 12 std-organisaatioiden asemoituminen kiinteä verkko/internet mobiili vs. sisällöt verkko akselistossa ja tärkeyden mukaan. - Avointen järjestelmien ja tietopalveluiden, eli verkkopalveluista ja sovelluksista sekä valmistajista ja teknologioista riippumattomien järjestelmien keskeisiä rakennuskomponentteja ovat ISO:n ja ITU-T:n tietoliikennetuotteet ja OSI-tuotteet tasoilla 1-6, OSI-7 palvelut, tieto- ja dokumenttiarkkitehtuurit ((ODA), (SGML), HTML, XHTML, XML, WML), koodimerkistöt (Unicode, ), grafiikka- ja dokumenttistandardit, kuvan- ja äänenkoodauksen standardit (T.6, JPEG, JBIG, H.26x, H.32x, MPEG-1,-2,-4,-7,-21, MP3), EDI-standardit ja konseptit (EDIFACT, IOTP, OBI), hakemistostandardit (X.500, LDAP), uudet elektronisen kaupankäynnin OASIS standardit (mm. ebxml). Näiden lisäksi on mainittava IETF:n ja W3C:n kymmenet telematiikkastandardit (mm. SOAP). Aivan oma kokonaisuutensa on mobiilitelematiikan standardit, kuten 3GPP-, OMA (Open Mobile Alliance) ja MeT (Mobile electronic Transactions) standardit. - Lisäksi on mainittava avoimet käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot (UNIX, Windows, Symbian, Java, ActiveX,...). - Telematiikassa esiintyy paljon vierasperäisiä sanoja ja lyhenteitä. Tämä johtuu siitä, että telematiikka on koko tietoverkkoviestinnän ja sen sovellusalueiden toimialaa. Ks. lopussa kooste. Maaliskuu Esa Kerttula

27 Kuva 11. Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita Maaliskuu Esa Kerttula

28 Kuva 12. Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita eri merkityksin jaoteltuna Maaliskuu Esa Kerttula

29 3.2 Tietoturva ja verkkoluottamus - Telematiikassa tietoturva ja verkkoluottamus on hyvin keskeisellä sijalla. Tietoturva ja luottamuksellisuus perustuvat standardoituihin tuotteisiin (DES, AES, IDEA, RSA, PGP, SSL, SSH, S/MIME, IPsec, ). - Julkisen avaimen infrastruktuurilla (Public Key Infrastructure, PKI) ja siihen perustuvalla luotettavan kolmannen osapuolen konseptilla ja henkilön sähköi-sellä tunnistuksella (HST) ja digitaalisella allekirjoituksella tulee telematiikassa olemaan keskeinen rooli. - Autentikointi- ja auktorisointijärjestelmät ja palvelut teknologioineen (vanhat ja uudet) muodostavat keskeisen osat telematiikan tietoturvaa. Näitä ovat mm. PKI-teknologiaan perustuvat autentikointimenetelmät (mm. suomalainen HST) sekä uudet SSO (Single-Sign-On) teknologiat ja ratkaisut (Liberty Alliance, SAML, Microsoft Passport, ) ja X.509v4-standardin mukaiset PMI (Privilege Management Infrastructure) konseptit. - Lisäksi on mainittava akateemisella tasolla tutkittavat zero-knowledgeproof autentikointi- ja privacy-tekniikat. - Oma alueensa on Web Services (WS) konsepti ja sen palvelut ja siihen kuuluvana WS-Interoperability (WS-I) skenaario, missä rakennetaan uuden sukupolven Internet arkkitehtuuria ja sen tietoturvaa. Maaliskuu Esa Kerttula

30 3.3 Henkilön sähköinen tunnistaminen - Telematiikassa henkilöiden, palvelujen, sisältöjen, toisten osapuolien ja laitteiden tunnistaminen on kaiken A ja O. Seuraavassa käsitellään tätä vähän laajemmin Autentikointi-spektri - Teknologialla sinänsä (uudella ja vanhalla) ei ole (ainakaan periaatteessa) merkitystä henkilön tunnistamiseen. - Sen sijaan teknologialla on merkitystä tunnistamisen implementointiin ja käyttöön sekä autentikointiin (varmuus/luotettavuus). - Kysymys on kolmitasoisesta prosessista - sähköisen tunnuksen myöntäminen, - autentikointi (1- ja/tai 2-suuntainen), ja - turvallisen sovelluksen suorittaminen. - Nämä voivat olla toisistaan täysin riippumattomia prosesseja ja niillä voi olla omat arvoketjunsa - Jos turvataso edellyttää vahvaa tunnistamista ja autentikointia, sekä digitaalista allekirjoitusta kiistämättömyyden takaamiseksi, käytetään pääasiassa PKI-menetelmiä. - kryptotokenit (turvamodulit) ja päätelaitteet ovat keskeisessä asemassa henkilön sähköisessä tunnistamisessa ja digitaalisissa allekirjoituksissa. Maaliskuu Esa Kerttula

31 - sovelluksen tai palvelukonseptin hyväksymä autentikointi voi olla turvatasoltaan valintainen, kuten Visan 3-D Secure maksujärjestelmässä, ja se voi perustua - salasanaan, - symmetriseen ja asymmetriseen allekirjoitukseen, tai - biometriseen tunnistukseen riippuen riskihallinnasta, jo tehdyistä investoinneista, käyttötottumuksista ja kustannuksista. - Kuvassa 13 on erilaisia autentikointimenetelmiä, jotka tarjoavat eri tasoista luotettavuutta. - Kuvassa 14 on esimerkki erillisistä autentikointi- ja palvelukanavista. - Vaikka tässä tarkastellaankin pelkkää henkilön sähköistä tunnistamista ja digitaalista allekirjoitusta, koko turvasovellus tunnistamisesta sovelluksen suorittamiseen voi olla hyvin monimutkainen prosessi. Maaliskuu Esa Kerttula

32 Korkea luottamus Vahvat autentikointimenetelmät Autentikointipalvelut -SSO, Kerberos -MS password -Liberty -Tupas ID + biometriikka ja digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (software) HST-ID ID + salasanat ID + biometriikka ja salasanat Matala luottamus Anonyymi Heikot autentikointimenetelmät Secrets challenge-response tokens secret-key IDs (credentials, biometrics) public-key keyed-mac Kuva 13. Erilaisia autentikointimenetelmiä autentikointispektri Kolmas dimensio on turvapolitiikan määrittelemät vaatimukset Maaliskuu Esa Kerttula

33 Päätelaite Palveluntarjoja Ostoskanava -Java -WAP -SMS - ääni - Digi-TV Autentikointikanava -Java -WAP -SMS - ääni Maksukanava - Internet - suljetut verkot Tunnistuspalvelu - viranomainen (esim. VRK) - operaattori (PKI) -pankki (esim. Tupas) -luottolaitos - MS Passport.NET -palvelu - yrityksen sisäinen -muu Kuva 14. Tyypillinen esimerkki palvelu- ja autentikointikanavista esimerkkinä ostaminen ja maksaminen Maaliskuu Esa Kerttula

34 3.4 M-commerce -evoluutio Mobile Commerce (M-commerce) on tärkeimpiä telematiikan sovellusalueita. Seuraavassa on käsitelty sen skenaarioita muutamalla lauseella. M-commerce kehitys voidaan nähdä kolmen aallon evoluutiona (kuva 15) - ensimmäinen vaihe (noin ); yksinkertainen (toiminnoiltaan simple m-commerce) - GSM, SMS, SAT-pohjainen selain, DES, 3DES - sovellukset yksinkertaisia transaktiosovelluksia (maksaminen, ) - WAP tekniikan alkuaikaa - toinen vaihe (noin ); geneerinen m-security - toteutettu päästä-päähän tietoturva - SMS, GPRS, SWIM, WAP1.x WAP2.0 - digitaalisten allekirjoitusten kaupallisia pilotteja, HST (2005) - vahva autentikointi (PIN, biometrinen, PKI) - kolmas vaihe (2007-); rich media - mobiili PKI (mobiili HST) kaupalliseen käyttöön - turvalliset ja luotettavat sisällöt, copyright- ja mobile ID (portable) -ratkaisuja - horisontaalisesti multikanavaisia PKI-palveluja (kuva 14) - uutta teknologiaa, mm. Liberty Alliance, ID-roaming, - gateway-turvapalvelut kolmansiin osapuoliin - useita turvatokeneita (SIM, USIM, USB, Flash-kortti, RFID, NFC) -.. Maaliskuu Esa Kerttula

35 Rich media Penetration Simple Generic security - WAP 1.x - GPRS - MMS - mobile e-commerce - GSM - end-to-end security - SMS - mobile PKI - simple e-transactions - encryption - e-identity in open environments - WAP wireless PKI - rich networks - 3G - Bluetooth - digital TV - digital radio - WLAN - Internet - DRM - e-commerce - e-government,.. - generic security functionality E Kerttula 10/2002 Huom. Kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin 2000-luvun alussa luultiin, sen vuoksi kuvan vuosilukuja pitää siirtää pari vuotta eteenpäin (EK, 3/2007). Kuva 15. M-commerce -kehityksen kolme aaltoa Maaliskuu Esa Kerttula

36 3.4.1 Vertikaalinen evoluutio - kuvassa 16 on vastaavasti esitetty näkemys m-commerce (ja muiden on-line e- palvelujen) vertikaalisesta turvan ja luottamuksen syvyyden PKI-evoluutiosta autentikointi- ja autorisointipalveluista henkilökohtaisiin räätälöityihin turvasovelluksiin. - mm. autorisointipalvelut (yleiset, yrityksen ja organisaation sisäiset) voivat käyttää hyväkseen geneerisiä PMI-ratkaisuja (Privilege Management Infrastructure), jonka on määritellyt IETF. - tähän kehitykseen liittyvät oleellisena ns. attribuuttivarmenteet - henkilökohtaiset turva/luottamus palvelut kehittyvät bisnes-sovellusten kautta (mcrm, Mobile Customer Relation Management). Kännykkää tai PDA:ta tullaan jossakin vaiheessa käyttämään myös henkilökohtaisena turvallisena ja luotettavana access-tokenina (kuva 17) - local control - remote control Edellä mainittuun turva- ja luottamus-teemaan liittyy isona kysymyksenä privacy (yksityisyyden suoja). Privacy-problematiikka on laaja alua, siinä on kyse - anonymiteetistä (anonymity), esim. anonyymi asiointi (hyvin yleinen tapa) - jäljittelemättömyydestä (un-tracelable), esim. tietokannoissa - yhdistelemättömyydestä (un-linkable), esim. reitittimissä Maaliskuu Esa Kerttula

37 Customer value - Internet/mobile PKI - secret keys on SIM/ smartcard - ID certs - inflexible, hierarchical trust models - seamless wireless PKI - secret keys on SIM/USIM/ smartcard/other tamper-proof - cross-certification/credential models - end-to-end security - ID certs, attribute certs - ID-platforms in open environments - profiling - Internet/wireless PKI - localization - secret keys on SIM/ - private credentials WIM/ smartcard - etc - cross-certification - end-to-end security - ID certs - attribute certs Authorization Personalization Identification & Authentication Time & trust & privacy E Kerttula 10/2002 Kuva 16. M-commerce -tietoturvan vertikaaliset evoluutiovaiheet security value steps Maaliskuu Esa Kerttula

38 Bluetooth, WLAN Internet -yhteydet -WAP Java - sisällöt, esim. mp3-musiikki, MPEG 4 -video Henkilökohtainen turvatoken - mobiili ID -WPKI - koti- ja työavain WAP, Java GSM, GPRS, 3G Pankki ja ostokset - luottokortit, esim. EMV - rahakukkaro, esim. CEPS Paikallinen langaton access - Bluetooth, WLAN, IPSec - access control - mobiili kortinlukija SIM, WIM, USIM Kuva 17. Kännykkä henkilökohtaisena turva-tokenina Huom. Kuvan kännykkä (Nokia 3650) ei liity esitettyihin ominaisuuksiin Esa Kerttula 2004 Maaliskuu Esa Kerttula

39 3.5 Access- ja verkkopalvelut - Telematiikan verkkopalveluina käytetään tai tullaan käyttämään kaikkia yleisiä valintaisia verkkopalveluja, kuten puhelin- ja dataverkkoja (PSTN, ISDN, Internet,...) ja matkapuhelinverkkoja (GSM, HSCSD, GPRS, EDGE, UMTS, 3.5G, ) ja paikallisverkkoja (LAN, WLAN, Bluetooth, WiMax, MBWA (esim. Flash-OFDM), ), henkilökohtaisia langattomia lähiyteyksiä (mm. Bluetooth) sekä niiden Internet-protokollia ja kuvauskieliä (WAP, HTML, WML, XML, XHTML). Ks. kuva 8 edellä. Myös yritysverkkoja käytetään telemaattisten sovellusten viestintään (Intranet, Datanet,...). - Televerkoissa eletään siirtymäkautta kohti yleisiä lanka- ja langattomia IP-verkkoja, joissa voidaan siirtää jopa reaaliaikaisia videokuvia useiden satojen megabittien sekuntinopeudella. - Yksi päätrendeistä on VoIP (voice over IP), missä puhelinliikennettä pyritään siirtämään Internetissä. - Kuluttajille tarjotaan jo laajakaistaisia xdsl - ja kaapeli-tv-tekniikkaan perustuvia siirtopalveluja, jolloin esimerkiksi Internetistä saadaan puhelinverkon parikaapeleilla informaatiota jopa nopeuksilla Mbit/s (ADSL2+) ja myöhemmin jopa vieläkin nopeammin (VDSL2). Maaliskuu Esa Kerttula

40 - Seuraava kehitysaskel laajakaistassa on triple play konsepti, missä dataa (Internet), ääntä (VoIP) ja videoa (IPTV, VoD) saadaan ja siirretään samasta töpselistä. Triple play - verkot perustuvat yhä useammin kuitutekniikkaan. - Telematiikkaa rakennetaan paitsi kohdeviestinnän, myös joukkoviestinnän verkkohin, joista tärkeimmät tulevat olemaan digitaaliset televisioverkot (DVB-T, DVB-H), IP-TV sekä satelliittiyhteydet. - GPS-paikannusjärjestelmä on avainasemassa monessa telemaattisessa sovelluksessa. Laajasti tulkiten koko televiestintä voidaan jakaa puhelinpalveluihin, datasiirtoon (tiedonsiirtoon), ääni- ja video-ohjelmien siirtoon ja telematiikkaan. Telematiikka on myös vielä suhteellisen uusi käsite eikä se ole vakiintunut laajaan käyttöön. Tämäkin on omiaan vaikeuttamaan telematiikan termistön muotoutumista ja omaksumista. 3.6 Telematiikan päätelaitteet - Päätelaitteet ovat telematiikan avainkysysmys. Päätelaitteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa puhelimista ja mikroista televisioihin (HDTV, UDTV, ) ja erilaisiin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin saakka. Maaliskuu Esa Kerttula

41 3.6.1 Mobiili päätteet - Mobiilidatapäätteet (PDA:t ja palmtopit, kommunikaattorit, älypuhelimet, tabletit, ) muodostavat mobiilitelematiikan nopeasti kehittyvän kehitysaallon. Nopeudet yltävät tällä hetkellä (12/2009) HSPA-luokkaan (jopa 14 Mbit/s, downlink 1 ) ja video on koodattu MPEG4-tekniikalla. Lähitulevaisuudessa käytössä on HSPA+ (44 Mbits/s, DL) 1 - ja LTE-päätteitä (jopa 100 Mbit/s, DL) 1. - Mobiilipäätteissä käytetään erilaisia käyttöjärjestelmiä (Symbian, Mobile Windows) ja uusimpana iphone OS (Apple)-, Linux/Anroid (Google), Linux/Maemo (Nokia)). - Kuvassa 18 on joitakin uusimpia älykännyköitä ja muita mobiili telematiikan päätelaitteita ja kuvassa 19 niissä käytettyä tekniikkaa. - Älykortit (smartcards, SIM, USIM, flash-kortit (CF, MMC, SD, ), USBtokenit, tulevat yleistymään tilaaja- ja muun informaation tallennuksessa sekä erilaisissa tunnistuksen ja digitaalisen allekirjoituksen sovelluksissa (kuva 20). - Telematiikan kursseissa on käsitelty myös älykorttiteknologiaa lyhyesti. 1) Teoreettiset nimellisnopeudet Maaliskuu Esa Kerttula

42 Kuva 18. Uusimpia älykännyköitä (2/2010) ja muita telematiikan päätelaitteita Maaliskuu Esa Kerttula

43 Kuva 19. Erilaisilla käyttöjärjestelmillä varustettuja uusia mobiili multimediapäätteitä ja niissä käytettyä tekniikkaa. Lähde: A-look-at-the-iPads-competition-by-operating-system/ Maaliskuu Esa Kerttula

44 Kommunikaattori PDA, Pocket PC Kännykkä Digikamera Digivideo Laptop MMC/SD/MS -kortti USB-token Kuvapankki Tulostin Digibox Tunniste, security WLAN Bluetooth Verkkokortti Kellopääte Musiikki, MP3 Digiradio Kuva 20. Flash-komponenttien (muistit, autentikointi) käyttö erilaisissa telemaattisissa sovelluksissa Maaliskuu Esa Kerttula

45 3.6.2 Sähköinen kirja - Sähköistä kirjaa on yritetty tuoda markkinoille jo moneen kertaan ja pitkään. Tällä hetkellä ( ) se näyttää onnistuvan teknologian kehityksen myötä. Vaikka paperille painettu kirja on käytettävyydeltään omaa luokkaansa ja paperikirja on heti käyttövalmis, sähköinen lukulaite tarjoaa silti ylivoimaisia etuja. - Sähköiseen kirjaan mahtuu helposti koko kirjasto. Esimerkiksi sähköisen kirjan uranuurtaja Kindleen sopii talteen yli 1500 kirjaa (kuva 21). Lisäksi bittimuotoisia kirjoja on mahdollista ostaa netin välityksellä heti niiden ilmestyttyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Amazonin Kindle-lukulaite että nettipalvelu ovat saavuttaneet miljoonia lukijoita (2009 loppu). - Amazonin Kindle-sivuilta löytyy yli kirjaa eri kirjallisuuden aloilta (tilanne 12/2009), ja suurin osa niistä on ladattavissa myös Euroopassa käytettävään Kindleen (jos tekijänoikeudet ovat kunnossa). Tekijäoikeusongelmat ovat selkeästi Kindlen leviämisen esteenä. - Amazon Kindle 2 on vasta alkusoittoa sähköisessä kirjakaupassa. Kun riittävä kiinnostus on saatu aikaiseksi, alkaa erilaisia lukulaitemalleja ilmestyä kiihtyvällä tahdilla. Sähköinen lukulaite on kuitenkin pelkkä alusta, ja suurinta kehitystä uusien bisnesmallien myötä onkin odotettavissa nettipalveluiden eli kirjakustantajien parissa. Maaliskuu Esa Kerttula

Telematiikan esittely - kevät 2007

Telematiikan esittely - kevät 2007 Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula 10.3.2007 Telematiikan esittely - kevät 2007 1. Johdanto 2. Telematiikka, mitä se on? 3. Telematiikka- kurssien tavoitteet ja kurssin

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Tutkimus web-palveluista (1996) http://www.trouble.org/survey/

Tutkimus web-palveluista (1996) http://www.trouble.org/survey/ Tietoturva Internet kaupankäynnissä E-Commerce for Extended Enterprise 29.4.98 Jari Pirhonen (Jari.Pirhonen@atbusiness.com) AtBusiness Communications Oy http://www.atbusiness.com Tutkimus web-palveluista

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Varmenteet mobiilimaailmassa

Varmenteet mobiilimaailmassa 1 Prof-Tel Oy HST-ryhmän seminaari - Turvallisten tunnistamispalveluiden rakentaminen 2.12.2003 Marina Congress Center Varmenteet mobiilimaailmassa Esa Kerttula, TkT Prof-Tel Oy esa.kerttula@proftel.fi

Lisätiedot

Telkkari tulee kännykkään. PacketVideo Finland Jarno Kallio

Telkkari tulee kännykkään. PacketVideo Finland Jarno Kallio Telkkari tulee kännykkään PacketVideo Finland Jarno Kallio PacketVideo Perustettu 1998 Ensimmäinen yhtiö joka pisti videon pyörimään matkapuhelimessa! Ohjelmistoja käytetään yli sadassa miljoonassa mobiililaitteessa

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000 Uudet langattomat tekniikat professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknilnen korkeakoulu

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

VIRVE-päivä 2011. Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto

VIRVE-päivä 2011. Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto VIRVE-päivä 2011 Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto 1.3.2011 Viranomaisten tarvitsemat palvelut Luotettava ja varma puheviestintä

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Liiketoiminta verkkoympäristössä

Liiketoiminta verkkoympäristössä Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkina Liiketoimintamallit Caset Amazon,

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot

Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana Internet Expo 2000 24.8.2000 Jari Pirhonen Konsultti, CISSP AtBusiness Communications Oyj www.atbusiness.com Copyright 2000 AtBusiness Communications Oyj /

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Luovu ja luo uutta, uskalla uskaltaa

Luovu ja luo uutta, uskalla uskaltaa Luovu ja luo uutta, uskalla uskaltaa 165 95 58 Innovaatiot Luonto Yrittäjyys Heppalääkäri Trapetsitaiteilija Sotilaspappi Eläinlääkärin avustaja. Vaatemyyjä. Rotaatiopainaja. Paperikemian tutkija. Kansainvälisten

Lisätiedot

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj ~ (operatiiviset-/tiedonjakelu-/si~llönhallinta~velluk~et)

Lisätiedot

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset

Lisätiedot

Seutuverkkoseminaari 23.4.2015. Jarmo Matilainen

Seutuverkkoseminaari 23.4.2015. Jarmo Matilainen Näkemys kiinteän verkon tulevaisuudesta Seutuverkkoseminaari 23.4.2015 Jarmo Matilainen 1 Finnetistä Finnet-liitto on vuonna 1921 perustettu alueellisten ICT-yhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin -

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät

Multimediajärjestelmät Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Petri Vuorimaa 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit:

Lisätiedot

Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä. Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com

Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä. Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com Puheviestinnän evoluutio 1837 1876 1984 2007 Communicator Attendant Soittojen hallintakonsoli Esim. asiakaspalvelun

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa

PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa keskitetty käyttäjähallinta käyttäjän vahva tunnistaminen 1. klusterissa 2. klusterin ulkopuolella kliinikot: vanhat web-serverit, kliinikkotyöasemat tutkijat 3. etäkäytössä

Lisätiedot

Liiketoiminta verkkoympäristössä

Liiketoiminta verkkoympäristössä Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkina Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Web vuonna 2009 Web on nyt n. 18 vuotta vanha ilmiö Muistatteko Internet-kuplan vuonna 2000? Internetin kaupallistuminen käynnistyi vuonna 1996 (ebay ja Amazon) Amazon saavutti

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj. 2013 IBM Corporation

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj. 2013 IBM Corporation Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj 2013 IBM Corporation 3 Enfo Suomessa Markkinat: Suomessa IT-palvelumarkkinan koko on noin 2,5 miljardia euroa ja sen arvioidaan kasvavan pitkällä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000

Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000 Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000 Comptel Oyj:n kasvu jatkui voimakkaana 1-9/00 Liikevaihto kasvoi 60%, 256,7 (160,7) Mmk Liikevoitto kasvoi 94%, 99,4 (51,4) Mmk Tulos rahoituserien jälkeen kasvoi 93%,

Lisätiedot

11.10.2011 MS. Kirjastot.fi 2012

11.10.2011 MS. Kirjastot.fi 2012 11.10.2011 MS Kirjastot.fi 2012 2012 painopisteet 1. Nykyisten palveluiden kehittämisprosessien viimeistely, kehitteillä olevien palveluiden julkistaminen, panostus markkinointiin sekä tiiviimpään yhteistyöhön

Lisätiedot

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

ALUEARKKITEHTUURI WEB PALVELUITA KÄYTTÄEN. Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka niilo.saranummi@vtt.fi

ALUEARKKITEHTUURI WEB PALVELUITA KÄYTTÄEN. Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka niilo.saranummi@vtt.fi ALUEARKKITEHTUURI WEB PALVELUITA KÄYTTÄEN Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka niilo.saranummi@vtt.fi MISTÄ ALUETIETOJÄRJESTELMÄSSÄ ON KYSYMYS? Asiakkaan tietojen tulisi olla saatavissa vain niiden käyttöön,

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Esa Salminen esa@ac.tut.fi Jari Seppälä Puh. (03) 3115 2967, telefax (03) 3115 2340, jari.seppala@tut.fi Mikko Salmenperä Puh. (03) 3115 4203, telefax (03) 3115

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietoliikenteen trendit

Tietoliikenteen trendit Tietoliikenteen trendit 7.4.2008 Tommi Rinnemaa Market-Visio Oy Mistä murroksessa on kyse? Tietoliikennekehityksen tausta Toimittajakentän muutos Suurimmat sudenkuopat 2005 Konvergenssi etenee Toimittajayritysten

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

HS ipad kokemukset mitä seuraavaksi

HS ipad kokemukset mitä seuraavaksi HS ipad kokemukset mitä seuraavaksi 09.02.2011 Petteri Putkiranta kehitysjohtaja Helsingin Sanomat Helsingin Sanomien perustehtävä WAP Radio Helsinki Mobiili Musiikkilataamo Tarjoukset Oma Maailma Tekstitelevisio

Lisätiedot

Identiteettipohjaiset verkkoja tietoturvapalvelut

Identiteettipohjaiset verkkoja tietoturvapalvelut Identiteettipohjaiset verkkoja tietoturvapalvelut Timo Lohenoja Kouluttava konsultti Santa Monica Networks Oy 10 vuotta tietoliikennetekniikan moniosaajana Erityisosaaminen: Tietoturva, mobiiliteknologiat

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Johdanto. Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju

Johdanto. Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju Johdanto Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju Petri Vuorimaa 1 Mitä on multimedia? 1. Monta mediaa 2. Vuorovaikutus

Lisätiedot

9. Muunneltavuuden hallinta

9. Muunneltavuuden hallinta 9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

We deliver your content

We deliver your content We deliver your content Digita; Mobile TV 1 5.6.2008 Hannu Hannula 2 Digita on Suomen johtava langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen ja verkkoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 1 TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 14.1. 16.12.2011 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tervetuloa

Lisätiedot

puhelimeen? Sisältö 11.5.2010 10 vuotta puhetta milloin on näyttöjen aika? Mobile Contactless -pilotti Suomen Pankin Maksufoorumi 18.5.

puhelimeen? Sisältö 11.5.2010 10 vuotta puhetta milloin on näyttöjen aika? Mobile Contactless -pilotti Suomen Pankin Maksufoorumi 18.5. Siirtyykö maksukortti puhelimeen? Suomen Pankin Maksufoorumi 18.5.2010 Heikki Kapanen CEO Luottokunta Sisältö 10 vuotta puhetta milloin on näyttöjen aika? Mobile Contactless -pilotti Toistaiseksi merkittäviä

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C Clarke Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat? Internet

Lisätiedot

NFC muuttaa joukkoliikenteen maksamista ja informaatiota. Jukka Suikkanen Bonwal 21.3.2011

NFC muuttaa joukkoliikenteen maksamista ja informaatiota. Jukka Suikkanen Bonwal 21.3.2011 muuttaa joukkoliikenteen maksamista ja informaatiota Jukka Suikkanen Bonwal 21.3.2011 Card Emul. Peer to Peer Read/ Write Near Field Communication, Mitä on? Pohjautuu RFID teknologiaan ja standardiin Rajoitettu

Lisätiedot