Telematiikan esittely - kevät 2010
|
|
- Aarne Teemu Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula päivä Telematiikan esittely - kevät Johdanto Telematiikka LUT:ssa kurssin suorittaminen 2. Telematiikka, mitä se on? 3. Telematiikan rakennuskomponentit 4. Markkinat 5. Visiot ja kehitys 6. Tärkeimpiä määritelmiä ja lyhenteitä Maaliskuu Esa Kerttula
2 1. Johdanto 1.1 LUT / TITE:n antama opetus - LUT:n Teknistaloudellinen tiedekunta (Faculty of Technology Management) muodostuu kahdesta yksiköstä - Tuotantotalouden laitoksesta (Department of Industrial Management), ja - Tietotekniikan laitoksesta (TITE) (Department of Information Technology) - TITE on profiloitunut (laboratoriot) - konenäön ja hahmontunnistuksen, - ohjelmistotekniikan, ja - tietoliikenneohjelmistojen tutkimukseen, kuva 1 Maaliskuu Esa Kerttula
3 Kuva 1. TITE ja sen laboratoriot Maaliskuu Esa Kerttula
4 Tietotekniikan osaston opetus ja valmistuminen eri tehtäväalueille Konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio - Konenäkö - Digitaalinen kuvankäsittely (*) - Hahmontunnistus Ohjelmistotekniikan laboratorio - Ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen prosessi-innovaatiot ja testausmenetelmät - Arkkitehtuurin rooli järjestelmien kehittämisessä (*) - Järjestelmien ja sovellusten vaatimusmäärittely Tietoliikennetekniikan laitos - Tietoverkot (*) - Tietoliikenneohjelmistot - Tietoturva, yksityisyys ja luottamus (*) - Käyttäjälähtöisyyttä ja kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut (*) (*) suoraan telematiikkaan liittyvät alueet, muissa epäsuorasti Maaliskuu Esa Kerttula
5 Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio - Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio on perustettu vuonna Laboratorio tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta tutkimusalueillaan ja kouluttaa osaajia tietoliikennetekniikan toimialan tarpeisiin. Laboratoriolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto niin opetutuksen kuin tutkimuksen alueilla. - Laboratorio vastaa tietotekniikan koulutusohjelman seuraavista pääaineista: - Tietoliikenneohjelmistot - Informaatioverkostot Maaliskuu Esa Kerttula
6 - Laboratorion tutkimus keskittyy seuraaville aiheauleille: Tietoverkot ja niitä hyödyntävät sovellukset ja palvelut Tietoliikenneohjelmistot Tietoturva, yksityisyys ja luottamus Käyttäjälähtöisyyttä ja -kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut - Tietoliikenneohjelmistojen avulla toteutetaan tietoliikennelaitteiden yhteistoiminta määrittämällä laitteille yhteinen kieli protokolliin perustuen. - Rinnakkaislaskennassa tutkimuskohteena on toimintojen ajoitus ja kuormituksen tasaus laskentayksiköiden välillä. - Internet-tietoverkon palvelumallinnus tutkii mm. verkkomalleja (Web Services) palvelunlaatua (Quality of Service, QoS). Maaliskuu Esa Kerttula
7 - Kuvassa 2 on esitetty telematiikan toimintakehikko tietoyhteiskunta-, Internet- ja langaton viestintä/ mobile computing -näkökulmasta, ns. telematiikka-kolmio. - Telematiikan kurssit (peruskurssi (ei opeteta enää 2010), erikoiskurssi) kuuluvat tietoliikenneohjelmistot-laboratorion antamaan opetukseen. - Telematiikkaa varten on perustettu oma osa-aikainen professorin virka jo Virkaa on hoitanut Prof. Esa Kerttula. - Telematiikassa annetaan sekä opetusta että suoritetaan opinnäytteitä. Kurssimuotoista opetusta annetaan vuosittain 2 ov opetuksen painopistettä vuosittain tarpeiden mukaisesti vaihdellen. - Telematiikan erikoiskurssi (CT30A8201) luennoidaan joka toinen vuosi. Kurssit on järjestetty lukuvuoden 4. perioidilla. Maaliskuu Esa Kerttula
8 Telematiikan toimintakehikko Tietoyhteiskunta Internet Langaton viestintä/mobile computing Kuva 2. Telematiikka-kolmio Maaliskuu Esa Kerttula
9 1.2 Telematiikan opetus - Telematiikka on laajaa ja poikkitieteellistä viestintäsovellusten ja palvelujen, elektronisen kaupankäynnin ja tietoliikenteen ja osa-aluetta, mistä syystä siinä synnytetyistä ja pidetyistä erikoiskursseista on erotettu vuosien aikana useita kursseja sekä Multimedian, Internetin että Tietoturvan alueille. Kuvassa 3 on esitetty telematiikan peruskurssin ja erikoiskurssin suhde toisiinsa. - Telematiikan peruskurssi on ollut vaihtoehtoinen kurssi tietotekniikan opintosuunnilla ja pakollinen tuotantotalous/tietoliikennetekniikan opintosuunnalla. Erikoiskurssi on ollut syventävä opintojakso eri osastoilla. Maaliskuu Esa Kerttula
10 Sovellukset ja palvelut E-commerce Päätepalvelut (fax, , ) Richconferencing (video, VoIP, ) M 2 M Pääte ja access teknologiat PC, puhelin, PDA, TV, pelikonsoli, xyz Koodaus, kompressio, multimedia xdsl, 3G, WiMAX, DVB, MIPD, Symbian, Linux, Series80, Infrastruktuurit Televerkot, Internet, Tietoturva, AAA, privacy Älykortit, SIM, CF, SD, Tietovarannot ja sisällöt SQL, CORBA, Data mining Telematiikan peruskurssissa laajasti mutta kevyemmin eri alueita Telematiikan erikoiskurssissa syvennytään kulloinkin akuuttiin aiheeseen syvällisesti Kuva 3. Aikaisempien telematiikan perus- ja erikoiskurssien suhde toisiinsa ( ) Maaliskuu Esa Kerttula
11 2. Telematiikka, mitä se on? 2.1 Tietoliikenteen perus- ja lisäarvopalvelut - Telematiikka on laaja käsite. Se tarkastelee tietoliikennejärjestelmiä ja - palveluja sovellusten ja ihmisten ja yhteiskunnan suunnasta. - Telematiikka syntyi käsitteenä alunperin Ranskassa luvun alussa (téléinformatique), ja sillä tarkoitetaan tietojenkäsittelyjärjestelmien (laitteet, ohjelmistot) ja televiestinnän (verkot, palvelut) yhtymäkohtiin sijoittuvia uuden tyyppisiä lisäarvopalveluja (teknologiat, palvelut, liiketoiminta), kuvat 4, 5, 6 ja 7. - Telematiikan tiedonsiirto voi perustua joko puhelin (kiinteä, mobiili)-, Internet- ja data (kiinteä, wireless)-, sekä radio- tai TV-verkkoihin. - Telematiikka-sana on kuitenkin sen alkuperäisenä käsitteenä ja varsinkin käytännön puhekielessä jäänyt taka-alalle. Internet sen eri sovelluksineen ja ilmiöineen on tullut tilalle monella alalla. - Telematiikka on Euroopassa ja erityisesti Euroopan unionin hankkeissa saanut suuren poliittisen jalansijan ja telematiikan alla ollut ja on yhä useita suuria tutkimus- ja kehityshankkeita. Maaliskuu Esa Kerttula
12 Tekstitelematiikasta multimediaan ja sosiaaliseen mediaan: historiaa - nykytilanne - Alkuvaiheessa (n ) telematiikka oli data-ja tekstitelematiikkaa (telefax, teletex, videotex, on-line transaktiot, text-tv,...). Muutaman vuoden päästä ( ) viesteihin tuli mukaan myös grafiikka. Alkuvaiheen telemaattisista palveluista tärkeimpiä olivat telefax, TeleSampo (Suomessa, lakkautettu 2004) ja YLE:n Teksti-TV sekä yritysten sähköposti ja telematiikkaa sivuavana EDI (Electronic Data Interchange). Tämän jälkeen 80-luvun lopussa tulivat erilaiset automaattiset puhelinpalvelujärjestelmät ja puhepostipalvelut. - Telematiikan perusteknologia on edennyt sittemmin 90-luvulla data-, teksti- ja äänisisällöistä Internetiin ja edelleen kohti multimediaa ja nopeampia verkkoja ja mobiili-telematiikkaa. Multimedia-telematiikan pioneerituotteita ovat Internet ja sen eri palvelut etunenässä , ftp ja WWW. Myös multimediakonferenssit ja Internetin globaali elektroninen kaupan-käynti (electronic commerce) ovat jo arkipäivää. Kuva luvun uusia WWW-sovelluksia olivat hyvin nopeasti yleistyneet haku-, puhe- ja videopalvelut (tärkeimpinä Google, Yahoo, Skype, YouTube). - Viimeisimpänä telematiikka-alalle ovat tulleet lukuisat sosiaalisen median verkostot (kuten Wikipedia, Facebook, Flickr, Twitter, ). - Tietoturvan ja luottamuksen (trust) merkitys korostuu tietoyhteiskunnassa yhä enemmän. - Edellä kuvattu evoluutio on aiheuttanut uusien toimintatapojen ja liiketoimintamallien syntymisen tele- ja viestintäalalle. Tämä kehitys on vasta alkuvaiheessaan (tilanne 2010): FCM (Fixed Mobile Convergence), Video 2.0, Web 2.0, Telco 2.0. Kuva 5. Maaliskuu Esa Kerttula
13 Tietotekniikka Tietojenkäsittely Televiestintä Telematiikka Data, teksti Multimedia, video Puhe, ääni Grafiikka Internet Appliances Telepresence Etc Kuva 4. Telematiikan kehitys sen ensimmäisessä vaiheessa ( ) data- ja tekstipalveluista kohti multimediaa - ja edelleen kohti erilaisia kiinteiden ja mobiili verkkojen yhteisiä sovelluksia (fixed, wireless, mobile). Telematiikka voi näkyä käyttäjälle joko viestintä- tai tapahtumankäsittelypalveluna, riippuen siitä, kumpi sovelluksessa enemmän dominoi. Maaliskuu Esa Kerttula
14 Konvergenssit, uudet bisnesmallit Telematiikka Web 2.0 Telco 2.0 Televiestintä Video Tietojenkäsittely Messaging 2.0 FMC Puhe, ääni Grafiikka Data, teksti Web, Internet Appliances, Unified Messaging, Multimedia Kuva 5. Telematiikan kehitysjatkumo tietoyhteiskunnassa - osana laajempaa tele- ja viestintäpalvelujen ja -bisnesten kehitystä ja kehityspolkua verkko-, palvelu- ja teknologiakonvergenssien kautta kohti uusia tele- ja viestintäpalvelujen toiminta- ja bisnesmalleja Telco 2.0-konsepti. Maaliskuu Esa Kerttula
15 - Telematiikan monitorointi- ja tiedottamistarpeita palveleva Euroopan unionin ETHOS (European Telematics Horizontal Observatory Service) määrittelee telematiikan seuraavasti: Telematics is derived from the French word 'Telematique' and refers to the use of computers alongside telecommunications systems. As such, telematics ranges from all forms of dial-up service, through the Internet, and onto broadband applications such as Full Service Network. A more precise definition might relate to computer services offered from or through telecommunications systems. 2.2 Tietoyhteiskunta perustuu keskeisesti telematiikkaan - Telematiikka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Paitsi yritysten liiketoimiin, telematiikka tuo uusia mahdollisuuksia myös loppukäyttäjän elämään (etäopetus, etä- ja joustotyö, telelääkärit, liikenteen etävalvonta, pankit, kauppa, julkishallinnon asiointi, e-government,...). Tietoyhteiskunta perustuukin keskeisesti juuri telematiikkaan. - Ensimmäisiä telemaattisia VAN-palveluita (tietoverkkoja) olivat 80-luvun videotex, erilaiset sähköpostijärjestelmät (Telebox, Elisa, MailNet400, X.400) ja hakemistopalvelut (X.500). Maaliskuu Esa Kerttula
16 - Ensimmäisiä suomalaisia tietoverkkoja olivat TeleSampo ja Infotel (TeleSampo avattiin 1985, Infotel samoihin aikoihin, molemmat lakkautettu 2004 lopussa). - Kansainvälisistä tietoverkoista voidaan mainita muun muassa ranskalainen Minitel, American On-Line (AOL) ja Compuserve (fuusioitu) sekä luonnollisesti nykyisin dominoiva globaali Internet ja sen tuhannet palvelut ja sovellukset. - Telematiikkaa voidaan toteuttaa joko päätelaitteissa tai VAN-palveluna asiakasjärjestelmissä tai verkoissa. - Käytännössä telematiikkaa toteutetaan yhä enemmän Internetin ympärillä (esim. TeliaSoneran Plaza-, sekä mm. Elisan ja Saunalahden palvelut). - Nyttemmin puhutaan telematiikan eri osa-alueista, kuten liikenteen telematiikasta, terveydenhuollon telematiikasta, jne. Varsinkin liikenteen telematiikasta käytetään yhä yleisemmin pelkkää telematiikka-nimeä, varsinkin autoteollisuudessa ja liikenteen/ kuljetusten organisaatioissa ja hankkeissa. Ks. ohessa esimerkki liikenteen telematiikasta. Maaliskuu Esa Kerttula
17 Maaliskuu Esa Kerttula
18 Maaliskuu Esa Kerttula
19 3. Telematiikan rakennuskomponentit Telematiikka on hyvin laaja joukko erilaisia sovellus- ja verkkoteknologioita ja palveluja sekä sosiaalisia menettelytapoja (kuvat 6, 7, 8), joten myös sen konseptit ovat laajoja ja haasteellisia. Kuvissa 9 ja 10 on näkemys kotikäyttäjän telemaatiikkaympäristön kehityksestä. Kuluttajaa ympäröivän, ja koko ajan monipuolistuvan ja monimutkaisemman elektroniikan määrä lisääntyy nopealla tahdilla. Tämä aiheuttaa omat haasteensa telematiikan kehittämiselle. Telematiikkaan liittyy keskeisesti myös sosiaalinen ulottuvuus. Palvelujen tekninen käyttö ja tarpeet niin lapsuudesta vanhuuteen kuin erityisryhmilläkin (mm. näkövammaiset) erityisesti on otettava huomioon. Myös yhteiskunnallinen kehitys, mm. sosiaalisten medioiden kautta, vaikuttaa tekniseen kehitykseen (kuva 7a, b). Telematiikka on siten hyvin tärkeä ja keskeinen yhteiskunnallisen kehityksen työkalu. Huomattakoon, että telematiikassa ei kurssina käsitellä läheskään kaikkia yllä mainittuja kysymyksiä ja teknologioita, eikä yhteiskunnallisia haasteita. Niitä käsitellään ja opetetaan monin paikoin muissa tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn kursseissa. Maaliskuu Esa Kerttula
20 Personal telematic services, applications and technologies Telematic services and systems in Information Society Web, Internet , Fax Multimedia VoIP Telekonferences - government -traffic Streamed Video & Voice E-commerce IP-protocols Telematics in Information Security PKI Retrieval PSTN (ISDN) Mobile networks -GSM, GPRS - UMTS (3G, 3.5G, LTE) -4G Seamless handover between different networks - IEEE Privacy Trust PANs -Bluetooth Telematics in Telematics in Public Services Quality of Life Telematics Tree Open access Wide Area Ethernet -EFM - Metro Ethernet - remote learning - libraries, education - research networks - teleworking Triple play -networks - data (Internet) -voice (VoIP) -video (IPTV, VoD) Broadband -xdsl -cable -HomePNA -fiber Broadcast -DVB T,C -DVB-H Kuva 6. Telematiikka-puu - cities and rural areas - health care - aged and disabled people - environment Telematics in Social media - instant messaging (e.g. chat) - net video (e.g. Youtube) - social networks (e.g. Facebook, LinkedIn) - collaboration (e.g. Wikipedia) - MBWA - IEEE (WiMAX) wireless broadband (Flash-OFDM, cdma450) WLAN - IEEE a, b, g,, n -HiperLAN-2 Prof-Tel Oy Esa Kerttula Maaliskuu Esa Kerttula
21 Kuva 7a. Sosiaalisen median sektorit (2/2010) Lähde: Wikipedia Maaliskuu Esa Kerttula
22 Kuva 7b. Sosiaalista mediaa (2/2010) Lähde: Wikipedia Maaliskuu Esa Kerttula
23 Wired access Services and applications Wireless access ADSL / HDSL ADSL lite VDSL Others xdsl PSTN ISDN POTs Satellite UMTS (3G, HSPA) LTE IMT-2000 Cellular WLANs GSM, GPRS a, b, g,, n Hiperlan-2 DOGSIS FTTH FTTB FTTx Cable Fiber P2P copper P2P fiber P2MP PON EFM 80s.3ah DQDB Others IP-based core network RPR Others Kuva 8. Access-verkot WLLs Broadcasting DAB DVB-T/C DVB-H WMAN PANs WiMax (802.16) Bluetooth xmds Fixed 3G, WMAN Prof-Tel Oy Esa Kerttula Maaliskuu Esa Kerttula
24 WebTV Wireless Video Camera Wireless Media Adapter Wireless/ BB Network TiVo/DVRs Media Center PDA / Converged Wireless/Wi-Fi Cable TV or DBS Network Servers / Services FTTP, Cable, DSL, 802.xx IAD/eMTA MultiMedia Server STB / VoD/VCR/DVD TV / HDTV Cordless, Phones, Answering Digital Camera, Camcorder Integration Services Gaming (XBOX) Shell HomeGenie (Integrated Home Management System) Printer W/W Gateways PSTN / BB Network NIU(s) Modem Fire Wall Wi-Fi Access Point SIP Phone, VoD, Video Telephony Kuva 9. Uusi, entistä intuitiivisempi käyttäjäfiilis. nykyinen multimedian kotiympäristö Lähde: Alcatel-Lucent, 2007 Maaliskuu Esa Kerttula
25 Zone of control Extended services WebTV Wireless Video Camera Wireless Media Adapter Wireless/ BB Network TiVo/DVRs Media Center PDA / Converged Wireless/Wi-Fi Cable TV or DBS Network Servers / Services FTTP, Cable, DSL, 802.xx IAD/eMTA MultiMedia Server STB / VoD/VCR/DVD TV / HDTV Cordless, Phones, Answering Digital Camera, Camcorder Integration Services Gaming (XBOX) Shell HomeGenie (Integrated Home Management System) Printer W/W Gateways PSTN / BB Network NIU(s) Modem Fire Wall Wi-Fi Access Point SIP Phone, VoD, Video Telephony Kuva 10. Laajennetut tukiasemapalvelut kotona Maaliskuu Esa Kerttula
26 3.1 Standardit - Kuvassa 11 on kokoelma telematiikan ja tietoliikenteen standardointijärjestöjä ja foorumeita, ja kuvassa 12 std-organisaatioiden asemoituminen kiinteä verkko/internet mobiili vs. sisällöt verkko akselistossa ja tärkeyden mukaan. - Avointen järjestelmien ja tietopalveluiden, eli verkkopalveluista ja sovelluksista sekä valmistajista ja teknologioista riippumattomien järjestelmien keskeisiä rakennuskomponentteja ovat ISO:n ja ITU-T:n tietoliikennetuotteet ja OSI-tuotteet tasoilla 1-6, OSI-7 palvelut, tieto- ja dokumenttiarkkitehtuurit ((ODA), (SGML), HTML, XHTML, XML, WML), koodimerkistöt (Unicode, ), grafiikka- ja dokumenttistandardit, kuvan- ja äänenkoodauksen standardit (T.6, JPEG, JBIG, H.26x, H.32x, MPEG-1,-2,-4,-7,-21, MP3), EDI-standardit ja konseptit (EDIFACT, IOTP, OBI), hakemistostandardit (X.500, LDAP), uudet elektronisen kaupankäynnin OASIS standardit (mm. ebxml). Näiden lisäksi on mainittava IETF:n ja W3C:n kymmenet telematiikkastandardit (mm. SOAP). Aivan oma kokonaisuutensa on mobiilitelematiikan standardit, kuten 3GPP-, OMA (Open Mobile Alliance) ja MeT (Mobile electronic Transactions) standardit. - Lisäksi on mainittava avoimet käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot (UNIX, Windows, Symbian, Java, ActiveX,...). - Telematiikassa esiintyy paljon vierasperäisiä sanoja ja lyhenteitä. Tämä johtuu siitä, että telematiikka on koko tietoverkkoviestinnän ja sen sovellusalueiden toimialaa. Ks. lopussa kooste. Maaliskuu Esa Kerttula
27 Kuva 11. Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita Maaliskuu Esa Kerttula
28 Kuva 12. Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita eri merkityksin jaoteltuna Maaliskuu Esa Kerttula
29 3.2 Tietoturva ja verkkoluottamus - Telematiikassa tietoturva ja verkkoluottamus on hyvin keskeisellä sijalla. Tietoturva ja luottamuksellisuus perustuvat standardoituihin tuotteisiin (DES, AES, IDEA, RSA, PGP, SSL, SSH, S/MIME, IPsec, ). - Julkisen avaimen infrastruktuurilla (Public Key Infrastructure, PKI) ja siihen perustuvalla luotettavan kolmannen osapuolen konseptilla ja henkilön sähköi-sellä tunnistuksella (HST) ja digitaalisella allekirjoituksella tulee telematiikassa olemaan keskeinen rooli. - Autentikointi- ja auktorisointijärjestelmät ja palvelut teknologioineen (vanhat ja uudet) muodostavat keskeisen osat telematiikan tietoturvaa. Näitä ovat mm. PKI-teknologiaan perustuvat autentikointimenetelmät (mm. suomalainen HST) sekä uudet SSO (Single-Sign-On) teknologiat ja ratkaisut (Liberty Alliance, SAML, Microsoft Passport, ) ja X.509v4-standardin mukaiset PMI (Privilege Management Infrastructure) konseptit. - Lisäksi on mainittava akateemisella tasolla tutkittavat zero-knowledgeproof autentikointi- ja privacy-tekniikat. - Oma alueensa on Web Services (WS) konsepti ja sen palvelut ja siihen kuuluvana WS-Interoperability (WS-I) skenaario, missä rakennetaan uuden sukupolven Internet arkkitehtuuria ja sen tietoturvaa. Maaliskuu Esa Kerttula
30 3.3 Henkilön sähköinen tunnistaminen - Telematiikassa henkilöiden, palvelujen, sisältöjen, toisten osapuolien ja laitteiden tunnistaminen on kaiken A ja O. Seuraavassa käsitellään tätä vähän laajemmin Autentikointi-spektri - Teknologialla sinänsä (uudella ja vanhalla) ei ole (ainakaan periaatteessa) merkitystä henkilön tunnistamiseen. - Sen sijaan teknologialla on merkitystä tunnistamisen implementointiin ja käyttöön sekä autentikointiin (varmuus/luotettavuus). - Kysymys on kolmitasoisesta prosessista - sähköisen tunnuksen myöntäminen, - autentikointi (1- ja/tai 2-suuntainen), ja - turvallisen sovelluksen suorittaminen. - Nämä voivat olla toisistaan täysin riippumattomia prosesseja ja niillä voi olla omat arvoketjunsa - Jos turvataso edellyttää vahvaa tunnistamista ja autentikointia, sekä digitaalista allekirjoitusta kiistämättömyyden takaamiseksi, käytetään pääasiassa PKI-menetelmiä. - kryptotokenit (turvamodulit) ja päätelaitteet ovat keskeisessä asemassa henkilön sähköisessä tunnistamisessa ja digitaalisissa allekirjoituksissa. Maaliskuu Esa Kerttula
31 - sovelluksen tai palvelukonseptin hyväksymä autentikointi voi olla turvatasoltaan valintainen, kuten Visan 3-D Secure maksujärjestelmässä, ja se voi perustua - salasanaan, - symmetriseen ja asymmetriseen allekirjoitukseen, tai - biometriseen tunnistukseen riippuen riskihallinnasta, jo tehdyistä investoinneista, käyttötottumuksista ja kustannuksista. - Kuvassa 13 on erilaisia autentikointimenetelmiä, jotka tarjoavat eri tasoista luotettavuutta. - Kuvassa 14 on esimerkki erillisistä autentikointi- ja palvelukanavista. - Vaikka tässä tarkastellaankin pelkkää henkilön sähköistä tunnistamista ja digitaalista allekirjoitusta, koko turvasovellus tunnistamisesta sovelluksen suorittamiseen voi olla hyvin monimutkainen prosessi. Maaliskuu Esa Kerttula
32 Korkea luottamus Vahvat autentikointimenetelmät Autentikointipalvelut -SSO, Kerberos -MS password -Liberty -Tupas ID + biometriikka ja digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (software) HST-ID ID + salasanat ID + biometriikka ja salasanat Matala luottamus Anonyymi Heikot autentikointimenetelmät Secrets challenge-response tokens secret-key IDs (credentials, biometrics) public-key keyed-mac Kuva 13. Erilaisia autentikointimenetelmiä autentikointispektri Kolmas dimensio on turvapolitiikan määrittelemät vaatimukset Maaliskuu Esa Kerttula
33 Päätelaite Palveluntarjoja Ostoskanava -Java -WAP -SMS - ääni - Digi-TV Autentikointikanava -Java -WAP -SMS - ääni Maksukanava - Internet - suljetut verkot Tunnistuspalvelu - viranomainen (esim. VRK) - operaattori (PKI) -pankki (esim. Tupas) -luottolaitos - MS Passport.NET -palvelu - yrityksen sisäinen -muu Kuva 14. Tyypillinen esimerkki palvelu- ja autentikointikanavista esimerkkinä ostaminen ja maksaminen Maaliskuu Esa Kerttula
34 3.4 M-commerce -evoluutio Mobile Commerce (M-commerce) on tärkeimpiä telematiikan sovellusalueita. Seuraavassa on käsitelty sen skenaarioita muutamalla lauseella. M-commerce kehitys voidaan nähdä kolmen aallon evoluutiona (kuva 15) - ensimmäinen vaihe (noin ); yksinkertainen (toiminnoiltaan simple m-commerce) - GSM, SMS, SAT-pohjainen selain, DES, 3DES - sovellukset yksinkertaisia transaktiosovelluksia (maksaminen, ) - WAP tekniikan alkuaikaa - toinen vaihe (noin ); geneerinen m-security - toteutettu päästä-päähän tietoturva - SMS, GPRS, SWIM, WAP1.x WAP2.0 - digitaalisten allekirjoitusten kaupallisia pilotteja, HST (2005) - vahva autentikointi (PIN, biometrinen, PKI) - kolmas vaihe (2007-); rich media - mobiili PKI (mobiili HST) kaupalliseen käyttöön - turvalliset ja luotettavat sisällöt, copyright- ja mobile ID (portable) -ratkaisuja - horisontaalisesti multikanavaisia PKI-palveluja (kuva 14) - uutta teknologiaa, mm. Liberty Alliance, ID-roaming, - gateway-turvapalvelut kolmansiin osapuoliin - useita turvatokeneita (SIM, USIM, USB, Flash-kortti, RFID, NFC) -.. Maaliskuu Esa Kerttula
35 Rich media Penetration Simple Generic security - WAP 1.x - GPRS - MMS - mobile e-commerce - GSM - end-to-end security - SMS - mobile PKI - simple e-transactions - encryption - e-identity in open environments - WAP wireless PKI - rich networks - 3G - Bluetooth - digital TV - digital radio - WLAN - Internet - DRM - e-commerce - e-government,.. - generic security functionality E Kerttula 10/2002 Huom. Kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin 2000-luvun alussa luultiin, sen vuoksi kuvan vuosilukuja pitää siirtää pari vuotta eteenpäin (EK, 3/2007). Kuva 15. M-commerce -kehityksen kolme aaltoa Maaliskuu Esa Kerttula
36 3.4.1 Vertikaalinen evoluutio - kuvassa 16 on vastaavasti esitetty näkemys m-commerce (ja muiden on-line e- palvelujen) vertikaalisesta turvan ja luottamuksen syvyyden PKI-evoluutiosta autentikointi- ja autorisointipalveluista henkilökohtaisiin räätälöityihin turvasovelluksiin. - mm. autorisointipalvelut (yleiset, yrityksen ja organisaation sisäiset) voivat käyttää hyväkseen geneerisiä PMI-ratkaisuja (Privilege Management Infrastructure), jonka on määritellyt IETF. - tähän kehitykseen liittyvät oleellisena ns. attribuuttivarmenteet - henkilökohtaiset turva/luottamus palvelut kehittyvät bisnes-sovellusten kautta (mcrm, Mobile Customer Relation Management). Kännykkää tai PDA:ta tullaan jossakin vaiheessa käyttämään myös henkilökohtaisena turvallisena ja luotettavana access-tokenina (kuva 17) - local control - remote control Edellä mainittuun turva- ja luottamus-teemaan liittyy isona kysymyksenä privacy (yksityisyyden suoja). Privacy-problematiikka on laaja alua, siinä on kyse - anonymiteetistä (anonymity), esim. anonyymi asiointi (hyvin yleinen tapa) - jäljittelemättömyydestä (un-tracelable), esim. tietokannoissa - yhdistelemättömyydestä (un-linkable), esim. reitittimissä Maaliskuu Esa Kerttula
37 Customer value - Internet/mobile PKI - secret keys on SIM/ smartcard - ID certs - inflexible, hierarchical trust models - seamless wireless PKI - secret keys on SIM/USIM/ smartcard/other tamper-proof - cross-certification/credential models - end-to-end security - ID certs, attribute certs - ID-platforms in open environments - profiling - Internet/wireless PKI - localization - secret keys on SIM/ - private credentials WIM/ smartcard - etc - cross-certification - end-to-end security - ID certs - attribute certs Authorization Personalization Identification & Authentication Time & trust & privacy E Kerttula 10/2002 Kuva 16. M-commerce -tietoturvan vertikaaliset evoluutiovaiheet security value steps Maaliskuu Esa Kerttula
38 Bluetooth, WLAN Internet -yhteydet -WAP Java - sisällöt, esim. mp3-musiikki, MPEG 4 -video Henkilökohtainen turvatoken - mobiili ID -WPKI - koti- ja työavain WAP, Java GSM, GPRS, 3G Pankki ja ostokset - luottokortit, esim. EMV - rahakukkaro, esim. CEPS Paikallinen langaton access - Bluetooth, WLAN, IPSec - access control - mobiili kortinlukija SIM, WIM, USIM Kuva 17. Kännykkä henkilökohtaisena turva-tokenina Huom. Kuvan kännykkä (Nokia 3650) ei liity esitettyihin ominaisuuksiin Esa Kerttula 2004 Maaliskuu Esa Kerttula
39 3.5 Access- ja verkkopalvelut - Telematiikan verkkopalveluina käytetään tai tullaan käyttämään kaikkia yleisiä valintaisia verkkopalveluja, kuten puhelin- ja dataverkkoja (PSTN, ISDN, Internet,...) ja matkapuhelinverkkoja (GSM, HSCSD, GPRS, EDGE, UMTS, 3.5G, ) ja paikallisverkkoja (LAN, WLAN, Bluetooth, WiMax, MBWA (esim. Flash-OFDM), ), henkilökohtaisia langattomia lähiyteyksiä (mm. Bluetooth) sekä niiden Internet-protokollia ja kuvauskieliä (WAP, HTML, WML, XML, XHTML). Ks. kuva 8 edellä. Myös yritysverkkoja käytetään telemaattisten sovellusten viestintään (Intranet, Datanet,...). - Televerkoissa eletään siirtymäkautta kohti yleisiä lanka- ja langattomia IP-verkkoja, joissa voidaan siirtää jopa reaaliaikaisia videokuvia useiden satojen megabittien sekuntinopeudella. - Yksi päätrendeistä on VoIP (voice over IP), missä puhelinliikennettä pyritään siirtämään Internetissä. - Kuluttajille tarjotaan jo laajakaistaisia xdsl - ja kaapeli-tv-tekniikkaan perustuvia siirtopalveluja, jolloin esimerkiksi Internetistä saadaan puhelinverkon parikaapeleilla informaatiota jopa nopeuksilla Mbit/s (ADSL2+) ja myöhemmin jopa vieläkin nopeammin (VDSL2). Maaliskuu Esa Kerttula
40 - Seuraava kehitysaskel laajakaistassa on triple play konsepti, missä dataa (Internet), ääntä (VoIP) ja videoa (IPTV, VoD) saadaan ja siirretään samasta töpselistä. Triple play - verkot perustuvat yhä useammin kuitutekniikkaan. - Telematiikkaa rakennetaan paitsi kohdeviestinnän, myös joukkoviestinnän verkkohin, joista tärkeimmät tulevat olemaan digitaaliset televisioverkot (DVB-T, DVB-H), IP-TV sekä satelliittiyhteydet. - GPS-paikannusjärjestelmä on avainasemassa monessa telemaattisessa sovelluksessa. Laajasti tulkiten koko televiestintä voidaan jakaa puhelinpalveluihin, datasiirtoon (tiedonsiirtoon), ääni- ja video-ohjelmien siirtoon ja telematiikkaan. Telematiikka on myös vielä suhteellisen uusi käsite eikä se ole vakiintunut laajaan käyttöön. Tämäkin on omiaan vaikeuttamaan telematiikan termistön muotoutumista ja omaksumista. 3.6 Telematiikan päätelaitteet - Päätelaitteet ovat telematiikan avainkysysmys. Päätelaitteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa puhelimista ja mikroista televisioihin (HDTV, UDTV, ) ja erilaisiin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin saakka. Maaliskuu Esa Kerttula
41 3.6.1 Mobiili päätteet - Mobiilidatapäätteet (PDA:t ja palmtopit, kommunikaattorit, älypuhelimet, tabletit, ) muodostavat mobiilitelematiikan nopeasti kehittyvän kehitysaallon. Nopeudet yltävät tällä hetkellä (12/2009) HSPA-luokkaan (jopa 14 Mbit/s, downlink 1 ) ja video on koodattu MPEG4-tekniikalla. Lähitulevaisuudessa käytössä on HSPA+ (44 Mbits/s, DL) 1 - ja LTE-päätteitä (jopa 100 Mbit/s, DL) 1. - Mobiilipäätteissä käytetään erilaisia käyttöjärjestelmiä (Symbian, Mobile Windows) ja uusimpana iphone OS (Apple)-, Linux/Anroid (Google), Linux/Maemo (Nokia)). - Kuvassa 18 on joitakin uusimpia älykännyköitä ja muita mobiili telematiikan päätelaitteita ja kuvassa 19 niissä käytettyä tekniikkaa. - Älykortit (smartcards, SIM, USIM, flash-kortit (CF, MMC, SD, ), USBtokenit, tulevat yleistymään tilaaja- ja muun informaation tallennuksessa sekä erilaisissa tunnistuksen ja digitaalisen allekirjoituksen sovelluksissa (kuva 20). - Telematiikan kursseissa on käsitelty myös älykorttiteknologiaa lyhyesti. 1) Teoreettiset nimellisnopeudet Maaliskuu Esa Kerttula
42 Kuva 18. Uusimpia älykännyköitä (2/2010) ja muita telematiikan päätelaitteita Maaliskuu Esa Kerttula
43 Kuva 19. Erilaisilla käyttöjärjestelmillä varustettuja uusia mobiili multimediapäätteitä ja niissä käytettyä tekniikkaa. Lähde: A-look-at-the-iPads-competition-by-operating-system/ Maaliskuu Esa Kerttula
44 Kommunikaattori PDA, Pocket PC Kännykkä Digikamera Digivideo Laptop MMC/SD/MS -kortti USB-token Kuvapankki Tulostin Digibox Tunniste, security WLAN Bluetooth Verkkokortti Kellopääte Musiikki, MP3 Digiradio Kuva 20. Flash-komponenttien (muistit, autentikointi) käyttö erilaisissa telemaattisissa sovelluksissa Maaliskuu Esa Kerttula
45 3.6.2 Sähköinen kirja - Sähköistä kirjaa on yritetty tuoda markkinoille jo moneen kertaan ja pitkään. Tällä hetkellä ( ) se näyttää onnistuvan teknologian kehityksen myötä. Vaikka paperille painettu kirja on käytettävyydeltään omaa luokkaansa ja paperikirja on heti käyttövalmis, sähköinen lukulaite tarjoaa silti ylivoimaisia etuja. - Sähköiseen kirjaan mahtuu helposti koko kirjasto. Esimerkiksi sähköisen kirjan uranuurtaja Kindleen sopii talteen yli 1500 kirjaa (kuva 21). Lisäksi bittimuotoisia kirjoja on mahdollista ostaa netin välityksellä heti niiden ilmestyttyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Amazonin Kindle-lukulaite että nettipalvelu ovat saavuttaneet miljoonia lukijoita (2009 loppu). - Amazonin Kindle-sivuilta löytyy yli kirjaa eri kirjallisuuden aloilta (tilanne 12/2009), ja suurin osa niistä on ladattavissa myös Euroopassa käytettävään Kindleen (jos tekijänoikeudet ovat kunnossa). Tekijäoikeusongelmat ovat selkeästi Kindlen leviämisen esteenä. - Amazon Kindle 2 on vasta alkusoittoa sähköisessä kirjakaupassa. Kun riittävä kiinnostus on saatu aikaiseksi, alkaa erilaisia lukulaitemalleja ilmestyä kiihtyvällä tahdilla. Sähköinen lukulaite on kuitenkin pelkkä alusta, ja suurinta kehitystä uusien bisnesmallien myötä onkin odotettavissa nettipalveluiden eli kirjakustantajien parissa. Maaliskuu Esa Kerttula
Telematiikan esittely - kevät 2007
Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula 10.3.2007 Telematiikan esittely - kevät 2007 1. Johdanto 2. Telematiikka, mitä se on? 3. Telematiikka- kurssien tavoitteet ja kurssin
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY
T304/A01/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address
LisätiedotKaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
LisätiedotDigitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut
Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa
LisätiedotProf-Tel Oy. Prof-Tel Oy on Esa Kerttulan perustama (1991) ja omistama liikkeenjohdon konsultointiyhtiö
Esa Kerttula, Dr. Prof-Tel Oy 21.0.2017 Prof-Tel Oy Prof-Tel Oy on Esa Kerttulan perustama (1991) ja omistama liikkeenjohdon konsultointiyhtiö Esa Kerttulalla on yli 40 vuoden kokemus tietoliikenteen ja
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotTURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö
TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuuri. Verkotettu multimedia. Multimedian vaikutukset. Mediavirtojen puskurointi. Ohjelmointi. Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri
Ohjelmistoarkkitehtuuri Verkotettu multimedia Käyttöliittymä Middleware Tietoliikenne 1 2 Multimedian vaikutukset Mediavirtojen puskurointi 3 4 Ohjelmointi Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri 5 6 WWW-arkkitehtuuri
LisätiedotWeb-palveluiden toteutus älykortille
älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos
LisätiedotVerkottunut suunnittelu
Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset
LisätiedotTutkimus web-palveluista (1996) http://www.trouble.org/survey/
Tietoturva Internet kaupankäynnissä E-Commerce for Extended Enterprise 29.4.98 Jari Pirhonen (Jari.Pirhonen@atbusiness.com) AtBusiness Communications Oy http://www.atbusiness.com Tutkimus web-palveluista
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-26.002 Johdatus
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus
LisätiedotIP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman
IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden
Lisätiedot!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$
Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite
LisätiedotVarmenteet mobiilimaailmassa
1 Prof-Tel Oy HST-ryhmän seminaari - Turvallisten tunnistamispalveluiden rakentaminen 2.12.2003 Marina Congress Center Varmenteet mobiilimaailmassa Esa Kerttula, TkT Prof-Tel Oy esa.kerttula@proftel.fi
LisätiedotAutomaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat
Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite
Lisätiedotin condition monitoring
Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä
LisätiedotLangattoman kotiverkon mahdollisuudet
Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/M02/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000 Uudet langattomat tekniikat professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknilnen korkeakoulu
LisätiedotTelkkari tulee kännykkään. PacketVideo Finland Jarno Kallio
Telkkari tulee kännykkään PacketVideo Finland Jarno Kallio PacketVideo Perustettu 1998 Ensimmäinen yhtiö joka pisti videon pyörimään matkapuhelimessa! Ohjelmistoja käytetään yli sadassa miljoonassa mobiililaitteessa
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/M03/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.
T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287
LisätiedotTeknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA
Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset
LisätiedotVIRVE-päivä 2011. Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto
VIRVE-päivä 2011 Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto 1.3.2011 Viranomaisten tarvitsemat palvelut Luotettava ja varma puheviestintä
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola
M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland
LisätiedotSuccess Factors of the Finnish Mobile Services Market
Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi
LisätiedotT Multimediatekniikka
T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen
LisätiedotHOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotHSMT J2EE & EJB & SOAP &...
HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotLiiketoiminta verkkoympäristössä
Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkina Liiketoimintamallit Caset Amazon,
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotTKK 100 vuotta -merkki
TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä
LisätiedotMitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille
KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut
LisätiedotSOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma
SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri
LisätiedotVarmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015
Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä
LisätiedotDVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta
DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin
LisätiedotITKE54 Kehittämismenetelmät ja arkkitehtuurit liiketoiminnassa. ITK E54 v. 2004
ITKE54 Kehittämismenetelmät ja arkkitehtuurit liiketoiminnassa Jukka Heikkilä Ville Seppänen Elektroninen liiketoiminta Tietojenkäsittelytieteiden laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto
LisätiedotKäyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot
Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana Internet Expo 2000 24.8.2000 Jari Pirhonen Konsultti, CISSP AtBusiness Communications Oyj www.atbusiness.com Copyright 2000 AtBusiness Communications Oyj /
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotHITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT
Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/M05/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ETTEPLAN EMBEDDED FINLAND OY, TESTILABORATORIO ETTEPLAN EMBEDDED FINLAND OY, TEST LABORATORY
LisätiedotLuovu ja luo uutta, uskalla uskaltaa
Luovu ja luo uutta, uskalla uskaltaa 165 95 58 Innovaatiot Luonto Yrittäjyys Heppalääkäri Trapetsitaiteilija Sotilaspappi Eläinlääkärin avustaja. Vaatemyyjä. Rotaatiopainaja. Paperikemian tutkija. Kansainvälisten
LisätiedotLiiketoiminta verkkoympäristössä
Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkinatilastoja Liiketoimintamallit Caset
LisätiedotIPv6 ja Esineiden Internet
IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions
LisätiedotSUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014
SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average
LisätiedotF-SECURE TOTAL. Pysy turvassa verkossa. Suojaa yksityisyytesi. Tietoturva ja VPN kaikille laitteille. f-secure.com/total
F-SECURE TOTAL Tietoturva ja VPN kaikille laitteille Pysy turvassa verkossa. Suojaa yksityisyytesi. Kaksi vahvaa ratkaisua samassa paketissa: luokkansa paras Internet-tietoturva eli F-Secure SAFE ja online-tietosuoja
LisätiedotSecurity server v6 installation requirements
CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes
LisätiedotDigitaalinen Televisio
Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital
LisätiedotLiiketoiminta verkkoympäristössä
Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkina Liiketoimintamallit
LisätiedotOhjelmistopohjainen puhelinviestintä. Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com
Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com Puheviestinnän evoluutio 1837 1876 1984 2007 Communicator Attendant Soittojen hallintakonsoli Esim. asiakaspalvelun
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotHelpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj
SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj ~ (operatiiviset-/tiedonjakelu-/si~llönhallinta~velluk~et)
LisätiedotSmart cities - nyt ja huomenna
Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan
LisätiedotMultimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset
LisätiedotFPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi
FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin
LisätiedotSMART BUSINESS ARCHITECTURE
SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.
LisätiedotNeoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.
Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä
LisätiedotMediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset
LisätiedotSeutuverkkoseminaari 23.4.2015. Jarmo Matilainen
Näkemys kiinteän verkon tulevaisuudesta Seutuverkkoseminaari 23.4.2015 Jarmo Matilainen 1 Finnetistä Finnet-liitto on vuonna 1921 perustettu alueellisten ICT-yhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin -
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotDigitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services
Digitalisaatio oppimisen maailmassa Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services Oppimisen trendit ja ajurit Teknologia on muuttamassa oppimista 50Mrd Arvioitu lukumäärä verkkoon yhdistetyistä laitteista
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotPKI- ja hakemistotarpeet pacsissa
PKI- ja hakemistotarpeet pacsissa keskitetty käyttäjähallinta käyttäjän vahva tunnistaminen 1. klusterissa 2. klusterin ulkopuolella kliinikot: vanhat web-serverit, kliinikkotyöasemat tutkijat 3. etäkäytössä
LisätiedotAalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo
Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen
LisätiedotTW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta
TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2002
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotDAISY. Esteetöntä julkaisua
DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit
LisätiedotMultimediajärjestelmät
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Petri Vuorimaa 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit:
LisätiedotAtostek. KanTa-konseptin tuotteistaminen ja vienti ulkomaille
Atostek KanTa-konseptin tuotteistaminen ja vienti ulkomaille 10.3.2017 Atostek CONFIDENTIAL Atostek - Company Facts Atostek Ltd. founded in 1999 56 employees mainly at Master level AAA credit rating since
LisätiedotScanfil Kannattavaa kasvua
Scanfil Kannattavaa kasvua CEO Petteri Jokitalo 30.11 2017 scanfil.com Missio Scanfil Scanfil auttaa asiakkaitaan menestymään tarjoamalla tehokkaita ja innovatiivisiä ratkaisuja tuotteen valmistamiseksi
LisätiedotTSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology
TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen
LisätiedotPerusoikeusbarometri. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Perusoikeusbarometri Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Taustaa FRA toteuttaa vuoden aikana 2018 Fundamental Rights Survey-tutkimuksen Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa valmisteltiin
LisätiedotJuha Peltomäki JAMK/Teknologia
Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Web vuonna 2009 Web on nyt n. 18 vuotta vanha ilmiö Muistatteko Internet-kuplan vuonna 2000? Internetin kaupallistuminen käynnistyi vuonna 1996 (ebay ja Amazon) Amazon saavutti
LisätiedotLyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila
Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *
Lisätiedot11.10.2011 MS. Kirjastot.fi 2012
11.10.2011 MS Kirjastot.fi 2012 2012 painopisteet 1. Nykyisten palveluiden kehittämisprosessien viimeistely, kehitteillä olevien palveluiden julkistaminen, panostus markkinointiin sekä tiiviimpään yhteistyöhön
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotSecurity server v6 installation requirements
CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents
LisätiedotMobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI)
Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Prof. Petri Pulli Tietojenkäsittelytieteiden laitos Infotech Oulu University of Oulu 1 Mobiilialueen tutkimuksen valmistelu
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotOsavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000
Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000 Comptel Oyj:n kasvu jatkui voimakkaana 1-9/00 Liikevaihto kasvoi 60%, 256,7 (160,7) Mmk Liikevoitto kasvoi 94%, 99,4 (51,4) Mmk Tulos rahoituserien jälkeen kasvoi 93%,
LisätiedotKestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10
Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus
LisätiedotHelsinki Metropolitan Area Council
Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:
LisätiedotErikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto
Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston
LisätiedotTIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä
ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?
LisätiedotSähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät
Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA
LisätiedotInternet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen
Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close
LisätiedotAgora Center - Monitieteiset projektit
Agora Center - Monitieteiset projektit Prof. Pasi Tyrväinen Agora Center Jyväskylän yliopisto 22.2.2018 Jyväskylän yliopisto 15 000 opiskelijaa kokonaisrahoitus 211 milj. euroa 152-vuotinen (Seminaari
LisätiedotJulkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi
Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login
Lisätiedot