Telematiikan esittely - kevät 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Telematiikan esittely - kevät 2010"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto TITE Telematiikka Prof. Esa Kerttula päivä Telematiikan esittely - kevät Johdanto Telematiikka LUT:ssa kurssin suorittaminen 2. Telematiikka, mitä se on? 3. Telematiikan rakennuskomponentit 4. Markkinat 5. Visiot ja kehitys 6. Tärkeimpiä määritelmiä ja lyhenteitä Maaliskuu Esa Kerttula

2 1. Johdanto 1.1 LUT / TITE:n antama opetus - LUT:n Teknistaloudellinen tiedekunta (Faculty of Technology Management) muodostuu kahdesta yksiköstä - Tuotantotalouden laitoksesta (Department of Industrial Management), ja - Tietotekniikan laitoksesta (TITE) (Department of Information Technology) - TITE on profiloitunut (laboratoriot) - konenäön ja hahmontunnistuksen, - ohjelmistotekniikan, ja - tietoliikenneohjelmistojen tutkimukseen, kuva 1 Maaliskuu Esa Kerttula

3 Kuva 1. TITE ja sen laboratoriot Maaliskuu Esa Kerttula

4 Tietotekniikan osaston opetus ja valmistuminen eri tehtäväalueille Konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio - Konenäkö - Digitaalinen kuvankäsittely (*) - Hahmontunnistus Ohjelmistotekniikan laboratorio - Ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen prosessi-innovaatiot ja testausmenetelmät - Arkkitehtuurin rooli järjestelmien kehittämisessä (*) - Järjestelmien ja sovellusten vaatimusmäärittely Tietoliikennetekniikan laitos - Tietoverkot (*) - Tietoliikenneohjelmistot - Tietoturva, yksityisyys ja luottamus (*) - Käyttäjälähtöisyyttä ja kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut (*) (*) suoraan telematiikkaan liittyvät alueet, muissa epäsuorasti Maaliskuu Esa Kerttula

5 Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio - Tietoliikenneohjelmistojen laboratorio on perustettu vuonna Laboratorio tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta tutkimusalueillaan ja kouluttaa osaajia tietoliikennetekniikan toimialan tarpeisiin. Laboratoriolla on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto niin opetutuksen kuin tutkimuksen alueilla. - Laboratorio vastaa tietotekniikan koulutusohjelman seuraavista pääaineista: - Tietoliikenneohjelmistot - Informaatioverkostot Maaliskuu Esa Kerttula

6 - Laboratorion tutkimus keskittyy seuraaville aiheauleille: Tietoverkot ja niitä hyödyntävät sovellukset ja palvelut Tietoliikenneohjelmistot Tietoturva, yksityisyys ja luottamus Käyttäjälähtöisyyttä ja -kokemusta korostavat ohjelmistopohjaiset ratkaisut - Tietoliikenneohjelmistojen avulla toteutetaan tietoliikennelaitteiden yhteistoiminta määrittämällä laitteille yhteinen kieli protokolliin perustuen. - Rinnakkaislaskennassa tutkimuskohteena on toimintojen ajoitus ja kuormituksen tasaus laskentayksiköiden välillä. - Internet-tietoverkon palvelumallinnus tutkii mm. verkkomalleja (Web Services) palvelunlaatua (Quality of Service, QoS). Maaliskuu Esa Kerttula

7 - Kuvassa 2 on esitetty telematiikan toimintakehikko tietoyhteiskunta-, Internet- ja langaton viestintä/ mobile computing -näkökulmasta, ns. telematiikka-kolmio. - Telematiikan kurssit (peruskurssi (ei opeteta enää 2010), erikoiskurssi) kuuluvat tietoliikenneohjelmistot-laboratorion antamaan opetukseen. - Telematiikkaa varten on perustettu oma osa-aikainen professorin virka jo Virkaa on hoitanut Prof. Esa Kerttula. - Telematiikassa annetaan sekä opetusta että suoritetaan opinnäytteitä. Kurssimuotoista opetusta annetaan vuosittain 2 ov opetuksen painopistettä vuosittain tarpeiden mukaisesti vaihdellen. - Telematiikan erikoiskurssi (CT30A8201) luennoidaan joka toinen vuosi. Kurssit on järjestetty lukuvuoden 4. perioidilla. Maaliskuu Esa Kerttula

8 Telematiikan toimintakehikko Tietoyhteiskunta Internet Langaton viestintä/mobile computing Kuva 2. Telematiikka-kolmio Maaliskuu Esa Kerttula

9 1.2 Telematiikan opetus - Telematiikka on laajaa ja poikkitieteellistä viestintäsovellusten ja palvelujen, elektronisen kaupankäynnin ja tietoliikenteen ja osa-aluetta, mistä syystä siinä synnytetyistä ja pidetyistä erikoiskursseista on erotettu vuosien aikana useita kursseja sekä Multimedian, Internetin että Tietoturvan alueille. Kuvassa 3 on esitetty telematiikan peruskurssin ja erikoiskurssin suhde toisiinsa. - Telematiikan peruskurssi on ollut vaihtoehtoinen kurssi tietotekniikan opintosuunnilla ja pakollinen tuotantotalous/tietoliikennetekniikan opintosuunnalla. Erikoiskurssi on ollut syventävä opintojakso eri osastoilla. Maaliskuu Esa Kerttula

10 Sovellukset ja palvelut E-commerce Päätepalvelut (fax, , ) Richconferencing (video, VoIP, ) M 2 M Pääte ja access teknologiat PC, puhelin, PDA, TV, pelikonsoli, xyz Koodaus, kompressio, multimedia xdsl, 3G, WiMAX, DVB, MIPD, Symbian, Linux, Series80, Infrastruktuurit Televerkot, Internet, Tietoturva, AAA, privacy Älykortit, SIM, CF, SD, Tietovarannot ja sisällöt SQL, CORBA, Data mining Telematiikan peruskurssissa laajasti mutta kevyemmin eri alueita Telematiikan erikoiskurssissa syvennytään kulloinkin akuuttiin aiheeseen syvällisesti Kuva 3. Aikaisempien telematiikan perus- ja erikoiskurssien suhde toisiinsa ( ) Maaliskuu Esa Kerttula

11 2. Telematiikka, mitä se on? 2.1 Tietoliikenteen perus- ja lisäarvopalvelut - Telematiikka on laaja käsite. Se tarkastelee tietoliikennejärjestelmiä ja - palveluja sovellusten ja ihmisten ja yhteiskunnan suunnasta. - Telematiikka syntyi käsitteenä alunperin Ranskassa luvun alussa (téléinformatique), ja sillä tarkoitetaan tietojenkäsittelyjärjestelmien (laitteet, ohjelmistot) ja televiestinnän (verkot, palvelut) yhtymäkohtiin sijoittuvia uuden tyyppisiä lisäarvopalveluja (teknologiat, palvelut, liiketoiminta), kuvat 4, 5, 6 ja 7. - Telematiikan tiedonsiirto voi perustua joko puhelin (kiinteä, mobiili)-, Internet- ja data (kiinteä, wireless)-, sekä radio- tai TV-verkkoihin. - Telematiikka-sana on kuitenkin sen alkuperäisenä käsitteenä ja varsinkin käytännön puhekielessä jäänyt taka-alalle. Internet sen eri sovelluksineen ja ilmiöineen on tullut tilalle monella alalla. - Telematiikka on Euroopassa ja erityisesti Euroopan unionin hankkeissa saanut suuren poliittisen jalansijan ja telematiikan alla ollut ja on yhä useita suuria tutkimus- ja kehityshankkeita. Maaliskuu Esa Kerttula

12 Tekstitelematiikasta multimediaan ja sosiaaliseen mediaan: historiaa - nykytilanne - Alkuvaiheessa (n ) telematiikka oli data-ja tekstitelematiikkaa (telefax, teletex, videotex, on-line transaktiot, text-tv,...). Muutaman vuoden päästä ( ) viesteihin tuli mukaan myös grafiikka. Alkuvaiheen telemaattisista palveluista tärkeimpiä olivat telefax, TeleSampo (Suomessa, lakkautettu 2004) ja YLE:n Teksti-TV sekä yritysten sähköposti ja telematiikkaa sivuavana EDI (Electronic Data Interchange). Tämän jälkeen 80-luvun lopussa tulivat erilaiset automaattiset puhelinpalvelujärjestelmät ja puhepostipalvelut. - Telematiikan perusteknologia on edennyt sittemmin 90-luvulla data-, teksti- ja äänisisällöistä Internetiin ja edelleen kohti multimediaa ja nopeampia verkkoja ja mobiili-telematiikkaa. Multimedia-telematiikan pioneerituotteita ovat Internet ja sen eri palvelut etunenässä , ftp ja WWW. Myös multimediakonferenssit ja Internetin globaali elektroninen kaupan-käynti (electronic commerce) ovat jo arkipäivää. Kuva luvun uusia WWW-sovelluksia olivat hyvin nopeasti yleistyneet haku-, puhe- ja videopalvelut (tärkeimpinä Google, Yahoo, Skype, YouTube). - Viimeisimpänä telematiikka-alalle ovat tulleet lukuisat sosiaalisen median verkostot (kuten Wikipedia, Facebook, Flickr, Twitter, ). - Tietoturvan ja luottamuksen (trust) merkitys korostuu tietoyhteiskunnassa yhä enemmän. - Edellä kuvattu evoluutio on aiheuttanut uusien toimintatapojen ja liiketoimintamallien syntymisen tele- ja viestintäalalle. Tämä kehitys on vasta alkuvaiheessaan (tilanne 2010): FCM (Fixed Mobile Convergence), Video 2.0, Web 2.0, Telco 2.0. Kuva 5. Maaliskuu Esa Kerttula

13 Tietotekniikka Tietojenkäsittely Televiestintä Telematiikka Data, teksti Multimedia, video Puhe, ääni Grafiikka Internet Appliances Telepresence Etc Kuva 4. Telematiikan kehitys sen ensimmäisessä vaiheessa ( ) data- ja tekstipalveluista kohti multimediaa - ja edelleen kohti erilaisia kiinteiden ja mobiili verkkojen yhteisiä sovelluksia (fixed, wireless, mobile). Telematiikka voi näkyä käyttäjälle joko viestintä- tai tapahtumankäsittelypalveluna, riippuen siitä, kumpi sovelluksessa enemmän dominoi. Maaliskuu Esa Kerttula

14 Konvergenssit, uudet bisnesmallit Telematiikka Web 2.0 Telco 2.0 Televiestintä Video Tietojenkäsittely Messaging 2.0 FMC Puhe, ääni Grafiikka Data, teksti Web, Internet Appliances, Unified Messaging, Multimedia Kuva 5. Telematiikan kehitysjatkumo tietoyhteiskunnassa - osana laajempaa tele- ja viestintäpalvelujen ja -bisnesten kehitystä ja kehityspolkua verkko-, palvelu- ja teknologiakonvergenssien kautta kohti uusia tele- ja viestintäpalvelujen toiminta- ja bisnesmalleja Telco 2.0-konsepti. Maaliskuu Esa Kerttula

15 - Telematiikan monitorointi- ja tiedottamistarpeita palveleva Euroopan unionin ETHOS (European Telematics Horizontal Observatory Service) määrittelee telematiikan seuraavasti: Telematics is derived from the French word 'Telematique' and refers to the use of computers alongside telecommunications systems. As such, telematics ranges from all forms of dial-up service, through the Internet, and onto broadband applications such as Full Service Network. A more precise definition might relate to computer services offered from or through telecommunications systems. 2.2 Tietoyhteiskunta perustuu keskeisesti telematiikkaan - Telematiikka näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Paitsi yritysten liiketoimiin, telematiikka tuo uusia mahdollisuuksia myös loppukäyttäjän elämään (etäopetus, etä- ja joustotyö, telelääkärit, liikenteen etävalvonta, pankit, kauppa, julkishallinnon asiointi, e-government,...). Tietoyhteiskunta perustuukin keskeisesti juuri telematiikkaan. - Ensimmäisiä telemaattisia VAN-palveluita (tietoverkkoja) olivat 80-luvun videotex, erilaiset sähköpostijärjestelmät (Telebox, Elisa, MailNet400, X.400) ja hakemistopalvelut (X.500). Maaliskuu Esa Kerttula

16 - Ensimmäisiä suomalaisia tietoverkkoja olivat TeleSampo ja Infotel (TeleSampo avattiin 1985, Infotel samoihin aikoihin, molemmat lakkautettu 2004 lopussa). - Kansainvälisistä tietoverkoista voidaan mainita muun muassa ranskalainen Minitel, American On-Line (AOL) ja Compuserve (fuusioitu) sekä luonnollisesti nykyisin dominoiva globaali Internet ja sen tuhannet palvelut ja sovellukset. - Telematiikkaa voidaan toteuttaa joko päätelaitteissa tai VAN-palveluna asiakasjärjestelmissä tai verkoissa. - Käytännössä telematiikkaa toteutetaan yhä enemmän Internetin ympärillä (esim. TeliaSoneran Plaza-, sekä mm. Elisan ja Saunalahden palvelut). - Nyttemmin puhutaan telematiikan eri osa-alueista, kuten liikenteen telematiikasta, terveydenhuollon telematiikasta, jne. Varsinkin liikenteen telematiikasta käytetään yhä yleisemmin pelkkää telematiikka-nimeä, varsinkin autoteollisuudessa ja liikenteen/ kuljetusten organisaatioissa ja hankkeissa. Ks. ohessa esimerkki liikenteen telematiikasta. Maaliskuu Esa Kerttula

17 Maaliskuu Esa Kerttula

18 Maaliskuu Esa Kerttula

19 3. Telematiikan rakennuskomponentit Telematiikka on hyvin laaja joukko erilaisia sovellus- ja verkkoteknologioita ja palveluja sekä sosiaalisia menettelytapoja (kuvat 6, 7, 8), joten myös sen konseptit ovat laajoja ja haasteellisia. Kuvissa 9 ja 10 on näkemys kotikäyttäjän telemaatiikkaympäristön kehityksestä. Kuluttajaa ympäröivän, ja koko ajan monipuolistuvan ja monimutkaisemman elektroniikan määrä lisääntyy nopealla tahdilla. Tämä aiheuttaa omat haasteensa telematiikan kehittämiselle. Telematiikkaan liittyy keskeisesti myös sosiaalinen ulottuvuus. Palvelujen tekninen käyttö ja tarpeet niin lapsuudesta vanhuuteen kuin erityisryhmilläkin (mm. näkövammaiset) erityisesti on otettava huomioon. Myös yhteiskunnallinen kehitys, mm. sosiaalisten medioiden kautta, vaikuttaa tekniseen kehitykseen (kuva 7a, b). Telematiikka on siten hyvin tärkeä ja keskeinen yhteiskunnallisen kehityksen työkalu. Huomattakoon, että telematiikassa ei kurssina käsitellä läheskään kaikkia yllä mainittuja kysymyksiä ja teknologioita, eikä yhteiskunnallisia haasteita. Niitä käsitellään ja opetetaan monin paikoin muissa tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn kursseissa. Maaliskuu Esa Kerttula

20 Personal telematic services, applications and technologies Telematic services and systems in Information Society Web, Internet , Fax Multimedia VoIP Telekonferences - government -traffic Streamed Video & Voice E-commerce IP-protocols Telematics in Information Security PKI Retrieval PSTN (ISDN) Mobile networks -GSM, GPRS - UMTS (3G, 3.5G, LTE) -4G Seamless handover between different networks - IEEE Privacy Trust PANs -Bluetooth Telematics in Telematics in Public Services Quality of Life Telematics Tree Open access Wide Area Ethernet -EFM - Metro Ethernet - remote learning - libraries, education - research networks - teleworking Triple play -networks - data (Internet) -voice (VoIP) -video (IPTV, VoD) Broadband -xdsl -cable -HomePNA -fiber Broadcast -DVB T,C -DVB-H Kuva 6. Telematiikka-puu - cities and rural areas - health care - aged and disabled people - environment Telematics in Social media - instant messaging (e.g. chat) - net video (e.g. Youtube) - social networks (e.g. Facebook, LinkedIn) - collaboration (e.g. Wikipedia) - MBWA - IEEE (WiMAX) wireless broadband (Flash-OFDM, cdma450) WLAN - IEEE a, b, g,, n -HiperLAN-2 Prof-Tel Oy Esa Kerttula Maaliskuu Esa Kerttula

21 Kuva 7a. Sosiaalisen median sektorit (2/2010) Lähde: Wikipedia Maaliskuu Esa Kerttula

22 Kuva 7b. Sosiaalista mediaa (2/2010) Lähde: Wikipedia Maaliskuu Esa Kerttula

23 Wired access Services and applications Wireless access ADSL / HDSL ADSL lite VDSL Others xdsl PSTN ISDN POTs Satellite UMTS (3G, HSPA) LTE IMT-2000 Cellular WLANs GSM, GPRS a, b, g,, n Hiperlan-2 DOGSIS FTTH FTTB FTTx Cable Fiber P2P copper P2P fiber P2MP PON EFM 80s.3ah DQDB Others IP-based core network RPR Others Kuva 8. Access-verkot WLLs Broadcasting DAB DVB-T/C DVB-H WMAN PANs WiMax (802.16) Bluetooth xmds Fixed 3G, WMAN Prof-Tel Oy Esa Kerttula Maaliskuu Esa Kerttula

24 WebTV Wireless Video Camera Wireless Media Adapter Wireless/ BB Network TiVo/DVRs Media Center PDA / Converged Wireless/Wi-Fi Cable TV or DBS Network Servers / Services FTTP, Cable, DSL, 802.xx IAD/eMTA MultiMedia Server STB / VoD/VCR/DVD TV / HDTV Cordless, Phones, Answering Digital Camera, Camcorder Integration Services Gaming (XBOX) Shell HomeGenie (Integrated Home Management System) Printer W/W Gateways PSTN / BB Network NIU(s) Modem Fire Wall Wi-Fi Access Point SIP Phone, VoD, Video Telephony Kuva 9. Uusi, entistä intuitiivisempi käyttäjäfiilis. nykyinen multimedian kotiympäristö Lähde: Alcatel-Lucent, 2007 Maaliskuu Esa Kerttula

25 Zone of control Extended services WebTV Wireless Video Camera Wireless Media Adapter Wireless/ BB Network TiVo/DVRs Media Center PDA / Converged Wireless/Wi-Fi Cable TV or DBS Network Servers / Services FTTP, Cable, DSL, 802.xx IAD/eMTA MultiMedia Server STB / VoD/VCR/DVD TV / HDTV Cordless, Phones, Answering Digital Camera, Camcorder Integration Services Gaming (XBOX) Shell HomeGenie (Integrated Home Management System) Printer W/W Gateways PSTN / BB Network NIU(s) Modem Fire Wall Wi-Fi Access Point SIP Phone, VoD, Video Telephony Kuva 10. Laajennetut tukiasemapalvelut kotona Maaliskuu Esa Kerttula

26 3.1 Standardit - Kuvassa 11 on kokoelma telematiikan ja tietoliikenteen standardointijärjestöjä ja foorumeita, ja kuvassa 12 std-organisaatioiden asemoituminen kiinteä verkko/internet mobiili vs. sisällöt verkko akselistossa ja tärkeyden mukaan. - Avointen järjestelmien ja tietopalveluiden, eli verkkopalveluista ja sovelluksista sekä valmistajista ja teknologioista riippumattomien järjestelmien keskeisiä rakennuskomponentteja ovat ISO:n ja ITU-T:n tietoliikennetuotteet ja OSI-tuotteet tasoilla 1-6, OSI-7 palvelut, tieto- ja dokumenttiarkkitehtuurit ((ODA), (SGML), HTML, XHTML, XML, WML), koodimerkistöt (Unicode, ), grafiikka- ja dokumenttistandardit, kuvan- ja äänenkoodauksen standardit (T.6, JPEG, JBIG, H.26x, H.32x, MPEG-1,-2,-4,-7,-21, MP3), EDI-standardit ja konseptit (EDIFACT, IOTP, OBI), hakemistostandardit (X.500, LDAP), uudet elektronisen kaupankäynnin OASIS standardit (mm. ebxml). Näiden lisäksi on mainittava IETF:n ja W3C:n kymmenet telematiikkastandardit (mm. SOAP). Aivan oma kokonaisuutensa on mobiilitelematiikan standardit, kuten 3GPP-, OMA (Open Mobile Alliance) ja MeT (Mobile electronic Transactions) standardit. - Lisäksi on mainittava avoimet käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot (UNIX, Windows, Symbian, Java, ActiveX,...). - Telematiikassa esiintyy paljon vierasperäisiä sanoja ja lyhenteitä. Tämä johtuu siitä, että telematiikka on koko tietoverkkoviestinnän ja sen sovellusalueiden toimialaa. Ks. lopussa kooste. Maaliskuu Esa Kerttula

27 Kuva 11. Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita Maaliskuu Esa Kerttula

28 Kuva 12. Internet- ja mobiilimaaliman standardointijärjestöjä ja foorumeita eri merkityksin jaoteltuna Maaliskuu Esa Kerttula

29 3.2 Tietoturva ja verkkoluottamus - Telematiikassa tietoturva ja verkkoluottamus on hyvin keskeisellä sijalla. Tietoturva ja luottamuksellisuus perustuvat standardoituihin tuotteisiin (DES, AES, IDEA, RSA, PGP, SSL, SSH, S/MIME, IPsec, ). - Julkisen avaimen infrastruktuurilla (Public Key Infrastructure, PKI) ja siihen perustuvalla luotettavan kolmannen osapuolen konseptilla ja henkilön sähköi-sellä tunnistuksella (HST) ja digitaalisella allekirjoituksella tulee telematiikassa olemaan keskeinen rooli. - Autentikointi- ja auktorisointijärjestelmät ja palvelut teknologioineen (vanhat ja uudet) muodostavat keskeisen osat telematiikan tietoturvaa. Näitä ovat mm. PKI-teknologiaan perustuvat autentikointimenetelmät (mm. suomalainen HST) sekä uudet SSO (Single-Sign-On) teknologiat ja ratkaisut (Liberty Alliance, SAML, Microsoft Passport, ) ja X.509v4-standardin mukaiset PMI (Privilege Management Infrastructure) konseptit. - Lisäksi on mainittava akateemisella tasolla tutkittavat zero-knowledgeproof autentikointi- ja privacy-tekniikat. - Oma alueensa on Web Services (WS) konsepti ja sen palvelut ja siihen kuuluvana WS-Interoperability (WS-I) skenaario, missä rakennetaan uuden sukupolven Internet arkkitehtuuria ja sen tietoturvaa. Maaliskuu Esa Kerttula

30 3.3 Henkilön sähköinen tunnistaminen - Telematiikassa henkilöiden, palvelujen, sisältöjen, toisten osapuolien ja laitteiden tunnistaminen on kaiken A ja O. Seuraavassa käsitellään tätä vähän laajemmin Autentikointi-spektri - Teknologialla sinänsä (uudella ja vanhalla) ei ole (ainakaan periaatteessa) merkitystä henkilön tunnistamiseen. - Sen sijaan teknologialla on merkitystä tunnistamisen implementointiin ja käyttöön sekä autentikointiin (varmuus/luotettavuus). - Kysymys on kolmitasoisesta prosessista - sähköisen tunnuksen myöntäminen, - autentikointi (1- ja/tai 2-suuntainen), ja - turvallisen sovelluksen suorittaminen. - Nämä voivat olla toisistaan täysin riippumattomia prosesseja ja niillä voi olla omat arvoketjunsa - Jos turvataso edellyttää vahvaa tunnistamista ja autentikointia, sekä digitaalista allekirjoitusta kiistämättömyyden takaamiseksi, käytetään pääasiassa PKI-menetelmiä. - kryptotokenit (turvamodulit) ja päätelaitteet ovat keskeisessä asemassa henkilön sähköisessä tunnistamisessa ja digitaalisissa allekirjoituksissa. Maaliskuu Esa Kerttula

31 - sovelluksen tai palvelukonseptin hyväksymä autentikointi voi olla turvatasoltaan valintainen, kuten Visan 3-D Secure maksujärjestelmässä, ja se voi perustua - salasanaan, - symmetriseen ja asymmetriseen allekirjoitukseen, tai - biometriseen tunnistukseen riippuen riskihallinnasta, jo tehdyistä investoinneista, käyttötottumuksista ja kustannuksista. - Kuvassa 13 on erilaisia autentikointimenetelmiä, jotka tarjoavat eri tasoista luotettavuutta. - Kuvassa 14 on esimerkki erillisistä autentikointi- ja palvelukanavista. - Vaikka tässä tarkastellaankin pelkkää henkilön sähköistä tunnistamista ja digitaalista allekirjoitusta, koko turvasovellus tunnistamisesta sovelluksen suorittamiseen voi olla hyvin monimutkainen prosessi. Maaliskuu Esa Kerttula

32 Korkea luottamus Vahvat autentikointimenetelmät Autentikointipalvelut -SSO, Kerberos -MS password -Liberty -Tupas ID + biometriikka ja digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (token) ID + digitaalinen allekirjoitus (software) HST-ID ID + salasanat ID + biometriikka ja salasanat Matala luottamus Anonyymi Heikot autentikointimenetelmät Secrets challenge-response tokens secret-key IDs (credentials, biometrics) public-key keyed-mac Kuva 13. Erilaisia autentikointimenetelmiä autentikointispektri Kolmas dimensio on turvapolitiikan määrittelemät vaatimukset Maaliskuu Esa Kerttula

33 Päätelaite Palveluntarjoja Ostoskanava -Java -WAP -SMS - ääni - Digi-TV Autentikointikanava -Java -WAP -SMS - ääni Maksukanava - Internet - suljetut verkot Tunnistuspalvelu - viranomainen (esim. VRK) - operaattori (PKI) -pankki (esim. Tupas) -luottolaitos - MS Passport.NET -palvelu - yrityksen sisäinen -muu Kuva 14. Tyypillinen esimerkki palvelu- ja autentikointikanavista esimerkkinä ostaminen ja maksaminen Maaliskuu Esa Kerttula

34 3.4 M-commerce -evoluutio Mobile Commerce (M-commerce) on tärkeimpiä telematiikan sovellusalueita. Seuraavassa on käsitelty sen skenaarioita muutamalla lauseella. M-commerce kehitys voidaan nähdä kolmen aallon evoluutiona (kuva 15) - ensimmäinen vaihe (noin ); yksinkertainen (toiminnoiltaan simple m-commerce) - GSM, SMS, SAT-pohjainen selain, DES, 3DES - sovellukset yksinkertaisia transaktiosovelluksia (maksaminen, ) - WAP tekniikan alkuaikaa - toinen vaihe (noin ); geneerinen m-security - toteutettu päästä-päähän tietoturva - SMS, GPRS, SWIM, WAP1.x WAP2.0 - digitaalisten allekirjoitusten kaupallisia pilotteja, HST (2005) - vahva autentikointi (PIN, biometrinen, PKI) - kolmas vaihe (2007-); rich media - mobiili PKI (mobiili HST) kaupalliseen käyttöön - turvalliset ja luotettavat sisällöt, copyright- ja mobile ID (portable) -ratkaisuja - horisontaalisesti multikanavaisia PKI-palveluja (kuva 14) - uutta teknologiaa, mm. Liberty Alliance, ID-roaming, - gateway-turvapalvelut kolmansiin osapuoliin - useita turvatokeneita (SIM, USIM, USB, Flash-kortti, RFID, NFC) -.. Maaliskuu Esa Kerttula

35 Rich media Penetration Simple Generic security - WAP 1.x - GPRS - MMS - mobile e-commerce - GSM - end-to-end security - SMS - mobile PKI - simple e-transactions - encryption - e-identity in open environments - WAP wireless PKI - rich networks - 3G - Bluetooth - digital TV - digital radio - WLAN - Internet - DRM - e-commerce - e-government,.. - generic security functionality E Kerttula 10/2002 Huom. Kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin 2000-luvun alussa luultiin, sen vuoksi kuvan vuosilukuja pitää siirtää pari vuotta eteenpäin (EK, 3/2007). Kuva 15. M-commerce -kehityksen kolme aaltoa Maaliskuu Esa Kerttula

36 3.4.1 Vertikaalinen evoluutio - kuvassa 16 on vastaavasti esitetty näkemys m-commerce (ja muiden on-line e- palvelujen) vertikaalisesta turvan ja luottamuksen syvyyden PKI-evoluutiosta autentikointi- ja autorisointipalveluista henkilökohtaisiin räätälöityihin turvasovelluksiin. - mm. autorisointipalvelut (yleiset, yrityksen ja organisaation sisäiset) voivat käyttää hyväkseen geneerisiä PMI-ratkaisuja (Privilege Management Infrastructure), jonka on määritellyt IETF. - tähän kehitykseen liittyvät oleellisena ns. attribuuttivarmenteet - henkilökohtaiset turva/luottamus palvelut kehittyvät bisnes-sovellusten kautta (mcrm, Mobile Customer Relation Management). Kännykkää tai PDA:ta tullaan jossakin vaiheessa käyttämään myös henkilökohtaisena turvallisena ja luotettavana access-tokenina (kuva 17) - local control - remote control Edellä mainittuun turva- ja luottamus-teemaan liittyy isona kysymyksenä privacy (yksityisyyden suoja). Privacy-problematiikka on laaja alua, siinä on kyse - anonymiteetistä (anonymity), esim. anonyymi asiointi (hyvin yleinen tapa) - jäljittelemättömyydestä (un-tracelable), esim. tietokannoissa - yhdistelemättömyydestä (un-linkable), esim. reitittimissä Maaliskuu Esa Kerttula

37 Customer value - Internet/mobile PKI - secret keys on SIM/ smartcard - ID certs - inflexible, hierarchical trust models - seamless wireless PKI - secret keys on SIM/USIM/ smartcard/other tamper-proof - cross-certification/credential models - end-to-end security - ID certs, attribute certs - ID-platforms in open environments - profiling - Internet/wireless PKI - localization - secret keys on SIM/ - private credentials WIM/ smartcard - etc - cross-certification - end-to-end security - ID certs - attribute certs Authorization Personalization Identification & Authentication Time & trust & privacy E Kerttula 10/2002 Kuva 16. M-commerce -tietoturvan vertikaaliset evoluutiovaiheet security value steps Maaliskuu Esa Kerttula

38 Bluetooth, WLAN Internet -yhteydet -WAP Java - sisällöt, esim. mp3-musiikki, MPEG 4 -video Henkilökohtainen turvatoken - mobiili ID -WPKI - koti- ja työavain WAP, Java GSM, GPRS, 3G Pankki ja ostokset - luottokortit, esim. EMV - rahakukkaro, esim. CEPS Paikallinen langaton access - Bluetooth, WLAN, IPSec - access control - mobiili kortinlukija SIM, WIM, USIM Kuva 17. Kännykkä henkilökohtaisena turva-tokenina Huom. Kuvan kännykkä (Nokia 3650) ei liity esitettyihin ominaisuuksiin Esa Kerttula 2004 Maaliskuu Esa Kerttula

39 3.5 Access- ja verkkopalvelut - Telematiikan verkkopalveluina käytetään tai tullaan käyttämään kaikkia yleisiä valintaisia verkkopalveluja, kuten puhelin- ja dataverkkoja (PSTN, ISDN, Internet,...) ja matkapuhelinverkkoja (GSM, HSCSD, GPRS, EDGE, UMTS, 3.5G, ) ja paikallisverkkoja (LAN, WLAN, Bluetooth, WiMax, MBWA (esim. Flash-OFDM), ), henkilökohtaisia langattomia lähiyteyksiä (mm. Bluetooth) sekä niiden Internet-protokollia ja kuvauskieliä (WAP, HTML, WML, XML, XHTML). Ks. kuva 8 edellä. Myös yritysverkkoja käytetään telemaattisten sovellusten viestintään (Intranet, Datanet,...). - Televerkoissa eletään siirtymäkautta kohti yleisiä lanka- ja langattomia IP-verkkoja, joissa voidaan siirtää jopa reaaliaikaisia videokuvia useiden satojen megabittien sekuntinopeudella. - Yksi päätrendeistä on VoIP (voice over IP), missä puhelinliikennettä pyritään siirtämään Internetissä. - Kuluttajille tarjotaan jo laajakaistaisia xdsl - ja kaapeli-tv-tekniikkaan perustuvia siirtopalveluja, jolloin esimerkiksi Internetistä saadaan puhelinverkon parikaapeleilla informaatiota jopa nopeuksilla Mbit/s (ADSL2+) ja myöhemmin jopa vieläkin nopeammin (VDSL2). Maaliskuu Esa Kerttula

40 - Seuraava kehitysaskel laajakaistassa on triple play konsepti, missä dataa (Internet), ääntä (VoIP) ja videoa (IPTV, VoD) saadaan ja siirretään samasta töpselistä. Triple play - verkot perustuvat yhä useammin kuitutekniikkaan. - Telematiikkaa rakennetaan paitsi kohdeviestinnän, myös joukkoviestinnän verkkohin, joista tärkeimmät tulevat olemaan digitaaliset televisioverkot (DVB-T, DVB-H), IP-TV sekä satelliittiyhteydet. - GPS-paikannusjärjestelmä on avainasemassa monessa telemaattisessa sovelluksessa. Laajasti tulkiten koko televiestintä voidaan jakaa puhelinpalveluihin, datasiirtoon (tiedonsiirtoon), ääni- ja video-ohjelmien siirtoon ja telematiikkaan. Telematiikka on myös vielä suhteellisen uusi käsite eikä se ole vakiintunut laajaan käyttöön. Tämäkin on omiaan vaikeuttamaan telematiikan termistön muotoutumista ja omaksumista. 3.6 Telematiikan päätelaitteet - Päätelaitteet ovat telematiikan avainkysysmys. Päätelaitteet voivat olla periaatteessa mitä tahansa puhelimista ja mikroista televisioihin (HDTV, UDTV, ) ja erilaisiin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin saakka. Maaliskuu Esa Kerttula

41 3.6.1 Mobiili päätteet - Mobiilidatapäätteet (PDA:t ja palmtopit, kommunikaattorit, älypuhelimet, tabletit, ) muodostavat mobiilitelematiikan nopeasti kehittyvän kehitysaallon. Nopeudet yltävät tällä hetkellä (12/2009) HSPA-luokkaan (jopa 14 Mbit/s, downlink 1 ) ja video on koodattu MPEG4-tekniikalla. Lähitulevaisuudessa käytössä on HSPA+ (44 Mbits/s, DL) 1 - ja LTE-päätteitä (jopa 100 Mbit/s, DL) 1. - Mobiilipäätteissä käytetään erilaisia käyttöjärjestelmiä (Symbian, Mobile Windows) ja uusimpana iphone OS (Apple)-, Linux/Anroid (Google), Linux/Maemo (Nokia)). - Kuvassa 18 on joitakin uusimpia älykännyköitä ja muita mobiili telematiikan päätelaitteita ja kuvassa 19 niissä käytettyä tekniikkaa. - Älykortit (smartcards, SIM, USIM, flash-kortit (CF, MMC, SD, ), USBtokenit, tulevat yleistymään tilaaja- ja muun informaation tallennuksessa sekä erilaisissa tunnistuksen ja digitaalisen allekirjoituksen sovelluksissa (kuva 20). - Telematiikan kursseissa on käsitelty myös älykorttiteknologiaa lyhyesti. 1) Teoreettiset nimellisnopeudet Maaliskuu Esa Kerttula

42 Kuva 18. Uusimpia älykännyköitä (2/2010) ja muita telematiikan päätelaitteita Maaliskuu Esa Kerttula

43 Kuva 19. Erilaisilla käyttöjärjestelmillä varustettuja uusia mobiili multimediapäätteitä ja niissä käytettyä tekniikkaa. Lähde: A-look-at-the-iPads-competition-by-operating-system/ Maaliskuu Esa Kerttula

44 Kommunikaattori PDA, Pocket PC Kännykkä Digikamera Digivideo Laptop MMC/SD/MS -kortti USB-token Kuvapankki Tulostin Digibox Tunniste, security WLAN Bluetooth Verkkokortti Kellopääte Musiikki, MP3 Digiradio Kuva 20. Flash-komponenttien (muistit, autentikointi) käyttö erilaisissa telemaattisissa sovelluksissa Maaliskuu Esa Kerttula

45 3.6.2 Sähköinen kirja - Sähköistä kirjaa on yritetty tuoda markkinoille jo moneen kertaan ja pitkään. Tällä hetkellä ( ) se näyttää onnistuvan teknologian kehityksen myötä. Vaikka paperille painettu kirja on käytettävyydeltään omaa luokkaansa ja paperikirja on heti käyttövalmis, sähköinen lukulaite tarjoaa silti ylivoimaisia etuja. - Sähköiseen kirjaan mahtuu helposti koko kirjasto. Esimerkiksi sähköisen kirjan uranuurtaja Kindleen sopii talteen yli 1500 kirjaa (kuva 21). Lisäksi bittimuotoisia kirjoja on mahdollista ostaa netin välityksellä heti niiden ilmestyttyä vaikka toiselta puolelta maapalloa. Amazonin Kindle-lukulaite että nettipalvelu ovat saavuttaneet miljoonia lukijoita (2009 loppu). - Amazonin Kindle-sivuilta löytyy yli kirjaa eri kirjallisuuden aloilta (tilanne 12/2009), ja suurin osa niistä on ladattavissa myös Euroopassa käytettävään Kindleen (jos tekijänoikeudet ovat kunnossa). Tekijäoikeusongelmat ovat selkeästi Kindlen leviämisen esteenä. - Amazon Kindle 2 on vasta alkusoittoa sähköisessä kirjakaupassa. Kun riittävä kiinnostus on saatu aikaiseksi, alkaa erilaisia lukulaitemalleja ilmestyä kiihtyvällä tahdilla. Sähköinen lukulaite on kuitenkin pelkkä alusta, ja suurinta kehitystä uusien bisnesmallien myötä onkin odotettavissa nettipalveluiden eli kirjakustantajien parissa. Maaliskuu Esa Kerttula

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuuri. Verkotettu multimedia. Multimedian vaikutukset. Mediavirtojen puskurointi. Ohjelmointi. Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri

Ohjelmistoarkkitehtuuri. Verkotettu multimedia. Multimedian vaikutukset. Mediavirtojen puskurointi. Ohjelmointi. Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuuri Verkotettu multimedia Käyttöliittymä Middleware Tietoliikenne 1 2 Multimedian vaikutukset Mediavirtojen puskurointi 3 4 Ohjelmointi Selain-ohjelmistoarkkitehtuuri 5 6 WWW-arkkitehtuuri

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

T Multimediatekniikka

T Multimediatekniikka T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Liiketoiminta verkkoympäristössä

Liiketoiminta verkkoympäristössä Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkinatilastoja Liiketoimintamallit Caset

Lisätiedot

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI)

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Prof. Petri Pulli Tietojenkäsittelytieteiden laitos Infotech Oulu University of Oulu 1 Mobiilialueen tutkimuksen valmistelu

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä ma 13.12. klo 16-18 sali TB220 TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä Tilaisuus verkkotekniikasta kiinnostuneille Joulukuu 2010 Matti Tiainen matti.tiainen@tut.fi Mitähän ihmettä tuokin kurssi pitää sisällään?

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A7900 Telecommunications

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Biometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja

Biometriikka. Markku Metsämäki, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja Biometriikka, SFS/SR 302 Biometriikka puheenjohtaja Guiart Oy suunnittelujohtaja SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.3001

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTURVA JA RISKIT LOGY CONFERENCE 2016

TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTURVA JA RISKIT LOGY CONFERENCE 2016 TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTURVA JA RISKIT LOGY CONFERENCE 2016 Harri Koponen, CEO 1 29 January 2016 SECRET SSH Communications Security AGENDA 1 2 3 4 Digitaalisuuden muutos Tietoturvan

Lisätiedot

Microsoft SQL Server -tietokannan hallinta. Jouni Huotari

Microsoft SQL Server -tietokannan hallinta. Jouni Huotari Microsoft SQL Server -tietokannan hallinta Jouni Huotari 13.2.2008 Tavoite Saada käsitys SQL Serverin (v. 2005) ominaisuuksista + eri vaihtoehtojen hyvistä ja mahdollisista huonoista puolista Oppia luomaan

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 1 TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 14.1. 16.12.2011 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tervetuloa

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Esa Salminen esa@ac.tut.fi Jari Seppälä Puh. (03) 3115 2967, telefax (03) 3115 2340, jari.seppala@tut.fi Mikko Salmenperä Puh. (03) 3115 4203, telefax (03) 3115

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-06-29 1(5) SK 34 VALAISIMET S202-12 Energy performance of lamp controlgear. Part 2: Controlgear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi

e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi e-hallinto mistä tulee - mihin menee? hindsight - insight - foresight oppi - näkemys - ennakointi Haasteita sisäiset toimintaympäristöstä tulevat globaalit Year(s) Change of Telecommunications Regulation

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/

PLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/ PLA-32820 Mobiiliohjelmointi Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/ 1. Luento 2 Suoritus vaatimukset Kurssin sisältö Kirjallisuus Mobiiliohjelmointi Mobiililaitteita...

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

Mikä on NFC kameroissa?

Mikä on NFC kameroissa? Mikä on NFC kameroissa? Jos olet ollut ostamassa (video)kameraa äskettäin, olet luultavasti nähnyt termin NFC. Kyseessä on Near Field Communication (lähiluku) ominaisuus. Videokerhon kerhoiltaan 22.11.2016

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Integraatiotekniikan valinta - tie onnistumiseen.

Integraatiotekniikan valinta - tie onnistumiseen. Integraatiotekniikan valinta - tie onnistumiseen markus.andersson@commit.fi http://www.commit.fi 1 Agenda Järjestelmäintegroinnin nykytila Menestystekijät Teknologiatekijät Tekijöistä onnistunut projekti

Lisätiedot

Johdanto. Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju

Johdanto. Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju Johdanto Mitä on multimedia Multimediajärjestelmät Palvelun laatu Synkronointi / orkestrointi Standardit Sovellukset Konvergenssi Arvoketju Petri Vuorimaa 1 Mitä on multimedia? 1. Monta mediaa 2. Vuorovaikutus

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin - hanke Turku 10.9.2013 Aija Laine aija.laine@turku.fi

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin - hanke Turku 10.9.2013 Aija Laine aija.laine@turku.fi Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin - hanke Turku 10.9.2013 Aija Laine aija.laine@turku.fi E-kirjalla on monia määritelmiä ja monta nimeä Tiedosto, joka käsittää kirjan lukijalle välittyvän sisällön

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Reijo Savola Principal Scientist VTT IT-standardisoinnin vuosiseminaari 18.12.2012 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio Tuloksia ja tilastoja

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3) LANGATON VIERAILIJAVERKKO 1(7) LANGATTOMAN VIERAILIJAVERKON KÄYTTÖ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia tarjoaa vierailijoiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön suojatun langattoman verkon

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Office 2013 ja SQL Server 2012 SP1 uudet BI toiminnallisuudet Marko Somppi/Invenco Oy

Office 2013 ja SQL Server 2012 SP1 uudet BI toiminnallisuudet Marko Somppi/Invenco Oy t Office 2013 ja SQL Server 2012 SP1 uudet BI toiminnallisuudet Marko Somppi/Invenco Oy Agenda 1. Office Excel 2013 2. SharePoint 2013 3. SQL Server 2012 SP1 4. SharePoint 2013 BI-arkkitehtuuri 5. Kunta-analyysi

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Ubisecuren palvelut Katsohyödyntäjille UBISECURE SOLUTIONS, INC.

Ubisecuren palvelut Katsohyödyntäjille UBISECURE SOLUTIONS, INC. Ubisecuren palvelut Katsohyödyntäjille UBISECURE SOLUTIONS, INC. AGENDA Ubisecure lyhyesti Katso-liittyminen Integraatiomodulit Oma IDP Palvelut Suunnittelu, toteutus, tuki Tulevia ominaisuuksia Company

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

Terveydenhuollon standardoinnin tilanne tänään, tietohallintopäälli kkö Pekka Ruotsalainen, Stakes

Terveydenhuollon standardoinnin tilanne tänään, tietohallintopäälli kkö Pekka Ruotsalainen, Stakes SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK- PAIVAT 4. - 5.6.2001 Terveydenhuollon standardoinnin tilanne tänään, tietohallintopäälli kkö Pekka Ruotsalainen, Stakes cncydcnhuollon

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Leica Viva TPS Nopein takymetri

Leica Viva TPS Nopein takymetri Leica Viva TPS Nopein takymetri Visiosi: Nopea takymetri Tervetuloa Leica Viva TPS Ei voisi olla nopeampi Leica Viva TPS:llä teet työt nopeammin, lisäät yrityksen kilpailukykyä ja voitat enemmän töitä.

Lisätiedot