Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet

2

3

4

5

6

7 TOIMINTASUUNNITELMA ALKOHOLIOHJELMAN KUNTAKUMPPANUUDELLE , MIKKELIN SEUTU - Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala Alkoholiohjelman kumppanuus Alkoholiohjelman yleiset tavoitteet vähentää lasten ja perheiden kokemia alkoholihaittoja vähentää alkoholin riskikäytöstä aiheutuvia haittoja kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun Keinoina ovat alkoholipolitiikan, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujärjestelmän vahvistaminen Toiminta rakentuu valtiovallan, kuntien, järjestöjen ja alkoholielinkeinon yhteistyöstä Kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Edellytykset/ehdot ehkäisevän päihdetyön toteutumiselle Kunnissa toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Kunnissa toimii monitoimijainen päihdetyöryhmä Suunnitelma seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu 1. Päihteiden käyttö vähenee Mikkelin seudulla a) Paikallinen vaikuttaminen (osia PAKKA toimintamallista) a) jatketaan vuosittain yrittäjien kanssa toteutettuja keskustelutilaisuuksia b) tiedottaminen toiminnasta, median käyttö c) edistetään kuntien tilaisuuksien päihteettömyyttä d) seutulupalausunnot seudullinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä, yhteistyö AVI:n alkoholitarkastajan ja poliisin kanssa - yrittäjätilaisuudet vuosittain ehkäisevän päihdetyön viikolla - vuodesta 2015 lähtien vähitellen lisää osia PAKKA - toimintamallista

8 2. Nuorten alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy Alkoholilainsäädännön noudattamisen valvonta tehostuu 3. Päihteiden käytön näkyvyys lasten ja nuorten elämänpiirissä vähenee 4. Ikäihmisten alkoholin käytön ehkäisy ja vähentäminen Päihteiden käytön puheeksi ottaminen ja tunnistaminen 5. Kaikki ikäryhmät kattava miniinterventio (alkoholin käytön puheeksi ottaminen) kaikissa peruspalveluissa a) Tie selväksi toimintamalli b) Vanhempainilloissa välitetään tietoa alkoholilaista ja päihteettömyydestä a) Päihteetön pelikenttä: -urheilu- ja liikuntaseurat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään päihteiden käytön vähentämistä b) järjestöavustusten sitominen päihteetön pelikenttä malliin c)koulutusta liikuntaseurojen toimijoille päihteiden käytön puheeksi otosta a) Yli 65-vuotiaiden alkoholimittariston käyttöönotto. b) Kotihoidon päihdetyön toimintamallin edelleen kehittäminen ja käyttöönotto kaikissa kunnissa. c) Kampanjat, messut, sähköisten välineiden, palvelutelevision/ hoivatelevision ja sosiaalisen median hyödyntäminen jne. a) Mini-intervention käyttäminen ja osaamisen lisääminen sekä ylläpito koulutusten avulla b) Terveystarkastuksissa käytetään AUDIT- ja ADSUME testejä sekä ikäihmisten poliisi, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijat, järjestötoimijat Ehkäisevän päihdetyön ryhmä yhteistyössä koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa kuntien toimijat, urheiluja liikuntaseurat, ESLi, EHYT, MLL Terveyskeskuksen vastaanotot, ikäneuvolat ja vanhusten hoito- ja hoivapalvelut - työyksiköiden esimiehet ja kolmas sektori sosiaali- ja terveystoimen toimijat, järjestötoimijat, asiantuntijat, AVI:n koordinaattori yhteistyömallin suunnittelu poliisitoimen kanssa alle 25-vuotiaille nuorille mahdollisesti toimintamallin laajentaminen muihin kohderyhmiin -vanhempainillat

9 6. Yhteisöllisyys ja kumppanuus päihdehaittojen ehkäisyssä päihdemittaria -hoitopolut ja toimintamallit a) järjestökumppanuus b) kampanjat laajasti: päihteiden käyttö otetaan puheeksi koulujen vanhempainilloissa, päiväkodeissa, yhteisiä keskusteluja lasten, nuorten ja vanhempien kesken kampanjat c) päihteettömät tilaisuudet d) asenteisiin vaikuttaminen e) mediayhteistyö Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi haastaa kumppaniksi paikallisia toimijoita (esim. ravintoloitsijat, kauppaketjut, järjestöt jne.). Kumppanuuden tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä. Toimenpiteiden arvioinnista vastaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori yhdessä seudullisen ehkäisevän päihdetyön työryhmän kanssa kuntien päihdetyöryhmien tekemään arviointiin perustuen sekä osana mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantaa.

10 Kumppanuussopimus: Mikkelin seutu - Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee päihdehaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Kumppanuus on toimintamalli / työkalu päihdehaittojen vähentämiseen, toiminnan seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet. Mikkelin seutu (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala) osallistuu Alkoholiohjelman kumppanina alkoholista ja muista päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Mikkelin seutu laatii tai päivittää alueellisen, seudullisen ja/tai kunnallisen päihdestrategiansa tai mielenterveys- ja päihdestrategiansa Alkoholiohjelman linjaukset huomioon ottaen ja toimittaa sen aluehallintovirastoon Alkoholiohjelman aluekoordinaattorille lisää Alkoholiohjelmaan kirjatut toiminnan tavoitteet tämän sopimuksen liitteeksi kehittää päihdehaittoja ehkäisevää toimintaa näiden suuntaviivojen mukaisesti välittää Alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan ja haastaa alueen toimijoita kumppanuuteen arvioi toimintaansa ja sen tuloksellisuutta raportoiden siitä aluehallintovirastolle, joka puolestaan raportoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö, THL ja aluehallintovirasto tukevat kumppaniensa Alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa muun muassa välittämällä tietoa alan tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä, edistämällä kuntien ja seutukuntien yhteistoimintaa, järjestävät alueellisen koordinaation kautta koulutuksia, tiedottavat kumppaneita päihdehaittoja ehkäisevän ja vähentävän ulkopuolisen toiminnan rahoitusmahdollisuuksista, tukevat kumppaneita monipuolisella tiedottamisella, Alkoholiohjelman logon käyttöoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriössä Sosiaali- ja terveysministeriö Susanna Huovinen Peruspalveluministeri Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Markku Turkia Lautakunnan puheenjohtaja

11 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Puitesopimus SÄHKÖISTEN ASIOINTIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN, KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

12 Sopimus Sisällys 1. Sopimusosapuolet Sopimuksen kohde Sopimuksen sisältö ja vastuut Organisointi ja hallintamalli Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Sopimusasiakirjojen muuttaminen Allekirjoitukset... 4

13 Sopimus 1. Sopimusosapuolet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä sopijaosapuoli ) Y-tunnus: Osoite: Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi (jäljempänä sopijaosapuoli ) Y-tunnus: Osoite: Maaherrankatu 9-11, Mikkeli 2. Sopimuksen kohde Sopimuksen tarkoituksena on yhtenäisten alueellisten sähköisen asioinnin palveluiden ja toimintamallien toimeenpano ja ylläpito sekä näiden jatkokehittäminen ja vahvistaminen. Sopijaosapuolilla on yhteinen järjestelmäalusta (Hyvis.fi) sähköisille palveluille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tarpeisiin. Tällä sopimuksella sovitaan Hyvis.fi:n sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä, hallinnoinnista, koordinoinnista ja yhteistyöstä sopijaosapuolten välillä. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan kansalaisille, asiakkaille ja potilaille tarkoitettuja monikanavaisia digitaalisia palveluita, jotka tukevat oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. 3. Sopimuksen sisältö ja vastuut Sopijaosapuolet sitoutuvat luomaan yhteisen sähköisen asioinnin strategian sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Strategian luomisessa tulee huomioida eri toimijoiden omat sähköisen asioinnin strategiat. kuvaamaan ja ylläpitämään yhteistä Sosiaali- ja terveystoimen sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuuria ja varmistamaan sen sopivuus eri toimijoiden omiin kokonaisarkkitehtuureihin kehittämään, hankkimaan, ottamaan käyttöön ja ylläpitämään sähköisen asioinnin alueellisia tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä palveluita, joita julkaistaan Hyvis.fi:n kautta.

14 Sopimus Jokaisesta erillisestä hankinnasta tehdään erillissopimukset. Osapuolet käyttävät määräysvallassaan olevia sidosyksiköitään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. valmistelemaan yhdessä sähköisen asioinnin kehittämishankkeita ja hankintoja perustamaan sähköisen asioinnin alueellisen työryhmän (kokoontuu 2* vuodessa) nimeämään sähköisen asioinnin vastuuhenkilöt organisaatiostaan edistämään kansallisesti yhtenäisiä ja yhteen toimivia sähköisiä palveluita ja toimintakäytäntöjä Yhteisen järjestelmäalustan (Hyvis.fi) kautta toimivia sähköisen asioinnin hankintoja, toimintamalleja ja käyttöönottoja koordinoi Etelä-Savon sairaanhoitopiiri terveydenhuoltolain mukaisesti (33 ). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sähköisten palveluiden hankinnoista, toimintamalleista ja käyttöönotoista päätetään sopijaosapuolten kesken. Kustannusten jakamisesta sovitaan sopijaosapuolten kesken. Sähköisten palveluiden operatiivisesta toiminnasta, kuten niiden istuttamisesta osaksi toimintaprosesseja, tarvittavista prosessimuutoksista, toiminnallisista määrittelyistä, piloteista, käyttöönotoista ja henkilöstön muutoksenhallinnan tehtävistä sekä valmentamisesta ja kouluttamisesta vastaavat sopijaosapuolten nimetyt vastuuhenkilöt ja heidän varahenkilönsä. 4. Organisointi ja hallintamalli Sopimuksen sisältöön kuuluvia asioita käsitellään ja arvioidaan alueellisessa sähköisen asioinnin työryhmässä, joka kokoontuu sovitusti kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Sähköisen asioinnin työryhmän osallistujat nimetään organisaatiokohtaisesti. Kokoonkutsujana on sähköisen asioinnin vastuuhenkilö Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä. Sähköisen asioinnin käyttöönottojen seurantaryhmä on sopijaosapuolille yhteinen ja siihen liittyvä seurantadokumentaatio on osapuolille yhteistä. Seurantaryhmään nimetään osallistujat kustakin organisaatiosta. Mikkelin kaupunki on vastuuttanut kaikkien kaupungin toimintojen sähköisen asioinnin kehittämisen LUPAUS 2016 muutosohjelman vastuulle ja tämä koskee myös Mikkelin sosiaali- ja terveystoimea. Mikkelin kaupunki ja ESSHP tekevät erillisen tarkennetun projektisuunnitelman ja siihen liittyen sopimuksen osana Mikkelin kaupungin palveluiden digitalisointia. Mikkelin kaupunki omistaa omat SOTE:n toimialueen tiedot ja niiden tulee olla siirrettävissä toisiin Mikkelin kaupungin järjestelmiin.

15 Sopimus 5. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja on voimassa toistaiseksi. Sopimusosapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti toiselle Sopimusosapuolelle viimeistään kuukautta aikaisemmin siitä, kun irtisanomisaikaa aletaan laskea. Sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain kummankin sopimusosapuolen allekirjoittamalla muutossopimuksella. 6. Sopimusasiakirjojen muuttaminen Tähän sopimukseen tehtävät muutokset tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan. Sopimusosapuolella on oikeus reagoida virheellisiin päivityksiin. 9. Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kummallekin Sopimusosapuolelle. Paikka: Paikka: Aika: Aika: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja Maria Närhinen sosiaali- ja terveysjohtaja

16 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelma vuosille LUONNOS Seudullinen lautakunta

17 2 Sisällysluettelo MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS... 3 YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 4 SEUDULLISEN LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT... 4 ALUEKOKEILUHANKE... 5 SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA... 7 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA... 7 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT... 8 PALVELUTASOT... 8 TYÖSKENTELYMALLIT...10 UUDET PALVELUIDEN TUOTTAMISTAVAT...10 KASTE...11 TULEVAN SOSIAALIHUOLTOLAIN LINJAUKSET...11 SUUNNITELMALLISUUS...12 PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN...12 Lähteet:...12

18 3 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Yleistä Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Yhteistoiminta-alueella palveluja tarjoavat neljän kunnan palvelutuotantoyksiköt, mukana ovat Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liittyivät Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen sosiaali- ja terveystoimet, jolloin niiden työntekijät siirtyivät Mikkelin kaupungin palveluksen. Vuonna 2012 Ristiina ja Suomenniemi päättivät kuntaliitoksesta Mikkelin kanssa. Puumalan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin liittää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2013 alussa yhteistoiminta-alueella palveluja tarjoavat edelleen 4 palvelutuotantoyksikköä; Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluvat Mikkelin lisäksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntien sosiaali- ja terveystoimet. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kuuluu järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuuden kunnan Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Hirvensalmen ja Puumalan alueella. Tämän alueen väestömäärä on asukasta. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Mikkelin kaupungin organisaatioon. Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella, järjestäjähallinnolla on yhteinen seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta ja jokaisella palvelutuotantoyksiköllä on omat palvelutuotantolautakuntansa. Järjestäjähallintoon kuuluu sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava lääkäri (työpanos 20 %), hyvinvointikoordinaattori, sosiaali- ja potilasasiamies sekä aluekokeiluhankkeen rahoituksella kehittämispäällikkö lokakuuhun 2013 asti. Järjestäjähallinnon tehtäviin kuuluu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti huolehtia kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) järjestämisestä. Yhteistoiminta-alueen keskeisinä tavoitteina on turvata lakisääteiset palvelut alueen asukkaille, antaa laadukkaampia palveluita sekä tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. Yhteistoiminta-alueella harmonisoidaan palveluiden saannin kriteerit, asiakasmaksut, palvelutasot, palveluiden saatavuus, palveluiden kustannukset/kustannustaso sekä yhtenäistetään valvontakäytännöt. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS Järjestämissuunnitelmaa kirjoitetaan tilanteessa, jossa monet keskeiset rakenteelliset kysymykset ovat vailla lopullista ratkaisua valtakunnan tasolla. Tuoreimmat linjaukset on annettu

19 julkistettujen linjausten mukaisesti Sote-alueen hallinto järjestetään pääasiassa vastuukuntamallilla. Sote-alue muodostuu kunnista, joista ainakin yhden asukasluku on vähintään noin Yhdellä työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue ja yksi vastuukunta. Sote-alueen järjestämisvastuu kattaa nykyiset terveyskeskuspalvelut, sosiaalihuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoidon. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveystoimi linkittyvät toimivaksi kokonaisuudeksi eivätkä apua tarvitsevat joudu kärsimään palveluiden pirstaleisuudesta. Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkossa alle asukkaan kunnilla ei ole mitään järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta asukkaan kunnat voivat järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (so. palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan). Muiden palveluiden osalta kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Yli asukkaan kunnilla on täysi järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sote-alueen kaikki kunnat osallistuvat palvelutuotannon hallintoon ja rahoitukseen. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Kunta ja palvelurakenneuudistuksen, Paraslain, mukaiset yhteistoiminta-alueet puretaan. Nykyään sairaanhoitopiireillä oleva järjestämisvastuu lakkaa vuoden 2016 lopussa, ja se siirtyy laajan perustason palveluista vastaaville sote-alueille. Lähtökohtana on, että sote-alue vastaa jatkossa sairaanhoitopiireille nykyisin kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Erityisvastuualueita (erva) muodostetaan viisi, ja jokainen sote-alue kuuluu yhteen niistä. Ervan keskeinen tehtävä on sote-alueiden toiminnan koordinaatio. Erva on kuntayhtymä, jonka jäseninä ovat sote-alueet ja jolla on hallitus. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisten palvelujen saatavuutta ja toisaalta välttää sote-alueiden päällekkäistä palvelutuotantoa. Erikseen vielä säädetään joidenkin palvelujen ja tehtävien kansallisesta keskittämisestä. YHTEISTOIMINTASOPIMUS ja järjestämis- ja kehittämissuunnitelma Yhteistoimintasopimus, järjestäjähallinnon johtosääntö ja tuloskortti olivat ensimmäiset seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintaa pääasiallisesti ohjaavat asiakirjat. Yhteistoiminta-alueen toiminnan tavoitteita on määritelty myös STM:n aluekokeiluhankkeessa. Varsinaista järjestämissuunnitelmaa tai yhteistä strategiaa pelkästään seudullisen sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta ei ole toistaiseksi ollut. Tämä järjestämis- ja kehittämissuunnitelma hyväksytään aikanaan kuntien valtuustoissa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu ja vahvistettu syksyllä Yhteistoimintasopimus löytyy sähköisesti Seudullisen lautakunnan tehtävät Yhteistoimintasopimus määrittelee seudullisen sosiaali- ja terveystoimen lautakunnan tehtäväksi varmistaa, että yhteistoiminta-alueen väestöllä on käytettävissä yhdenvertaiset palvelut. Lautakunta arvioi kuntalaisten palveluiden tarpeet ja määrittelee niitä tyydyttävien palveluiden tason ja laadun yhteistoiminta-alueella sekä johtaa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämistä.

20 5 Lisäksi lautakunta hyväksyy yhteistoiminta-alueen hyvinvointikertomuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimukset Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kanssa sekä päättää yhteistoiminta-alueen kuntien päätettävissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista palvelumaksuista ja niiden perusteista sekä palvelun pääsyn kriteereistä. Lautakunta seuraa ja arvioi talouden kehittymistä kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa sekä antaa lausunnot palvelutuotantoyksiköiden talousarvioista ja suunnitelmista. Käytännön työvälineenä talouden seurantaan käytetään Kuntamaisema-ohjelmaa, jota kehitetään jatkuvasti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta toteuttaa yhtenäisiä hankinnan periaatteita, jotka on hyväksytty seudullisessa lautakunnassa. ALUEKOKEILUHANKE Aluekokeiluhanke on STM:n rahoittama hanke, joka on tukenut yhteistoiminta-alueen muodostumista. Hanke päättyy Aluekokeiluhankkeen keskeisiä tavoitteita ja niiden toteutumista kuvaavia keskeisiä poimintoja on kuvattu seuraavassa. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeen tavoitteiden mukainen seudullista yhteistoimintaa edistävä työ jatkuu ja kehittyy edelleen hankkeen päättymisen jälkeen. Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Yhteinen kehittäminen toteutuu seudullisissa kehittämistyöryhmissä. Poliittisille päätöksentekijöille on järjestetty kehittämisvalmennusta ja perehdytystä. Internet-sivujen, palvelut pyritään kuvaamaan asiakaslähtöisesti. Seudullisen palveluosaaja-koulutuksen kaksi ryhmää ovat tarjonneet työntekijöille mahdollisuuden kehittää omaa työtään samansuuntaisesti yhteistoiminta-alueen uusien toimintamallien kehittämisten kanssa esim. kotihoidon yhdistäminen, mielenterveys- ja päihdetyön sekä työllistämistä tukevien palveluiden kehittäminen. Hyvinvointiteknologian yhteiseksi kehittämiseksi on perustettu seudullinen hyvinvointiteknologiayksikkö ja tiimi. Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen Yhteinen talouden ja toiminnanohjauksen väline (Kunta-Maisema) on talouden toteuman seurannan ja keskinäisen laskutuksen perusta, tiedolla johtamisen keskeinen väline. Kuntamaisema tuottaa vertailutietoa, joka käydään läpi seudullisessa lautakunnassa. Tavoitteena on palveluiden kustannustehokkuus. Yhteistoiminta-alueella laadittavat toimintakäsikirjat määrittelevät palveluun pääsyn kriteerit ja toimintakäytännöt seudullisesti. Peruspalvelujen vahvistaminen Peruspalveluiden vahvistaminen yhteistoiminta-alueella sisältää sekä niiden yhdistämisen että kehittämisen. Peruspalvelut ovat vahvistuneet pienissä yksiköissä, koska yhteisten palvelutuotantoyksikköjen työn kautta työntekijöillä on käytössään aikaisempaa laajempi

21 6 osaaminen ja tukiverkosto. Erityisesti tämä näkyy sosiaalityössä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Yhteisillä toimintaprosesseilla pyritään takaamaan yhdenvertaiset palvelut ja takaamaan palvelut kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille samantasoisina ja samoilla kriteereillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Yhteinen johtaminen, johtamisjärjestelmä yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita hallinnollisesti ja sitä kautta siirtyy toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä lisää myös kiinteä yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen kotihoidoksi ja mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen kehittäminen ja yhteisen hallinnon piiriin kuuluminen on myös lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma linjaa alueen perus- ja erikoistason integrointia. Suunnitelman keskeisiä teemoja ovat perusterveydenhuollon yksikön valmistelu ja psykiatriapalvelut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on linjannut asiaa seuraavasti: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä tavoitteena erikoissairaanhoidon 2- tason päivystyksen säilymistä. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä vaatii maakunnallista ratkaisua. Erikoissairaanhoidon työnjako eri keskussairaaloiden välillä on erityisen tärkeä. Myös terveyskeskuksen siirtoa sairaalan yhteyteen valmistellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Hyvinvointikoordinaattori vastaa seudullisesta hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja toimii seudullisen ja kuntien omien poikkihallinnollisten hyvinvointityöryhmien apuna mm. tiedon tuottamisessa. Hyvinvointikoordinaattori analysoi hyvinvointitietoa, toimintaa ja käytäntöjä ja prosesseja sekä tuo esiin niissä ilmeneviä hyvinvointivajeita päätöksentekoon. Hyvinvointikertomus tehdään sähköisesti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää indikaattoreista ja hyväksyy hyvinvointikertomuksen, ensimmäinen hyväksyttiin Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Yhteistoiminta-alue toimii vastuukuntamalliperiaatteella. Palvelutuotanto toteutetaan neljässä eri yksikössä. Kokeilun aikana arvioidaan koko ajan sekä palvelutuotantoyksiköiden määrää että toimintatapaa huomioiden valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämislinjaukset. Yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on tärkeää. Perusterveydenhuollon yksikkö ja yhteinen järjestämissuunnitelma ovat keskeisiä yhteistyön toimintatapoja. Itä-Suomen sairaanhoitopiirihanke, ISER, on muuttunut ISKE-hankkeeksi. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi ja palvelutuotantoyksiköt käyttävät merkittävien päätösten valmistelussa ennakkoarviointia, jonka avulla voidaan arvioida tehtävien päätösten vaikutuksia useammasta eri näkökulmasta, mm. strategian, palveluiden, henkilöstön ja kuntalaisten/käyttäjien.

22 7 Valvonta on organisoitu seudullisesti, seutujohtoryhmä on nimennyt valvontatiimin ja valvontavastuun organisointi on nimetty yhdelle viranhaltijalle. Seudulle on laadittu valvontaohjelma sekä annettu valvontaohjeistus. Lisäksi on tehty seudullinen omavalvontasuunnitelma. Yhteistyö aluehallintoviranomaisten kanssa on tiivistä. Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Kehittämisosaamista tarvitaan sekä hallinnossa että käytännön työssä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja sittemmin Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hyvinvointialan kumppanuuspöytä on seudullinen kehittämisrakenne, jonka tehtävänä on tukea kuntia hyvinvointialan palvelujärjestelmän uudistamisessa. Kumppanuuspöytärakenne tukee hyvinvointintialan elinkeinopoliittisia tavoitteita sekä ennakoimaan alan muita kehittämistarpeita, mm uhkaavaa työvoimapulaa. Yhteistoiminta-alue on mukana Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostossa, joka tarjoaa sosiaalityölle kehittämisfoorumin lisäksi mahdollisuuksia harjoittelijoiden saamiselle käytännön jaksoille kuntien sosiaalityöhön. Kastehankkeet ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO sekä paikalliset oppilaitokset (esedu, Mamk) ovat keskeisiä kehittäjäkumppaneita. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeet tavoitteet ja periaatteet säilyvät yhteisen työn perustana myös hankkeen päätyttyä. SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Vuoden 2012 aikana on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle voimaantulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma seudullisen sosiaali- ja terveystoimen johdolla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi suunnitelman Tämä sosiaali- ja terveystoimen oma järjestämissuunnitelma on rinnakkainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kanssa, tässä suunnitelmassa keskitytään niihin näkökulmiin ja palveluihin, jotka eivät nouse esiin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmassa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma löytyy KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Seudullisen yhteistyön aloittaminen, yhteisten toimintatapojen muotoutuminen on ollut itsessään kehittämistä. Kehittämistä tapahtuu organisaation kaikilla tasoilla; se voi olla työntekijän oman työn kehittämistä, työyhteisön työn kehittämistä, projekti- ja hankekehittämistä tai rakenteiden ja organisaatioiden kehittämistä. Kehittämisen lähtökohtana on usein muuttuva toimintaympäristö (kunta- ja palvelurakenne, lainsäädäntö, asiakkaiden tarpeiden muutokset). Kehittäminen on sekä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä että reagoimista nopeastikin muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Pitkäjänteistä kehittämistä on mm. järjestämissuunnitelmien ja valtakunnallisten ohjelmien mukainen suunnitelmallinen kehittäminen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Nopeatempoisempaa kehittämistä vaativat organisaation muutokset ja muuttuviin säädöksiin vastaaminen

23 8 Kehittämisen tulee perustua analysoituun tietoon kehittämisen tarpeista ja nykytilasta. Mm. seudullinen sähköinen hyvinvointikertomus ( tuottaa alueellista hyvinvointitietoa, jota hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä seudullisesti että kuntakohtaisesti. Kehittämisessä huomioidaan seudun erityispiirteet, joita ovat mm. ikääntyminen ja väestön kasvavat sosiaaliset ongelmat; mielenterveys- ja päihdeongelmat ja työttömyys. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT Palveluiden toteuttamistavat määritellään toimintakäsikirjoissa. Toimintakäsikirjat kuvaavat yhteistoiminta-alueen yhtenäiset toimintakäytännöt, palveluun pääsyn kriteerit sekä maksut ja taksat. Toimintakäsikirjat laaditaan alkuvaiheessa vanhus-, psykososiaalisiin-, perhe- ja terveyspalveluihin. Toimintakäsikirjat sisältävät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhdenvertaisuuden periaatteen ja yhtenäiset palvelukriteerit. Palveluiden suunnittelun ja arvioinnin apuna käytetään ennakkoarviointia, erityisesti isoissa ja merkittävissä ratkaisuissa. PALVELUTASOT Perinteisesti palvelutasot on määritelty seuraavasti: Kotiin annettavat palvelut Lähipalvelut ja Seudulliset palvelut Alueelliset palvelut Seutusoten yhtenäiset käytännöt ovat osin vielä muotoutumassa. Seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa on vielä joitain palvelutuotantoyksikkökohtaisia palveluja, jotka sijoittuvat lähi- ja seutupalveluiden väliin. Keväällä 2013 vahvistettavat toimintakäsikirjat yhtenäistävät käytäntöjä. Useimpien palveluiden, erityisesti kotiin annettavien ja lähipalveluiden kohdalla käytetään palvelukohtaisia palveluun pääsyn kriteereitä, jotka on määritelty seudullisissa toimintakäsikirjoissa. Kaikki palvelut eivät ole sellaisenaan kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Kotiin annettavat (tuotettavat) palvelut tuodaan kotiin tai asumispalvelujen piirissä oleville. Näihin palveluihin kuuluvat kotihoito, kotisairaala, kotihoidon tukipalvelut (ateria-, siivous-, asiointi- ja turvapalvelut), sosiaali- ja terveystoimen kotikäynnit (ennalta ehkäisevät, apuvälinekartoitukset, mielenterveystyön, neuvola-, lastensuojelun ja vammaispalvelun kotikäynnit), lastensuojelun perhetyö, henkilökohtaiset avustajat ja kotihoidon tuki. Uusi kotiin tuotettavan palvelun määrittely sisältää myös kotona käytettävät sähköiset asioinnin palvelut, kuten hakemukset ja oman asian etenemisen seuraaminen.

24 9 Lähipalvelut tuotetaan omassa kunnassa tai kuntalaisen luontaisella asiointialueella kuntarajojen yli. Lähipalveluita käytetään toistuvasti tai verrattain usein. Lähipalveluita voivat olla esimerkiksi kunnan sosiaalityö, asumis- ja hoivapalvelut, osa perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista kuten sairaanhoitaja - ja neuvolavastaanotto), laboratorion näytteenotto, päivätoiminta (ikäihmisten, kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden), kuntouttava työtoiminta sekä välitystilit. Myös lähipalveluiden osalta voidaan käyttää palveluun pääsyn kriteereitä. Lähipalvelut ovat monimuotoisia; osa lähipalveluista voi olla kohdennettu tietyille asiakasryhmille, ne voivat olla käytettävissä sovitusti ja ne voivat olla liikkuvia palveluita. Lähipalvelut kohdennetaan niitä tarvitseville asiakasryhmille. Lähipalveluita voi myös tuottaa palvelun tarvitsijaa lähinnä oleva palvelutuotantoyksikkö. Seudulliset palvelut ovat erityispalveluita, joita varten tarvitaan erityiskoulutettua henkilöstöä ja joiden käyttötarve on selvästi lähipalveluja vähäisempi ja jotka voidaan tuottaa työssäkäyntialueen tai muun luontevan asiointialueen sisällä. Seudullisia palveluita ovat (voivat olla) erityissosiaalityö (talous- ja velkaneuvonta, adoptioneuvonta, työllistämistoimet), perustoimeentulotuki, perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolella annettavat palvelut, kuvantaminen, akuutit vuodeosastot ja kuntoutuspalvelut, lääkärin vastaanottopalvelut, peruserikoissairaanhoidon vastaanotto- ja konsultaatiopalvelut, päihde- ja mielenterveystyön erityistyöntekijöiden palvelut, vaikeahoitoisten dementiapotilaiden palvelut, hallinto- ja tukipalvelut, perusterveydenhuollon sosiaalityö, lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, perhekuntoutus, lastenvalvojatyö ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö. Seudullisia keskitettäviä palveluita voivat olla suunnitelmakauden aikana perheoikeudellinen yksikkö ja vammaispalvelut. Lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö on jo aloittanut keväällä 2013 seudullisena. Alueelliset palvelut ovat Etelä-Savossa 1-2 paikkaan keskittyviä palveluita, jotka edellyttävät erityisasiantuntemusta ja joita käytetään suhteellisen harvoin. Suuri osa alueellisista palveluista on erikoissairaanhoitoon ja terveyspalveluihin sisältyviä. Sosiaalihuollon alueellisia palveluita ovat sosiaalipäivystys, kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, lastensuojelun sijaishuolto, sosiaalija terveystoimen tietojärjestelmäpalvelut, potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinointi ja asiantuntemus. Liikkuvat palvelut sijoittuvat lähi- ja alueellisten palveluiden väliin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on varsin laaja pinta-alaltaan ja liikkuvien palveluiden tarve on ilmeinen. Liikkuvat palvelut sisältävät kuljetusten yhteensovittamista (lähi- tai seutulogistiikka). Liikkuvat palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Kyyditys- ja asiointipalveluissa, joissa asiakas kuljetetaan palvelun pariin 2) Yhden palvelun palveluautot; kirjasto- tai kauppa-autot 3) Monipalveluautot, joissa on tarjolla usean eri toimijan palveluita