Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta"

Transkriptio

1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet

2

3

4

5

6

7 TOIMINTASUUNNITELMA ALKOHOLIOHJELMAN KUNTAKUMPPANUUDELLE , MIKKELIN SEUTU - Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala Alkoholiohjelman kumppanuus Alkoholiohjelman yleiset tavoitteet vähentää lasten ja perheiden kokemia alkoholihaittoja vähentää alkoholin riskikäytöstä aiheutuvia haittoja kääntää alkoholin kokonaiskulutus laskuun Keinoina ovat alkoholipolitiikan, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujärjestelmän vahvistaminen Toiminta rakentuu valtiovallan, kuntien, järjestöjen ja alkoholielinkeinon yhteistyöstä Kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Edellytykset/ehdot ehkäisevän päihdetyön toteutumiselle Kunnissa toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Kunnissa toimii monitoimijainen päihdetyöryhmä Suunnitelma seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu 1. Päihteiden käyttö vähenee Mikkelin seudulla a) Paikallinen vaikuttaminen (osia PAKKA toimintamallista) a) jatketaan vuosittain yrittäjien kanssa toteutettuja keskustelutilaisuuksia b) tiedottaminen toiminnasta, median käyttö c) edistetään kuntien tilaisuuksien päihteettömyyttä d) seutulupalausunnot seudullinen ehkäisevän päihdetyön työryhmä, yhteistyö AVI:n alkoholitarkastajan ja poliisin kanssa - yrittäjätilaisuudet vuosittain ehkäisevän päihdetyön viikolla - vuodesta 2015 lähtien vähitellen lisää osia PAKKA - toimintamallista

8 2. Nuorten alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy Alkoholilainsäädännön noudattamisen valvonta tehostuu 3. Päihteiden käytön näkyvyys lasten ja nuorten elämänpiirissä vähenee 4. Ikäihmisten alkoholin käytön ehkäisy ja vähentäminen Päihteiden käytön puheeksi ottaminen ja tunnistaminen 5. Kaikki ikäryhmät kattava miniinterventio (alkoholin käytön puheeksi ottaminen) kaikissa peruspalveluissa a) Tie selväksi toimintamalli b) Vanhempainilloissa välitetään tietoa alkoholilaista ja päihteettömyydestä a) Päihteetön pelikenttä: -urheilu- ja liikuntaseurat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään päihteiden käytön vähentämistä b) järjestöavustusten sitominen päihteetön pelikenttä malliin c)koulutusta liikuntaseurojen toimijoille päihteiden käytön puheeksi otosta a) Yli 65-vuotiaiden alkoholimittariston käyttöönotto. b) Kotihoidon päihdetyön toimintamallin edelleen kehittäminen ja käyttöönotto kaikissa kunnissa. c) Kampanjat, messut, sähköisten välineiden, palvelutelevision/ hoivatelevision ja sosiaalisen median hyödyntäminen jne. a) Mini-intervention käyttäminen ja osaamisen lisääminen sekä ylläpito koulutusten avulla b) Terveystarkastuksissa käytetään AUDIT- ja ADSUME testejä sekä ikäihmisten poliisi, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijat, järjestötoimijat Ehkäisevän päihdetyön ryhmä yhteistyössä koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa kuntien toimijat, urheiluja liikuntaseurat, ESLi, EHYT, MLL Terveyskeskuksen vastaanotot, ikäneuvolat ja vanhusten hoito- ja hoivapalvelut - työyksiköiden esimiehet ja kolmas sektori sosiaali- ja terveystoimen toimijat, järjestötoimijat, asiantuntijat, AVI:n koordinaattori yhteistyömallin suunnittelu poliisitoimen kanssa alle 25-vuotiaille nuorille mahdollisesti toimintamallin laajentaminen muihin kohderyhmiin -vanhempainillat

9 6. Yhteisöllisyys ja kumppanuus päihdehaittojen ehkäisyssä päihdemittaria -hoitopolut ja toimintamallit a) järjestökumppanuus b) kampanjat laajasti: päihteiden käyttö otetaan puheeksi koulujen vanhempainilloissa, päiväkodeissa, yhteisiä keskusteluja lasten, nuorten ja vanhempien kesken kampanjat c) päihteettömät tilaisuudet d) asenteisiin vaikuttaminen e) mediayhteistyö Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi haastaa kumppaniksi paikallisia toimijoita (esim. ravintoloitsijat, kauppaketjut, järjestöt jne.). Kumppanuuden tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä. Toimenpiteiden arvioinnista vastaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori yhdessä seudullisen ehkäisevän päihdetyön työryhmän kanssa kuntien päihdetyöryhmien tekemään arviointiin perustuen sekä osana mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantaa.

10 Kumppanuussopimus: Mikkelin seutu - Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee päihdehaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Kumppanuus on toimintamalli / työkalu päihdehaittojen vähentämiseen, toiminnan seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet. Mikkelin seutu (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala) osallistuu Alkoholiohjelman kumppanina alkoholista ja muista päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Mikkelin seutu laatii tai päivittää alueellisen, seudullisen ja/tai kunnallisen päihdestrategiansa tai mielenterveys- ja päihdestrategiansa Alkoholiohjelman linjaukset huomioon ottaen ja toimittaa sen aluehallintovirastoon Alkoholiohjelman aluekoordinaattorille lisää Alkoholiohjelmaan kirjatut toiminnan tavoitteet tämän sopimuksen liitteeksi kehittää päihdehaittoja ehkäisevää toimintaa näiden suuntaviivojen mukaisesti välittää Alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan ja haastaa alueen toimijoita kumppanuuteen arvioi toimintaansa ja sen tuloksellisuutta raportoiden siitä aluehallintovirastolle, joka puolestaan raportoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö, THL ja aluehallintovirasto tukevat kumppaniensa Alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa muun muassa välittämällä tietoa alan tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä, edistämällä kuntien ja seutukuntien yhteistoimintaa, järjestävät alueellisen koordinaation kautta koulutuksia, tiedottavat kumppaneita päihdehaittoja ehkäisevän ja vähentävän ulkopuolisen toiminnan rahoitusmahdollisuuksista, tukevat kumppaneita monipuolisella tiedottamisella, Alkoholiohjelman logon käyttöoikeus. Sosiaali- ja terveysministeriössä Sosiaali- ja terveysministeriö Susanna Huovinen Peruspalveluministeri Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Markku Turkia Lautakunnan puheenjohtaja

11 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Puitesopimus SÄHKÖISTEN ASIOINTIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN, KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

12 Sopimus Sisällys 1. Sopimusosapuolet Sopimuksen kohde Sopimuksen sisältö ja vastuut Organisointi ja hallintamalli Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Sopimusasiakirjojen muuttaminen Allekirjoitukset... 4

13 Sopimus 1. Sopimusosapuolet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä sopijaosapuoli ) Y-tunnus: Osoite: Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi (jäljempänä sopijaosapuoli ) Y-tunnus: Osoite: Maaherrankatu 9-11, Mikkeli 2. Sopimuksen kohde Sopimuksen tarkoituksena on yhtenäisten alueellisten sähköisen asioinnin palveluiden ja toimintamallien toimeenpano ja ylläpito sekä näiden jatkokehittäminen ja vahvistaminen. Sopijaosapuolilla on yhteinen järjestelmäalusta (Hyvis.fi) sähköisille palveluille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tarpeisiin. Tällä sopimuksella sovitaan Hyvis.fi:n sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä, hallinnoinnista, koordinoinnista ja yhteistyöstä sopijaosapuolten välillä. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan kansalaisille, asiakkaille ja potilaille tarkoitettuja monikanavaisia digitaalisia palveluita, jotka tukevat oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, parantavat kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa sekä tehostavat kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. 3. Sopimuksen sisältö ja vastuut Sopijaosapuolet sitoutuvat luomaan yhteisen sähköisen asioinnin strategian sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Strategian luomisessa tulee huomioida eri toimijoiden omat sähköisen asioinnin strategiat. kuvaamaan ja ylläpitämään yhteistä Sosiaali- ja terveystoimen sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuuria ja varmistamaan sen sopivuus eri toimijoiden omiin kokonaisarkkitehtuureihin kehittämään, hankkimaan, ottamaan käyttöön ja ylläpitämään sähköisen asioinnin alueellisia tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä palveluita, joita julkaistaan Hyvis.fi:n kautta.

14 Sopimus Jokaisesta erillisestä hankinnasta tehdään erillissopimukset. Osapuolet käyttävät määräysvallassaan olevia sidosyksiköitään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. valmistelemaan yhdessä sähköisen asioinnin kehittämishankkeita ja hankintoja perustamaan sähköisen asioinnin alueellisen työryhmän (kokoontuu 2* vuodessa) nimeämään sähköisen asioinnin vastuuhenkilöt organisaatiostaan edistämään kansallisesti yhtenäisiä ja yhteen toimivia sähköisiä palveluita ja toimintakäytäntöjä Yhteisen järjestelmäalustan (Hyvis.fi) kautta toimivia sähköisen asioinnin hankintoja, toimintamalleja ja käyttöönottoja koordinoi Etelä-Savon sairaanhoitopiiri terveydenhuoltolain mukaisesti (33 ). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sähköisten palveluiden hankinnoista, toimintamalleista ja käyttöönotoista päätetään sopijaosapuolten kesken. Kustannusten jakamisesta sovitaan sopijaosapuolten kesken. Sähköisten palveluiden operatiivisesta toiminnasta, kuten niiden istuttamisesta osaksi toimintaprosesseja, tarvittavista prosessimuutoksista, toiminnallisista määrittelyistä, piloteista, käyttöönotoista ja henkilöstön muutoksenhallinnan tehtävistä sekä valmentamisesta ja kouluttamisesta vastaavat sopijaosapuolten nimetyt vastuuhenkilöt ja heidän varahenkilönsä. 4. Organisointi ja hallintamalli Sopimuksen sisältöön kuuluvia asioita käsitellään ja arvioidaan alueellisessa sähköisen asioinnin työryhmässä, joka kokoontuu sovitusti kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Sähköisen asioinnin työryhmän osallistujat nimetään organisaatiokohtaisesti. Kokoonkutsujana on sähköisen asioinnin vastuuhenkilö Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä. Sähköisen asioinnin käyttöönottojen seurantaryhmä on sopijaosapuolille yhteinen ja siihen liittyvä seurantadokumentaatio on osapuolille yhteistä. Seurantaryhmään nimetään osallistujat kustakin organisaatiosta. Mikkelin kaupunki on vastuuttanut kaikkien kaupungin toimintojen sähköisen asioinnin kehittämisen LUPAUS 2016 muutosohjelman vastuulle ja tämä koskee myös Mikkelin sosiaali- ja terveystoimea. Mikkelin kaupunki ja ESSHP tekevät erillisen tarkennetun projektisuunnitelman ja siihen liittyen sopimuksen osana Mikkelin kaupungin palveluiden digitalisointia. Mikkelin kaupunki omistaa omat SOTE:n toimialueen tiedot ja niiden tulee olla siirrettävissä toisiin Mikkelin kaupungin järjestelmiin.

15 Sopimus 5. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja on voimassa toistaiseksi. Sopimusosapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti toiselle Sopimusosapuolelle viimeistään kuukautta aikaisemmin siitä, kun irtisanomisaikaa aletaan laskea. Sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain kummankin sopimusosapuolen allekirjoittamalla muutossopimuksella. 6. Sopimusasiakirjojen muuttaminen Tähän sopimukseen tehtävät muutokset tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan. Sopimusosapuolella on oikeus reagoida virheellisiin päivityksiin. 9. Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kummallekin Sopimusosapuolelle. Paikka: Paikka: Aika: Aika: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Matti Nupponen sairaanhoitopiirin johtaja Maria Närhinen sosiaali- ja terveysjohtaja

16 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelma vuosille LUONNOS Seudullinen lautakunta

17 2 Sisällysluettelo MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS... 3 YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 4 SEUDULLISEN LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT... 4 ALUEKOKEILUHANKE... 5 SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA... 7 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA... 7 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT... 8 PALVELUTASOT... 8 TYÖSKENTELYMALLIT...10 UUDET PALVELUIDEN TUOTTAMISTAVAT...10 KASTE...11 TULEVAN SOSIAALIHUOLTOLAIN LINJAUKSET...11 SUUNNITELMALLISUUS...12 PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN...12 Lähteet:...12

18 3 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Yleistä Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Yhteistoiminta-alueella palveluja tarjoavat neljän kunnan palvelutuotantoyksiköt, mukana ovat Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liittyivät Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen sosiaali- ja terveystoimet, jolloin niiden työntekijät siirtyivät Mikkelin kaupungin palveluksen. Vuonna 2012 Ristiina ja Suomenniemi päättivät kuntaliitoksesta Mikkelin kanssa. Puumalan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin liittää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2013 alussa yhteistoiminta-alueella palveluja tarjoavat edelleen 4 palvelutuotantoyksikköä; Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluvat Mikkelin lisäksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntien sosiaali- ja terveystoimet. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kuuluu järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuuden kunnan Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Hirvensalmen ja Puumalan alueella. Tämän alueen väestömäärä on asukasta. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Mikkelin kaupungin organisaatioon. Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella, järjestäjähallinnolla on yhteinen seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta ja jokaisella palvelutuotantoyksiköllä on omat palvelutuotantolautakuntansa. Järjestäjähallintoon kuuluu sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava lääkäri (työpanos 20 %), hyvinvointikoordinaattori, sosiaali- ja potilasasiamies sekä aluekokeiluhankkeen rahoituksella kehittämispäällikkö lokakuuhun 2013 asti. Järjestäjähallinnon tehtäviin kuuluu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti huolehtia kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) järjestämisestä. Yhteistoiminta-alueen keskeisinä tavoitteina on turvata lakisääteiset palvelut alueen asukkaille, antaa laadukkaampia palveluita sekä tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. Yhteistoiminta-alueella harmonisoidaan palveluiden saannin kriteerit, asiakasmaksut, palvelutasot, palveluiden saatavuus, palveluiden kustannukset/kustannustaso sekä yhtenäistetään valvontakäytännöt. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS Järjestämissuunnitelmaa kirjoitetaan tilanteessa, jossa monet keskeiset rakenteelliset kysymykset ovat vailla lopullista ratkaisua valtakunnan tasolla. Tuoreimmat linjaukset on annettu

19 julkistettujen linjausten mukaisesti Sote-alueen hallinto järjestetään pääasiassa vastuukuntamallilla. Sote-alue muodostuu kunnista, joista ainakin yhden asukasluku on vähintään noin Yhdellä työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue ja yksi vastuukunta. Sote-alueen järjestämisvastuu kattaa nykyiset terveyskeskuspalvelut, sosiaalihuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoidon. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveystoimi linkittyvät toimivaksi kokonaisuudeksi eivätkä apua tarvitsevat joudu kärsimään palveluiden pirstaleisuudesta. Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkossa alle asukkaan kunnilla ei ole mitään järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta asukkaan kunnat voivat järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (so. palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan). Muiden palveluiden osalta kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Yli asukkaan kunnilla on täysi järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sote-alueen kaikki kunnat osallistuvat palvelutuotannon hallintoon ja rahoitukseen. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Kunta ja palvelurakenneuudistuksen, Paraslain, mukaiset yhteistoiminta-alueet puretaan. Nykyään sairaanhoitopiireillä oleva järjestämisvastuu lakkaa vuoden 2016 lopussa, ja se siirtyy laajan perustason palveluista vastaaville sote-alueille. Lähtökohtana on, että sote-alue vastaa jatkossa sairaanhoitopiireille nykyisin kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Erityisvastuualueita (erva) muodostetaan viisi, ja jokainen sote-alue kuuluu yhteen niistä. Ervan keskeinen tehtävä on sote-alueiden toiminnan koordinaatio. Erva on kuntayhtymä, jonka jäseninä ovat sote-alueet ja jolla on hallitus. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisten palvelujen saatavuutta ja toisaalta välttää sote-alueiden päällekkäistä palvelutuotantoa. Erikseen vielä säädetään joidenkin palvelujen ja tehtävien kansallisesta keskittämisestä. YHTEISTOIMINTASOPIMUS ja järjestämis- ja kehittämissuunnitelma Yhteistoimintasopimus, järjestäjähallinnon johtosääntö ja tuloskortti olivat ensimmäiset seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintaa pääasiallisesti ohjaavat asiakirjat. Yhteistoiminta-alueen toiminnan tavoitteita on määritelty myös STM:n aluekokeiluhankkeessa. Varsinaista järjestämissuunnitelmaa tai yhteistä strategiaa pelkästään seudullisen sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta ei ole toistaiseksi ollut. Tämä järjestämis- ja kehittämissuunnitelma hyväksytään aikanaan kuntien valtuustoissa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu ja vahvistettu syksyllä Yhteistoimintasopimus löytyy sähköisesti Seudullisen lautakunnan tehtävät Yhteistoimintasopimus määrittelee seudullisen sosiaali- ja terveystoimen lautakunnan tehtäväksi varmistaa, että yhteistoiminta-alueen väestöllä on käytettävissä yhdenvertaiset palvelut. Lautakunta arvioi kuntalaisten palveluiden tarpeet ja määrittelee niitä tyydyttävien palveluiden tason ja laadun yhteistoiminta-alueella sekä johtaa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämistä.

20 5 Lisäksi lautakunta hyväksyy yhteistoiminta-alueen hyvinvointikertomuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimukset Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kanssa sekä päättää yhteistoiminta-alueen kuntien päätettävissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista palvelumaksuista ja niiden perusteista sekä palvelun pääsyn kriteereistä. Lautakunta seuraa ja arvioi talouden kehittymistä kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa sekä antaa lausunnot palvelutuotantoyksiköiden talousarvioista ja suunnitelmista. Käytännön työvälineenä talouden seurantaan käytetään Kuntamaisema-ohjelmaa, jota kehitetään jatkuvasti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta toteuttaa yhtenäisiä hankinnan periaatteita, jotka on hyväksytty seudullisessa lautakunnassa. ALUEKOKEILUHANKE Aluekokeiluhanke on STM:n rahoittama hanke, joka on tukenut yhteistoiminta-alueen muodostumista. Hanke päättyy Aluekokeiluhankkeen keskeisiä tavoitteita ja niiden toteutumista kuvaavia keskeisiä poimintoja on kuvattu seuraavassa. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeen tavoitteiden mukainen seudullista yhteistoimintaa edistävä työ jatkuu ja kehittyy edelleen hankkeen päättymisen jälkeen. Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Yhteinen kehittäminen toteutuu seudullisissa kehittämistyöryhmissä. Poliittisille päätöksentekijöille on järjestetty kehittämisvalmennusta ja perehdytystä. Internet-sivujen, palvelut pyritään kuvaamaan asiakaslähtöisesti. Seudullisen palveluosaaja-koulutuksen kaksi ryhmää ovat tarjonneet työntekijöille mahdollisuuden kehittää omaa työtään samansuuntaisesti yhteistoiminta-alueen uusien toimintamallien kehittämisten kanssa esim. kotihoidon yhdistäminen, mielenterveys- ja päihdetyön sekä työllistämistä tukevien palveluiden kehittäminen. Hyvinvointiteknologian yhteiseksi kehittämiseksi on perustettu seudullinen hyvinvointiteknologiayksikkö ja tiimi. Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen Yhteinen talouden ja toiminnanohjauksen väline (Kunta-Maisema) on talouden toteuman seurannan ja keskinäisen laskutuksen perusta, tiedolla johtamisen keskeinen väline. Kuntamaisema tuottaa vertailutietoa, joka käydään läpi seudullisessa lautakunnassa. Tavoitteena on palveluiden kustannustehokkuus. Yhteistoiminta-alueella laadittavat toimintakäsikirjat määrittelevät palveluun pääsyn kriteerit ja toimintakäytännöt seudullisesti. Peruspalvelujen vahvistaminen Peruspalveluiden vahvistaminen yhteistoiminta-alueella sisältää sekä niiden yhdistämisen että kehittämisen. Peruspalvelut ovat vahvistuneet pienissä yksiköissä, koska yhteisten palvelutuotantoyksikköjen työn kautta työntekijöillä on käytössään aikaisempaa laajempi

21 6 osaaminen ja tukiverkosto. Erityisesti tämä näkyy sosiaalityössä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Yhteisillä toimintaprosesseilla pyritään takaamaan yhdenvertaiset palvelut ja takaamaan palvelut kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille samantasoisina ja samoilla kriteereillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Yhteinen johtaminen, johtamisjärjestelmä yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita hallinnollisesti ja sitä kautta siirtyy toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä lisää myös kiinteä yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen kotihoidoksi ja mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen kehittäminen ja yhteisen hallinnon piiriin kuuluminen on myös lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma linjaa alueen perus- ja erikoistason integrointia. Suunnitelman keskeisiä teemoja ovat perusterveydenhuollon yksikön valmistelu ja psykiatriapalvelut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on linjannut asiaa seuraavasti: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä tavoitteena erikoissairaanhoidon 2- tason päivystyksen säilymistä. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä vaatii maakunnallista ratkaisua. Erikoissairaanhoidon työnjako eri keskussairaaloiden välillä on erityisen tärkeä. Myös terveyskeskuksen siirtoa sairaalan yhteyteen valmistellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Hyvinvointikoordinaattori vastaa seudullisesta hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja toimii seudullisen ja kuntien omien poikkihallinnollisten hyvinvointityöryhmien apuna mm. tiedon tuottamisessa. Hyvinvointikoordinaattori analysoi hyvinvointitietoa, toimintaa ja käytäntöjä ja prosesseja sekä tuo esiin niissä ilmeneviä hyvinvointivajeita päätöksentekoon. Hyvinvointikertomus tehdään sähköisesti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää indikaattoreista ja hyväksyy hyvinvointikertomuksen, ensimmäinen hyväksyttiin Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Yhteistoiminta-alue toimii vastuukuntamalliperiaatteella. Palvelutuotanto toteutetaan neljässä eri yksikössä. Kokeilun aikana arvioidaan koko ajan sekä palvelutuotantoyksiköiden määrää että toimintatapaa huomioiden valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämislinjaukset. Yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on tärkeää. Perusterveydenhuollon yksikkö ja yhteinen järjestämissuunnitelma ovat keskeisiä yhteistyön toimintatapoja. Itä-Suomen sairaanhoitopiirihanke, ISER, on muuttunut ISKE-hankkeeksi. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi ja palvelutuotantoyksiköt käyttävät merkittävien päätösten valmistelussa ennakkoarviointia, jonka avulla voidaan arvioida tehtävien päätösten vaikutuksia useammasta eri näkökulmasta, mm. strategian, palveluiden, henkilöstön ja kuntalaisten/käyttäjien.

22 7 Valvonta on organisoitu seudullisesti, seutujohtoryhmä on nimennyt valvontatiimin ja valvontavastuun organisointi on nimetty yhdelle viranhaltijalle. Seudulle on laadittu valvontaohjelma sekä annettu valvontaohjeistus. Lisäksi on tehty seudullinen omavalvontasuunnitelma. Yhteistyö aluehallintoviranomaisten kanssa on tiivistä. Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Kehittämisosaamista tarvitaan sekä hallinnossa että käytännön työssä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja sittemmin Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hyvinvointialan kumppanuuspöytä on seudullinen kehittämisrakenne, jonka tehtävänä on tukea kuntia hyvinvointialan palvelujärjestelmän uudistamisessa. Kumppanuuspöytärakenne tukee hyvinvointintialan elinkeinopoliittisia tavoitteita sekä ennakoimaan alan muita kehittämistarpeita, mm uhkaavaa työvoimapulaa. Yhteistoiminta-alue on mukana Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostossa, joka tarjoaa sosiaalityölle kehittämisfoorumin lisäksi mahdollisuuksia harjoittelijoiden saamiselle käytännön jaksoille kuntien sosiaalityöhön. Kastehankkeet ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO sekä paikalliset oppilaitokset (esedu, Mamk) ovat keskeisiä kehittäjäkumppaneita. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeet tavoitteet ja periaatteet säilyvät yhteisen työn perustana myös hankkeen päätyttyä. SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Vuoden 2012 aikana on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle voimaantulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma seudullisen sosiaali- ja terveystoimen johdolla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi suunnitelman Tämä sosiaali- ja terveystoimen oma järjestämissuunnitelma on rinnakkainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kanssa, tässä suunnitelmassa keskitytään niihin näkökulmiin ja palveluihin, jotka eivät nouse esiin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmassa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma löytyy KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Seudullisen yhteistyön aloittaminen, yhteisten toimintatapojen muotoutuminen on ollut itsessään kehittämistä. Kehittämistä tapahtuu organisaation kaikilla tasoilla; se voi olla työntekijän oman työn kehittämistä, työyhteisön työn kehittämistä, projekti- ja hankekehittämistä tai rakenteiden ja organisaatioiden kehittämistä. Kehittämisen lähtökohtana on usein muuttuva toimintaympäristö (kunta- ja palvelurakenne, lainsäädäntö, asiakkaiden tarpeiden muutokset). Kehittäminen on sekä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä että reagoimista nopeastikin muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Pitkäjänteistä kehittämistä on mm. järjestämissuunnitelmien ja valtakunnallisten ohjelmien mukainen suunnitelmallinen kehittäminen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Nopeatempoisempaa kehittämistä vaativat organisaation muutokset ja muuttuviin säädöksiin vastaaminen

23 8 Kehittämisen tulee perustua analysoituun tietoon kehittämisen tarpeista ja nykytilasta. Mm. seudullinen sähköinen hyvinvointikertomus (www.mikkelinseutusote.fi/hallinto/strategiat) tuottaa alueellista hyvinvointitietoa, jota hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä seudullisesti että kuntakohtaisesti. Kehittämisessä huomioidaan seudun erityispiirteet, joita ovat mm. ikääntyminen ja väestön kasvavat sosiaaliset ongelmat; mielenterveys- ja päihdeongelmat ja työttömyys. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT Palveluiden toteuttamistavat määritellään toimintakäsikirjoissa. Toimintakäsikirjat kuvaavat yhteistoiminta-alueen yhtenäiset toimintakäytännöt, palveluun pääsyn kriteerit sekä maksut ja taksat. Toimintakäsikirjat laaditaan alkuvaiheessa vanhus-, psykososiaalisiin-, perhe- ja terveyspalveluihin. Toimintakäsikirjat sisältävät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhdenvertaisuuden periaatteen ja yhtenäiset palvelukriteerit. Palveluiden suunnittelun ja arvioinnin apuna käytetään ennakkoarviointia, erityisesti isoissa ja merkittävissä ratkaisuissa. PALVELUTASOT Perinteisesti palvelutasot on määritelty seuraavasti: Kotiin annettavat palvelut Lähipalvelut ja Seudulliset palvelut Alueelliset palvelut Seutusoten yhtenäiset käytännöt ovat osin vielä muotoutumassa. Seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa on vielä joitain palvelutuotantoyksikkökohtaisia palveluja, jotka sijoittuvat lähi- ja seutupalveluiden väliin. Keväällä 2013 vahvistettavat toimintakäsikirjat yhtenäistävät käytäntöjä. Useimpien palveluiden, erityisesti kotiin annettavien ja lähipalveluiden kohdalla käytetään palvelukohtaisia palveluun pääsyn kriteereitä, jotka on määritelty seudullisissa toimintakäsikirjoissa. Kaikki palvelut eivät ole sellaisenaan kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Kotiin annettavat (tuotettavat) palvelut tuodaan kotiin tai asumispalvelujen piirissä oleville. Näihin palveluihin kuuluvat kotihoito, kotisairaala, kotihoidon tukipalvelut (ateria-, siivous-, asiointi- ja turvapalvelut), sosiaali- ja terveystoimen kotikäynnit (ennalta ehkäisevät, apuvälinekartoitukset, mielenterveystyön, neuvola-, lastensuojelun ja vammaispalvelun kotikäynnit), lastensuojelun perhetyö, henkilökohtaiset avustajat ja kotihoidon tuki. Uusi kotiin tuotettavan palvelun määrittely sisältää myös kotona käytettävät sähköiset asioinnin palvelut, kuten hakemukset ja oman asian etenemisen seuraaminen.

24 9 Lähipalvelut tuotetaan omassa kunnassa tai kuntalaisen luontaisella asiointialueella kuntarajojen yli. Lähipalveluita käytetään toistuvasti tai verrattain usein. Lähipalveluita voivat olla esimerkiksi kunnan sosiaalityö, asumis- ja hoivapalvelut, osa perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista kuten sairaanhoitaja - ja neuvolavastaanotto), laboratorion näytteenotto, päivätoiminta (ikäihmisten, kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden), kuntouttava työtoiminta sekä välitystilit. Myös lähipalveluiden osalta voidaan käyttää palveluun pääsyn kriteereitä. Lähipalvelut ovat monimuotoisia; osa lähipalveluista voi olla kohdennettu tietyille asiakasryhmille, ne voivat olla käytettävissä sovitusti ja ne voivat olla liikkuvia palveluita. Lähipalvelut kohdennetaan niitä tarvitseville asiakasryhmille. Lähipalveluita voi myös tuottaa palvelun tarvitsijaa lähinnä oleva palvelutuotantoyksikkö. Seudulliset palvelut ovat erityispalveluita, joita varten tarvitaan erityiskoulutettua henkilöstöä ja joiden käyttötarve on selvästi lähipalveluja vähäisempi ja jotka voidaan tuottaa työssäkäyntialueen tai muun luontevan asiointialueen sisällä. Seudullisia palveluita ovat (voivat olla) erityissosiaalityö (talous- ja velkaneuvonta, adoptioneuvonta, työllistämistoimet), perustoimeentulotuki, perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolella annettavat palvelut, kuvantaminen, akuutit vuodeosastot ja kuntoutuspalvelut, lääkärin vastaanottopalvelut, peruserikoissairaanhoidon vastaanotto- ja konsultaatiopalvelut, päihde- ja mielenterveystyön erityistyöntekijöiden palvelut, vaikeahoitoisten dementiapotilaiden palvelut, hallinto- ja tukipalvelut, perusterveydenhuollon sosiaalityö, lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, perhekuntoutus, lastenvalvojatyö ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö. Seudullisia keskitettäviä palveluita voivat olla suunnitelmakauden aikana perheoikeudellinen yksikkö ja vammaispalvelut. Lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö on jo aloittanut keväällä 2013 seudullisena. Alueelliset palvelut ovat Etelä-Savossa 1-2 paikkaan keskittyviä palveluita, jotka edellyttävät erityisasiantuntemusta ja joita käytetään suhteellisen harvoin. Suuri osa alueellisista palveluista on erikoissairaanhoitoon ja terveyspalveluihin sisältyviä. Sosiaalihuollon alueellisia palveluita ovat sosiaalipäivystys, kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, lastensuojelun sijaishuolto, sosiaalija terveystoimen tietojärjestelmäpalvelut, potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinointi ja asiantuntemus. Liikkuvat palvelut sijoittuvat lähi- ja alueellisten palveluiden väliin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on varsin laaja pinta-alaltaan ja liikkuvien palveluiden tarve on ilmeinen. Liikkuvat palvelut sisältävät kuljetusten yhteensovittamista (lähi- tai seutulogistiikka). Liikkuvat palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Kyyditys- ja asiointipalveluissa, joissa asiakas kuljetetaan palvelun pariin 2) Yhden palvelun palveluautot; kirjasto- tai kauppa-autot 3) Monipalveluautot, joissa on tarjolla usean eri toimijan palveluita

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS 2017 (SAVONLINNAN KAUPUNKI / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY)

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS 2017 (SAVONLINNAN KAUPUNKI / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY) KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS 2017 (SAVONLINNAN KAUPUNKI / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY) Kuntayhtymähallitus 29.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIJAOSAPUOLET

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot