SIBBESBORG Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu
|
|
- Jarmo Juusonen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIBBESBORG Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Raportti kilpailuhankkeen valmistelusta ja toteutuksesta Tiina Merikoski Susa Eräranta Aija Staffans
2 Aalto-yliopiston julkaisusarja Aalto-C 19/2012 Tekijät Taitto Marina Johansson Kannen kuvio Marketta Kyttä ISBN ISBN (pdf) ISSN-L ISSN ISSN (pdf) Unigrafia Oy Helsinki 2012
3 Sisällysluettelo JOHDANTO 5 Kohti kestäviä yhdyskuntia 6 Uudenlaiset kilpailukäytännöt kestävien yhdyskuntien suunnitteluun 6 Verkostoista ja yhteistyöstä rohkeutta tarttua haasteisiin 7 Kohti uutta 7 1 SIBBESBORGIN KILPAILUHANKE: VISIO KESTÄVÄSTÄ YHDYSKUNNASTA Hankkeen tausta ja tavoitteet 9 Sibbesborgin suunnittelukilpailun tavoitteet 10 Kilpailukonseptin kehittäminen 11 Hankkeen seurannan ja arvioinnin tavoitteet Yhteistyö ja kumppanuudet 12 Kilpailun järjestäjä: Sipoon kunta 12 Tutkimus: Aalto-yliopisto 13 Kilpailutoiminnan kehittäminen ja kilpailun sihteeri: SAFA 13 Asiantuntijapalvelut 14 Viestintäpalvelut 15 TEKES 15 Muut kumppanit 15 2 PROSESSIN SUUNNITTELU JA KILPAILUN VALMISTELU: ROHKEASTI KOHTI UUTTA Muuttuva prosessi: aikataulu, tehtävät ja roolit 18 Ohjelmointivaiheen aikataulu: joustoa ja mukautumista muutoksiin 18 Roolien muokkautuminen 21 Kustannusarvio ja sen toteutuminen Viestintä keskiössä: hankkeesta tiedottaminen ja näkyvyys 23 Nettisivut tiedonjakamisen ja vuorovaikutuksen foorumina Monialaista ja moniulotteista asiantuntijatyöskentelyä 25 Työpajatyöskentely osana avointa valmistelua 26 Työpaja 1: Kilpailun tavoitteet ja Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan visio 30 Työpajat 2 ja 3: Kilpailukonseptin kehittäminen ja kilpailuohjelmaan vaikuttaminen 31 Vision muodostaminen: asiantuntijoiden näkemyksen yhdistäminen asukkaiden ja kunnan tavoitteisiin 34
4 2.4 Kilpailuohjelma 35 Kilpailuohjelman avoin valmistelu 36 Runsas ennakkoaineisto: miten olennainen tieto löydetään? 38 3 KILPAILUVAIHE: TOTEUTUS JA EHDOTUSTEN ARVIOINTI 41 Vuorovaikutteinen valmistelu, vuorovaikutteinen arviointi Kilpailuvaiheen kulku 43 Aikataulu ja työvaiheet 43 Kilpailuun osallistuminen ja kilpailuehdotukset Vaativa ja moniulotteinen tehtävänanto 45 Kestäviin ratkaisuihin ohjaaminen 46 Aikaulottuvuus: lähelle ja kauas 49 Kilpailuasiakirjat: millä on merkitystä kilpailun tavoitteiden kannalta? Ehdotusten arviointi 54 Tuomariston vaikea tehtävä 56 Asiantuntijatyöskentelystä tukea ehdotusten arviointiin 57 Yleisökommentointi osana asukasvuorovaikutusta 61 Päästiinkö kestäviin ratkaisuihin kiinni? Yhteenveto kilpailuvaiheen seurannasta 66 4 KESTÄVÄN YHDYSKUNNAN KILPAILUN KESTÄVÄT TOIMINTATAVAT 69 Uusia toimintamalleja tarvitaan 70 Poikkeuksellisen laajaa asiantuntijatyöskentelyä 71 Kilpailun järjestämiseen on olemassa erilaisia resursseja 72 Kohti kestävää yhdyskuntaa: mitä kilpailun jälkeen? 73
5 Johdanto Vuonna 2010 Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus käynnisti Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailuhankkeen. Hankkeen tavoitteena oli ensinnäkin selvittää, miten Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristöä pitäisi kehittää tulevina vuosikymmeninä. Alueen kehittämiseen kohdistuu painetta sekä kunnan sisäisistä kasvutavoitteista että Helsingin itäsuunnan kehittämissuunnitelmista. Toisaalta hankkeen tavoitteena oli kehittää ja muokata suunnittelukilpailujen käytännöistä uudenlainen monialaisen, kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailukonsepti. Ymmärrettiin, että uudenlaiset, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat kestävyyden tavoitteet edellyttävät uutta ajattelua paitsi päätöksenteolta ja suunnittelulta myös niiltä keinoilta ja käytännöiltä, joilla pitkän aikavälin aluekehittämistä tehdään. Hanke on ollut rohkea ja kunnianhimoinen monella tapaa: kilpailulla haettiin pitkän aikavälin pelisääntöjä Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristön kehittämiseksi kestävällä tavalla; hanke haastoi perinteiset arkkitehtuuri- ja suunnittelukilpailukäytännöt pyrkimyksellä kehittää uudenlaista kestävien yhdyskuntien suunnittelukilpailukonseptia; ja siksi, että hanke ylipäätään käynnistettiin ja sen toteuttamiseksi kerättiin omaa osaamista ja resursseja tukeva verkosto. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä seurasi hankkeen etenemistä. Tutkijat osallistuivat hankkeen ohjelmointiin erityisesti sen käynnistämisvaiheessa, jolloin prosessin etenemistä ja vaiheita ei oltu vielä lukittu. Eri vaiheissa järjestetyt tilaisuudet dokumentoitiin, ja prosessin eteneminen ja tulokset analysoitiin. Tämä raportti on laadittu tehdyn seurannan ja arvioinnin tuloksena. 5
6 Kohti kestäviä yhdyskuntia Kestävä kehitys on käytännön haaste niin ihmisten arjessa, poliittisessa päätöksenteossa kuin yhdyskuntasuunnittelussakin. Keskustelu yhteiskunnan energiankulutuksesta, ruoantuotannosta, liikenteestä ja liikkumisesta, ikärakenteen muutoksen vaikutuksista, palveluista, kaupasta ja kilpailukyvystä palaa kuntien suunnitteluratkaisuihin, jotka joko tukevat tai heikentävät, estävät tai mahdollistavat kestäviä ratkaisuja. Sibbesborgin kilpailun tavoitteena oli löytää lähtökohdat paitsi alueen konkreettiselle suunnittelulle, myös sen kehittämiselle kestäväksi kaupungiksi. Sipoon kunnan tavoitteissa Sibbesborgin kestävä yhdyskunta on monialaisesti ja vuorovaikutteisesti suunniteltu, vaiheittain toteutuva vähähiilinen ja viihtyisä kaupunki, jonka ympäristö tukee kestävää elämäntapaa. Kilpailuhankkeen ohjelmointivaiheessa järjestettyjen asiantuntija- ja asukastyöpajojen tuotokset sekä kunnan tavoitteet yhdistettiin Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan visioksi: Tulevaisuuden Sibbesborg on ainutlaatuinen jopa asukkaan kestävä ja inhimillinen alue, jossa toimiva kaupunkirakenne, luonto ja perinteikäs kulttuurimaisema yhdistyvät tasapainoisesti. Sibbesborg toteutuu vaiheittain osana Helsingin seutua orgaanisena ja vuorovaikutteisena prosessina, jossa opitaan jatkuvasti paremmin vastaamaan kestävyyden tavoitteisiin. Sibbesborgissa viihdytään, nautitaan elämästä ja sujuvasta arjesta. (Kilpailun ohjelma, Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu, s. 14) Uudenlaiset kilpailukäytännöt kestävien yhdyskuntien suunnitteluun Yhä enemmän yhdyskuntasuunnittelun ja rakennusalan muutosten yhteydessä keskustellaan siitä, miten kestäviä yhdyskuntia suunnitellaan ja tehdään. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ja muut yksittäiset ratkaisut ovat tehokkaita keinoja, mutta toisenlaisiakin muutoksia tarvitaan. Sibbesborgin kilpailuhankkeen tavoitteena olikin tutkia, miten suunnittelukilpailulla voitaisiin vastata entistä paremmin kestävien yhdyskuntien suunnittelun erityisvaatimuksiin kuten monialaisen asiantuntijuuden ja osaamisen yhdistämiseen, ja kestävyyden tavoitteiden konkretisoitumiseen suunnittelussa. Hankkeessa haluttiin kehittää uudenlainen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailukonsepti. Sibbesborgin kilpailukonseptin lähtökohdaksi otettiin avoin ja jatkuva vuorovaikutus. Kaikille alueen suunnittelusta kiinnostuneille kehitettiin 6 gfgfdfd affaf
7 keinoja vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kilpailun tavoitteisiin, ohjelmaan ja arvosteluperiaatteisiin. Matkan varrella tuotettu aineisto ja tieto on ollut avoimesti kaikkien saatavilla hankkeen nettisivuilla kilpailun valmistelun, edetessä ja edelleen sen jo käynnistyttyä. Verkostoista ja yhteistyöstä rohkeutta tarttua haasteisiin Hanke on ollut kunnianhimoinen pienelle kunnalle. Kyseessä oli mukana oleville toimijoille täysin uusi konsepti, eikä hankkeen alussa vielä tiedetty, mitä vaiheita hankevalmistelu tai kilpailun ohjelmointi tulisivat tarvitsemaan, tai keitä toimijoita tai asiantuntijoita hankkeeseen vielä kutsuttaisiin. Hankkeen käynnistäminen olikin rohkea askel pieneltä kunnalta kohti tuntematonta. Mahdollisuus menestymiseen kuitenkin nähtiin, ja samalla ymmärrettiin, että tukea tarvitaan niin tekemiseen kuin oman osaamisen kehittämiseksi. Keskeistä hankkeen etenemiselle oli verkoston jatkuva vahvistuminen ja prosessin tarkentuminen. Parhaiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden löytämisestä tuli myös yksi kilpailun keskeisistä tavoitteista. Kilpailulla Sipoon kunta ei hakenut ainoastaan suunnitteluratkaisuja alueen kehittämiseksi, vaan myös parhaita osaajia kilpailun jälkeen käynnistettävään suunnitteluun ja toteutukseen. Ennalta tuntematon prosessi ja monialainen toimijoiden yhteistyö edellyttävät paitsi kykyä mukautua nopeasti uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin, myös etenemisen tarkkaa seurantaa. Projektinhallinnalla onkin keskeinen merkitys vastaavien, laajojen ja kokonaisvaltaisten hankkeiden onnistumisen kannalta. Kohti uutta Sibbesborgin kilpailuhanke on ollut oppimisprosessi, jonka halutaan hyödyttävän myös muita vastaaviin hankkeisiin ryhtyviä. Erityisesti uudenlaisen, vuorovaikutteisen ja avoimen kilpailuprosessin kokemusta voidaan soveltaa tulevissa aluesuunnittelukilpailuissa sekä julkisen sektorin yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä kilpailutuksissa. Kilpailun ohjelmointi ja käytännön tulosten arviointi voivat myös antaa vastauksia kuntien suunnitteluinstrumenttien kehittämiselle tuloksellisempaan ja innovatiivisempaan suuntaan. 7
8 Uusien konseptien ja toimintamallien kehittäminen edellyttää pilotointia todellisissa hankkeissa, ja kokemusten ja aineiston jakaminen ovat osa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Aalto-yliopiston tutkimusryhmä seurasi, dokumentoi ja analysoi hankkeen eri vaiheet ja toteutuksen. Tässä raportissa on kuvattu eri vaiheiden eteneminen ja niiden toteutumisen arviointi. Arvioinnissa on pyritty tunnistamaan ja kirkkaasti esittämään ne vaiheet ja tilanteet, joista vastaavien hankkeiden eri osapuolet voivat oppia. Arviointi perustuu paitsi tutkijoiden tekemään seurantaan ja aineistoanalyysiin, myös mukana olleiden osapuolten haastatteluihin. Haastattelut rajattiin tässä yhteydessä prosessin ja kilpailuhankkeen järjestämisen kannalta keskeisimpiin avainhenkilöihin. Kunnan poliitikkoja ja kilpailijoita ei ollut mahdollista haastatella raportin kirjoittamis- ja viimeistelyvaiheessa, mutta keskustelua voidaan toivottavasti jatkaa tulevaisuudessa. 8 gfgfdfd affaf
9 1 Sibbesborgin kilpailuhanke: visio kestävästä yhdyskunnasta Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Sibbesborgin kilpailuhankkeen tausta ja tavoitteet. Luvussa esitellään myös hankkeen keskeisimmät toimijat ja heidän roolinsa. Hanke jakautui kahteen vaiheeseen: kilpailua valmisteleva ohjelmointivaihe sekä kilpailun käynnistämisestä tulosten julkaisemiseen kestänyt kilpailuvaihe. Vaiheiden tarkemmat aikataulut ja työvaiheet kuvataan luvuissa 2 ja 3. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä seurasi prosessin etenemistä osallistumalla ohjelmointiin ja valmisteluun sekä seuraamalla kilpailun järjestämistä ja ehdotusten arviointia. Seurannan vaiheista, osatavoitteiden toteutumisesta sekä hankkeen tuloksista laaditun arvioinnin tulokset on kirjoitettu niin ikään lukuihin 2 ja 3. Yhteenveto tuloksista ja niiden hyödynnettävyydestä on luvussa Hankkeen tausta ja tavoitteet Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus käynnisti Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailuhankkeen työnimellä Söderkullan kilpailu vuonna Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristöä pitäisi kehittää tulevina vuosikymmeninä. Alueen kehittämiseen kohdistuu painetta sekä kunnan sisäisistä kasvutavoitteista että Helsingin metropolialueen itäsuunnan kehittämissuunnitelmista. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 koko kuntaa koskevan yleiskaavan, joka pohjautuu vuonna 2007 hyväksyttyyn vahvaan kasvustrategiaan. Lisäksi taustalla ovat Helsinki Porvookehyssuunnitelma sekä metropolialueella tehdyt itäsuunnan kehittämistä 9
10 tukevat ratkaisut, kuten valtioneuvoston päätös Sipoon lounaisosien liittämisestä Helsinkiin. Kasvustrategialla Sipoon kunta pyrkii vastaamaan metropolialueella kohdistuvaan maankäyttöpaineeseen ja yleiskaavalla 2025 ohjaamaan kasvua taajama-alueille raideliikenteen kehittämiskäytävien varteen. Kasvustrategiassa Sipoo tavoittelee asukkaan kasvua vuoteen 2025 mennessä. Yleiskaava 2025 mahdollistaa kuitenkin alueiden kehittämisen kasvustrategiaa laajempana osoittamalla potentiaalisia kehittämisalueita paljon strategian vaatimaa kasvua laajemmin. Sipoon kunnan lähtökohtana on, että alueita tulee suunnitella kokonaisuuksina mahdollistaen yksittäisten osien toteuttamisen saumattomasti vuosikymmenten kuluessa. Söderkulla on olemassa oleva taajama ja yksi Sipoon strategian mukaisista kolmesta keskuksesta. Jotta Söderkullan rakentuminen on hallittua, tulee aluetta tarkastella sen kokonaispotentiaaliin perustuvasti, vaikka kasvu itsessään jakautuisikin useille vuosikymmenille. Alueen kehittämisessä nähdään mahdollisuuksia jalkauttaa uusia kestävien yhdyskuntien suunnittelu- ja toteutusmalleja. Helsingin metropolialueen yhteydessä sijaitsevan alueen kehittäminen kunnianhimoisilla kestävän yhdyskunnan tavoitteilla voi parantaa Sipoon, metropolialueen ja jopa Suomen kilpailukykyä. Poikkeuksellisen suuri kehittämisalue on laajemmassakin mittakaavassa kiinnostava aluekehityskohde. Hankkeen pääasiallisena rahoittajana toimi Sipoon kunta saaden kilpailun valmisteluun ja dokumentointiin tukea TEKESin kestävän yhdyskunnan ohjelmasta. Sibbesborgin suunnittelukilpailun tavoitteet Koko hankkeen tarkoituksena oli ohjelmoida ja järjestää kansainvälinen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu, jolla etsittiin vaihtoehtoisia etenemispolkuja Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristön kehittämiseksi asukkaan uudeksi yhteisöksi. Lähtökohtana olivat paitsi edellisessä kappaleessa kuvatut maankäytön tavoitteet, myös paikalliset sipoolaiset ja yhteiskunnalliset kestävän kehityksen arvot. Kunnan tavoitteissa Sibbesborgin kestävä yhdyskunta on monialaisesti ja vuorovaikutteisesti suunniteltu, vaiheittain toteutuva vähähiilinen ja viihtyisä kaupunki, jonka ympäristö tukee kestävää elämäntapaa. Kilpailun tavoitteena oli löytää lähtökohdat alueen konkreettiselle suunnittelulle. Kilpailuehdotuksilta odotettiin suunnitelmien lisäksi 10 gfgfdfd affaf
11 esityksiä alueen kehittämisestä kestäväksi kaupungiksi ja sen vaiheittaiseksi toteuttamiseksi realistisella aikajänteellä. Kilpailun avulla Sipoon kunta halusi löytää parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit alueen suunnitteluun ja tulevaan toteutukseen. Kilpailun tavoitteita tarkennettiin hankkeen ohjelmointivaiheessa. Kilpailukonseptin kehittäminen Kilpailuhankkeen tavoitteena oli edellä kuvattujen kunnallisten tavoitteiden lisäksi kehittää ja muokata suunnittelukilpailujen käytännöistä uudenlainen monialaisen, kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailukonsepti. Uuden kilpailukonseptin tavoitteena oli vastata entistä paremmin kestävien yhdyskuntien suunnittelun erityisvaatimuksiin, kuten monialaisen asiantuntijuuden ja osaamisen yhdistämiseen ja konkretisoitumiseen suunnittelussa sekä ehdotuksissa. Kilpailukonseptin lähtökohtina olivat avoin tiedonjako ja jatkuva vuorovaikutus kilpailun ohjelmoinnista alkaen. Tavoitteena oli kehittää nykyistä vuorovaikutteisempi kilpailuformaatti, jossa yleisö (kaikki alueen suunnittelusta kiinnostuneet sekä kilpailuun osallistuvat) ja asiantuntijat pääsevät alusta asti vaikuttamaan kilpailun tavoitteisiin, ohjelmaan ja arvosteluperiaatteisiin. Kilpailukonseptin kehittämisellä tavoiteltiin mallia kilpailutukselle, jossa erilaiset asiantuntijuudet ja intressit yhdistetään tähtäimenä kestävämpi yhdyskunta. Tavoitteena oli, ettei konsepti palvele ainoastaan yksittäisenä kilpailuohjelmana, vaan että sitä voitaisiin monistaa ja hyödyntää taustamateriaalina mahdollisesti myös muissa kilpailuissa sekä julkisen sektorin yhdyskuntasuunnitteluun liittyvissä kilpailutuksissa. Hankkeen seurannan ja arvioinnin tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli paitsi järjestää Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu, myös dokumentoida prosessin vaiheet ja arvioida sen toteutumista. Hankkeen seurannan ja arvioinnin tarkoituksena oli raportoida ja dokumentoida kokemus siten, että siitä voidaan hyötyä laajemmin vastaavien hankkeiden toteutuksessa. Arviointityön keskeiset kysymykset olivat: Mitkä ovat kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun järjestämisen kriittiset vaiheet ja tekijät? Miten kestävien yhdyskuntien suunnittelua ohjataan? Mihin ehdotusten arvioinnissa päästään kiinni ja miten? 11
12 Tutkijat osallistuivat hankkeen ohjelmointiin erityisesti sen käynnistämisvaiheessa, jolloin prosessin etenemistä ja vaiheita ei ollut vielä lukittu. Eri vaiheissa järjestetyt tilaisuudet dokumentoitiin, ja prosessin eteneminen ja tulokset analysoitiin erilaisin menetelmin. Arviointityö perustuu paitsi tutkijoiden tekemään seurantaan ja aineistoanalyysiin, myös mukana olleiden osapuolten haastatteluihin (Liite 1: Avainhenkilöhaastattelut). Tammi helmikuussa 2012 haastateltiin yksitoista hankkeen avainhenkilöä. Mukana oli Sipoon kunnan, SAFA:n ja kilpailun tuomariston edustajia, kilpailun sihteeri sekä tuomaristoa avustanut asiantuntijaryhmä. Tehdyn seurannan ja arvioinnin tuloksena on laadittu tämä raportti. Uudenlaisen konseptin kehittäminen edellyttää pilotointia todellisissa tilanteissa ja kokemusten ja aineiston jakaminen ovat osa pitkäjänteistä kehittämistyötä. Hankkeessa haluttiin varmistaa, että prosessi dokumentoidaan joka vaiheessa, ja että kokemuksesta voidaan hyötyä muissa tulevissa hankkeissa, minkä vuoksi tutkijat kutsuttiin mukaan hankkeeseen alusta alkaen. Sibbesborgin kilpailuhanke oli oppimisprosessi, ja sen toivotaan hyödyttävän myös muita vastaaviin hankkeisiin ryhtyviä. 1.2 Yhteistyö ja kumppanuudet Paitsi kilpailu ja siihen liittyvät tavoitteet, myös hanke itsessään on edellyttänyt monialaista osaamista ja kumppaneita. Kyseessä oli mukana oleville toimijoille täysin uusi konsepti, eikä hankkeen alussa vielä tiedetty, mitä vaiheita hankevalmistelu tai kilpailun ohjelmointi tulisivat tarvitsemaan, tai keitä toimijoita tai asiantuntijoita hankkeeseen vielä kutsuttaisiin. Keskeisimmät toimijat kilpailuhankkeen järjestämisen kannalta olivat lopulta Sipoon kunta kilpailun järjestäjänä, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA kilpailutoiminnan asiantuntijana, erilliset asiantuntijapalvelut kestävien yhdyskuntien tekijöistä, erilaiset viestintäpalvelujen tuottajat, Aalto-yliopisto tutkimuskumppanina sekä TEKESin Kestävä yhdyskunta -ohjelma rahoittajana. Näiden lisäksi hankkeeseen on kytkeytynyt sen eri vaiheissa myös paljon muuta osaamista ja tahoja, kuten asumisen osaamiskeskus OSKE ja RYM Oy, SITRA, monikielisyyden mahdollistaneet kääntäjät sekä erityistä osaamista vaatineet työpajojen videointi ja visualisointi. Eri toimijat on esitelty tarkemmin hankkeen nettisivuilla ( fi/etusivu/toimijat). 12 gfgfdfd affaf
13 Kilpailun järjestäjä: Sipoon kunta Kilpailun järjesti Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus. Kilpailuhankkeen vastuullisena johtajana toimi Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho. Aho vastaa Sipoon kunnan alueiden kehittämisestä ja tältä osin kunnan toiminnan kehittämistyöstä. Projektin koordinaattorina toimi Sipoon kunnan aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko. Lisäksi projektin seurantaan osallistui hallintosihteeri Nina Grandell ja käytännön järjestelyiden osalta kaavavalmistelija Virva Korkeamäki. Kunnallisessa päätöksenteossa hankkeeseen ottivat kantaa kunnanhallituksen alainen kaavoitusjaosto ja kunnanhallitus. Kunnanvaltuusto seurasi projektia ylimpänä kunnallisena päätöksentekoelimenä. Kilpailun järjestäjänä ja projektin koordinaattorina Sipoon kunta vastasi ohjausryhmän muodostamisesta ja kokoonpanosta sekä kilpailun käytännönjärjestelyistä. Tutkimus: Aalto-yliopisto Tutkimuskumppaniksi hankkeeseen kutsuttiin Aalto-yliopiston kestävien yhdyskuntien suunnitteluun ja tavoiteasetantaan perehtynyt tutkijaryhmä. Sipoon kunta hankki tutkijaryhmältä ostopalveluna kestävien yhdyskuntien visioinnin, suunnittelun ja arvioinnin asiantuntijapalveluita sekä tukea projektin hallintaan erityisesti hankkeen ohjelmointivaiheessa. Tutkimusryhmän tarkoitus oli lisäksi seurata hankkeen etenemistä koko prosessin ajan, dokumentoida eri vaiheet ja tilaisuudet sekä arvioida hankkeen toteutumista ja tuloksia siten, että kokemuksesta voidaan hyötyä laajemmin vastaavien hankkeiden toteutuksessa. Tutkijoiden kautta saatiin myös yhteys rakennetun ympäristön monialaisiin asiantuntijaverkostoihin, ja ryhmä vastasi asiantuntijatyöskentelyn suunnittelusta ja toteutuksesta kilpailun ohjelmointivaiheessa. TkT Aija Staffansin tutkimusryhmään kuuluivat maisema-arkkitehti, tohtorikoulutettava Tiina Merikoski, KTM, arkkitehtiylioppilas Susa Eräranta ja arkkitehtiylioppilas Iina Valkeisenmäki. Kilpailutoiminnan kehittäminen ja kilpailun sihteeri: SAFA Kilpailu järjestettiin ja ohjelmoitiin yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa. Arkkitehtiliitto oli hankkeessa mukana kilpailutoiminnan ja sen kehittämisen asiantuntijana. Liiton kilpailutoiminnasta vastaavat kilpailutoimikunta KITO ja kilpailusihteeri, joiden tehtävinä on edistää 13
14 kilpailutoimintaa ja kehittää kilpailuihin liittyviä käytäntöjä. Kilpailutoimikunta kommentoi hanketta poikkeuksellisesti useammassa kokouksessaan ottaen lisäksi kantaa hankkeen yksityiskohtiin. Tavallisesti kilpailuhankkeessa kilpailutoimikunnan tehtävänä on nimetä Arkkitehtiliiton edustajat tuomaristoon ja hyväksyä kilpailuohjelma. Tässä hankkeessa kilpailutoimikunnan panos oli kuitenkin suurempi. Kilpailuhankkeen yhteyshenkilönä Arkkitehtiliitossa toimi kilpailusihteeri, arkkitehti Juha Jääskeläinen. Tuomaristoon nimettiin arkkitehdit Panu Lehtovuori ja Marja Sopanen. Kilpailun sihteeri vastasi Sibbesborgin hankkeessa kilpailuohjelman ja siihen liittyvien asiakirjojen kokoamisesta sekä arviointiprosessin ohjelmoinnista. Kilpailun sihteeri vastasi lisäksi asukasvuorovaikutuksen järjestämisestä yhdessä Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksen kanssa. Kilpailun sihteerinä toimi TaM, arkkitehti Ilona Mansikka (Sito Oy). Asiantuntijapalvelut Kilpailuohjelman ja arvostelukriteerien laatimiseen sekä kilpailun tulosten arviointiin hankittiin erillisiä asiantuntijapalveluita. Kilpailun ohjelmoinnin tueksi järjestettyihin työpajoihin kutsuttiin yhteensä 21 yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen eri osa-alueiden asiantuntijaa. Lisäksi seuraavat asiantuntijat kutsuttiin kilpailuehdotusten arviointiin tuomariston tueksi: Liikennesuunnittelija, DI Mauri Heikkonen Professori, TkT Seppo Junnila Ympäristöpsykologi, FT Marketta Kyttä Arkkitehti, TkL Pekka Lahti Professori, FT Jari Niemelä Asiantuntijoista Junnila, Kyttä, Lahti ja Niemelä osallistuivat hankkeen valmisteluvaiheessa järjestettyihin työpajoihin. Kaikkien viiden asiantuntijan kanssa keskusteltiin kestävän yhdyskunnan tavoitteiden määrittelystä kilpailuohjelmaa varten tammi-helmikuussa Tuomaristoon valittiin SAFA:n kilpailusääntöjen mukainen kokoonpano. Sipoon kunnan edustajina tuomaristossa toimivat Ahon ja Huiskon lisäksi Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström sekä valtuuston jäsenet Harry Hänninen ja Caspar Berntzen. Lisäksi tuomaristoon kutsuttiin mukaan Aulis Tynkkynen ympäristöministeriöstä. 14 gfgfdfd affaf
15 Kilpailun kansainvälisyyden vuoksi tuomaristoon tarvittiin myös kansainvälisiä tuomareita. Toisaalta tuomaristoon haluttiin kestävien yhdyskuntien suunnittelun ja arvioinnin asiantuntijoita. Tuomariston jäseniksi kutsuttiin Wulf Daseking Freiburgin kaupunkisuunnittelusta sekä Patricia McCarney Toronton yliopistosta. McCarney on kehittänyt globaalia kaupunkien ja kuntien yhteistyöverkostoa, Global City Indicator, jonka avulla kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon kunnalliset toimijat voivat oppia toisiltaan kestävistä ratkaisuista ja toimintamalleista. SAFA:n nimittäminä tuomariston jäseninä toimivat arkkitehdit Panu Lehtovuori ja Marja Sopanen. Viestintäpalvelut Freelancer-toimittaja Liisa Vähäkylä valmisteli hankkeelle viestintäsuunnitelman yhteistyössä kilpailun sihteerin Ilona Mansikan sekä TaM Natalia Martamon kanssa. Vähäkylä myös avusti lehdistökontaktien luomisessa ja tiedottamisessa. Hankkeen visuaalisen ilmeen suunnitteli Natalia Martamo. Hankkeen merkittävin viestintäkanava olivat internetsivut. Sivujen suunnittelusta vastasi Cloudesign Oy ja teknisestä toteutuksesta Kuusela. com Oy. Sivujen ylläpito oli pääsääntöisesti Aalto-yliopiston tutkijaryhmän vastuulla. Viestinnässä ja tiedottamisessa oli tärkeä merkitys myös sillä laajalla kotimaisella sekä kansainvälisellä verkostolla, joka hankkeeseen osallistuneilla tahoilla oli. TEKES Projektiin saatiin kilpailun ohjelmoinnin ja dokumentoinnin osalta rahoitusta TEKESin Kestävän yhdyskunnan ohjelmasta. Kestävä yhdyskunta ohjelman tavoitteena oli luoda uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä niiden korjauksessa. Lisäksi ohjelman avulla pyrittiin vahvistamaan julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta, tehostamaan teknologiaosaamisen muuttumista liiketoiminnaksi sekä verkottamaan eri osa-alueiden toimijoita. TEKESin näkökulmasta yleisenä intressinä voidaan nähdä kestävään yhdyskuntaan tähtäävän monialaisen kilpailun ohjelman laadinta, prosessin kuvaus ja dokumentointi sekä kilpailun tulosten dokumentointi. 15
16 Muut kumppanit Hankkeessa olivat mukana lisäksi asumisen osaamiskeskus OSKE ja RYM Oy, jotka toimivat Sipoon kunnan tukena verkostoitumisessa. Lisäksi SITRA on tukenut hanketta välittämällä tietoa omasta Low2No-hankkeestaan ja avustamalla verkostoitumisessa. Hankkeen kolmikielisyyden vuoksi käännöstoimistot ovat olleet merkittävä osa työtä. Käännöstyöstä vastasivat Nina Lehos, Tomi Snellman, Monika Sukoinen ja käännöstoimisto Isis. Eri tilaisuuksien videoinnista ja verkkolähetyksistä vastasi Mikael Lönnroth Äänestäjien liitto ry:stä. Asiantuntijatyöpajojen keskustelut visualisoi Annika Varjonen, Visual Impact Helsinki Oy. 16 gfgfdfd affaf
17 2 Prosessin suunnittelu ja kilpailun valmistelu: rohkeasti kohti uutta Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli kuvata tuleva kilpailuprosessi sekä laatia kilpailuohjelma ja arviointiperusteet. Kilpailu valmisteltiin vuorovaikutuksessa eri alojen asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden kanssa. Hankkeen aikana testattiin monia avoimuutta ja kestävyyttä edistäviä menetelmiä, kuten suoria videointeja nettiin ja etäyhteyksiä kansainvälisiin asiantuntijoihin. Yleisölle ja asiantuntijoille tarjottiin mahdollisuuksia vaikuttaa kilpailun tavoitteisiin, ohjelmaan ja arvosteluperusteisiin. Matkan varrella tuotettu aineisto ja tieto on ollut avoimesti kaikkien saatavilla hankkeen nettisivuilla. Nettisivut toimivat kilpailun keskeisenä vuorovaikutuskanavana. Kilpailuohjelman, Sibbesborgin vision ja uudenlaisen kilpailukonseptin kehittämistä varten järjestettiin kolme yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijatyöpajaa ja yksi asukastyöpaja. Asiantuntijaryhmässä oli mukana mm. hankinta-, suunnittelu- ja rakennusalan sekä kilpailutoiminnan asiantuntijoita. Työskentelyssä pidettiin tärkeänä, että paitsi teknis-taiteellinen myös kulttuurinen, ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma olivat edustettuina. Kilpailun sijoittumiseen Sibbesborgin kehittämisprosessissa sekä sen pitkäntähtäimen tavoitteellisuuden ymmärtämiseksi hahmoteltiin prosessikaavio (Kuva 1). Samalla voitiin esittää koko alueen kehittämisen ja rakentamisen suhde Sipoon muihin keskeisiin aluekehittämis- ja kaavahankkeisiin (kuten Söderkulla ja Eriksnäs). 17
18 Kuva 1: Sibbesborgin prosessikaavio. Hanke oli rohkea askel pieneltä kunnalta kohti tuntematonta. Ennalta tuntematon prosessi ja monialainen toimijoiden yhteistyö edellyttävät paitsi kykyä mukautua nopeasti uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin myös etenemisen tarkkaa seurantaa. Keskeistä hankkeen etenemiselle oli verkoston jatkuva vahvistuminen ja prosessin tarkentuminen. Parhaiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden löytämisestä tuli myös yksi kilpailun keskeisistä tavoitteista. Kilpailulla Sipoon kunta ei hakenut ainoastaan suunnitteluratkaisuja alueen kehittämiseksi, vaan myös parhaita osaajia kilpailun jälkeen käynnistettävään suunnitteluun ja toteutukseen. 2.1 Muuttuva prosessi: aikataulu, tehtävät ja roolit Ohjelmointivaiheen aikataulu: joustoa ja mukautumista muutoksiin Hanke valmisteltiin nopeassa aikataulussa keväällä 2010 ja käynnistettiin Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksen ohjaamana kesällä 2010 Aalto-yliopiston tekemällä perusselvityksellä. Selvityksessä kartoitettiin, mitä vaiheita hankevalmisteluun sisältyy, mitä asiantuntijuutta ja 18 gfgfdfd affaf
19 osaamista tarvitaan, sekä mitä uudenlaisen kilpailukonseptin kehittäminen ja toisaalta kilpailualueen kestävän yhdyskunnan tavoitteet edellyttävät valmistelulta. Selvityksessä tunnistettiin prosessissa päällekkäin kulkevat osa-alueet: Asiantuntijatyöskentely Vuorovaikutusprosessi Kilpailuasiakirjojen valmistelu ja kokoaminen Viestintä ja graafinen suunnittelu Ohjausryhmän työskentely Päätöksenteko Tuomarityöskentely ja arviointi Koska konsepti oli uusi, ei ohjelmoinnin alkuvaiheessa kyetty tunnistamaan kaikkia toimijoita ja ajantarpeita. Hankkeen aikana tehtiin useita aika taulutarkennuksia, joilla uudet toimijat ja osatehtävät lisättiin mukaan. Hankkeen rahoituksen, kunnallisen päätöksenteon ja uskottavuuden vuoksi kokonaisaikataulua ei kuitenkaan ollut mahdollista venyttää enempää. Hanke oli määritelty päättymään vuoden 2012 alussa, ja se asetti aikataulun muutoksille ehdottoman takarajan: muutoksia voitiin tehdä, kunhan kokonaisaikataulussa pysyttiin. Osa-alueista laadittiin aikataulu, jonka pohjalta työ käynnistettiin (Kuva 2). Samalla voitiin tunnistaa, mihin osa-alueisiin tarvittiin tekijöitä, ja mitkä tulisivat olemaan aikataulun ja toteutuksen suhteen kriittisimpiä vaiheita. Ohjelmointivaihe kesti 8,5 kuukautta aloituksesta (aloituskokous Otaniemessä ) kilpailun käynnistymiseen Hankkeen ohjelmointivaiheen aikataulua jouduttiin tarkentamaan ja muuttamaan hankkeen edetessä, koska kaikkien osa-alueiden merkittävyyttä ja ajantarvetta ei pystytty kaikilta osin ennustamaan. Alkuperäinen aikataulu osoittautui liian kireäksi ja sitä venytettiin eri yhteyksissä yhteensä 2,5 kk. Siten myös kilpailun käynnistäminen viivästyi alun perin suunnittelusta ajankohdasta. Aikataulua pidentämällä saatiin lisää aikaa huolellisuutta vaativille valmisteluvaiheille, kuten kilpailuohjelman laatimiselle. Toisaalta haluttiin varmistaa riittävästi aikaa ohjelman luonnosten julkiselle kommentoinnille nettisivuilla. Kyseessä oli mukana oleville toimijoille täysin uusi konsepti, jonka vuoksi ohjelmointivaiheeseen olisi ollut syytä varata enemmän aikaa. Tämä olisi mahdollistanut ratkaisujen tehokkaamman iteroinnin ja tuonut hankkeesta enemmän tutkimus- ja kehityshyötyjä. Sipoon kunnan aluekehityksen näkökulmasta hyödyt ovat olleet kuitenkin merkittäviä. 19
20 Kuva 2: Hankkeen toteutunut aikataulu, keskeiset vaiheet, etapit ja takarajat. 20 gfgfdfd affaf
SIBBESBORG Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu
SIBBESBORG Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu Raportti kilpailuhankkeen valmistelusta ja toteutuksesta 2010 2011 Tiina Merikoski Susa Eräranta Aija Staffans Aalto-yliopiston julkaisusarja Aalto-C
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä
Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät
ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA
ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
Espoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
Söderkullan alueen suunnittelu-/aatekilpailu / Planerings-/idétävling för Söderkullaområdet
Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti 159 28.04.2010 onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 155 18.05.2010 Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti 256 15.12.2010 onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 6 18.01.2011 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen
FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen
FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän
YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA
Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:
Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
Tullikamarinaukion ja Attilan kiinteistön suunnittelukilpailu
20.3.2017 1 (5) Tampereen kaupunki Senaatti-kiinteistöt viite: tehtävänmäärittelykokous 15.2.2017 ja ohjausryhmän kokous 10.3.2017 Tullikamarinaukion ja Attilan kiinteistön suunnittelukilpailu Tehtävä
VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
Sustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
AURINKOAITA
AURINKOAITA 2 1. 2. 2 0 1 8 1 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston energiavisiona on, että alueesta suunnitellaan ja rakennetaan ympäristöystävällinen sekä energiatehokas. Lähtökohtana on paikallisesti tuotettu,
Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella
Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Arja Ojala 19..10..2017 Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä 2 19.10.2017 Oma Tesoman sateenvarjon alla yhteisöllisen asumisen palvelukortteleita 3
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy
NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena
Vinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016
HANKESUUNNITELMA 15.9.2014 HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 1 Hankkeen tarve: hajavesiasian hallinta hajallaan Vuonna 2004 astui voimaan
Greater Helsinki Vision 2050
Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka
Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja
Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta Mitä ja miten? 2 Työn tavoitteet ja odotetut lopputulokset Hankkeen päätavoitteena
Greater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke
Greater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke Ilona Mansikka / WSP Finland Greater Helsinki Vision 2050 jatkohankkeen koordinaattori Greater Helsinki Vision 2050- jatkohanke Greater Helsinki Vision 2050 kilpailu
MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi
MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua
1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
PoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ
MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin
PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY
PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA
Strategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
Greater Helsinki Vision 2050
Greater Helsinki Vision 2050 Esitys jatkotoimista 6.3.2008 MAL-neuvottelukunnan pj Hannu Penttilä Kilpailu päättynyt, mitä seuraavaksi? Kahden esitellyn lisäksi on myös seitsemän muuta palkittua ehdotusta
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ
OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Vuonna 2014: 9 tutkijaa 3 isoa valtakunnallista tiedonkeruuta 13 tutkimushanketta, mm. Opintopisteen todellinen mitoitus Opiskelukyky ja opiskelupuitteet Koulutuksen
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha
HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:
YYVA (Yhteiskunta- ja yritysvastuu) -koulutusohjelma
YYVA (Yhteiskunta- ja yritysvastuu) -koulutusohjelma Ensimmäinen pk-yrityksille suunnattu yhteiskunta- ja yritysvastuun koulutusohjelma käynnistyy! Koulutusohjelmaan kuuluu neljä koulutuspäivää, joissa
HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS
1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
HELSINGIN MASSAT 7.9.2015
HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
Kestävä Rakentaminen -klusteri
Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS
HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 25.1.2017 KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Kehittävä arviointi tukee Hyvä polku hankeosion toimintaa koko hankkeen ajan Arvioinnin resurssia voidaan käyttää
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme
Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010
LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,
Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä
Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely
Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus
Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus
Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät
Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta
JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM
JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ
1 (6) 9.11.2006 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 Sopijapuolet 2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoite Sopimuksen sopijapuolina ovat: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.
https://helda.helsinki.fi Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla Holopainen, Mika 2016 Holopainen, M & Koskinen, K 2016, ' Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla ' Verkkari
MINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus. Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde
MINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde 6.11.2014 Mikä MINNO on? - Metropolian kaikkien alojen opiskelijoiden opintoihin kuuluva, pakollinen 10op
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet
Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet Leppävaaran alueen projektinjohtaja, Espoon kaupunki 10.4.2018 1 Miksi kannattaa vuorovaikuttaa? Osallistuva Espoo kehitysohjelma 2018-21 - Ohjelman tavoite
FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014
FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
UUSI kankaanpää!- Työpajan sisältö. Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki
Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy www.uusi-kaupunki.fi Kalevankatu 38, liiketila 5 00180 Helsinki Kankaanpään kaupunki Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila UUSI kankaanpää!- kaupunkisuunnittelutyöpaja TARJOUS
VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
ITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina
Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi
EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos
EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset
Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos
Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Kommenttipuheenvuoro: kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Espoon kaupunki, sivistystoimi Kutsuseminaari