Talousarkkitehtihanke

Transkriptio

1 Hankkeen nimi: Talousarkkitehti-hanke (TA-hanke) Hankkeen kesto: 22 kk Hankkeen ajankohta: Hankkeen tausta: Talousarkkitehti-hankkeen juuret juontavat Kassamestarit ry:n perustamiseen. Haaveena oli luoda yhdistys, jonka jäsenet pystyvät jakamaan taloussuunnitteluun liittyvää osaamistaan ja resurssejaan jäsenistön (verkoston) keskuudessa, toimivat yhteisillä pelisäännöillä (sisältäen yhteiset laatujärjestelmät ja työprosessit), kehittävät osaamistaan yhdessä ja toimivat yhtenä rintamana valtakunnantason yhteistyökuvioissa. Edellä mainitun pohjalta perustettiin Kassamestarit ry. Yhdistys järjesti yhteisiä koulutuksia, teki toimintaansa tunnetuksi valtakunnantasolla ja otti ensimmäisiä askelia verkostoitumisessa. Erittäin heterogeenisen jäsenistön takia syvempi yhteistyö ja esim. yhteisen laatujärjestelmän rakentaminen osoittautui varsin haastavaksi tehtäväksi. Yhdistystä ja yhdistyksen jäseniä tehtiin tutuksi valtakunnantasolla mm. pankeille ja yhdistykseltä oli oma edustajansa Mavin elinkeinosuunnitelmien suunnittelutyöryhmässä. Keväällä 2010 yhdistys oli siinä tilanteessa, että se ei ollut uskottava neuvottelukumppani, koska jokaisella yhdistyksen jäsenellä oli kuitenkin oikeus toimia niin kuin haluaa. Kassamestarit-verkostolle oli kuitenkin luotu pohja, mutta resurssipula hidasti verkostolle suunniteltua toimintaa ja toimenpiteitä. Haave taloussuunnittelun ammattilaisten tiiviistä yhteistyöverkostosta jäi kuitenkin elämään. Tällä hetkellä toteutamme haavetta hitaasti, mutta verkoston jäsenillä yksin tai yhdessä suunnitteilla olevan Talousarkkitehti-hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa ei ole taloudellisia resursseja toimia samassa mittakaavassa kuin yhteisen hankkeen kautta. Verkoston toiminnan tavoitteena on alusta saakka ollut tehostaa ja terävöittää talous- ja elinkeinosuunnitelmien laatua ja sitä kautta helpottaa investointeihin tarvittavien luottolupausten sekä avustuspäätöksentekoa. Usein on myös niin, että vaihtoehtona esillä oleva investointi tai peruskorjaus ei olekaan se ainut ja paras vaihtoehto. Verkoston jäsenten tehtävänä on myös tarkastella tilaa kokonaisuutena ja etsiä tilalle se vaihtoehto, joka tuo esiin parhaat menestymisen edellytykset. Toisin sanoen, avata tilan omistajat huomaamaan muitakin vaihtoehtoja, sillä tilan menestyksekäs hoitaminen ei salli nykypäivänä minkäänlaisia virheitä, ei ainakaan investoinneissa. Verkoston jäsenten toimenkuvaan kuuluu myös tilan rahoitustarpeiden määrittely ja tulevien investointien rahoitusvaihtoehtojen etsiminen. Samalla on tärkeää myös kyetä löytämään ne tilan talouden realiteetit, joiden puitteissa tilan on kyettävä säilyttämään olemassaolonsa. Lyhyesti sanoen: verkoston jäsenen tehtävä on estää tilaa tekemästä ratkaisuja, joiden seurauksena tila ajautuu taloudelliseen ahdinkoon. Verkoston jäsenten velvollisuus on myös edesauttaa tilaa löytämään vaihtoehtoja siinä tilanteessa, että nykyinen tuotantosuunta ei enää ole mahdollinen. Nämä toimenpiteet tulee tehdä hyvässä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa ja tämä jos mikä vaatii verkostolta saumatonta yhteistyötä, jota hankkeella nimenomaan haetaan. Talousarkkitehti-hankkeeseen osallistuvat yritykset keskittyvät toiminnassaan edellä kuvatun kaltaiseen taloussuunnitteluun ja haluavat kehittää osaamistaan laaja-alaisena taloussuunnittelun ammattilaisena. Kaikki Kassamestarit-verkoston jäsenet eivät kuulu Talousarkkitehti-hankkeeseen. 1

2 Hankkeelle palkataan päätoiminen projektipäällikkö, joka hoitaa kaikki hankkeeseen ja hankkeen toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat, pitää aktiivisesti yhteyttä hankkeeseen osallistujiin sekä toimii avainasemassa verkostoitumisessa hankkeen yritysten välillä ja yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen jälkeen Talousarkkitehti-hankkeeseen osallistuvat yritykset tuntevat muut Kassamestariverkoston jäsenet ja hankkeeseen osallistuneet yrittäjät tietävät jokaisen muun hankkeeseen osallistuneen yrittäjän vahvuudet ja erityisosaamisalueet. Hankkeeseen osallistuneet yritykset tunnetaan jo nykyäänkin, mutta haluamme heidän olevan oman alueensa entistä vahvempia ja osaavampia taloussuunnittelun vahvoja ammattilaisia. Nykyäänkin jo toimivat yritykset ovat luoneet omalla alueellaan vahvan yhteistyöverkoston ja heiltä löytyy toimeksiantoja jaettavaksi myös uusille yrittäjille, joille he toimivat guruina / mentoreina. Jokaisella yrityksellä on tiedossa oma markkinointiprofiilinsa ja se on sopusoinnussa muiden hankkeeseen osallistuneiden yritysten markkinoinnin kanssa. Hankkeeseen osallistuneet yritykset toimivat itsenäisesti aktiivisessa yhteistyössä keskenään ja haluavat jakaa verkostoitumiseen ideaa ja siitä saatavaa hyötyä myös muiden tahojen kanssa ja muodostaa näin täysin uusia itsenäisesti toimivia verkostoja. Hankkeeseen osallistuneet yritykset ja niiden osaaminen tunnetaan yhteistyökumppanien parissa. Yritykset käyttävät aktiivisesti hankkeen aikana kehitettyjä työkaluja, parhaita käytäntöjä, laatujärjestelmiä ja jatkavat oman toimintansa, osaamisensa ja työtapojensa kehittämistä aktiivisesti. Miksi Talousarkkitehti-hanketta sekä Kassamestareita tarvitaan: Pankkien mukaan Kassamestarit toivat mukanaan vahvaa YRITTÄJÄMAISTA otetta tilojen talouden käsittelyyn. Tämä taas juontaa juurensa siitä, että kaikki Kassamestarit ovat itsenäisiä yrittäjiä sekä suurin osa myös viljelijätaustaisia, joten peliin tuli mukaan sekä vahvaa talousosaamista että tuotannon tuntemusta. Vaihtoehtojen ilmestyminen talousneuvontaan täydensi olemassa olevia palveluja tarjoamalla kokemuksellista osaamista yhdistettynä talouden vahvaan tuntemukseen. Tästä on osoituksena sekin, että suurimmalla osalla Kassamestareista toimenkuvaan kuuluu myös tilitoimistopalvelut. Maatilojen määrä vähenee koko ajan, mutta jäljelle jäävien koko kasvaa hyvää vauhtia. Samalla myös maatilojen johtamisen tarve kasvaa samassa suhteessa. Kassamestariverkoston jäsenten vahvuuksiin kuuluvat mm. riippumattomuus sekä monialainen osaaminen. Yrittäjätaustaiset verkoston jäsenet hallitsevat käytännössä suurimman osan maatilojen vuosittaisista rutiineista sekä tämän lisäksi vielä useimmat erikoisosaamista tarvitsevat toiminnot. Kassamestareilla on runsaasti omakohtaista kokemusta johtamisesta. Vaikeuksissa olevien tilojen määrä kasvaa hälyttävää vauhtia ja niiden auttaminen on kokonaisvaltaista toimintaa, jossa tarvitaan valtava määrä osaamista ja kokonaisnäkemystä. Tätä tarvetta Kassamestarit omalta osaltaan haluavat olla täyttämässä. Viikoittain tehdään päätöksiä tilojen alasajosta ilman mitään suunnitelmallisuutta ja aikataulua. Vahvan talousosaamisen omaavat kassamestarit kykenevät antamaan riittävää tavoitteellista suunnittelua ja auttamaan yrityksen hallittuun alasajoon ja sen toteutuksen seurantaan 2

3 Investoivien tilojen uudet suunnitelmat ovat usein jo miljoonaluokkaa. Luotettavan ennusteen laatiminen tilan tulevaisuudesta vaatii laskijalta rautaista alan tuntemusta sekä jälleen kerran talouden realiteettien hallintaa. Näitä ominaisuuksia Kassamestareilla on, mutta ei koskaan riittävästi. Hankkeemme haluaa edelleen kasvattaa tätä tietämystä ja kehittää hyviä konsepteja, joilla tätä tietämystä ohjataan myös maatilojen parhaaksi. Kassamestareiden verkoston osaamisen taso on jo nyt hyvä, mutta yllä olevien ongelmien käsittely vaatii silti tapaus tapaukselta entistä parempaa osaamista. Tätä taustaa vasten haluamme koostaa Talousarkkitehti-hankkeemme ja varmistaa osaltamme, että taitajamme ovat joka tilanteessa kykeneviä hanskaamaan jokaisen saamansa toimeksiannon. Hankkeeseen osallistuvat yritykset: Yrityksen nimi Y-tunnus Paikkakunta Alue Agrometsä Ky Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Autiomat Oy Kauhava Etelä-Pohjanmaa Jukka Peltola Kauhava Etelä-Pohjanmaa Pentinmäki Pentti Karvia Meri-Lapin Maatalousneuvos Oy, Matti Vaajoensuu Tervola Lappi Palvelutoimisto Jaha avoin yhtiö Kuortane Farmilaskenta Oy Ilmajoki Farmiluotsi Kalajoki Pohjois-Pohjanmaa Budjetti: Kokonaisbudjetti: (alv 0%) Avustus: Omarahoitusosuus: Omarahoitusosuus kertyy hankkeeseen osallistuvien yritysten rahallisesta panoksesta /yritys jaettuna kahdelle kalenterivuodelle. Autiomat Oy maksaa omarahoitusosuutta Hankkeen hallinnointi ja hakija: Lapuan kaupunki 3

4 Yritysryhmäkohtainen osio: 1. Yritysryhmän verkostoituminen Yritysryhmän yritysten keskinäinen verkostoituminen Verkostoon kuuluvien yritysten keskinäisen osaamistuntemuksen parantaminen Verkostoon kuuluva yritys voi aina palvella asiakastaan joko itse tai jonkun verkostoon kuuluvan erikoisasiantuntijan avustuksella Verkoston alihankintajärjestelmän hallinta ja sen hyödyntäminen Verkoston jäsenten keskinäinen benchmarkkaus Yllä olevat asiat toteutetaan seuraavasti: o Yhteiset tapaamiset ja tutustuminen Kokoustilat: 500 o Verkostokouluttajien käyttö Ostopalveluna ryhmän tilanteen ja tarpeiden mukaan. Budjetti: o Yritysten osaamisprofiilien määrittely. o Osaamisprofiilien julkaisu verkoston muiden yritysten käyttöön. Verkoston tunnettavuuden parantaminen sidosryhmien keskuudessa ja sidosryhmäsuhteiden kehittäminen valtakunnan tasolla o Yhteiset tapaamiset ja muu yhteydenpito Kokoustilat: o Yhteisten ongelmakenttien löytäminen ja ratkaiseminen o Yhteisten intressien löytäminen ja kehittäminen o Yhteiset koulutukset Kokoustilat: Verkoston yhteisten ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käyttö Imagon ja brändin luominen o Toteutetaan markkinoinnin asiantuntijapalvelujen kautta, ostopalveluina o Budjetti: Laatujärjestelmän sisällön määrittely Omavalvontajärjestelmän sisällön määrittely Yhteistyö sidosryhmien kanssa Asiakkaan kohtaaminen, erilaisten asiakastilanteiden käsittely Yhteisten hyvien käytäntöjen kehittäminen Verkoston ja sidosryhmien yhteiset koulutukset ja keskinäisen tuntemuksen parantaminen Yllä olevat asiat toteutetaan seuraavasti: Koulutukset ostopalveluina ja ilmaisten luennoitsijoiden avulla Koulutus- ja kokoustilat: Ostopalveluluennoitsijat: Koulutukset tulevat sisältämään mm.: o Maatalouden tuotantotietämyksen parantamista tuotantosuunnittain o Taloussuunnitelmien teossa tarvittavien taustatietojen tietämyksen parantamista o Tietoteknisten apuvälineiden hyödyntämisen parantamista o Taloussuunnitelmien laatimisen parantamista o asiakastilanteiden vuorovaikutteisuuden parantamista 4

5 o Laatujärjestelmän sisällön, prosessimallien ja laadunvalvonnan toteuttamiseen liittyvä koulutus o Verkostosuhteiden hallintaan liittyvä koulutus 3. Matkat ja opintoretket 1000 Matka kotimaiseen kohteeseen, jonka toiminnasta voidaan ottaa opiksi ja jonka parhaita käytäntöjä pystytään hyödyntämään verkoston toiminnassa. o Toteutetaan sopivan kohteen löydyttyä koulutuspäivien tai muiden tapaamisten yhteydessä. o Budjetti: Määräaikaisen projektipäällikön palkkaus, 18 kk Hankkeelle palkataan 18 kk ajaksi projektipäällikkö Matkakulut, majoituskulut ja päivärahat Puhelinkulut, toimistokulut ja toimitilan vuokrakulut Hankkeen hallinnoijan kulut Projektipäällikkö hoitaa hankkeeseen liittyvät käytännönasiat, järjestelyt, neuvottelut ja tapaamiset. Osallistuu hankkeen koulutuksiin ja resurssiensa mukaan toimii luennoitsijana, esittelijänä, kouluttajana ja markkinoijana. Projektipäällikkö etsii aktiivisesti muita yritysryhmähankkeita, joiden kokemuksista ja tietotaidosta voisi olla hyötyä myös meidän yritysryhmälle. 5. Osallistuminen messuille ja tapahtumiin Verkoston yritykset osallistuvat vuosittain o KoneAgriaan o Sarkamessuille Budjetti kattaa messupaikkojen vuokrat ja välttämättömät majoituskulut. 6. Verkoston yhteiset esitteet, nettisivut, muu markkinointimateriaali ja ilmoituskulut Projektipäällikön rekrytoinnin ilmoituksen laatimiskulut, ilmoituskulut Maaseudun Tulevaisuudessa ja ilmoituksen laatiminen mol.fi -sivustolle Verkoston yhteisten esitteiden, mainosten ja ilmoitusten suunnitteleminen o luodaan yhtenäinen ulkoasu verkoston käyttöön Olemassa olevien nettisivujen kehittäminen o lisätään vuorovaikutteisuutta asiakkaitten ja yhteistyökumppaneitten kanssa Nettisivujen ja muiden verkkopohjaisten järjestelmien webhotelli-palvelujen suunnittelu Verkoston liiketoimintaa tukevien web-pohjaisten aputyökalujen linkittäminen verkoston jäsenten omiin järjestelmiin 5

6 Toteutetaan ostopalveluina. Ostopalvelut perustuvat tarvehankintaan. 7. Verkoston yhteisiä kehittämistavoitteita tukevat toiminnot Verkoston jäsenten motivoiminen itsensä kehittämiseen o luodaan guru-mestari-kisälli tai mentor -periaatteen mukaisia pienempiä ryhmiä Osallistuminen verkoston palvelukonseptityökalujen kehittämiseen Toteutetaan ostopalveluina tarveharkinnan mukaan. Yrityskohtaisella tuella edistetään: 1. Verkoston yksittäisen yrityksen tunnettuus 0 Yrityksen oman sidosryhmäverkoston keskinäinen kehittäminen Jatkuvan yhteydenpitojärjestelmän organisointi Verkoston strategian mukainen yhteistyö, yhteneväiset työtavat ja menetelmät yksittäisen verkoston jäsenen omat sidosryhmäsuhteet ja niiden kehittäminen Verkoston yritysten/henkilökohtaiset kehittämistavoitteet: o oman osaamisen kehittäminen, o verkostoituminen oman alan yritysten sekä muiden alan toimijatahojen kanssa o laskentapalvelutuotteiden kehittäminen o tietoteknisten työkalujen hyödyntäminen o taloussuunnittelun työprosessien yhtenäistäminen 2. Uusien tuotteiden ja palvelujen sekä tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto Maaseudulla toimivien taloushallinnon palveluja tarjoavan verkoston yritysten laskentapalvelutuotteiden yhtenäistäminen Laskelmien laatimiselle luodaan yhtenevä toimintatapa, jolla varmistetaan laskelmien laatu sekä tarjottavien palvelutuotteiden selkeys ja tätä kautta laskelmien helppo ymmärrettävyys yhteistyötahojen keskuudessa. Yhtenäisten laskentapalvelujen prosessikuvausten käyttäminen laadunvarmistuksen tarkistuslistoina ja yhteistyötahojen laskelmien tulkinnan apuvälineenä Laskentamenetelmien sekä niitä tukevien web-pohjaisten työkalujen hyödyntäminen Tietoturvallinen asiakkaiden perustietojen kerääminen ja käyttäminen laskelmien teossa Kahdensuuntainen tiedonsiirto yrityksen ja asiakkaan sekä sidosryhmien välillä Ryhmätasolla luodaan yhteiset raamit. Toteuttamiseen yritystasolla pyritään käyttämään paikallisia asiantuntija ja ostopalveluja, jotka sopivat kunkin yrityksen tarpeisiin parhaiten, harjoittelijoita tai palkattua työvoimaa. Kokonaisbudjetti

7 3. Verkostoyritysten toiminnan olennaisen liiketoiminnan kehittäminen Laatujärjestelmän omaksuminen ja siihen sitoutuminen Omavalvontajärjestelmän sisäistäminen Asiakaskäyttäytyminen sekä asiakkaan kohtaaminen Koulutus-, kehittämis- ja markkinointitarpeiden kartoitus Yrityksen laskentapalveluiden tunnetuksi tekeminen Tietoteknisten työkalujen käytön tehostaminen Yrityksen omat esitteet ja nettisivujen asianmukaiset linkitykset Asiakkaiden vuorovaikutteinen sitouttaminen palvelutuotteiden sisältöön Ryhmän yhteisistä osioista eriyttäminen ja jalostaminen omiin tarpeisiin Toteutetaan projektipäällikön työpanoksella Paikallisilla ostopalveluilla Henkilökohtaisella koulutuksella Kokonaisbudjetti: