EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI, lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Ehdotus: Bryssel KOM(2005) 221 lopullinen 2005/0099(CNS) NEUVOSTON DIREKTIIVI, lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (komission esittämä) Fl Fl

2 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perusteet ja tavoitteet Kanojen kasvattaminen lihantuotantoa varten on merkittävä maatalouden ala EU:ssa. Tämä näkyy siinä, että 15 EU-maan unionissa teurastetaan yli 4 miljardia kanaa lihantuotantoon joka vuosi, mikä on enemmän kuin mitään muita tuotantoeläimiä. 1 Kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisen myötä 1. toukokuuta 2001 määrä lisääntyi noin 18 prosenttia. Muihin tuotantoeläinsektoreihin verrattuna broilereiden tuotanto on yksi intensiivisimmistä kasvatusjärjestelmistä. Tämänkaltainen tuotanto asettaa kuitenkin eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita. Alalla ei ole annettu erityistä yhteisön lainsäädäntöä; ainoat sovellettavat säännökset ovat tuotantoeläinten suojelusta annetun direktiivin 98/58/EY yleiset vaatimukset. Tämän vuoksi komissio on päättänyt ehdottaa neuvoston direktiiviä, jossa annetaan vähimmäisvaatimukset lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelusta. Yleistä Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea julkaisi maaliskuussa 2000 raportin The Welfare of Chickens Kept for Meat Production (Broilers) (lihantuotantoa varten pidettävien kanojen (broilerien) hyvinvointi), jossa kartoitettiin useita broilerien hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten aineenvaihduntahäiriöistä johtuvat jalkaviat, vesipöhö (ascites), äkillinen sydänkuolema ja muut terveysongelmat. Tähän tiedonantoon liittyvällä komission ehdotuksella pyritään saamaan aikaan parannuksia eläinten hyvinvointiin broilereiden tehokasvatuksessa asettamalla teknisiä ja hallinnollisia vaatimuksia kasvatustiloille; tällaisia ovat esimerkiksi tilojen tiiviimpi valvonta sekä tiedonkulun parantaminen tuottajan, toimivaltaisten viranomaisten ja teurastamojen välillä teurastukseen jälkeen suoritettavan, hyvinvointinäkökohtiin keskittyvän valvonnan perusteella. Tämä ehdotus on keskeinen osa eläinten hyvinvointia koskevaa yhteisön toimintasuunnitelmaa, jonka komissio laatii vuoden 2005 aikana. Se osoittaa selvästi, että komissio on sitoutunut tekemään poliittisia ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointiin liittyviä standardeja, ottaen huomioon tieteellisten asiantuntijoiden kartoittamat hyvinvointiongelmat nykyisissä tuotantojärjestelmissä. Sillä myös vastataan EU:n kansalaisyhteiskunnan kasvaviin vaatimuksiin korkeammista eläinsuojelustandardeista. Fl Vuonna 2001 EU:ssa (EU-15) oli tuotannossa 4,59 miljardia ja vuonna ,485 miljardia broileria (lähde: Euroopan komissio, Eurostat). 2 Fl

3 Nykyiset säännökset ehdotuksessa käsitellyllä alalla Broilereiden hyvinvoinnista ei ole annettu erityistä yhteisön lainsäädäntöä; ainoat sovellettavat säännökset ovat tuotantoeläinten suojelusta annetun direktiivin 98/58/EY yleiset vaatimukset. Komissio on tietoinen siitä, että kanojen suojelua koskevien erilaisten kansallisten vaatimusten ja joitakin hyvinvointiin liittyviä näkökohtia sisältävien vapaaehtoisten laadunvarmistusjärjestelmien esiintyminen eri puolilla EU:ta voi vääristää kilpailuoloja ja haitata markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa. Yhteisön kansalaiset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota broilereiden terveyteen ja hyvinvointiin. Monet eläinsuojelujärjestöt ovat käynnistäneet kampanjoita, joilla pyritään parantamaan hyvinvointistandardeja. On myös tunnettua, että hyvillä maatalouskäytännöillä voidaan parantaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä oloja mutta myös ehkäistä tauteja ja vähentää tuotantoeläinten pidosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Tämän perusteella ja ottaen huomioon eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän tiedekomitean raportissa esitetyt päätelmät komissio on päättänyt tehdä ehdotuksen neuvoston direktiiviksi lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelusta. Johdonmukaisuus muiden unionin politiikkojen ja tavoitteiden kanssa Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa edellytetään, että laatiessaan ja pannessaan täytäntöön maatalouspolitiikkaa yhteisö ja jäsenvaltiot ottavat eläinten hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueellisen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja. Elävä siipikarja on mainittu perustamissopimuksen liitteessä I, joka muodostaa oikeusperustan näiden eläinten suojelun parantamista koskeville toimenpiteille. 2. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asianomaisten osapuolten kuuleminen Kuulemismenetelmät, tärkeimmät kohdealat ja yleinen vastaajaprofiili Ehdotusta valmisteltaessa on kuultu tärkeimpiä elinkeinonharjoittajien edustajia sekä kuluttaja- ja eläinsuojelujärjestöjä ja on neuvoteltu jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa. Tähän liittyen komissio järjesti jäsenvaltioiden edustajien kanssa useita työryhmätapaamisia; yksi näistä oli Ruotsin maatalousministeriön järjestämä opintomatka, jolla esiteltiin Ruotsin eläinten hyvinvointiohjelman käytännön soveltamista kanoihin, esimerkiksi jalkapohjatulehdukseen liittyvä pisteytysjärjestelmä. Lisäksi järjestettiin erityisiä sidosryhmien kuulemiskokouksia syyskuussa 2003 ja joulukuussa Fl 3 Fl

4 Yhteenveto vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Käytyjen kuulemisten tulokset tukevat lähestymistapaa, jonka mukaan eläinten hyvinvointiongelmia voitaisiin käsitellä vahvistamalla itsevalvontaa tiloilla ja ottamalla eläinten hyvinvointiin liittyvät indikaattorit huomioon post mortem -tarkastuksessa. Eläinsuojelujärjestöt pitivät eläinten kannalta suurimpina ongelmina nopeaa kasvuvauhtia (geneettisen valinnan vuoksi) ja siihen liittyviä jalkavikoja, suurta eläintiheyttä sekä siitoseläinten rajoitettua ruokintaa. Saatuaan lisää tieteellisiä neuvoja komissio aikoo toimittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille erityisraportin, joka koskee geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin puutteisiin, jotka johtavat kanojen hyvinvoinnin heikkoon tasoon. Tuottajajärjestöt tunnustavat, että hyvinvointiongelmia on esiintynyt, ja totesivat, että alalla toimitaan aktiivisesti tilanteen parantamiseksi. Tuottajien edustajat totesivat, että lainsäädäntötoimet, joilla yhdenmukaistettaisiin tuotanto-oloja yhteisössä, olisivat tervetulleita, kunhan valitaan realistinen vaiheittainen lähestymistapa. Kaikki osallistujat pitivät tärkeänä eläimistä vastaavien henkilöiden kouluttamista. Lisäksi pidettiin hyödyllisinä hyvinvointi-indikaattoreita, joiden avulla teurastamoissa voidaan seurata ja kartoittaa tilojen hyvinvointiongelmia. Asiantuntijalausunnot Aiheeseen liittyvät asiantuntija-alat Tieteellinen neuvonta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalla Käytetty menetelmä Vastauksena komission pyyntöön eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea julkaisi maaliskuussa 2000 raportin The Welfare of Chickens Kept for Meat Production (Broilers) (lihantuotantoa varten pidettävien kanojen (broilerien) hyvinvointi). Kuulemiseen osallistuneet tärkeimmät järjestöt/asiantuntijat Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista neuvoista Mahdollisia vakavia riskejä, joilla on peruuttamattomia vaikutuksia, ei ole tuotu esiin. Fl 4 Fl

5 Tiedekomitean raportissa todetaan, että useimmat kanoissa todetut hyvinvointiongelmat ovat suorassa yhteydessä pyrkimykseen nopeampaan kasvuun ja parempaan rehun hyväksikäyttöön. Monia aineenvaihduntaan ja käyttäytymiseen liittyviä piirteitä on muutettu geneettisellä valinnalla. Aineenvaihduntahäiriöt johtavat jalkavikoihin, vesipöhöön, äkilliseen sydänkuolemaan ja muihin terveysongelmiin. Raportissa mitattiin hyvinvointiongelmia käyttäen indikaattoria, jossa verrattiin toisiinsa lihantuotantoon käytettyjen tavallisten kanojen kuolleisuutta (1 %/vk), Label rouge -järjestelmässä käytettävien hitaasti kasvavien kanojen kuolleisuutta (0,25 %/vk) sekä kananmunien tuotantoon käytettävien kananuorikoiden kuolleisuutta (0,14 %). Tärkeimpiä havaittuja terveys- ja hyvinvointiongelmia ovat seuraavat: Kuolleisuus normaaleissa broilerintuotantoyksiköissä on korkeampi kuin muunlaisilla kanatiloilla (hitaasti kasvavien kanakantojen lihotus tai munivien kanojen kasvatus). Nuorten kanojen kuolleisuus voi liittyä haudontaa edeltäviin tekijöihin, kuten munien laatuun. Vanhemmilla linnuilla merkittävässä asemassa ovat nopeaan kasvuun liittyvät aineenvaihduntahäiriöt. Luustoviat, erityisesti erilaiset jalkojen heikkoudet, voivat haitata lintujen hyvinvointia heikentämällä kävelykykyä, mihin vakavissa tapauksissa liittyvät kivut ja epämukavuus. Luiden heikkous ja epämuodostumat saattavat johtaa murtumiin, kun lintuja otetaan kiinni ja teurastetaan. Luustovikojen syynä voivat olla infektiot, kehityshäiriöt tai rappeumat. Kosketusihottumaa esiintyy rintalastan limapussin tulehduksena, kintereen ihottumana tai yleisimmin jalkapohjatulehduksena. Vakavat vauriot voivat aiheuttaa kipua ja toimia väylinä muille infektioille, jotka taas heikentävät eläinten terveyttä ja tuottavuutta. Pehkun laatu vaikuttaa olevan merkittävä tekijä ongelman syntymisessä. Vesipöhö on merkittävä aineenvaihduntaperäinen kuolemaan johtava sairaus. Sen syntyyn vaikuttavia tärkeitä tekijöitä ovat ilmanlaatu, valaistus, lämpötila sekä ravinto. Äkilliseen sydänkuolemaan liittyy paljon samoja riskitekijöitä ja syitä kuin vesipöhöön. Koska tauti johtaa muutamassa minuutissa muutoin hyvässä kunnossa olevien kanojen kuolemaan, sen merkitys hyvinvoinnin kannalta saattaa olla pienempi kuin vesipöhön, joka aiheuttaa kroonista kärsimystä. Hengityselin- ja limakalvo-oireiden syynä voivat olla infektiot tai muut, esimerkiksi heikkoon ilmanlaatuun liittyvät syyt. Hengityselinten sairaudet toimivat tilan hygieniastandardien indikaattorina ja saattavat olla osoitus ilmanvaihto-ongelmista. Fl 5 Fl

6 Lämpötilalla on suuri vaikutus lintujen hyvinvointiin. Kanojen lämpöviihtyvyyden kannalta lämpötila on pidettävä tiukoissa rajoissa. Lämpöstressin riski lisääntyy lintujen kasvaessa, koska niiden oma lämmöntuotanto lisääntyy ja kunkin kanan käytössä oleva tila pienenee. Lämpöviihtyvyys ei riipu pelkästään lämpötilasta, vaan siihen vaikuttaa myös ilman suhteellinen kosteus. Korkeasta eläintiheydestä johtuvat käyttäytymisrajoitukset voivat johtaa liikunta- ja kuopimiskyvyttömyyteen ja näin ollen heikentää kanojen hyvinvointia. Asiantuntijaneuvojen julkinen saatavuus Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän tiedekomitean lausunto löytyy seuraavalta verkkosivulta: Vaikutusten arviointi Kartoitetut toimintavaihtoehdot olivat seuraavat: Ei toimia: Tämä vaihtoehto ei vastaa kasvavaan julkiseen huoleen kanojen hyvinvoinnista. Kanankasvatusala haluaisi lisätä yhdenmukaistamista Euroopan tasolla, jotta vältettäisiin markkinahäiriöt, jotka johtuvat erilaisesta kansallisesta lainsäädännöstä sekä vähittäismyyjien ja kuluttajien vaatimista vapaaehtoisista laadunvarmistusjärjestelmistä. Laaditaan eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset kanojen tuotantoa varten: annetaan direktiivi tai asetus, jossa kuvataan tarkasti kanankasvatuksessa käytettävät laitteet ja tilat. Tämä vaihtoehto täyttäisi kanojen hyvinvointiin liittyvät kansalaisten odotukset. Kasvatusmenetelmiin liittyvien teknisten yksityiskohtien erittäin tiukka sääntely ei kuitenkaan olisi riittävän joustavaa, kun otetaan huomioon käytössä olevat erilaiset kasvatusjärjestelmät. Tehokkaampien ja hyvinvoinnin kannalta parempien kasvatuskäytäntöjen kehittäminen vaatii lainsäädäntöpuitteet, jotka ovat riittävän joustavat. Liian moniin teknisiin yksityiskohtiin puuttuva lainsäädäntö saattaa haitata alalla käynnissä olevaa teknistä kehitystä. Sovelletaan integroitua lähestymistapaa: yhdenmukaistetaan tekniset vaatimukset, jotka ovat keskeisiä kanojen hyvinvoinnin kannalta, ja yhdistetään siihen indikaattoreihin perustuva teurastuksen jälkeinen valvonta sekä tehotuotantoon kohdistuvat post mortem -tarkastukset. Ehdotukseen valittiin tämä tuloskeskeinen vaihtoehto. Fl 6 Fl

7 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Tiivistelmä ehdotetuista toimista Ehdotetaan neuvoston direktiiviä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 37 artikla. Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan, jos ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita seuraavista syistä: Alalla voimassa olevat erilaiset säännöt voivat vääristää kilpailuedellytyksiä ja haitata kananlihan yhteisen markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa. Markkinoiden kansainvälisen luonteen vuoksi yksittäisten jäsenvaltioiden toimet eivät ole riittäviä ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön toimilla saavutetaan ehdotuksen tavoitteet paremmin seuraavista syistä: Lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi on tarpeen vahvistaa yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotta varmistetaan tuotannon järkevä kehittäminen. Alan laajuuden vuoksi tämä voidaan parhaiten saavuttaa EU:n tasoisin toimin. Kanankasvatus kuuluu tällä hetkellä tuotantoeläinten suojelusta annetun direktiivin 98/58/EY soveltamisalaan. Useissa maissa on käytössä eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia sisältäviä vapaaehtoisia tuotantojärjestelmiä, mutta vain Ruotsissa ja Tanskassa on erityistä lainsäädäntöä broilerien suojelemiseksi. Lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemista koskevien vähimmäisvaatimusten parempi yhdenmukaisuus yhteisön tasolla auttaisi välttämään markkinahäiriöitä, jotka johtuvat erilaisesta kansallisesta lainsäädännöstä ja vapaaehtoisista laadunvarmistusjärjestelmistä. Näin ollen ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta. Fl 7 Fl

8 Suhteellisuusperiaate Ehdotuksessa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta seuraavista syistä: Ehdotuksessa esitetään vähimmäisvaatimukset lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi. Jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen yleisiä määräyksiä noudattaen pitää voimassa tai soveltaa alueellaan broilereiden suojelemiseksi säännöksiä, jotka ovat tiukempia kuin direktiivin säännökset. Tähän tiedonantoon liittyvällä komission ehdotuksella pyritään saamaan aikaan parannuksia eläinten hyvinvointiin broilereiden tehokasvatuksessa asettamalla teknisiä ja hallinnollisia vaatimuksia kasvatustiloille; tällaisia ovat esimerkiksi tilojen tiiviimpi valvonta sekä tiedonkulun parantaminen tuottajan, toimivaltaisten viranomaisten ja teurastamojen välillä hyvinvointinäkökohtiin keskittyvän, teurastuksen jälkeisen valvonnan perusteella. On tärkeä muistaa, että jo nyt tässä erittäin integroidussa tuotantojärjestelmässä kerätään kattavia tietoja tuotantoparametreistä. Näiden tietojen käyttäminen kaupallisten tarkoitusten tai hygieniavaatimusten valvonnan lisäksi myös tilan hyvinvointiolojen seurantaan vaikuttaa olevan kustannustehokas tapa parantaa eläinten hyvinvointia. Tällainen integroitu lähestymistapa toimii myös tärkeänä peruslähtökohtana elintarvikehygieniasta ja eläinlääkintätarkastuksista annettavalle uudelle lainsäädännölle. Yleisessä lainsäädännössä, joka kattaa myös eläinten hyvinvointiin liittyvät seikat, säädetään lisäksi tiedonkulusta tilojen ja teurastamojen välillä. Kattavassa sidosryhmien kuulemisessa, joka järjestettiin ehdotusta valmisteltaessa, kaikki sidosryhmät kannattivat tätä lähestymistapaa. Säädöstyyppi Ehdotettu säädöstyyppi: direktiivi. Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä: Kasvatusmenetelmiin liittyviä teknisiä yksityiskohtia koskeva asetus ei olisi riittävän joustava, kun otetaan huomioon käytössä olevat erilaiset kasvatusjärjestelmät. Tehokkaampien ja hyvinvoinnin kannalta parempien kasvatuskäytäntöjen kehittäminen vaatii lainsäädäntöpuitteet, jotka ovat riittävän joustavat. Liian moniin teknisiin yksityiskohtiin puuttuva lainsäädäntö saattaa haitata alalla käynnissä olevaa teknistä kehitystä. Fl 8 Fl

9 Asetuksen etuna olisi yleinen sovellettavuus, koska asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa; näin ollen sen täytäntöönpanemiseksi ei tarvitse antaa kansallista säädöstä, jolloin hallinnollinen rasite pienenee. Eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän lainsäädännön alalla useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin aiemmin ilmaisseet pitävänsä parempana vaihtoehtona direktiiviä, joka myös on sitova saavutettavan tuloksen osalta mutta jättää jäsenvaltioille mahdollisuuden valita tavan ja menetelmän, jolla tulokseen päästään. Näin ollen on laadittava täytäntöönpanosäädös jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, mikä mahdollistaa lainsäädännön mukauttamisen niin, että otetaan huomioon kansalliset erityisolot. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon. 5. LISÄTIEDOT Tarkastelu-/tarkistus-/raukeamislauseke Ehdotus sisältää tarkastelulausekkeen. Vastaavuustaulukko Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansalliset säännökset, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä taulukko kyseisten säännösten ja tämän direktiivin vastaavuudesta. Euroopan talousalue Ehdotus on Euroopan talousalueen kannalta merkittävä, minkä vuoksi se on ulotettava kattamaan myös Euroopan talousalue. Fl 9 Fl

10 2005/0099(CNS) Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 2, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 3, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 4, ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon 5, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa edellytetään, että laatiessaan ja pannessaan täytäntöön maatalouspolitiikkaa yhteisö ja jäsenvaltiot ottavat eläinten hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueellisen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja. (2) Tuotantoeläinten suojelusta 20 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa neuvoston direktiivissä 98/58/EY 6, joka perustuu tuotantoeläinten suojelua koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen 7 (jäljempänä yleissopimus ), säädetään vähimmäisvaatimuksista jalostus- tai tuotantoeläinten suojelemiseksi; säännökset koskevat esimerkiksi eläinten fysiologisia ja etologisia tarpeita vastaavan pitopaikan, ravinnon, veden ja hoidon järjestämistä eläimille. (3) Yhteisö on yleissopimuksen sopimuspuoli, ja sen puitteissa on annettu erityinen kanoja (Gallus gallus) koskeva suositus, johon sisältyy lisäsäännöksiä lihantuotantoa varten pidettävän siipikarjan osalta. 7 EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL L 221, , s. 23. Direktiivi sellaisena kuin N:o 806/2003 (EYVL L 122, , s. 1). EYVL L 323, , s. 14. se on muutettuna asetuksella (EY) Fl 10 Fl

11 (4) Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea julkaisi 21 päivänä maaliskuuta 2000 raportin The Welfare of Chickens Kept for Meat Production (Broilers) (lihantuotantoa varten pidettävien kanojen (broilerien) hyvinvointi), jossa todettiin, että lihantuotantoa varten tällä hetkellä pidettävillä kanakannoilla on nopea kasvuvauhti, mutta niiden hyvinvointi ja terveys eivät ole tyydyttävällä tasolla, ja että suuren eläintiheyden kielteiset vaikutukset vähenevät tiloissa, joissa sisäilman laatu voidaan pitää hyvänä. (5) On vahvistettava yhteisön tasoiset säännöt lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi, jotta vältetään kilpailuolojen vääristyminen ja siitä mahdollisesti johtuvat haitat alan markkinajärjestelyn moitteettomalle toiminnalle, ja varmistetaan lisäksi alan järkevä kehittyminen. (6) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista säätää vähimmäisvaatimuksista lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi, jotta saavutetaan eläinten hyvinvoinnin parantamista koskeva perustavoite kanojen tehotuotannossa. Tässä direktiivissä ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (7) Säännöksissä olisi keskityttävä hyvinvointiongelmiin tehokasvatusjärjestelmissä. Jotta vältettäisiin pienten kanaparvien pitämiseen sovellettavat kohtuuttomat toimenpiteet, direktiivin soveltamiselle olisi asetettava vähimmäisraja. (8) Lisäksi tietyn tyyppisiin tehotuotantojärjestelmiin ei pitäisi soveltaa direktiivin tiettyjä erityisvaatimuksia. Tällaiset poikkeukset olisi myönnettävä siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1906/90 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 5 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 1538/91 8 olevien vapaana kasvatettuja kanoja koskevien viittausten perusteella. (9) On tärkeää, että kanoja hoitavilla henkilöillä on tietoa eläinten hyvinvointia koskevista vaatimuksista ja he saavat asianmukaista koulutusta tehtäviensä hoitoon. (10) Vahvistettaessa sääntöjä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi olisi otettava tasapuolisesti huomioon eri seikat, kuten eläinten hyvinvointi ja terveys, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristövaikutukset. (11) Rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/ vahvistetaan viralliselle valvonnalle puitteet, joihin sisältyy eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen, kuten tämän direktiivin säännösten, noudattaminen. Lisäksi kyseisessä asetuksessa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava vuotuinen raportti monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien täytäntöönpanosta, myös tehtyjen tarkastusten tuloksista. 8 9 EYVL L 143, , s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella N:o 814/2004 (EYVL L 153, , s. 1); oikaistu versio (EYVL L 231, , s. 3). EYVL L 165, , s. 1; oikaistu versio (EYVL L 191, , s. 1). (EY) Fl 11 Fl

12 (12) Eri jäsenvaltioissa on jo käytössä erilaisia kananlihan pakkausmerkintöihin liittyviä vapaaehtoisia järjestelyitä, jotka perustuvat eläinten hyvinvointivaatimusten ja muiden parametrien noudattamiseen. (13) Tällaisista vapaaehtoisista pakkausmerkintäjärjestelyistä saatujen kokemusten perusteella on aiheellista, että komissio laatii raportin, joka koskee kananlihaan sekä kananlihatuotteisiin ja -valmisteisiin liittyvän ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen perustuvan erityisen yhdenmukaistetun ja pakollisen pakkausmerkintäjärjestelmän mahdollista käyttöönottoa yhteisön tasolla; huomioon on otettava myös mahdolliset sosioekonomiset vaikutukset, vaikutukset yhteisön talouskumppaneihin sekä merkintäjärjestelmän noudattaminen Maailman kauppajärjestön sääntöjen puitteissa. (14) On asianmukaista, että komissio laatii raportin tuoreiden tieteellisten tietojen perusteella ottaen huomioon tutkimustulokset ja käytännön kokemukset, jotta lihantuotantoa varten pidettävien kanojen, myös vanhempaispolven kanojen, hyvinvointia voitaisiin edelleen parantaa, etenkin tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien seikkojen osalta. Raportissa olisi erityisesti tarkasteltava geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin puutteisiin, jotka heikentävät lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointia. (15) Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten rikkomiseen, ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. (16) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 10 mukaisesti, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala Tätä direktiiviä sovelletaan lihantuotantoa varten pidettäviin kanoihin. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin: a) alle 100 kanan tilat b) siitoskanatilat c) hautomot. Jäsenvaltiot voivat ryhtyä tiukempiin toimenpiteisiin tämän direktiivin soveltamisalalla. 10 EYVL L 184, , s. 23. Fl 12 Fl

13 2 artikla Määritelmät 1. Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä: a) omistajalla tai pitäjällä tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka omistaa kanat tai on muutoin vastuussa tai huolehtii niistä pysyvästi tai tilapäisesti b) toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on toimivalta suorittaa eläinlääkärin- tai kotieläinjalostustarkastuksia, tai viranomaista, jolle tämä toimivalta on siirretty c) virkaeläinlääkärillä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/ liitteessä I olevan III jakson IV luvun A kohdan mukaisesti pätevää eläinlääkäriä, joka toimii tässä ominaisuudessa ja jonka toimivaltainen viranomainen on nimittänyt d) kanalla tarkoitetaan lihantuotantoa varten pidettävää Gallus gallus -lajin eläintä e) tilalla tarkoitetaan tuotantopaikkaa, jossa kanoja pidetään f) tilan yksiköllä tarkoitetaan kanalaa tai erillistä kanalan osaa, jossa kanaparvea pidetään g) käytettävällä alueella tarkoitetaan pehkulla varustettua aluetta, joka on kanojen käytettävissä koko ajan 2. Edellä 1 kohdan g alakohdassa esitettyä käytettävän alueen määritelmää voidaan muuttaa 9 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti niin, että siihen sisällytetään lattia-ala, jota ei ole varustettu pehkulla mutta joka on vähintään saman tasoinen kanojen hyvinvoinnin kannalta. 3 artikla Kanojenpitoa koskevat vaatimukset 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä I asetettuja vaatimuksia. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kanojen tiheys käytettävän alueen neliömetriä kohti ( eläintiheys ) tilalla tai tilan yksiköissä on enintään 30 elopainokiloa. 11 EYVL L 139, , s. 206; oikaistu versio (EYVL L 226, , s. 83). Fl 13 Fl

14 3. Edellä 2 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää, että pidettävien kanojen eläintiheys on enintään 38 elopainokiloa tilalla tai tilan yksiköissä edellyttäen, että omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä II asetettuja vaatimuksia liitteessä I asetettujen vaatimusten lisäksi. Tällaisissa poikkeustapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että a) toimivaltainen viranomainen suorittaa liitteessä III ja IV säädetyn tarkastuksen, valvonnan ja seurannan ja b) virallisista tarkastuksista teurastamoissa vastaava virkaeläinlääkäri noudattaa liitteessä IV asetettuja vaatimuksia. 4. Direktiivin tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa ja liitteessä I olevaa 6 ja 7 kohtaa ei sovelleta komission asetuksen (ETY) N:o 1538/91 liitteessä IV olevassa c, d ja e kohdassa tarkoitettuihin vapaana kasvatettuihin kanoihin. 4 artikla Kanoja käsittelevien henkilöiden koulutus ja ohjaus 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että a) omistajat tai pitäjät ja heidän kanojen hoitamista tai kiinniottamista ja lastaamista varten palkkaamansa henkilöt ovat saaneet i) ohjeita ja opastusta asiaan liittyvistä eläinten hyvinvointia koskevista vaatimuksista, myös tilalla harjoitettavia teurastusmenetelmiä koskevista vaatimuksista ii) riittävän koulutuksen tehtäviensä suorittamiseen b) edellä a alakohdassa tarkoitetuille henkilöille on tarjolla asianmukaista koulutusta. 2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa koulutuksessa (jäljempänä koulutus ) on keskityttävä hyvinvointiin liittyviin näkökohtiin ja käsiteltävä erityisesti liitteessä V lueteltuja seikkoja. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutuksen valvontaa ja hyväksymistä varten luodaan järjestelmä. Kanojen omistajalla tai pitäjällä on oltava todistus, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat ja jossa todistetaan suoritettu koulutus tai koulutusta vastaava hankittu kokemus. 4. Jäsenvaltio voi tunnustaa ennen [1 päivää joulukuuta 2006] hankitun kokemuksen vastaavan osallistumista tällaiseen koulutukseen, jolloin sen on myönnettävä vastaavuutta osoittava todistus. 5. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa 9 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Fl 14 Fl

15 5 artikla Kananlihan pakkausmerkinnät Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin, joka koskee kananlihaan sekä kananlihatuotteisiin ja -valmisteisiin liittyvän ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen perustuvan erityisen yhdenmukaistetun ja pakollisen pakkausmerkintäjärjestelmän mahdollista käyttöönottoa yhteisön tasolla. Raportissa on tarkasteltava mahdollisia sosioekonomisia vaikutuksia, vaikutuksia yhteisön talouskumppaneihin sekä merkintäjärjestelmän noudattamista Maailman kauppajärjestön sääntöjen puitteissa. Raporttiin on liitettävä asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset, joissa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat sekä jäsenvaltioissa saadut kokemukset vapaaehtoisten järjestelmien soveltamisesta. 6 artikla Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja komission niistä laatima raportti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1. Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiivistelmä liitteessä IV olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kerätyistä tiedoista. Komissio toimittaa näiden tietojen sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen lausunnon perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin, joka koskee geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin puutteisiin, jotka johtavat kanojen hyvinvoinnin heikkoon tasoon. Raporttiin liitetään tarvittaessa asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset. 2. Komissio päättää edellä 1 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen muodosta kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin antamisesta 9 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 7 artikla Seuraamukset Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten määräysten rikkomista koskevasta seuraamusjärjestelmästä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään [1 päivänä joulukuuta 2006] ja ilmoitettava viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista. Fl 15 Fl

16 8 artikla Täytäntöönpanovalta 1. Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset toimenpiteet voidaan antaa 9 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Erityisesti liitteessä IV olevassa 4 kohdassa esitetyn pisteytysjärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on annettava 9 artiklassa säädettyjä menettelyä noudattaen. 2. Liitteitä voidaan muuttaa 9 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 9 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea (jäljempänä komitea ). 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa, ja päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 10 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [1 päivänä joulukuuta 2006]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 11 artikla Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Fl 16 Fl

17 12 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Fl 17 Fl

18 Juottolaitteet LIITE I KAIKKIIN TILOIHIN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET (kuten 3 artiklassa säädetään) 1. Juottolaitteiden sijoitus ja käyttö on suunniteltava niin, että vältetään läikkyminen. Ruokkiminen 2. Rehua on oltava jatkuvasti saatavilla, ja sen saa ottaa pois kanojen ulottuvilta vasta 12 tuntia ennen odotettua teurastusaikaa. Pehku 3. Kaikkien kanojen on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta kuivaa ja kuohkeaa. Ilmanvaihto ja lämmitys 4. Ilmanvaihdon on oltava riittävä, jotta vältetään ylilämpeneminen, ja tarvittaessa siihen on yhdistettävä lämmitysjärjestelmä kosteuden poistamiseksi. Melu 5. Melutaso on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Ilmastointi- ja ruokintalaitteet sekä muut koneet on suunniteltava rakenteeltaan, asennukseltaan, kunnossapidoltaan ja käytöltään sellaisiksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän melua. Valaistus 6. Kaikissa rakennuksissa on oltava valaistus, jonka teho on vähintään 20 luxia valoisina kausina, mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee koko lattia-alan. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. 7. Alkaen viimeistään kolmen päivän kuluessa kanojen sijoittamisesta rakennukseen ja päättyen kolme päivää ennen ennakoitua teurastusaikaa valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä, johon on sisällyttävä yhteensä vähintään 8 tuntia pimeää aikaa, jossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen vähintään 4 tunnin pimeä aika. Tarkastukset 8. Kaikki tilalla pidettävät kanat on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä. Pitäjän on luotava menettely, jolla varmistetaan, että tarkastaja kulkee kaikkien kanojen ohi enintään kolmen metrin etäisyydeltä. Fl 8 Fl

19 9. Vakavasti vahingoittuneille tai sairailta vaikuttaville kanoille, joilla on esimerkiksi kävelyvaikeuksia, vaikea vesipöhö tai vaikeita epämuodostumia ja jotka todennäköisesti kärsivät, on annettava asianmukaista hoitoa, tai ne on teurastettava välittömästi. Puhdistaminen 10. Kanojen kanssa kosketuksiin joutuvat rakennusten osat, laitteet tai välineet on puhdistettava ja desinfioitava perusteellisesti aina kun tilat tyhjennetään ja ennen kuin uusi parvi tuodaan yksikköön. Rekisterien pito 11. Direktiivin 98/58/EY liitteessä olevan 5 kohdan mukaisesti pidettyjen rekisterien lisäksi omistajan tai pitäjän on pidettävä rekisteriä tilan kunkin yksikön osalta seuraavista seikoista: a) tuotujen kanojen lukumäärä b) kanojen alkuperä c) toimitetun rehun toimituspäivä, määrä ja tyyppi d) annettu lääkehoito ja eläinlääkinnällinen hoito e) päiväkohtainen kuolleisuus ja syyt, jos tiedossa f) päiväkohtaiset sisälämpötilat (enimmäis- ja vähimmäislämpötila) g) kanan keskimääräinen paino teurastettavaksi lähetettäessä h) teurastamoon lähetettyjen kanojen lukumäärä ja kuolleena teurastamoon saapuneiden kanojen lukumäärä. Näitä rekistereitä on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan, ja niiden on oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla tarkastusten yhteydessä tai kun tämä sitä muutoin pyytää. Kirurgiset toimenpiteet 12. Kaikki kirurgiset toimenpiteet, jotka tehdään muista kuin hoitoon tai taudinmääritykseen liittyvistä syistä ja joiden seurauksena arka ruumiinosa vahingoittuisi tai häviäisi tai luun rakenne muuttuisi, ovat kiellettyjä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa ammattitaitoiselle henkilölle luvan alle 10 päivän ikäisten kananpoikien nokan typistämiseen sulkien nokkimisen ja kannibalismin estämiseksi. Lisäksi jäsenvaltiot voivat sallia kukkojen kastroinnin. Kastroinnin saa tehdä eläinlääkärin valvonnassa vain henkilö, jolla on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä erityiskoulutus. Fl 9 Fl

20 LIITE II SUUREMMAN ELÄINTIHEYDEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET Tietojen ilmoittaminen ja asiakirjat (kuten 3 artiklan 3 kohdassa säädetään) 1. Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan soveltaa suurempaa eläintiheyttä kuin 30 elopainokiloa. Ilmoitukseen on liitettävä asiakirja, jossa esitetään tiivistetysti 2 kohdan mukaisesti vaadittuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Ilmoituksen vahvistaa tilalla käyvä eläinlääkäri. Tällainen vahvistus ei kuitenkaan vapauta omistajaa tai pitäjää mistään tämän direktiivin mukaisista oikeudellisista velvoitteista. 2. Omistajan tai pitäjän on säilytettävä ja pidettävä saatavilla tilalla koottuja asiakirjoja, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti tuotantojärjestelmä. Niihin on sisällyttävä tietoja erityisesti seuraavista seikoista: a) tekniset tiedot tilasta ja sen laitteista i) tilan pohjapiirros, josta käy ilmi myös pinta-ala, jolla kanoja pidetään ii) iii) iv) ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä, myös niiden sijainti, ilmanvaihtosuunnitelma, jossa esitetään tavoitellut ilmanlaatuparametrit, kuten ilman virtaus, ilman nopeus ja lämpötila ruokinta- ja juottojärjestelmät ja niiden sijainti hälytysjärjestelmät ja varajärjestelmät sähkökatkojen varalta v) lattiatyyppi ja yleisesti käytetty pehku b) tuotantotavoitteet c) hallinto i) kanoja hoitavan henkilöstön lukumäärä, myös yhteyshenkilöt hätätilanteissa ii) iii) iv) omistajan tai pitäjän ja muiden kanoja hoitavien henkilöiden pätevyys kanojen ja rehun toimittajat tilalla käyvä eläinlääkäri v) tarkastussuunnitelma ja tilan päivittäistä hallintoa koskevat menettelyt, myös teurastusmenettelyt vi) teknisten laitteiden tarkastus- ja huoltosuunnitelma Fl 20 Fl

21 vii) tilojen tyhjentämismenettelyt, myös kanojen kiinniotto viii) puhdistus- ja desinfiointimenettelyt ix) hätäsuunnitelma sähkökatkojen varalta. Asiakirjat on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle pyydettäessä, ja ne on pidettävä ajan tasalla. Erityisesti on pidettävä kirjaa ilmanvaihto- ja hälytysjärjestelmien teknisistä tarkastuksista. Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista tilalla taikka laitteisiin tai menettelyihin tehdyistä merkittävistä muutoksista viipymättä. Tilaa ja henkilöstöä koskevat vaatimukset 3. Omistajan tai pitäjän on varmistettava, että kukin tilan yksikkö on varustettu ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä, joka on suunniteltu ja rakennettu ja jota käytetään niin, että a) ammoniakkipitoisuus on enintään 20 ppm ja hiilidioksidipitoisuus enintään ppm mitattuna kanojen pään tasolla b) sisälämpötila ei ole yli 3 C korkeampi kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 C c) suhteellinen kosteus tilan yksikössä on enintään 70 %, kun ulkolämpötila on alle 10 C. Ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä on tarkastettava 2 kohdan c alakohdassa vaadituissa asiakirjoissa ilmoitetuin välein. Seuranta ja tietojen rekisteröinti tilalla 4. Omistajan tai pitäjän on seurattava seuraavia muuttujia ja pidettävä niistä rekisteriä tilan kunkin yksikön osalta: a) lämpötila ja suhteellinen kosteus kussakin tilan yksikössä jatkuvasti b) kanojen vedenkulutus kussakin tilan yksikössä päivää kohti. Omistajan tai pitäjän on säilytettävä näitä rekistereitä vähintään kolmen vuoden ajan, ja niiden on oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla tarkastusten yhteydessä tai kun tämä sitä muutoin pyytää. Fl 21 Fl

22 LIITE III TARKASTUKSET JA PUUTTEIDEN SEURANTA TILOILLA, JOISSA SOVELLETAAN SUUREMPAA ELÄINTIHEYTTÄ (kuten 3 artiklan 3 kohdassa säädetään) 1. Toimivaltainen viranomainen tekee tarkastuksia varmentaakseen seuraavat seikat: a) ovatko tilan tai tilan jonkin yksikön laitteet ja hallinto sellaiset, että ne takaavat hyväksyttävän hyvinvointitason b) ovatko kirjatut parvikoot ja kuolleisuusasteet luotettavia c) noudatetaanko liitteessä I asetettujen vaatimusten lisäksi myös liitteessä II asetettuja vaatimuksia. Toimivaltainen viranomainen tekee tarkastuksia erityisesti tiloilla, joista se saa liitteessä VI olevan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen vakavasta puutteesta tai puutteesta, josta on tehty ilmoitus jo aiemmin. Säännösten noudattamatta jättämisestä aiheutuvat toimet 2. Tässä liitteessä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyn tarkastuksen jälkeen, jos tarkastuksessa paljastuu, että liitteessä II asetettuja vaatimuksia ei ole noudatettu, tai liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen jälkeen toimivaltainen viranomainen voi vaatia omistajaa tai pitäjää poistamaan tilalla esiintyvät tekijät, jotka todennäköisesti ovat vaikuttaneet ilmoitettujen puutteiden syntyyn. Tällaisessa tapauksessa omistajan tai pitäjän on esitettävä toimintasuunnitelma, jonka vahvistaa tilalla käyvä eläinlääkäri. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi määrätä alentamaan tilan tai tilan yksikön eläinten enimmäistiheyttä siinä määrin, että puutteet korjaantuvat, mikä yleensä tarkoittaa elopainokilon eläintiheyttä, jos tarkastuksessa paljastuu, että liitteessä II esitettyjä vaatimuksia ei ole noudatettu tai jos on saatu liitteessä VI olevan 3 kohdan mukainen ilmoitus vakavasta puutteesta tai toinen ilmoitus puutteesta, josta aiemmin on tehty ilmoitus saman tilan osalta. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa omistajalle tai pitäjälle tehdystä päätöksestä ja erityisesti ajankohdasta, jona eläintiheyden alentaminen tulee voimaan. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin päättää, että eläintiheyttä ei alenneta, jos omistaja tai pitäjä toimittaa riittävän selvityksen puutteiden poikkeuksellisesta luonteesta tai osoittaa, että ne johtuvat hänestä riippumattomista syistä. Tällöin omistajan tai pitäjän on osoitettava, että asianomaisille tahoille, kuten hautomotilalle tai rehuntoimittajalle, on ilmoitettu puutteen esiintymisestä, jotta ehkäistäisiin sen uusiutuminen. Fl 22 Fl

23 3. Tilan omistaja tai pitäjä voi pyytää 2 kohdassa tarkoitetun eläinten enimmäistiheyden alentamismääräyksen tarkistusta edellyttäen, että a) kahden edellisen parven osalta noudatettiin liitteessä IV olevassa 3 kohdassa asetettuja rajoja ja b) tilalla käyvä eläinlääkäri on antanut myönteisen lausunnon pyynnöstä. Toimivaltainen viranomainen tekee pyyntöä koskevan päätöksen tilan tarkastuksen perusteella; tällöin arvioidaan myös liitteessä II olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitetut asiakirjat. Fl 23 Fl

24 LIITE IV VALVONTA JA SEURANTA TEURASTAMOSSA (kuten 3 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 1 kohdassa säädetään) 1. Teurastamossa kullekin lähetykselle tehdään virkaeläinlääkärin valvonnassa vähintään 200 kanan edustavalle näytteelle tarkastus, jossa tutkitaan jalkapohjatulehduksen esiintyminen ja laaditaan 4 kohdan mukainen pisteytys. Lähetyksen mukana olevissa asiakirjoissa esitetty kuolleisuusaste sekä lähetyksessä kuolleiden kanojen lukumäärä on kirjattava, ja on ilmoitettava tila ja tilan yksikkö. Kuolleisuusasteeseen on sisällytettävä kaikki linnut, jotka on lopetettu Virkaeläinlääkäri arvioi post mortem -tarkastuksen tulokset havaitakseen muita mahdollisia merkkejä heikoista hyvinvointioloista tilalla tai tilan yksikössä, josta eläimet ovat peräisin. Jos taulukon 1 mukaiset hyväksyttävät kuolleisuusasteet tai jalkapohjatulehduksen esiintymisasteet ylittyvät tilalla tai tilan yksikössä, josta eläimet ovat peräisin, virkaeläinlääkäri ilmoittaa asiasta tilan omistajalle tai pitäjälle, tilalla käyvälle eläinlääkärille ja toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi virkaeläinlääkäri ilmoittaa tilan omistajalle tai pitäjälle, tilalla käyvälle eläinlääkärille ja toimivaltaiselle viranomaiselle, kun 2 kohdan mukaisesti tehdyssä arvioinnissa paljastuu puutteita tilalla tai kun kuljetuksen aikainen kuolleisuus on yli 0,5 prosenttia. Taulukko 1: Asia Jalkapohjatulehdus Kuolleisuus (tilalla) Pisteet tai prosenttiosuus 50 pistettä 1 % plus 0,06 % kerrottuna parven teurastusiällä (päivinä) 4. Jalkapohjatulehdusta koskeva pisteytys laaditaan tämän kohdan mukaisesti. Jokaiselta kanalta tarkastetaan yksi jalka, ja näistä jokainen luokitellaan yhteen kolmesta ryhmästä: Ryhmä 0: ei jalkapohjan haavaumia Ryhmä 1: vähäisiä jalkapohjan haavaumia Ryhmä 2: vakavia jalkapohjan haavaumia. Fl 24 Fl

25 Ryhmään 0 kuuluvien jalkojen lukumäärä ei vaikuta pisteytykseen. Ryhmään 1 kuuluvien jalkojen lukumäärä kerrotaan 0,5:llä, ryhmään 2 kuuluvien jalkojen lukumäärä 2:lla ja saadut luvut lasketaan yhteen. Yhteenlaskettu määrä jaetaan näytteen koolla ja kerrotaan 100:lla. Fl 25 Fl

26 LIITE V KOULUTUS (kuten 4 artiklan 2 kohdassa säädetään) Edellä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä vähintään kanojen suojeluun liittyvät yhteisön lainsäädäntö ja erityisesti seuraavat seikat: a) liitteet I ja II b) fysiologia, erityisesti juotto- ja ruokintatarve, eläinten käyttäytyminen ja stressin käsite c) kanojen käsittelyyn liittyvät käytännön näkökohdat, myös kiinniottaminen ja kuljetus d) kanojen kiireellinen hoito ja hätäteurastus. Fl 26 Fl