EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta /0099(CNS) LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (KOM(2005)0221 C6-0190/ /0099(CNS)) Valmistelija: Dan Jørgensen AD\ doc PE v02-00

2 PA_Leg PE v /16 AD\ doc

3 LYHYET PERUSTELUT Broilereiden kasvattaminen on yksi intensiivisimmistä kasvatusjärjestelmistä. Alalla ei ole annettu erityistä yhteisön lainsäädäntöä; ainoat sovellettavat säännökset ovat tuotantoeläinten suojelusta annetun direktiivin 98/58/EY yleiset vaatimukset. Kuluttajat ovat myös yhä tietoisempia eläinsuojelustandardeista ja yhä enemmän huolissaan niistä. Tämän vuoksi komissio on antanut ehdotuksen direktiiviksi, jossa annetaan vähimmäisvaatimukset broilereiden suojelusta. Ehdotuksessa asetetaan erilaisia vaatimuksia tiloille, jotka jaetaan kahteen luokkaan: 1. Tilat, joilla kanojen eläintiheys on enintään 30 elopainokiloa neliömetriä kohti 2. Tilat, joilla eläintiheys neliömetriä kohti on enintään 38 elopainokiloa ja joihin sovelletaan pidemmälle meneviä vaatimuksia Tilojen henkilöstölle on tarjottava koulutusta ja ohjausta. Tiloja on seurattava ja niiden on pidettävä rekistereitä, ja tarvittaessa on ryhdyttävä säännösten noudattamatta jättämisestä aiheutuviin toimiin. Valvontaa ja seurantaa suoritetaan myös teurastamossa, ja käytössä on oltava tarkastettujen kanojen kuolleisuuteen ja jalkapohjatulehdukseen liittyvä pisteytysjärjestelmä. Valmistelija pitää myönteisenä komission ehdotusta, jolla halutaan puuttua lihantuotantoa varten pidettävien kanojen hyvinvointiin liittyviin ongelmiin. Kolmeen osa-alueeseen hän haluaisi kuitenkin ehdottaa joitakin muutoksia: kanojen eläintiheyteen, ehdotettuun pisteytysjärjestelmään sekä kastrointiin ja nokan typistämiseen. I. Eläintiheys Käyttäytymistä ja jalkavikoja koskevista tutkimuksista käy selvästi ilmi, että korkea yli 25 kilon eläintiheys neliömetriä kohti johtaa vakaviin hyvinvointiin liittyviin ongelmiin, sillä liikkumatilan vähäisyys aiheuttaa jalkapohjatulehdusta, jalkaongelmia, rintalastan limapussin tulehdusta ja normaalin käyttäytymisen estymistä ja johtaa loppujen lopuksi korkeisiin kuolleisuusprosentteihin. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä tiedekomitea toteaa vuonna 2000 antamansa raportin " The welfare of Chickens Kept for meet Production " sivulla 66 seuraavasti: Käyttäytymistä ja jalkavikoja koskevista tutkimuksista käy selvästi ilmi, että eläintiheyden on oltava enintään 25 kg neliömetriä kohti, jotta voidaan välttää suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat, ja että eläintiheyden ollessa yli 30 kg neliömetriä kohti vakavien ongelmien esiintymisaste nousee jyrkästi, vaikka käytettäisiinkin erittäin hyviä ympäristön valvontajärjestelmiä. Tämän vuoksi valmistelija ehdottaa eläintiheyden laskemista 25 elopainokiloon neliömetriä kohti. Jos omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä II asetettuja vaatimuksia, eläintiheys voidaan nostaa 30 elopainokiloon neliömetriä kohti. AD\ doc 3/16 PE v02-00

4 II. Pisteytysjärjestelmä Kanojen jaloista otetaan teurastuksen yhteydessä näytteitä, joista tutkitaan jalkapohjatulehduksen esiintyminen, ja tämän perusteella laaditaan pisteytys. Jos pisteitä on yli 50, virkaeläinlääkäri ilmoittaa asiasta tilan omistajalle tai pitäjälle. Jalkapohjatulehdus on huomattava hyvinvointiin liittyvä ongelma, ja sitä olisi vältettävä, jos se vain mitenkään on mahdollista. Muutamasta jäsenvaltiosta saadun kokemuksen mukaan ei ole mitään syytä, miksi pistemäärän tarvitsisi olla yli 40. Valmistelija ehdottaakin hyväksyttävän pistemäärän muuttamista 40 pisteeksi. III. Nokan typistäminen Ehdotuksessa sallitaan nokan typistäminen. Jos eläintiheyttä lasketaan, nokan typistämisen perusteena käytettävät ongelmat sulkien nokkiminen ja kannibalismi vähenevät automaattisesti. Tuotantoeläinten ruumiinosien typistäminen ei ole koskaan toivottavaa, ja nokan typistämistä olisi vältettävä, jos se vain mitenkään on mahdollista. Joissakin järjestelmissä se saattaa kuitenkin tällä hetkellä olla välttämätöntä. Kun typistys suoritetaan asianmukaisesti, sen avulla voidaan välttää vakavia ongelmia. Lopullisena tavoitteena pitäisi kuitenkin olla nokan typistämisen välttäminen. Alaa pitäisi kannustaa etsimään sulkien nokkimisen ja kannibalismin ongelmaan toteuttamiskelpoista ja toimivaa ratkaisua, jossa ei tarvitse turvautua nokan typistämiseen. Johtopäätökset Hyvillä maatalouskäytännöillä voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä tauteja. Kuluttajat ovat yhä enemmän huolissaan eläinten hyvinvoinnista, joten hyvinvointistandardien parantaminen antaa kanankasvatusalalle merkittävän kilpailuedun. Viljelijöitä, jotka yrittävät parantaa kanojen hyvinvointia, olisi kannustettava sen sijaan, että he joutuisivat eläinten hyvinvoinnin laiminlyöviä viljelijöitä huonompaan asemaan. Ehdotettu direktiivi on siksi merkittävä askel broilereiden hyvinvointistandardien korottamisessa kaikkialla yhteisössä. TARKISTUKSET Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: PE v /16 AD\ doc

5 Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 viite ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 ja 152 artiklan, Kanojen hyvinvoinnin parantaminen vähentämällä eläintiheyttä ja käyttämällä vastustuskykyisempiä rotuja vähentää eläinlääkkeiden, rehun lisäaineiden tai biosidien käyttötarvetta. Tämän direktiivin säännöksillä pitäisikin olla suotavia vaikutuksia myös elintarviketurvallisuuteen ja kansanterveyteen. Siksi olisi käytettävä kahta oikeusperustaa. Tarkistus 2 Johdanto-osan 10 kappale (10) Vahvistettaessa sääntöjä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi olisi otettava tasapuolisesti huomioon eri seikat, kuten eläinten hyvinvointi ja terveys, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristövaikutukset. Vahvistettaessa sääntöjä lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelemiseksi olisi otettava tasapuolisesti huomioon eri seikat, kuten eläinten hyvinvointi ja terveys, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä vaikutukset elintarviketurvallisuuteen ja ympäristöön. Kanojen hyvinvoinnin parantaminen vähentämällä eläintiheyttä ja käyttämällä vastustuskykyisempiä rotuja vähentää eläinlääkkeiden, rehun lisäaineiden tai biosidien käyttötarvetta. Tämän direktiivin säännöksillä pitäisikin olla suotavia vaikutuksia myös elintarviketurvallisuuteen ja kansanterveyteen. Tarkistus 3 1 artiklan 2 kohdan a alakohta a) alle 100 kanan tilat a) tavallisesti alle 100 kanan tilat 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. AD\ doc 5/16 PE v02-00

6 Kanojen määrä tilalla voi jonain hetkenä olla väliaikaisesti alle 100 kanaa. Tilojen, joiden kanamäärä laskee väliaikaisesti alle sadan, pitäisi kuitenkin jäädä tämän direktiivin piiriin. Tarkistus 4 1 artiklan 2 kohdan b alakohta b) siitoskanatilat Poistetaan. Siitoskanat pitäisi sisällyttää direktiivin soveltamisalaan. Tarkistus 5 3 artiklan 2 kohta 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kanojen tiheys käytettävän alueen neliömetriä kohti ( eläintiheys ) tilalla tai tilan yksiköissä on enintään 30 elopainokiloa. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kanojen tiheys käytettävän alueen neliömetriä kohti ( eläintiheys ) tilalla tai tilan yksiköissä on enintään 25 elopainokiloa. Tarkistus 6 3 artiklan 3 kohdan 1 alakohta 3. Edellä 2 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää, että pidettävien kanojen eläintiheys on enintään 38 elopainokiloa tilalla tai tilan yksiköissä edellyttäen, että omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä II asetettuja vaatimuksia liitteessä I asetettujen vaatimusten lisäksi. Tällaisissa poikkeustapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3. Edellä 2 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää, että pidettävien kanojen eläintiheys on enintään 30 elopainokiloa tilalla tai tilan yksiköissä edellyttäen, että omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä II asetettuja vaatimuksia liitteessä I asetettujen vaatimusten lisäksi. Tällaisissa poikkeustapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että Tarkistus 7 4 artiklan 3 kohta 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutuksen valvontaa ja hyväksymistä varten luodaan järjestelmä. Kanojen omistajalla tai pitäjällä on oltava todistus, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat ja jossa 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutuksen valvontaa ja hyväksymistä varten luodaan järjestelmä, johon sisältyy 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden pätevyyden riippumaton arviointi. Kanojen omistajalla tai pitäjällä PE v /16 AD\ doc

7 todistetaan suoritettu koulutus tai koulutusta vastaava hankittu kokemus. on oltava todistus, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat ja jossa todistetaan suoritettu koulutus tai koulutusta vastaava hankittu kokemus. Koulutuksen on johdettava pätevyyden mitattavissa olevaan parantumiseen. Tarkistus 8 6 artiklan 1 kohta 1. Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiivistelmä liitteessä IV olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kerätyistä tiedoista. Komissio toimittaa näiden tietojen sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen lausunnon perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin, joka koskee geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin puutteisiin, jotka johtavat kanojen hyvinvoinnin heikkoon tasoon. 1. Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiivistelmä liitteessä IV olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kerätyistä tiedoista. Komissio toimittaa viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen lausunnon perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin, joka koskee geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin puutteisiin ja kaikkiin terveysnäkökohtiin, jotka johtavat kanojen hyvinvoinnin heikkoon tasoon broileri- ja siitostiloilla. Raporttiin liitetään tarvittaessa asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset. Raportissa ja lainsäädäntöehdotuksissa olisi käsiteltävä pitopaikan parantamista sekä broilereiden genetiikkaa, kanankasvatuksen geneettisen monimuotoisuuden vähenemistä ja hyvinvointioloja, joissa vanhempaispolvi kasvatetaan, mukaan lukien eri siitoskantojen käytön kustannus-hyötyanalyysi eläinten terveyden, tautikestävyyden sekä biosidien ja eläinlääkevalmisteiden käyttötarpeen kannalta, ja siinä olisi käsiteltävä erilaisia vaihtoehtoja, kuten hitaasti kasvavaan kantaan kuuluvaksi tunnustettujen lintujen kasvattamista, lintujen päiväkohtaisen painonlisäyksen rajoituksia, vähimmäisteurastusikää tai AD\ doc 7/16 PE v02-00

8 sellaisten broilereiden käytön kieltämistä, jotka ovat peräisin vanhempaispolvesta, jonka ruokinnalle on asetettu rajoituksia. Viisi vuotta on aivan liian pitkä aika. Jäsenvaltioiden pitäisi pystyä kahden vuoden kuluessa toimittamaan komissiolle tiivistelmän kerätyistä tiedoista. On ollut jo pitkään selvää, että geneettisillä parametreilla on tärkeä osuus broilereiden hyvinvointiongelmissa. Nopeakasvuisten kanarotujen yksipuolinen valinta on syynä monille hyvinvointiongelmille, eläintaudeille sekä elintarviketurvallisuuteen liittyville ongelmille. Tarkistuksessa asetetaan tietojen keruulle tiukemmat määräajat sekä asetetaan komissiolle määräaika, jonka kuluessa sen on annettava raportti ja lainsäädäntöehdotuksia. Tarkistus 9 6 artiklan 2 kohta 2. Komissio päättää edellä 1 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen muodosta kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin antamisesta 9 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 2. Komissio päättää edellä 1 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen muodosta vuoden kuluessa tämän direktiivin antamisesta 9 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. On ollut jo pitkään selvää, että geneettisillä parametreilla on tärkeä osuus broilereiden hyvinvointiongelmissa. Tarkistuksessa asetetaan tietojen keruulle tiukemmat määräajat sekä asetetaan komissiolle määräaika, jonka kuluessa sen on annettava raportti ja lainsäädäntöehdotuksia. Tarkistus 10 Liite I, 2 kohta 2. Rehua on oltava jatkuvasti saatavilla, ja sen saa ottaa pois kanojen ulottuvilta vasta 12 tuntia ennen odotettua teurastusaikaa. 2. Rehua on oltava jatkuvasti saatavilla tai sitä on annettava annosruokintana, ja sen saa ottaa pois kanojen ulottuvilta vasta 12 tuntia ennen odotettua teurastusaikaa. Direktiivissä edellytetään rehun olevan jatkuvasti saatavilla, mutta useissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että annosruokinnasta voi olla yhtä paljon etua ja se pitäisi näin ollen myös hyväksyä tämän direktiivin mukaisesti. PE v /16 AD\ doc

9 Tarkistus 11 Liite I, 3 kohta 3. Kaikkien kanojen on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta kuivaa ja kuohkeaa. 3. Kaikkien kanojen on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta kuivaa ja kuohkeaa, hygieenistä sekä soveltuvaa ainetta ja partikkelikokoa ja jonka paksuus on keskimäärin vähintään 5 cm. Rakennuksen tyhjentämisen jälkeen kaikki pehku on poistettava, tilat on hygienisoitava asianmukaisesti (puhdistettava ja desinfioitava) ja uusia lintuja varten on levitettävä puhdas pehku. Pehkukerroksen olisi oltava vähintään 5 cm syvä, ja pehkun olisi oltava hygieenistä. Tartuntatautien, kuten hengityselinten sairauksien, lintuinfluenssan ja Newcastlen taudin, puhkeamisen estämiseksi broileritilojen bioturvallisuuden tason pitäisi olla korkea. Kun rakennus on tyhjennetty, on tärkeää poistaa pehku ja hygienisoida tilat. Tarkistus 12 Liite I, 4 kohta 4. Ilmanvaihdon on oltava riittävä, jotta vältetään ylilämpeneminen, ja tarvittaessa siihen on yhdistettävä lämmitysjärjestelmä kosteuden poistamiseksi. 4. Tilan on oltava varustettu ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä. Omistajan tai pitäjän on varmistettava, että kukin yksikkö on suunniteltu ja rakennettu ja sitä käytetään niin, että a) ammoniakkipitoisuus on enintään 15 ppm ja hiilidioksidipitoisuus enintään ppm mitattuna kanojen pään tasolla b) sisälämpötila ei ole yli 3 C korkeampi kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 C c) suhteellinen kosteus tilan yksikössä on enintään 70 %, kun ulkolämpötila on alle 10 C. Ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä on tarkastettava. AD\ doc 9/16 PE v02-00

10 Kosteus yhdessä korkean lämpötilan kanssa edistää orgaanisia aineita maaduttavien ja ammoniakkia tuottavien bakteerien kasvua. Ammoniakki ja märkä pehku yhdessä ovat syynä moniin ongelmiin, kuten kosketusihottumaan, tartuntatauteihin, hengityselinten sairauksiin ja vesipöhöön. Näiden ongelmien poistamiseksi ammoniakkitason olisi oltava kaikissa oloissa alle 15 ppm. Tarkistus 13 Liite I, 6 kohta 6. Kaikissa rakennuksissa on oltava valaistus, jonka teho on vähintään 20 luxia valoisina kausina, mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee koko lattia-alan. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. 6. Kaikissa rakennuksissa on oltava valaistus, jonka teho on keskimäärin vähintään 50 luxia valoisina kausina eikä milloinkaan alle 20 luxia, mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee koko lattiaalan. Valonlähteissä on käytettävä ainoastaan välkkymättömiä taajuuksia. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Valoteho ei saisi pudota alle 20 luxin, mutta keskimäärin olisi edellytettävä 50 luxin korkeampaa tasoa. Koska kanat kokevat keinotekoiset valonlähteet eri tavalla ja koska välkkyvä valo voi aiheuttaa korkeita stressitasoja, säännös on tarpeen eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tarkistus 14 Liite I, 7 kohta 7. Alkaen viimeistään kolmen päivän kuluessa kanojen sijoittamisesta rakennukseen ja päättyen kolme päivää ennen ennakoitua teurastusaikaa valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä, johon on sisällyttävä yhteensä vähintään 8 tuntia pimeää aikaa, jossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen vähintään 4 tunnin pimeä aika. 7. Alkaen viimeistään kolmen päivän kuluessa kanojen sijoittamisesta rakennukseen ja päättyen kolme päivää ennen ennakoitua teurastusaikaa valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä, johon on sisällyttävä yhteensä vähintään 8 tuntia pimeää aikaa, jossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen vähintään 6 tunnin pimeä aika. Tämä vastaa eurooppalaisen yleissopimuksen suositusta. PE v /16 AD\ doc

11 Tarkistus 15 Liite I, 7 a kohta (uusi) Ympäristövirikkeet 7 a. Kanoille on tarjottava ympäristövirikkeitä (esimerkiksi olkipaalien, kaalien tai siroteltujen kokonaisten jyvien muodossa). Ympäristövirikkeet ovat edullinen tapa stimuloida lintujen toimintaa, jolloin ne voivat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään ja niiden jalat vahvistuvat. Tarkistus 16 Liite I, 9 a kohta (uusi) 9 a. Toimivaltainen viranomainen tekee tarkastuksen vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksia olisi tehtävä kaikilla tiloilla eikä pelkästään niillä, joilla on korkeampi eläintiheys. Tarkistus 17 Liite I, 10 kohta 10. Kanojen kanssa kosketuksiin joutuvat rakennusten osat, laitteet tai välineet on puhdistettava ja desinfioitava perusteellisesti aina kun tilat tyhjennetään ja ennen kuin uusi parvi tuodaan yksikköön. 10. Kanojen kanssa kosketuksiin joutuvat rakennusten osat, laitteet tai välineet on puhdistettava ja desinfioitava perusteellisesti aina kun tilat tyhjennetään ja ennen kuin uusi parvi tuodaan yksikköön. Kertatäyttöiset järjestelmät, joissa yksikkö hygienisoidaan peräkkäisten erien välillä, ovat erittäin suositeltavia. Tartuntatautien, kuten hengityselinten sairauksien, lintuinfluenssan ja Newcastlen taudin, puhkeamisen estämiseksi broileritilojen bioturvallisuuden tason pitäisi olla korkea. Broilerikanaloiden perinpohjaisen puhdistamisen ja desinfioinnin tehostamiseksi suositellaan kertatäyttöisiä ("all in all out") järjestelmiä. Kukin yksikkö olisi kahden peräkkäisen AD\ doc 11/16 PE v02-00

12 broilerierän välillä jätettävä tyhjäksi useiden päivien ajaksi pehkun poistamisen ja kanalan hygienisoinnin jälkeen. Tarkistus 18 Liite I, 12 kohdan 2 alakohta Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa ammattitaitoiselle henkilölle luvan alle 10 päivän ikäisten kananpoikien nokan typistämiseen sulkien nokkimisen ja kannibalismin estämiseksi. Lisäksi jäsenvaltiot voivat sallia kukkojen kastroinnin. Kastroinnin saa tehdä eläinlääkärin valvonnassa vain henkilö, jolla on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä erityiskoulutus. Jäsenvaltioiden olisi sallittava nokan typistäminen ainoastaan, kun kaikki muut toimenpiteet sulkien nokkimisen ja kannibalismin estämiseksi on käytetty, ja vain eläinlääkärin lausunnon perusteella siten, että typistämisen tekee ammattitaitoinen henkilö alle 10 päivän ikäisille kananpojille. Kukkojen kastrointi on kiellettyä. Nokan typistäminen on jo kiellettyä joissakin maissa, ja muissa maissa siitä ollaan asteittain luopumassa. Ennen kuin käytetään tätä kivuliasta menetelmää, olisi tutkittava muita toimenpiteitä sulkien nokkimisen ja kannibalismin vähentämiseksi, kuten ympäristövirikkeitä, ruokinta- ja valaistusstrategioita tai soveliaita laitteita. Eläinlääkinnän tai eläinten hyvinvoinnin kannalta kukkojen kastrointiin ei ole mitään perustetta. Tarkistus 19 Liite II, 1 kohta, 1 alakohta 1. Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan soveltaa suurempaa eläintiheyttä kuin 30 elopainokiloa. 1. Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan soveltaa suurempaa eläintiheyttä kuin 25 elopainokiloa. Tarkistus 20 Liite II, 3 kohdan 1 alakohta 3. Omistajan tai pitäjän on varmistettava, että kukin tilan yksikkö on varustettu ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä, joka on suunniteltu ja rakennettu ja jota käytetään niin, että a) ammoniakkipitoisuus on enintään 20 ppm ja hiilidioksidipitoisuus enintään 3. Omistajan tai pitäjän on varmistettava, että kukin tilan yksikkö on varustettu ilmanvaihto-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä, joka on suunniteltu ja rakennettu ja jota käytetään niin, että a) ammoniakkipitoisuus on enintään 15 ppm ja hiilidioksidipitoisuus enintään PE v /16 AD\ doc

13 3 000 ppm mitattuna kanojen pään tasolla ppm mitattuna kanojen pään tasolla b) sisälämpötila ei ole yli 3 C korkeampi b) sisälämpötila ei ole yli 35 C kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 C c) suhteellinen kosteus tilan yksikössä on enintään 70 %, kun ulkolämpötila on alle 10 C. c) suhteellinen kosteus tilan yksikössä on enintään 70 %. Asianmukaisen ilmanvaihdon ja lämpötilan säätelyn pitäisi olla vähimmäisvaatimuksena kaikilla tiloilla. Poikkeusta hyödyntävien tilojen olisi täytettävä korkeammat vaatimukset. Tarkistus 21 Liite III, 1 kohta, johdantokappale 1. Toimivaltainen viranomainen tekee tarkastuksia varmentaakseen seuraavat seikat: 1. Toimivaltainen viranomainen tekee tarkastuksia vähintään kerran vuodessa varmentaakseen seuraavat seikat: Tarkistus 22 Liite III, 2 kohta 2. Tässä liitteessä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyn tarkastuksen jälkeen, jos tarkastuksessa paljastuu, että liitteessä II asetettuja vaatimuksia ei ole noudatettu, tai liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen jälkeen toimivaltainen viranomainen voi vaatia omistajaa tai pitäjää poistamaan tilalla esiintyvät tekijät, jotka todennäköisesti ovat vaikuttaneet ilmoitettujen puutteiden syntyyn. Tällaisessa tapauksessa omistajan tai pitäjän on esitettävä toimintasuunnitelma, jonka vahvistaa tilalla käyvä eläinlääkäri. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi määrätä alentamaan tilan tai tilan yksikön eläinten enimmäistiheyttä siinä määrin, että puutteet korjaantuvat, mikä yleensä tarkoittaa elopainokilon eläintiheyttä, jos tarkastuksessa paljastuu, että liitteessä II esitettyjä vaatimuksia ei ole noudatettu tai jos on saatu liitteessä VI 2. Tässä liitteessä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyn tarkastuksen jälkeen, jos tarkastuksessa paljastuu, että liitteessä II asetettuja vaatimuksia ei ole noudatettu, tai liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen jälkeen toimivaltainen viranomainen voi vaatia omistajaa tai pitäjää poistamaan tilalla esiintyvät tekijät, jotka todennäköisesti ovat vaikuttaneet ilmoitettujen puutteiden syntyyn. Tällaisessa tapauksessa omistajan tai pitäjän on esitettävä toimintasuunnitelma, jonka vahvistaa tilalla käyvä virkaeläinlääkäri. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi määrätä alentamaan tilan tai tilan yksikön eläinten enimmäistiheyttä siinä määrin, että puutteet korjaantuvat, mikä yleensä tarkoittaa elopainokilon eläintiheyttä, jos tarkastuksessa paljastuu, että liitteessä II esitettyjä vaatimuksia ei ole noudatettu tai jos on saatu liitteessä VI AD\ doc 13/16 PE v02-00

14 olevan 3 kohdan mukainen ilmoitus vakavasta puutteesta tai toinen ilmoitus puutteesta, josta aiemmin on tehty ilmoitus saman tilan osalta. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa omistajalle tai pitäjälle tehdystä päätöksestä ja erityisesti ajankohdasta, jona eläintiheyden alentaminen tulee voimaan. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin päättää, että eläintiheyttä ei alenneta, jos omistaja tai pitäjä toimittaa riittävän selvityksen puutteiden poikkeuksellisesta luonteesta tai osoittaa, että ne johtuvat hänestä riippumattomista syistä. Tällöin omistajan tai pitäjän on osoitettava, että asianomaisille tahoille, kuten hautomotilalle tai rehuntoimittajalle, on ilmoitettu puutteen esiintymisestä, jotta ehkäistäisiin sen uusiutuminen. olevan 3 kohdan mukainen ilmoitus vakavasta puutteesta tai toinen ilmoitus puutteesta, josta aiemmin on tehty ilmoitus saman tilan osalta. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa omistajalle tai pitäjälle tehdystä päätöksestä ja erityisesti ajankohdasta, jona eläintiheyden alentaminen tulee voimaan. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin päättää, että eläintiheyttä ei alenneta, jos omistaja tai pitäjä toimittaa riittävän selvityksen puutteiden poikkeuksellisesta luonteesta. Tällöin omistajan tai pitäjän on osoitettava, että asianomaisille tahoille, kuten hautomotilalle tai rehuntoimittajalle, on ilmoitettu puutteen esiintymisestä, jotta ehkäistäisiin sen uusiutuminen. Virkaeläinlääkärin olisi vahvistettava toimintasuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen perusteet eläintiheyden alentamatta jättämiselle olisi rajattava poikkeuksellisiin oloihin, jotka voidaan korjata. Tarkistus 23 Liite III, 3 kohta, b alakohta b) tilalla käyvä eläinlääkäri on antanut myönteisen lausunnon pyynnöstä. b) tilalla käyvä virkaeläinlääkäri on antanut myönteisen lausunnon pyynnöstä. Alennetun eläinten enimmäistiheyden tarkistuspyyntöön pitäisi liittyä virkaeläinlääkärin myönteinen lausunto. Tarkistus 24 Liite IV, 1 kohta, 1 alakohta 1. Teurastamossa kullekin lähetykselle tehdään virkaeläinlääkärin valvonnassa vähintään 200 kanan edustavalle näytteelle tarkastus, jossa tutkitaan 1. Teurastamossa kullekin lähetykselle tehdään virkaeläinlääkärin valvonnassa vähintään 200 kanan edustavalle näytteelle tarkastus, jossa tutkitaan PE v /16 AD\ doc

15 jalkapohjatulehduksen esiintyminen ja laaditaan 4 kohdan mukainen pisteytys. jalkapohjatulehduksen ja rintalastan limapussin tulehduksen esiintyminen ja laaditaan 4 kohdan mukainen pisteytys. Rintalastan limapussin tulehdus olisi otettava huomioon selvänä indikaattorina eläinten huonoista hyvinvointioloista. Tarkistus 25 Liite IV, 3 kohta, taulukko 1, 2 rivi Jalkapohjatulehdus 50 pistettä Jalkapohjatulehdus 40 pistettä Tarkistus 26 Liite IV, 4 kohta, 1 alakohta, ryhmä 2 Ryhmä 2: vakavia jalkapohjan haavaumia. Ryhmä 2: vakavia jalkapohjan haavaumia ja/tai rintalastan limapussin tulehdus. Tarkistus 27 Liite IV, 4 kohta, 2 a alakohta (uusi) Komissio esittää yksityiskohtaiset kuvaukset ja valokuvat kunkin ryhmän haavaumista luokitusten standardoimiseksi unionissa. Jotta pisteytysjärjestelmä olisi yhdenmukainen kaikkialla EU:ssa, sitä koskeviin sääntöihin olisi liitettävä yksityiskohtaiset kuvaukset ja valokuvat esimerkkeinä "vähäisistä" ja "vakavista" jalkapohjan haavaumista. Tarkistus 28 Liite V, d alakohta d) kanojen kiireellinen hoito ja hätäteurastus. d) taudinoireiden tunnistaminen ja kanojen hoito sekä kiireellinen hoito ja hätäteurastus. Koulutukseen pitäisi kuulua yleisten taudinoireiden tunnistaminen. AD\ doc 15/16 PE v02-00

16 ASIAN KÄSITTELY Otsikko Viiteasiakirjat Asiasta vastaava valiokunta Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) Valmistelija Nimitetty (pvä) Lihantuotantoon tarkoitettujen kanojen vähimmäissuojelua koskevat säännöt KOM(2005) C6-0190/ /0099(CNS) AGRI ENVI Dan Jørgensen Valiokuntakäsittely Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: -: 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Dorette Corbey, Chris Davies, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Mary Honeyball, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Holger Krahmer, Linda McAvan, Péter Olajos, Vittorio Prodi, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Jonas Sjöstedt, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund Margrete Auken, Caroline Lucas, Ria Oomen-Ruijten PE v /16 AD\ doc