mitä tuomioistuinta oli pidettävä 5 artiklan 1 kohdan mukaisena kanteessa tarkoitetun velvoitteen täyttämispaikan tuomioistuimena ja
|
|
- Raimo Ilmari Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 von :22 Finlex» Oikeuskäytäntö» Korkein oikeus» Ennakkopäätökset» 2005» KKO:2005:114 KKO:2005:114 Kansainvälinen prosessioikeus - Brysselin yleissopimus Kansainvälinen yksityisoikeus - YK:n kauppalaki Diaarinumero: S2004/50 Esittelypäivä: Antopäivä: Taltio: 2460 Yhtiö A, jonka liikepaikka oli Suomessa, oli myynyt saksalaiselle B:lle hirsitalopaketin. Samana päivänä A ja B olivat tehneet edustussopimuksen, jonka mukaan B markkinoi A:n valmistamia hirsitaloja Saksassa. Kaupan kohteena ollut talo oli tarkoitettu paitsi B:n ja hänen perheensä asunnoksi myös ns. mallitaloksi tuossa edustustoiminnassa. A velkoi kanteella B:ltä talopaketin maksamatonta kauppahintaa kotipaikkansa tuomioistuimessa Suomessa. Kysymys tuomioistuimen toimivallasta ja erityisesti siitä, liittyikö talokauppaa koskeva sopimus B:n elinkeinotoimintaan siten, ettei asiaa voitu pitää Brysselin yleissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuna kuluttajansuojaa koskevana riita-asiana, mitä tuomioistuinta oli pidettävä 5 artiklan 1 kohdan mukaisena kanteessa tarkoitetun velvoitteen täyttämispaikan tuomioistuimena ja minkä lain mukaan viimeksi mainittua kysymystä oli arvioitava. Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Korkeimman oikeuden ratkaisu Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Kanne Heinolan käräjäoikeudessa Center Hirsi Oy (yhtiö) kertoi B:hen kohdistamassaan kanteessa, että yhtiö ja B olivat tehneet Saksassa agentuurisopimuksen (edustussopimuksen), jonka mukaan B:n tuli vastata yhtiön valmistamien hirsitalojen markkinoinnista tietyllä talousalueella. Tähän sopimukseen liittyen asianosaiset olivat samana päivänä tehneet erillisen sopimuksen hirsitalorakennussarjan toimittamisesta B:lle. Rakennussarjan hinta oli Saksan markkaa, mistä hinnasta B:lle myönnettiin Saksan markan alennus sen vuoksi, että kysymys oli agentuurisopimukseen perustuvasta mallitalosta, jota B:n tuli esitellä asiakkailleen. Yhtiö oli huolehtinut talon rakennussarjan toimittamisesta Saksaan. B huolehti talon pystyttämisestä. Sopimuksen mukaan talo toimitettiin useassa erässä, ja ennen kutakin toimitusta B:n tuli maksaa sitä vastaava kauppahintaosuus. Näin tapahtuikin kahden ensimmäisen toimituserän osalta. B oli jättänyt maksamatta talotoimituksen viimeisestä toimituserästä Saksan markkaa. Yhtiö vaati, että B velvoitetaan suorittamaan yhtiölle maksamattomana kauppahintana Saksan markkaa sekä aiheettomasti saamanaan ns. mallitaloalennuksena Saksan markkaa, molemmat määrät korkoineen. Vastaus B vastusti vaatimuksia ja vaati ensisijaisesti, että kanne jätetään tutkimatta, ja toissijaisesti, että se hylätään. Kantajan vaatimukset perustuivat Saksassa tehtyyn talotoimitussopimukseen. Talo oli toimitettu Saksaan. Sopimus ei sisältänyt oikeuspaikkalauseketta. Se, että asianosaisten välillä samana päivänä tehtyyn agentuurisopimukseen liittyi oikeuspaikkalauseke, ei antanut aihetta pitää Heinolan käräjäoikeutta
2 2 von :22 toimivaltaisena käsittelemään talotoimitussopimukseen perustuvaa riitaa. Yleistoimivalta käsitellä tätä riitaa oli saksalaisella tuomioistuimella. B ei ollut saanut kauppahinnasta kuin vajaan Saksan markan alennuksen, joka ei millään tavalla liittynyt asianosaisten väliseen agentuurisopimukseen. Kysymys oli ollut ainoastaan yhtiön vastaantulosta hintaneuvotteluissa. Käräjäoikeuden päätös Käräjäoikeus ratkaisi erikseen kysymyksen siitä, oliko se toimivaltainen tuomioistuin käsittelemään kanteen. Oikeuspaikkasopimus Mainitsemillaan perusteilla käräjäoikeus katsoi, että asianosaiset eivät olleet talotoimitussopimuksen osalta sopineet Heinolan käräjäoikeuden toimivallasta, niin kuin yhtiö oli väittänyt. Tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta määräytyi tässä tapauksessa tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevan yleissopimuksen (Brysselin sopimus) perusteella. Brysselin sopimuksen korvaava neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Bryssel I -asetus) oli tullut voimaan ja sitä sovellettiin vain sellaisiin oikeudenkäynteihin, jotka oli pantu vireille asetuksen voimaantulon jälkeen. Brysselin sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan kanne sellaista henkilöä vastaa, jolla oli kotipaikka sopimusvaltiossa, voitiin nostaa toisessa sopimusvaltiossa sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa kanteessa tarkoitettu velvoite oli täytetty tai täytettävä. Tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettu vastaajan velvoite oli kauppahinnan maksaminen. Mainitsemillaan perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei myöskään velvoitteen täyttämispaikasta ollut erikseen sovittu. Velvoitteen täyttämispaikka määräytyi tällöin sen valtion lain mukaan, jota asiaa käsittelevän tuomioistuimen oli lainvalintasääntöjen mukaan sovellettava velvoitteeseen. Sopimukseen sovellettiin ensisijaisesti sen valtion lakia, josta asianosaiset ovat sopineet (lakiviittaus). Yhtiö oli katsonut, että asianosaiset olivat myös talotoimitussopimuksen osalta sopineet, että siihen sovellettiin Suomen lakia. Käräjäoikeus katsoi, etteivät asianosaiset olleet tekemällä agentuurisopimuksessa lakiviittauksen Suomen lakiin sopineet, että myös talotoimitussopimukseen sovellettaisiin Suomen lakia. Kun sovellettavasta laista ei ollut sovittu, sovellettava laki määräytyi lainvalintasäännösten perusteella. Käräjäoikeuden mukaan se määräytyi tällöin sopimusvelvotteisiin sovellettavasta laista Roomassa vuonna 1980 tehdyn yleissopimuksen (Rooman yleissopimus) nojalla. Käräjäoikeus päätyi katsomaan, että Rooman yleissopimuksen 4 artiklan 2 kohdan perusteella talotoimitussopimukseen tulisi soveltaa Suomen lakia. Suomen lain mukaan, toisin kuin Saksan oikeuden mukaan, rahavelka oli maksettava velkojan luona. Brysselin sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan kanne voitaisiin siten tutkia Heinolan käräjäoikeudessa. Rooman yleissopimuksen 5 artiklassa säädettiin kuitenkin myös kuluttajasopimuksista. Artiklan 1 kohdan mukaan artiklaa sovellettiin muun muassa sopimuksiin, jotka koskivat tavaroiden toimittamista henkilölle, kuluttajalle, sellaiseen tarkoitukseen, jota ei voitu pitää hänen elinkeinotoimintaansa liittyvänä. Artiklan 3 kohdasta seurasi, että sen estämättä, mitä 4 artiklassa määrättiin, ja sikäli kuin 3 artiklan mukaista lakiviittausta ei ollut tehty, sopimukseen oli sovellettava sen valtion lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka oli, jos sopimuksentekoa oli kyseisessä valtiossa edeltänyt kuluttajalle osoitettu nimenomainen tarjous taikka mainonta ja kuluttaja oli tässä valtiossa toteuttanut sopimuksen tekoa varten tarvittavat toimenpiteet tai jos kuluttajan sopimuskumppani tai tämän edustaja oli vastaanottanut kuluttajan tilauksen kyseisessä valtiossa. B:n esittämien seikkojen valossa nämä viimeksi mainitut edellytykset täyttyivät. Oleellinen kysymys näin ollen oli, voitiinko B:tä pitää Rooman yleissopimuksessa tarkoitettuna kuluttajana. Tätä pohtiessaan käräjäoikeus lausui muun muassa seuraavan. Talotoimitussopimuksen nojalla toimitettu talo ei ollut vieläkään aivan valmis. B oli kertonut, että heidän
3 3 von :22 perheellään oli ollut tarkoitus muuttaa taloon vielä vuoden 2003 aikana, kun viimeistelytyöt oli saatu tehdyiksi. Talon piirustusten mukaan kellarikerroksessa oli 79,5 neliömetrin suuruinen erillinen asunto. Ensimmäisen kerroksen asuinpinta-ala oli 133 neliömetriä. Tässä kerroksessa oli kaksi 20 neliömetrin suuruista työhuonetta. Yläkerroksen asuinpinta-ala on 107 neliömetriä. B ja hänen puolisonsa olivat kertoneet, että Saksan verotuskäytännön mukaan oli edullista, että osa talosta eli tässä tapauksessa kellarikerros vuokrataan. Ihannetilanne olisi se, että kellarikerroksen asuntoon saataisiin vuokralaiseksi sukulainen. Myös käräjäoikeudessa kuullut todistajat olivat kertoneet, että B:n ja hänen puolisonsa tarkoitus oli ollut vuokrata kellarikerroksen asunto jollekin sukulaiselleen. B oli kertonut, että ensimmäisen kerroksen työhuoneet oli tarkoitettu toisaalta alkavan agentuuritoiminnan tarpeisiin ja toisaalta hänen päätyöstään johtuviin kotitöihin. Asianosaisten välisessä kirjeenvaihdossa ennen sopimusten solmimista talotoimitus- ja agentuurisopimus olivat liittyneet yhteen. Esimerkiksi B:n yhtiölle lähettämässä sähköpostiviestissä hän oli ensin pyytänyt tarjousta talosta ja lisäksi ilmoittanut ajatuksenaan olevan, että hän rakentaa mallitalon ja toimii sitten yhtiön yhteyshenkilönä ja esittelijänä Hessenin osavaltiossa. B oli kertonut, että hän oli ensin etsinyt ostettavaa taloa internetin välityksellä. Hän oli ollut yhtiöön yhteydessä sähköpostitse. Tämän jälkeen häneen oli ottanut yhteyttä yhtiön Saksassa toiminut edustaja. Aluksi oli ollut puhetta vain talotoimituksesta. Edustaja oli todistajana kertonut, että neuvottelujen aikana ehkä hänen aloitteestaan oli tullut esille ajatus edustussopimuksesta. Neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa todistaja ei ollut enää toiminut yhtiön edustajana, vaan B oli neuvotellut suoraan yhtiön toimihenkilöiden kanssa. Talotoimitussopimukseen oli kirjattu Saksan markan suuruinen mallitaloalennus. B oli kertonut, että tämä alennus ei ollut todellinen, vaan se oli kirjattu sopimukseen hänen pyynnöstään. Asianosaisten välisissä neuvotteluissa oli talon osalta päädytty noin Saksan markan hintaan. Talotoimitussopimuksessa hinnaksi oli määritelty Saksan markkaa ja lopulliseksi hinnaksi mallitaloalennus huomioon ottaen Saksan markkaa. Talon hinnan kirjaaminen tällä tavalla oli liittynyt B:n pankin kanssa käymiin vakuusneuvotteluihin. Todistajina kuultujen yhtiön vientijohtajan ja edellä mainitun edustajan kertomukset mallitaloalennuksen osalta olivat täysin yhdensuuntaiset B:n kertomuksen kanssa. Edustajan mukaan hyvin suureen osaan talotoimitussopimuksista liittyi ehto mallitaloalennuksesta sekä ehto, jonka mukaan ostaja oli velvollinen sallimaan sen, että myyjä sai käyttää taloa muutaman kerran esittelytarkoituksessa. Se, kuinka todellinen mallitaloalennus oli, riippui hänen mukaansa olosuhteista. B:n mukaan asianosaisten tarkoitus oli ollut, että hän rakentaisi ensin talon valmiiksi ja ryhtyisi sen jälkeen sivutoimisesti edustamaan yhtiötä. Jotta agentuuritoiminta voisi olla päätoimista, hänen olisi pitänyt pystyä myymään vähintään 10 taloa vuodessa. B:n puolison mukaan oli täysin selvää, että ainakin aluksi agentuuritoiminta olisi sivutoimista. Jos toiminta olisi laajentunut riittävästi, se olisi ehkä tulevaisuudessa voinut muuttua päätoimiseksi. Yhtiön vientijohtaja oli todistajana kertonut, että talo oli ostettu B:n perheen asumiskäyttöön. Myöhemmässä vaiheessa taloa oli ollut tarkoitus käyttää myös agentuuritoimintaan. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan näyttö osoitti kiistatta, että B oli hankkinut talon pääasiassa/ensisijaisesti perheensä asumiskäyttöön. Se, että kellarikerroksen erillistä asuntoa oli tarkoitus vuokrata ulkopuoliselle, mieluimmin sukulaiselle, ei osoittanut muuta. Se, että talon ensimmäiseen kerrokseen oli suunniteltu ja rakennettu kaksi työhuonetta, joita mahdollisesti käytettäisiin tulevassa agentuuritoiminnassa, ei myöskään osoittanut, että talon pääasiallinen/ensisijainen käyttötarkoitus olisi jokin muu kuin B:n perheen asumiskäyttö. Talotoimitussopimus ja agentuurisopimus olivat liittyneet yhteen. Niistä oli neuvoteltu samassa yhteydessä ja ne oli allekirjoitettu samanaikaisesti. Esitetyn näytön perusteella asianosaisten tarkoitus ei ollut, että B ryhtyisi välittömästi edustamaan yhtiötä ja irtisanoutuisi päätoimestaan. Talotoimitussopimuksessa oleva maininta mallitaloalennuksesta ei ollut todellinen. Jos Saksan markan alennus olisi ollut todellinen, sopimusten liittyminen toisiinsa olisi huomattavasti kiinteämpi. Agentuuritoiminta ei ollut koskaan käytännössä alkanut. Talotoimitussopimukseen liittyvät riitaisuudet olivat päättäneet asianosaisten yhteistoiminnan myös edustuksen osalta. Yhtiö oli perustellessaan omaa kantaansa siitä, että B:tä ei ollut pidettävä kuluttajana, viitannut EY-tuomioistuimen antamaan tuomioon asiassa Benincasa. Ratkaisun mukaan ainoastaan henkilön
4 4 von :22 yksityisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi tehdyt sopimukset kuuluivat kuluttajaa taloudellisesti heikompana osapuolena suojaavien määräysten soveltamisalaan. Tällainen suoja ei ollut tarpeen sellaisia sopimuksia koskevissa tapauksissa, joiden tavoitteena oli ammattitoiminta, vaikkakin se toteutettaisiin vasta tulevaisuudessa. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tällä EY-tuomioistuimen tuomiolla ei ollut mitään merkitystä tässä tapauksessa. Ratkaisevaa tässä tapauksessa oli se, oliko sopimus tehty pääasiassa ensisijaisesti ammatin- tai elinkeinonharjoittajana vai kuluttajana. Ainoastaan jos päädyttiin siihen, että sopimus oli tehty pääasiassa/ensisijaisesti ammatin- tai elinkeinonharjoittajana, kantajan vetoamalla oikeustapauksella olisi merkitystä tässä tapauksessa. Käräjäoikeus päätyi näin ollen pitämään B:tä kuluttajana ja jätti kanteen sen vuoksi tutkimatta. Asian on ratkaissut käräjätuomari Timo Palmgren. Kouvolan hovioikeuden päätös Yhtiö valitti hovioikeuteen, joka pysytti käräjäoikeuden päätöksen seuraavin perusteluin. Tuomioistuimen toimivalta Tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa koskevaan kysymykseen oli käräjäoikeuden tuomiossa mainituin tavoin sovellettava Brysselin sopimusta. Sen 13 artiklan 1 kappaleen ja 14 artiklan 2 kappaleen mukaan toinen sopimuspuoli voi nostaa kanteen kuluttajaa vastaan ainoastaan sen sopimusvaltion tuomioistuimessa, jossa kuluttajalla oli kotipaikka. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun B:n asemasta. B oli ostanut talon pääasiassa perheensä asunnoksi. Siten hän oli kaupasta sopiessaan ollut ensisijaisesti kuluttaja ja vasta toissijaisesti ammatinharjoittaja. Yhtiön oli pitänyt se tietää, koska sopimusosapuolena oli ollut B:n perhe. Sen vuoksi tähän sopimukseen liittyvä kanne oli nostettava B:n kotimaan tuomioistuimessa. Oikeuspaikkasopimus Huomioon ottaen Brysselin sopimuksen 15 artiklan määräykset kuluttajaan sovellettavista oikeuspaikkasopimuksen rajoituksista hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun, että asianosaiset eivät olleet talotoimitussopimuksen osalta sopineet toimivaltaisesta tuomioistuimesta. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Martti Kurri, Risto Karila ja Pirjo Yli-Kokkila. Esittelijä Petteri Kosonen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Yhtiölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen. B vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Välitoimi Asianosaiset ovat korkeimman oikeuden pyynnöstä lausuneet käsityksensä siitä, mitä merkitystä tuomioistuimen toimivaltaa koskevan riitakysymyksen arvioinnissa he mahdollisesti katsovat olevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antamalla tuomiolla C-464/01 (Gruber) ja Wienissä tehdyllä yleissopimuksella, joka koskee kansainvälistä tavaran kauppaa koskevia sopimuksia. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta 1. Yhtiö ja B olivat tehneet Saksassa sopimuksen yhtiön Suomessa valmistaman hirsitalorakennussarjan toimittamisesta B:n perheelle Saksaan. Samassa yhteydessä yhtiö ja B olivat tehneet
5 5 von :22 agentuurisopimuksen, jonka mukaan B:n tuli yhtiön myyntiedustajana huolehtia yhtiön valmistamien hirsitalojen markkinoinnista Saksassa tietyllä alueella. Osapuolten tarkoituksena oli, että B:lle myyty talopaketti toimisi paitsi B:n ja hänen perheensä asuntona myös yhtiön mallitalona B:n edustustoiminnassa. B:hen kohdistamallaan kanteella yhtiö velkoi B:lle myymänsä talopaketin kauppahinnan maksamatta jäänyttä viimeistä erää sekä vaati B:lle talopaketista myönnetyn alennuksen palauttamista. Ratkaistava kysymys 2. Asiassa on kysymys siitä, onko Heinolan käräjäoikeus toimivaltainen tutkimaan yhtiön B:hen kohdistaman kanteen tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla Brysselissä 27 päivänä syyskuuta 1968 tehdyn yleissopimuksen (SopS 26/1999, jäljempänä Brysselin sopimus) nojalla. 3. Se, mitkä Brysselin sopimuksen määräyksistä tulevat sovellettaviksi toimivaltakysymystä arvioitaessa, riippuu siitä, onko kysymyksessä olevaa pääasiaa pidettävä Brysselin sopimuksen II osaston 4 jaksossa (artiklat 13-15) tarkoitettuna kuluttajansuojaa koskevana riita-asiana. Brysselin sopimuksen 14 artiklan 2 kappaleen mukaan toinen sopijapuoli voi nostaa kanteen kuluttajaa vastaan ainoastaan sen sopimusvaltion tuomioistuimissa, missä kuluttajalla on kotipaikka. Sopimuksen 15 artiklan mukaan tästä määräyksestä voidaan sopimuksin poiketa ainoastaan eräissä sellaisissa tilanteissa, joista tässä tapauksessa ei ole kysymys. Onko B kuluttaja Brysselin sopimuksen mukaan? 4. Yhtiön mielestä B:tä ei voida pitää Brysselin sopimuksessa tarkoitettuna kuluttajana kanteessa kysymyksessä olevassa sopimussuhteessa. Sen vuoksi oikeuspaikasta on voitu pätevästi sopia. B on puolestaan katsonut tehneensä kanteessa tarkoitetun sopimuksen kuluttajana. Alemmat oikeudet ovat päätyneet siihen, että B on kaupasta sopiessaan ensisijaisesti ollut Brysselin sopimuksessa tarkoitettu kuluttaja ja että kanne sen vuoksi on nostettava sen valtion tuomioistuimessa, missä B:llä on kotipaikka. 5. Brysselin sopimuksen 13 artiklan mukaan kuluttajansuojasta on kysymys silloin, kun asia koskee jonkun sellaista tarkoitusta varten tekemää sopimusta, jota ei voida pitää hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvänä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (jäljempänä EY-tuomioistuin) vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tätä kuluttajakäsitettä on tulkittava Brysselin sopimuksen järjestelmän ja tavoitteiden eikä tietyn kansallisen lain mukaisesti (esimerkiksi asia 150/77 Bertrand, tuomio , Kok. 1978, s. 1431, kohta, asia C-89/91 Shearson Lehman Hutton, tuomio , Kok. 1993, s. I-139, 13 kohta, asia C-269/95, Benincasa, tuomio , Kok. 1997, s. I-3767, 12 kohta, asia C-99/96, Mietz, tuomio , Kok. 1999, s. I-2277, 26 kohta ja asia C-96/00, Gabriel, tuomio , Kok. 2002, s. I-6367, 37 kohta, ja asia C-464/01, Gruber, tuomio , 31 kohta). Kuluttajansuojaa koskeviin riitaasioihin liittyvää toimivaltaperustetta tältä pohjalta tulkitessaan EY-tuomioistuin on eräissä ratkaisuissaan viitannut myös siihen oikeuskäytännössä vakiintuneeseen Brysselin sopimuksen yleiseen periaatteeseen, että kansainvälinen toimivalta on vastaajan kotipaikan tuomioistuimella, jollei muusta ole määrätty. Tästä yleisperiaatteesta poikkeavia toimivaltaperusteita tulkittaessa ei saa mennä sopimuksessa tarkoitettuja tapauksia pidemmälle (esimerkiksi edellä mainittu tuomio asiassa Benincasa, 13 kohta). 6. Brysselin sopimuksen II osaston 4 jaksossa (artiklat 13-15) perustetun kuluttajariitoja koskevan erityisjärjestelmän tehtävänä on kuluttajan riittävä suojaaminen, ottaen huomioon, että häntä pidetään elinkeinonharjoittajana toimivaa sopimuskumppaniaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevana ja juridisesti kokemattomampana osapuolena (ks. esimerkiksi edellä mainittu tuomio asiassa Gabriel, 39 kohta). Edellä mainitussa tuomiossa asiassa Benincasa EY-tuomioistuin katsoi Brysselin sopimuksen 13 artiklan sanamuodosta ja tarkoituksesta seuraavan, ottaen huomioon myös vakiintuneen oikeuskäytännön, että kuluttajalla tarkoitetaan vain yksityistä kuluttajaa, joka ei harjoita elinkeino- tai ammattitoimintaa. Kuluttajakäsitettä on siten tulkittava suppeasti. Artiklojen määräysten sanamuodon, hengen että tavoitteen mukaista on todeta, että niillä perustettu erityinen suojajärjestelmä koskee vain sellaisia sopimuksia, jotka on tehty sekä nykyisestä että tulevasta ammattitoiminnasta tai -tavoitteesta erillään ja siitä riippumatta. Sen vuoksi Brysselin sopimuksen sanottuja määräyksiä oli EY-tuomioistuimen mukaan tulkittava niin, että kantajaa, joka oli tehnyt sopimuksen harjoittaakseen tulevaisuudessa ammattitoimintaa, ei voitu pitää kuluttajana (tuomio asiassa Benincasa, kohdat 15-19). 7. Asiassa Gruber EY-tuomioistuin puolestaan katsoi (tuomion kohta 54), että henkilöllä, joka on tehnyt
6 6 von :22 sellaista hyödykettä koskevan sopimuksen, jota käytetään osittain hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvään tarkoitukseen mutta osittain ei, ei ole oikeutta vedota Brysselin sopimuksen artiklojen erityisiin toimivaltamääräyksiin, ellei ammattiin tai elinkeinotoimintaan liittyvä tarkoitus ole toisarvoinen siten, että sitä on pidettävä vähäpätöisenä tarkasteltaessa kyseessä olevaa toimea kokonaisuudessaan. Ratkaisun mukaan sillä, että ammattiin tai elinkeinotoimintaan liittymätön tarkoitus on pääasiallinen, ei ole vaikutusta tässä suhteessa. 8. Tässä asiassa on riidatonta, että talotoimitussopimus on liittynyt asianosaisten samana päivänä solmimaan agentuurisopimukseen, jonka mukaan B:n tuli ryhtyä yhtiön myyntiedustajaksi Saksassa. B:lle toimitetun talopaketin oli tarkoitus toimia yhtiön mallitalona tässä edustustoiminnassa. Talokaupasta ja agentuurisopimuksesta on neuvoteltu samassa yhteydessä ja sopimukset on allekirjoitettu samanaikaisesti. Kuten alemmat oikeudetkin ovat katsoneet, ilmeistä sinänsä on, että B on hankkinut talon pääasiassa ja ensisijaisesti perheensä asumiskäyttöön. Talotoimituksen liittymisestä myös B:n ja yhtiön väliseen liiketoimintaan oli kuitenkin nimenomaisesti sovittu talotoimituksen yhteydessä niin, että taloa oli ollut tarkoitus käyttää mallitalona B:n agentuuritoiminnassa ja että osa tiloista, joskin ilmeisesti asuintiloja vähäisempi osa, oli jopa tarkoitettu tuon agentuuritoiminnan käyttöön. Talotoimituksen liittymistä B:n ja yhtiön välillä samassa yhteydessä sovittuun liiketoimintaan ei siten voida pitää sopimuskokonaisuus huomioon ottaen EY-tuomioistuimen asiassa Gruber tarkoittamalla tavalla vähäpätöisenä. Sillä seikalla, ettei B:n ja yhtiön välinen agentuuritoiminta ole koskaan käytännössä alkanut asianosaisten välisten riitaisuuksien vuoksi, ei ole asiassa Benincasa annetun tuomion valossa merkitystä arvioitaessa sitä, onko puheena olevaa asiaa pidettävä Brysselin sopimuksessa tarkoitettuna kuluttajansuojaa koskevana riita-asiana. 9. Näin ollen Korkein oikeus katsoo talotoimitusta koskevan sopimuksen liittyvän siinä määrin B:n elinkeinotoimintaan, ettei B:tä voida pitää Brysselin sopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuna kuluttajana. Brysselin sopimuksen 14 artiklan 2 kappaleen kuluttajaa koskeva toimivaltamääräys ei siten estä kanteen nostamista muunkin kuin sen valtion tuomioistuimessa, jossa B:llä on kotipaikka. Mikä on Brysselin sopimuksessa tarkoitettu velvoitteen täyttämispaikka? 10. Brysselin sopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen 1 kohdan mukaan kanne on sopimusta koskevassa asiassa nostettava sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jolla kanteessa tarkoitettu velvoite on täytettävä. Näin ollen tulee arvioitavaksi, minkä lain mukaan määräytyy se paikkakunta, jolla kanteessa tarkoitettu velvoite on täytettävä. Tältä osin käräjäoikeus on katsonut, että tämä paikkakunta määräytyisi sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevasta, Roomassa tehdystä yleissopimuksesta (Rooman yleissopimus) ilmenevän lain mukaisesti. 11. Tämän johdosta Korkein oikeus kuitenkin toteaa, että Rooman yleissopimuksen 21 artiklan mukaan tämä yleissopimus ei estä sellaisten kansainvälisten sopimusten soveltamista, joiden osapuoleksi sopimusvaltio on liittynyt tai liittyy. Sekä Suomi että Saksa ovat kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista Wienissä tehdyn yleissopimuksen (SopS 50/1988, jäljempänä YK:n kauppalaki) osapuolia. Sen 1 artiklan 1 kappaleesta ilmenee, että tätä yleissopimusta sovelletaan tavaran kauppaa koskeviin sopimuksiin muun muassa sellaisten sopijapuolten välillä, joiden liikepaikat ovat eri sopimusvaltioissa. Tällaisessa tapauksessa on sovellettava YK:n kauppalakia riippumatta siitä, minkä lain soveltamiseen kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt johtaisivat. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että YK:n kauppalaki tulee tässä asiassa sovellettavaksi. 12. YK:n kauppalakia ei sen 2 artiklan a) kohdan mukaan kuitenkaan sovelleta eräisiin niin sanottuihin kuluttajakauppoihin eli henkilökohtaiseen taikka perheen tai kotitalouden käyttöön ostetun tavaran kauppaan, paitsi jos myyjä ei sopimusta tehtäessä tai sitä ennen tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että tavara ostettiin tällaiseen käyttöön. Tätä kuluttajakauppoja koskevaa YK:n kauppalain soveltamisalan rajoitusta on sopimusmääräyksen syntyhistoria huomioon ottaen perusteltua tulkita niin, että YK:n kauppalakia on sovellettava myös sellaisen tavaran kauppaan, joka on liittynyt vain osaksi ostajan elinkeinotoimintaan ja osaksi 2 artiklan a) kohdassa tarkoitettuun yksityiseen kulutukseen, riippumatta siitä, kumpaa liittymää on pidettävä pääasiallisena. YK:n kauppalakia valmisteltaessa oli nimenomaisesti esillä myös sellainen sääntelyvaihtoehto, että ostetun tavaran pääasialliselle käyttötarkoitukselle olisi annettu merkitystä lain soveltamisalaa määritettäessä, mutta tämä ehdotus hylättiin. Lähdettiin siitä, että YK:n kauppalain 2 artiklan a) kohtaa tuli tulkita suppeasti, jolloin tuo määräys soveltuisi vain sellaisiin tilanteisiin, joissa ostettu tavara
7 7 von :22 oli tarkoitettu yksinomaan yksityiseen käyttöön (ks. Peter Schlechtriem, Commentary on the UN Convention on the International Sale of Goods (CISG), 1998, s. 32, sekä Jan Ramberg - Johnny Herre, Internationella köplagen (CISG), 2004, s. 93). 13. Edellä on todettu, että nyt kysymyksessä oleva talokauppa on liittynyt myös yhtiön ja B:n välillä myöhemmin aloitettavaksi sovittuun agentuuritoimintaan, vaikka talopaketin ostamisen välitön ja pääasiallinen tarkoitus onkin ollut B:n perheen asumisen järjestäminen eikä agentuuritoimintaa ollut vielä edes aloitettu. YK:n kauppalain soveltamisalaa koskevan 2 artiklan a) kohdan määräyksen kannalta ratkaisevana on kuitenkin pidettävä tavaran aiottua eikä sen tosiasiallista käyttötarkoitusta. Sen vuoksi Korkein oikeus katsoo, että asianosaisten väliseen talotoimitussopimukseen on YK:n kauppalain edellä mainitun 2 artiklan a) kohdan estämättä sovellettava YK:n kauppalakia, jonka mukaisesti myös kauppahintavelvoitteen täyttämispaikka määräytyy. 14. Jos ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa muussa erityisessä paikassa, hänen on YK:n kauppalain 57 artiklan 1a) kohdan mukaan maksettava se myyjälle myyjän liikepaikassa. Kanteessa tarkoitettu kauppahinta on siten suoritettava yhtiön liikepaikassa eli Heinolassa. Johtopäätös 15. Koska kanteessa on kysymys yksityisoikeudellista sopimusta koskevasta asiasta ja sopimusvelvoite on täytettävä Heinolan käräjäoikeuden tuomiopiirin alueella, Korkein oikeus katsoo, että sanottu käräjäoikeus on Brysselin sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen tutkimaan yhtiön kanteen. Näin ollen sillä, ovatko asianosaiset yhtiön väittämin tavoin sopineet siitä, että tuo tuomioistuin on toimivaltainen tai että maksu on suoritettava Heinolassa, ei ole asiassa merkitystä. Päätöslauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan. Asia palautetaan Heinolan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia käsiteltäväksi omasta aloitteestaan ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Gustaf Möller, Lauri Lehtimaja, Gustav Bygglin ja Pasi Aarnio. Esittelijä Jukka Sippo.
SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan
LisätiedotHelsingin käräjäoikeus nro 6767
Helsingin hovioikeus Päätös Antamispäivä 9.1.2018 Nro 14 Diaarinumero S 17/710 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 8.2.2017 nro 6767 Asia Valittaja Vastapuoli Todistelua koskeva käsittelyratkaisu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.12.2011 KOM(2011) 904 lopullinen 2011/0441 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta,
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) 2016/, annettu päivänä kuuta, unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO Bryssel 18. tammikuuta 2019 REV1 korvaa 21. marraskuuta 2017 päivätyn tiedonannon TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotLaki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala
Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön
LisätiedotBrysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista käsittelevä työryhmä. Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistaminen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 10. maaliskuuta 1999 (17.03) 6488/99 LIMITE JUSTCIV 37 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Tanskan valtuuskunta Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkistamista
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 875. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi
LisätiedotKouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa
Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0136 (NLE) 14112/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JUSTCIV 263 TRANS 364 MAR 148 ENV 710 NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 748. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä
LisätiedotKOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA
KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN
LisätiedotBryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä
LisätiedotTalous- ja raha-asioiden valiokunta. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 12.1.2012 2011/0204(COD) TARKISTUKSET 28-38 Lausuntoluonnos Elena Băsescu (PE475.906v01-00) eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä
LisätiedotOSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )
OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,
LisätiedotAjankohtaisia oikeustapauksia. Kuntamarkkinat lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen
Ajankohtaisia oikeustapauksia Kuntamarkkinat 15.9.2016 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen Sopimukset ketä kiinnostaa 2 KKO 2016:10 (sopimus - sopimuksen tulkinta - oikeustoimi - oikeustoimen tulkinta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. lokakuuta 2018 (OR. en) 6512/04 DCL 1 JUSTCIV 28 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 6512/04 Päivämäärä: 20. helmikuuta 2004 Muuttunut jakelu: Julkinen
LisätiedotAsetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä
Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,
LisätiedotNEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA
NEUVOSTON JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA KILPAILUVIRANOMAISTEN VERKOSTON TOIMINNASTA "1. Tänään annetulla asetuksella perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
LisätiedotTämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)
1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 292 final 2015/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) allekirjoittamisesta Euroopan
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotKuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.
Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,
LisätiedotSalassapitosopimus 2018
Salassapitosopimus 2018 Salassapitosopimus 2018 1 / 4 1. Sopijapuolet ja sopimuksen kohde Alla mainitut sopijapuolet ovat tehneet salassapitoa koskevan sopimuksen tässä sopimuksessa sovituin ehdoin. 2.
LisätiedotK O R K E I N O I K E U S P Ä Ä T Ö S Diaarinro 1(15) S2015/421. VASTAPUOLI Abnormal Load Services (International) Limited
K O R K E I N O I K E U S P Ä Ä T Ö S Diaarinro 1(15) S2015/421 Antopäivä Nro 15.2.2017 297 MUUTOKSENHAKIJAT Zurich Insurance Plc Metso Minerals Oy VASTAPUOLI Abnormal Load Services (International) Limited
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta /2013 (Suomen säädöskokoelman n:o 64/2013) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2013 6/2013 (Suomen säädöskokoelman n:o 64/2013) Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26.6.2012 2011/0059(CNS) TARKISTUKSET 26-38 Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.957v01-00) ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotLausunto: MARKKINAOIKEUS MARKNADSDOMSTOLEN Dnro H 00149/18. Eduskunnan lakivaliokunnalle
MARKKINAOIKEUS MARKNADSDOMSTOLEN Lausunto 30.4.2018 Dnro H 00149/18 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Lausunto hallituksen esityksestä liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/2018
LisätiedotVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA
1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI
LisätiedotTYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011
TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2018 (OR. en) 9694/01 DCL 1 CATS 20 COPEN 25 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: Päivämäärä: 7. kesäkuuta 2001 Muuttunut jakelu: Julkinen Asia:
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 67/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pohjoismaisen avioliittokonvention muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi kyseisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotHuolehdi, että sopimuksessa on. Sopijapuolet (myös y-tunnus!) Sopimuksen kohde Päiväys Kaikkien sopijapuolten allekirjoitukset
Sopimus Huolehdi, että sopimuksessa on Sopijapuolet (myös y-tunnus!) Sopimuksen kohde Päiväys Kaikkien sopijapuolten allekirjoitukset Yleistä kansainvälisistä sopimuksista Riskien ja kustannusten hallinnan
LisätiedotLUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä
LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotK O R K E I N O I K E U S P Ä Ä T Ö S Diaarinro 1(15) S2013/551. Itä-Suomen hovioikeuden päätös 7.5.2013 nro 345
K O R K E I N O I K E U S P Ä Ä T Ö S Diaarinro 1(15) S2013/551 Antopäivä Nro 22.12.2014 2697 MUUTOKSENHAKIJAT A, B, C VASTAPUOLET ASIA X, Y Yhteisomistussuhteen purkaminen RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotOikeusministeri Johannes Koskinen
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (lainvalinta sopimussuhteen ulkopuolella) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp Hallituksen esitys lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä
LisätiedotPellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja
Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa
LisätiedotKorkeimman oikeuden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 13.12.2013 2013/0268(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta
LisätiedotYHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 17 päivänä maaliskuuta 1998
TUOMIO 17.3.1998 ASIA C-45/96 YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 17 päivänä maaliskuuta 1998 Asiassa C-45/96, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on saattanut EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0040 (NLE) 6396/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: COEST 48 UD 33 WTO 40 NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin,
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0049 (NLE) 6795/17 UD 55 CORDROGUE 31 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotTekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)
Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016) MaRan lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 1. Johdannoksi Käsiteltävä teema 1.
LisätiedotRakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061
SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY
LisätiedotHE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä oikeudenhoitoa koskevista säännöksistä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin jäsenyyteen
LisätiedotSOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven
SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN
LisätiedotPE-CONS 22/1/16 REV 1 FI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg, 6. heinäkuuta 2016 (OR. en) 2015/0906 (COD) LEX 1684 PE-CONS 22/1/16 REV 1 JUR 214 INST 212 COUR 28 CODEC 644 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotYHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto) 13 päivänä joulukuuta 2007 *
FBTO SCHADEVERZEKERINGEN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto) 13 päivänä joulukuuta 2007 * Asiassa 0463/06, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesgerichtshof
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2018 COM(2018) 837 final 2018/0425 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Japanin välisellä talouskumppanuussopimuksella perustetussa viinityöryhmässä Euroopan
LisätiedotKansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 19.04.2018 EOAK/1311/2018 Asia: OM 6/482/2006 Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset Yleisperustelut Onko teillä lausuttavaa
LisätiedotYleinen velvoiteoikeus 26.10.2007
Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2012 COM(2012) 270 final 2012/0145 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta
LisätiedotPuhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013
Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,
LisätiedotTilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen
Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet
LisätiedotSyrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto
Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista
LisätiedotYLEISSOPIMUS TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA
YLEISSOPIMUS TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA CONV/JUD/fi 1 JOHDANTO TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET PYRKIVÄT
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2014 COM(2014) 274 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välisellä vakautus-
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 200 a, sellaisena kuin se on laissa 674/2015, muutetaan 172, 192, 196, 198 b ja 199 202, sellaisina
Lisätiedot9317/17 mha/pm/mh 1 D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0190 (CNS) 9317/17 JUSTCIV 113 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Ed. asiak. nro: WK
LisätiedotOikeusministeri Tuija Brax
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Lugano II yleissopimuksen allekirjoittamisesta) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2016 COM(2016) 649 final 2016/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä
LisätiedotPÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ
1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ
LisätiedotKÄSIKIRJA SOVELTAMISTA VARTEN
KÄSIKIRJA TODISTEIDEN VASTAANOTTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN SOVELTAMISTA VARTEN (Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä
LisätiedotSuomen kanta vihreässä kirjassa esitettyihin ehdotuksiin
Lainvalmisteluosasto 26.6.2009 VIHREÄ KIRJA TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA ANNETUN NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 44/2001
LisätiedotYLEISSOPIMUS ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. I artikla
YLEISSOPIMUS ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta I artikla 1. Tätä yleissopimusta sovelletaan sellaisten välitystuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jotka on annettu
LisätiedotYleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 Konsolidoitu versio
Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 Konsolidoitu versio Virallinen lehti nro L 266, 09/10/1980 S. 0001-0019 Espanjank.
LisätiedotLakiasiainpalvelu Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy ( )
1 (6) VAATIMUS JA SOVINTONEUVOTTELUEHDOTUS Kantaja Melers Oy (2531284-4) Telekatu 6 20360 Turku Kantajan asiamies ja prosessiosoite Jan Huovinen, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Lakiasiainpalvelu Hokkanen
LisätiedotLaki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2010 vp Hallituksen esitys aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
LisätiedotPyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.
KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero
LisätiedotYHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto) 18 päivänä joulukuuta 1997 *
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto) 18 päivänä joulukuuta 1997 * Asiassa C-5/97, jonka Belgian Raad van State on saattanut EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 66/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pohjoismaisen avioliittokonvention ja pohjoismaisen perintäkonvention muuttamisesta tehtyjen sopimusten hyväksymisestä sekä laeiksi mainittujen sopimusten
Lisätiedot