SYSMÄN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄ- MISSUUNNITELMA
|
|
- Helena Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Sysmän kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelman päivitys vuoteen 2025 Päivämäärä ESIKOPIO Viite SYSMÄN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄ- MISSUUNNITELMA
2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä ESIKOPIO Laatija Riikka Johansson Tarkastaja Marko Loikkanen Hyväksyjä Marko Loikkanen Kuvaus Kehittämissuunnitelma vuoteen 2025 Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T
3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Pintavedet Pohjavedet Ympäristön- ja luonnonsuojelu 4 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Maankäytön kehitysnäkymät Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja hajaasutusalueilla 5 4. SYSMÄN VESIHUOLTOLAITOS Vedenhankinta ja vedenottamot Verkostot Sysmän jätevedenpuhdistamo Sako- ja umpikaivolietteiden sekä puhdistamolietteiden käsittely Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Vedenkulutus- ja jätevesimääräennusteet vuoteen Vedenottamot ja vedenhankinnan toimintavarmuus Verkostot ja runkolinjat Vesihuollon toiminta-alueet Jätevedenpuhdistamo Hulevedet MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Etelä-Sysmän vesiosuuskunta Leenharjun vesiosuuskunta Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta Suopellon vesiosuuskunta Vesiosuuskuntien kehittämismahdollisuudet TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Tarkastellut alueet Keskitetyn vesihuollon laajennushankkeet Tukemisen ja rahoituksen periaatteet KOKO KUNNAN ALUE Vaikutusten arviointi Vesihuoltohankkeet, kustannukset ja aikataulut Vedenhankinnan toimintavarmuus Alueellinen yhteistyö Vesihuollon organisaatiot ja työnjako Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta TIIVISTELMÄ
4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PIIRUSTUKSET 001 Nykytilannekartta 1: Suunnitelmakartta 1: LIITTEET Liite 1 Väestö, YKR-aluejako ja asemakaava-aluekartta 1: Liite 2 Valtion tukimuodot vesihuoltohankkeille Liite 3 Pohjavesialueet ja -vedenottamot Liite 4 Keskitetyn vesihuollon tarkastelualueet ja priorisointi Liite 5 Kustannusarviolaskennan yksikköhinnat Liite 6 Vesihuollon toteuttaminen keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kiinteistöissä
5 1 1. JOHDANTO Ramboll on Sysmän kunnan toimeksiannosta päivittänyt kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, Sysmä ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon kehittämistarpeita vuoteen 2025 saakka. Sysmän vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen painopisteinä olivat Sysmän vesihuoltolaitoksen verkostot ja toiminta-alueet sekä keskitetyn viemäröinnin laajentamistarpeen määrittäminen haja-asutusalueille, huomioiden maankäytön suunnittelu. Keskustaajaman lievealueilta ja haja-asutusalueilta on tarkasteltu keskimääräistä tiheämmän asutuksen alueita ja määritetty yhteisten vesihuoltoverkostojen kehittämisalueet. Suunnitelman tavoitteena on tiedottaa hajaasutusalueiden asukkaille, mille alueille yhteinen vesihuoltoverkosto on teknis-taloudellisesti kannattavaa toteuttaa ja millä alueilla kiinteistökohtaiset tai useamman kiinteistön yhteiset järjestelmät ovat suositeltavia. Vesihuollon kehittämisen muita painopisteitä ovat tavanomaisten sekä poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen sekä vesihuoltoverkostojen saneeraus vuotovesien vähentämiseksi. Kehittämissuunnitelman työryhmään kuuluivat: Matti Kurvinen, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Sysmän kunta Harri Hoffren, kehittämispäällikkö, Sysmän kunta Susanna Uusi-Kytölä, ympäristönsuojelutarkastaja, Sysmän kunta Marko Loikkanen, aluepäällikkö, Ramboll Riikka Johansson, projektipäällikkö, Ramboll Sysmän kunnan tekninen lautakunta pyytää suunnitelman esikopiosta lausunnot naapurikunnilta (Hartola, Heinola, Luhanka, Asikkala), Sysmässä toimivilta vesiosuuskunnilta, Hämeen ELYkeskukselta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä sekä ja Sysmän teknisen lautakunnan lupajaostolta. Lausunnot ja saadut mielipiteet huomioidaan soveltuvin osin suunnitelmaa viimeisteltäessä. Valmis suunnitelma tullaan hyväksymään kunnanvaltuustossa ja suunnitelma tulee nähtäville Sysmän kunnanvirastolle sekä kunnan internet-sivuille.
6 2 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sysmä sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Naapurikuntia ovat Hartola, Heinola, Asikkala, Padasjoki, Kuhmoinen ja Luhanka. Sysmän pinta-ala on noin 936,50 km 2, josta vesistöjä on 270,30 km Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Sysmässä on noin asukasta (2012) ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan laskevan noin 1,4 % vuosittain, eli vuonna 2025 Sysmässä olisi noin 3630 asukasta. Kaaviossa 2.1 on esitetty Sysmän asukasmäärät vuodesta 1995 vuoteen 2010 ja kunnan väestöennuste vuoteen Kaavio 2.1 Sysmän väestö ja ennuste 1 Vuonna 2010 Sysmän väestöstä 51,6 % asui taajamissa ja haja-asutusalueilla 48,4 %, joista kyläalueilla asuvien osuus oli 4,9 %. Sysmän väestötiheys 2 sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot (YKR-aluejaot 3 ) on esitetty liitekartalla 1. Sysmässä on noin loma-asuntoa, joiden arvioidaan lisääntyvän noin 50 kpl vuosittain. Sysmässä on monimuotoista yritystoimintaa sekä palveluita. Kaaviossa 2.2 on esitetty Sysmän työpaikat toimialoittain. Teollisuuslaitosten jätevesien laatu ei poikkea merkittävästi tavanomaisesta. Erillisiä teollisuusjätevesisopimuksia ei ole ollut tarpeen tehdä. Muut 2 % Alkutuotanto 26 % Teollisuus 18 % Yhteiskunnal -liset ja muut palvelut 34 % Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta 12 % Liikenne 5 % Rahoitus- ja muut liikeelämän palvelut 3 % Kaavio 2.2. Sysmän työpaikat toimialoittain (tilasto vuodelta 2010) 4 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 2 Tilastokeskuksen vuoden 2011 väestötiheys 250 x 250 m ruuduissa 3 YKR/SYKE Ympäristöhallinnon kehittämä Tilastokeskuksen aineistoihin perustuva yhdyskuntarakenteen asutuksen aluejako 250 x 250 m ruuduissa, johon on yhdistetty rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. Vuoden 2012 aluerajaukset poimittu Oiva-tietokannasta
7 3 2.2 Pintavedet Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea, kanavaa tai rannikkovettä tai niiden osaa. Vesistöihin ja niiden tilaan sekä veden laatuun vaikuttavat kuormituksen ohella myös sääolojen ja vesimäärien vaihtelu. Sysmä on runsasjärvinen kunta. Järvistä vesialaltaan yli 200 ha ovat Päijänne, Nuoramoisjärvi, Joutsjärvi, Auhjärvi, Hirvijärvi, Uurajärvi, Ylimmäinen, Vanjärvi ja Sääksjärvi. Taulukkoon 2.3 on koottu Hertta-tietojärjestelmästä Sysmän vesimuodostumia ekologisen tilan luokituksineen. Vesimuodostumien ekologisen tilan parantaminen vaatii vesiensuojelullisia toimenpiteitä niin maatalouden, viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn kuin kunnostustoimenpiteiden muodossa. Taulukko 2.3 Sysmän vesimuodostumia, niiden ekologinen tila ja tavoitetila. 5 Nimi Pinta-ala [ha]/joen pituus [km] Ekologisen tilan luokittelu tai muu arvio tilasta Tavoitetilan saavuttaminen Päijänne Hyvä Hyvä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Päijänne, Majutvesi Nuoramoisjärvi Joutsjärvi Ylimmäinen Tainionvirta 730 Ekologinen luokittelu puuttuu 1341 Ekologinen luokittelu puuttuu 1012,3 Ekologinen luokittelu puuttuu 570,6 Ekologinen luokittelu puuttuu 31 Ekologinen luokittelu puuttuu Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä Tavoitetila Toimenpideohjelman vaikuttavuus vuoteen 2015 mennessä Nykyinen tila säilyy Nykyinen tila säilyy Tilaluokka paranee 1 luokan Nykyinen tila säilyy Nykyinen tila säilyy Nykyinen tila säilyy Sysmän jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Majutveden Kirkkolahteen, mikä on Sysmässä sijaitseva lievästi rehevä Päijänteen lahti. Sitä rehevöittävät puhdistamolta laskevien jätevesien lisäksi maatalouden hajakuormitus. Puhdistettujen jätevesien vesistövaikutuksia seurataan Majutvedellä. Sysmän lintuvesien Natura-alueeseen kuuluvan Kirkkolahden kunnostushanke on meneillään (vuodet ). Vesihuollon toimintojen sekä haja-asutuksen jätevesistä muodostuvaa vesistökuormitusta pyritään pienentämään mm. kehittämissuunnitelmassa esitettävin toimenpitein. Pintavesien suojelutoimenpiteitä toteutetaan vuosittain ELY-keskuksen laatiman vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti. Vesiensuojelullisilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan vesimuodostumien hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. 4 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, viitattu Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, haettu
8 4 2.3 Pohjavedet Kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden ja -vedenottamoiden tietoja on koottu liitteeseen 3 ja taulukkoon 4.1. Pohjavesialueet ja -vedenottamot on myös esitetty piirustuksessa 001. Sysmän (pääsijaintikunta) I-luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on noin m 3 /d ja IIluokan alueiden m 3 /d. Pohjavesien laadun turvaaminen sekä kemiallisen tilan parantaminen ovat tärkeitä vesihuollollisia tavoitteita. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa 6 on kartoitettu riskipohjavesialueita, joihin ei kuulu Sysmän pohjavesialueita. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu ja sitä ollaan parhaillaan päivittämässä. Suojelusuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä pohjaveden hyvän laadun turvaamiseksi. Ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan vaikutuksia pohjavesiin. Riskejä ovat mm. tulvaherkillä alueilla olevien vedenottamoiden pintavesikontaminaatioriskin kasvaminen tulvien lisääntyessä, tai kesän ja syksyn alimpien pohjavedenkorkeuksien ennustettu painuminen entistä alemmas vaikka talvella pohjaveden muodostuminen lisääntyisi. Pohjaveden pinnankorkeuden alenemisesta voi aiheutua ongelmia veden saantimäärissä kiinteistöjen talousvesikaivoissa sekä vedenottamoiden kaivoissa. 8 Kunnallisille vedenottamoille on tehty vuonna 2012 riskikartoitus, jossa huomioidaan myös hulevesien aiheuttamat riskit. 2.4 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet on merkitty kartalle 001. Luonnonsuojelualueilla on kielletty luontoa muuttava toiminta, kuten rakentaminen, ojittaminen tai maa-ainesten otto. Pohjavesien pilaantumisriskejä aiheutuu mm. asutuksesta, teollisuus- ja palvelutoiminnoista, maa-ainesten otosta, liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta sekä vapaa-ajantoiminnoista kuten golfkentistä ja moottoriurheiluradoista. Pääosin samat toiminnot saattavat aiheuttaa kuormituksen lisääntymistä myös pintavesissä. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa käsitellään pohjavesialueiden pilaantumisriskejä sekä niiden minimoimiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteutuksen seuranta. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavia toimintoja. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä maalämpökaivoille tulee hakea pohjavesialueella rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Tiiviiden asutuskeskittymien viemäröinnillä saavutetaan ympäristönsuojelullisia etuja, kun jätevedet johdetaan puhdistettavaksi eivätkä ne kuormita pohja- tai pintavesistöjä alueella. Huonokuntoiset viemäriverkostot sekä jätevesipumppaamot pohjavesialueilla aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskin. Viemäriverkostojen ja laitteistojen saneeraukseen ja kunnossapitoon onkin syytä kiinnittää huomiota. 6 Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015, Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 40/2002) 8 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015
9 5 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla on vesihuoltopalvelujen ensisijainen tavoite, sisältäen pohjavesialueiden suojelun ja pohjavesien laadun turvaamisen. Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen kaikilla kulutusalueilla riittävällä määrällä varavedenottamoja ja korvaavia vesijohtoyhteyksiä sekä turvata vedenhankinta tavanomaisessa kulutustilanteessa. Tavoitteena on myös vähentää vesihuoltoverkostojen vuotovesien määrää niin vesijohto- kuin viemäriverkostossa. Vesijohtojen vuotovesiä vähentämällä saadaan kulutukseen johdettua suurempi osuus vedenottamoilta pumpatusta vesimäärästä. Jätevesiviemäriverkoston lisävesien vähentäminen puolestaan vapauttaa jätevedenpuhdistamolla kapasiteettia. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Pohjavesialueilla sijaitseva taaja-asutus pyritään saamaan viemäröinnin piiriin. 3.1 Maankäytön kehitysnäkymät Maankäytön suunnittelun tavoitteina ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 9 Painopistealueita ovat keskustaajama sekä Ilolan, Suopellon ja Päijätsalon alueet. Sysmän kunnan alue on lähes kokonaan yleiskaavoitettu osa-, ranta- ja kyläyleiskaavoilla. Asemakaavoitetut alueet on esitetty suunnitelmakartalla 001. Sysmässä voimassa olevia osayleiskaavoja ovat: Taajama-alueen yleiskaava (1994, keskustaajaman osayleiskaavan muutos vireillä) Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava (2002, osayleiskaavan muutos hyväksytty 2013) Etelä-Sysmän ranta- ja kyläosayleiskaava (saanut lainvoiman 2009) Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläosayleiskaava (saanut lainvoiman 2010) Nuoramoisten seudun rantayleiskaava (2007 Sysmän pienet järvet, rantayleiskaavan muutos saanut lainvoiman 2010) Vapaa-ajan asuntojen määrän kasvu ja järvien ranta-alueiden maankäytön suunnittelu aiheuttavat Sysmän kaavoitukseen uusia mahdollisuuksia ja haasteita. 3.2 Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja haja-asutusalueilla Vesihuoltolain mukaan vastuu vesihuollon järjestämisestä on kiinteistön omistajalla tai haltijalla tai kunnalla. Kunta kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja järjestää vesihuollon, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Sysmässä kunnallinen vesi- ja viemäriliiketoiminta on teknisen lautakunnan alainen taseyksikkö, joka vastaa jätevedenpuhdistamon toiminnasta, vedenottamoista ja verkostoista. Hulevesiverkostoista vastaa Sysmän kunta. Sysmässä toimivia vesi- ja viemäriosuuskuntia ovat Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta ja Suopellon vesiosuuskunta. Pelkkä talousvesiverkosto on Leenharjun vesiosuuskunnalla ja Etelä-Sysmän vesiosuuskunnalla. 9 Sysmän kunta, kaavoituskatsaus 2012, kaavoitusohjelma
10 6 Vesihuoltolain 8 mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Sysmän kunnallisen vesihuollon talousvedenjakelun ja jätevesiviemärin toimittamisalue kattaa kirkonkylän keskustaajaman ja lisäksi verkostoja on rakennettu Päijätsaloon, Mikkolanmäelle, Virtaan-Kymärin ja Rankoon alueille. Sysmän kunnallisen vesihuollon toiminta-alueita ei ole vahvistettu. Suopellon ja Pohjois-Sysmän vesiosuuskuntien vedenjakelun ja viemäröinnin toimintaalueet on vahvistettu. Leenharjun ja Etelä-Sysmän vesisosuuskuntien vedenjakelun toimintaalueita ei ole määritetty eikä vahvistettu. Vesihuoltolain 10 ja 11 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta. Vesihuoltolain uudistuksen voimaantulon jälkeen vahvistetulla taajaman ulkopuolella sijaitsevalla toiminta-alueella vesihuoltoverkostoihin liittyminen ei olisi enää todennäköisesti pakollista, jos kiinteistön oma vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen rakentamista ja toimii asianmukaisesti. Hulevesiverkostoa on rakennettu kirkonkylän tiiviisti rakennetuille alueille. Yhdyskuntien kasvu ja tiiviiden pinta-alojen lisääntyminen on osaltaan johtanut hulevesimäärien lisääntymiseen ja viemäreiden ylikuormittumiseen. Ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät sademäärät, talvikauden sateet sekä rankkasadehuippujen kasvu edelleen korostavat sitä kasvavaa ongelmaa, että nykyisten ratkaisujen avulla ei pystytä kasvavia hulevesimääriä hallitsemaan. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle.
11 7 4. SYSMÄN VESIHUOLTOLAITOS Sysmän kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon ja viemäriin on liittynyt noin asukasta. Kun liittyjämääriin otetaan huomioon vesiosuuskunnat, jotka ostavat talousveden ja jätevedenkäsittelyn kunnalliselta vesihuoltolaitokselta, on Sysmän kunnallisen vedenjakelun piirissä n asukasta ja viemäröinnin piirissä n asukasta. Vastaavat liittymisasteet ovat noin 63 % ja 61 %. Sysmän kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueita ei ole vahvistettu. Nykyisillä ns. toimittamisalueilla arvioidaan olevan noin 200 asukasta, jotka eivät ole vielä liittyneet vesi- ja viemäriverkostoon. Toimittamisalueiden ulkopuolelta vesihuoltoverkostoihin on liittynyt muutamia kiinteistöjä lähinnä runkolinjojen varrelta. Sysmän vesihuoltolaitos perii asiakkailta liittymismaksut, jotka määräytyvät liitettävän kiinteistön tyypin ja koon mukaan. Liittymismaksu (2013) on 2,00 euroa/kerros-m 2. Esim. 100 m 2 :n omakotitalon (omakotitalon kerroin 6) liittymismaksu olisi 100 x 2,00 x 6 = 1200 vesiliittymästä tai jätevesiliittymästä, molemmat yhteensä Liittymismaksu on kuitenkin vähintään 500. Lisäksi peritään perusmaksu mittarikoon mukaan esim. omakotitalo 2,92 /kk (mittarikoko 20 mm). Käyttömaksut ( ) ovat vedelle 1,45 /m 3 ja jätevedelle 2,02 /m 3 (alv 0 %). Taulukossa 5.1 on esitetty vesihuoltolaitoksen yksinkertaistettu tuloslaskelma. Taulukko 5.1 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ( ) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot Muut liiketoiminnan kulut -80 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden voitto Vedenhankinta ja vedenottamot Sysmän kunnallinen vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja osittain rantaimeytymällä muodostuneeseen tekopohjaveteen Otamon ja Kuokanmäen ottamoista, jotka käyvät vuorotellen. Molemmilla vedenottamoilla on lipeäalkalointi ja desinfiointivalmius. Desinfiointiin poikkeustilanteissa käytettävä hypokloriitti saadaan uimahallilta. Talousveden valvontatutkimusohjelma on päivitetty Sysmän vesihuoltolaitos toimittaa talousveden Pohjois-Sysmän, Suopellon ja Etelä-Sysmän vesiosuuskunnille. Leenharjun vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo. Taulukossa 4.1 sekä liitteessä 3 on esitetty Sysmän (pääsijaintikunta) pohjavesialueet ja vedenottamoiden vuoden 2012 vedenottomäärät. Pohjavesialueet ja vedenottamot on esitetty kartalla 001. Käytössä olevien kunnallisten vedenottamoiden vedenottoluvat ovat yhteensä m 3 /d. Vedenottamoilta on pumpattu noin 498 m 3 /d, jolloin käyttöaste lupamääristä oli vuonna 2012 noin 25 %.
12 8 Taulukko 4.1 Vedenottamot ja ottomäärät vuonna 2012 Pohjavesialue Alueluokka m 3 /d Vedenottamo m 3 /d Arvioitu muodostumismäärä Lupamäärä Ottomäärä (2012) m 3 /d Ottomäärä % lupamäärästä Ottomäärä % arvioidusta muodostumismäärästä Otamo I 600 Otamo 1000* % 39 % Kuokanmäki I 1000 Kuokanmäki % 26 % Liikola I 560 Karilanmaa- II 2100 Nikkaroinen A Karilanmaa- II 500 Nikkaroinen B Lintulanjoki II 150 Pellosniemi II 900 Soukanharju II 900 Kuterlampi II 400 Leenharju I 3700 Leenharju ,4 % Tepoonjärvi II 3400 Lahdenpohja II 900 *Otamon ottolupa 600 m³/d, jos ei tehdä tekopohjavettä Vesilain (287/2011) mukaan vesihuoltolaitoksen vedenottoon tarvitaan aina lupaa, myös alle 250 m 3 /d vedenottomäärillä 10. Vesilain muutos ei koske takautuvasti vanhoja vedenottamoita. Vanhoille vedenottamoille tulee hakea vedenottolupaa, jos vedenottomäärä ylittää 250 m 3 /d tai vettä aletaan ottaa vesihuoltolaitoksen tarpeisiin tai paikkakunnan ulkopuolella käytettäväksi tai vedenottomäärän lisääntymisestä aiheutuu yleisen tai yksityisen edun loukkaus. 4.2 Verkostot Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto kattaa toiminta-alueen, Rankoon ja osin Museonmäen tiheästi asutut alueet, sekä sen ulkopuolelle rakennetut runkolinjat Päijätsaloon, Rantakyläntien varteen, Nuoramoisten suuntaan, Kymärintielle sekä Kuokanmäen vedenottamon linjan suuntaan. Lisäksi Otamonportin asemakaava-alueen I-vaihe valmistui Vesijohtoverkoston pituus on noin 39,9 km, josta 34,7 km on muoviputkea ja 5,2 km valu-rautaputkea. Kirkonkylällä on tilavuudeltaan 350 m³ ylävesisäiliö, jonka vesipinnan vaihtelu on mmp (N60). Kirkonkylässä sekä Ilolassa on lisäksi paineenkorotusasemat. Vesijohtoverkostoon pumpattiin vuonna 2012 vedenottamoilta vettä noin 498 m 3 /d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus oli 48 m 3 /d eli noin 10 %. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus Sysmässä on yleisellä (10 15 %) tasolla. Laskuttamattoman veden osuutta on saatu viime vuosina vähennettyä vuotavia runkovesijohtoja saneeraamalla. Laskuttamattomaan veteen kuuluvat sammutusvedet, katujen ja puistojen kasteluvedet, luistelukenttien jäädytysvedet sekä verkoston vuotovedet. Sysmässä ei ole runsaasti vettä kuluttavaa teollisuutta. Suurimmat vedenkuluttajat ovat vesiosuuskunnat ja kunnan palvelurakennukset. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa kirkonkylän taajama-alueen. Lisäksi jätevesiviemäriä on rakennettu Päijätsaloon, Mikkolanmäelle, Virtaan-Kymärin ja Rankoon alueille. Viemäriverkoston pituus on noin 34 km josta n. 20 % on materiaaliltaan betonia ja 80 % muoviputkea. Yksityisten vesiosuuskuntien viemärit huomioiden Sysmän puhdistamon piirissä on viemäriverkostoa noin 80 km. Viemäriverkostoon kuuluu 25 pumppaamoa, joista 10 on kaukovalvonnassa. Myös vesiosuuskuntien viemäriverkostoissa on pumppaamoita. 10 Ympäristöministeriön raportteja 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011, Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset
13 9 Viemäriverkostossa on osa-alueita, joilla on sekaviemäröintiä. Viemäriverkostoon tulee vuotovesiä pääasiassa keväällä lumen sulamisen aikaan sekä kesällä ja syksyllä runsaiden sateiden aikaan, jolloin puhdistamon mitoitusvirtaama m 3 /d on ylittynyt selvästi. Puhdistamolla on jouduttu viime vuosina tekemään ohituksia keväisin. Kaaviokuvassa 4.2. on esitetty jätevedenpuhdistamon viikoittaiset virtaamavaihtelut vuosina sekä laitoksen mitoitusvirtaama. Kuva 4.2 Jätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat vuosina Keskimääräiseksi vuoto- ja hulevesien osuudeksi on vuosien viikkovirtaamien vaihteluvälejä tarkastelemalla arvioitu keskimäärin 38 % eli 294 m³/d. Kuivan ajan virtaama on n m³/d, mutta korkeimmillaan virtaama on ollut viime vuosina tasolla m³/d eli jopa 2,4 kertainen laitoksen mitoitusvesimäärään verrattuna. Hyväkuntoisessa pääosin erillisviemäröidyssä verkostossa vuotovesien osuus on tyypillisesti %. Korkea vuotovesien osuus viittaa saneerausvelkaan verkostossa. Suuret hulevesien määrät aiheuttavat jätevedenpuhdistamolla prosessihäiriöitä ja aktiivilietteiden karkaamista vesistöön. Keskusta-alueen hulevesiverkoston pituus on noin 12 km. Sysmässä on käynnistynyt Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hulevesien hallinta Sysmän taajamassa -hanke ( ), jossa kartoitetaan Sysmän taajaman hulevesitilanne sekä laaditaan viemäriverkostoja ja sekavesiviemäreitä koskevat saneeraussuunnitelmat. Hankkeen jatkona seuraavat saneeraustoimenpiteet parantavat taajaman hulevesien hallintaa ja vastaavat ilmaston muutoksen tuomiin haasteisiin. Vesihuoltoverkostojen saneeraukseen ei ole laadittu aiemmin saneeraussuunnitelmaa eikä verkostoja ole saneerattu systemaattisesti. Vesihuoltoverkostot on kartoitettu ja verkostokartat on siirretty sähköiseen muotoon vuonna Verkostokarttoja ylläpidetään MapInfo-ohjelmistolla.
14 Sysmän jätevedenpuhdistamo Sysmän jätevedenpuhdistamo on v käyttöön otettu biologiskemiallinen rinnakkaissaostukseen perustuva aktiivilietelaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia. Puhdistamolle johdettavat jätevedet ovat pääasiassa asumajätevesiä. Lisäksi laitoksella vastaanotetaan sakoja umpikaivolietettä. Puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden Kirkkolahden pohjoisosaan. Puhdistusprosessi on seuraava: porrasvälppä ja välpepuristin, hiekanerotus, ilmastus ja selkeytys. Palautusliete johdetaan ilmastetun aktiivialtaan kautta ilmastukseen. Ilmastuksesta poistettu ylijäämäliete tiivistetään sakeuttamossa ja kuivataan suotonauhapuristimella. Selkeytystä tehostetaan polymeerisyötöllä. Puhdistamon mitoitustiedot ja keskimääräinen kuormitustilanne vuonna 2012 on esitetty taulukossa 5.2. Laitoksen keskimääräinen tulokuormitus oli asukasvastinelukuna ilmaistuna noin Taulukko 4.2. Jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot ja keskimääräinen kuormitustilanne v Puhdistamon tyyppi Biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos Valmistusvuosi 1972 Ilmastus V=2 x 112,5 m 3 = 225 m 3 Jälkiselkeytys A=110 Kuormitus Mitoitus Ka 2012 Kuormitusaste % Keskivirtaama, m 3 /d % BOD 7-ATU, kg/d % COD Cr, kg/d 400 Kiintoaine, kg/d 190 Fosfori, kg/d 12 6,2 52 % Typpi, kg/d 43 BOD:N:P 100:73:11 Puhdistamon mitoitus on riittävä tulevan keskimääräisten jätevesien käsittelemiseen. Runsaiden vuotovesien aikana puhdistamon mitoitusvesimäärä on ylittynyt ja puhdistamolla on jouduttu tekemään ohituksia. Sysmän puhdistamon voimassa olevat lupaehdot (HAM2006Y510111) on esitetty taulukossa 4.3. Uutta lupaa on haettava mennessä. Vuoden 2012 keskimääräinen puhdistustulos puolivuosittain on esitetty taulukossa 4.4.
15 11 Taulukko 4.3. Sysmän jätevedenpuhdistamon voimassa olevat lupaehdot. Parametri pitoisuus mg/l puhdistusteho % BOD 7 (ATU) Kok. fosfori 0,8, 90 tavoite 0,6 Kiintoaine COD Cr Laskentajakso puolivuosikeskiarvo näytekohtainen* *tarkkailuvuoden aikana olla enintään yksi sellainen näyte, joka ei täytä määrättyjä raja-arvoja. Jäännöspitoisuus ja poistoteho ovat vaihtoehtoisia Taulukko 4.4. Keskimääräinen puhdistustulos vuoden 2012 laskentajaksoilla Parametri Laatu I/2012 II/2012 KA2012 BOD 7 (ATU) mg/l 13 6,8 11 % COD Cr mg/l % Kiintoaine mg/l 13 6,5 11 % Kok. typpi mg/l % Kok. fosfori mg/l 0,48 0,32 0,41 % Puhdistamo on toiminut hyvin ja saavuttanut kaikki sille asetetut lupavaatimukset vuosina Sako- ja umpikaivolietteiden sekä puhdistamolietteiden käsittely Puhdistamolle vastaanotettiin sako- ja umpikaivolietteitä vuoden 2012 aikana yhteensä m 3. Sakokaivolietteet vastaanotetaan vastaanottoaltaaseen, josta ne syötetään jaksoittain prosessiin yöaikaan. Vastaanottoallas on toisinaan ollut ylikuormitettu. Puhdistamon lietteenkäsittelyprosessi käsittää ylijäämälietteen painovoimaisen sakeutuksen ja kuivauksen suotonauhapuristimella. Kuivattua lietettä muodostui 505 m 3 vuonna Kuivattu liete toimitettiin kompostoitavaksi Hartolaan Ostech Oy Ltd:lle, jolla on toiminnalleen ympäristölupa. 4.4 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Sysmän vesihuoltolaitoksen kehittämistarpeita on tarkasteltu sekä laitosten että verkostojen osalta huomioiden vesihuollon toimintavarmuus, talousveden ja jätevedenpuhdistuksen vaatimukset sekä vesilaitoksen taloudellinen toiminta Vedenkulutus- ja jätevesimääräennusteet vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Sysmän väestön ennustetaan laskevan noin 1,4 % vuosittain. Taulukossa 4.5 on esitetty Sysmän alueella toimivien vesihuoltolaitosten liittyjät asukkaina. Liittyjämääriä on pyritty tarkentamaan aiemmista arvioista väestöruutuaineistoa (250 m x 250 m) hyödyntäen niin, että liittyjämääräksi on laskettu lähes kaikki toimintamisalueiden sisäpuolella ja runkolinjojen välittömässä läheisyydessä asuvat vakituiset asukkaat. Ennusteissa on oletettu kaikkien toiminta-alueella asuvien liittyneen vesihuoltoverkostoon. Asemakaavoitettaville alueille kaavoitetaan uusia kiinteistöjä. Vesihuoltoverkostojen laajeneminen haja-asutusalueille lisää vesilaitoksen liittyjämääriä, myös vesiosuuskuntina mahdollisesti toteutuvien alueiden asukkaat on huomioitu ennusteissa. Ennusteissa on vesihuoltoverkostojen vuotovesien määrän oletettu pienenevän saneeraustoimenpiteiden myötä. Taulukossa 4.5 on esitetty ennusteet vedenkulutuksesta sekä jätevesimääristä.
16 12 Taulukko 4.5 vedenkulutus- ja jätevesimääräennusteet vuoteen 2025 Vedenkulutus Vuosi Asukasmäärä as Liittymisprosentti % 67 % 70 % 74 % 77 % Liittyjämäärä vesijohtoverkostoon asukasta kunnallinen verkosto asukasta Etelä-Sysmän vok asukasta Leenharjun vok asukasta Pohjois-Sysmän vok asukasta Suopellon vok asukasta 3 Asutuksen ominaiskulutus l/as/d Asutuksen vedenkulutus m 3 /d Vapaa-ajan asutuksen vedenkulutus m 3 /d Maatalouden arvioitu vedenkulutus m 3 /d Teollisuuden ja laitosten vedenkulutus m 3 /d Laskuttamaton vesi m 3 /d Laskuttamattoman veden osuus % 10 % 10 % 10 % 10 % Vedenkulutus yhteensä m 3 /d Ominaiskulutus/ liittyjämäärä l/as/d Jätevesi Vuosi ka * Liittyjämäärä viemäriverkostoon asukasta Liittymisprosentti % 61 % 65 % 72 % 77 % Asutuksen ominaisjätevesimäärä l/as/d Asutuksen jätevesimäärä m 3 /d Vapaa-ajan asutuksen jätevesimäärä m 3 /d Teollisuuden ja laitosten jätevesimäärä m 3 /d Verkoston vuotovesimäärä m 3 /d Vuotovesiprosentti % 38 % 36 % 35 % 34 % Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d puhdistamon kuormitusaste, m³ % 63 % 61 % 63 % 65 % Ominaisjätevesimäärä / liittyjä l/as/d Ominais BOD 7ATU g/as/d Ominaistyppi N g/as/d Ominaisfosfori P g/as/d 2,3 2,3 2,3 2,3 Orgaaninen aines BOD 7ATU kg/d puhdistamon kuormitusaste, BOD % 68 % 69 % 72 % 75 % Typpi N kok kg/d *Jätevesien osalta nykytilanteen virtaamana ja kuormituksena on käytetty vuosien keskiarvoa, koska vuosi 2012 oli keskimääräistä sateisempi, jolloin myös laskennalliset virtaamaja kuormitustiedot ovat todennäköisesti todellista suurempia.
17 Vedenottamot ja vedenhankinnan toimintavarmuus Sysmässä on runsaat pohjavesivarat. Sysmän pohjavesialueet sisältyvät Hämeen ympäristökeskuksen 2002 laatimaan Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 40/2002). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on listattu pohjavedelle mahdollisesti riskiä aiheuttavia toimintoja ja esitetään toimenpiteitä pohjavesialueiden suojaukselle. Toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia tulisi seurata sekä suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan. Sysmän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Pohjavedenottamoille on määritelty ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Sekä Otamon että Kuokanmäen vedenottamoiden vedestä osa on järvestä rantaimeytymällä muodostunutta pohjavettä. Järviveden vaikutus raakavedessä näkyy orgaanisen hiilen luonnollista korkeampana arvona sekä lievästi kohonneina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Kuokanmäen vedenottamon raakaveden mangaanipitoisuus on viime aikoina ylittänyt laatusuosituksen (50 µg/l) ja myös verkostovedessä on todettu ylitys. Koholla oleva mangaanipitoisuus aiheuttaa lähinnä esteettistä haittaa ja saostumia verkostoon. Mikäli mangaanipitoisuus nousee edelleen, voi siitä aiheutua terveyshaittoja (mangaanipitoisuus >100 µg/l). Sysmän vesihuoltolaitos on aloittanut toimenpiteet mangaanipitoisuuden laskemiseksi. Verkostoveden mangaanipitoisuutta on ensivaiheessa vähennetty vähentämällä/sulkemalla Kuokanmäen vedenottamo toistaiseksi, jolloin talousvesi otetaan pääsääntöisesti vain Otamon vedenottamosta. Kuokanmäen vedenottamon mangaanipitoisuuden nousu johtuu todennäköisesti rantaimeytymällä muodostuneen veden osuuden selvästä kasvusta, kun luontaisen pohjaveden pinta on ollut alhaalla. Kuokanmäen molemmat kaivot sijaitsevat lähellä Kuhanselän rantaa (n. 13 m rannasta). Kuokanmäen vedenottamon raakaveden laadun parantamiseksi suositellaan ensisijaisesti vaihtoehtoisten kaivon paikkojen kartoittamista ja sitä kautta uuden kaivon rakentamista. Mikäli alueelta ei löydy soveltuvaa vaihtoehtoista kaivonpaikkaa, tulisi Kuokanmäelle hankkia mangaaninpoistolaitteisto (esim. ilmastus/ kemiallinen saostus ja suodatus). Veden käyttäjille on tiedotettava raja-arvojen ylityksistä. Otamon vedenottamolla yli m³/d pumppaus edellyttää tekopohjaveden muodostamista imeyttämällä, joka voi jatkuvassa käytössä aiheuttaa laatuongelmia. Vesihuoltolaitoksella on valmiussuunnitelma (Juha Menonen Oy, ) sekä talousveden valvontatutkimusohjelma (päivitetty ), joissa on tarkasteltu vedenhankinnan ja jakelun riskejä ja käsitelty toimintaohjeita erityistilanteissa. Talousveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Sysmän vedenottamoiden vedessä ei ole ollut hygieenisiä ongelmia. Kummallakaan vedenottamolla ei ole desinfiointikemikaalia eikä erillisiä syöttölaitteita, mutta tarvittaessa kloorin syöttövalmius on kuitenkin olemassa. Talousvesiasetuksen uudistusluonnoksessa edellytetään desinfiointivalmiutta aloittaa vesijohtoverkoston desinfiointi kuuden tunnin sisällä epäillystä veden saastumisesta. Alkalointikemikaalin syöttö kummallakin vedenottamolla on automatisoitu ja siinä on useita turvamekanismeja, joilla estetään kemikaalin liikasyöttöä. Sysmän vedenkulutuksen arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla suunnitelman tarkastelukaudella. Molempien kunnallisten vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, jos toisen vedenottamoista on poissa käytöstä. Vesitornin kapasiteetti 350 m 3 riittää noin 12 tunniksi normaalilla kulutuksella. Vesitornin varasto on toistaiseksi riittänyt esimerkiksi sähkökatkojen aikana. Vedenottamolle on hankittu varalle aggregaatti. Kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto on yhteydessä Leenharjun vesiosuuskunnan verkostoon. Mikäli kunnallisesta verkostosta pumpataan vettä Leenharjun vesiosuuskunnan verkostoon, voi aiheutua paineongelmia. Leenharjun vesiosuuskunnan verkostosta on yhdysvesijohto (PEH ) Hartolan kunnan vesijohtoverkostoon (PE 110). Yhdyskohtaan tarvittaisiin kuitenkin mittaus- ja paineensäätöasema, jotta vettä voidaan tarvittaessa johtaa yli kuntarajojen.
18 14 Vedenhankinnan toimintavarmuutta voitaisiin edelleen parantaa myös yhdistämällä vesijohtoverkostoja ylikunnallisesti. Sysmään on suunniteltu ylikunnallisia vesihuollon runkolinjoja maakunnallisissa suunnitelmissa 11. Suunnitelmissa on esitetty mm. Hartolan jätevesien johtamista Sysmään käsiteltäväksi, jolloin siirtoviemärin yhteyteen olisi rakennettu yhdysvesijohto vedenhankinnan turvaamiseksi. Myös siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamista Heinolaan on selvitetty. Molemmat em. kuntien yhteishankkeet on näillä näkymin hylätty toistaiseksi, jolloin yhdysvesijohdot eivät ole toteutumassa suunnitelman tarkastelujaksolla. Käyttöveden saatavuus tulee varmistaa kaikissa verkoston osissa yhdyslinjoilla tai vedenottamoilla. Minkään verkostoalueen vedenhankinnan ei tulisi olla yhden vesilähteen varassa. Sysmään on laadittavana Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen toimesta sammutusvesisuunnitelmaa, jota päivitetään tarpeen mukaan Verkostot ja runkolinjat Sysmän vesihuollon toimittamisalueet ja niiden ulkopuoliset runkolinjat on esitetty piirustuksessa 001. Runkolinjojen varsien asutusta on liittynyt vesihuoltoverkostojen piiriin. Vedenottamoilta on kaksi päärunkolinjaa keskustaan/ylävesisäiliölle. Päärunkolinjojen kunnon arvioidaan olevan hyvä/kohtalainen. Ylävesisäiliön kuntokartoitus toteutetaan vuonna 2013, minkä perusteella laaditaan ja toteutetaan tarvittaessa sen saneeraussuunnitelma. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen vedenottamoilta/verkostosta johdetaan vettä vesiosuuskuntien runkolinjoihin. Sopimuksissa on syytä huomioida eri osapuolten vastuut ja velvoitteet myös vedenhankinnan poikkeustapauksissa (esim. epidemiatilanne) ja kirjata ne myös asianosaisten erityistilannesuunnitelmiin. Vesiosuuskunnilla on omat talousveden valvontatutkimusohjelmat, joiden mukaan verkostovesien laatua tutkitaan säännöllisesti. Nykyinen sähköinen verkostokartta-aineisto on ajan tasalla, mutta se tulisi muokata paremmin hyödynnettävään muotoon. Verkostomallinnuksella voitaisiin selvittää nykyisistä verkostoista johdettavissa olevat vesimäärät. Kiinteistörekisteritietojen ym. paikkatietojen hyödyntäminen ajantasaisessa liittyjätietojen sekä verkostokarttojen ylläpidossa olisi mahdollinen kehittämiskohde, joka vaatii kuitenkin lisää resursseja. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus Sysmässä on nykyisin yleisellä (10 15 %) tasolla. Laskuttamattoman veden osuutta on saatu viime vuosina vähennettyä vuotavia runkovesijohtoja saneeraamalla. Jätevesiverkoston vuoto- ja hulevesien osuudeksi on arvioitu keskimäärin 38 %, jolloin viemäriin tulevien lisävesien määrä on verraten korkealla tasolla. Vesijohtoverkoston vuotovedet aiheuttavat kulutusta suurempaa pumppausta vedenottamoilta. Viemäriin tulevat lisävedet varaavat jätevedenpuhdistamolta kapasiteettia ja aiheuttavat prosessihäiriöitä. Sysmässä on käynnistynyt keskustaajaman kattava hulevesien kartoitushanke, jossa paikallistetaan suurimpia ongelma-alueita, joilta jätevesiviemäriin pääsee lisävesiä. Kartoituksen perusteella laaditaan viemäriverkostoja ja sekavesiviemäreitä koskevat saneeraussuunnitelmat, joissa kohdistetaan kiireellisimmät saneeraustoimenpiteet tunnistetuille ongelma-alueille. Verkostojen ikääntyessä saneeraustarve kasvaa, joten saneeraukseen tulisi kohdistaa määrärahoja. 11 Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Ramboll Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma, osaraportti III, Arix ympäristö, 2011
19 Vesihuollon toiminta-alueet Toiminta-alueita määritettäessä tulee huomioida asemakaavoitettujen alueiden lisäksi myös alueet, joilla on tiheää asutusta tai jotka sijaitsevat toiminta-alueiden lievealueilla. Myös ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt vaikuttavat yhteisen vesihuollon tarvealueisiin (VHL 6 ). Yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) mukaisesti taajamat on sisällytettävä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Uuden vesihuoltolain luonnoksessa 12 taajamalla tarkoitetaan tilastollista taajamaa, mikä vastaa Ympäristöhallinnon kehittämän YKR-aluejaon mukaista taajamaa 13. Sysmän nykyinen vesihuollon toimittamisalue sekä väestötiheys ja YKRaluejaot on esitetty liitekartassa 1. Sysmän kunnallisen vesihuollon talousvedenjakelun ja jätevesiviemärin toimittamisalue kattaa pääosin tilastollisen taajama-alueen. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritetty suunnitelmakartalle 002 ja ne tulisi vahvistaa. Toiminta-alueisiin on sisällytetty asemakaavaalueiden lisäksi taajamamaisen tiheästi asutut alueet, joille on jo rakennettu verkostot. Maankäytön suunnittelu ohjaa tiiviin asutuksen muodostumista kunnan alueella. Sysmän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan pääosin asemakaavoitetuille alueille. Suunnitelmakartalle 002 on merkitty kehittämissuunnitelman tarkastelujaksolla asemakaavoitettavaksi suunnitellut alueet. Alueiden vesihuolto toteutetaan infrastruktuurin rakentuessa ja asemakaavoitetut alueet liitetään Sysmän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueisiin. Toiminta-alueiden lievealueiden verkostojen tarvetta tarkastellaan maankäytön suunnittelun edetessä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ehdotetaan laajennettavan suunnitelmakartalle 002 merkityille toiminta-alueen laajennusalueille sekä keskitetyn vesihuollon kehittämisalueille ohjeellisen aikataulun mukaisesti. Alueita on tarkasteltu kohdassa 6.1. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt toiminta-alueiden laajennusalueet ovat suunnitelmia. Toiminta-alueiden rajaukset päivitetään ja hyväksytään kehittämissuunnitelman valmistuttua. Vesihuoltolain 10 ja 11 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Nykyisillä toimittamis-alueilla arvioidaan olevan noin 200 asukasta, jotka eivät ole vielä liittyneet vesi- ja viemäriverkostoon. Kaikki toimintaalueilla olevat kiinteistöt tulisi liittää vesi- ja viemäriverkostoihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 mukaan, jos liittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomat tai vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on vähäinen. Vapautus ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella. Kiinteistöllä tulee myös olla käytössä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä eikä jätevesien käsittelystä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi tulee voida käsitellä kiinteistöllä asianmukaisesti. Verkostojen laajenemisalueiden asukkaille tulee tiedottaa verkostojen rakentamisen tarpeista ja perusteista Jätevedenpuhdistamo Sysmän jätevedenpuhdistamolle tulee hakea uutta ympäristölupaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Uuden lupapäätöksen myötä tulee varautua puhdistusvaatimuksien tiukkenemiseen. Todennäköisesti lupaehdot tulevat kiristymään vähintään kokonaisfosforin päästöpitoisuuden osalta. Seuraavaan taulukkoon on koottu puhdistamon nykyiset ja mahdolliset tulevat lupaehdot, joista tiukennukset on tummennettu. 12 Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta, luonnos , 10 :n yksityiskohtaiset perustelut: tilastollinen taajamaa on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajaus perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon, ja siinä otetaan huomioon asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. 13 YKR/SYKE, YKR-taajama-asutuksella tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 x 250m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Vuoden 2012 aluerajaukset poimittu Oiva-tietokannasta
20 16 Taulukko 4.6. Sysmän jätevedenpuhdistamon voimassa olevat ja mahdolliset uudet lupaehdot. Parametri voimassa olevat lupaehdot pitoisuus mg/l puhdistusteho % Mahdolliset uudet lupaehdot pitoisuus mg/l puhdistusteho % Laskentajakso BOD 7 (ATU) puolivuosikeskiarvo Kok. fosfori 0,8, 90 0,6 90 tavoite 0,6 tavoite 0,4 Kiintoaine näytekohtainen* COD Cr Ammoniumtyppi - - mahdollisimman hyvä ammoniumtypen poisto Kok. typpi Vuosina puhdistamon toiminta on pääosin saavuttanut esitetyt mahdolliset uudet lupaehdot. Ilman runsaista vuotovesistä johtuvia ohituksia puhdistamon toiminta olisi täyttänyt em. vuosina kaikki esitetyt mahdolliset uudet lupaehdot ja myös kokonaisfosforin tavoitteen. Puhdistamolla ei ole toteutettu suuria saneeraustoimenpiteitä viime vuosina, osittain koska on odotettu alueellisia ratkaisuja yhteispuhdistamoiden toteutumisesta. Toistaiseksi on päätetty, ettei alueellisia yhteispuhdistamoita toteuteta. Puhdistamo on toiminut tehokkaasti ja lupaehtojen mukaisesti, mutta sen rakenteet ja laitteistot ovat osin vanhoja. Sysmän puhdistamoa on tarpeen saneerata suunnitelman tarkastelujaksolla ottaen huomioon todennäköisesti kiristyvät uudet puhdistusvaatimukset. Puhdistamon kapasiteetti on riittävä ennustettujen jätevesien käsittelemiseen (taulukko 4.5). Puhdistamolle johdettavat jätevesimäärät kasvavat verkostojen laajentuessa. Toisaalta viemäriverkoston nykyiset vuotovesimäärät ovat suuria, jolloin verkostosaneerauksilla voidaan pienentää puhdistamolle tulevaa virtaamaa ja vapauttaa kapasiteettia jätevesien käsittelyyn. Lisäksi vuotovesien vähentäminen mahdollistaisi puhdistamon vakaamman toiminnan eikä lupaehtoja heikentäviä ohituksia tarvitsisi tehdä. Puhdistamon saneeraussuunnittelu käynnistetään lupavaatimusten selvittyä Hulevedet Sysmän kunta on tehnyt ( ) hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin, jonka mukaan kunnan alueella ei ole merkittäviä hulevesitulvariskikohteita. Maankäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan tarvittaessa suunnittelualueille hulevesienhallintasuunnitelmat. Pohjavesialueilta ei tule johtaa pois puhtaita hulevesiä, jotta pohjaveden muodostuminen ei vähene, vaan hulevedet tulisi imeyttää maaperään. Keskustaajamassa on vanhoja sekaviemäreitä, joissa hulevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Meneillään olevan hulevesien hallintaan tähtäävän hankkeen myötä sekaviemäreitä on tarkoitus saneerata puhdistamon vuotovesien vähentämiseksi. Katto- ja hulevedet olisi hyvä käsitellä kiinteistöllä aina sen ollessa mahdollista. Uusien asuinalueiden suunnittelussa huomioidaan hulevesien määrän ja laadun hallinta sekä johtaminen. Sysmässä pyritään tarvittaessa rakentamaan hulevesiviemäri uusille alueille. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
21 17 5. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Omistuspohjasta tai yhtiömuodosta riippumatta kaikki vesihuoltolaitokset kuuluvat vesihuoltolain soveltamisalaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) koskee laitosta, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Laitoksella tulee olla valvontatutkimusohjelma, joka laaditaan yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi aluehallintovirastolle ja ELY-keskukselle. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Terveydensuojelulain (763/1994) 18 mukaan vesilaitoksen on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista sekä veden laatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Vesihuoltolain 8 mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöillä on oikeus ja velvollisuus liittyä yhteiseen vesihuoltoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 mukaan, jos liittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomat tai vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on vähäinen. Vapautus ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella. Kiinteistöllä tulee myös olla käytössä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä eikä jätevesien käsittelystä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tulee täyttää asetuksen (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaiset vaatimukset. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat riittävää asiantuntemusta ja resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen myöhempi laajentumistarve huomioimalla maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen. Tavoitteena on varmistaa vesihuoltolaitoksen jokapäiväinen laitostoiminta nyt ja tulevaisuudessa. 5.1 Etelä-Sysmän vesiosuuskunta Etelä-Sysmän vesiosuuskunta sijaitsee Sysmän lounaisosissa. Osuuskunnalle ei ole määritetty vedenjakelun toiminta-aluetta, joka tulisi määrittää ja vahvistaa. Vesiosuuskunnalla on verkostoa n. 40 km (muovia), jotka on rakennettu vuosina Vedenjakelun runkolinjat on esitetty piirustuksessa 001. Etelä-Sysmän vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 100 kiinteistöä, joista noin 35 on vapaa-ajan kiinteistöä. Etelä-Sysmän osuuskunta ostaa vetensä Sysmän vesihuoltolaitoksen verkostosta. Vuonna 2012 vesiosuuskunnalle myyty vesimäärä oli n m 3 eli n. 24 m³/d. Osa vesiosuuskunnan Virtaan alueen kiinteistöistä on liittynyt kunnan viemäriverkostoon, muilla alueilla jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.
Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotMASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET
MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotHollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU
Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
LisätiedotSIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014
YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010
MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotORIMATTILAN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Orimattilan kaupunki Asiakirjatyyppi Esikopio Päivämäärä 28.5.2012 Viite 82139778 ORIMATTILAN VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA ESIKOPIO ORIMATTILAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ESIKOPIO
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotPORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku
PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotVesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen
LisätiedotAURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotTAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti
TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotSKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013
SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotVesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
LisätiedotAjankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa
Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet
AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto
LisätiedotSavitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/
Pöytäkirja 2/2019 14 Tekninen lautakunta Aika Paikka 02.05.2019 klo 18:00-19:30 Kunnanhallituksen kokoushuone Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Janakkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Päivämäärä 7.6.2012 Viite JANAKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA ESIKOPIO JANAKKALAN KUNTA VESIHUOLLON
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotPAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI
PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PERINTEISESTI KEHITTÄMISSUUNNITELMISSA Perinteisesti kartoilla esitettyjä paikkatietoja
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS
Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotMerkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet
VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön
LisätiedotValmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.
Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotRautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013
1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila
LisätiedotJokioisten kunnan vesihuoltolaitos
Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET
VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotLiittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen
Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,
LisätiedotURJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA
URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut
LisätiedotTuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017
1 / 3 Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017 LAUSUNNOT Tuusulan kunnan vesihuoltoliikelaitos pyysi lausuntoa vesihuollon toiminta-alueen päivittämisestä naapurikunnilta, Keski-Uudenmaan
LisätiedotVESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA
VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotVesihuoltolain keskeisimmät muutokset
Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta
LisätiedotASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Vastaanottaja Asikkalan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma vuosille 2012 2025
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma vuosille 2012 2025 Päivämäärä 17.4.2012 ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON Päivämäärä 17.4.2012 Laatija Tarkastaja
LisätiedotVesiosuuskunnat ja julkinen sääntely
Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE
LisätiedotKUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ
KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku
EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010
LisätiedotVESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA
VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan
LisätiedotLempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit
Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 2019 2020 Investoinnit 2018-2020 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900 000 Investoinnin nimi 2017 2018 2019 2020 Investoinnit 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900
LisätiedotLiittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) 30 Asianro 8304/14.05.00.01/2017 Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotEhdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella
Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän
LisätiedotKOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta
KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan
LisätiedotKajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin
1 16.5.2019 Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin 1. VEDEN JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY 1.1. TALOUSVEDEN LAATU 1101 Laatusuositukset
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS
SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotVERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta
VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus 23.1.2017 1 Vesihuolto-osuuskuntien valinta - Vuonna 2014
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotVesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta
Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuoltopäivät Jyväskylä 11.5.217 Toivo Lapinlampi Suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja
LisätiedotVesihuoltolain uudet säännökset
Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten
LisätiedotVesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.
Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,
LisätiedotVesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki
Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja
LisätiedotKajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2016 yhteenvetotietoihin
1 Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2016 yhteenvetotietoihin 1. VEDEN JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY 1.1. TALOUSVEDEN LAATU 1101 Laatusuositukset täyttävä
Lisätiedot