ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Vastaanottaja Asikkalan kunta. Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma vuosille Päivämäärä ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON

2 ASIKKALAN KUNTA VESIHUOLLON Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Riikka Johansson, Suvi Virta Marko Loikkanen Marko Loikkanen Viite Ramboll Sentnerikuja HELSINKI T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Pohjavedet Pintavedet Ympäristön- ja luonnonsuojelu 4 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Maankäytön kehitysnäkymät Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja hajaasutusalueilla Valtion tuki vesihuoltohankkeille 6 4. ASIKKALAN VESIHUOLTOLAITOS Vedenhankinta ja vedenottamot Verkostot Jätevedenpuhdistamot Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Vesihuollon kustannusrakenne Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Vesi- ja viemäriverkostot Toiminta-alueiden laajennusalueet Vedenottamot Jätevedenpuhdistamot Hulevedet MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Keskitetyn vesihuollon laajennushankkeet haja-asutusalueilla Kehittämistarvealueiden priorisointi Kehittämisalueiden vesihuollon toteutustapa ja aikataulu Vesihuollon toteuttaminen keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kiinteistöissä Talousveden hankinta ja laatu Jätevesienkäsittely Loma- ja leirikeskukset ym. erityiskohteet Sako- ja umpikaivolietteet KOKO KUNNAN ALUE Vaikutusten arviointi Vesihuollon toimintavarmuus Vesihuollon organisaatiot ja työnjako Alueellinen yhteistyö Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta TIIVISTELMÄ 26 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pohjavesialueet ja -vedenottamot Toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitsevat erityiskohteet Toimenpideohjelma Pohjavesialueet SYKE, Alueelliset ympäristökeskukset Luonnonsuojelualueet SYKE, Metsähallitus, Alueelliset ympäristökeskukset Pohjakartat Maastotietokanta Maanmittauslaitos

4 PIIRUSTUKSET 101 Suunnitelmakartta 1:50 000

5 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on Asikkalan kunnan toimeksiannosta päivittänyt kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon kehittämistarpeita vuoteen 2025 saakka. Asikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen painopisteinä ovat haja-asutusalueiden yhteisten vesihuoltoverkostojen tarvealueet, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden lievealueet sekä jätevedenpuhdistamon kapasiteetin ja tarvittavien saneeraustoimenpiteiden arviointi. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet Asikkalan kunnasta tekninen johtaja Harri Hirvonen, kaavoitusinsinööri Samuli Kantola, suunnitteluinsinööri Ahvo Kunttu, rakennustarkastaja Juha Sipilä, ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen, Lahden seudun kuntatekniikka Oy:stä työmaapäällikkö Kari Pitkänen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä terveystarkastaja Sami Ahonen ja Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö Riikka Johansson, suunnittelija Suvi Virta, aluepäällikkö Marko Loikkanen ja ryhmäpäällikkö Niko Rissanen.

6 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Asikkala sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Lahden seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat Heinola, Hollolla, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Nastola, Padasjoki ja Sysmä. Asikkalasta on etäisyyttä Helsinkiin 130 km, Lahteen 25 km ja Hämeenlinnaan 80 km. Asikkalan kokonaispinta-ala on 756,14 km 2, josta sisävesiä 192,29 km 2. Asikkalan kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven erottavalla toisen Salpausselän harjulla, valtatien 24 varrella. 2.1 Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Asikkala oli asukkaita ja väestöntiheys 15,2 as/maa-km 2. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (Taulukko 2.1) Asikkalan väkiluvun voidaan odottaa kasvavan maltillisesti. Taulukko 2.1 Asikkalan väestönkehitysennuste vuodelle 2040 (Tilastokeskus PX-Web Statfin) Ennuste Toteutunut * * Asikkalan taajama-aste oli vuonna 2005 n. 63 %, kyläasutuksen osuus n. 16 % ja muun hajaastutuksen osuus n. 21 % (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, ) Maa- ja metsätalous Jalostus Palvelut Muut 60 % 1 % 9 % 30 % Kaavio 2.2 Asikkalan elinkeinorakenne 2008 (Tilastokeskus) 2.2 Pohjavedet Asikkalan kunnan alueella sijaitsevat tärkeät I-luokan pohjavesialueet on koottu taulukkoon 2.2. Pohjavesialueiden ja -vedenottamoiden tietoja on koottu liitteeseen 1. Pohjavesialueet ja -vedenottamot on myös esitetty piirustuksessa 101. Asikkalan I- ja II -luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on yhteensä luokkaa m 3 /d. Pohjavesialueiden määrällinen tila on hyvä. Taulukko 2.2 Asikkalan I -luokan pohjavesialueet Pohjavesialueen nimi Pohjavesialueen nro Luokitus Arvioitu antoisuus m 3 /d Aurinkovuori I 6230 Anianpelto A I 2000 Anianpelto B I 1000 Hyrtiälänkangas I 6000 Vesivehmaankangas I 6200 Perlammi I 260 Vuori I 100 Laattaanharju I 1000

7 Hämeen ELY -keskuksen laatimassa Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 ( ) on kartoitettu riskipohjavesialueita, joihin kuuluvat Asikkalassa Aurinkovuoren ja Anianpellon pohjavesialueet. Aurinkovuoren pohjavesialueella on todettu raja-arvon ylittäviä kloridipitoisuuksia. Merkittäviä riskitoimintoja ovat liikenne ja tienpito sekä muina riskeinä pilaantuneet maaalueet. Anianpelto A -pohjavesialueella on todettu raja-arvon ylittäviä tetrakloorietyleeni- ja kloridipitoisuuksia. Merkittäviä riskitoimintoja ovat pilaantuneet maa-alueet, liikenne ja tienpito sekä muina riskeinä teollisuus ja yritystoiminta. Aurinkovuoren pohjavesialueella todettiin pohjaveden laadun olennainen muuttuminen ja soveltuvuus vedenhankintaan (YSL 1:8) heikentyneeksi ja Anianpellon alueella talousvedeksi kelpaamattomaksi. Selvityskohteiksi nimettiin myös Vesivehmaan pohjavesialue, jossa riskitoimintona vanha kaatopaikka ja muuna riskinä lentokenttä. Lisäksi Anianpelto A I alueella on tiiviisti rakennettua asuinaluetta 3 % ja väljästi rakennettua asuinaluetta 36 %. Anianpelto B I -pohjavesialueella on teollisuutta 15 % pohjavesialueen pinta-alasta. Asikkalan ja Padasjoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna Hankkeessa tarkastettiin pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitustyö, laadittiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Asikkalan ja Padasjoen kaikille pohjavesialueille, selvitettiin pohjaveden suojelun ja vedenhankinnan kannalta merkittävien pohjavesiesiintymien veden laatu, pohjaveden virtaussuunnat ja pohjavesialueen rajaus sekä etsittiin kunnille uudet vedenottopaikat yhdyskuntien vedenhankintaa varten. Aurinkovuoren pohjavesialueilta Linnavuoren valuma-alueelta löydettiin Asikkalan tarvitsema pohjavesivaranto. Näiden lisäksi Anianpellon ja Hyrtiälänkankaan pohjavesialueille on tehty pohjavesikartoitukset ja Vesivehmaalla kartoitukset ovat parhaillaan meneillään. Asikkalassa on toteutettu pohjavesialueiden suojaustoimenpiteinä valtatien 314 varrelle tehty suojakaide. Hämeen tiepiirin alueella on tehty pohjavesisuojausten kuntokartoitus vuonna 2007 ja arvioitu myös suojaustarvetta tieosuuksilla, jotka sijaitsevat pohjavedenottamoiden läheisyydessä. Hämeen ELY -keskuksen pohjaveden kloridiseurannan perusteella pohjavesisuojauksen rakentamista lisätoimenpiteenä esitetään Aurinkovuoren ja Anianpellon pohjavesialueille. Pohjavesien laadun turvaaminen sekä kemiallisen tilan parantaminen ovat tärkeitä vesihuollollisia tavoitteita. Pohjavesien suojelusuunnitelman seurantaryhmä kutsutaan koolle vuonna Ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan vaikutuksia pohjavesiin. Riskinä on mm. tulvaherkillä alueilla olevien vedenottamoiden pintavesikontaminaatioriskin kasvaminen tulvien lisääntyessä. Kesän ja syksyn alimpien pohjavedenkorkeuksien on ennustettu painuvan entistä alemmas, vaikka talvella pohjaveden muodostuminen lisääntyisi. Pohjaveden pinnankorkeuden alenemisesta voi aiheutua ongelmia veden saantimäärissä kiinteistöjen talousvesikaivoissa sekä vedenottamoiden kaivoissa. (Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). 2.3 Pintavedet Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea, kanavaa tai rannikkovettä tai niiden osaa. Vesistöihin ja niiden tilaan sekä veden laatuun vaikuttavat kuormituksen ohella myös sääolojen ja vesimäärien vaihtelu. Asikkalan kunnan pinta-alasta vesialuetta on 192,3 km 2. Suurimmat ja merkittävimmät vesialueet ovat Vesijärvi, Päijänne, Kymenvirta ja Ruotsalainen. Yli hehtaarin kokoista järviä on 88 ja järvien rantaviivaa kertyy yhteensä 581 kilometriä. Vesijärveä ja Päijännettä yhdistää Asikkalan Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Suomen toiseksi suurin järvi Päijänne on myös Etelä-Suomen tärkein vedenlähde: Asikkalanselältä otetaan raakavettä noin 7 milj. m 3 /kk ( m 3 /vrk). Päijänteen Asikkalanselän vesi on laadultaan erinomaista. Luokitelluista vesistöistä Asikkalassa Päijänteen, Vesijärven (Kajaanselkä), Ruotsalaisen ja Vääksynjoen sekä ekologinen että kemiallinen tila on hyvä, Urajärven ekologinen tila erinomainen ja Äiniöjoen tyydyttävä (kemiallisesti hyvä). Päijänteen Asikkalanselän vesi on laadultaan erinomaista, mutta esim. Vähä-Äiniönlahden vesi on selkävesiä rehevämpää.

8 Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä vesimuodostumissa saavutetaan vähintään hyvä tila. Vesihuollon toimintojen sekä haja-asutuksen jätevesistä muodostuvaa vesistökuormitusta pyritään pienentämään mm. kehittämissuunnitelmassa esitettävin toimenpitein. Pintavesien suojelutoimenpiteitä toteutetaan vuosittain ELY -keskuksen laatiman vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti. 2.4 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Asikkalan kunnan Natura-alueet on merkitty piirustukseen 101. Pohjavesien pilaantumisriskejä aiheutuu mm. asutuksesta, teollisuus- ja palvelutoiminnoista, maaainesten otosta, liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta sekä vapaa-ajantoiminnoista kuten golfkentistä ja moottoriurheiluradoista. Pääosin samat toiminnot saattavat aiheuttaa kuormituksen lisääntymistä myös pintavesissä. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa käsitellään pohjavesialueiden pilaantumisriskejä sekä niiden minimoimiseen tähtääviä toimenpiteitä ja niiden toteutuksen seurantaa. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavia toimintoja. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä maalämpökaivoille pohjavesialueilla pitää hakea rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Muilla alueilla ilmoitus rakennusvalvontaan riittää. Tiiviiden asutuskeskittymien viemäröinnillä saavutetaan ympäristönsuojelullisia etuja, kun jätevedet johdetaan puhdistettavaksi eivätkä ne kuormita pohja- tai pintavesistöjä alueella. Huonokuntoiset viemäriverkostot sekä jätevesipumppaamot pohjavesialueilla aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskin. Viemäriverkostojen ja laitteistojen saneeraukseen ja kunnossapitoon onkin syytä kiinnittää huomiota. Asikkalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä ja ohjeita viemäriverkoston ulkopuolisten talousjätevesien käsittelyyn ja johtamiseen sekä käsittelylaitteistojen sijoitteluun. Pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on kielletty vähäisiä pesuvesiä lukuun ottamatta.

9 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla on vesihuoltopalvelujen ensisijainen tavoite, sisältäen pohjavesialueiden suojelun ja pohjavesien laadun turvaamisen. Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen kaikilla kulutusalueilla riittävällä määrällä varavedenottamoja ja korvaavia vesijohtoyhteyksiä. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Pohjavesialueilla sijaitseva taaja-asutus pyritään saamaan viemäröinnin piiriin. 3.1 Maankäytön kehitysnäkymät Maankäytön muutokset muodostavat tarvealueita vesihuollon laajentamiselle. Kaavoitustarpeet tulevat kohdentumaan pääsääntöisesti Vääksyn asemakaava-alueen luonnollisille laajenemisalueille sekä Urajärven ja Vesivehmaan alueille. Asikkalan voimassa olevat yleiskaavat ovat: Päijänteen rantayleiskaava Vääksyn osayleiskaava Vireillä olevia osayleiskaavoja ovat: Urajärven osayleiskaava. Osayleiskaavan päätavoite on selvittää aluevaraukset asumisen sekä niihin liittyvien liikenne- ja muiden kunnallisteknisten järjestelmien kartoittamiseksi nykyhetken kasvunäkymien mukaisiksi. Kymenvirran, Ruotsalaisen, Rutalahden rantaosayleiskaava. Tavoitteena on saattaa Ruotsalaisen rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin. Hankkeella turvataan luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun, loma-asumisen, vakituisen asumisen ja maa- ja metsätalouden tarpeet. Vesivehmaan alueen osayleiskaava. Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön säilyttäminen ja kehittäminen. Merkittävä tekijä alueen toiminnassa ja rakentumisessa ovat myös aluetta rajaavat liikenneväylät (VT24 MT 313), joiden vaikutus ulottuu koko Asikkalan kunnan kehittymiseen, ja asettaa käynnistettävälle yleiskaavatyölle merkittävää strategista arvoa. 3.2 Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja haja-asutusalueilla Vesihuoltolaitoksen talousvesiverkoston ja viemäröinnin toiminta-alue käsittää asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tiiviisti asuttuja alueita. Vesihuoltolaitoksella ei ole hulevesiverkoston toiminta-alueita. Vesihuoltolain 8 mukaan, kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Asikkalan kunta rakennuttaa haja-asutusalueille määrättyjä vesihuollon runkolinjoja, joille liittyvien jakelu- ja keräilyverkostojen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vesiosuuskuntina tai -yhtyminä. Vesiosuuskunnan tai -yhtymän tulee hyväksyttää toiminta-alue, jolle vesihuoltoverkostoja rakennetaan. Asikkalan kunta tukee vesiosuuskunnan perustamista osallistumalla suunnittelukustannuksiin (20 %) sekä tukemalla linjojen rakentamista 20 % materiaali- ja rakentamiskustannuksista. Tarvittaessa kunta takaa vesiosuuskunnan lainan sekä avustaa suunnittelun ja valvonnan hankinnassa sekä rakentamisen kilpailutuksessa. Lisäksi kunta voi myydä putkia ja muita tarvikkeita teknisen lautakunnan hyväksymään varastohintaan. Kunta ei peri osuuskunnalta liittymismaksua, jos osuuskunta toimii

10 itsenäisesti hoitaen laskutukset, hallinnoinnin ja mittaroinnit. Osuuskunnan vesi- ja jätevesimaksut ovat 50 % voimassa olevasta taksasta. Suuret runkolinjahankkeet ovat ylikunnallisia hankkeita, joiden toteutumiseen ja aikatauluun vaikuttavat valtion vesihuoltoavustukset. Vastuu hulevesien johtamisesta kuuluu nykyisen lainsäädännön mukaisesti kunnan vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin on ehdotettu muutoksia, joiden mukaan vastuu hulevesien johtamisesta siirtyy vesilaitoksilta kunnalle. Lain muuttuessa kunta voi edelleen edellyttää omistamansa vesilaitoksen vastaavan hulevesien johtamisesta. Toteutuessaan ehdotetut lakimuutokset edellyttävät sopimuksia mm. vastuista sekä hulevesiverkostojen omistussuhteista ja rakentamisen ja ylläpidon kustannusten kattamisesta Valtion tuki vesihuoltohankkeille Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/ 2004, vesihuollon tukilaki, VHTL) nojalla ja tarkoitukseen valtion talousarvioissa myönnettävien harkinnanvaraisten määrärahojen puitteissa. Valtio voi valtion talousarvioon myönnettyjen harkinnanvaraisten määrärahojen kautta tukea vesihuoltoa myöntämällä avustusta toimenpiteen toteuttamiseen tai tekemällä hankkeen valtion työnä. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ohjaavat tukemiseen liittyvissä asioissa alueellisia ELY -keskuksia, jotka vastaavat tukemisesta toimivaltaisina viranomaisina. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö ovat vuonna 2009 julkaisseet ympäristöoppaan Vesihuollon tukeminen, jossa esitetään vesihuoltohankkeiden tukemisesta pääpiirteittäin seuraavasti: Valtio voi tukea vesihuoltoinvestointeja. Vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisesti valtion tukitoimilla tuetaan alueellisen vesihuoltoyhteistyön aikaansaamista, vesihuollon turvaamista erityistilanteissa, vesihuollon aikaansaamista maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemistä taikka niiden tilan parantamista. Tuetun toimenpiteen on palveltava ainakin yhtä näistä tarkoitusperistä. Vesihuoltopalvelujen laadun ja turvallisuuden kannalta tärkeä pyrkimys on laitosten yhdistäminen laajemmiksi seudullisiksi vesihuoltolaitoksiksi. Järjestelmät on tarkoituksenmukaista saattaa sellaisiksi, että käytössä on useita vesilähteitä ja jätevedenkäsittely toteutetaan suuremmissa yksiköissä. Suuret laitokset pystyvät yleensä pieniä paremmin kattamaan suunnitelmallisen varautumisen saneerauksiin, asianmukaisen toimintavalmiuden erityistilanteissa sekä riittävät voimavarat toiminnan kehittämiseen ja asiantuntevan henkilöstön palkkaamiseen tai palvelujen ostoon. Laitosten tulee kyetä hallitsemaan itsenäisesti omaa talouttaan myös ilman kunnan subventioita. Myös tälle kehitykselle pyritään luomaan edellytyksiä valtion tukipolitiikalla. Kestävän yhdyskuntarakenteen edistäminen on olennaista vesihuollon tukemisessa. Vesihuollollisten tavoitteiden ohella on otettava huomioon kestävän maankäytön tavoitteet. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelu kytkeytyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntää ja täydentää. Valtion vesihuoltotyössä hyödynsaajina on yleensä useita vesihuoltolaitoksia tai kuntia. Kunnan sisäisenä hankkeena voidaan toteuttaa esimerkiksi merkittävä varavedenoton siirtolinja tai kunnan osakeskusten välinen siirtoviemäri. Valtion vesihuoltotöiden valmistelussa tulee pyrkiä alueellista yhteistyötä edistäviin suuriin hankekokonaisuuksiin eikä valmistella yksittäisiä hankkeita siellä, missä laajempi yhteistyö on neuvoteltavissa. Hankkeiden onkin tästä syystä oltava alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien mukaisia. Valtion vesihuoltotöissä tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla korkeintaan 50 %. Hankkeen toteutuminen voidaan kuitenkin useimmiten varmistaa tätä pienemmälläkin eli noin %:n tukitasolla. Tuen määrää harkittaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon hankkeiden tapauskohtaiset erityispiirteet. Valtion vesihuoltotöistä ollaan siirtymässä vesihuol-

11 toavustuksiin, jolloin mahdollinen tuen saaja vastaa itsenäisesti hankkeiden kilpailuttamisesta ja rakennuttamisesta. Vesihuoltoavustuksia on perinteisesti suunnattu erityisesti taajamien ulkopuolisen, suhteellisen tiiviin haja-asutuksen hankkeisiin, joko niiden saattamiseksi keskitetyn vesihuollon piiriin tai asutuskeskittymän oman vesihuoltojärjestelmän aikaansaamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi pienehköt yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeet. Normaalisti tukitaso on noin % hanketyypistä riippuen. Tärkeimpiä kriteereitä ovat tuen tuottama vaikuttavuus eri muodoissaan sekä tuen tarve. Yksi tärkeimmistä tuen kriteereistä on toteuttavan hankkeen kokonaistaloudellisuus pitkällä aikavälillä. Hankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota sen koko elinkaaren aikaiseen yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja ympäristölliseen kestävyyteen. Valtion ei tule ilman perusteltuja syitä tukea hanketta, jota ei ole pidetty tärkeänä kunnan kehittämissuunnitelmassa. EU:n aluekehitysohjelmien, maaseutuohjelmien ja Interreg-ohjelmien kautta voidaan ohjelmista riippuen tukea myös vesihuollon kehittämishankkeita tai sellaisia hankkeita, joissa vesihuolto on osa hankekokonaisuutta. Vesihuoltohankkeiden EU-rahoituksessa noudatetaan EU-tukiohjelmien kriteerien lisäksi samoja vesihuollon tukemisen periaatteita kuin edellä on esitetty kansallisen rahoituksen osalta elinkeinotoiminnan kehittämisen ollessa kuitenkin ensisijainen tavoite. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoituksella on mahdollista tukea vesihuoltohankkeita, joilla on suuri merkitys elinkeinotoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan säilymisen kannalta. Rahoituksen ehdot ovat samat kuin työllisyysvaroja koskevat ehdot. Kohteiden saaminen TEM:n rahoituksella toteutettavaksi edellyttää hankkeiden esittämistä ELY -keskuksen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen hankelistoille (kansalliset työllisyysperusteiset investointiavustukset). Kiinteistökohtaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin on mahdollista saada työkustannusten osalta kotitalousvähennystä. Jätevedenkäsittelyn parantamiseen voi saada Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustusta, mikäli sosiaaliset kriteerit täyttyvät. Viranomaisten tehtävänä on neuvoa hakijoita tukimahdollisuuksista erilaisissa hankkeissa ja tarpeissa. Tukea on mahdollista hakea eri rahoituslähteistä, mutta normaalisti tukea myönnetään yhdelle hankkeelle vain yhdestä tukijärjestelmästä. Hakija on velvollinen ilmoittamaan tuen myöntäjälle saamastaan muusta tuesta, joka otetaan huomioon tuesta ja sen enimmäismäärästä päätettäessä.

12 4. ASIKKALAN VESIHUOLTOLAITOS Asikkalan kunnan vesihuoltolaitoksella on Vääksyn keskustaajaman toiminta-alue sekä erilliset pienemmät toiminta-alueet Kalkkisissa ja Vesivehmaalla. Asikkalan vesihuoltolaitoksen vesijohtoon on liittynyt noin asukasta, liittymisasteiden ollessa luokkaa 70 %. Viemäriin liittyneiden määrä on noin asukasta eli 67 % väestöstä. Vesihuoltolaitoksen vahvistetut talousveden ja jätevesiviemärin toiminta-alueet on esitetty piirustuksessa 101. Hulevesiverkostolle ei ole määritetty erillistä toiminta-aluetta. Vesihuoltolain 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Nykyisillä toiminta-alueilla tulisi kaikki kiinteistöt liittää vesija viemäriverkostoihin. Vesihäme -hankkeessa selvitettiin toiminta-alueella sijaitsevat verkostoihin liittymättömät kiinteistöt, joita oli arviolta n. 250 kpl. Lisäksi laajennetuilla toiminta-alueilla on alueita, kuten Vääksyn toiminta-alueeseen kuuluva Häkälä ja Kalkkisen laajennusalue, joille ei ole vielä rakennettu vesihuoltoverkostoa. 4.1 Vedenhankinta ja vedenottamot Asikkalan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Asikkalan kunnalla oli vuonna 2009 käytössä kaksi päävedenottamoa Kolavainen ja vuonna 2009 käyttöön otettu Linnovuori. Vedenottamoiden yhteydessä on omat vedenkäsittelylaitokset, joissa on sooda-alkalointi- ja UV-desinfiointilaitteistot. Anianpellon vedenottamo on suljettu veden tetrakloorieteenipitoisuuden vuoksi. Lisäksi kunnalla on kolme pienempää vedenottamoa, joista Vesivehmaalla sijaitseva Pyörösuon vedenottamo (suljettu) on enää vain varalla. Kalkkisissa sijaitseva Oja-Laurilan vedenottamo (porakaivo, ei käsittelyä) palvelee koulun ja lähikiinteistöjen vedenhankintaa. Urajärvelle on valmistunut alkuvuodesta 2011 vedenottamo (sis. UV-desinfiointilaitteen), joka on suunniteltu vesimäärälle 100 m 3 /d (ottomahdollisuus 250 m³/d). Urajärven vedenottamo tulee palvelemaan alueen koulua sekä lähistön kiinteistöjä. Vedenhankinnan toimintavarmuutta on parannettu viime vuosina yhdistämällä Asikkalan vesijohtoverkosto sekä Padasjoen että Hollolan Paimelan verkostoihin. Pohjavesialueiden ja vedenottamoiden tietoja on koottu sekä taulukkoon 4.1 että liitteeseen 1. Vedenottamot on esitetty piirustuksessa 101. Taulukossa 4.1 on esitetty vedenottamoiden vuoden 2009 vedenottomäärät. Puhdasta vettä on vuonna 2009 pumpattu verkostoon yhteensä m 3, josta laskutettiin m 3. Pohjavedenottoluvat ovat yhteensä m 3 /d, jolloin käyttöaste lupamääristä oli vuonna 2009 luokkaa 25 %. Vedenottamoilta on saatavissa riittävästi vettä, joka täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (STM 461/2000). Pohjavesien laadun turvaaminen ja parantaminen on tärkeää, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä pohjavesialueiden suojaukselle. Taulukko 4.1 Vedenottamoiden vedenottomäärät vuonna 2009/2010. Vedenottamo Ottolupa m³/d Ottomäärä m³/d Käyttöaste % luvasta Vedenoton osuus koko kunnan alueen vedenotosta Kolavainen % 54 % Linnovuori % 46 % Pyörösuo Kalkkinen / Oja-Laurila - 5,7 Urajärvi - 4 Asikkalan suurimmat vedenkuluttajat olivat vuonna 2009 Rapala VMC Oy, jonka vedenkulutus oli noin m 3 /a eli noin 28 m 3 /d ja Jeld-Wen Suomi Oy noin m 3 /a eli noin 7,5 m 3 /d.

13 4.2 Verkostot Asikkalan vesilaitoksen toiminta-alue kattaa Vääksyn taajama-alueen Asikkalanselän ja Vesijärven välisellä kannaksella. Lisäksi verkosto ulottuu Vääksyn taajamasta kaakkoon Vehkoon ja Loukkuharjun alueille sekä luoteeseen Piekkolaan ja Syrjäntauksen alueelle. Kalkkisten toiminta-alueella koulun kaivo ja pienpuhdistamo palvelevat koulun lisäksi lähikiinteistöjä. Kalkkisten toiminta-aluetta on laajennettu ja uusia vesi- ja viemäriverkostoja rakennetaan lähivuosina. Rakentamissuunnitelmat on osittain tehty ja koko toiminta-alueen linjojen valmistumisajankohdaksi arvioidaan Laajennetun toiminta-alueen liittyjämääriksi arvioidaan linjojen valmistuttua noin 60 kiinteistöä. Vesivehmaalla on nykyisin pelkästään vesijohtoverkosto, joka palvelee n. 200 asukasta. Viemäriverkoston rakentaminen Vesivehmaan toiminta-alueelle sekä viereisille Joenkulman ja Kolunkulman uusille alueille on käynnistynyt ja toteutetaan seuraavan viiden vuoden sisällä. Vesihuoltoverkoston piiriin on suunniteltu liittäväksi n. 200 kiinteistöä (+varaus 70 uudelle kiinteistölle). Vesivehmaan viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Hollolan viemäriverkoston kautta Lahteen käsiteltäviksi. Urajärvelle on muodostumassa uusi toiminta-alue, joka on tarkoitus perustaa vesiosuuskuntamuotoisesti. Urajärven vedenottamon lisäksi alueella on Urajärven koulun yhteydessä oleva pienpuhdistamo. Verkoston piiriin kuuluu nykyisin koulu sekä n. 15 asuntoa. Alueelle on kaavoitettu uutta asutusta. Asikkalan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston pituus oli vuonna 2009 n. 79 km, josta muoviputkea n. 77 km. Verkostossa on kaksi ylävesisäiliötä, joiden tiedot on esitetty taulukossa Taulukko Asikkalan ylävesisäiliöiden tiedot. Säiliö Vedenpinta Ylävesi HW ja alavesi NW Säiliötilavuus m 3 Hympylänmäki + 147,3m + 142,6 m Aurinkovuori m 350 Hukkaveden osuus eli vedenottamoilta pumpatun ja laskutetun vedenkulutuksen erotus oli vuonna 2009 keskimäärin 189 m³/d, joka on n. 19 %. Vuonna 2010 hukkaveden osuus oli vastaavasti 17 % eli 171 m³/d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus on kohtuullisen suuri, yleisesti laskuttamattoman veden osuus on luokkaa %. Laskuttamattomaan veteen kuuluvat sammutusvedet, katujen ja puistojen kasteluvedet sekä verkoston vuotovedet. Jätevedenpuhdistamon toiminta-alueen viemäriverkosto on toteutettu erillisjärjestelmän mukaisesti. Vuonna 2009 viemäriverkoston pituus oli noin 81 km. Viemäriverkostosta noin 79 km on muoviputkea ja loput betonia. Alueen vanhoja betonirakenteisia viemäreitä on saneerattu sujuttamalla. Vääksyn taajamasta jätevedet kootaan viettoviemäreillä pumppaamoille ja johdetaan niistä edelleen puhdistamon vieressä sijaitsevaan jätevedenpuhdistamon tulopumppaamoon, josta vedet pumpataan puhdistamon esikäsittelyyn. Jätevesiverkostoon kuuluu noin 40 pumppaamoa. Koko viemäriverkoston kattava vuotovesiselvitys on vuodelta Lisäksi vuonna 1999 on tehty suppea vuotovesiselvitys Pirppulan alueella. Selvitysten perusteella vuotovesimäärät olivat varsin pieniä. Vääksyn jätevedenpuhdistamolle johdettu jätevesimäärä, asiakkailta laskutettu käyttövesimäärä sekä näistä laskettu vuotovesimäärä vuosilta on esitetty taulukossa Taulukko Jätevesi- ja laskennalliset vuotovesimäärät Vuosi v v v puhdistamolle johdettu jätevesimäärä (m 3 /a) Asiakkailta laskutettu käyttövesimäärä (m 3 /a) Vuotovesimäärä (m 3 /a)

14 Taulukossa esitettyjä lukuarvoja käyttäen laskettu viemärin vuotovesiprosentti on viime vuosina ollut keskimäärin noin %. Keskimääräinen vuotovesimäärä on ollut noin 496 m 3 /d ja ominaisvuotovesimäärä noin 0,079 l/s/km. Todellisuudessa vuotovesimäärä on hieman korkeampi, koska vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 300 asukasta enemmän kuin viemäriverkostoon ja toisaalta talousvettä käytetään mm. kasteluun. Vuotovesimäärät ovat olleet korkeahkoja. Laskutettu talousvesimäärä vuonna 2009 oli keskimäärin 811 m³/d. Puhdistamon kuukausittaisia pienimpiä, keskimääräisiä ja suurimpia vuorokausivirtaamia ja viikkovirtaamia vuonna 2009 tarkastellessa voidaan todeta, että puhdistamolle tulee viemärivettä minimissään m³/d ja maksimissaan m³/d kuukaudessa. Tämän perusteella vuotovesiä arvioidaan tulevan viemäriin lähes päivittäin. Suurimmillaan viemäriverkostoon pääsee lisävesiä keväällä lumen sulamisen aikaan ja kesällä/syksyllä runsaiden sateiden aikaan. Tällöin vuotovesimäärä on ollut korkeimmillaan m³/d eli % puhdistamolle tulleesta viemärivedestä. Puhdistamon mitoituskapasiteetti on ollut kuitenkin riittävä käsittelemään sinne johdetut jätevedet, eikä ohituksia ole jouduttu viime vuosina tekemään. Viikko- ja maksimivirtaamat 2009 m³/d m³/viikko max m³/d mitoitus m³/d m³/viikko Kuva 4.2 puhdistamon viikko- ja maksimivirtaamat vuonna 2009 Vesihuoltoverkostojen saneerauksen määrärahat ovat nykyisellään luokkaa vuodessa. Vesihuoltolaitos on budjetoinut vuonna 2011 vesijohtoverkostojen saneeraukseen , jätevesiverkostojen ja pumppaamoiden saneeraukseen Vuosittain on saneerattu mm. viemäriverkoston vuotavia betonikaivoja ja vanhoja betoniviemäreitä. Hulevesiverkoston pituus on n. 8 km. Hulevesiverkostoja on lähinnä Vääksyn keskustassa, tiheillä asuinalueilla sekä uudemmilla kaava-alueilla.

15 4.3 Jätevedenpuhdistamot Vääksyn puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmään perustuva rinnakkaissaostuslaitos kemiallisella jälkisaostuksella täydennettynä. Kemiallinen jälkisaostus on tyypiltään lamelliselkeytys. Puhdistamon biologinen osa on otettu käyttöön vuonna 1973 ja laajennus vuonna Laajennuksessa laitoksen biologisen osan ilmastusosaa suurennettiin ja puhdistamoon lisättiin kemiallinen jälkisaostus. Sakokaivolietteen vastaanotto ja esikäsittelyä on saneerattu vuonna 2004, ilmastus vuosina ja lietteenkuivaus vuonna Käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamolta n. 800 m pitkällä purkuputkella Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan, Salonsaaren ja Lauttasaaren väliin. Vuonna 2009 Vääksyn puhdistamolle tuli yhteensä m 3 jätevettä eli keskimäärin m 3 /d. Taulukossa on esitetty puhdistamon mitoitustietoja sekä kuormitusaste vuonna Taulukko Asikkalan jätevedenpuhdistamon tietoja Vääksyn jätevedenpuhdistamo Ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lupaehdot BOD 7 < 10 mg/l / > 90 % P kok < 0,4 mg/l / > 90 % COD < 125 mg/l / >75 % Kiintoaine < 35 mg/l / > 90 % Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina Kuormitus Mitoituskuormitus kuormitus ka Kuormitusaste Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7 -kuorma kg/d % COD Cr kg/d 860 Typpikuorma kg/d % Fosforikuorma kg/d 21 14,7 70 % Kiintoaine kg/d 437 Taulukko Puhdistamon puhdistustulokset vuosilta % mg/l % mg/l % mg/l COD Cr BOD 7ATU ,9 98 7,5 Kok.P 98 0, , ,14 Kok.N Kiintoaine 97 9, Puhdistustulos on ollut keskimäärin hyvä ja fosforin osalta jopa erinomainen. Puhdistamolla on tapahtunut pitoisuusraja-arvon ylityksiä BOD:n osalta yhdellä tarkkailujaksolla vuodessa vuosina Puhdistamolla esiintyneet BOD -arvon ylitykset johtuvat vuonna 2007 teollisuusjätevesistä, jonka osalta tilanne on korjaantunut. Vuosina 2008 ja 2009 tapahtuneet ylitykset johtuvat prosessinajoon liittyvistä tekijöistä. Vääksyn puhdistamolle vastaanotetaan haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteitä. Sako- ja umpikaivolietteitä on tuotu puhdistamolle viime vuosina m³ eli keskimäärin 31 m³/d. Ylijäämälietteen käsittelymenetelmänä on kalkkistabilointi. Tiivistetty liete kuivataan lingolla. Vuonna 2009 kuivattua lietettä syntyi puhdistamolla m 3 eli keskimäärin 3,5 m 3 /d. Kuivatun lietteen jatkokäsittely ja hyödyntäminen hoidetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Urakoitsijalla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä lupa varastoida liete asianmukaisesti tehdyssä ja peitetys-

16 sä lantapatterissa. Patteri levitetään pellolle seuraavana kesänä. Ulkopuolinen urakoitsija hoitaa kuivatun lietteen jatkokäsittelyn myös tulevaisuudessa. Lisäksi Asikkalan vesihuoltolaitoksella on Kalkkisissa ja Urajärvellä uudehkot panospuhdistukseen perustuvat pienpuhdistamot, joiden asukasvastineluku on 90 AVL. Puhdistamoiden toiminnalle ei ole edellytetty ympäristölupaa eikä niiden toiminnan tehokkuutta tarkkailla. 4.4 Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Taulukossa 4.4 on esitetty vedenkulutuksen ja jätevesimäärien kehitys vuoden 2002 tilanteesta nykypäivään (2009) sekä ennusteet vuoteen 2025 asti. Ennusteissa on huomioitu Asikkalan tilastokeskuksen ennusteiden mukainen väestökasvu sekä vesihuollon kehittämisalueiden verkostojen rakentumisen myötä tulevat liittyjät. Taulukko 4.4 vesihuollon tunnuslukuja vuoteen Asukasmäärä as Vesijohtoverkoston tiedot liittyjät vesijohto as liittymisaste % 62 % 70 % 70 % 70 % 71 % 72 % asutuksen vedenkulutus m 3 /d teollisuuden ja laitosten vedenkulutus m 3 /d laskutettu vedenkulutus yhteensä m 3 /d laskuttamaton vesi m 3 /d laskuttamattoman veden osuus % 25 % 19 % 17 % 23 % 22 % 13 % vedenottamoilta pumpattu vesi m 3 /d ominaiskulutus l/as/d asutuksen ominaiskulutus l/as/d suurimmat vedenkulutukset Cd 1,66 1,66 1,66 1,65 1,65 Q dmax m 3 /d Ch 1,73 1,73 1,73 1,72 1,72 Q hmax m 3 /h Viemäriverkoston tiedot liittyjät as liittymisaste % 57 % 66 % 67 % 67 % 68 % 68 % käsitelty jätevesi m 3 /d laskutettu jätevesi m 3 /d viemärin vuotovesimäärä m 3 /d vuotovesien osuus % 22 % 34 % 33 % 28 % 25 % 21 % ominaisjätevesimäärä l/as/d

17 4.5 Vesihuollon kustannusrakenne Vesihuoltolain (119/2001) 18 mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Tämä turvaa osaltaan vesihuoltolaitoksen taloudelliset toimintaedellytykset. Vesihuollon maksuihin voi sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen on oltava myös kohtuullisia ja tasapuolisia. Käyttömaksu, joka peritään vedenkulutuksen ja jäteveden määrän sekä laadun mukaan, on pakollinen. Lisäksi voidaan periä liittymismaksua, perusmaksua ja muita maksuja eri palveluista, jotka voivat eri alueilla olla erisuuruisia investointikustannuksista riippuen. Asikkalan vesihuoltolaitoksen tulos on ollut viime vuosina tappiollinen. Taulukko 4.5 Asikkalan vesihuoltolaitoksen yksinkertaistettu tuloslaskelma 2009 ja 2010: Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Tilikauden yli-/alijäämä Asikkalan vesihuoltolaitoksen liittymismaksut määräytyvät toiminta-alueen, rakennuksen käyttötarkoituksen ja pinta-alan mukaan. Liittymismaksut ovat osittain aiheutumisperusteisia perustuen alueiden vesihuollon investointikustannuksiin. Vääksyn toiminta-alueen liittymismaksu m 2 pientalokiinteistöltä vesi- ja viemäriverkostoon on Vesivehmaan alueen liittymismaksu vesi- ja viemäriverkostoon on yhteensä ja Kalkkisten Kirkkopellon alueella Kulutusmaksuina ovat käyttömaksu vesi 1,23 /m 3, jätevesi 1,66 /m 3 ja perusmaksut mittarikoon mukaan. Kuntaliiton suositusten mukaan vesihuollon perusmaksun ei tulisi ylittää kolmannesta laitoksen perusja käyttömaksujen yhteistuotosta, jottei käyttäjien motivaatio veden järkevään käyttöön vähene. Perusmaksun mahdollinen korotus suositellaan tehtäväksi vaiheittain. Perusmaksun määräytymisperusteena voidaan käyttää samaa perustetta kuin liittymismaksuissa. 4.6 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Taulukossa 4.6 on esitetty yhteenveto vesihuoltolaitoksen suunnitelluista vesihuollon kehittämishankkeista ja niiden arvioiduista investointikustannuksista sekä ohjeellinen aikataulu. Runkolinjahankkeisiin haetaan valtion vesihuoltoavustusta, joka voi olla luokkaa % investointikustannuksista. Taulukko 4.6 Toimenpideohjelma vesihuoltolaitos Kehittämiskohde Investointi Aikataulu Verkostot ja runkolinjat 1. Vesivehmaa 1,8 milj Häkälä 1,2 milj Kalkkinen 1,5 milj Vedenottamot Urajärven Hyrtiälänmäki Kalkkinen Jätevedenpuhdistamot Kalkkinen, toinen pienpuhdistamo Verkostojen saneeraus jatkuva

18 4.6.1 Vesi- ja viemäriverkostot Asikkalan vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus on 19 % ja viemäriverkoston vuotovesien osuus on noin %, eli verkostojen vuotovesimäärät ovat korkeahkoja. Verkostojen ikääntyessä vaurioiden määrä ja esiintymisen todennäköisyys kasvavat. Vuodot talousvesiverkostossa altistavat myös veden laadun heikkenemiselle. Viemäri- ja vesijohtoverkostoissa on saneeraustarvetta. Vesihuoltoverkostojen kunnosta tarvitaan lisää tietoa saneeraustarpeen määrittämiseksi ja ongelmaalueiden selvittämiseksi. Arvioitu saneeraustarve on nykyisin 1-2 km Vääksyn viemäriverkostosta. Verkostojen saneeraukseen tulee varata resursseja riittävästi. Verkostojen tasearvo (kiinteät rakenteet ja laitteet) oli vuonna 2009 noin 3,2 M. Verkostojen saneeraussyklin tulisi olla noin vuotta, tällöin vuosittaisen investoinnin tulisi olla luokkaa Vesihuoltolaitoksen numeerisia verkostokarttoja ylläpidetään Fiksu -ohjelmistossa. Lähes puolet tarkepiirustuksista on kuitenkin vielä siirtämättä sähköiseen järjestelmään, tavoite on siirtää ne seuraavien viiden vuoden aikana Toiminta-alueiden laajennusalueet Asikkalan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita on viime vuosina laajennettu. Vääksyn toimintaalueeseen kuuluvaan Häkälään ja Kalkkisen laajennusalueelle ei ole vielä rakennettu vesihuoltoverkostoa. Verkostot rakennetaan Häkälään vuosien aikana ja Kalkkisiin 2016 mennessä. Vesivehmaan nykyinen vedenjakelun toiminta-alue tulee laajentumaan ja muuttumaan vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueeksi, kun vesihuoltoverkostot valmistuvat 2015 loppuun mennessä. Lisäksi Urajärven kylän alueelle on muodostumassa uusi toiminta-alue, joka on tarkoitus perustaa vesiosuuskuntaperiaatteella. Asikkalan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan asemakaavoitettaville alueille ja resurssien puitteissa myös haja-asutusalueille. Toiminta-alueita määritettäessä tulee huomioida asemakaavoitettujen alueiden lisäksi myös alueet, joilla on tiheää asutusta tai jotka sijaitsevat toimintaalueiden lievealueilla. Myös ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt vaikuttavat yhteisen vesihuollon tarvealueisiin. Vesihuoltolain 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta, esim. huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi tulee voida poistaa muutoin asianmukaisesti. Hulevesiä ei ole luvallista johtaa jätevesiviemäriin. Toiminta-alueen laajennusehdotus Vesivehmaalle on esitetty suunnitelmakartalla 101. Urajärvelle on tavoitteena saada oma toiminta-alue vesiosuuskuntaperiaatteella Vedenottamot Hyrtiälänmäen vedenottamo on valmistunut alkuvuodesta Vedenottamo on suunniteltu vesimäärälle 100 m 3 /d. Hyrtiälänmäen vedenottamo tulee palvelemaan Urajärven alueen vedenhankintaa. Kalkkisten nykyisen vedenottamon (porakaivo) kapasiteetti on ollut ajoittain riittämätön ja verkostopaine on laskenut. Lisäksi kaivon vedessä on ajoittain ollut bakteeriongelmia, kun pintavedet ovat päässeet kaivoon. Kalkkisten toiminta-alueen laajentuessa vedenkulutus kasvaa, jolloin alueelle on tarve rakentaa uusi vedenottamo. Uuden vedenottamon paikkaa on selvitetty, mutta toistaiseksi sopivaa paikka ei ole vielä löytynyt. Urajärvellä on tehty tutkimuksia ja koepumppauksia Hyrtiälänkankaalla (2007, Ramboll Finland Oy, työ ). Vedenottomahdollisuuksia tutkitaan pääasiallisesti Lahti Aquan käyttöön. Koepump-

19 pauksen perusteella Hyrtiälänkankaalta voidaan ottaa käyttöön ainakin 2000 m 3 /d Rutalahden painanteessa muodostuvasta pohjavedestä. Vedenottoa Hyrtiälänkankaalta voidaan edelleen kehittää tekemällä koepumppaus Liivanniemessä, josta alustavan arvion mukaan on saatavissa 1000 m 3 /d luonnollista pohjavettä. Liivanniemessä on mahdollisuudet myös rantaimeytyneen tekopohjaveden muodostamiseen. Myös Hyrtiälänkankaalla on edellytyksiä tekopohjaveden muodostamiseen Jätevedenpuhdistamot Vääksyn jätevedenpuhdistamo Vääksyn puhdistamolle on laadittu prosessin ajo-ohje Laitoksen prosessinohjaukseen ja toiminnan optimoimiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota, jotta käsittelytulos saadaan pysymään hyvänä kaikissa tilanteissa. Puhdistamo on tehtyjen saneerausten jälkeen asianmukainen ja laitoksen käsittelykapasiteetti on riittävä ennusteen mukaisen jätevesikuormituksen käsittelemiseen. Nykyisellä laitoksella ei ole saneeraustarvetta. Verkostojen saneeraukseen kohdistettavat investoinnit vähentävät puhdistamolle tulevaa vuotovesien määrää. Käsiteltävän jäteveden määrän vähentämisellä saavutetaan parempi puhdistustulos nykyisillä resursseilla. Pienpuhdistamot Kalkkisten ja Urajärven pienpuhdistamot ovat uudehkoja (2005/2007) ja tyypiltään panospuhdistamoita, joiden asukasvastineluku on 90 AVL. Puhdistamoiden toimintaa tullaan tutkimaan jatkossa suppealla tarkkailulla, jotta tiedettäisiin täyttyvätkö Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) puhdistusvaatimukset. Kalkkisiin tullaan rakentamaan vuosien aikana toinen vastaava 90 AVL:n panospuhdistamo vesi- ja viemäriverkoston laajentuessa. Vesivehmaan koulun pienpuhdistamo tulee jäämään pois käytöstä, kun viemäriverkosto liitetään Hollolan viemäriin vuonna Hulevedet Yhdyskuntien kasvu ja tiiviiden pinta-alojen lisääntyminen on osaltaan johtanut hulevesimäärien lisääntymiseen ja viemäreiden ylikuormittumiseen. Ilmastomuutoksen seurauksena lisääntyvät sademäärät, talvikauden sateet sekä rankkasadehuippujen kasvu edelleen korostavat sitä kasvavaa ongelmaa, että nykyisten ratkaisujen avulla ei pystytä kasvavia hulevesimääriä hallitsemaan. EU:n tulvadirektiivi pyrkii varautumaan ja etsimään ratkaisuja näihin tulvaongelmiin. Kunnan vastuulla on voimaan astuneen lain tulvariskien hallinnasta (620/2010) mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle. Jos kunnan alueella sijaitsee hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue, sen on laadittava nimetylle alueelle tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Asikkalan kunta on vastannut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimaan Internet- kyselyyn hulevesiriskien alustavasta arvioinnista marraskuussa Asikkalan kunnassa todettiin kyselyn perusteella, ettei merkittäviä hulevesitulvariskejä ole. Tällöin myöskään ei nähdä tarvetta laatia hulevesien hallintasuunnitelmaa. Hulevesien hallintasuunnitelmat aluekohtaisesti tehdään kaavoituksen yhteydessä. Hulevesiin liittyvää lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Jatkossa hulevesien hallintaan voidaan laatia määräyksiä liittyen mm. hulevesien viivyttämiseen, maahan imeyttämiseen, laatuun, käsittelyyn kiinteistöllä ja kiinteistön liittämiseen kunnan hulevesijärjestelmään. Merkittävä osa hulevesien sisältämistä ympäristölle haitallisista aineista, raskasmetalleista ja ravinteista on sitoutunut huleveden kiintoaineeseen. Hulevesien käsittely, lähinnä kiintoaineen poisto, voi olla aiheellista mm. seuraavan

20 tyyppisillä alueilla; rakennustyömaat, voimakkaasti liikennöidyt alueet, teollisuusalueet, jätehuoltoalueet, kaatopaikat ja maankaatopaikat. 5. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Asikkalassa toimii Kirkonkylän vesiosuuskunta kahdella eri alueella, kirkonkylässä ja Rantalantiellä. Vesiosuuskunnan vuonna 2009 rakennettu vesi- ja viemäriverkosto on liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesiosuuskunnan liittyjämäärä on noin 60 kiinteistöä. Vesiosuuskunnan toimintaalue on hyväksytty Asikkalan kunnan valtuustossa Päätöksestä on valitettu hallintooikeuteen ja valitusprosessi on kesken. Suunnitelmakartalle 101 on merkitty kyseinen toimintaaluerajaus. Vesiosuuskunnan/-yhtymän perustamista suunniteltaessa tulee aina ja ensisijaisesti olla yhteydessä kuntaan sekä myös alueelliseen ELY -keskukseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhteisen vesihuollon kehittämisalueiden verkostoja voidaan toteuttaa vesiosuuskuntamuotoisesti, perustettavan vesiosuuskunnan toimiessa rakentamisvaiheen organisaationa. Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) koskee laitosta, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Laitoksen valvontatutkimusohjelma tulee laatia yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi lääninhallitukselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Terveydensuojelulain (763/1994) 18 mukaan vesilaitoksen on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista sekä veden laatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat riittävää asiantuntemusta ja resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen myöhempi laajentumistarve huomioimalla maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen. 6. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Asikkalassa on noin vesijohtoverkostoon ja viemäriverkostoon liittymätöntä asukasta, eli arviolta asuinkiinteistöä. Lisäksi Asikkalassa on runsaasti kesäasuntoja, noin ja uusia rakennetaan. Etenkin uusien kesäasuntojen varustelutaso saattaa olla korkea ja jätevesien käsittelyvaatimukset koskevat myös vapaa-ajan asuntoja. Haja-asutusalueella vesihuollosta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Vesihuoltolain (119/2001) 6 mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kunnan tulisi järjestää alueelle keskitetty vesihuolto, vaan kunta voi täyttää huolehtimisvelvollisuutensa esimerkiksi auttamalla asukkaita perustamaan vesiosuuskunnan, joka toteuttaa alueelle keskitetyn vesihuollon. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut haja-asutusalueet tulee viemäröidä ja jätevedet johtaa käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kiinteistön kannattaa ensimmäisenä vaihtoehtona liittyä yhteiseen vesi- ja viemäriverkostoon, myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lievealueilta aina sen ollessa mahdollista. Toiminta-alueen ulkopuolelta liittymismaksut ovat kustannusperusteisia.