JANAKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Janakkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Päivämäärä Viite JANAKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA ESIKOPIO

2 JANAKKALAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ESIKOPIO Tarkastus Päivämäärä Laatija Suvi Virta Tarkastaja Marko Loikkanen Hyväksyjä Marko Loikkanen Kuvaus Kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Pohjavedet Pintavedet Ympäristön- ja luonnonsuojelu 4 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Maankäytön kehitysnäkymät Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja hajaasutusalueilla 5 4. VEDENHANKINTA JA VEDENOTTAMOT Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet 8 5. JANAKKALAN VESI Vedenhankinta ja kulutus toiminta-alueilla Verkostot Jätevedenpuhdistamot Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Verkostot Vedenottamot Jätevedenpuhdistamo MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Punkan-Nummenpään vesiosuuskunta Uhkoilan vesiosuuskunta Koljalan-Vuortenkylän vesiosuuskunta Rastilan vesiosuuskunta Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Suunnitelmassa tarkastellut alueet Keskitetyn vesihuollon laajennushankkeet haja-asutusalueilla Kiinteistökohtaiset vesihuoltojärjestelmät KOKO KUNNAN ALUE Vaikutusten arviointi Vesihuoltohankkeet, kustannukset ja aikataulut Vesihuollon toimintavarmuus Alueellinen yhteistyö Vesihuollon organisaatiot ja työnjako Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta TIIVISTELMÄ 23

4 PIIRUSTUKSET 101 Nykytilannekartta 1: Suunnitelmakartta 1: LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Valtion tukimuodot vesihuoltohankkeille Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteet Puhdistamon mitoitusarvot ja puhdistustulos Pohjavesialueet ja -vedenottamot Tarkastelualueet ja -perusteet Kustannusarviolaskennan yksikköhinnat Vesihuollon toteuttaminen keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kiinteistöissä

5 1 1. JOHDANTO Ramboll on Janakkalan kunnan toimeksiannosta päivittänyt kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (Ins.toim. Paavo Ristola Oy, ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon kehittämistarpeita vuoteen 2020 saakka. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen painopisteenä on haja-asutusalueiden vesihuolto; yhteisten vesihuoltoverkostojen kehittämisalueet sekä yhteisen vesihuollon ulkopuoliset kiinteistöt. Suunnitelmassa on tarkasteltu yhteisen vesihuollon kehittämisalueita huomioiden erityisesti väestötiheys, kunnan maankäytön suunnitelmat sekä pohjavesien suojelu. Keskitetyn vesihuollon kehittämisalueilla, joilla ei ole vielä toimivaa vesilaitosta, kunta selvittää jatkotoimenpiteenä liittymishalukkuuden vesihuoltoverkostoihin. Kehittämisalueiden verkostojen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastuut jaetaan pidettävien neuvotteluiden mukaisesti kunnalle ja vesilaitoksille (Janakkalan Vesi ja vesiosuuskunnat). Mahdollisesti perustettaville vesiosuuskunnille määritetään toiminta-alueet verkostojen suunnitteluvaiheessa ja toimiville vesiosuuskunnille vahvistetaan toiminta-alueet vesiosuuskuntien esityksestä. Janakkalassa toimivia vesiosuuskuntia ovat Koljalan - Vuortenkylän, Punkan Nummenpään, Uhkoilan ja Rastilan vesiosuuskunnat. Janakkalan Vesi vastaa asemakaava-alueiden vesihuollosta sekä toiminta-alueen lievealueiden saattamisesta vesihuoltoverkostojen piiriin kustannusperusteisesti. Kehittämissuunnitelman työryhmään kuuluivat: Heikki Tamminen, ympäristöpäällikkö, Janakkalan kunta Hannu Seppälä, teknisen toimen ja maankäytön johtaja, Janakkalan kunta Ismo Holstila, yleiskaavasuunnittelija, Janakkalan kunta Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, Janakkalan Vesi Marko Loikkanen, Ramboll, aluepäällikkö Niko Rissanen, Ramboll, johtava asiantuntija Suvi Virta, Ramboll, suunnittelija Suunnitelmaa laadittaessa kunnan alueella toimivilta vesiosuuskunnilta tiedusteltiin suunnitelmaan lähtötietoja. Vesiosuuskuntien edustajat kutsuttiin kokoukseen, jossa esiteltiin suunnitelmaluonnos. Tilaisuudessa oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmaluonnosta sekä vesihuollon kehittämistarpeita vesiosuuskuntien näkökulmasta. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan kokouksessa esitettyjä näkemyksiä ja kehittämistarpeita. Suunnitelmaluonnos esiteltiin Janakkalan Veden johtokunnalle sekä Janakkalan kunnan tekniselle ja ympäristölautakunnille. Lausunnot pyydettiin Hämeen ELY -keskukselta, Hämeenlinnan kaupungilta, Riihimäen kaupungilta, Hausjärven kunnalta ja Lopen kunnalta. Saadut lausunnot huomioitiin suunnitelmaa viimeisteltäessä.

6 2 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Janakkala sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Janakkalan kunnan pinta-ala on 286 km 2, josta vesistöjä on 37 km 2. Janakkalassa on useampia taajamia; Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja Kirkonkylä/Tarinmaa. Seudullinen taajamarakenne on kasvamassa yhteen Hämeenlinnan ja Turengin välillä ja Tervakosken suunnassa Punkan kylämäinen alue ulottuu Riihimäen taajamarakenteeseen saakka. 2.1 Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Janakkalassa on noin asukasta ja väestön ennustetaan kunnan maankäytön rakennemallissa kasvavan noin 0,7 % vuosittain, tilastokeskuksen vuosittainen kasvuennuste on hieman suurempi noin 1 % luokkaa. Kaaviossa 2.1 on esitetty Janakkalan asukasmäärät vuodesta 1995 vuoteen 2010 ja kunnan väestöennuste vuoteen Väestönkasvua ohjataan maankäytönsuunnittelulla taajamiin. väestö ja -ennuste asukasta Kaavio 2.1 Janakkalan väestö ja -ennuste Kunnassa on monimuotoista yritystoimintaa sekä palveluita. Kaaviossa 2.2 on esitetty Janakkalan työpaikat toimialoittain. Kunnan suurimmat teollisuuslaitokset ovat Valio Oy, Tervakoski Oy, Suomen Nestlé Oy ja Kolmeks Oy. Matkailukohteita ovat Kalpalinnan hiihtokeskus sekä Tervakosken Puuhamaa. Kiipulasäätiö ylläpitää Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskusta. Työpaikat toimialoittain Lähde: Tilastokeskus Statfin 18 % 5 % 1 % 40 % Teollisuus ja rakentaminen Palvelut 36 % Kauppa-, majoitus ja ravitsemistoiminta Alkutuotanto Muut Kaavio 2.2. Janakkalan työpaikat toimialoittain

7 3 2.2 Pohjavedet Kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden ja -vedenottamoiden tietoja on koottu liitteeseen 4. Pohjavesialueet ja -vedenottamot on myös esitetty piirustuksessa 101. Janakkalan I-luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on noin m 3 /d. Hämeen ympäristökeskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on kartoitettu riskipohjavesialueita, joihin kuuluvat Tarinmaan, Hallakorven, Turengin ja Tanttalan I-luokan pohjavesialueet sekä Harviala B II-luokan pohjavesialue. Alueilla pohjavedenlaatu on heikentynyt ja suojelutoimenpiteet ovat tärkeitä. Pohjavedenlaatua heikentävät pääosin kloridi sekä polttonesteiden lisäaineet. Kemialliselta tilaltaan huonossa tilassa olevien Turengin ja Tarinmaan pohjavesialueiden arvioidaan saavuttavan hyvä kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä pohjavedensuojaustoimenpiteiden myötä. Pohjavesien laadun turvaaminen sekä kemiallisen tilan parantaminen ovat tärkeitä vesihuollollisia tavoitteita. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu vuonna Pohjavesien suojeluun liittyen Hämeenlinnan seudulla kokoontuu pohjavesien suojelutyöryhmä. Suojelutoimenpiteitä on käsitelty vuonna Vedenottamoilla on valvontatutkimusohjelmat, joista viimeisin on tullut voimaan vuonna Janakkalassa on käynnissä valmius- ja varautumissuunnitelmien päivitys kunnassa ja Janakkalan Vedellä. Ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan vaikutuksia pohjavesiin. Riskeinä ovat mm.: tulvaherkillä alueilla olevien vedenottamoiden pintavesikontaminaatioriskin kasvaminen tulvien lisääntyessä sekä kesän ja syksyn alimpien pohjavedenkorkeuksien ennustettu painuminen entistä alemmas vaikka talvella pohjaveden muodostuminen lisääntyisi. Pohjaveden pinnankorkeuden alenemisesta voi aiheutua ongelmia veden saantimäärissä kiinteistöjen talousvesikaivoissa sekä vedenottamoiden kaivoissa. (Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). 2.3 Pintavedet Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea, kanavaa tai rannikkovettä tai niiden osaa. Vesistöihin ja niiden tilaan sekä veden laatuun vaikuttavat kuormituksen ohella myös sääolojen ja vesimäärien vaihtelu. Janakkalassa on noin 65 järveä, joista vesialaltaan yli 300 ha ovat Kernaalanjärvi, Haapajärvi ja Valajärvi. Janakkalan järvistä ekologiselta tilaltaan välttäväksi on luokiteltu Kernaalanjärvi, tyydyttäväksi Alasjärvi ja hyväksi Liinalammi, muita järviä ei ole luokiteltu. Luokiteltuja jokia ovat Hiidenjoki, Puujoki, Tervajoki, Alajoki-Jokilanjoki, Koskenjoki-Räikälänjoki, jotka ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Tervajokeen, joka laskee Kernaalanjärven eteläosaan. Kuormituksen vaikutukset ovat näkyneet lähinnä talvisin kohonneina sähkönjohtavuutena sekä kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina. Turengin jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Hiidenjokeen, joka laskee Miemalanselän eteläosaan. Hiidenjokisuussa sijaitsevalla havaintopaikalla jätevesikuormitus on ajoittain näkynyt lievänä hygieenisen laadun heikentymisenä, ja myös ravinnekuormituksen lieviä vaikutuksia on havaittu. Miemalanselällä todetaan säännöllisesti lievää hygieenistä likaantumista. Viime vuosina veden hygieeninen laatu on vaihdellut Miemalanselällä erinomaisesta välttävään. Heikoimmillaankin vesi on soveltunut uimiseen vielä hyvin. Hygieenistä kuormitusta kohdistuu Miemalanselkään Turengin jätevedenpuhdistamon lisäksi hajakuormituksesta. Vesihuollon toimintojen sekä haja-asutuksen jätevesistä muodostuvaa vesistökuormitusta pyritään pienentämään mm. kehittämissuunnitelmassa esitettävin toimenpitein. Pintavesien suojelutoimenpiteitä toteutetaan vuosittain ELY -keskuksen laatiman vesienhoidon toimenpideohjelman

8 4 mukaisesti. Vesiensuojelullisilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan hyvä ekologinen tila kyseisillä alueilla viimeistään vuoteen 2027 mennessä. 2.4 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet on merkitty kartalle 101. Luonnonsuojelualueilla on kielletty luontoa muuttava toiminta, kuten rakentaminen, ojittaminen tai maa-ainesten otto. Pohjavesien pilaantumisriskejä aiheutuu mm. asutuksesta, teollisuus- ja palvelutoiminnoista, maa-ainesten otosta, liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta sekä vapaa-ajantoiminnoista kuten golfkentistä ja moottoriurheiluradoista. Pääosin samat toiminnot saattavat aiheuttaa kuormituksen lisääntymistä myös pintavesissä. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa käsitellään pohjavesialueiden pilaantumisriskejä sekä niiden minimoimiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteutuksen seuranta. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavia toimintoja. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä maalämpökaivoille tulee hakea rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Tiiviiden asutuskeskittymien viemäröinnillä saavutetaan ympäristönsuojelullisia etuja, kun jätevedet johdetaan puhdistettavaksi eivätkä ne kuormita pohja- tai pintavesistöjä alueella. Huonokuntoiset viemäriverkostot sekä jätevesipumppaamot pohjavesialueilla aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskin. Viemäriverkostojen ja laitteistojen saneeraukseen ja kunnossapitoon onkin syytä kiinnittää huomiota.

9 5 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla on vesihuoltopalvelujen ensisijainen tavoite, sisältäen pohjavesialueiden suojelun ja pohjavesien laadun turvaamisen. Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen kaikilla kulutusaluilla riittävällä määrällä varavedenottamoja ja korvaavia vesijohtoyhteyksiä. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Pohjavesialueilla sijaitseva taaja-asutus pyritään saamaan viemäröinnin piiriin. 3.1 Maankäytön kehitysnäkymät Janakkalan maankäytön rakennemalli vuoteen 2030 linjaa maankäytön suunnittelun pitkällä aikavälillä. Painopisteenä on uuden asutuksen ohjaaminen taajamiin ja kylämäisille alueille sekä kehittämiskäytäviin, joilla on kyläkoulu ja joukkoliikenteen järjestäminen on taloudellista. Tavoitteena on myös tärkeiden suojeluarvojen sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaaminen. Taulukkoon 3.1 on koottu taajamien ennustettu asuntotuotanto vuoteen Taajamien asukasmäärät kasvavat vastaavasti. Taulukossa esitettyjen taajamien lisäksi rakentamista ohjataan kylämäisille alueille ja kehittämiskäytäviin. Janakkalassa on noin 1760 kesämökkiä. Taulukko 3.1 Suurimpien taajamien ennustettu asuntojen määrä (Lähde: Maankäytön rakennemalli) väestö asuntoa* suunniteltu asuntomäärä väestö* Turenki Tervakoski Leppäkoski Kirkonkylä *arvioitu 2,2 asukasta/asunto Janakkalassa oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ovat Turenki-Sälilammi sekä Turenki-Someronvuori. Rantayleiskaava on laadittu koko kunnan alueen kattavaksi. Vireillä on Turengin itäosa I yleiskaava. Asemakaavoitetut alueet sekä asemakaavoitukseen tulevat alueet on esitetty suunnitelmakartalla 102, jolle on myös rajattu suunniteltuja kaavoituksen kasvusuuntia Tervakoskella. Tervakosken taajamassa on kaavoituksen laajenemispaineita kunnan väestönkasvun myötä. Turengin taajaman lievealueille kaavoitus etenee länteen Korkeavuoren pellolle ja Rastilaan, itään Moision ja Kyterin suuntaan sekä pohjoisessa Harvialan alueelle. 3.2 Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja haja-asutusalueilla Vesihuoltolain 8 mukaan, kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Janakkalan Vedellä on talousveden ja viemärin toiminta-alueita asemakaavoitetuilla alueilla ja hulevesiverkoston toiminta-alueita tiiviisti rakennetuilla uudemmilla alueilla. Toiminta-alueet tulisi päivittää. Janakkalassa toimivia vesi- ja viemäriosuuskuntia ovat: Punkka-Nummenpää, Uhkoila, Koljala- Vuortenkylä. Pelkkä talousvesiverkosto on Rastilan vesiosuuskunnalla. Vesiosuuskunnat hankkivat veden Janakkalan Vedeltä ja toimittavat jäteveden Janakkalan Veden verkostoihin ja edelleen käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Vesiosuuskunnilla ei ole vahvistettuja toiminta-alueita.

10 6 Keskitetty vesihuolto tulisi ulottaa haja-asutusalueille, joilla on tiheää asutusta. Tässä suunnitelmassa on kohdassa 7.2 tarkasteltu alueita, joille keskitetyn vesihuollon toteuttaminen voidaan nähdä suunnitelmassa esitettyjen kriteerien mukaan tarkasteltuna kannattavana vaihtoehtona. Yhdyskuntien kasvu ja tiiviiden pinta-alojen lisääntyminen on osaltaan johtanut hulevesimäärien lisääntymiseen ja viemäreiden ylikuormittumiseen. Ilmastomuutoksen seurauksena lisääntyvät sademäärät, talvikauden sateet sekä rankkasadehuippujen kasvu edelleen korostavat sitä ongelmaa, että nykyisten ratkaisujen avulla ei pystytä kasvavia hulevesimääriä hallitsemaan. Kunnan vastuulla on lain tulvariskien hallinnasta (620/2010) mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle. Janakkalassa on arvioitu hulevesitulvariskejä vastaamalla SYKE:n kyselyyn, jolloin Janakkalassa ei tunnistettu merkittäviä tulvariskialueita. Kunnassa on tarvetta laatia hulevesistrategia, joka olisi apuna alueiden maankäytön suunnittelussa, jotta hulevesitulvilta vältyttäisiin jatkossakin. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan hulevesiselvitys kaavoitettavalle alueelle. Janakkalassa taajamissa olevat rakennetut hulevesiverkostot ovat Janakkalan Veden hallinnassa ja luonnonuomat ovat kunnan vastuulla.

11 7 4. VEDENHANKINTA JA VEDENOTTAMOT Janakkalan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Janakkalan Vedellä oli vuonna 2010 käytössä 5 vedenottamoa: Hallakorpi, Kalpalinna, Leppäkoski/Rahittu, Kirkonkylä ja Kuumola. Janakkalan Vesi toimittaa talousveden Punkan-Nummenpään, Uhkoilan, Koljalan-Vuortenkylän ja Rastilan vesiosuuskunnille. Yksityisiä vedenottamoita Janakkalassa ovat: Kiipulasäätiö, Hiihtokeskus, Kaipiala, Valio ja Harvialan koulukoti. Pohjavesialueiden ja vedenottamoiden tietoja on koottu sekä taulukkoon 4.1 että liitteeseen 4 ja vedenottamot on esitetty kartalla 101. Taulukko 4.1 Pohjavedenottamot ja -ottomäärät vuonna 2010 Pohjavesialue Arvio muodostuvan pohjav. määrästä Vedenottamo Lupamäärä m 3 /d vedenotto 2010 m 3 /d % lupamäärästä Hallakorpi 400 Hallakorpi % Huuna 1200 Huuna % Kalpalinnanmäki 2000 Kalpalinna % Hiihtokeskus % Linnamäki 1300 Rahittu % Tanttala 7300 Kiipulasäätiö % Tarinmaa 1250 Kirkonkylä % Kaipiala % Turengin sokeritehdas 900 Sokeritehdas I % Sokeritehdas II % Turenki 3100 Kuumola % Valio* % Vuortenkylä 1000 Harvialan koulukoti - 3 * Valion vedenottolupa on väistyvä Janakkalan Veden Kuumolan vedenottolupaan nähden Taulukossa 4.1 on esitetty vedenottamoiden vuoden 2010 vedenottomäärät. Käytössä olevien vedenottamoiden ottoluvat Janakkalassa olivat yhteensä m 3 /d, joista käyttöaste oli vuonna 2010 noin 43 %. Janakkalan Veden käytössä olevien vedenottamoiden pohjavedenottoluvat olivat yhteensä m 3 /d, jolloin käyttöaste lupamääristä oli keskimäärin noin 50 %. Vesilain (287/2011) mukaan vesihuoltolaitoksen vedenottoon tarvitaan aina lupaa, myös alle 250 m 3 /d vedenottomäärillä 1. Vesilain muutos ei koske takautuvasti vanhoja vedenottamoita. Vanhoille vedenottamoille tulee hakea vedenottolupaa, jos vedenottomäärä ylittää 250 m 3 /d tai vettä aletaan ottaa vesihuoltolaitoksen tarpeisiin tai paikkakunnan ulkopuolella käytettäväksi tai vedenottomäärän lisääntymisestä aiheutuu yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Pohjavesien laadun turvaaminen ja parantaminen on tärkeää, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä pohjavesialueiden suojaukselle. Kuvassa 4.2 on esitetty Janakkalan kunnallisilta vedenottamoilta pumpatun vesimäärän jakautuminen. Laskutettavaan kulutukseen kuuluvat asutuksen, teollisuuden ja palvelutoimintojen käyttämä vesi. Laskuttamattomaan kulutukseen kuuluvat mm. verkoston vuotovedet sekä verkostojen huuhteluvedet, kasteluvedet, luistelukenttien jäädytykset sekä palokunnan tarpeet. 1 Ympäristöministeriön raportteja 1/2012, Uudistunut vesilaki 2011, Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset

12 8 vedenkulutus m 3 /a Asumiskäyttö Teollisuus Palvelut Laskuttamaton Kuva 4.2 Kunnallisilta vedenottamoilta pumpatun veden kulutusjakauma Janakkalan Veden vedenottamoilta toimitetaan vettä myös palveluiden ja teollisuuden käyttöön. Suurimmat vedenkuluttajat olivat vuonna 2010 Valio ja Suomen Nestlé Oy. Janakkalan vesijohtoverkostosta on ylikunnallisia vesijohtoyhteyksiä Hämeenlinnaan sekä Punkan-Nummenpään vesiosuuskunnan verkostoista Lopelle ja Riihimäelle. Hämeenlinnan ja Janakkalan välillä voidaan sopimuksen mukaan johtaa vettä 1250 m 3 /d tarvittavaan suuntaan. Lopelle ja Riihimäelle ei ole sopimusta mahdollisista johdettavista vesimääristä. Vedenhankinnan toimintavarmuutta käsitellään luvussa Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Janakkalassa keskitettyyn vesihuoltoon on liittynyt yhteensä noin asukasta. Liitteessä 2 on esitetty ennusteet vedenkulutuksen ja jätevesimäärien kehittymisestä. Ennusteissa on huomioitu Janakkalan Veden liittyjät, vesiosuuskunnat, tilastokeskuksen ennusteiden mukainen väestökasvu sekä kehittämissuunnitelmassa esitettyjen vesihuollon kehittämisalueiden verkostojen rakentumisen myötä tulevat liittyjät. Asemakaavoitettavien alueiden vesihuollon rakentumisen myötä tuleva liittyjämäärien kasvu on arvioitu sisältyvän väestöennusteisiin. Asutuksen ominaiskulutuksena on käytetty 140 l/as*d. Ennusteiden mukaan vedenkulutus tulee kasvamaan vuoteen 2020 noin tasolle 4700 m 3 /d. Laskennallinen vedenkulutuksen vuorokausihuippu olisi tällöin noin 7200 m 3 /d. Jätevesien määrä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan tasolle 3900 m 3 /d. Vesimäärien kehittymiseen vaikuttaa myös verkoston vuotovesien määrä, jonka on arvioitu pienenevän saneeraustoimenpiteiden vaikutuksesta.

13 9 5. JANAKKALAN VESI Janakkalan Vesi vastaa lähinnä asemakaava-alueiden vesihuollosta. Vesihuoltolaitoksen vahvistetut talousveden ja viemärin toiminta-alueet on esitetty piirustuksessa 101. Vesihuoltolain 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Nykyisillä toiminta-alueilla tulisi liittämättä olevat kiinteistöt liittää vesi- ja viemäriverkostoihin. Vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoon on liittynyt (v.2010) vesijohtoon noin 2955 kiinteistöä ja viemäriin noin 2843 kiinteistöä. 5.1 Vedenhankinta ja kulutus toiminta-alueilla Turengin toiminta-alueella vesijohtoon on noin 1650 ja viemäriin noin 1635 liittynyttä kiinteistöä. Laskutettu vedenkulutus oli vuonna 2010 noin m 3 /a eli noin m 3 /d. Toimintaalueelle pumpataan vettä pääosin Kuumolan ja Kalpalinnan vedenottamoilta. Turengin toimintaalueelta on vesijohtoyhteys Leppäkoskelle, Kirkonkylään ja Hämeenlinnaan. Kirkonkylän toiminta-alueella vesijohtoon on noin 96 ja viemäriin noin 83 liittynyttä kiinteistöä ja vuoden 2010 laskutettu vedenkulutus oli noin m 3 /a, eli noin 26 m 3 /d. Toiminta-alueelle pumpataan vettä Kirkonkylän vedenottamolta. Kirkonkylän toiminta-alueelta on yhdysvesijohdot Turenkiin. Tervakosken toiminta-alueella vesijohtoon on noin 1055 ja viemäriin noin 1016 liittynyttä kiinteistöä. Vuonna 2010 laskutettu vedenkulutus oli noin m 3 /a eli noin 835 m 3 /d. Toiminta-alueelle pumpataan vettä Hallakorven ja Rahitun vedenottamoilta. Tervakosken toimintaalueelta on vesijohtoyhteys Leppäkoskelle. Leppäkosken toiminta-alueella vesijohtoon on noin 153 ja viemäriin noin 110 liittynyttä kiinteistöä. Vuonna 2010 laskutettu vedenkulutus oli noin m 3 /a eli noin 52 m 3 /d. Toimintaalueelle pumpataan vettä pääosin Rahitun vedenottamolta. Leppäkoskelta on vesijohtoyhteys Turenkiin ja Tervakoskelle. 5.2 Verkostot Vesijohtoverkoston pituus on noin 177 km. Vesijohtoverkostoon pumpattiin vuonna 2010 vedenottamoilta vettä noin m 3 /d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus oli noin 19 % eli noin 630 m 3 /d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus on ollut viimeisen viiden vuoden aikana % välillä. Yleisesti vesijohtoverkostoissa laskuttamattoman veden osuus on luokkaa %, joten vesijohtoverkoston tila on hyvä. Laskuttamattomaan veteen kuuluvat sammutusvedet, katujen ja puistojen kasteluvedet sekä verkoston vuotovedet. Viemäriverkoston pituus on lähes 163 km ja viemäriverkostossa on noin 30 jätevedenpumppaamoa. Jätevedenpumppaamot ovat kaukovalvonnan piirissä. Viemärin vuotovesien ja hulevesien arvioitu osuus on noin 26 % vuonna Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesien määrä on kohtuullisella tasolla. Verkostojen kunnossa on kuitenkin alueellisia eroja. Leppäkosken ja Tervakosken taajamien vuoto- ja hulevesien määrät ovat olleet suurimmillaan Leppäkoskella 80 % ja Tervakoskella 70 %. Viemäriverkostossa ei ole sekaviemäröityjä alueita. Hulevesiverkoston pituus on noin 99 km. Hulevesiverkostoa on rakennettu pääsääntöisesti uudemmille asemakaavoitetuille alueille. Vesihuoltoverkostojen saneerauksen määrärahat ovat luokkaa vuodessa. Verkostoja saneerataan katujen saneerausten yhteydessä noin /vuosi ja kaivamatta saneerataan noin /vuosi. Tervakosken taajamassa saneerataan esim. vanhoja betoniviemäreitä. 5.3 Jätevedenpuhdistamot Janakkalan Veden jätevedenpuhdistus on keskitetty Turengin jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi Janakkalan Veden toiminta-alueiden Turengin, Tervakosken, Leppäkosken ja Kirkonkylän sekä Punkan - Nummenpään, Uhkoilan ja Koljalan - Vuortenkylän vesiosuuskuntien yhdyskuntajätevedet sekä Valio Oy:n UHT -tehtaan ja Nestlé Oy:n jäätelötehtaan jätevedet.

14 10 Turengin puhdistamo saneerattiin kolmilinjaiseksi vuosina Saneerauksen tavoitteina olivat kapasiteetin lisääminen sekä tiukentuneisiin lupaehtoihin vastaaminen. Saneerauksen myötä Tervakosken ja Leppäkosken taajamien kunnalliset jätevedenpuhdistamot suljettiin ja jätevedet johdetaan siirtolinjoilla Turenkiin. Liitteessä 3 on esitetty Turengin puhdistamon mitoitustiedot sekä vuoden 2010 kuormituslukuja. Turengin jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksessa 2-pistesyöttönä. Prosessissa käytetään fosforin saostukseen ferrisulfaattia, jäteveden alkalointiin kalkkia ja selkeytykseen sekä kuivattavaan lietteeseen lisätään polymeeriä. Turengin jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Hiidenjokeen, joka laskee Miemalanselän eteläosaan. Liitteessä 3 on esitetty puhdistamolle ympäristöluvassa (33/2005/1) määrätyt lupa-arvot sekä vuoden 2010 puhdistustulokset. Sakokaivolietteitä vastaanotetaan Turengin puhdistamolla välpän läpi varastoaltaaseen ja edelleen tulokanavaan tai suoraan lietteen sakeutukseen. Lietteet käsitellään sakeuttamalla ja kuivaamalla suotonauhapuristimella sekä rumpukuivaimella. Kuivatut lietteet kuljetetaan Vambio Oy:lle käsiteltäviksi, sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun. Tervakoski Oy:llä on jätevedenpuhdistamo Tervakosken taajamassa. Tervakoski Oy:n puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Tervajokeen, joka laskee Kernaalanjärven eteläosaan. 5.4 Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Toiminta-alueita määritettäessä tulee huomioida asemakaavoitettujen alueiden lisäksi myös alueet, joilla on tiheää asutusta tai jotka sijaitsevat toiminta-alueiden lievealueilla myös ympäristönja terveydensuojelulliset syyt vaikuttavat yhteisen vesihuollon tarvealueisiin (VHL 6 ). Maankäytön suunnittelu ohjaa tiiviin asutuksen muodostumista kunnan alueella. Janakkalan Veden toiminta-alueita laajennetaan pääosin asemakaavoitetuille alueille. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ehdotetaan laajennettavan suunnitelmakartalle 102 merkityille toiminta-alueen laajennusalueille. Tarkemmat toiminta-alueen rajaukset laaditaan toiminta-aluepäätöksessä. Suunnitelmakartalle 102 on merkitty kehittämissuunnitelman tarkastelujaksolla asemakaavoitettavaksi suunnitellut alueet, joille keskitetty vesihuolto toteutetaan alueen rakentuessa. Asemakaavoitettavien alueiden vesihuollon investointikustannuksiin vaikuttavat alueiden kaavoitusratkaisut ja aikatauluun rakentamisen eteneminen sekä tonttien tarve. Keskitetyn vesihuollon kehittämisalueista Vuorela ja Kurjentie sijaitsevat Turengin toimintaalueen lievealueilla. Hallakorven kehittämisalue sijaitsee Hallakorven vedenottamon ja pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä ja kunnan kaavoitusta on suunniteltu alueen länsipuolelle. Janakkalan Veden verkostojen laajentaminen näille alueille olisi perusteltua. Liittymismaksut voivat määräytyä kustannusperusteisesti toiminta-alueen ulkopuolelta. Toiminta-alueiden ulkopuolelta Janakkalan Veden verkostoihin on liittynyt nykytilanteessa muutamia kiinteistöjä lähinnä runkolinjojen varrelta. Toiminta-alueen lievealueiden kiinteistöjen liittymismahdollisuuksia vesihuoltoverkostoon kustannusperusteisesti olisi hyvä kehittää. Katto- ja hulevedet olisi hyvä käsitellä kiinteistöllä aina sen ollessa mahdollista. Uusien asuinalueiden suunnittelussa huomioidaan hulevesien määrän ja laadun hallinta sekä johtaminen. Hulevesiverkostojen rakentaminen ohjataan alueille, joilla hulevesien käsittely on muutoin hankalaa. Kunnassa on tarpeen laatia hulevesistrategia, jotta tulevaisuudessakin vältyttäisiin hulevesitulvilta. Vesihuoltolain 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta, esim. huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi tulee voida poistaa muutoin asianmukaisesti. Hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

15 Verkostot Janakkalan Veden vesihuoltoverkostot ovat kohtuullisessa kunnossa ja verkostojen saneeraukseen investoidaan vuosittain noin Verkostojen saneeraukseen tulee jatkossakin varata resursseja riittävästi. Saneeraustarvetta on erityisesti Leppäkosken ja Tervakosken viemäriverkostoissa. Tervakosken toiminta-alueella on tehty viemäriverkoston alueellinen vuotovesiselvitys (Ramboll, työnumero , ), jossa on jaettu tutkittu verkosto kolmeen vuotavuusluokkaan. Tervakosken viemäröintialueen verkostosta 11 % kuului suurimpaan vuotavuusluokkaan, jolle suositellaan kohdistettavaksi verkoston TV-kuvauksia sekä saneeraustoimenpiteitä. Vesihuoltolaitoksen verkostot on tallennettu numeeriseen muotoon ja karttoja päivitetään ajantasaisesti Vedenottamot Matinvuoreen on rakenteilla uusi vedenottamo, joka lisää vedenhankinnan toimintavarmuutta Janakkalan Veden toiminta-alueilla. Vedenottolupa on 1500 m 3 /d. Kuumolan vedenottamolle on tehty saneerauksen yleissuunnitelma. Vedenottamolla on tarkoitus muuttaa alkalointitapa kalkkikivialkaloinniksi. Hetkellinen vedenottokapasiteetti on tarkoitus nostaa tasolle m 3 /d. Tuoton kasvattaminen vaatii myös vesijohtoverkostoon saneerauksia. Arvioitu saneerauskustannus on noin 1,72 M Jätevedenpuhdistamo Turengin jätevedenpuhdistamo on saneerattu vuosina asukasvastineluku (AVL) Taulukossa 5.1 on koottuna Janakkalan puhdistamoille vuonna 2010 tulleet virtaamat, jotka kaikki nykyään johdetaan Turenkiin käsiteltäviksi. Taulukossa on esitetty Turengin jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot keskiarvoina sekä maksimiarvoina. Kuormitusaste on laskettu verraten yhteenlaskettuja tulovirtaamia keskimääräisiin mitoitusarvoihin. Puhdistamolle johdettavat jätevesimäärät kasvavat verkostojen laajentuessa. Liitteessä 2 on esitetty jätevesimääräennusteet suunnitelman tarkastelujaksolla. Viemäriverkoston vuotovesimäärät ovat nykyisellään noin tasolla 26 %, joka on kohtuullinen. Verkostosaneerauksilla voidaan edelleen vähentää puhdistamolle tulevaa virtaamaa. Taulukko 5.1 puhdistamoiden tulovirtaamat vuonna 2010 Virtaama BOD 7-ATU Fosfori Typpi m 3 /d kg/d kg/d kg/d Turenki Tervakoski Leppäkoski yhteensä (keskiarvot) mitoitus (keskiarvot) mitoitus (maksimiarvot) kuormitusaste (keskiarvot) 42 % 64 % 99 % 85 %

16 12 6. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Omistuspohjasta tai yhtiömuodosta riippumatta kaikki vesihuoltolaitokset kuuluvat vesihuoltolain soveltamisalaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) koskee laitosta, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Laitoksen valvontatutkimusohjelma tulee laatia yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi lääninhallitukselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Terveydensuojelulain (763/1994) 18 mukaan vesilaitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista, vedenlaatuun vaikuttavista toiminnan muutoksista on tehtävä ilmoitus ennen toimenpiteitä. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat riittävää asiantuntemusta ja resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen tuleva laajentumistarve huomioiden kunnan maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen. Vesihuoltolain (119/2001) 8 mukaan, kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen, ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta, vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Janakkalassa toimivilla vesiosuuskunnilla ei ole vahvistettuja toiminta-alueita. Alueet, joilla vesiosuuskunnilla on rakennettuja verkostoja, on merkitty kartalle piirustukseen 101. Vesiosuuskuntien tulee esittää kunnalle ehdotus toiminta-alueesta vuoteen 2015 mennessä. Kunta tekee toiminta-aluepäätökset vesihuoltolain mukaisesti. Uusia vesiosuuskuntia perustettaessa toimintaaluemääritys tehdään verkostojen suunnitteluvaiheessa. Toiminta-alueen hyväksymispäätöksessä yksilöidään vesi- ja viemäriverkostojen piiriin saatettavat alueet sekä esitetään tavoitteelliset aikataulut kiinteistöjen liittämiselle verkostoon. Aikatauluja määritettäessä pyritään huomioimaan alueen kiinteistökohtaisten vesihuoltojärjestelmien nykytila. Vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella kiinteistöillä on oikeus ja velvollisuus liittyä yhteiseen vesihuoltoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta Vesihuoltolain 11 mukaan, jos liittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomat tai vesihuoltolaitoksen palvelujen tarve on vähäinen. Vapautus ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella. Kiinteistöllä tulee myös olla käytössä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tulee täyttää myös asetuksen (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaiset vaatimukset. Janakkalan vesiosuuskunnat ostavat talousveden Janakkalan Vedeltä ja johtavat jätevedet käsiteltäväksi Turengin jätevedenpuhdistamolle. Käyttömaksut asiakkailta laskuttaa Janakkalan Vesi.

17 Punkan-Nummenpään vesiosuuskunta Vesiosuuskunta toimii Janakkalan, Riihimäen ja Lopen kuntien alueilla; Paiston, Nummenpään, Punkan ja Kormun kylissä. Punkan - Nummenpään vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2003 turvaamaan alueen talousveden hankintaa sekä vastaamaan haja-asutusalueiden tiukentuneisiin jätevesien käsittelyvaatimuksiin. Vesiosuuskunta on liittynyt kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon siten, että jätevedet johdetaan osin Janakkalan Tervakosken verkostoon ja osin Kormun pumppaamon kautta Riihimäen verkostoon. Talousvesi otetaan Janakkalasta, mutta vesijohto on liitetty myös Kormun vesijohtolinjaan, jolloin linjaa voidaan tarvittaessa käyttää yhdysvesijohtona ja vettä johtaa molempiin suuntiin. Yhdysvesijohto parantaa niin vesiosuuskunnan kuin Janakkalan vedenhankinnan toimintavarmuutta. Jätevesiverkostoon on liittynyt 124 ja vesijohtoon 101 kiinteistöä. Vesijohtoverkoston pituus on noin 38 km ja viemärin 37 km. Vedenkulutus on noin m 3 /a ja jätevesiä johdetaan puhdistettavaksi noin m 3 /a. Verkostoon olisi mahdollista liittää noin kiinteistöä alueelta. Osuuskunta voi laajentaa verkostojaan kysyntää vastaavasti kustannusperusteisesti. Punkan-Nummenpään vesiosuuskunta on varautunut putkirikkoihin ja pumppaamohäiriöihin ulkoistamalla huolto- ja hälytystoiminnan. Linjapumppaamoilla on automaattinen valvonta. Osuuskunnalla on varastossa varapumppuja sekä sähkökeskuksia. Verkostojen ja laitteiden saneeraustarpeeseen varaudutaan keräämällä rahastoa perusmaksuilla. Talousvesiverkostossa on desinfiointimahdollisuus. 6.2 Uhkoilan vesiosuuskunta Osuuskunta toimii Uhkoilan ja Melkkolan kylissä ja rajoittuu vesistöihin, maantiehen (Mt 130) sekä Tervakosken taajamaan. Uhkoilan vesiosuuskunta on perustettu vuonna Vesiosuuskunta perustettiin kiinteistöjen talousvesikaivojen veden riittämättömyyden vuoksi. Vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 50 ja viemäriin noin 65 kiinteistöä. Verkostoa on rakennettu noin 12 km ja rakennettujen verkostojen ulottuvilla on yhteensä noin 80 kiinteistöä. Verkostoihin voitaisiin liittää alueelta kiinteistöjä kustannusperusteisesti. Vedenkulutus alueella on noin m 3 /a ja jätevesimäärä noin m 3 /a. Uhkoilan vesiosuuskunta on ulkoistanut verkostojen huollon ja kunnossapidon. Osuuskunnalla ei ole varavesilähdettä. 6.3 Koljalan-Vuortenkylän vesiosuuskunta Koljalan - Vuortenkylän vesiosuuskunta sijaitsee Turengin taajaman pohjoispuolella. Vesiosuuskunnan verkostot on rakennettu pääosin vuonna Koljalan alueen verkostot sijaitsevat Kauriinmaan asemakaava-alueen pohjoispuolella, jossa on liitos Janakkalan Veden verkostoon toiminta-alueelle. Vuortenkylän alueen verkostot on liitetty Harvialan koululla Janakkalan Veden runkolinjaan. Koljalan ja Vuortenkylän verkostot eivät ole yhteydessä toisiinsa. Verkostot sijaitsevat pääosin Vuortenkylän I-luokan pohjavesialueella. Vesi- ja viemäriverkostoon on liittynyt 31 kiinteistöä. Rakennettuihin verkostoihin olisi mahdollista liittää noin 40 kiinteistöä. Mahdolliset uudet liittymät tullaan toteuttamaan kustannusperusteisesti, jolloin liittymismaksu tulee vastaamaan todellisia investointikustannuksia. Osuuskunnan vesi- ja viemäriverkoston pituus on noin m. Vedenkulutus alueella on noin 2000 m 3 /a ja jätevesimäärä 2700 m 3 /a. Rakennettujen verkostojen lievealueella on tiheähköä asutusta osin pohjavesialueella, joka olisi hyvä liittää yhteiseen vesihuoltoon. Koljalan - Vuortenkylän alue oli vuoden 2004 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetty yhteisen vesihuollon kehittämisalue. Verkostot eivät ole toteutuneet suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa vaan alueen asukkaiden resurssien ja liittymishalukkuuden mukaisesti.

18 14 Alueen asutus kehittyy edelleen ja kunnan kaavoitus laajenee osuuskunnan palvelualueen lähistöllä Kauriinmaalta pohjoiseen Koljalan alueen verkostojen länsipuolella sekä Harvialan alueella. Vesihuoltoverkostoja tulisi laajentaa Ojalantielle pohjavesien suojelun ja asutustiheyden vuoksi. Ojalantien kehittämisalue on esitetty suunnitelmakartalla 102 sekä kohdassa 7.2. Verkostojen laajentamisessa kunnan ja osuuskunnan rooleista neuvotellaan jatkotoimenpiteinä mm. kunnan suunnitteluvastuusta sekä mahdollisesti rakennuttamisesta kustannusperusteisesti. Saartenkorven alueella on myös verkostoon liittymättömiä asuinkiinteistöjä, joiden liittymishalukkuutta vesihuoltoverkostoon, erityisesti kaavoituksen laajentumisen myötä, olisi hyvä selvittää. Vesiosuuskunnalla ei ole näkemyksensä mukaan resursseja laajentaa verkostoja. Verkoston häiriötilanteisiin on varauduttu nimeämällä kaksi yhteyshenkilöä, joille voi ilmoittaa vikatilanteista. Yhteyshenkilöt selvittävät vian ja kutsuvat tarvittaessa ammattiapua korjaamaan vian. Pumppaamoissa on vikailmoitusmerkkivalot. Verkostot ovat suhteellisen uusia, joten välitöntä saneeraustarvetta ei arvioida olevan. 6.4 Rastilan vesiosuuskunta Rastilan vesiosuuskunta on perustettu vuonna 2003 alueen talousveden riittämättömyyden vuoksi. Vesijohtoon on liittynyt 19 kiinteistöä. Vesiosuuskunnalla on talousvesiverkostoa noin metriä. Rastilan vesiosuuskunta ei peri perusmaksuja vaan huolto- ja kunnossapitokustannuksista aiheutuvat kustannukset peritään osakkailta tarvittaessa. Vedenkulutusta tulee seurata, jotta mahdolliset vuodot havaitaan mahdollisimman pian. Rastilan vesiosuuskunnan alueella on rakennettu vain vesijohto. Kunnan kaavoituksen laajeneminen Rastilan alueelle vaikuttaa viemärin tarvittavaan kapasiteettiin, minkä vuoksi viemärin rakentaminen vasta kaavoitettujen alueiden rakentuessa nähtiin parhaana vaihtoehtona osuuskunnan vesijohtoa toteutettaessa. Rastilan alue on tiiviisti rakennettua, kiinteistöjä sijaitsee myös Kalpalinnanmäen I-luokan pohjavesialueella ja kunnalla on alueella kaavoitussuunnitelmia. Kaavoituksen edetessä vesihuoltoverkostoille muodostuu laajentamispaineita ja viemäri tulee toteuttaa alueelle. Kunnan ja osuuskunnan rooleista neuvotellaan jatkotoimenpiteinä mm. kunnan suunnitteluvastuusta sekä mahdollisesti rakennuttamisesta kustannusperusteisesti. Vesiosuuskunnalla ei ole näkemyksensä mukaan resursseja laajentaa verkostoja. 6.5 Vesiosuuskuntien kehittämistarpeet Vesiosuuskuntien tulisi esittää vuoteen 2015 mennessä kunnalle ehdotukset toiminta-alueista. Kunta tekee vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-aluepäätökset vesihuoltolain mukaisesti. Toiminta-alueille voidaan määrittää ohjeelliset aikataulut kiinteistöjen yhdistämiselle verkostoihin. Aikatauluja määritettäessä pyritään huomioimaan myös kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmien nykytila. Janakkalassa väestönkasvu aiheuttaa vesiosuuskuntien verkostoille laajenemispaineita erityisesti Rastilan ja Koljalan - Vuortenkylän alueilla. Vesiosuuskuntien resurssit laajentaa verkostoja koetaan riittämättömiksi. Kunta ja vesiosuuskunnat neuvottelevat verkostojen laajentamisperiaatteista ja jatkotoimenpiteistä. Vesiosuuskuntien edustajat näkivät ongelmallisena verkostojen laajentamisen sekä toimintaalueen määrittämisen ja sen myötä tulevat uudet liittyjät, koska resurssit ovat riittämättömiä. Käytännössä osuuskunnan toimintaa hoidetaan usein vapaa-ajalla eikä osuuskunnasta aina löydy asiantuntemusta vesihuollosta ja rakennuttamisesta. Janakkalan Veden verkostojen laajeneminen haja-asutusalueen tiheämmän asutuksen alueille vaatisi myös lisäresursseja. Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen vesihuollon kehittämisalueiden osalta kunta selvittää keskitettyyn vesihuoltoon liittymishalukkuuden, jonka mukaan päätetään jatkotoimenpiteistä. Kehittämisalueita on käsitelty suunnitelmassa kohdassa 7.2. Vesiosuuskuntien tulisi laatia valvontatutkimusohjelmat yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Tavoitteena on toimittaa kuluttajien käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön

19 15 asetuksen 461/2000 mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Talousveden laatua voi heikentää esim. pitkät viipymät verkostossa. Perusmaksuilla on tarkoitus kattaa käyttö- ja huoltokustannukset. Osuuskunnat varautuvat verkostojen ja laitteiden kunnossapitoon ja tulevaan saneeraukseen pääosin keräämillään perusmaksuilla. Vesiosuuskunnissa tehdään huolto- ja kunnossapito toimenpiteitä myös talkootyönä, jolloin voidaan säästää kustannuksissa, mutta vaaditaan enemmän resursseja osuuskunnan aktiiveilta. Osuuskuntien verkostot ovat verraten uusia, joten välitöntä saneeraustarvetta ei verkostoissa pitäisi olla. Vedenkulutusta ja jäteveden määrää tulisi seurata, jotta verkostojen kuntoa voidaan arvioida. Verkostojen kunnossapito on tärkeää niin talousveden laadun turvaamisen kuin viemäröinnin jätevesivuotojen minimoimisen vuoksi. Toiminnallisia ongelmia saattaa aiheutua esim. viemäritukoksista tai putkirikoista. Pääosin vesiosuuskunnat huolehtivat vikaseurannasta talkoovoimin, Punkan - Nummenpään ja Uhkoilan osuuskunnat ovat ulkoistaneet seurannan. Vesiosuuskuntien verkostot tulee merkitä kartalle, mielellään numeeriseen muotoon. Maastoon voidaan merkitä tärkeimmät kohteet, kuten sulkuventtiilit. Verkostokartalle voitaisiin merkitä myös ilmenneet toiminnalliset ongelmat sekä tehdyt huolto- ja saneeraustoimenpiteet. Näillä toimenpiteillä verkostojen saneeraus- ja huoltotoimenpiteiden kohdistaminen helpottuisi. Vesiosuuskuntien edustajien kanssa pidetyssä kokouksessa keskusteltiin myös vesiosuuskuntien tulevaisuuden näkymistä. Kehitettävinä ja kunnan kanssa neuvoteltavina asioina nähtiin mm. vesiosuuskuntien operoinnin keskittäminen tai vesiosuuskunnan toimiminen vain rakentamisvaiheen organisaationa sekä jo rakennettujen osuuskuntien verkostojen lunastaminen kunnalliselle vesihuoltolaitokselle, etenkin kaavoituksen kehittyessä. Janakkalan kunnassa on meneillään hajaasutuksen kestävä vesihuoltohanke, josta toivotaan saatavan työkaluja ja tasapuolisia kriteereitä vesihuollon kehittämiseen.

20 16 7. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Haja-asutusalueella vesihuollosta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Vesihuoltolain (119/2001) 6 mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kunnan tulisi järjestää alueelle keskitetty vesihuolto, vaan kunta voi täyttää huolehtimisvelvollisuutensa esimerkiksi auttamalla asukkaita perustamaan vesiosuuskunnan, joka toteuttaa alueelle keskitetyn vesihuollon. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut hajaasutusalueet tulee viemäröidä ja jätevedet johtaa käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kiinteistön kannattaa ensimmäisenä vaihtoehtona liittyä yhteiseen vesi- ja viemäriverkostoon, myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lievealueilta aina sen ollessa mahdollista. Toimintaalueen ulkopuolelta liittymismaksut ovat kustannusperusteisia. Alueilla, joille yhteistä vesihuoltoa ei ole teknis-taloudellisesti kannattavaa toteuttaa, tulee vesihuolto toteuttaa kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä menetelmillä. Kiinteistökohtaisia vesihuoltojärjestelmiä tulee käyttää ja huoltaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Liitteessä 7 on tarkempaa tietoa vesihuollon toteuttamisesta keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kiinteistöissä. Talousveden laatu kannattaa tutkituttaa esim. kolmen vuoden välein ja porakaivoista tulee tutkia myös veden radonpitoisuus. Talousveden laadun tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) vaatimukset. Uusittu Valtioneuvoston asetus (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan ja korvaa vanhan vuonna 2004 voimaan tulleen asetuksen (542/2003). Asetuksen vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. Asetetut vaatimukset edellyttävät niin vakituisilta kuin lomakiinteistöiltä tehokasta jätevesien käsittelyä. Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat kiinteistön haltijat sekä kiinteistöt, jotka sijaitsevat viemäriverkoston piiriin lähivuosina ulotettavaksi tarkoitetulla alueella, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011). 7.1 Suunnitelmassa tarkastellut alueet Keskitetyn vesihuollon teknis-taloudellista toteutettavuutta tarkasteltiin haja-asutusalueiden tiheämmän asutuksen alueilla. Tarkasteltavien alueiden valintaan vaikuttivat asutustiheyden lisäksi maankäytön suunnittelu ja maankäytön rakennemallin mukaiset kehittämiskäytävät. Valinnassa huomioitiin myös tiedossa olevat talousveden laatu- ja riittävyysongelmat sekä ympäristönsuojelulliset seikat kuten pohja- ja pintavesien suojelu. Tarkastelluille alueille arvioitiin vesihuoltoverkoston investointikustannukset kehittämissuunnitelman mittakaavassa. Yhteisen vesihuollon investointikustannukset kasvavat mikäli alue sijaitsee etäällä nykyisistä vesihuoltoverkostoista tai asutuksen ollessa liian harvaa. Tässä suunnitelmassa esitetyt kustannusarviot on laadittu vuoden 2011 kustannustasolla. Yleisesti kokonaistaloudellisesti vesihuoltoverkoston rakentaminen on kannattavaa kun linjakilometrillä on noin 5 10 liittyvää kiinteistöä, mutta myös paikalliset olosuhteet tulee huomioida rakentamispäätöstä tehtäessä. Vesihuoltoverkostoja suunniteltaessa tulee selvittää kohdekohtaiset edellytykset asentaa laajakaistakaapeli tai -suojaputki vesihuollon rakentamisen yhteydessä.