Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuu- desta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuu- desta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla"

Transkriptio

1 2/2007 Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuudesta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla 40v-juhlavuosi s. 24 Työvoima-teema Esittelyssä metallibändit s. 28 Kyläliite: Tutustu 24 suupohjalaiseen kylään! sivut 11-22

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Timo Vesiluoma Kansainvälistyvä seutumme. SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Timo Vesiluoma p s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Loviisa Kautiainen Terhi Välisalo Anne Lepistö Jari Iso-Koivisto Ulkoasu: Divico Oy Viime kuukausina kansainvälisyys on näkynyt julkisuudessa tavanomaista korostetummin. Seutumme, niin kuin koko Suomi, on tullut uuteen tilanteeseen. Kansainvälisyys ei enää liity vain yritysten ulkomaan kauppaan, vaan kyse on entistä enemmän muualta saatavasta työvoimasta. Toimialoilla, joilla rekrytointiongelmat ovat oikeasti totta, on pakko etsiä ratkaisuja kansainvälisestä työvoimasta. Myös viestit suupohjalaisilta yrityksiltä, etenkin metalliteollisuudesta ovat selkeitä: uusia osaajia tarvitaan. Työvoimapulan syy ei ole yksin vallitsevan suhdanteen, asiaan vaikuttaa myös vahvasti kiihtyvä eläköityminen. Jo nyt työmarkkinoiltamme poistuu enemmän tekijöitä kuin uusia tulee tilalle. Osaajia kaivataan lisää myös hoiva-alalle. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tärkein sanoma on, että Suomen olisi varauduttava työvoimapulaan tulevina vuosina. Maamme vetovoimasta tulee huolehtia, jotta työntekijöitä saataisiin eri puolilta maailmaa Suomeen tekemään ne työt, joihin suomalaisia ei enää tulevina vuosina riitä. Lähes koko ikääntyvä Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia kilpailukyvynsä säilyttämiseksi. Maahanmuuton lisäksi tulee tietysti muistaa, että mm. ammattikoulutuksen kehittämisen kautta voidaan myös kotimaisia työvoimaresursseja ohjata uudelleen. Useat seudut lähialueillamme ovat jo Suupohjaa edellä ulkomaisen työvoiman käytössä ja kotouttamisessa. Esimerkiksi Närpiössä asukkaat edustavat noin 35 eri kansallisuutta. Pohjois-Hämessä Virrat, Ruovesi, Mänttä ovat olleet aktivisia; kunnissa on merkittävä määrä venäläisiä ja kiinalaisia työntekijöitä. Honkajoen väestöstä on noin 5 % virolaisia. Kauhajoella ulkomaalaisten osuus on 0,6 % väestöstä eli vajaa 100 henkeä. Suupohjan muissa kunnissa sama luku on keskimäärin 0,2 0,3 %. Myös seutumme kunnissa on aktivoiduttu. Toimenpiteitä on käynnistetty ulkomaisten osaajien hankkimiseksi mm. Vietnamista ja Ukrainasta. Tällä viikolla järjestettiin Suupohjan maahanmuuttostrategian ensimmäinen laaja työpaja. Koolla oli noin 40 toimijaa pohtimassa, miten muualta tulevien osaajien kotouttaminen tulisi seudullamme hoitaa. Kotouttaminen vaatii useiden tahojen pitkäjänteistä yhteistyötä, tukiverkkoja, avointa tiedotusta ja avoimia asenteita. Maahanmuuttajan ja hänen perheensä olisi päästävä mukaan ympäröivään yhteiskuntaan. Avoin, luova ja moninaisuutta korostava yhteisö sekä virikkeinen ympäristö on vetovoimainen. Jos USA:ssa olisi viime vuosisadalla oltu kielteisiä maahanmuutolle, maailman dynaamisin talous olisi jäänyt syntymättä. Kysymys kuuluukin, olemmeko nyt valmiita uudistamaan yhteiskuntaamme, ottamaan vastaan työntekijöitä muualta ja hyväksymään heidät uuspohjalaisiksi? Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008 kaikille! Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Pieni voi merkitä isoa. Seuraava numero: ilmestyy keväällä 2008 Aromi voi tuoda veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Se voi herättää nostalgiaa ja palauttaa muistoja mieleen. Tuija Pitkäkoski kirjoittaa tässä lehdessä (s. 10) ruokaelämyksistä ja siitä miten hyvin pienetkin seikat vaikuttavat kokemuksiimme. Häiritsevä valo tai pölyinen yksityiskohta voivat viedä pohjan ruokanautinnolta ja laadulta. Koettu tunnelma vahingoittuu herkästi, ellei sen kaikkia yksityiskohtia haluta tai viitsitä pitää yllä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä. Elämykset ovat päivän sana, kun mietitään kuluttajille suunnattuja palveluja. Koko jouluhässäkkä on tavallaan isoa elämysteollisuutta, jolla halutaan oikeanlaista tunnelmaa koteihin. Kenen viesti menee parhaiten läpi henkilökohtaisimmalla tavalla, korjaa eurot. Kaipaanko tavaratalojen shoppailuelämystä vai klikkaanko mieluiten ostoskorini täyteen verkossa? Ken poimii vaikuttavimmalla tavalla joulurahani? Pienet asiat ovat tärkeitä myös ensivaikutelman luomisessa. Juha Paananen sanoo haastattelussa (s. 4), että ulkomaalaisten kotouttamisessa pieniltä tuntuvat seikat voivat olla erittäin tärkeitä. Miten työntekijä otetaan vastaan ja miten hänestä huolehditaan: hankitaan asuntoon vessapaperit, pesuaineet ja verkkoyhteydet. Kun osaajat on otettu kunnolla vastaan, heidät saadaan jäämään paikkakunnalle. Elämyksistä ja isoista ja pienistä asioista puhuu myös tutkimusmatkailija Patrik Degerman (s. 8). Hänen isot elämyksensä tutkimattomille seuduille, 60 asteen pakkasiin vuorille tai lämpöön sademetsien sydämiin, ovat täynnä pieniä työvoittoja. Joulussakin pienet asiat voivat olla isoja. Megalomaanisen lahjasäkin sijasta parasta voi olla lämpöinen rupatteluhetki tai yhdessä nauraminen. Elämyksellistä Joulua ja talvea!

3 Sisällys: 8. Elämyksiä tutkimusmatkailijan silmin 4. Osaavaa työvoimaa ulkomailta 5. Vietnam-matka poiki yhteistyötä 5. Suupohjaan maahanmuuttostrategia 6. Paras-hanke etenee 6. Kehittämisyhdistys jatkaa LEADER-ryhmänä 7. Logistia Suomen paras yrityspuisto 7. Innovaatiokahvila myös netissä 8. Tutkimusmatkailija ottaa työvoittoja 9. Erkki Toivanen tuntee Euroopan 9. Stefan Widomski rohkaisee tutustumaan 10. Syömisestä kohti ruokaelämystä sivuinen liite esittelee 24 Suupohjan kylää 23. Kauhajoen keskustan kehittäminen etenee 23. Viihtyisä ympäristö tutkimuskohteena 24. Panula-opisto juhlii 40-vuotista taivaltaan 25. Tango Kauhajoen Kasinolla uusiksi 26. Glögitestissä perinteisiä ja erikoisuuksia 28. Esittelyssä metallibändit 29. Teemu valmistelee musikaalia 29. Mäkikotkia Karijoen Paarmanninvuorella 30. Tapahtumakalenteri 31. Joulupuu-keräys oli suosittu 31. Suupohja tanssii tammikuussa Jurvassa 32. Logistia.net on kansainvälinen portaali 32. Suupohjan yritykset rekisterissä 5. Vietnam-yhteistyötä 11. Ohriluoma ja 23 muuta kylää 10. Ruokaelämyksiä

4 Botnia Servicen työntekijöistä viidennes ulkomailta Kotouttaminen tulee hoitaa kunnolla. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski Osaavan työvoiman saanti on yhteinen toive toimialasta riippumatta. Varsinaista työvoimapulaa koetaan Suupohjassa mm. metallialalla. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan on ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi. Työvoimaa teollisuuteen tuottava Botnia Service on edelläkävijöitä ulkomaisten työntekijöiden välittämisessä. Yrityksen 300 työntekijästä peräti viidennes on ulkomaalaisia. Suurin osa ulkomaisista työntekijöistä tulee Puolasta, jossa yrityksellä on tytäryhtiö. Pääosin he ovat metallialan Juha Paananen osaajia, lähinnä hitsareita, kertoo Botnia Servicen johtaja Juha Paananen. Myös Pietarista on hakeutunut useita titaanihitsaajia Botnia Servicen palvelukseen. Uutena yhteistyökohteena on Kiina, jonne viritellään yhteyksiä JAKK:n kanssa. Paananen pitää ulkomaisen työvoiman käyttöä pelkästään positiivisena asiana. Esimerkiksi puolalaisille työ Suomessa merkitsee tulojen moninkertaistumista ja suomalaiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Ei työ ole keltään pois, he tulevat tänne noususuhdanteessa ja auttavat Suomea nousuun, Paananen korostaa. Ulkomaalaiset rikastuttavat Suomalaiset työkaverit ovat ottaneet ulkomaalaiset hyvin vastaan eikä Paananen ole kuullut, että puolalaisiin olisi muutenkaan suhtauduttu negatiivisesti. Töihin muuhun maahan lähtevää arvostetaan. Samalla ulkomaalaiset tuovat oman kulttuurinsa rikkautta tänne ja lisäävät paikallisten ymmärtämystä muista maista. Ulkomaalaisista pitää Paanasen mukaan pitää hyvää huolta heidän tullessaan outoon maahan. Botnia Servicellä peräti neljän ihmisen työ painottuu kotouttamisasioihin; kaksi henkilöä jo Puolassa ja kaksi Suomessa pitävät huolen siitä, että työntekijä pääsee matkaan uudessa kotimaassa. Heille hankitaan kalustettu asunto, viedään virastokierrokselle, avataan pankkitili, opastetaan kauppa-asioihin ja harrastuksiin, Paananen luettelee. Asunnoissa on omat huoneet, tietokoneet ja laajakaistayhteydet, pesukoneet, petivaatteet ja perustarvikkeet valmiina. Ettei tarvitse ensimmäisenä ihmetellä, että mistä kaikki hankkisi. Ja toivottavasti annamme samalla kuvan, että heitä on odotettu. Asiat pitää hoitaa oikein ja loppuun saakka, Paananen sanoo ja uskoo, että positiivinen kuva kiirii nopeasti eteenpäin. Työntekijät ovat yleensä päässeet hyvin vauhtiin ja he ovat viihtyneet työssään. He ovat pysyviä työntekijöitä, moni on ollut jo parikin vuotta meillä. Muutama mies on tuonut perheensäkin Suomeen ja he ovat kotiutumassa tänne. Vahvan raudan ammattilaiset eläkkeelle Suomalaiset ovat Paanasen mielestä hieman jälkijunassa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Puolalaiset ovat jo vuosikymmeniä matkanneet useisiin Euroopan maihin töihin. Maassa on metalliteollisuudessa korkea osaaminen ja puolalaiset ovat haluttua työvoimaa. Kun suuret ikäluokat, vahvan raudan ammattilaiset lähtevät eläkkeelle, työvoimapula iskee vielä kovemmin, Paananen ennustaa. Olisi jo vuosia sitten pitänyt alkaa tuomaan väkeä. Osa puolalaisista ei osaa englantia juuri ollenkaan, mutta paremmin kieltä puhuvat toimivat viestin välittäjinä muille. Kun on erityisen tärkeitä asioita käsiteltävänä, Botnia Service tuottaa puolan tulkin Porista paikalle. Muutoin väärinymmärryksen mahdollisuus on olemassa, kun englannin taito ei ole kuitenkaan niin hyvää. Juha Paanasen mielestä on tärkeätä, että ulkomaalaisten omia tapoja ja kulttuuria arvostetaan. Esimerkkinä on se, että katoliset puolalaiset haluavat pääsiäisenä ehdottomasti lomalle kotomaahan. Työt pitää suunnitella siten, että he voivat lähteä lomalle tuolloin. Näin tulee hyvä mieli heidän perheidensäkin puolesta. Työvoima-teema Aikuiskoulutus reagoi nopeasti. Aikuiskoulutus ja lyhyet kurssit ovat nopein lääke reagoida työvoimapulaan, jos katsoo asiaa koulutuslaitoksen näkökulmasta. Suupohjan Ammatti-Instituutin rehtori Matti Voutilainen kertoo, että heillä alkaa alkuvuonna koulutus, jossa metallimiehiä jatkokoulutetaan. Tämäntyyppisellä koulutuksella pystytään helpottamaan työvoimapulaa. Voutilaisen mukaan ongelmana kuitenkin on, että opiskelijoita ei välttämättä löydy kovin paljon. Etenkin puuala ja miksei metallikin kärsivät opiskelijapulasta. Pitkällä tähtäyksellä voidaan vaikuttaa varsinaisen ammattikoulutuksen kautta, mutta viive on vähintään opiskelujen kesto eli yleensä kolme vuotta. SAI on uutena alana lähtemässä kouluttamaan tapahtumantuottajia. Heille suunnattu koulutus alkaa helmikuussa Matkailu ja siihen liittyvät elämykset ovat nopeasti kasvava ala, kun ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettäväksi, Voutilainen sanoo.

5 Vietnamista odotettavissa ammattilaisia työvoimapulasta kärsiville aloille. Myös koulutuksessa ja kulttuurissa yhteistyömahdollisuuksia Työvoima-teema Etelä-Pohjanmaata edustanut delegaatio teki tutustumismatkan Vietnamin mahdollisuuksiin marrasjoulukuussa ja sen pohjalta on herännyt useita yhteistyöavauksia. Vietman yllätti, se on mahdollisuuksien maa. Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan myös miljoonakaupunki Hanoissa, jossa oli paikalla mm. varakauppaministeri, kertoo matkalle osallistunut Kauhajoen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Rantakokko uskoo, että osaavaa työvoimaa on saatavilla Vietnamista mm. työvoimapulasta kärsivään metalliteollisuuteen. Tulemme saamaan sieltä tasokkaan koulutuksen saaneita ammattilaisia keskeisille toimialoille. Kone- ja laitekanta Vietnamissa oli vähintään yhtä hyvä kuin täällä, he ovat tehneet yhteistyötä mm. Korean laivanrakentajien kanssa. Vietnamilaisilla on välitön valmius ryhtyä toimenpiteisiin, kertoo Rantakokko. 84-miljoonaisessa Vietnamissa tulee työmarkkinoille joka vuosi miljoona uutta työntekijää, joten heillä on tarvetta löytää heille työtä myös ulkomailta. Samalla he hakevat osaamisen vaihtoa. He odottavat kontaktien kautta myös investointeja maahansa. Rantakokko sanoo, että työvoiman saamisen suhteen pitäisi toimia nopeasti. Muilla suomalaisilla seuduilla kuin Suupohjalla ja Etelä-Pohjanmaalla ei ole tämänsuuntaisia kontakteja Vietnamiin. Presidentti Halonen vierailee Vietnamissa helmikuussa. Toivomme, että saamme delegaatioon yritysedustajan alueeltamme. Suupohja on aloittanut maahanmuuttostrategian laatimisen, millä valmistaudutaan mm. ulkomaisen työvoiman kotouttamiseen. Yhteistyösopimus Hanoin ja Etelä- Pohjanmaan välille Vierailu Dinh Vu Steel Companyssä. Etelä-Pohjanmaata edustanut delegaatio oli ensimmäinen laatuaan Vietnamissa. 15-henkinen ryhmä koostui yrityselämän, julkishallinnon ja koulutuksen edustajista. Alueemme korkea osaaminen ja innovatiiviset tuotteet kiinostivat vietnamilaisia. Suomalaisia arvostetaan mm. maamme rahoittamista ja hyvin hoidetuista kehitysyhteistyö-projekteista, mikä helpotti kontaktien luomista kaupunkien, yritysten ja yliopistojen kanssa erityisesti Ho Chi Minh Cityn, Hanoin ja Haiphongin kaupunkien alueilla, kertoo maakuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Tapio Liinamaa. Vietnamin Suomen suurlähettiläs Tran Ngoc An oli innoittamassa tahoja tutustumaan Vietnamin mahdollisuuksiin. Samoin tukensa on antanut myös Suomen suurlähettiläs Pekka Hyvönen Vietnamissa. Hän osallistui useaan eri tilaisuuteen delegaation kanssa. Vietnamin matkan tavoitteena oli mm. ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnin kartoittaminen sekä yritysten vienti- ja tuontimahdollisuuksien tutkiminen. Tuloksena matkalta allekirjoitettiin aiesopimus Vietnamin pääkaupungin ja maan hallinnon keskuksen Hanoin ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan välillä. Sopimuksen mukaan yhteistyö aloitetaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin alueilla. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen uskoo Vietnamin olevan potentiaalinen markkinakohde eteläpohjalaisille yrityksille ja tuotteille. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anne Katajamäki toi Vietnamissa esille maakuntamme uudet innovaatiot, jotka erityisesti kiinnostivat tätä nopeimmin kehittyvää Etelä- Aasian maata. Myös tuontiyrityksille Vietnam tarjoaa mahdollisuuksia. Yksi matka tavoitteista oli koulutusyhteistyön aloittaminen. Tuloksena saatiin yhteistyösopimukset kolmen yliopiston ja yhden ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Yliopistojen kanssa sovittiin opiskelija- ja opettajavaihdosta, suomalaisille opiskelijoille avautuu myös harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä Vietnamissa. Vietnamilaisnuorilla oli kiinnostusta opiskella SeAMK:n englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Suupohja laatii maahanmuuttostrategian. Työperusteinen maahanmuutto on noussut entistä tärkeämpään asemaan eläköitymisen ja työvoimapulan takia. Myös Suupohjassa varustaudutaan yhä kasvavaan ulkomaisen väestön määrään laatimalla maahanmuuttostrategia. Työ sen laatimiseksi on alkanut äskettäin. Alkuvuonna Kauhajoella muutti ulkomailta 39 henkeä. Teuvallakin vastaava luku nousi yhteentoista. Työvoimapulan koetellessa mm. metallialaa on todennäköistä että maahanmuutto lisääntyy lähivuosina. Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 38 prosenttia. Suupohjan työllisyysstrategiassa vuosille todetaan, että kansainvälistymisen ja maahanmuuton edistäminen turvaa osaltaan osaavan työvoiman saamista. Tavoite on, että vuoteen 2012 mennessä Suupohjan alueella työskentelee pysyvästi noin 250 ulkomaalaistaustaista osaajaa ensisijaisesti maataloudessa, huonekaluteollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakennusalalla. Strategiassa maahanmuuton vaikutuksia tarkastellaan monesta näkökulmasta. Kotouttamisessa tulee kiinnittää huomiota vastuun jakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin ja maahanmuuttajan itsensä kesken. Suupohjan seutukunnan maahanmuuttostrategian tavoitteita ovat: - Suupohjasta muodostuu monikulttuurinen yhteisö - maahanmuuttaja integroituu paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti - Suupohjaan tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleeksi - suupohjalaiset eivät koe uhkaavaksi maahanmuuttajien läsnäoloa - maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut - Suupohjan yksityiset ja julkiset organisaatiot / palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu - suupohjalaisilla yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa - paikallisyhteisö voi oppia jotain maahanmuuttajilta - ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttaminen seutukuntaan - maahanmuuttajien kautta suupohjalaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita maailmalle Suupohjan kuntien kunnanjohtajat ovat syksyn 2007 aikana kukin omissa kunnissaan esittäneet ja käsitelleet kunnanhallituksissa ehdotusta maahanmuuttostrategian laatimisesta. Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen kunnat ovat puoltaneet esitystä. Strategia laaditaan muodostamalla erilaisia työryhmiä, kuten tiedottaminen, koulutus- ja kulttuuri, sosiaali- ja terveys, työllistyminen, seudulliset palvelut ja asuminen. Tavoitteena on, että strategia tulee olemaan lyhyehkö, konkreettinen toimenpideohjelma, jossa on mukana lähitulevaisuuden toimenpiteet sekä pitemmän ajan linjaukset. Jo esille nousseita toimenpide-ehdotuksia ovat kansainvälinen portaali, kansainvälisyyskeskus, kotouttamishenkilön palkkaaminen, tiedottaminen ja asennekasvatus sekä kotouttaminen kulttuurin avulla. Kauhajoki International Café is open. Kauhajoki International Café is a new web site. The address is: Web site will be international virtual meeting place. There will be information about Kauhajoki and Suupohja region, events and projects. The site is published by The Regional Centre Program of Kauhajoki. More information and content will be published soon!

6 PARAS-hanke etenee Suupohjassa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain vaatimusten mukaisesti kaikki kunnat jättivät elokuun loppuun mennessä valtioneuvostolle suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Suupohjan neljä kuntaa, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva ilmoittivat omissa vastauksissaan sitoutumisen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkukesästä 2007 valmisteltiin yhteistyöselvitys, johon liitettiin myös ympäristöterveydenhuolto. Tavoitteeksi asetettiin kooltaan ja osaamiseltaan houkuttelevan työyhteisön sekä laadukkaan ja tehokkaan palvelujärjestelmän luominen. Toiminta haluttiin rakentaa ennaltaehkäisyä ja omatoimisuutta tukevien periaatteiden varaan asiakaslähtöisyyttä noudattaen niin, että ihmisen eri elämänvaiheet ohjaisivat palvelujen suunnittelua. Toiminnan organisaatiomalliksi on suunniteltu liikelaitoskuntayhtymää, joka nähdään tehokkaimpana tapana ohjata ja johtaa nykyaikaista palvelujärjestelmää. Perussääntö helmikuun loppuun mennessä Kunnat käynnistivät konkreettisen toimenpidesuunnittelun 12.marraskuuta, kun kuntajohtajat hyväksyivät etenemisrungon suunnittelulle. Pyrkimyksenä on Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan muodostamassa liikelaitoskuntayhtymää Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kesken. helmikuun loppuun mennessä laatia perussääntö kuntayhtymälle. Sen jälkeen jatketaan toteuttamisohjelman ja prosessien läpikäyntiä sekä laaditaan taloussuunnitelma niin, että syksyllä voidaan aloittaa käytännön toimeenpanon valmistelu. Valmistelussa ovat mukana kuntajohtajat, sosiaali- ja terveysjohto, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä tarvittaessa asiantuntijaryhmät palvelutuotannosta. Valmisteluun osallistuu myös laajempi kokoonpano, jossa on mukana mm. henkilöstöjärjestöjen edustus ja kaikkien valtuustoryhmien edustus kustakin kunnasta. Vai sittenkin kuntaliitoksiin? Liikelaitoskuntayhtymän valmistelun edetessä näyttää yhä enemmän saavan tilaa ajatus yhteisen kunnan perustamisesta. On luonnollista, että uusien organisaatioiden perustaminen monimutkaistaa asioiden hoitoa ja että päätösvaltaa siirtyy joka tapauksessa kunnista pois. Näin on päätelty myös Isojoella, joka pani vireille kuntaliitosmahdollisuuden selvittämisen Kauhajoen kanssa. Asiaa on valmisteltu virkamiestyönä ja kyläkierroksilla on kuultu asukkaiden näkemyksiä, mutta ratkaisujen teko siirtynee ensi vuoden puolelle. Tämä tarkoittaa ainakin porkkanarahojen pienenemistä, mutta antaa toisaalta mahdollisuuden perusteellisempaan valmisteluun. Alustavia tunnusteluja on ollut myös Kauhajoen ja Teuvan välillä, mutta mitään päätöksiä selvityksen tekemisestä ei ole. Jurvahan ei ole mukana yhteistoiminta-alueen suunnittelussa, vaan on alusta alkaen pyrkinyt etenemään kuntaliitosten kautta. Neuvotteluja on käyty Kurikan ja sittemmin Ilmajoen kanssa, mutta liitospäätöksiin ei ole toistaiseksi päästy. Jari Iso-Koivisto Seutukoordinaattori Suupohjan Kehittämisyhdistys jatkaa LEADER-ryhmänä. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt LEADER-ryhmät kaudelle Samalla ministeriö on julkistanut LEADER-ryhmien saamat rahoitukset. Vuoteen 2013 kestävän EU-ohjelmakauden aikana Suupohjan Kehittämisyhdistyksellä on käytettävissä yhteensä 7,9 miljoonaa euroa Tulevaisuuden maisema -maaseutuohjelman toteutukseen. Alkaneella kaudella rahoitetaan uusia innovatiivisia hankkeita LEADERryhmän laatiman kehittämissuunnitelman mukaisesti. Suupohjalaiset ovat olleet aktiivisia oman kehittämissuunnitelmansa laatimisessa ja seudun kunnat ovat sitoutuneet hoitamaan oman osuutensa rahoituksesta. Tämän ansiosta maaseudun paikallisen kehittämisen resurssit ovat nyt alueellamme hyvät. Uutta tällä EU-ohjelmakaudella on se, että kaikki LEADER-ryhmät voivat myöntää yritystukia pienten yritysten toiminnan kehittämiseksi. Vuosien aikana on tavoitteena kehittää muun muassa yrittäjyyttä ja maaseudun asukkaiden hyvinvointia monin eri tavoin. LEADER-toiminnalle ominaista on muun muassa paikallisuus, omaaloitteellisuus sekä uusi ja kokeileva toiminta. Käytännön toiminnasta seudulla vastaa kehittämisyhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. Alueella laaditun maaseutuohjelman mukaisten hankkeiden rahoittamisen lisäksi ryhmä kouluttaa, tiedottaa ja aktivoi alueensa toimijoita. Hankehakijoita autetaan hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. LISÄTIETOJA: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry kehittämissuunnittelija Hanna-Leena Pihlajaniemi P LEADER-kehittämissuunnitelmien toteuttamissopimukset allekirjoitettiin marraskuussa Helsingissä. Allekirjoitusosapuolina Suupohjan Kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suurpalo ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

7 Teknologiakeskus Logistia Suomen paras yrityspuisto. Teknologiakeskus Logistia rankattiin ykköseksi syyskuussa valmistuneessa valtakunnallisessa yrityspuistojen asiakastyytyväisyyskyselyssä, jonka toteutti tutkimuslaitos Eccu Finland Oy. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen yrityspuistojen toimintaympäristöä ja tyytyväisyyttä siihen. Tutkimukseen osallistui 43 Suomessa toimivaa yrityspuisto-, teknologiakeskus-, tiedepuisto- tai businesspark-nimeä käyttävää tahoa. Tutkimuksessa mitattiin mm. yrityspuiston hinta-laatusuhdetta toimipaikkana, yrityspuistossa toimimisen hyötyjä sekä tyytyväisyyttä yrityspuiston toimintaympäristöön, palveluihin ja henkilökuntaan. Logistian vas-taustulosten keskiarvo oli kyselyyn osallistuneista kohteista korkein. Yhteistyösopimuksella strategista kehittämistä Teknologiakeskus Logistiaa ja sen toimintoja kehitetään keväällä solmitun yhteistyösopimuksen perusteella. Yhteistyösopimuksen solmivat Kauhajoen kaupunki, LC Logistics Center Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kauhajoen Teknologiakeskus (KOY) sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Sopimuksen valtuuttamana kehitystyötä vetää LC Logistics Center Oy, joka valmistelee vuosittain yhteistyötahojen kanssa suunnitelman kehitettävistä asioista sekä tilojen ja palveluiden markkinoinnista, Valmisteilla on uutta markkinointimateriaalia, jossa näkyvät talon arvot: reiluus, yhteistyö ja edelläkävijyys. Nämä arvot mietittiin yhdessä talon yritysten kanssa sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen yhteydessä, kertoo kehitysjohtaja Jaana Suksi LC Logistics Center Oy:stä. Yritysten välistä yhteistyötä Eräs esimerkki yritysten välisestä yhteistyöstä Logistiassa on Suit Networks, joka on logistiikkaan ja tiedonhallintaan keskittyvä verkosto. Verkoston ytimen muodostavat Arto Räikkönen Mobida Oy:stä, Pekka Metsäranta Neviso Oy:stä ja Jarmo Peltoniemi Kuljetusliike Jarmo Peltoniemi Ky:stä. Teknologiakeskus Logistian toimintaympäristö on luonut Suit Networksille hyvän alustan kehittää palveluja mm. yhteistyössä Vaasan yliopiston professorin Petri Helon kanssa. Ensimmäinen konkreettinen verkoston tuote on suitrekkamies, joka on kuljetusyrityksen kokonaisvaltainen työajanhallintapalvelu, kertoo Arto Räikkönen. Teknologiakeskus Logistian verkostot luovat konkreettista yhteistyötä, vakuuttavat Arto Räikkönen (vas.), Pekka Metsäranta, Jaana Suksi ja Jarmo Peltoniemi. Teknologiakeskukset edistävät yrittäjyyttä Teknologiakeskus Logistia sai merkittävän, kansainvälisen tiedepuistojen kattojärjestön IASP:n (International Assosiation of Scienceparks) täysjäsenyyden heinäkuussa Teknologiakeskus täytti kaikki liittymisen kriteerit, joita olivat mm. luo uutta liiketoimintaa ja kehittää olemassa olevia yrityksiä edistää yrittäjyyttä ja hautoo uusia innovatiivia yrityksiä luo korkean osaamistason työpaikkoja rakentaa viihtyisiä tiloja potentiaalisille työntekijöille ja yrityksille synnyttää synergiaa yliopistojen ja yritysten välillä IASP:n jäseninä olevat teknologiapuistot ovat bisneksen ja maailmanlaajuisen osaamistalouden keskittymiä, jotka edistävät kaupunkien ja alueiden taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä. Korkeatasoisia luentoja innovaatiokahvilassa. KTL Jukka Peltoniemi sai ensimmäisenä istua Logistia-innovaatiokahvilan pehmeälle luennoitsijatuolille. Teknologiakeskus Logistian IT-kujalla pidetty kahvi- ja keskustelutilaisuus kiinnosti kymmenkuntaa osallistujaa. Lisäksi luentoa ja keskustelua saattoi seurata netissä, osoitteessa: Innovaatiokahvila halutaan pitää helposti lähestyttävänä luentotilaisuutena. Innovaatiokahvilan luennot jatkuivat KTT Martti Lindmanin luennolla tuotekehitysstrategioista. KTT Marko Kohtamäki puhui omassa luennossaan kumppanuuksista ja verkostoista ja FM Terttu Harakka asiakaslähtöisyydestä. Luentosarja huipentui päätösseminaariin 14. joulukuuta, jolloin kuultiin Esko Reinonpoika Alangon ajatuksia luovuudesta. Jukka Peltoniemi alusti siitä, miten tutkimustieto saadaan valutettua yritysten käyttöön ja tulokseksi. Hän muistutti siitä, että tieto on tärkeä resurssi yrityksen strategisessa kehittämisessä. Tieto nähdään nykyisin kilpailuetuna, Peltoniemi korosti. Peltoniemen mukaan akateemisen tiedon siirtymisessä yrityksen hyödynnettäväksi on kuitenkin ongelmia. Tutkijoilla on voi olla heikko käytännön tuntemus ja he eivät osaa konkretisoida tietoa. Yritykset puolestaan hyvin usein käyttävät vanhentunutta tietoa. Jossain markkinointia koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset käyttävät jopa 10 vuotta vanhoja tietoja. Peltoniemen mukaan intuitioon perustuva päätöksenteko on tärkeätä eikä sitä pidä väheksyä. Arkitieto on kuitenkin usein epäluotettavaa, sillä havainnot ja kokemukset voivat olla vääriä. Tietoa kertyy satunnaisesti ja siinä on aukkoja. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa päätöksen laatua ja löytää uusia näkökulmia ja ideoita. Peltoniemi korosti, että kokemus ja tutkimus ovat toisiaan täydentäviä asioita. Vain ajankohtainen tieto kiinnostaa Jukka Peltoniemi on juuri julkaissut tutkimuksen tutkimustiedon siirtämisestä pk-yrityksiin. Jotta tieto ylipäätään kiinnostaisi yritystä, sen pitää olla ajankohtaista, konkreettista, yrityslähtöistä ja hyödyllistä. Tutkimustiedon ja käytännön välistä kuilua voidaan kaventaa meklareiden, konsulttien ja tutkimusasiamiesten avulla. Tiedonsiirron malleja ovat mm. innovaatiokahvilat kirjastoineen, tutkijoiden road showt, virtuaaliset foorumit ja opiskelijoiden käyttö yritysten ongelmien ratkaisussa. Logistian innovaatiokahvilassa kiinnosti se, miten tieto pysyy organisaatiossa, vaikka työntekijä lähtisikin. Peltoniemi korosti organisaation keskustelevaa kulttuuria. Jukka Peltoniemi on perehtynyt tutkimustiedon siirtämistä yrityksiin. Tämä on olennainen kysymys asiantuntijaorganisaatiossa. Tieto ei saisi olla yksityisasia vaan sen pitäisi olla yhteistä omaisuutta. Keskustelevalla kulttuurilla ja asioiden dokumentoinnilla voidaan tietoa pitää yrityksessä, Peltoniemi sanoi.

8 Jos ei koskaan anna periksi, on mahdollisuus päästä tavoitteeseensa, sanoo tutkimusmatkailija Patrik Degerman. Yleisö on juuri kuullut uskomattoman tarinan siitä, miten valloittaa tutkimattomia vuoria Etelämantereella paikkoja jossa kukaan muu ei ole käynyt, joten hänen toteamukseensa on helppo yhtyä. Tutkimusmatkailija Patrik Degerman: Onnistumisen kokemukset pitävät liikkeellä ja tuovat vuoretkin lähelle. Teksti ja seminaarikuvat: Tiina Rantakoski Patrik Degerman on 20 vuotta tehnyt tutkimusmatkoja saarille, viidakkoon, vuorille ja muille ennestään tuntemattomille alueille. Hänen viestinsä onkin, että saavuttaakseen tavoitteensa on astuttava tutun ja turvallisen ulkopuolelle. On vaikka uskallettava soittaa kenelle tahansa auktoriteeteista välittämättä. Kun päätimme, että halusimme Veikka Gustafssonin kanssa lähteä Etelämantereelle, keksimme, että National Geographic -lehdessä on maanosasta tietoa. Kesti kuitenkin monta päivää ennen kuin uskalsin soittaa päätoimittajalle. Olimme menossa valloittamaan vuorta, mutta emme uskaltaneet soittaa! Degerman ja Gustafsson päättivät, että he tarvitsevat lisää rohkeutta. Päätimme, että olemme joka päivä tunnin tosi rohkeita. Se oli meidän power hour, jolloin auktoriteettipelko heivattiin ulos. Ihan sama, kenelle soitetaan, kaikki me olemme vain ihmisiä. Alueita, joissa kukaan ei ollut käynyt, olisi ollut mm. Siperiassa ja Itä-Grönlannissa, mutta Etelämanner oli kaikista tuntemattomin ja samalla kylmin, tuulisin ja kuivin paikka maapallolla. Mount SISU Antarktis oli Degermanin mukaan lähes mahdoton projekti. Keskittyäkseen tavoitteen saavuttamiseen Degerman rauhoitti voimatunnin 1 3 asiaan. Puhelimeen hankittiin uusi sim-kortti, jotta saatiin olla rauhassa. Soitto päätoimittajalle poiki matka tutustumaan lehden tiedostoihin. Etelämanner on 28 kertaa Suomen kokoinen ja kuljetus sinne oli iso kysymysmerkki. Löysimme lentoyhtiön, joka oli valmis lentämään sinne, mutta se halusi tietää tarkan pisteen. Ongelmana oli, että tuntemattomasta alueesta ei ollut karttaa. Keksimme, että ehkä agentit olivat kuvanneet alueen satelliiteilla. Kuin ihmeen kautta heidän onnistui saada tutulta agenttien kartta alueesta. Viimein kun matka toteutui, lentoyhtiö vei heidät mantereelle haluamaansa paikkaan. Jo projektin alussa kävi selväksi, että he tarvitsisivat sponsoreita, sillä matka maksaisi kymmeniä tuhansia euroja. Olen kuullut lukuisia yritysten selityksiä, miksi he eivät sponsoroi: se ei sovi sidosryhmämarkkinointiin, budjettimme on käytetty, sääntöjen mukaan emme voi sponsoroida tämäntyyppisiä projekteja Jos olisin noudattanut niitä neuvoja, en koskaan olisi päässyt matkoille, Degerman sanoo ja lisää, että aina on kysyttävä uudelleen ja uudelleen. Jos ei koskaan kysy keltään mitään, ei saa mitään. Jos ei tee mitään, mitään ei tapahdu, Degerman kiteyttää. Patrik Degerman kertoi Elämyksien siivin huipulle -yritysseminaarissa ensimmäisestä matkastaan Etelämantereelle yhdessä Veikka Gustafssonin kanssa (vas.). Lämpötila laski Antarktiksella jopa 60 miinusasteeseen. Pieniä työvoittoja koko ajan Degerman ja Gustafsson tutkivat kohdetta, hankkivat rahoitusta ja opettelivat mm. hoitamaan haavoja, mutta matka Antarktikselle ei toteutunut ensimmäisenä vuonna, ei toisena eikä vielä kolmantenakaan. Ei auttanut vaikka teki enemmän, kovemmin ja fiksumpaa työtä. Degerman ynnäsi, että oli tuotava tavoite lähemmäksi ja laitettava välitavoitteita. Jotta jaksaa vuodesta toiseen vääntää vaikeaa projektia, on saatava pieniä työvoittoja koko ajan. Onnistumisen kokemukset pitävät pyörän liikkeellä, hän kiteyttää. Isoja onnistumisen kokemuksia pari sai viimein päästyään vuorenhuipuille, joissa kukaan ei ollut aikaisemmin käynyt. Kitalaki paloi ensimmäisenä päivänä, leveät railot oli ylitettävä luottaen toiseen, tuntemattoman rajamailla tarvitsi neljä kertaa enemmän energiaa. Viimein neljän vuoden tavoite oli saavutettu ja he seisoivat varttitunnin vuoren huipulla. Alas tullessa lämpötila oli laskenut vajaasta kolmestakymmenestä liki kuuteenkymmeneen miinukseen. Tuulen kanssa lämpötila vastasi sataa astetta ja silmät jäätyivät kiinni. Tavoitteen pitää olla haastava. Jos ei ole haastetta, ei ole tavoitetta.

9 Kansainvälistyminen edellyttää avaraa mieltä Suomi eurooppalaisuuden lapsenkengissä. Varmasti tunnetuin elämyksellisyys-seminaarin luennoitsijoista oli Erkki Toivanen, pitkäaikaisena ulkomaankirjeenvaihtajana TV:stä tutuksi tullut. Toivasen pohti puheessaan eurooppalaisuutta kutistuvalla maapallerollamme. Toivanen toi esiin, miten kulttuurit muuttuvat hitaasti; elämäntavat ja arvot ovat kotoisin ympäristöstä. Varsinaiseurooppalaisia kuitenkin yhdistävät monet asiat. Toivanen palasi 1600-luvulle, jolloin Kiinan keisareilla oli mahtava laivasto. Kun laivasto ei maailmanmatkallaan löytänyt mitään erityistä Afrikasta Mosambikista, se palasi Kiinaan takaisin ja siltä kiellettiin muualle lähteminen. Näin Kiina sulkeutui omaan suurenmoisuuteensa. Jos laivasto olisi jatkanut pidemmälle, olisiko Kiina valloittanut koko maailman ja olisiko kiina maailman kieli, Toivanen toi esimerkin miten vähästä suuret historian asiat voivat johtua. Toivanen muistutti, että Kiinan talous oli hallitseva satoja vuosia. Me puhumme Kiina-ilmiöstä, mutta Kiinasta katsottuna me olemme länsi-ilmiö. Nyt suuret idän kulttuurit ovat kohoamassa ja maailma tasapainottuu jälleen, Toivainen muistutti. Kulttuurierojen hyväksikäyttäminen antaa avaimet menestykseen maailmalla. Länsimaiset suomalaiset viestivät kuten aasialaiset Toivanen sanoi, että suomalaiset ovat aina kiinnostuneita Suomi-kuvasta. Richard Lewisin arvojaottelun mukaan suomalaiset ovat tosiasioihin pitäytyviä, asiallisia, hyviä suunnittelijoita ja järjestelmällisiä. Meitä lähellä arvopohjaltaan ovat yhdysvaltalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja kanadalaiset, joita yhdistävät länsimaiset käsitykset mm. demokratiasta, tasa-arvosta ja työetiikasta. Ilmaisultaan suomalaisten vastakohtia ovat mm. italialaiset, afrikkalaiset, arabit ja venäläiset, jotka puhuvat ja ilmaisevat paljon ja näyttävät tunteensa. Vaikka suomalaisten arvot ovat länsimaisia, viestintätapamme ovat aasialaisia; olemme sisäänpäin kääntyneitä, hiljaisia emmekä keskeytä toisia emmekä juuri viesti kehonkielellä. Tämä aiheuttaa Toivasen mukaan ihmetystä kansainvälisissä yhteyksissä. Ulkomaisia liikemiehiä muistutetaan, että suomalaisilla on aasialaiset viestintätavat, vaikka olemme muuten länsimaisia. Annamme sellaisen vaikutelman itsestämme, joka johtaa harhaan. Toivasen mukaan yksilöllisten tunteiden peittäminen ja valmius toimia yhteiseksi hyväksi korostuu mm. Kiinassa, Vietnamissa ja Japanissa. Esimerkiksi totuuden käsite on erilainen kansallisuudesta johtuen. Kiinassa yhteisö on tärkeämpi kuin yksilön näkemys. Totuus on tulkinnanvarainen, koska toiset voivat olla eri mieltä. Totuutta ei julisteta. Kun aikoinaan maassa oli vakava nälänhätä joka vuosi, laittoi se yhteisöllisyyden etusijalle. Japanissa harmonia on tärkeintä ja siellä käytetään valkoisia valheita tarpeen tullen. He eivät voi sanoa ei, koska voivat menettää kasvonsa, mikä on suurin loukkaus. Eurooppalaisuuden käsite riippuu katsojasta Kansallisvaltioiden synty on Toivasen mukaan eurooppalainen ilmiö. Pinnanmuodostus synnytti demokratian. Eurooppalaisuuden käsite puolestaan riippuu, mistä päin sitä katsoo. Englantilaisille Manner-Eurooppa on hullujen huone, jonne aina välillä pitää lähettää armeija. Koska englantilaiset ovat kauppakansaa, sodat ja muut epävarmuustilanteet ovat heille mahdollisuus. Suomalaisia epävarmuus puolestaan pelottaa. Olemme oppineet että kun epävarmuus iskee näille raukoille rajoille, yleensä meille käy huonosti. Suomalaiset ovat voineet puhua totta pelkäämättä seuraamuksia, mutta esimerkiksi venäläiset eivät. Venäjällä totuuden korvaa valhe. Venäjä ei ole ollut oikeusvaltio, sillä tuomioita ovat jakaneet virkamiehet, joille ei välttämättä ole tarvinnut kertoa totuutta. Seuraukset totuudenpuhujille eivät ole olleet kovin myönteisiä. Oikeusvaltioperinne ja kansalaisyhteiskunta ovat Toivasen mukaan varsinais-euroopan kivijalkoja. Eurooppa on arvojärjestelmä ja elämäntapa, ei maantieteellinen alue. Kansalaisyhteiskunnassa järjestöt saavat vapaasti kokoontua. Suomi on osa tätä Eurooppaa, joskin uusi tulokas, jonka kulttuurin tuntemus on lapsenkengissä, Toivanen sanoo. Suomi on lähtenyt kansainvälistymään vasta viime vuosina ja tämä on tuonut mukanaan kulttuurien ymmärtämistä. Jotta voi ymmärtää, tarvitsee avaraa mieltä, lukemista ja matkustamista. Stefan Widomski: Tutustuminen Venäjään lisäisi ymmärrystä. Elämyksellisyys-seminaarin toinen kansainvälistä näkökulmaa tuonut puhuja oli Stefan Widomski, joka nykyään toimii Sitran erityisasiantuntijana. Pitkän uran hän teki Nokian palveluksessa, josta jäi eläkkeelle viime vuonna ja aloitti jo vuonna 1972 aikana jolloin radiopuhelimet olivat isoja. Pitkä kokemus hänellä on ulkomaan kaupasta, erityisesti Venäjän ja Kiinan kanssa. Yli tuhat matkaa Venäjälle tehnyt Stefan Widomski korostaa toisen kansakunnan tuntemista. Tässä maailmassa on enemmän kuin yksi totuus. Tutustuminen toiseen kansakuntaan ei ole kovin yksinkertainen asia ja se tulisi tehdä, jos haluamme elää rauhassa. Widomski näkisikin mieluusti, että naapurimaa- Venäjälle lähtisi vuosittain Suomesta tuhat nuorta opiskelemaan ja vastavuoroisesti sieltä tulisi tuhat nuorta tänne. Näin maahan tutustuisi todella ja oppisi ymmärtämään toisia. Widomskin mukaan ainut kestävä vaihtoehto yhteistyölle Venäjän kanssa on normaalit suhteet. Kun Häkämies sanoi, että Venäjä on haaste, lause on mielestäni ihan neutraali. Venäjä on haaste, kun ottaa historian huomioon. Haaste ei välttämättä ole negatiivinen. Widomski korostaa, että Venäjä eroaa muista valtioista historiansa ja valtion filosofiansa suhteen. Absoluuttinen valta maaorjuus ja kommunistinen valta ja kirkko muodostivat kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen modernissa maailmassa. Jatkuva oleminen idän ja lännen välissä on muokannut historiaa. Widomski esitteli tutkimusta siitä, miten venäläiset näkevät Euroopan ja eurooppalaiset. 71 prosenttia venäläisistä ei tunne olevansa eurooppalaisia ja 45 prosenttia pitää EU:ta uhkana Venäjän itsenäisyydelle. Itse asiassa peräti 75 % pitää länttä vihollisena Eli heillä on samat mantrat ja ennakkoluulot meistä kuin meilläkin heistä. Elämyksien siivin huipulle -seminaarissa Marketta Kyttä, Stefan Widomski ja Erkki Toivanen. Widomski toi esiin venäläisten erilaiset käsitykset demokratiasta, liberalismista, vapaudesta ja ihmisoikeuksista. Venäjällä on vain autoritääriset traditiot, jonka takia he ymmärtävät nämä asiat eri tavalla. Toki muutkin kansallisuudet ymmärtävät asiat hieman eri tavalla. Suomessakin demokratialla oli 20 vuotta sitten eri merkitys. Widomski huomauttaa, että venäläisten enemmistö pitää Venäjän historian ainoaa demokratian kokeilua eli Jeltsinin aikaa epäonnistuneena. Demokratia on venäläisille yhtä kuin kaaos, anarkia, joka mahdollisti kansallisomaisuuden suunnattoman ryöstön. Widomski nosti esiin Putinin vahvan suosion. Hän omalla toiminnallaan vastaa ihmisten tarpeita. Mihin se johtaa, on eri juttu. Saamme nähdä onko se hyvä vai huono. Widomski esitteli Putinin julkista kuvaa, jossa hän toisaalta on urheilullisena judakona tai yläruumis paljaana luonnossa tai toisaalta kansakunnan isänä, joka on kutsunut alamaiset huoneeseen ja pitää kansasta huolta. Venäjän rikkaus kaasu- ja öljyvarojen haltijana vaikuttaa Widomskin mukaan Venäjän politiikkaan. Ylimääräinen rikkaus laiskistuttaa. Varoja voidaan käyttää kansainvälisen politiikan pääinstrumentteina, hän arvioi. Kiina on Venäjälle maailmanpoliittinen haaste, jota varten luotiin mm. puutullit, joista Suomikin nyt kärsii. Mieluusti Widomski näkisi Venäjän kehityksen vaihtoehtona taloudellisen ja teollisen toiminnan, joka perustuu innovaatioihin ja lain kunnioittamiseen. Venäjällä on nyt ohjelmia innovaatiotoiminnan ja teollisuuden kehittämiseen. Maassa ei neuvostoaikana totuttu tuomaan tiedettä hyötykäyttöön eikä siitä tehty rahaa. Tässä suomalaiset voisivat olla neuvonantajina.

10 Syömisestä kohti ruokaelämystä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä Festina Lente oli hitaan syömisen teemalla toteutettu ruokaelämys. Kuvat: Soile Hietaoja. 10 Mistä tiedän, että on joulu? Kysymys voi kuulostaa hullulta, mutta jos mietimme tarkemmin, mistä todella tunnistamme joulun olemuksen, havaitsemme aistiemme todellisen voiman. Viisi aistiamme ovat kehomme herkästi reagoivia osasia, jotka toimivat niin automaattisesti ettemme ehkä tule tiedostaneeksi niiden todellista merkitystä. Aistit toimivat linkkinä tunteiden ja tietoisuuden sekä ulkoisen ympäristön välillä. Siis kun jouluaattoaamuna herään ja tunnistan tuoksusuikaleen, joka leviää yöllä paistetusta kinkusta tai vastapestyistä matoista, oivallan jotakin tärkeää. Se jokin, jota ei edes sanoin voi kuvata, muistuttaa minua menneistä jouluista ja pursuaa tunnetta. Jouluun on latautunut paljon odotuksia, jännitystä, yllätyksiä ja iloa läheisten olemassaolosta, yhdessäolosta, levosta ja rauhasta. Hyvä ruoka syventää suhteita Entä sitten ateriointi ja siihen liittyvät tunnekokemukset? Nautinnollinen ateriointi kuuluu juhliimme olennaisesti. Tällainen ateria voidaan laadullisesti jakaa ruoan aistittavaan laatuun sekä muuhun ruokailijan kokemaan laatuun. Ateriointi toimittaa muun muassa tärkeää sosiaalista tehtävää. Siinä tunteilla, kuten ilolla, nautinnolla ja yhtenäisyyden kokemuksilla on suuri arvo. Hyvä ruoka syventää ihmisten välisiä suhteita. Kodin juhlat antavat sisältöä elämään ja ovat mieleenpainuvia elämyksiä sen käännekohdissa. Arjesta poikkeavat perhejuhlat muistetaan kauan ja ovat niitä tärkeitä viittoja polullamme, jotka kehittävät myös yhteistä ruokakulttuuriamme. Tuohon runsaudensarveen lukeutuvat niin ruokaa koskevat käsitykset kuin ruoan symboliset merkityksetkin. Siihen liittyy myös tieto ruoan raaka-aineista sekä koko ateriajärjestelmä ja ne siirtyvät oppimisen välityksellä sukupolvelta toiselle. Kun liitämme omat ateriointiperinteemme tähän suureen sukupolvien yhteyteen, voimme vain todeta, ettemme voi välttää vastuutamme yhteisen ruokakulttuurin kehittämisestä. Kuluttaja kokee tilan, tunnelman ja kohtaamiset Miten ja miksi ruokapalvelujen tuottajien olisi huomioitava tämä ihmisten nautinnon tarve omia palveluja kehittäessään? Monissa tutkimuksissa on todettu, että ruokapalveluissa kuluttajat kokevat voimakkaasti muun muassa ympäröivän tilan, muiden ihmisten kohtaamisen, tuotteen sekä erilaiset tunnelmatekijät. Ydintuote ruokapalveluissa tarkoittaa itse ruokaa ja juomaa ja näitä luodessaan kokki kiinnittää huomiota ruoan aromikkuuteen, rakenteeseen, asetteluun lautasella ja raaka-aineiden yhteensopivuuteen niin, että värit ja maut kohtaavat harmonisesti toisensa. Kuluttajan arvioidessa kokemustaan, hän miettii, onko ateria ollut hintansa väärti? Onko ruoka maistunut ja nälkä lähtenyt ja onko kaikki tapahtunut vaivattomasti? Kuluttaja arvioi myös asiakaspalvelijan kohtaamista, joka on tärkeä totuuden hetki. Siinä korostuvat luotettavuus, reagointialttius, ammattitaito ja empatia. Erityisesti koettu lämmön tunne vaikuttaa palvelun laadun kokemiseen ja asiakkaan lojaalisuuteen yritystä kohtaan. Tiedetään myös, että asiakasta tulee pyrkiä ilahduttamaan eikä vain saattamaan tyytyväiseksi. Ympäristö ohjaa käyttäytymistämme Tilan kokemiseen vaikuttavat muun muassa muoto, mittasuhteet, rakennuksen arkkitehtuuri, seinäpinnat, ikkunat. Ne luovat ikään kuin näyttämön palvelutapahtumalle. Ympäristön laatu heijastuu muun muassa ihmisten haluun viipyä ja haluun palata uudelleen. On tärkeää, että kuluttaja pystyy nopeasti hahmottamaan ympäröivän tilan uuteen paikkaan tullessaan. Se luo perusturvallisuuden tunteen, jota ilman olo on epämukava ja selittämättömällä tavalla outo. Asiakkaat hakeutuvat mielellään istumaan paikkaan, jossa selusta on turvattuna. Tämä juontaa juurensa kaukaisista uhattuna olemisen kokemuksista ja tulee geeniperimänä käyttäytymiseemme. Koettu tunnelma vahingoittuu herkästi, ellei sen kaikkia yksityiskohtia haluta tai viitsitä pitää yllä. Yhtä tärkeää kuin hyvän ruoan tekeminen, on elävien kynttilöiden sytyttäminen ja tuoreiden kukkien vaihtaminen kuihtuneiden tilalle. On hyvä muistaa, että ruokaa odottelevan asiakkaan katse ehtii hyvin tutkia millainen pölykerros lähiympäristön yksityiskohdista paljastuu. Tutkimisen lopputuloksena tehdyllä päätelmällä on vaikutusta myös ateriointikokemukseen. Asiakas saattaa arvioida sen perusteella esimerkiksi luottamustaan tuotteen laatuun. Se, kuinka huonetila on sisustettu värein ja muodoin, kuinka henkilökunta on pukeutunut ja ruokalista luotu, luovat tunnelmaa. Myös lämpötila, valaistus, tuoksuja äänimaailma luovat tunnelmia ja vaikuttavat kuluttajan kokemukseen. Tutkimuksissa on havaittu, että kuluttajat viettävät vähemmän aikaa ostoksilla tai ruokaravintolassa, mikäli ympäristö on meluisa. Myös musiikin tempo voi vaikuttaa ostamisen ja ruokailun nopeuteen, viipymisen pituuteen sekä kulutettuun rahamäärään. Tuoksut ravintolassa voivat vaikuttaa nälän tunteen heräämiseen. Aromi voi tuoda veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Se voi olla aistikas tai lohduttava. Se voi myös herättää nostalgiaa ja palauttaa muistoja mieleen. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä tilanteesta ja kokijasta riippuen. Syömisestä ruokaelämys Kuluttajat ovat hyvin erilaisia sen suhteen, minkä he kokevat merkitykselliseksi ja elämykselliseksi. Itse elämyskokemuksesta voidaan luoda viihteellinen tai opetuksellinen, esteettinen tai eskapistinen. Viimeksi mainittu elämystyyppi tarkoittaa esimerkiksi historiallista ruokanäytelmää, johon asiakas uppoutuu syvällisesti, joskus jopa yhtenä roolihenkilönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemisalan yksikössä tulevat restonomit keskittyvät opinnoissaan muun muassa erilaisten ruokaelämysten luomiseen. Olemme testanneet historiallisia ruokanäytelmiä sekä opetuksellisia ja esteettisiä elämyksiä. Eräs mielenkiintoisimmista kokemuksista oli viime Ruokamessujen Syöminkien yössä tarjottu Festina Lente. Tämä oli hitaan syömisen teemalla toteutettu ruokaelämys, johon oli liitetty myös ohjelmaa. Asiakaspalaute on ollut niin myönteistä, että suunnittelemme tämän elämyksen toistamista seuraavien Ruokamessujen yhteydessä. Aisteilla ja emotionaalisilla kokemuksilla on merkittävä rooli elämämme rikastuttamisessa ja yhteinen ateriointi on tunteiden herättämiseen soveltuva mahdollisuus. Tuija Pitkäkoski Kirjoittaja on lehtori SeAMKin ravitsemisalan yksikössä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden lisensiaatti (KTL). Hänen lisensiaattitutkimuksen aiheena oli ruokaelämykset kuluttajan kokemana.

11 Suupohjan kylät Suupohjan kylissä on potkua! Kylätoiminta toimii Suupohjan seutukunnassa. Vuoden 2007 eteläpohjalainen kylä löytyy taas seutukunnastamme. Se on Tainuskylä Jurvasta. Edellisen kylätittelin pokkasi Nummijärven kylä Kauhajoelta. Ja eikä siinä vielä kaikki. Tänä vuonna vielä Erkki Kalliomäki sai ansiokkaasti vastaanottaa kunniakirjan tunnustuksena pitkäjänteisestä kylätoiminnasta ja kylänsä kehittämisestä. Onnea! Tunnustukset ovat ansaittuja ja kuvaavat sitä positiivista potkua, jota monissa Suupohjan kylissä on. Sitä potkua on syytä pitää yllä jatkossakin. Persoonallisia kyliä Suupohjalaisessa on tällä kertaa 12-sivuinen liite, joka esittelee toimeliaita suupohjalaisia kyliä. Kuten jutuista huomaa, kylistä löytyy paljon osaamista, toimintaa, persoonallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Uskon, että monista kylistä löytyy asioita, joita monet eivät tienneet siellä olevakaan. Lue kyläesittelyt ja ylläty! Apuja kylätoimintaan Kylätoimijoiden avuksi on olemassa monia eri tukimuotoja ja -tahoja. Monet aktiiviset kylien toimijat ovat jo oppineetkin niitä käyttämään. Useat kunnat avustavat kylätoimijoita sekä neuvonta-avun ja avustusten kautta. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta kylät voivat hakea Leader-kehittämishankkeita sekä yhteisöinvestointihankkeita. Vaikkakin aivan kaikki säädökset eivät ole vielä valmiita, hankkeita voi jo valmistella ja hakea. Lisäksi kyläasiamies on jatkossakin saatavilla lähellä omassa seutukunnassa, kun kysyttävää kylätoimintaan liittyen tulee. Maakunnallisesti Eteläpohjalaiset kylät ry ja valtakunnallisesti Suomen Kylätoiminta ry ovat kylätoimijoiden avustajina. Kylätoimijoita tukemassa on siis olemassa vankka verkosto ja sitä kannattaa käyttää hyväksi. Tulevaisuuden kylämaisemat Kylätoiminta kehittyy ja muuttuu ajan sekä toimijoidensa myötä. Kyläasiamiehen ominaisuudessa mielelläni näkisin seuraavia isoja linjoja kylätoiminnassa: 1) Toiminnan ja toimijoiden uusiutuminen Kylätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi nuorten ihmisten mukaantulo on tärkeää. Perinteinen toiminta tai sitoutumistavat eivät heitä välttämättä houkuttele. Siksi on syytä miettiä, olisiko syytä järjestää osa kylän seurojen toiminnoista projektiluontoisiksi, joihin olisi helpompi osallistua. Kymmenien vuosien johtokuntapaikat eivät välttämättä kiinnosta hektisessä maailmassa kasvaneita nuoria. Ja kylätoiminnassa voi rohkeasti kokeilla uusia avauksia ja toimintatapoja paikallisten ihmisten kiinnostuksen mukaan. Toimijoiden ja toiminnan uusiutuminen hissun kissun jatkuvasti vie parhaisiin tuloksiin. 2) Suunnitelmallisuus Kylätoiminnassa kannattaa keskittyä oman kylän kannalta olennaisiin asioihin ja sanoa ei muille asioille. Näin aktiiviset toimijat eivät näänny vapaaehtoistyön alle ja samalla myös kylän talous pysyy kasassa. Suunnitelmallisuus on myös useiden rahoitusten saannin ehto. 3) Toimijoiden välinen yhteistyö Kylätoimintaa tekevät kaikki kylän yhdistykset ja toimijat, ei pelkästään kyläseura. Kun kylää mietitään kokonaisuutena, niin eri toimijoiden tekemät tapahtumat ja palvelut täydentävät toisiaan. Tämä vaatii kylän toimijoiden välistä luottamusta ja järjestelmällistä tiedotusta. 4) Kirkonkylien ja kaupunginosien herääminen Kylä sanana on hieman harhaanjohtava. Kylätoimintaa voi harjoittaa myös kirkonkylillä ja asuntoalueilla. Niiden asukkailla on varmasti paljon yhteisiä asioita, joihin asukastoiminnalla voidaan vaikuttaa. 5) Ilo ja luovuus Kylätoimintaa tehdään pääsääntöisesti edelleen harrastuksena. Siksi sen pitää olla mukavaa ja antoisaa tekijöilleen. Positiivinen kylähulluus antaa kyläelämään suolaa. Kyläasiamieheen saa ottaa yhteyttä kaikissa kylätoimintaa koskevissa asioissa. Jatketaan hyvää työtä yhdessä ja pidetään kylissä hauskaa! Terhi Välisalo Meille kylään! -hanke Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 11

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 2/2007. Yrittäjiä ja aluekehittäjiä opintomatkalle Vietnamiin. Huippuluennoitsijat yrittäjyysseminaarissa.

SUUPOHJA-info 2/2007. Yrittäjiä ja aluekehittäjiä opintomatkalle Vietnamiin. Huippuluennoitsijat yrittäjyysseminaarissa. SUUPOHJA-info 2/2007 Suupohjan seutukunnan infolehti Yrittäjiä ja aluekehittäjiä opintomatkalle Vietnamiin. Joukko eteläpohjalaisia yritysten edustajia ja aluekehittäjiä matkustaa reilun viikon kestävälle

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot