Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuu- desta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuu- desta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla"

Transkriptio

1 2/2007 Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuudesta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla 40v-juhlavuosi s. 24 Työvoima-teema Esittelyssä metallibändit s. 28 Kyläliite: Tutustu 24 suupohjalaiseen kylään! sivut 11-22

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Timo Vesiluoma Kansainvälistyvä seutumme. SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Timo Vesiluoma p s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Loviisa Kautiainen Terhi Välisalo Anne Lepistö Jari Iso-Koivisto Ulkoasu: Divico Oy Viime kuukausina kansainvälisyys on näkynyt julkisuudessa tavanomaista korostetummin. Seutumme, niin kuin koko Suomi, on tullut uuteen tilanteeseen. Kansainvälisyys ei enää liity vain yritysten ulkomaan kauppaan, vaan kyse on entistä enemmän muualta saatavasta työvoimasta. Toimialoilla, joilla rekrytointiongelmat ovat oikeasti totta, on pakko etsiä ratkaisuja kansainvälisestä työvoimasta. Myös viestit suupohjalaisilta yrityksiltä, etenkin metalliteollisuudesta ovat selkeitä: uusia osaajia tarvitaan. Työvoimapulan syy ei ole yksin vallitsevan suhdanteen, asiaan vaikuttaa myös vahvasti kiihtyvä eläköityminen. Jo nyt työmarkkinoiltamme poistuu enemmän tekijöitä kuin uusia tulee tilalle. Osaajia kaivataan lisää myös hoiva-alalle. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tärkein sanoma on, että Suomen olisi varauduttava työvoimapulaan tulevina vuosina. Maamme vetovoimasta tulee huolehtia, jotta työntekijöitä saataisiin eri puolilta maailmaa Suomeen tekemään ne työt, joihin suomalaisia ei enää tulevina vuosina riitä. Lähes koko ikääntyvä Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia kilpailukyvynsä säilyttämiseksi. Maahanmuuton lisäksi tulee tietysti muistaa, että mm. ammattikoulutuksen kehittämisen kautta voidaan myös kotimaisia työvoimaresursseja ohjata uudelleen. Useat seudut lähialueillamme ovat jo Suupohjaa edellä ulkomaisen työvoiman käytössä ja kotouttamisessa. Esimerkiksi Närpiössä asukkaat edustavat noin 35 eri kansallisuutta. Pohjois-Hämessä Virrat, Ruovesi, Mänttä ovat olleet aktivisia; kunnissa on merkittävä määrä venäläisiä ja kiinalaisia työntekijöitä. Honkajoen väestöstä on noin 5 % virolaisia. Kauhajoella ulkomaalaisten osuus on 0,6 % väestöstä eli vajaa 100 henkeä. Suupohjan muissa kunnissa sama luku on keskimäärin 0,2 0,3 %. Myös seutumme kunnissa on aktivoiduttu. Toimenpiteitä on käynnistetty ulkomaisten osaajien hankkimiseksi mm. Vietnamista ja Ukrainasta. Tällä viikolla järjestettiin Suupohjan maahanmuuttostrategian ensimmäinen laaja työpaja. Koolla oli noin 40 toimijaa pohtimassa, miten muualta tulevien osaajien kotouttaminen tulisi seudullamme hoitaa. Kotouttaminen vaatii useiden tahojen pitkäjänteistä yhteistyötä, tukiverkkoja, avointa tiedotusta ja avoimia asenteita. Maahanmuuttajan ja hänen perheensä olisi päästävä mukaan ympäröivään yhteiskuntaan. Avoin, luova ja moninaisuutta korostava yhteisö sekä virikkeinen ympäristö on vetovoimainen. Jos USA:ssa olisi viime vuosisadalla oltu kielteisiä maahanmuutolle, maailman dynaamisin talous olisi jäänyt syntymättä. Kysymys kuuluukin, olemmeko nyt valmiita uudistamaan yhteiskuntaamme, ottamaan vastaan työntekijöitä muualta ja hyväksymään heidät uuspohjalaisiksi? Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008 kaikille! Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Pieni voi merkitä isoa. Seuraava numero: ilmestyy keväällä 2008 Aromi voi tuoda veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Se voi herättää nostalgiaa ja palauttaa muistoja mieleen. Tuija Pitkäkoski kirjoittaa tässä lehdessä (s. 10) ruokaelämyksistä ja siitä miten hyvin pienetkin seikat vaikuttavat kokemuksiimme. Häiritsevä valo tai pölyinen yksityiskohta voivat viedä pohjan ruokanautinnolta ja laadulta. Koettu tunnelma vahingoittuu herkästi, ellei sen kaikkia yksityiskohtia haluta tai viitsitä pitää yllä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä. Elämykset ovat päivän sana, kun mietitään kuluttajille suunnattuja palveluja. Koko jouluhässäkkä on tavallaan isoa elämysteollisuutta, jolla halutaan oikeanlaista tunnelmaa koteihin. Kenen viesti menee parhaiten läpi henkilökohtaisimmalla tavalla, korjaa eurot. Kaipaanko tavaratalojen shoppailuelämystä vai klikkaanko mieluiten ostoskorini täyteen verkossa? Ken poimii vaikuttavimmalla tavalla joulurahani? Pienet asiat ovat tärkeitä myös ensivaikutelman luomisessa. Juha Paananen sanoo haastattelussa (s. 4), että ulkomaalaisten kotouttamisessa pieniltä tuntuvat seikat voivat olla erittäin tärkeitä. Miten työntekijä otetaan vastaan ja miten hänestä huolehditaan: hankitaan asuntoon vessapaperit, pesuaineet ja verkkoyhteydet. Kun osaajat on otettu kunnolla vastaan, heidät saadaan jäämään paikkakunnalle. Elämyksistä ja isoista ja pienistä asioista puhuu myös tutkimusmatkailija Patrik Degerman (s. 8). Hänen isot elämyksensä tutkimattomille seuduille, 60 asteen pakkasiin vuorille tai lämpöön sademetsien sydämiin, ovat täynnä pieniä työvoittoja. Joulussakin pienet asiat voivat olla isoja. Megalomaanisen lahjasäkin sijasta parasta voi olla lämpöinen rupatteluhetki tai yhdessä nauraminen. Elämyksellistä Joulua ja talvea!

3 Sisällys: 8. Elämyksiä tutkimusmatkailijan silmin 4. Osaavaa työvoimaa ulkomailta 5. Vietnam-matka poiki yhteistyötä 5. Suupohjaan maahanmuuttostrategia 6. Paras-hanke etenee 6. Kehittämisyhdistys jatkaa LEADER-ryhmänä 7. Logistia Suomen paras yrityspuisto 7. Innovaatiokahvila myös netissä 8. Tutkimusmatkailija ottaa työvoittoja 9. Erkki Toivanen tuntee Euroopan 9. Stefan Widomski rohkaisee tutustumaan 10. Syömisestä kohti ruokaelämystä sivuinen liite esittelee 24 Suupohjan kylää 23. Kauhajoen keskustan kehittäminen etenee 23. Viihtyisä ympäristö tutkimuskohteena 24. Panula-opisto juhlii 40-vuotista taivaltaan 25. Tango Kauhajoen Kasinolla uusiksi 26. Glögitestissä perinteisiä ja erikoisuuksia 28. Esittelyssä metallibändit 29. Teemu valmistelee musikaalia 29. Mäkikotkia Karijoen Paarmanninvuorella 30. Tapahtumakalenteri 31. Joulupuu-keräys oli suosittu 31. Suupohja tanssii tammikuussa Jurvassa 32. Logistia.net on kansainvälinen portaali 32. Suupohjan yritykset rekisterissä 5. Vietnam-yhteistyötä 11. Ohriluoma ja 23 muuta kylää 10. Ruokaelämyksiä

4 Botnia Servicen työntekijöistä viidennes ulkomailta Kotouttaminen tulee hoitaa kunnolla. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski Osaavan työvoiman saanti on yhteinen toive toimialasta riippumatta. Varsinaista työvoimapulaa koetaan Suupohjassa mm. metallialalla. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan on ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi. Työvoimaa teollisuuteen tuottava Botnia Service on edelläkävijöitä ulkomaisten työntekijöiden välittämisessä. Yrityksen 300 työntekijästä peräti viidennes on ulkomaalaisia. Suurin osa ulkomaisista työntekijöistä tulee Puolasta, jossa yrityksellä on tytäryhtiö. Pääosin he ovat metallialan Juha Paananen osaajia, lähinnä hitsareita, kertoo Botnia Servicen johtaja Juha Paananen. Myös Pietarista on hakeutunut useita titaanihitsaajia Botnia Servicen palvelukseen. Uutena yhteistyökohteena on Kiina, jonne viritellään yhteyksiä JAKK:n kanssa. Paananen pitää ulkomaisen työvoiman käyttöä pelkästään positiivisena asiana. Esimerkiksi puolalaisille työ Suomessa merkitsee tulojen moninkertaistumista ja suomalaiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Ei työ ole keltään pois, he tulevat tänne noususuhdanteessa ja auttavat Suomea nousuun, Paananen korostaa. Ulkomaalaiset rikastuttavat Suomalaiset työkaverit ovat ottaneet ulkomaalaiset hyvin vastaan eikä Paananen ole kuullut, että puolalaisiin olisi muutenkaan suhtauduttu negatiivisesti. Töihin muuhun maahan lähtevää arvostetaan. Samalla ulkomaalaiset tuovat oman kulttuurinsa rikkautta tänne ja lisäävät paikallisten ymmärtämystä muista maista. Ulkomaalaisista pitää Paanasen mukaan pitää hyvää huolta heidän tullessaan outoon maahan. Botnia Servicellä peräti neljän ihmisen työ painottuu kotouttamisasioihin; kaksi henkilöä jo Puolassa ja kaksi Suomessa pitävät huolen siitä, että työntekijä pääsee matkaan uudessa kotimaassa. Heille hankitaan kalustettu asunto, viedään virastokierrokselle, avataan pankkitili, opastetaan kauppa-asioihin ja harrastuksiin, Paananen luettelee. Asunnoissa on omat huoneet, tietokoneet ja laajakaistayhteydet, pesukoneet, petivaatteet ja perustarvikkeet valmiina. Ettei tarvitse ensimmäisenä ihmetellä, että mistä kaikki hankkisi. Ja toivottavasti annamme samalla kuvan, että heitä on odotettu. Asiat pitää hoitaa oikein ja loppuun saakka, Paananen sanoo ja uskoo, että positiivinen kuva kiirii nopeasti eteenpäin. Työntekijät ovat yleensä päässeet hyvin vauhtiin ja he ovat viihtyneet työssään. He ovat pysyviä työntekijöitä, moni on ollut jo parikin vuotta meillä. Muutama mies on tuonut perheensäkin Suomeen ja he ovat kotiutumassa tänne. Vahvan raudan ammattilaiset eläkkeelle Suomalaiset ovat Paanasen mielestä hieman jälkijunassa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Puolalaiset ovat jo vuosikymmeniä matkanneet useisiin Euroopan maihin töihin. Maassa on metalliteollisuudessa korkea osaaminen ja puolalaiset ovat haluttua työvoimaa. Kun suuret ikäluokat, vahvan raudan ammattilaiset lähtevät eläkkeelle, työvoimapula iskee vielä kovemmin, Paananen ennustaa. Olisi jo vuosia sitten pitänyt alkaa tuomaan väkeä. Osa puolalaisista ei osaa englantia juuri ollenkaan, mutta paremmin kieltä puhuvat toimivat viestin välittäjinä muille. Kun on erityisen tärkeitä asioita käsiteltävänä, Botnia Service tuottaa puolan tulkin Porista paikalle. Muutoin väärinymmärryksen mahdollisuus on olemassa, kun englannin taito ei ole kuitenkaan niin hyvää. Juha Paanasen mielestä on tärkeätä, että ulkomaalaisten omia tapoja ja kulttuuria arvostetaan. Esimerkkinä on se, että katoliset puolalaiset haluavat pääsiäisenä ehdottomasti lomalle kotomaahan. Työt pitää suunnitella siten, että he voivat lähteä lomalle tuolloin. Näin tulee hyvä mieli heidän perheidensäkin puolesta. Työvoima-teema Aikuiskoulutus reagoi nopeasti. Aikuiskoulutus ja lyhyet kurssit ovat nopein lääke reagoida työvoimapulaan, jos katsoo asiaa koulutuslaitoksen näkökulmasta. Suupohjan Ammatti-Instituutin rehtori Matti Voutilainen kertoo, että heillä alkaa alkuvuonna koulutus, jossa metallimiehiä jatkokoulutetaan. Tämäntyyppisellä koulutuksella pystytään helpottamaan työvoimapulaa. Voutilaisen mukaan ongelmana kuitenkin on, että opiskelijoita ei välttämättä löydy kovin paljon. Etenkin puuala ja miksei metallikin kärsivät opiskelijapulasta. Pitkällä tähtäyksellä voidaan vaikuttaa varsinaisen ammattikoulutuksen kautta, mutta viive on vähintään opiskelujen kesto eli yleensä kolme vuotta. SAI on uutena alana lähtemässä kouluttamaan tapahtumantuottajia. Heille suunnattu koulutus alkaa helmikuussa Matkailu ja siihen liittyvät elämykset ovat nopeasti kasvava ala, kun ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettäväksi, Voutilainen sanoo.

5 Vietnamista odotettavissa ammattilaisia työvoimapulasta kärsiville aloille. Myös koulutuksessa ja kulttuurissa yhteistyömahdollisuuksia Työvoima-teema Etelä-Pohjanmaata edustanut delegaatio teki tutustumismatkan Vietnamin mahdollisuuksiin marrasjoulukuussa ja sen pohjalta on herännyt useita yhteistyöavauksia. Vietman yllätti, se on mahdollisuuksien maa. Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan myös miljoonakaupunki Hanoissa, jossa oli paikalla mm. varakauppaministeri, kertoo matkalle osallistunut Kauhajoen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Rantakokko uskoo, että osaavaa työvoimaa on saatavilla Vietnamista mm. työvoimapulasta kärsivään metalliteollisuuteen. Tulemme saamaan sieltä tasokkaan koulutuksen saaneita ammattilaisia keskeisille toimialoille. Kone- ja laitekanta Vietnamissa oli vähintään yhtä hyvä kuin täällä, he ovat tehneet yhteistyötä mm. Korean laivanrakentajien kanssa. Vietnamilaisilla on välitön valmius ryhtyä toimenpiteisiin, kertoo Rantakokko. 84-miljoonaisessa Vietnamissa tulee työmarkkinoille joka vuosi miljoona uutta työntekijää, joten heillä on tarvetta löytää heille työtä myös ulkomailta. Samalla he hakevat osaamisen vaihtoa. He odottavat kontaktien kautta myös investointeja maahansa. Rantakokko sanoo, että työvoiman saamisen suhteen pitäisi toimia nopeasti. Muilla suomalaisilla seuduilla kuin Suupohjalla ja Etelä-Pohjanmaalla ei ole tämänsuuntaisia kontakteja Vietnamiin. Presidentti Halonen vierailee Vietnamissa helmikuussa. Toivomme, että saamme delegaatioon yritysedustajan alueeltamme. Suupohja on aloittanut maahanmuuttostrategian laatimisen, millä valmistaudutaan mm. ulkomaisen työvoiman kotouttamiseen. Yhteistyösopimus Hanoin ja Etelä- Pohjanmaan välille Vierailu Dinh Vu Steel Companyssä. Etelä-Pohjanmaata edustanut delegaatio oli ensimmäinen laatuaan Vietnamissa. 15-henkinen ryhmä koostui yrityselämän, julkishallinnon ja koulutuksen edustajista. Alueemme korkea osaaminen ja innovatiiviset tuotteet kiinostivat vietnamilaisia. Suomalaisia arvostetaan mm. maamme rahoittamista ja hyvin hoidetuista kehitysyhteistyö-projekteista, mikä helpotti kontaktien luomista kaupunkien, yritysten ja yliopistojen kanssa erityisesti Ho Chi Minh Cityn, Hanoin ja Haiphongin kaupunkien alueilla, kertoo maakuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Tapio Liinamaa. Vietnamin Suomen suurlähettiläs Tran Ngoc An oli innoittamassa tahoja tutustumaan Vietnamin mahdollisuuksiin. Samoin tukensa on antanut myös Suomen suurlähettiläs Pekka Hyvönen Vietnamissa. Hän osallistui useaan eri tilaisuuteen delegaation kanssa. Vietnamin matkan tavoitteena oli mm. ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnin kartoittaminen sekä yritysten vienti- ja tuontimahdollisuuksien tutkiminen. Tuloksena matkalta allekirjoitettiin aiesopimus Vietnamin pääkaupungin ja maan hallinnon keskuksen Hanoin ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan välillä. Sopimuksen mukaan yhteistyö aloitetaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin alueilla. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen uskoo Vietnamin olevan potentiaalinen markkinakohde eteläpohjalaisille yrityksille ja tuotteille. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anne Katajamäki toi Vietnamissa esille maakuntamme uudet innovaatiot, jotka erityisesti kiinnostivat tätä nopeimmin kehittyvää Etelä- Aasian maata. Myös tuontiyrityksille Vietnam tarjoaa mahdollisuuksia. Yksi matka tavoitteista oli koulutusyhteistyön aloittaminen. Tuloksena saatiin yhteistyösopimukset kolmen yliopiston ja yhden ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Yliopistojen kanssa sovittiin opiskelija- ja opettajavaihdosta, suomalaisille opiskelijoille avautuu myös harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä Vietnamissa. Vietnamilaisnuorilla oli kiinnostusta opiskella SeAMK:n englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Suupohja laatii maahanmuuttostrategian. Työperusteinen maahanmuutto on noussut entistä tärkeämpään asemaan eläköitymisen ja työvoimapulan takia. Myös Suupohjassa varustaudutaan yhä kasvavaan ulkomaisen väestön määrään laatimalla maahanmuuttostrategia. Työ sen laatimiseksi on alkanut äskettäin. Alkuvuonna Kauhajoella muutti ulkomailta 39 henkeä. Teuvallakin vastaava luku nousi yhteentoista. Työvoimapulan koetellessa mm. metallialaa on todennäköistä että maahanmuutto lisääntyy lähivuosina. Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 38 prosenttia. Suupohjan työllisyysstrategiassa vuosille todetaan, että kansainvälistymisen ja maahanmuuton edistäminen turvaa osaltaan osaavan työvoiman saamista. Tavoite on, että vuoteen 2012 mennessä Suupohjan alueella työskentelee pysyvästi noin 250 ulkomaalaistaustaista osaajaa ensisijaisesti maataloudessa, huonekaluteollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakennusalalla. Strategiassa maahanmuuton vaikutuksia tarkastellaan monesta näkökulmasta. Kotouttamisessa tulee kiinnittää huomiota vastuun jakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin ja maahanmuuttajan itsensä kesken. Suupohjan seutukunnan maahanmuuttostrategian tavoitteita ovat: - Suupohjasta muodostuu monikulttuurinen yhteisö - maahanmuuttaja integroituu paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti - Suupohjaan tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleeksi - suupohjalaiset eivät koe uhkaavaksi maahanmuuttajien läsnäoloa - maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut - Suupohjan yksityiset ja julkiset organisaatiot / palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu - suupohjalaisilla yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa - paikallisyhteisö voi oppia jotain maahanmuuttajilta - ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttaminen seutukuntaan - maahanmuuttajien kautta suupohjalaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita maailmalle Suupohjan kuntien kunnanjohtajat ovat syksyn 2007 aikana kukin omissa kunnissaan esittäneet ja käsitelleet kunnanhallituksissa ehdotusta maahanmuuttostrategian laatimisesta. Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen kunnat ovat puoltaneet esitystä. Strategia laaditaan muodostamalla erilaisia työryhmiä, kuten tiedottaminen, koulutus- ja kulttuuri, sosiaali- ja terveys, työllistyminen, seudulliset palvelut ja asuminen. Tavoitteena on, että strategia tulee olemaan lyhyehkö, konkreettinen toimenpideohjelma, jossa on mukana lähitulevaisuuden toimenpiteet sekä pitemmän ajan linjaukset. Jo esille nousseita toimenpide-ehdotuksia ovat kansainvälinen portaali, kansainvälisyyskeskus, kotouttamishenkilön palkkaaminen, tiedottaminen ja asennekasvatus sekä kotouttaminen kulttuurin avulla. Kauhajoki International Café is open. Kauhajoki International Café is a new web site. The address is: Web site will be international virtual meeting place. There will be information about Kauhajoki and Suupohja region, events and projects. The site is published by The Regional Centre Program of Kauhajoki. More information and content will be published soon!

6 PARAS-hanke etenee Suupohjassa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain vaatimusten mukaisesti kaikki kunnat jättivät elokuun loppuun mennessä valtioneuvostolle suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Suupohjan neljä kuntaa, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva ilmoittivat omissa vastauksissaan sitoutumisen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkukesästä 2007 valmisteltiin yhteistyöselvitys, johon liitettiin myös ympäristöterveydenhuolto. Tavoitteeksi asetettiin kooltaan ja osaamiseltaan houkuttelevan työyhteisön sekä laadukkaan ja tehokkaan palvelujärjestelmän luominen. Toiminta haluttiin rakentaa ennaltaehkäisyä ja omatoimisuutta tukevien periaatteiden varaan asiakaslähtöisyyttä noudattaen niin, että ihmisen eri elämänvaiheet ohjaisivat palvelujen suunnittelua. Toiminnan organisaatiomalliksi on suunniteltu liikelaitoskuntayhtymää, joka nähdään tehokkaimpana tapana ohjata ja johtaa nykyaikaista palvelujärjestelmää. Perussääntö helmikuun loppuun mennessä Kunnat käynnistivät konkreettisen toimenpidesuunnittelun 12.marraskuuta, kun kuntajohtajat hyväksyivät etenemisrungon suunnittelulle. Pyrkimyksenä on Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan muodostamassa liikelaitoskuntayhtymää Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kesken. helmikuun loppuun mennessä laatia perussääntö kuntayhtymälle. Sen jälkeen jatketaan toteuttamisohjelman ja prosessien läpikäyntiä sekä laaditaan taloussuunnitelma niin, että syksyllä voidaan aloittaa käytännön toimeenpanon valmistelu. Valmistelussa ovat mukana kuntajohtajat, sosiaali- ja terveysjohto, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä tarvittaessa asiantuntijaryhmät palvelutuotannosta. Valmisteluun osallistuu myös laajempi kokoonpano, jossa on mukana mm. henkilöstöjärjestöjen edustus ja kaikkien valtuustoryhmien edustus kustakin kunnasta. Vai sittenkin kuntaliitoksiin? Liikelaitoskuntayhtymän valmistelun edetessä näyttää yhä enemmän saavan tilaa ajatus yhteisen kunnan perustamisesta. On luonnollista, että uusien organisaatioiden perustaminen monimutkaistaa asioiden hoitoa ja että päätösvaltaa siirtyy joka tapauksessa kunnista pois. Näin on päätelty myös Isojoella, joka pani vireille kuntaliitosmahdollisuuden selvittämisen Kauhajoen kanssa. Asiaa on valmisteltu virkamiestyönä ja kyläkierroksilla on kuultu asukkaiden näkemyksiä, mutta ratkaisujen teko siirtynee ensi vuoden puolelle. Tämä tarkoittaa ainakin porkkanarahojen pienenemistä, mutta antaa toisaalta mahdollisuuden perusteellisempaan valmisteluun. Alustavia tunnusteluja on ollut myös Kauhajoen ja Teuvan välillä, mutta mitään päätöksiä selvityksen tekemisestä ei ole. Jurvahan ei ole mukana yhteistoiminta-alueen suunnittelussa, vaan on alusta alkaen pyrkinyt etenemään kuntaliitosten kautta. Neuvotteluja on käyty Kurikan ja sittemmin Ilmajoen kanssa, mutta liitospäätöksiin ei ole toistaiseksi päästy. Jari Iso-Koivisto Seutukoordinaattori Suupohjan Kehittämisyhdistys jatkaa LEADER-ryhmänä. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt LEADER-ryhmät kaudelle Samalla ministeriö on julkistanut LEADER-ryhmien saamat rahoitukset. Vuoteen 2013 kestävän EU-ohjelmakauden aikana Suupohjan Kehittämisyhdistyksellä on käytettävissä yhteensä 7,9 miljoonaa euroa Tulevaisuuden maisema -maaseutuohjelman toteutukseen. Alkaneella kaudella rahoitetaan uusia innovatiivisia hankkeita LEADERryhmän laatiman kehittämissuunnitelman mukaisesti. Suupohjalaiset ovat olleet aktiivisia oman kehittämissuunnitelmansa laatimisessa ja seudun kunnat ovat sitoutuneet hoitamaan oman osuutensa rahoituksesta. Tämän ansiosta maaseudun paikallisen kehittämisen resurssit ovat nyt alueellamme hyvät. Uutta tällä EU-ohjelmakaudella on se, että kaikki LEADER-ryhmät voivat myöntää yritystukia pienten yritysten toiminnan kehittämiseksi. Vuosien aikana on tavoitteena kehittää muun muassa yrittäjyyttä ja maaseudun asukkaiden hyvinvointia monin eri tavoin. LEADER-toiminnalle ominaista on muun muassa paikallisuus, omaaloitteellisuus sekä uusi ja kokeileva toiminta. Käytännön toiminnasta seudulla vastaa kehittämisyhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. Alueella laaditun maaseutuohjelman mukaisten hankkeiden rahoittamisen lisäksi ryhmä kouluttaa, tiedottaa ja aktivoi alueensa toimijoita. Hankehakijoita autetaan hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. LISÄTIETOJA: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry kehittämissuunnittelija Hanna-Leena Pihlajaniemi P LEADER-kehittämissuunnitelmien toteuttamissopimukset allekirjoitettiin marraskuussa Helsingissä. Allekirjoitusosapuolina Suupohjan Kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suurpalo ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

7 Teknologiakeskus Logistia Suomen paras yrityspuisto. Teknologiakeskus Logistia rankattiin ykköseksi syyskuussa valmistuneessa valtakunnallisessa yrityspuistojen asiakastyytyväisyyskyselyssä, jonka toteutti tutkimuslaitos Eccu Finland Oy. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen yrityspuistojen toimintaympäristöä ja tyytyväisyyttä siihen. Tutkimukseen osallistui 43 Suomessa toimivaa yrityspuisto-, teknologiakeskus-, tiedepuisto- tai businesspark-nimeä käyttävää tahoa. Tutkimuksessa mitattiin mm. yrityspuiston hinta-laatusuhdetta toimipaikkana, yrityspuistossa toimimisen hyötyjä sekä tyytyväisyyttä yrityspuiston toimintaympäristöön, palveluihin ja henkilökuntaan. Logistian vas-taustulosten keskiarvo oli kyselyyn osallistuneista kohteista korkein. Yhteistyösopimuksella strategista kehittämistä Teknologiakeskus Logistiaa ja sen toimintoja kehitetään keväällä solmitun yhteistyösopimuksen perusteella. Yhteistyösopimuksen solmivat Kauhajoen kaupunki, LC Logistics Center Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kauhajoen Teknologiakeskus (KOY) sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Sopimuksen valtuuttamana kehitystyötä vetää LC Logistics Center Oy, joka valmistelee vuosittain yhteistyötahojen kanssa suunnitelman kehitettävistä asioista sekä tilojen ja palveluiden markkinoinnista, Valmisteilla on uutta markkinointimateriaalia, jossa näkyvät talon arvot: reiluus, yhteistyö ja edelläkävijyys. Nämä arvot mietittiin yhdessä talon yritysten kanssa sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen yhteydessä, kertoo kehitysjohtaja Jaana Suksi LC Logistics Center Oy:stä. Yritysten välistä yhteistyötä Eräs esimerkki yritysten välisestä yhteistyöstä Logistiassa on Suit Networks, joka on logistiikkaan ja tiedonhallintaan keskittyvä verkosto. Verkoston ytimen muodostavat Arto Räikkönen Mobida Oy:stä, Pekka Metsäranta Neviso Oy:stä ja Jarmo Peltoniemi Kuljetusliike Jarmo Peltoniemi Ky:stä. Teknologiakeskus Logistian toimintaympäristö on luonut Suit Networksille hyvän alustan kehittää palveluja mm. yhteistyössä Vaasan yliopiston professorin Petri Helon kanssa. Ensimmäinen konkreettinen verkoston tuote on suitrekkamies, joka on kuljetusyrityksen kokonaisvaltainen työajanhallintapalvelu, kertoo Arto Räikkönen. Teknologiakeskus Logistian verkostot luovat konkreettista yhteistyötä, vakuuttavat Arto Räikkönen (vas.), Pekka Metsäranta, Jaana Suksi ja Jarmo Peltoniemi. Teknologiakeskukset edistävät yrittäjyyttä Teknologiakeskus Logistia sai merkittävän, kansainvälisen tiedepuistojen kattojärjestön IASP:n (International Assosiation of Scienceparks) täysjäsenyyden heinäkuussa Teknologiakeskus täytti kaikki liittymisen kriteerit, joita olivat mm. luo uutta liiketoimintaa ja kehittää olemassa olevia yrityksiä edistää yrittäjyyttä ja hautoo uusia innovatiivia yrityksiä luo korkean osaamistason työpaikkoja rakentaa viihtyisiä tiloja potentiaalisille työntekijöille ja yrityksille synnyttää synergiaa yliopistojen ja yritysten välillä IASP:n jäseninä olevat teknologiapuistot ovat bisneksen ja maailmanlaajuisen osaamistalouden keskittymiä, jotka edistävät kaupunkien ja alueiden taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä. Korkeatasoisia luentoja innovaatiokahvilassa. KTL Jukka Peltoniemi sai ensimmäisenä istua Logistia-innovaatiokahvilan pehmeälle luennoitsijatuolille. Teknologiakeskus Logistian IT-kujalla pidetty kahvi- ja keskustelutilaisuus kiinnosti kymmenkuntaa osallistujaa. Lisäksi luentoa ja keskustelua saattoi seurata netissä, osoitteessa: Innovaatiokahvila halutaan pitää helposti lähestyttävänä luentotilaisuutena. Innovaatiokahvilan luennot jatkuivat KTT Martti Lindmanin luennolla tuotekehitysstrategioista. KTT Marko Kohtamäki puhui omassa luennossaan kumppanuuksista ja verkostoista ja FM Terttu Harakka asiakaslähtöisyydestä. Luentosarja huipentui päätösseminaariin 14. joulukuuta, jolloin kuultiin Esko Reinonpoika Alangon ajatuksia luovuudesta. Jukka Peltoniemi alusti siitä, miten tutkimustieto saadaan valutettua yritysten käyttöön ja tulokseksi. Hän muistutti siitä, että tieto on tärkeä resurssi yrityksen strategisessa kehittämisessä. Tieto nähdään nykyisin kilpailuetuna, Peltoniemi korosti. Peltoniemen mukaan akateemisen tiedon siirtymisessä yrityksen hyödynnettäväksi on kuitenkin ongelmia. Tutkijoilla on voi olla heikko käytännön tuntemus ja he eivät osaa konkretisoida tietoa. Yritykset puolestaan hyvin usein käyttävät vanhentunutta tietoa. Jossain markkinointia koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset käyttävät jopa 10 vuotta vanhoja tietoja. Peltoniemen mukaan intuitioon perustuva päätöksenteko on tärkeätä eikä sitä pidä väheksyä. Arkitieto on kuitenkin usein epäluotettavaa, sillä havainnot ja kokemukset voivat olla vääriä. Tietoa kertyy satunnaisesti ja siinä on aukkoja. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa päätöksen laatua ja löytää uusia näkökulmia ja ideoita. Peltoniemi korosti, että kokemus ja tutkimus ovat toisiaan täydentäviä asioita. Vain ajankohtainen tieto kiinnostaa Jukka Peltoniemi on juuri julkaissut tutkimuksen tutkimustiedon siirtämisestä pk-yrityksiin. Jotta tieto ylipäätään kiinnostaisi yritystä, sen pitää olla ajankohtaista, konkreettista, yrityslähtöistä ja hyödyllistä. Tutkimustiedon ja käytännön välistä kuilua voidaan kaventaa meklareiden, konsulttien ja tutkimusasiamiesten avulla. Tiedonsiirron malleja ovat mm. innovaatiokahvilat kirjastoineen, tutkijoiden road showt, virtuaaliset foorumit ja opiskelijoiden käyttö yritysten ongelmien ratkaisussa. Logistian innovaatiokahvilassa kiinnosti se, miten tieto pysyy organisaatiossa, vaikka työntekijä lähtisikin. Peltoniemi korosti organisaation keskustelevaa kulttuuria. Jukka Peltoniemi on perehtynyt tutkimustiedon siirtämistä yrityksiin. Tämä on olennainen kysymys asiantuntijaorganisaatiossa. Tieto ei saisi olla yksityisasia vaan sen pitäisi olla yhteistä omaisuutta. Keskustelevalla kulttuurilla ja asioiden dokumentoinnilla voidaan tietoa pitää yrityksessä, Peltoniemi sanoi.

8 Jos ei koskaan anna periksi, on mahdollisuus päästä tavoitteeseensa, sanoo tutkimusmatkailija Patrik Degerman. Yleisö on juuri kuullut uskomattoman tarinan siitä, miten valloittaa tutkimattomia vuoria Etelämantereella paikkoja jossa kukaan muu ei ole käynyt, joten hänen toteamukseensa on helppo yhtyä. Tutkimusmatkailija Patrik Degerman: Onnistumisen kokemukset pitävät liikkeellä ja tuovat vuoretkin lähelle. Teksti ja seminaarikuvat: Tiina Rantakoski Patrik Degerman on 20 vuotta tehnyt tutkimusmatkoja saarille, viidakkoon, vuorille ja muille ennestään tuntemattomille alueille. Hänen viestinsä onkin, että saavuttaakseen tavoitteensa on astuttava tutun ja turvallisen ulkopuolelle. On vaikka uskallettava soittaa kenelle tahansa auktoriteeteista välittämättä. Kun päätimme, että halusimme Veikka Gustafssonin kanssa lähteä Etelämantereelle, keksimme, että National Geographic -lehdessä on maanosasta tietoa. Kesti kuitenkin monta päivää ennen kuin uskalsin soittaa päätoimittajalle. Olimme menossa valloittamaan vuorta, mutta emme uskaltaneet soittaa! Degerman ja Gustafsson päättivät, että he tarvitsevat lisää rohkeutta. Päätimme, että olemme joka päivä tunnin tosi rohkeita. Se oli meidän power hour, jolloin auktoriteettipelko heivattiin ulos. Ihan sama, kenelle soitetaan, kaikki me olemme vain ihmisiä. Alueita, joissa kukaan ei ollut käynyt, olisi ollut mm. Siperiassa ja Itä-Grönlannissa, mutta Etelämanner oli kaikista tuntemattomin ja samalla kylmin, tuulisin ja kuivin paikka maapallolla. Mount SISU Antarktis oli Degermanin mukaan lähes mahdoton projekti. Keskittyäkseen tavoitteen saavuttamiseen Degerman rauhoitti voimatunnin 1 3 asiaan. Puhelimeen hankittiin uusi sim-kortti, jotta saatiin olla rauhassa. Soitto päätoimittajalle poiki matka tutustumaan lehden tiedostoihin. Etelämanner on 28 kertaa Suomen kokoinen ja kuljetus sinne oli iso kysymysmerkki. Löysimme lentoyhtiön, joka oli valmis lentämään sinne, mutta se halusi tietää tarkan pisteen. Ongelmana oli, että tuntemattomasta alueesta ei ollut karttaa. Keksimme, että ehkä agentit olivat kuvanneet alueen satelliiteilla. Kuin ihmeen kautta heidän onnistui saada tutulta agenttien kartta alueesta. Viimein kun matka toteutui, lentoyhtiö vei heidät mantereelle haluamaansa paikkaan. Jo projektin alussa kävi selväksi, että he tarvitsisivat sponsoreita, sillä matka maksaisi kymmeniä tuhansia euroja. Olen kuullut lukuisia yritysten selityksiä, miksi he eivät sponsoroi: se ei sovi sidosryhmämarkkinointiin, budjettimme on käytetty, sääntöjen mukaan emme voi sponsoroida tämäntyyppisiä projekteja Jos olisin noudattanut niitä neuvoja, en koskaan olisi päässyt matkoille, Degerman sanoo ja lisää, että aina on kysyttävä uudelleen ja uudelleen. Jos ei koskaan kysy keltään mitään, ei saa mitään. Jos ei tee mitään, mitään ei tapahdu, Degerman kiteyttää. Patrik Degerman kertoi Elämyksien siivin huipulle -yritysseminaarissa ensimmäisestä matkastaan Etelämantereelle yhdessä Veikka Gustafssonin kanssa (vas.). Lämpötila laski Antarktiksella jopa 60 miinusasteeseen. Pieniä työvoittoja koko ajan Degerman ja Gustafsson tutkivat kohdetta, hankkivat rahoitusta ja opettelivat mm. hoitamaan haavoja, mutta matka Antarktikselle ei toteutunut ensimmäisenä vuonna, ei toisena eikä vielä kolmantenakaan. Ei auttanut vaikka teki enemmän, kovemmin ja fiksumpaa työtä. Degerman ynnäsi, että oli tuotava tavoite lähemmäksi ja laitettava välitavoitteita. Jotta jaksaa vuodesta toiseen vääntää vaikeaa projektia, on saatava pieniä työvoittoja koko ajan. Onnistumisen kokemukset pitävät pyörän liikkeellä, hän kiteyttää. Isoja onnistumisen kokemuksia pari sai viimein päästyään vuorenhuipuille, joissa kukaan ei ollut aikaisemmin käynyt. Kitalaki paloi ensimmäisenä päivänä, leveät railot oli ylitettävä luottaen toiseen, tuntemattoman rajamailla tarvitsi neljä kertaa enemmän energiaa. Viimein neljän vuoden tavoite oli saavutettu ja he seisoivat varttitunnin vuoren huipulla. Alas tullessa lämpötila oli laskenut vajaasta kolmestakymmenestä liki kuuteenkymmeneen miinukseen. Tuulen kanssa lämpötila vastasi sataa astetta ja silmät jäätyivät kiinni. Tavoitteen pitää olla haastava. Jos ei ole haastetta, ei ole tavoitetta.

9 Kansainvälistyminen edellyttää avaraa mieltä Suomi eurooppalaisuuden lapsenkengissä. Varmasti tunnetuin elämyksellisyys-seminaarin luennoitsijoista oli Erkki Toivanen, pitkäaikaisena ulkomaankirjeenvaihtajana TV:stä tutuksi tullut. Toivasen pohti puheessaan eurooppalaisuutta kutistuvalla maapallerollamme. Toivanen toi esiin, miten kulttuurit muuttuvat hitaasti; elämäntavat ja arvot ovat kotoisin ympäristöstä. Varsinaiseurooppalaisia kuitenkin yhdistävät monet asiat. Toivanen palasi 1600-luvulle, jolloin Kiinan keisareilla oli mahtava laivasto. Kun laivasto ei maailmanmatkallaan löytänyt mitään erityistä Afrikasta Mosambikista, se palasi Kiinaan takaisin ja siltä kiellettiin muualle lähteminen. Näin Kiina sulkeutui omaan suurenmoisuuteensa. Jos laivasto olisi jatkanut pidemmälle, olisiko Kiina valloittanut koko maailman ja olisiko kiina maailman kieli, Toivanen toi esimerkin miten vähästä suuret historian asiat voivat johtua. Toivanen muistutti, että Kiinan talous oli hallitseva satoja vuosia. Me puhumme Kiina-ilmiöstä, mutta Kiinasta katsottuna me olemme länsi-ilmiö. Nyt suuret idän kulttuurit ovat kohoamassa ja maailma tasapainottuu jälleen, Toivainen muistutti. Kulttuurierojen hyväksikäyttäminen antaa avaimet menestykseen maailmalla. Länsimaiset suomalaiset viestivät kuten aasialaiset Toivanen sanoi, että suomalaiset ovat aina kiinnostuneita Suomi-kuvasta. Richard Lewisin arvojaottelun mukaan suomalaiset ovat tosiasioihin pitäytyviä, asiallisia, hyviä suunnittelijoita ja järjestelmällisiä. Meitä lähellä arvopohjaltaan ovat yhdysvaltalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja kanadalaiset, joita yhdistävät länsimaiset käsitykset mm. demokratiasta, tasa-arvosta ja työetiikasta. Ilmaisultaan suomalaisten vastakohtia ovat mm. italialaiset, afrikkalaiset, arabit ja venäläiset, jotka puhuvat ja ilmaisevat paljon ja näyttävät tunteensa. Vaikka suomalaisten arvot ovat länsimaisia, viestintätapamme ovat aasialaisia; olemme sisäänpäin kääntyneitä, hiljaisia emmekä keskeytä toisia emmekä juuri viesti kehonkielellä. Tämä aiheuttaa Toivasen mukaan ihmetystä kansainvälisissä yhteyksissä. Ulkomaisia liikemiehiä muistutetaan, että suomalaisilla on aasialaiset viestintätavat, vaikka olemme muuten länsimaisia. Annamme sellaisen vaikutelman itsestämme, joka johtaa harhaan. Toivasen mukaan yksilöllisten tunteiden peittäminen ja valmius toimia yhteiseksi hyväksi korostuu mm. Kiinassa, Vietnamissa ja Japanissa. Esimerkiksi totuuden käsite on erilainen kansallisuudesta johtuen. Kiinassa yhteisö on tärkeämpi kuin yksilön näkemys. Totuus on tulkinnanvarainen, koska toiset voivat olla eri mieltä. Totuutta ei julisteta. Kun aikoinaan maassa oli vakava nälänhätä joka vuosi, laittoi se yhteisöllisyyden etusijalle. Japanissa harmonia on tärkeintä ja siellä käytetään valkoisia valheita tarpeen tullen. He eivät voi sanoa ei, koska voivat menettää kasvonsa, mikä on suurin loukkaus. Eurooppalaisuuden käsite riippuu katsojasta Kansallisvaltioiden synty on Toivasen mukaan eurooppalainen ilmiö. Pinnanmuodostus synnytti demokratian. Eurooppalaisuuden käsite puolestaan riippuu, mistä päin sitä katsoo. Englantilaisille Manner-Eurooppa on hullujen huone, jonne aina välillä pitää lähettää armeija. Koska englantilaiset ovat kauppakansaa, sodat ja muut epävarmuustilanteet ovat heille mahdollisuus. Suomalaisia epävarmuus puolestaan pelottaa. Olemme oppineet että kun epävarmuus iskee näille raukoille rajoille, yleensä meille käy huonosti. Suomalaiset ovat voineet puhua totta pelkäämättä seuraamuksia, mutta esimerkiksi venäläiset eivät. Venäjällä totuuden korvaa valhe. Venäjä ei ole ollut oikeusvaltio, sillä tuomioita ovat jakaneet virkamiehet, joille ei välttämättä ole tarvinnut kertoa totuutta. Seuraukset totuudenpuhujille eivät ole olleet kovin myönteisiä. Oikeusvaltioperinne ja kansalaisyhteiskunta ovat Toivasen mukaan varsinais-euroopan kivijalkoja. Eurooppa on arvojärjestelmä ja elämäntapa, ei maantieteellinen alue. Kansalaisyhteiskunnassa järjestöt saavat vapaasti kokoontua. Suomi on osa tätä Eurooppaa, joskin uusi tulokas, jonka kulttuurin tuntemus on lapsenkengissä, Toivanen sanoo. Suomi on lähtenyt kansainvälistymään vasta viime vuosina ja tämä on tuonut mukanaan kulttuurien ymmärtämistä. Jotta voi ymmärtää, tarvitsee avaraa mieltä, lukemista ja matkustamista. Stefan Widomski: Tutustuminen Venäjään lisäisi ymmärrystä. Elämyksellisyys-seminaarin toinen kansainvälistä näkökulmaa tuonut puhuja oli Stefan Widomski, joka nykyään toimii Sitran erityisasiantuntijana. Pitkän uran hän teki Nokian palveluksessa, josta jäi eläkkeelle viime vuonna ja aloitti jo vuonna 1972 aikana jolloin radiopuhelimet olivat isoja. Pitkä kokemus hänellä on ulkomaan kaupasta, erityisesti Venäjän ja Kiinan kanssa. Yli tuhat matkaa Venäjälle tehnyt Stefan Widomski korostaa toisen kansakunnan tuntemista. Tässä maailmassa on enemmän kuin yksi totuus. Tutustuminen toiseen kansakuntaan ei ole kovin yksinkertainen asia ja se tulisi tehdä, jos haluamme elää rauhassa. Widomski näkisikin mieluusti, että naapurimaa- Venäjälle lähtisi vuosittain Suomesta tuhat nuorta opiskelemaan ja vastavuoroisesti sieltä tulisi tuhat nuorta tänne. Näin maahan tutustuisi todella ja oppisi ymmärtämään toisia. Widomskin mukaan ainut kestävä vaihtoehto yhteistyölle Venäjän kanssa on normaalit suhteet. Kun Häkämies sanoi, että Venäjä on haaste, lause on mielestäni ihan neutraali. Venäjä on haaste, kun ottaa historian huomioon. Haaste ei välttämättä ole negatiivinen. Widomski korostaa, että Venäjä eroaa muista valtioista historiansa ja valtion filosofiansa suhteen. Absoluuttinen valta maaorjuus ja kommunistinen valta ja kirkko muodostivat kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen modernissa maailmassa. Jatkuva oleminen idän ja lännen välissä on muokannut historiaa. Widomski esitteli tutkimusta siitä, miten venäläiset näkevät Euroopan ja eurooppalaiset. 71 prosenttia venäläisistä ei tunne olevansa eurooppalaisia ja 45 prosenttia pitää EU:ta uhkana Venäjän itsenäisyydelle. Itse asiassa peräti 75 % pitää länttä vihollisena Eli heillä on samat mantrat ja ennakkoluulot meistä kuin meilläkin heistä. Elämyksien siivin huipulle -seminaarissa Marketta Kyttä, Stefan Widomski ja Erkki Toivanen. Widomski toi esiin venäläisten erilaiset käsitykset demokratiasta, liberalismista, vapaudesta ja ihmisoikeuksista. Venäjällä on vain autoritääriset traditiot, jonka takia he ymmärtävät nämä asiat eri tavalla. Toki muutkin kansallisuudet ymmärtävät asiat hieman eri tavalla. Suomessakin demokratialla oli 20 vuotta sitten eri merkitys. Widomski huomauttaa, että venäläisten enemmistö pitää Venäjän historian ainoaa demokratian kokeilua eli Jeltsinin aikaa epäonnistuneena. Demokratia on venäläisille yhtä kuin kaaos, anarkia, joka mahdollisti kansallisomaisuuden suunnattoman ryöstön. Widomski nosti esiin Putinin vahvan suosion. Hän omalla toiminnallaan vastaa ihmisten tarpeita. Mihin se johtaa, on eri juttu. Saamme nähdä onko se hyvä vai huono. Widomski esitteli Putinin julkista kuvaa, jossa hän toisaalta on urheilullisena judakona tai yläruumis paljaana luonnossa tai toisaalta kansakunnan isänä, joka on kutsunut alamaiset huoneeseen ja pitää kansasta huolta. Venäjän rikkaus kaasu- ja öljyvarojen haltijana vaikuttaa Widomskin mukaan Venäjän politiikkaan. Ylimääräinen rikkaus laiskistuttaa. Varoja voidaan käyttää kansainvälisen politiikan pääinstrumentteina, hän arvioi. Kiina on Venäjälle maailmanpoliittinen haaste, jota varten luotiin mm. puutullit, joista Suomikin nyt kärsii. Mieluusti Widomski näkisi Venäjän kehityksen vaihtoehtona taloudellisen ja teollisen toiminnan, joka perustuu innovaatioihin ja lain kunnioittamiseen. Venäjällä on nyt ohjelmia innovaatiotoiminnan ja teollisuuden kehittämiseen. Maassa ei neuvostoaikana totuttu tuomaan tiedettä hyötykäyttöön eikä siitä tehty rahaa. Tässä suomalaiset voisivat olla neuvonantajina.

10 Syömisestä kohti ruokaelämystä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä Festina Lente oli hitaan syömisen teemalla toteutettu ruokaelämys. Kuvat: Soile Hietaoja. 10 Mistä tiedän, että on joulu? Kysymys voi kuulostaa hullulta, mutta jos mietimme tarkemmin, mistä todella tunnistamme joulun olemuksen, havaitsemme aistiemme todellisen voiman. Viisi aistiamme ovat kehomme herkästi reagoivia osasia, jotka toimivat niin automaattisesti ettemme ehkä tule tiedostaneeksi niiden todellista merkitystä. Aistit toimivat linkkinä tunteiden ja tietoisuuden sekä ulkoisen ympäristön välillä. Siis kun jouluaattoaamuna herään ja tunnistan tuoksusuikaleen, joka leviää yöllä paistetusta kinkusta tai vastapestyistä matoista, oivallan jotakin tärkeää. Se jokin, jota ei edes sanoin voi kuvata, muistuttaa minua menneistä jouluista ja pursuaa tunnetta. Jouluun on latautunut paljon odotuksia, jännitystä, yllätyksiä ja iloa läheisten olemassaolosta, yhdessäolosta, levosta ja rauhasta. Hyvä ruoka syventää suhteita Entä sitten ateriointi ja siihen liittyvät tunnekokemukset? Nautinnollinen ateriointi kuuluu juhliimme olennaisesti. Tällainen ateria voidaan laadullisesti jakaa ruoan aistittavaan laatuun sekä muuhun ruokailijan kokemaan laatuun. Ateriointi toimittaa muun muassa tärkeää sosiaalista tehtävää. Siinä tunteilla, kuten ilolla, nautinnolla ja yhtenäisyyden kokemuksilla on suuri arvo. Hyvä ruoka syventää ihmisten välisiä suhteita. Kodin juhlat antavat sisältöä elämään ja ovat mieleenpainuvia elämyksiä sen käännekohdissa. Arjesta poikkeavat perhejuhlat muistetaan kauan ja ovat niitä tärkeitä viittoja polullamme, jotka kehittävät myös yhteistä ruokakulttuuriamme. Tuohon runsaudensarveen lukeutuvat niin ruokaa koskevat käsitykset kuin ruoan symboliset merkityksetkin. Siihen liittyy myös tieto ruoan raaka-aineista sekä koko ateriajärjestelmä ja ne siirtyvät oppimisen välityksellä sukupolvelta toiselle. Kun liitämme omat ateriointiperinteemme tähän suureen sukupolvien yhteyteen, voimme vain todeta, ettemme voi välttää vastuutamme yhteisen ruokakulttuurin kehittämisestä. Kuluttaja kokee tilan, tunnelman ja kohtaamiset Miten ja miksi ruokapalvelujen tuottajien olisi huomioitava tämä ihmisten nautinnon tarve omia palveluja kehittäessään? Monissa tutkimuksissa on todettu, että ruokapalveluissa kuluttajat kokevat voimakkaasti muun muassa ympäröivän tilan, muiden ihmisten kohtaamisen, tuotteen sekä erilaiset tunnelmatekijät. Ydintuote ruokapalveluissa tarkoittaa itse ruokaa ja juomaa ja näitä luodessaan kokki kiinnittää huomiota ruoan aromikkuuteen, rakenteeseen, asetteluun lautasella ja raaka-aineiden yhteensopivuuteen niin, että värit ja maut kohtaavat harmonisesti toisensa. Kuluttajan arvioidessa kokemustaan, hän miettii, onko ateria ollut hintansa väärti? Onko ruoka maistunut ja nälkä lähtenyt ja onko kaikki tapahtunut vaivattomasti? Kuluttaja arvioi myös asiakaspalvelijan kohtaamista, joka on tärkeä totuuden hetki. Siinä korostuvat luotettavuus, reagointialttius, ammattitaito ja empatia. Erityisesti koettu lämmön tunne vaikuttaa palvelun laadun kokemiseen ja asiakkaan lojaalisuuteen yritystä kohtaan. Tiedetään myös, että asiakasta tulee pyrkiä ilahduttamaan eikä vain saattamaan tyytyväiseksi. Ympäristö ohjaa käyttäytymistämme Tilan kokemiseen vaikuttavat muun muassa muoto, mittasuhteet, rakennuksen arkkitehtuuri, seinäpinnat, ikkunat. Ne luovat ikään kuin näyttämön palvelutapahtumalle. Ympäristön laatu heijastuu muun muassa ihmisten haluun viipyä ja haluun palata uudelleen. On tärkeää, että kuluttaja pystyy nopeasti hahmottamaan ympäröivän tilan uuteen paikkaan tullessaan. Se luo perusturvallisuuden tunteen, jota ilman olo on epämukava ja selittämättömällä tavalla outo. Asiakkaat hakeutuvat mielellään istumaan paikkaan, jossa selusta on turvattuna. Tämä juontaa juurensa kaukaisista uhattuna olemisen kokemuksista ja tulee geeniperimänä käyttäytymiseemme. Koettu tunnelma vahingoittuu herkästi, ellei sen kaikkia yksityiskohtia haluta tai viitsitä pitää yllä. Yhtä tärkeää kuin hyvän ruoan tekeminen, on elävien kynttilöiden sytyttäminen ja tuoreiden kukkien vaihtaminen kuihtuneiden tilalle. On hyvä muistaa, että ruokaa odottelevan asiakkaan katse ehtii hyvin tutkia millainen pölykerros lähiympäristön yksityiskohdista paljastuu. Tutkimisen lopputuloksena tehdyllä päätelmällä on vaikutusta myös ateriointikokemukseen. Asiakas saattaa arvioida sen perusteella esimerkiksi luottamustaan tuotteen laatuun. Se, kuinka huonetila on sisustettu värein ja muodoin, kuinka henkilökunta on pukeutunut ja ruokalista luotu, luovat tunnelmaa. Myös lämpötila, valaistus, tuoksuja äänimaailma luovat tunnelmia ja vaikuttavat kuluttajan kokemukseen. Tutkimuksissa on havaittu, että kuluttajat viettävät vähemmän aikaa ostoksilla tai ruokaravintolassa, mikäli ympäristö on meluisa. Myös musiikin tempo voi vaikuttaa ostamisen ja ruokailun nopeuteen, viipymisen pituuteen sekä kulutettuun rahamäärään. Tuoksut ravintolassa voivat vaikuttaa nälän tunteen heräämiseen. Aromi voi tuoda veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Se voi olla aistikas tai lohduttava. Se voi myös herättää nostalgiaa ja palauttaa muistoja mieleen. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä tilanteesta ja kokijasta riippuen. Syömisestä ruokaelämys Kuluttajat ovat hyvin erilaisia sen suhteen, minkä he kokevat merkitykselliseksi ja elämykselliseksi. Itse elämyskokemuksesta voidaan luoda viihteellinen tai opetuksellinen, esteettinen tai eskapistinen. Viimeksi mainittu elämystyyppi tarkoittaa esimerkiksi historiallista ruokanäytelmää, johon asiakas uppoutuu syvällisesti, joskus jopa yhtenä roolihenkilönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemisalan yksikössä tulevat restonomit keskittyvät opinnoissaan muun muassa erilaisten ruokaelämysten luomiseen. Olemme testanneet historiallisia ruokanäytelmiä sekä opetuksellisia ja esteettisiä elämyksiä. Eräs mielenkiintoisimmista kokemuksista oli viime Ruokamessujen Syöminkien yössä tarjottu Festina Lente. Tämä oli hitaan syömisen teemalla toteutettu ruokaelämys, johon oli liitetty myös ohjelmaa. Asiakaspalaute on ollut niin myönteistä, että suunnittelemme tämän elämyksen toistamista seuraavien Ruokamessujen yhteydessä. Aisteilla ja emotionaalisilla kokemuksilla on merkittävä rooli elämämme rikastuttamisessa ja yhteinen ateriointi on tunteiden herättämiseen soveltuva mahdollisuus. Tuija Pitkäkoski Kirjoittaja on lehtori SeAMKin ravitsemisalan yksikössä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden lisensiaatti (KTL). Hänen lisensiaattitutkimuksen aiheena oli ruokaelämykset kuluttajan kokemana.

11 Suupohjan kylät Suupohjan kylissä on potkua! Kylätoiminta toimii Suupohjan seutukunnassa. Vuoden 2007 eteläpohjalainen kylä löytyy taas seutukunnastamme. Se on Tainuskylä Jurvasta. Edellisen kylätittelin pokkasi Nummijärven kylä Kauhajoelta. Ja eikä siinä vielä kaikki. Tänä vuonna vielä Erkki Kalliomäki sai ansiokkaasti vastaanottaa kunniakirjan tunnustuksena pitkäjänteisestä kylätoiminnasta ja kylänsä kehittämisestä. Onnea! Tunnustukset ovat ansaittuja ja kuvaavat sitä positiivista potkua, jota monissa Suupohjan kylissä on. Sitä potkua on syytä pitää yllä jatkossakin. Persoonallisia kyliä Suupohjalaisessa on tällä kertaa 12-sivuinen liite, joka esittelee toimeliaita suupohjalaisia kyliä. Kuten jutuista huomaa, kylistä löytyy paljon osaamista, toimintaa, persoonallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Uskon, että monista kylistä löytyy asioita, joita monet eivät tienneet siellä olevakaan. Lue kyläesittelyt ja ylläty! Apuja kylätoimintaan Kylätoimijoiden avuksi on olemassa monia eri tukimuotoja ja -tahoja. Monet aktiiviset kylien toimijat ovat jo oppineetkin niitä käyttämään. Useat kunnat avustavat kylätoimijoita sekä neuvonta-avun ja avustusten kautta. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta kylät voivat hakea Leader-kehittämishankkeita sekä yhteisöinvestointihankkeita. Vaikkakin aivan kaikki säädökset eivät ole vielä valmiita, hankkeita voi jo valmistella ja hakea. Lisäksi kyläasiamies on jatkossakin saatavilla lähellä omassa seutukunnassa, kun kysyttävää kylätoimintaan liittyen tulee. Maakunnallisesti Eteläpohjalaiset kylät ry ja valtakunnallisesti Suomen Kylätoiminta ry ovat kylätoimijoiden avustajina. Kylätoimijoita tukemassa on siis olemassa vankka verkosto ja sitä kannattaa käyttää hyväksi. Tulevaisuuden kylämaisemat Kylätoiminta kehittyy ja muuttuu ajan sekä toimijoidensa myötä. Kyläasiamiehen ominaisuudessa mielelläni näkisin seuraavia isoja linjoja kylätoiminnassa: 1) Toiminnan ja toimijoiden uusiutuminen Kylätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi nuorten ihmisten mukaantulo on tärkeää. Perinteinen toiminta tai sitoutumistavat eivät heitä välttämättä houkuttele. Siksi on syytä miettiä, olisiko syytä järjestää osa kylän seurojen toiminnoista projektiluontoisiksi, joihin olisi helpompi osallistua. Kymmenien vuosien johtokuntapaikat eivät välttämättä kiinnosta hektisessä maailmassa kasvaneita nuoria. Ja kylätoiminnassa voi rohkeasti kokeilla uusia avauksia ja toimintatapoja paikallisten ihmisten kiinnostuksen mukaan. Toimijoiden ja toiminnan uusiutuminen hissun kissun jatkuvasti vie parhaisiin tuloksiin. 2) Suunnitelmallisuus Kylätoiminnassa kannattaa keskittyä oman kylän kannalta olennaisiin asioihin ja sanoa ei muille asioille. Näin aktiiviset toimijat eivät näänny vapaaehtoistyön alle ja samalla myös kylän talous pysyy kasassa. Suunnitelmallisuus on myös useiden rahoitusten saannin ehto. 3) Toimijoiden välinen yhteistyö Kylätoimintaa tekevät kaikki kylän yhdistykset ja toimijat, ei pelkästään kyläseura. Kun kylää mietitään kokonaisuutena, niin eri toimijoiden tekemät tapahtumat ja palvelut täydentävät toisiaan. Tämä vaatii kylän toimijoiden välistä luottamusta ja järjestelmällistä tiedotusta. 4) Kirkonkylien ja kaupunginosien herääminen Kylä sanana on hieman harhaanjohtava. Kylätoimintaa voi harjoittaa myös kirkonkylillä ja asuntoalueilla. Niiden asukkailla on varmasti paljon yhteisiä asioita, joihin asukastoiminnalla voidaan vaikuttaa. 5) Ilo ja luovuus Kylätoimintaa tehdään pääsääntöisesti edelleen harrastuksena. Siksi sen pitää olla mukavaa ja antoisaa tekijöilleen. Positiivinen kylähulluus antaa kyläelämään suolaa. Kyläasiamieheen saa ottaa yhteyttä kaikissa kylätoimintaa koskevissa asioissa. Jatketaan hyvää työtä yhdessä ja pidetään kylissä hauskaa! Terhi Välisalo Meille kylään! -hanke Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 11

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot