Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuu- desta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla

Transkriptio

1 2/2007 Sisältöä: Erkki Toivanen eurooppalaisuudesta s. 9 Suuri glögitesti s. 26 Panula-opistolla 40v-juhlavuosi s. 24 Työvoima-teema Esittelyssä metallibändit s. 28 Kyläliite: Tutustu 24 suupohjalaiseen kylään! sivut 11-22

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Timo Vesiluoma Kansainvälistyvä seutumme. SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Timo Vesiluoma p s-posti: timo.vesiluoma@suupohja.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Loviisa Kautiainen Terhi Välisalo Anne Lepistö Jari Iso-Koivisto Ulkoasu: Divico Oy Viime kuukausina kansainvälisyys on näkynyt julkisuudessa tavanomaista korostetummin. Seutumme, niin kuin koko Suomi, on tullut uuteen tilanteeseen. Kansainvälisyys ei enää liity vain yritysten ulkomaan kauppaan, vaan kyse on entistä enemmän muualta saatavasta työvoimasta. Toimialoilla, joilla rekrytointiongelmat ovat oikeasti totta, on pakko etsiä ratkaisuja kansainvälisestä työvoimasta. Myös viestit suupohjalaisilta yrityksiltä, etenkin metalliteollisuudesta ovat selkeitä: uusia osaajia tarvitaan. Työvoimapulan syy ei ole yksin vallitsevan suhdanteen, asiaan vaikuttaa myös vahvasti kiihtyvä eläköityminen. Jo nyt työmarkkinoiltamme poistuu enemmän tekijöitä kuin uusia tulee tilalle. Osaajia kaivataan lisää myös hoiva-alalle. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tärkein sanoma on, että Suomen olisi varauduttava työvoimapulaan tulevina vuosina. Maamme vetovoimasta tulee huolehtia, jotta työntekijöitä saataisiin eri puolilta maailmaa Suomeen tekemään ne työt, joihin suomalaisia ei enää tulevina vuosina riitä. Lähes koko ikääntyvä Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia kilpailukyvynsä säilyttämiseksi. Maahanmuuton lisäksi tulee tietysti muistaa, että mm. ammattikoulutuksen kehittämisen kautta voidaan myös kotimaisia työvoimaresursseja ohjata uudelleen. Useat seudut lähialueillamme ovat jo Suupohjaa edellä ulkomaisen työvoiman käytössä ja kotouttamisessa. Esimerkiksi Närpiössä asukkaat edustavat noin 35 eri kansallisuutta. Pohjois-Hämessä Virrat, Ruovesi, Mänttä ovat olleet aktivisia; kunnissa on merkittävä määrä venäläisiä ja kiinalaisia työntekijöitä. Honkajoen väestöstä on noin 5 % virolaisia. Kauhajoella ulkomaalaisten osuus on 0,6 % väestöstä eli vajaa 100 henkeä. Suupohjan muissa kunnissa sama luku on keskimäärin 0,2 0,3 %. Myös seutumme kunnissa on aktivoiduttu. Toimenpiteitä on käynnistetty ulkomaisten osaajien hankkimiseksi mm. Vietnamista ja Ukrainasta. Tällä viikolla järjestettiin Suupohjan maahanmuuttostrategian ensimmäinen laaja työpaja. Koolla oli noin 40 toimijaa pohtimassa, miten muualta tulevien osaajien kotouttaminen tulisi seudullamme hoitaa. Kotouttaminen vaatii useiden tahojen pitkäjänteistä yhteistyötä, tukiverkkoja, avointa tiedotusta ja avoimia asenteita. Maahanmuuttajan ja hänen perheensä olisi päästävä mukaan ympäröivään yhteiskuntaan. Avoin, luova ja moninaisuutta korostava yhteisö sekä virikkeinen ympäristö on vetovoimainen. Jos USA:ssa olisi viime vuosisadalla oltu kielteisiä maahanmuutolle, maailman dynaamisin talous olisi jäänyt syntymättä. Kysymys kuuluukin, olemmeko nyt valmiita uudistamaan yhteiskuntaamme, ottamaan vastaan työntekijöitä muualta ja hyväksymään heidät uuspohjalaisiksi? Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2008 kaikille! Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Pieni voi merkitä isoa. Seuraava numero: ilmestyy keväällä 2008 Aromi voi tuoda veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Se voi herättää nostalgiaa ja palauttaa muistoja mieleen. Tuija Pitkäkoski kirjoittaa tässä lehdessä (s. 10) ruokaelämyksistä ja siitä miten hyvin pienetkin seikat vaikuttavat kokemuksiimme. Häiritsevä valo tai pölyinen yksityiskohta voivat viedä pohjan ruokanautinnolta ja laadulta. Koettu tunnelma vahingoittuu herkästi, ellei sen kaikkia yksityiskohtia haluta tai viitsitä pitää yllä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä. Elämykset ovat päivän sana, kun mietitään kuluttajille suunnattuja palveluja. Koko jouluhässäkkä on tavallaan isoa elämysteollisuutta, jolla halutaan oikeanlaista tunnelmaa koteihin. Kenen viesti menee parhaiten läpi henkilökohtaisimmalla tavalla, korjaa eurot. Kaipaanko tavaratalojen shoppailuelämystä vai klikkaanko mieluiten ostoskorini täyteen verkossa? Ken poimii vaikuttavimmalla tavalla joulurahani? Pienet asiat ovat tärkeitä myös ensivaikutelman luomisessa. Juha Paananen sanoo haastattelussa (s. 4), että ulkomaalaisten kotouttamisessa pieniltä tuntuvat seikat voivat olla erittäin tärkeitä. Miten työntekijä otetaan vastaan ja miten hänestä huolehditaan: hankitaan asuntoon vessapaperit, pesuaineet ja verkkoyhteydet. Kun osaajat on otettu kunnolla vastaan, heidät saadaan jäämään paikkakunnalle. Elämyksistä ja isoista ja pienistä asioista puhuu myös tutkimusmatkailija Patrik Degerman (s. 8). Hänen isot elämyksensä tutkimattomille seuduille, 60 asteen pakkasiin vuorille tai lämpöön sademetsien sydämiin, ovat täynnä pieniä työvoittoja. Joulussakin pienet asiat voivat olla isoja. Megalomaanisen lahjasäkin sijasta parasta voi olla lämpöinen rupatteluhetki tai yhdessä nauraminen. Elämyksellistä Joulua ja talvea!

3 Sisällys: 8. Elämyksiä tutkimusmatkailijan silmin 4. Osaavaa työvoimaa ulkomailta 5. Vietnam-matka poiki yhteistyötä 5. Suupohjaan maahanmuuttostrategia 6. Paras-hanke etenee 6. Kehittämisyhdistys jatkaa LEADER-ryhmänä 7. Logistia Suomen paras yrityspuisto 7. Innovaatiokahvila myös netissä 8. Tutkimusmatkailija ottaa työvoittoja 9. Erkki Toivanen tuntee Euroopan 9. Stefan Widomski rohkaisee tutustumaan 10. Syömisestä kohti ruokaelämystä sivuinen liite esittelee 24 Suupohjan kylää 23. Kauhajoen keskustan kehittäminen etenee 23. Viihtyisä ympäristö tutkimuskohteena 24. Panula-opisto juhlii 40-vuotista taivaltaan 25. Tango Kauhajoen Kasinolla uusiksi 26. Glögitestissä perinteisiä ja erikoisuuksia 28. Esittelyssä metallibändit 29. Teemu valmistelee musikaalia 29. Mäkikotkia Karijoen Paarmanninvuorella 30. Tapahtumakalenteri 31. Joulupuu-keräys oli suosittu 31. Suupohja tanssii tammikuussa Jurvassa 32. Logistia.net on kansainvälinen portaali 32. Suupohjan yritykset rekisterissä 5. Vietnam-yhteistyötä 11. Ohriluoma ja 23 muuta kylää 10. Ruokaelämyksiä

4 Botnia Servicen työntekijöistä viidennes ulkomailta Kotouttaminen tulee hoitaa kunnolla. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski Osaavan työvoiman saanti on yhteinen toive toimialasta riippumatta. Varsinaista työvoimapulaa koetaan Suupohjassa mm. metallialalla. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan on ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi. Työvoimaa teollisuuteen tuottava Botnia Service on edelläkävijöitä ulkomaisten työntekijöiden välittämisessä. Yrityksen 300 työntekijästä peräti viidennes on ulkomaalaisia. Suurin osa ulkomaisista työntekijöistä tulee Puolasta, jossa yrityksellä on tytäryhtiö. Pääosin he ovat metallialan Juha Paananen osaajia, lähinnä hitsareita, kertoo Botnia Servicen johtaja Juha Paananen. Myös Pietarista on hakeutunut useita titaanihitsaajia Botnia Servicen palvelukseen. Uutena yhteistyökohteena on Kiina, jonne viritellään yhteyksiä JAKK:n kanssa. Paananen pitää ulkomaisen työvoiman käyttöä pelkästään positiivisena asiana. Esimerkiksi puolalaisille työ Suomessa merkitsee tulojen moninkertaistumista ja suomalaiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Ei työ ole keltään pois, he tulevat tänne noususuhdanteessa ja auttavat Suomea nousuun, Paananen korostaa. Ulkomaalaiset rikastuttavat Suomalaiset työkaverit ovat ottaneet ulkomaalaiset hyvin vastaan eikä Paananen ole kuullut, että puolalaisiin olisi muutenkaan suhtauduttu negatiivisesti. Töihin muuhun maahan lähtevää arvostetaan. Samalla ulkomaalaiset tuovat oman kulttuurinsa rikkautta tänne ja lisäävät paikallisten ymmärtämystä muista maista. Ulkomaalaisista pitää Paanasen mukaan pitää hyvää huolta heidän tullessaan outoon maahan. Botnia Servicellä peräti neljän ihmisen työ painottuu kotouttamisasioihin; kaksi henkilöä jo Puolassa ja kaksi Suomessa pitävät huolen siitä, että työntekijä pääsee matkaan uudessa kotimaassa. Heille hankitaan kalustettu asunto, viedään virastokierrokselle, avataan pankkitili, opastetaan kauppa-asioihin ja harrastuksiin, Paananen luettelee. Asunnoissa on omat huoneet, tietokoneet ja laajakaistayhteydet, pesukoneet, petivaatteet ja perustarvikkeet valmiina. Ettei tarvitse ensimmäisenä ihmetellä, että mistä kaikki hankkisi. Ja toivottavasti annamme samalla kuvan, että heitä on odotettu. Asiat pitää hoitaa oikein ja loppuun saakka, Paananen sanoo ja uskoo, että positiivinen kuva kiirii nopeasti eteenpäin. Työntekijät ovat yleensä päässeet hyvin vauhtiin ja he ovat viihtyneet työssään. He ovat pysyviä työntekijöitä, moni on ollut jo parikin vuotta meillä. Muutama mies on tuonut perheensäkin Suomeen ja he ovat kotiutumassa tänne. Vahvan raudan ammattilaiset eläkkeelle Suomalaiset ovat Paanasen mielestä hieman jälkijunassa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Puolalaiset ovat jo vuosikymmeniä matkanneet useisiin Euroopan maihin töihin. Maassa on metalliteollisuudessa korkea osaaminen ja puolalaiset ovat haluttua työvoimaa. Kun suuret ikäluokat, vahvan raudan ammattilaiset lähtevät eläkkeelle, työvoimapula iskee vielä kovemmin, Paananen ennustaa. Olisi jo vuosia sitten pitänyt alkaa tuomaan väkeä. Osa puolalaisista ei osaa englantia juuri ollenkaan, mutta paremmin kieltä puhuvat toimivat viestin välittäjinä muille. Kun on erityisen tärkeitä asioita käsiteltävänä, Botnia Service tuottaa puolan tulkin Porista paikalle. Muutoin väärinymmärryksen mahdollisuus on olemassa, kun englannin taito ei ole kuitenkaan niin hyvää. Juha Paanasen mielestä on tärkeätä, että ulkomaalaisten omia tapoja ja kulttuuria arvostetaan. Esimerkkinä on se, että katoliset puolalaiset haluavat pääsiäisenä ehdottomasti lomalle kotomaahan. Työt pitää suunnitella siten, että he voivat lähteä lomalle tuolloin. Näin tulee hyvä mieli heidän perheidensäkin puolesta. Työvoima-teema Aikuiskoulutus reagoi nopeasti. Aikuiskoulutus ja lyhyet kurssit ovat nopein lääke reagoida työvoimapulaan, jos katsoo asiaa koulutuslaitoksen näkökulmasta. Suupohjan Ammatti-Instituutin rehtori Matti Voutilainen kertoo, että heillä alkaa alkuvuonna koulutus, jossa metallimiehiä jatkokoulutetaan. Tämäntyyppisellä koulutuksella pystytään helpottamaan työvoimapulaa. Voutilaisen mukaan ongelmana kuitenkin on, että opiskelijoita ei välttämättä löydy kovin paljon. Etenkin puuala ja miksei metallikin kärsivät opiskelijapulasta. Pitkällä tähtäyksellä voidaan vaikuttaa varsinaisen ammattikoulutuksen kautta, mutta viive on vähintään opiskelujen kesto eli yleensä kolme vuotta. SAI on uutena alana lähtemässä kouluttamaan tapahtumantuottajia. Heille suunnattu koulutus alkaa helmikuussa Matkailu ja siihen liittyvät elämykset ovat nopeasti kasvava ala, kun ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettäväksi, Voutilainen sanoo.

5 Vietnamista odotettavissa ammattilaisia työvoimapulasta kärsiville aloille. Myös koulutuksessa ja kulttuurissa yhteistyömahdollisuuksia Työvoima-teema Etelä-Pohjanmaata edustanut delegaatio teki tutustumismatkan Vietnamin mahdollisuuksiin marrasjoulukuussa ja sen pohjalta on herännyt useita yhteistyöavauksia. Vietman yllätti, se on mahdollisuuksien maa. Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan myös miljoonakaupunki Hanoissa, jossa oli paikalla mm. varakauppaministeri, kertoo matkalle osallistunut Kauhajoen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Rantakokko uskoo, että osaavaa työvoimaa on saatavilla Vietnamista mm. työvoimapulasta kärsivään metalliteollisuuteen. Tulemme saamaan sieltä tasokkaan koulutuksen saaneita ammattilaisia keskeisille toimialoille. Kone- ja laitekanta Vietnamissa oli vähintään yhtä hyvä kuin täällä, he ovat tehneet yhteistyötä mm. Korean laivanrakentajien kanssa. Vietnamilaisilla on välitön valmius ryhtyä toimenpiteisiin, kertoo Rantakokko. 84-miljoonaisessa Vietnamissa tulee työmarkkinoille joka vuosi miljoona uutta työntekijää, joten heillä on tarvetta löytää heille työtä myös ulkomailta. Samalla he hakevat osaamisen vaihtoa. He odottavat kontaktien kautta myös investointeja maahansa. Rantakokko sanoo, että työvoiman saamisen suhteen pitäisi toimia nopeasti. Muilla suomalaisilla seuduilla kuin Suupohjalla ja Etelä-Pohjanmaalla ei ole tämänsuuntaisia kontakteja Vietnamiin. Presidentti Halonen vierailee Vietnamissa helmikuussa. Toivomme, että saamme delegaatioon yritysedustajan alueeltamme. Suupohja on aloittanut maahanmuuttostrategian laatimisen, millä valmistaudutaan mm. ulkomaisen työvoiman kotouttamiseen. Yhteistyösopimus Hanoin ja Etelä- Pohjanmaan välille Vierailu Dinh Vu Steel Companyssä. Etelä-Pohjanmaata edustanut delegaatio oli ensimmäinen laatuaan Vietnamissa. 15-henkinen ryhmä koostui yrityselämän, julkishallinnon ja koulutuksen edustajista. Alueemme korkea osaaminen ja innovatiiviset tuotteet kiinostivat vietnamilaisia. Suomalaisia arvostetaan mm. maamme rahoittamista ja hyvin hoidetuista kehitysyhteistyö-projekteista, mikä helpotti kontaktien luomista kaupunkien, yritysten ja yliopistojen kanssa erityisesti Ho Chi Minh Cityn, Hanoin ja Haiphongin kaupunkien alueilla, kertoo maakuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Tapio Liinamaa. Vietnamin Suomen suurlähettiläs Tran Ngoc An oli innoittamassa tahoja tutustumaan Vietnamin mahdollisuuksiin. Samoin tukensa on antanut myös Suomen suurlähettiläs Pekka Hyvönen Vietnamissa. Hän osallistui useaan eri tilaisuuteen delegaation kanssa. Vietnamin matkan tavoitteena oli mm. ammattitaitoisen työvoiman rekrytoinnin kartoittaminen sekä yritysten vienti- ja tuontimahdollisuuksien tutkiminen. Tuloksena matkalta allekirjoitettiin aiesopimus Vietnamin pääkaupungin ja maan hallinnon keskuksen Hanoin ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan välillä. Sopimuksen mukaan yhteistyö aloitetaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin alueilla. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen uskoo Vietnamin olevan potentiaalinen markkinakohde eteläpohjalaisille yrityksille ja tuotteille. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Anne Katajamäki toi Vietnamissa esille maakuntamme uudet innovaatiot, jotka erityisesti kiinnostivat tätä nopeimmin kehittyvää Etelä- Aasian maata. Myös tuontiyrityksille Vietnam tarjoaa mahdollisuuksia. Yksi matka tavoitteista oli koulutusyhteistyön aloittaminen. Tuloksena saatiin yhteistyösopimukset kolmen yliopiston ja yhden ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Yliopistojen kanssa sovittiin opiskelija- ja opettajavaihdosta, suomalaisille opiskelijoille avautuu myös harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä Vietnamissa. Vietnamilaisnuorilla oli kiinnostusta opiskella SeAMK:n englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Suupohja laatii maahanmuuttostrategian. Työperusteinen maahanmuutto on noussut entistä tärkeämpään asemaan eläköitymisen ja työvoimapulan takia. Myös Suupohjassa varustaudutaan yhä kasvavaan ulkomaisen väestön määrään laatimalla maahanmuuttostrategia. Työ sen laatimiseksi on alkanut äskettäin. Alkuvuonna Kauhajoella muutti ulkomailta 39 henkeä. Teuvallakin vastaava luku nousi yhteentoista. Työvoimapulan koetellessa mm. metallialaa on todennäköistä että maahanmuutto lisääntyy lähivuosina. Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 38 prosenttia. Suupohjan työllisyysstrategiassa vuosille todetaan, että kansainvälistymisen ja maahanmuuton edistäminen turvaa osaltaan osaavan työvoiman saamista. Tavoite on, että vuoteen 2012 mennessä Suupohjan alueella työskentelee pysyvästi noin 250 ulkomaalaistaustaista osaajaa ensisijaisesti maataloudessa, huonekaluteollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakennusalalla. Strategiassa maahanmuuton vaikutuksia tarkastellaan monesta näkökulmasta. Kotouttamisessa tulee kiinnittää huomiota vastuun jakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin ja maahanmuuttajan itsensä kesken. Suupohjan seutukunnan maahanmuuttostrategian tavoitteita ovat: - Suupohjasta muodostuu monikulttuurinen yhteisö - maahanmuuttaja integroituu paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti - Suupohjaan tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleeksi - suupohjalaiset eivät koe uhkaavaksi maahanmuuttajien läsnäoloa - maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut - Suupohjan yksityiset ja julkiset organisaatiot / palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu - suupohjalaisilla yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa - paikallisyhteisö voi oppia jotain maahanmuuttajilta - ulkomaalaisten opiskelijoiden kotouttaminen seutukuntaan - maahanmuuttajien kautta suupohjalaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita maailmalle Suupohjan kuntien kunnanjohtajat ovat syksyn 2007 aikana kukin omissa kunnissaan esittäneet ja käsitelleet kunnanhallituksissa ehdotusta maahanmuuttostrategian laatimisesta. Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen kunnat ovat puoltaneet esitystä. Strategia laaditaan muodostamalla erilaisia työryhmiä, kuten tiedottaminen, koulutus- ja kulttuuri, sosiaali- ja terveys, työllistyminen, seudulliset palvelut ja asuminen. Tavoitteena on, että strategia tulee olemaan lyhyehkö, konkreettinen toimenpideohjelma, jossa on mukana lähitulevaisuuden toimenpiteet sekä pitemmän ajan linjaukset. Jo esille nousseita toimenpide-ehdotuksia ovat kansainvälinen portaali, kansainvälisyyskeskus, kotouttamishenkilön palkkaaminen, tiedottaminen ja asennekasvatus sekä kotouttaminen kulttuurin avulla. Kauhajoki International Café is open. Kauhajoki International Café is a new web site. The address is: Web site will be international virtual meeting place. There will be information about Kauhajoki and Suupohja region, events and projects. The site is published by The Regional Centre Program of Kauhajoki. More information and content will be published soon!

6 PARAS-hanke etenee Suupohjassa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain vaatimusten mukaisesti kaikki kunnat jättivät elokuun loppuun mennessä valtioneuvostolle suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Suupohjan neljä kuntaa, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva ilmoittivat omissa vastauksissaan sitoutumisen yhteistoiminta-alueen muodostamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkukesästä 2007 valmisteltiin yhteistyöselvitys, johon liitettiin myös ympäristöterveydenhuolto. Tavoitteeksi asetettiin kooltaan ja osaamiseltaan houkuttelevan työyhteisön sekä laadukkaan ja tehokkaan palvelujärjestelmän luominen. Toiminta haluttiin rakentaa ennaltaehkäisyä ja omatoimisuutta tukevien periaatteiden varaan asiakaslähtöisyyttä noudattaen niin, että ihmisen eri elämänvaiheet ohjaisivat palvelujen suunnittelua. Toiminnan organisaatiomalliksi on suunniteltu liikelaitoskuntayhtymää, joka nähdään tehokkaimpana tapana ohjata ja johtaa nykyaikaista palvelujärjestelmää. Perussääntö helmikuun loppuun mennessä Kunnat käynnistivät konkreettisen toimenpidesuunnittelun 12.marraskuuta, kun kuntajohtajat hyväksyivät etenemisrungon suunnittelulle. Pyrkimyksenä on Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan muodostamassa liikelaitoskuntayhtymää Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kesken. helmikuun loppuun mennessä laatia perussääntö kuntayhtymälle. Sen jälkeen jatketaan toteuttamisohjelman ja prosessien läpikäyntiä sekä laaditaan taloussuunnitelma niin, että syksyllä voidaan aloittaa käytännön toimeenpanon valmistelu. Valmistelussa ovat mukana kuntajohtajat, sosiaali- ja terveysjohto, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä tarvittaessa asiantuntijaryhmät palvelutuotannosta. Valmisteluun osallistuu myös laajempi kokoonpano, jossa on mukana mm. henkilöstöjärjestöjen edustus ja kaikkien valtuustoryhmien edustus kustakin kunnasta. Vai sittenkin kuntaliitoksiin? Liikelaitoskuntayhtymän valmistelun edetessä näyttää yhä enemmän saavan tilaa ajatus yhteisen kunnan perustamisesta. On luonnollista, että uusien organisaatioiden perustaminen monimutkaistaa asioiden hoitoa ja että päätösvaltaa siirtyy joka tapauksessa kunnista pois. Näin on päätelty myös Isojoella, joka pani vireille kuntaliitosmahdollisuuden selvittämisen Kauhajoen kanssa. Asiaa on valmisteltu virkamiestyönä ja kyläkierroksilla on kuultu asukkaiden näkemyksiä, mutta ratkaisujen teko siirtynee ensi vuoden puolelle. Tämä tarkoittaa ainakin porkkanarahojen pienenemistä, mutta antaa toisaalta mahdollisuuden perusteellisempaan valmisteluun. Alustavia tunnusteluja on ollut myös Kauhajoen ja Teuvan välillä, mutta mitään päätöksiä selvityksen tekemisestä ei ole. Jurvahan ei ole mukana yhteistoiminta-alueen suunnittelussa, vaan on alusta alkaen pyrkinyt etenemään kuntaliitosten kautta. Neuvotteluja on käyty Kurikan ja sittemmin Ilmajoen kanssa, mutta liitospäätöksiin ei ole toistaiseksi päästy. Jari Iso-Koivisto Seutukoordinaattori Suupohjan Kehittämisyhdistys jatkaa LEADER-ryhmänä. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt LEADER-ryhmät kaudelle Samalla ministeriö on julkistanut LEADER-ryhmien saamat rahoitukset. Vuoteen 2013 kestävän EU-ohjelmakauden aikana Suupohjan Kehittämisyhdistyksellä on käytettävissä yhteensä 7,9 miljoonaa euroa Tulevaisuuden maisema -maaseutuohjelman toteutukseen. Alkaneella kaudella rahoitetaan uusia innovatiivisia hankkeita LEADERryhmän laatiman kehittämissuunnitelman mukaisesti. Suupohjalaiset ovat olleet aktiivisia oman kehittämissuunnitelmansa laatimisessa ja seudun kunnat ovat sitoutuneet hoitamaan oman osuutensa rahoituksesta. Tämän ansiosta maaseudun paikallisen kehittämisen resurssit ovat nyt alueellamme hyvät. Uutta tällä EU-ohjelmakaudella on se, että kaikki LEADER-ryhmät voivat myöntää yritystukia pienten yritysten toiminnan kehittämiseksi. Vuosien aikana on tavoitteena kehittää muun muassa yrittäjyyttä ja maaseudun asukkaiden hyvinvointia monin eri tavoin. LEADER-toiminnalle ominaista on muun muassa paikallisuus, omaaloitteellisuus sekä uusi ja kokeileva toiminta. Käytännön toiminnasta seudulla vastaa kehittämisyhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. Alueella laaditun maaseutuohjelman mukaisten hankkeiden rahoittamisen lisäksi ryhmä kouluttaa, tiedottaa ja aktivoi alueensa toimijoita. Hankehakijoita autetaan hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. LISÄTIETOJA: Suupohjan Kehittämisyhdistys ry kehittämissuunnittelija Hanna-Leena Pihlajaniemi P LEADER-kehittämissuunnitelmien toteuttamissopimukset allekirjoitettiin marraskuussa Helsingissä. Allekirjoitusosapuolina Suupohjan Kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Suurpalo ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

7 Teknologiakeskus Logistia Suomen paras yrityspuisto. Teknologiakeskus Logistia rankattiin ykköseksi syyskuussa valmistuneessa valtakunnallisessa yrityspuistojen asiakastyytyväisyyskyselyssä, jonka toteutti tutkimuslaitos Eccu Finland Oy. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen yrityspuistojen toimintaympäristöä ja tyytyväisyyttä siihen. Tutkimukseen osallistui 43 Suomessa toimivaa yrityspuisto-, teknologiakeskus-, tiedepuisto- tai businesspark-nimeä käyttävää tahoa. Tutkimuksessa mitattiin mm. yrityspuiston hinta-laatusuhdetta toimipaikkana, yrityspuistossa toimimisen hyötyjä sekä tyytyväisyyttä yrityspuiston toimintaympäristöön, palveluihin ja henkilökuntaan. Logistian vas-taustulosten keskiarvo oli kyselyyn osallistuneista kohteista korkein. Yhteistyösopimuksella strategista kehittämistä Teknologiakeskus Logistiaa ja sen toimintoja kehitetään keväällä solmitun yhteistyösopimuksen perusteella. Yhteistyösopimuksen solmivat Kauhajoen kaupunki, LC Logistics Center Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kauhajoen Teknologiakeskus (KOY) sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Sopimuksen valtuuttamana kehitystyötä vetää LC Logistics Center Oy, joka valmistelee vuosittain yhteistyötahojen kanssa suunnitelman kehitettävistä asioista sekä tilojen ja palveluiden markkinoinnista, Valmisteilla on uutta markkinointimateriaalia, jossa näkyvät talon arvot: reiluus, yhteistyö ja edelläkävijyys. Nämä arvot mietittiin yhdessä talon yritysten kanssa sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen yhteydessä, kertoo kehitysjohtaja Jaana Suksi LC Logistics Center Oy:stä. Yritysten välistä yhteistyötä Eräs esimerkki yritysten välisestä yhteistyöstä Logistiassa on Suit Networks, joka on logistiikkaan ja tiedonhallintaan keskittyvä verkosto. Verkoston ytimen muodostavat Arto Räikkönen Mobida Oy:stä, Pekka Metsäranta Neviso Oy:stä ja Jarmo Peltoniemi Kuljetusliike Jarmo Peltoniemi Ky:stä. Teknologiakeskus Logistian toimintaympäristö on luonut Suit Networksille hyvän alustan kehittää palveluja mm. yhteistyössä Vaasan yliopiston professorin Petri Helon kanssa. Ensimmäinen konkreettinen verkoston tuote on suitrekkamies, joka on kuljetusyrityksen kokonaisvaltainen työajanhallintapalvelu, kertoo Arto Räikkönen. Teknologiakeskus Logistian verkostot luovat konkreettista yhteistyötä, vakuuttavat Arto Räikkönen (vas.), Pekka Metsäranta, Jaana Suksi ja Jarmo Peltoniemi. Teknologiakeskukset edistävät yrittäjyyttä Teknologiakeskus Logistia sai merkittävän, kansainvälisen tiedepuistojen kattojärjestön IASP:n (International Assosiation of Scienceparks) täysjäsenyyden heinäkuussa Teknologiakeskus täytti kaikki liittymisen kriteerit, joita olivat mm. luo uutta liiketoimintaa ja kehittää olemassa olevia yrityksiä edistää yrittäjyyttä ja hautoo uusia innovatiivia yrityksiä luo korkean osaamistason työpaikkoja rakentaa viihtyisiä tiloja potentiaalisille työntekijöille ja yrityksille synnyttää synergiaa yliopistojen ja yritysten välillä IASP:n jäseninä olevat teknologiapuistot ovat bisneksen ja maailmanlaajuisen osaamistalouden keskittymiä, jotka edistävät kaupunkien ja alueiden taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä. Korkeatasoisia luentoja innovaatiokahvilassa. KTL Jukka Peltoniemi sai ensimmäisenä istua Logistia-innovaatiokahvilan pehmeälle luennoitsijatuolille. Teknologiakeskus Logistian IT-kujalla pidetty kahvi- ja keskustelutilaisuus kiinnosti kymmenkuntaa osallistujaa. Lisäksi luentoa ja keskustelua saattoi seurata netissä, osoitteessa: Innovaatiokahvila halutaan pitää helposti lähestyttävänä luentotilaisuutena. Innovaatiokahvilan luennot jatkuivat KTT Martti Lindmanin luennolla tuotekehitysstrategioista. KTT Marko Kohtamäki puhui omassa luennossaan kumppanuuksista ja verkostoista ja FM Terttu Harakka asiakaslähtöisyydestä. Luentosarja huipentui päätösseminaariin 14. joulukuuta, jolloin kuultiin Esko Reinonpoika Alangon ajatuksia luovuudesta. Jukka Peltoniemi alusti siitä, miten tutkimustieto saadaan valutettua yritysten käyttöön ja tulokseksi. Hän muistutti siitä, että tieto on tärkeä resurssi yrityksen strategisessa kehittämisessä. Tieto nähdään nykyisin kilpailuetuna, Peltoniemi korosti. Peltoniemen mukaan akateemisen tiedon siirtymisessä yrityksen hyödynnettäväksi on kuitenkin ongelmia. Tutkijoilla on voi olla heikko käytännön tuntemus ja he eivät osaa konkretisoida tietoa. Yritykset puolestaan hyvin usein käyttävät vanhentunutta tietoa. Jossain markkinointia koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset käyttävät jopa 10 vuotta vanhoja tietoja. Peltoniemen mukaan intuitioon perustuva päätöksenteko on tärkeätä eikä sitä pidä väheksyä. Arkitieto on kuitenkin usein epäluotettavaa, sillä havainnot ja kokemukset voivat olla vääriä. Tietoa kertyy satunnaisesti ja siinä on aukkoja. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa päätöksen laatua ja löytää uusia näkökulmia ja ideoita. Peltoniemi korosti, että kokemus ja tutkimus ovat toisiaan täydentäviä asioita. Vain ajankohtainen tieto kiinnostaa Jukka Peltoniemi on juuri julkaissut tutkimuksen tutkimustiedon siirtämisestä pk-yrityksiin. Jotta tieto ylipäätään kiinnostaisi yritystä, sen pitää olla ajankohtaista, konkreettista, yrityslähtöistä ja hyödyllistä. Tutkimustiedon ja käytännön välistä kuilua voidaan kaventaa meklareiden, konsulttien ja tutkimusasiamiesten avulla. Tiedonsiirron malleja ovat mm. innovaatiokahvilat kirjastoineen, tutkijoiden road showt, virtuaaliset foorumit ja opiskelijoiden käyttö yritysten ongelmien ratkaisussa. Logistian innovaatiokahvilassa kiinnosti se, miten tieto pysyy organisaatiossa, vaikka työntekijä lähtisikin. Peltoniemi korosti organisaation keskustelevaa kulttuuria. Jukka Peltoniemi on perehtynyt tutkimustiedon siirtämistä yrityksiin. Tämä on olennainen kysymys asiantuntijaorganisaatiossa. Tieto ei saisi olla yksityisasia vaan sen pitäisi olla yhteistä omaisuutta. Keskustelevalla kulttuurilla ja asioiden dokumentoinnilla voidaan tietoa pitää yrityksessä, Peltoniemi sanoi.

8 Jos ei koskaan anna periksi, on mahdollisuus päästä tavoitteeseensa, sanoo tutkimusmatkailija Patrik Degerman. Yleisö on juuri kuullut uskomattoman tarinan siitä, miten valloittaa tutkimattomia vuoria Etelämantereella paikkoja jossa kukaan muu ei ole käynyt, joten hänen toteamukseensa on helppo yhtyä. Tutkimusmatkailija Patrik Degerman: Onnistumisen kokemukset pitävät liikkeellä ja tuovat vuoretkin lähelle. Teksti ja seminaarikuvat: Tiina Rantakoski Patrik Degerman on 20 vuotta tehnyt tutkimusmatkoja saarille, viidakkoon, vuorille ja muille ennestään tuntemattomille alueille. Hänen viestinsä onkin, että saavuttaakseen tavoitteensa on astuttava tutun ja turvallisen ulkopuolelle. On vaikka uskallettava soittaa kenelle tahansa auktoriteeteista välittämättä. Kun päätimme, että halusimme Veikka Gustafssonin kanssa lähteä Etelämantereelle, keksimme, että National Geographic -lehdessä on maanosasta tietoa. Kesti kuitenkin monta päivää ennen kuin uskalsin soittaa päätoimittajalle. Olimme menossa valloittamaan vuorta, mutta emme uskaltaneet soittaa! Degerman ja Gustafsson päättivät, että he tarvitsevat lisää rohkeutta. Päätimme, että olemme joka päivä tunnin tosi rohkeita. Se oli meidän power hour, jolloin auktoriteettipelko heivattiin ulos. Ihan sama, kenelle soitetaan, kaikki me olemme vain ihmisiä. Alueita, joissa kukaan ei ollut käynyt, olisi ollut mm. Siperiassa ja Itä-Grönlannissa, mutta Etelämanner oli kaikista tuntemattomin ja samalla kylmin, tuulisin ja kuivin paikka maapallolla. Mount SISU Antarktis oli Degermanin mukaan lähes mahdoton projekti. Keskittyäkseen tavoitteen saavuttamiseen Degerman rauhoitti voimatunnin 1 3 asiaan. Puhelimeen hankittiin uusi sim-kortti, jotta saatiin olla rauhassa. Soitto päätoimittajalle poiki matka tutustumaan lehden tiedostoihin. Etelämanner on 28 kertaa Suomen kokoinen ja kuljetus sinne oli iso kysymysmerkki. Löysimme lentoyhtiön, joka oli valmis lentämään sinne, mutta se halusi tietää tarkan pisteen. Ongelmana oli, että tuntemattomasta alueesta ei ollut karttaa. Keksimme, että ehkä agentit olivat kuvanneet alueen satelliiteilla. Kuin ihmeen kautta heidän onnistui saada tutulta agenttien kartta alueesta. Viimein kun matka toteutui, lentoyhtiö vei heidät mantereelle haluamaansa paikkaan. Jo projektin alussa kävi selväksi, että he tarvitsisivat sponsoreita, sillä matka maksaisi kymmeniä tuhansia euroja. Olen kuullut lukuisia yritysten selityksiä, miksi he eivät sponsoroi: se ei sovi sidosryhmämarkkinointiin, budjettimme on käytetty, sääntöjen mukaan emme voi sponsoroida tämäntyyppisiä projekteja Jos olisin noudattanut niitä neuvoja, en koskaan olisi päässyt matkoille, Degerman sanoo ja lisää, että aina on kysyttävä uudelleen ja uudelleen. Jos ei koskaan kysy keltään mitään, ei saa mitään. Jos ei tee mitään, mitään ei tapahdu, Degerman kiteyttää. Patrik Degerman kertoi Elämyksien siivin huipulle -yritysseminaarissa ensimmäisestä matkastaan Etelämantereelle yhdessä Veikka Gustafssonin kanssa (vas.). Lämpötila laski Antarktiksella jopa 60 miinusasteeseen. Pieniä työvoittoja koko ajan Degerman ja Gustafsson tutkivat kohdetta, hankkivat rahoitusta ja opettelivat mm. hoitamaan haavoja, mutta matka Antarktikselle ei toteutunut ensimmäisenä vuonna, ei toisena eikä vielä kolmantenakaan. Ei auttanut vaikka teki enemmän, kovemmin ja fiksumpaa työtä. Degerman ynnäsi, että oli tuotava tavoite lähemmäksi ja laitettava välitavoitteita. Jotta jaksaa vuodesta toiseen vääntää vaikeaa projektia, on saatava pieniä työvoittoja koko ajan. Onnistumisen kokemukset pitävät pyörän liikkeellä, hän kiteyttää. Isoja onnistumisen kokemuksia pari sai viimein päästyään vuorenhuipuille, joissa kukaan ei ollut aikaisemmin käynyt. Kitalaki paloi ensimmäisenä päivänä, leveät railot oli ylitettävä luottaen toiseen, tuntemattoman rajamailla tarvitsi neljä kertaa enemmän energiaa. Viimein neljän vuoden tavoite oli saavutettu ja he seisoivat varttitunnin vuoren huipulla. Alas tullessa lämpötila oli laskenut vajaasta kolmestakymmenestä liki kuuteenkymmeneen miinukseen. Tuulen kanssa lämpötila vastasi sataa astetta ja silmät jäätyivät kiinni. Tavoitteen pitää olla haastava. Jos ei ole haastetta, ei ole tavoitetta.

9 Kansainvälistyminen edellyttää avaraa mieltä Suomi eurooppalaisuuden lapsenkengissä. Varmasti tunnetuin elämyksellisyys-seminaarin luennoitsijoista oli Erkki Toivanen, pitkäaikaisena ulkomaankirjeenvaihtajana TV:stä tutuksi tullut. Toivasen pohti puheessaan eurooppalaisuutta kutistuvalla maapallerollamme. Toivanen toi esiin, miten kulttuurit muuttuvat hitaasti; elämäntavat ja arvot ovat kotoisin ympäristöstä. Varsinaiseurooppalaisia kuitenkin yhdistävät monet asiat. Toivanen palasi 1600-luvulle, jolloin Kiinan keisareilla oli mahtava laivasto. Kun laivasto ei maailmanmatkallaan löytänyt mitään erityistä Afrikasta Mosambikista, se palasi Kiinaan takaisin ja siltä kiellettiin muualle lähteminen. Näin Kiina sulkeutui omaan suurenmoisuuteensa. Jos laivasto olisi jatkanut pidemmälle, olisiko Kiina valloittanut koko maailman ja olisiko kiina maailman kieli, Toivanen toi esimerkin miten vähästä suuret historian asiat voivat johtua. Toivanen muistutti, että Kiinan talous oli hallitseva satoja vuosia. Me puhumme Kiina-ilmiöstä, mutta Kiinasta katsottuna me olemme länsi-ilmiö. Nyt suuret idän kulttuurit ovat kohoamassa ja maailma tasapainottuu jälleen, Toivainen muistutti. Kulttuurierojen hyväksikäyttäminen antaa avaimet menestykseen maailmalla. Länsimaiset suomalaiset viestivät kuten aasialaiset Toivanen sanoi, että suomalaiset ovat aina kiinnostuneita Suomi-kuvasta. Richard Lewisin arvojaottelun mukaan suomalaiset ovat tosiasioihin pitäytyviä, asiallisia, hyviä suunnittelijoita ja järjestelmällisiä. Meitä lähellä arvopohjaltaan ovat yhdysvaltalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja kanadalaiset, joita yhdistävät länsimaiset käsitykset mm. demokratiasta, tasa-arvosta ja työetiikasta. Ilmaisultaan suomalaisten vastakohtia ovat mm. italialaiset, afrikkalaiset, arabit ja venäläiset, jotka puhuvat ja ilmaisevat paljon ja näyttävät tunteensa. Vaikka suomalaisten arvot ovat länsimaisia, viestintätapamme ovat aasialaisia; olemme sisäänpäin kääntyneitä, hiljaisia emmekä keskeytä toisia emmekä juuri viesti kehonkielellä. Tämä aiheuttaa Toivasen mukaan ihmetystä kansainvälisissä yhteyksissä. Ulkomaisia liikemiehiä muistutetaan, että suomalaisilla on aasialaiset viestintätavat, vaikka olemme muuten länsimaisia. Annamme sellaisen vaikutelman itsestämme, joka johtaa harhaan. Toivasen mukaan yksilöllisten tunteiden peittäminen ja valmius toimia yhteiseksi hyväksi korostuu mm. Kiinassa, Vietnamissa ja Japanissa. Esimerkiksi totuuden käsite on erilainen kansallisuudesta johtuen. Kiinassa yhteisö on tärkeämpi kuin yksilön näkemys. Totuus on tulkinnanvarainen, koska toiset voivat olla eri mieltä. Totuutta ei julisteta. Kun aikoinaan maassa oli vakava nälänhätä joka vuosi, laittoi se yhteisöllisyyden etusijalle. Japanissa harmonia on tärkeintä ja siellä käytetään valkoisia valheita tarpeen tullen. He eivät voi sanoa ei, koska voivat menettää kasvonsa, mikä on suurin loukkaus. Eurooppalaisuuden käsite riippuu katsojasta Kansallisvaltioiden synty on Toivasen mukaan eurooppalainen ilmiö. Pinnanmuodostus synnytti demokratian. Eurooppalaisuuden käsite puolestaan riippuu, mistä päin sitä katsoo. Englantilaisille Manner-Eurooppa on hullujen huone, jonne aina välillä pitää lähettää armeija. Koska englantilaiset ovat kauppakansaa, sodat ja muut epävarmuustilanteet ovat heille mahdollisuus. Suomalaisia epävarmuus puolestaan pelottaa. Olemme oppineet että kun epävarmuus iskee näille raukoille rajoille, yleensä meille käy huonosti. Suomalaiset ovat voineet puhua totta pelkäämättä seuraamuksia, mutta esimerkiksi venäläiset eivät. Venäjällä totuuden korvaa valhe. Venäjä ei ole ollut oikeusvaltio, sillä tuomioita ovat jakaneet virkamiehet, joille ei välttämättä ole tarvinnut kertoa totuutta. Seuraukset totuudenpuhujille eivät ole olleet kovin myönteisiä. Oikeusvaltioperinne ja kansalaisyhteiskunta ovat Toivasen mukaan varsinais-euroopan kivijalkoja. Eurooppa on arvojärjestelmä ja elämäntapa, ei maantieteellinen alue. Kansalaisyhteiskunnassa järjestöt saavat vapaasti kokoontua. Suomi on osa tätä Eurooppaa, joskin uusi tulokas, jonka kulttuurin tuntemus on lapsenkengissä, Toivanen sanoo. Suomi on lähtenyt kansainvälistymään vasta viime vuosina ja tämä on tuonut mukanaan kulttuurien ymmärtämistä. Jotta voi ymmärtää, tarvitsee avaraa mieltä, lukemista ja matkustamista. Stefan Widomski: Tutustuminen Venäjään lisäisi ymmärrystä. Elämyksellisyys-seminaarin toinen kansainvälistä näkökulmaa tuonut puhuja oli Stefan Widomski, joka nykyään toimii Sitran erityisasiantuntijana. Pitkän uran hän teki Nokian palveluksessa, josta jäi eläkkeelle viime vuonna ja aloitti jo vuonna 1972 aikana jolloin radiopuhelimet olivat isoja. Pitkä kokemus hänellä on ulkomaan kaupasta, erityisesti Venäjän ja Kiinan kanssa. Yli tuhat matkaa Venäjälle tehnyt Stefan Widomski korostaa toisen kansakunnan tuntemista. Tässä maailmassa on enemmän kuin yksi totuus. Tutustuminen toiseen kansakuntaan ei ole kovin yksinkertainen asia ja se tulisi tehdä, jos haluamme elää rauhassa. Widomski näkisikin mieluusti, että naapurimaa- Venäjälle lähtisi vuosittain Suomesta tuhat nuorta opiskelemaan ja vastavuoroisesti sieltä tulisi tuhat nuorta tänne. Näin maahan tutustuisi todella ja oppisi ymmärtämään toisia. Widomskin mukaan ainut kestävä vaihtoehto yhteistyölle Venäjän kanssa on normaalit suhteet. Kun Häkämies sanoi, että Venäjä on haaste, lause on mielestäni ihan neutraali. Venäjä on haaste, kun ottaa historian huomioon. Haaste ei välttämättä ole negatiivinen. Widomski korostaa, että Venäjä eroaa muista valtioista historiansa ja valtion filosofiansa suhteen. Absoluuttinen valta maaorjuus ja kommunistinen valta ja kirkko muodostivat kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen modernissa maailmassa. Jatkuva oleminen idän ja lännen välissä on muokannut historiaa. Widomski esitteli tutkimusta siitä, miten venäläiset näkevät Euroopan ja eurooppalaiset. 71 prosenttia venäläisistä ei tunne olevansa eurooppalaisia ja 45 prosenttia pitää EU:ta uhkana Venäjän itsenäisyydelle. Itse asiassa peräti 75 % pitää länttä vihollisena Eli heillä on samat mantrat ja ennakkoluulot meistä kuin meilläkin heistä. Elämyksien siivin huipulle -seminaarissa Marketta Kyttä, Stefan Widomski ja Erkki Toivanen. Widomski toi esiin venäläisten erilaiset käsitykset demokratiasta, liberalismista, vapaudesta ja ihmisoikeuksista. Venäjällä on vain autoritääriset traditiot, jonka takia he ymmärtävät nämä asiat eri tavalla. Toki muutkin kansallisuudet ymmärtävät asiat hieman eri tavalla. Suomessakin demokratialla oli 20 vuotta sitten eri merkitys. Widomski huomauttaa, että venäläisten enemmistö pitää Venäjän historian ainoaa demokratian kokeilua eli Jeltsinin aikaa epäonnistuneena. Demokratia on venäläisille yhtä kuin kaaos, anarkia, joka mahdollisti kansallisomaisuuden suunnattoman ryöstön. Widomski nosti esiin Putinin vahvan suosion. Hän omalla toiminnallaan vastaa ihmisten tarpeita. Mihin se johtaa, on eri juttu. Saamme nähdä onko se hyvä vai huono. Widomski esitteli Putinin julkista kuvaa, jossa hän toisaalta on urheilullisena judakona tai yläruumis paljaana luonnossa tai toisaalta kansakunnan isänä, joka on kutsunut alamaiset huoneeseen ja pitää kansasta huolta. Venäjän rikkaus kaasu- ja öljyvarojen haltijana vaikuttaa Widomskin mukaan Venäjän politiikkaan. Ylimääräinen rikkaus laiskistuttaa. Varoja voidaan käyttää kansainvälisen politiikan pääinstrumentteina, hän arvioi. Kiina on Venäjälle maailmanpoliittinen haaste, jota varten luotiin mm. puutullit, joista Suomikin nyt kärsii. Mieluusti Widomski näkisi Venäjän kehityksen vaihtoehtona taloudellisen ja teollisen toiminnan, joka perustuu innovaatioihin ja lain kunnioittamiseen. Venäjällä on nyt ohjelmia innovaatiotoiminnan ja teollisuuden kehittämiseen. Maassa ei neuvostoaikana totuttu tuomaan tiedettä hyötykäyttöön eikä siitä tehty rahaa. Tässä suomalaiset voisivat olla neuvonantajina.

10 Syömisestä kohti ruokaelämystä. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä Festina Lente oli hitaan syömisen teemalla toteutettu ruokaelämys. Kuvat: Soile Hietaoja. 10 Mistä tiedän, että on joulu? Kysymys voi kuulostaa hullulta, mutta jos mietimme tarkemmin, mistä todella tunnistamme joulun olemuksen, havaitsemme aistiemme todellisen voiman. Viisi aistiamme ovat kehomme herkästi reagoivia osasia, jotka toimivat niin automaattisesti ettemme ehkä tule tiedostaneeksi niiden todellista merkitystä. Aistit toimivat linkkinä tunteiden ja tietoisuuden sekä ulkoisen ympäristön välillä. Siis kun jouluaattoaamuna herään ja tunnistan tuoksusuikaleen, joka leviää yöllä paistetusta kinkusta tai vastapestyistä matoista, oivallan jotakin tärkeää. Se jokin, jota ei edes sanoin voi kuvata, muistuttaa minua menneistä jouluista ja pursuaa tunnetta. Jouluun on latautunut paljon odotuksia, jännitystä, yllätyksiä ja iloa läheisten olemassaolosta, yhdessäolosta, levosta ja rauhasta. Hyvä ruoka syventää suhteita Entä sitten ateriointi ja siihen liittyvät tunnekokemukset? Nautinnollinen ateriointi kuuluu juhliimme olennaisesti. Tällainen ateria voidaan laadullisesti jakaa ruoan aistittavaan laatuun sekä muuhun ruokailijan kokemaan laatuun. Ateriointi toimittaa muun muassa tärkeää sosiaalista tehtävää. Siinä tunteilla, kuten ilolla, nautinnolla ja yhtenäisyyden kokemuksilla on suuri arvo. Hyvä ruoka syventää ihmisten välisiä suhteita. Kodin juhlat antavat sisältöä elämään ja ovat mieleenpainuvia elämyksiä sen käännekohdissa. Arjesta poikkeavat perhejuhlat muistetaan kauan ja ovat niitä tärkeitä viittoja polullamme, jotka kehittävät myös yhteistä ruokakulttuuriamme. Tuohon runsaudensarveen lukeutuvat niin ruokaa koskevat käsitykset kuin ruoan symboliset merkityksetkin. Siihen liittyy myös tieto ruoan raaka-aineista sekä koko ateriajärjestelmä ja ne siirtyvät oppimisen välityksellä sukupolvelta toiselle. Kun liitämme omat ateriointiperinteemme tähän suureen sukupolvien yhteyteen, voimme vain todeta, ettemme voi välttää vastuutamme yhteisen ruokakulttuurin kehittämisestä. Kuluttaja kokee tilan, tunnelman ja kohtaamiset Miten ja miksi ruokapalvelujen tuottajien olisi huomioitava tämä ihmisten nautinnon tarve omia palveluja kehittäessään? Monissa tutkimuksissa on todettu, että ruokapalveluissa kuluttajat kokevat voimakkaasti muun muassa ympäröivän tilan, muiden ihmisten kohtaamisen, tuotteen sekä erilaiset tunnelmatekijät. Ydintuote ruokapalveluissa tarkoittaa itse ruokaa ja juomaa ja näitä luodessaan kokki kiinnittää huomiota ruoan aromikkuuteen, rakenteeseen, asetteluun lautasella ja raaka-aineiden yhteensopivuuteen niin, että värit ja maut kohtaavat harmonisesti toisensa. Kuluttajan arvioidessa kokemustaan, hän miettii, onko ateria ollut hintansa väärti? Onko ruoka maistunut ja nälkä lähtenyt ja onko kaikki tapahtunut vaivattomasti? Kuluttaja arvioi myös asiakaspalvelijan kohtaamista, joka on tärkeä totuuden hetki. Siinä korostuvat luotettavuus, reagointialttius, ammattitaito ja empatia. Erityisesti koettu lämmön tunne vaikuttaa palvelun laadun kokemiseen ja asiakkaan lojaalisuuteen yritystä kohtaan. Tiedetään myös, että asiakasta tulee pyrkiä ilahduttamaan eikä vain saattamaan tyytyväiseksi. Ympäristö ohjaa käyttäytymistämme Tilan kokemiseen vaikuttavat muun muassa muoto, mittasuhteet, rakennuksen arkkitehtuuri, seinäpinnat, ikkunat. Ne luovat ikään kuin näyttämön palvelutapahtumalle. Ympäristön laatu heijastuu muun muassa ihmisten haluun viipyä ja haluun palata uudelleen. On tärkeää, että kuluttaja pystyy nopeasti hahmottamaan ympäröivän tilan uuteen paikkaan tullessaan. Se luo perusturvallisuuden tunteen, jota ilman olo on epämukava ja selittämättömällä tavalla outo. Asiakkaat hakeutuvat mielellään istumaan paikkaan, jossa selusta on turvattuna. Tämä juontaa juurensa kaukaisista uhattuna olemisen kokemuksista ja tulee geeniperimänä käyttäytymiseemme. Koettu tunnelma vahingoittuu herkästi, ellei sen kaikkia yksityiskohtia haluta tai viitsitä pitää yllä. Yhtä tärkeää kuin hyvän ruoan tekeminen, on elävien kynttilöiden sytyttäminen ja tuoreiden kukkien vaihtaminen kuihtuneiden tilalle. On hyvä muistaa, että ruokaa odottelevan asiakkaan katse ehtii hyvin tutkia millainen pölykerros lähiympäristön yksityiskohdista paljastuu. Tutkimisen lopputuloksena tehdyllä päätelmällä on vaikutusta myös ateriointikokemukseen. Asiakas saattaa arvioida sen perusteella esimerkiksi luottamustaan tuotteen laatuun. Se, kuinka huonetila on sisustettu värein ja muodoin, kuinka henkilökunta on pukeutunut ja ruokalista luotu, luovat tunnelmaa. Myös lämpötila, valaistus, tuoksuja äänimaailma luovat tunnelmia ja vaikuttavat kuluttajan kokemukseen. Tutkimuksissa on havaittu, että kuluttajat viettävät vähemmän aikaa ostoksilla tai ruokaravintolassa, mikäli ympäristö on meluisa. Myös musiikin tempo voi vaikuttaa ostamisen ja ruokailun nopeuteen, viipymisen pituuteen sekä kulutettuun rahamäärään. Tuoksut ravintolassa voivat vaikuttaa nälän tunteen heräämiseen. Aromi voi tuoda veden kielelle tai kyyneleet silmiin. Se voi olla aistikas tai lohduttava. Se voi myös herättää nostalgiaa ja palauttaa muistoja mieleen. Pieniltä tuntuvilla asioilla voi olla isoja merkityksiä tilanteesta ja kokijasta riippuen. Syömisestä ruokaelämys Kuluttajat ovat hyvin erilaisia sen suhteen, minkä he kokevat merkitykselliseksi ja elämykselliseksi. Itse elämyskokemuksesta voidaan luoda viihteellinen tai opetuksellinen, esteettinen tai eskapistinen. Viimeksi mainittu elämystyyppi tarkoittaa esimerkiksi historiallista ruokanäytelmää, johon asiakas uppoutuu syvällisesti, joskus jopa yhtenä roolihenkilönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemisalan yksikössä tulevat restonomit keskittyvät opinnoissaan muun muassa erilaisten ruokaelämysten luomiseen. Olemme testanneet historiallisia ruokanäytelmiä sekä opetuksellisia ja esteettisiä elämyksiä. Eräs mielenkiintoisimmista kokemuksista oli viime Ruokamessujen Syöminkien yössä tarjottu Festina Lente. Tämä oli hitaan syömisen teemalla toteutettu ruokaelämys, johon oli liitetty myös ohjelmaa. Asiakaspalaute on ollut niin myönteistä, että suunnittelemme tämän elämyksen toistamista seuraavien Ruokamessujen yhteydessä. Aisteilla ja emotionaalisilla kokemuksilla on merkittävä rooli elämämme rikastuttamisessa ja yhteinen ateriointi on tunteiden herättämiseen soveltuva mahdollisuus. Tuija Pitkäkoski Kirjoittaja on lehtori SeAMKin ravitsemisalan yksikössä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden lisensiaatti (KTL). Hänen lisensiaattitutkimuksen aiheena oli ruokaelämykset kuluttajan kokemana.

11 Suupohjan kylät Suupohjan kylissä on potkua! Kylätoiminta toimii Suupohjan seutukunnassa. Vuoden 2007 eteläpohjalainen kylä löytyy taas seutukunnastamme. Se on Tainuskylä Jurvasta. Edellisen kylätittelin pokkasi Nummijärven kylä Kauhajoelta. Ja eikä siinä vielä kaikki. Tänä vuonna vielä Erkki Kalliomäki sai ansiokkaasti vastaanottaa kunniakirjan tunnustuksena pitkäjänteisestä kylätoiminnasta ja kylänsä kehittämisestä. Onnea! Tunnustukset ovat ansaittuja ja kuvaavat sitä positiivista potkua, jota monissa Suupohjan kylissä on. Sitä potkua on syytä pitää yllä jatkossakin. Persoonallisia kyliä Suupohjalaisessa on tällä kertaa 12-sivuinen liite, joka esittelee toimeliaita suupohjalaisia kyliä. Kuten jutuista huomaa, kylistä löytyy paljon osaamista, toimintaa, persoonallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Uskon, että monista kylistä löytyy asioita, joita monet eivät tienneet siellä olevakaan. Lue kyläesittelyt ja ylläty! Apuja kylätoimintaan Kylätoimijoiden avuksi on olemassa monia eri tukimuotoja ja -tahoja. Monet aktiiviset kylien toimijat ovat jo oppineetkin niitä käyttämään. Useat kunnat avustavat kylätoimijoita sekä neuvonta-avun ja avustusten kautta. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta kylät voivat hakea Leader-kehittämishankkeita sekä yhteisöinvestointihankkeita. Vaikkakin aivan kaikki säädökset eivät ole vielä valmiita, hankkeita voi jo valmistella ja hakea. Lisäksi kyläasiamies on jatkossakin saatavilla lähellä omassa seutukunnassa, kun kysyttävää kylätoimintaan liittyen tulee. Maakunnallisesti Eteläpohjalaiset kylät ry ja valtakunnallisesti Suomen Kylätoiminta ry ovat kylätoimijoiden avustajina. Kylätoimijoita tukemassa on siis olemassa vankka verkosto ja sitä kannattaa käyttää hyväksi. Tulevaisuuden kylämaisemat Kylätoiminta kehittyy ja muuttuu ajan sekä toimijoidensa myötä. Kyläasiamiehen ominaisuudessa mielelläni näkisin seuraavia isoja linjoja kylätoiminnassa: 1) Toiminnan ja toimijoiden uusiutuminen Kylätoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi nuorten ihmisten mukaantulo on tärkeää. Perinteinen toiminta tai sitoutumistavat eivät heitä välttämättä houkuttele. Siksi on syytä miettiä, olisiko syytä järjestää osa kylän seurojen toiminnoista projektiluontoisiksi, joihin olisi helpompi osallistua. Kymmenien vuosien johtokuntapaikat eivät välttämättä kiinnosta hektisessä maailmassa kasvaneita nuoria. Ja kylätoiminnassa voi rohkeasti kokeilla uusia avauksia ja toimintatapoja paikallisten ihmisten kiinnostuksen mukaan. Toimijoiden ja toiminnan uusiutuminen hissun kissun jatkuvasti vie parhaisiin tuloksiin. 2) Suunnitelmallisuus Kylätoiminnassa kannattaa keskittyä oman kylän kannalta olennaisiin asioihin ja sanoa ei muille asioille. Näin aktiiviset toimijat eivät näänny vapaaehtoistyön alle ja samalla myös kylän talous pysyy kasassa. Suunnitelmallisuus on myös useiden rahoitusten saannin ehto. 3) Toimijoiden välinen yhteistyö Kylätoimintaa tekevät kaikki kylän yhdistykset ja toimijat, ei pelkästään kyläseura. Kun kylää mietitään kokonaisuutena, niin eri toimijoiden tekemät tapahtumat ja palvelut täydentävät toisiaan. Tämä vaatii kylän toimijoiden välistä luottamusta ja järjestelmällistä tiedotusta. 4) Kirkonkylien ja kaupunginosien herääminen Kylä sanana on hieman harhaanjohtava. Kylätoimintaa voi harjoittaa myös kirkonkylillä ja asuntoalueilla. Niiden asukkailla on varmasti paljon yhteisiä asioita, joihin asukastoiminnalla voidaan vaikuttaa. 5) Ilo ja luovuus Kylätoimintaa tehdään pääsääntöisesti edelleen harrastuksena. Siksi sen pitää olla mukavaa ja antoisaa tekijöilleen. Positiivinen kylähulluus antaa kyläelämään suolaa. Kyläasiamieheen saa ottaa yhteyttä kaikissa kylätoimintaa koskevissa asioissa. Jatketaan hyvää työtä yhdessä ja pidetään kylissä hauskaa! Terhi Välisalo Meille kylään! -hanke Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 11