Loviisan aluekuvaus. Työ raportti Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loviisan aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 5. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997"

Transkriptio

1 Työ raportti Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työ raportti Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opastinsilta HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: 9583/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: FM / fivtl~ ana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI TEKIJÄT: LOVIISAN ALUEKUVAUS ~~~ ~likainen tutkija, FM. Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA:

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 LOVIISAN ALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Loviisan aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Hästholmen, joka sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoisosassa. Hästholmenissa sijaitsee myös Loviisan ydinvoimala. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta ym. lähteistä. Loviisassa on vajaat 8000 asukasta. Loviisan väestömäärä lisääntyi 1960-luvulla ja erityisen voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin Loviisan ydinvoimalan rakentaminen toi paikkakunnalle uusien työpaikkojen myötä uusia asukkaita. Rakennusvaiheen päätyttyä väestön muuttoliike alkoi suuntautua kaupungista pois ja väestömäärä vähentyä. Väestön poismuuton ja väestön vähenemisen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Väestön vähenemiseen ja poismuuttoon on omalta osaltaan vaikuttanut Loviisan heikko työllisyystilanne, joka on ollut jo pitkään Loviisan seudun heikoin. Työpaikkojen kokonaismäärä väheni voimakkaasti ydinvoimalan rakennusvaiheen päätyttyä ja väheneminen on jatkunut koko ja 1990-lukujen ajan. Vuonna 1994 Loviisassa oli yhteensä 3582 työpaikkaa. Palveluilla ja jalostuksella on merkittävä asema Loviisan elinkeinorakenteessa. Sen sijaan maa- ja metsätalouden merkitys toimeentulon antajana on huomattavan vähäinen. Maatalouden päätuotantosuunta on Loviisassa kuten koko Itä-Uudenmaan rannikkoalueelia kasvinviljely. Maataloutta harjoitetaan Hästholmenin lähiympäristössä kuitenkin varsin vähän. Yli puolet loviisalaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Määrällisesti suurimmat palvelualan työllistäjät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kauppa sekä liikenne. Loviisan suurin työllistäjä on Imatran Voima Oy:n voimalaitos. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon merkitys työllistäjänä onkin Loviisassa keskimääräistä suurempi - samoin teollisuuden ja erityisesti metalliteollisuuden. Hästholmenin tutkimusalue sijaitsee Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueella Hästholmenin saarella. Saaren keskiosa on voimalaitoksen käytössä ja rannat pääosin rakentamattomia. Hästholmenin lähiympäristössä on runsaasti loma-asutusta. Valtaosa lähiympäristön vakituisesta asutuksesta sijoittuu Hästholmenista luoteeseen - Valkoon ja Loviisan keskustaan. Hästholmenia lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee Bodängenissä vajaan kahden kilometrin päässä Hästholmenista. Hästholmenin saarella on vahvistettu asemakaava. Itä-Uudenmaan seutukaavassa saari on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Hästholmenin lähiympäristössä on runsaasti suojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat Ruotsinpyhtäällä noin 2 kilometrin etäisyydellä Hästholmenista. A vainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

6 LOVIISA SPATIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Loviisa spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Hästholmen, situated in the southeastern part of the city of Loviisa. There is a nuclear power plant owned by Imatran Voima Oy on the island of Hästholmen. The spatial description is part of the environmental impact assessment programme ofthe project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. There are just under 8000 inhabitants in Loviisa. The population ofloviisa increased in the 1960s and especially in the 1970s, as the Loviisa Power Plant has constructed. After that especially in the last few years the population ofloviisa has decreased rapidly. The deerease is mostly due to a migration movement, which Loviisa has had after the 1970s. The population ofloviisa has been forecasted to decline also at the beginning ofthe 2000s. The employment situation has been Iong poorer in Loviisa than in its neighboring municipalities. The employment situation worsened dramatically in the end of the 1970s as the number of jobs decreased. The deerease in jobs has continued in 1980s and in the beginning of the 1990s. In 1994 there were 3582 jobs in Loviisa. Services and refined industries are prominent in the economic structure of Loviisa. Consequently agriculture and forestry have a lesser significance. The main production sector in agriculture in Loviisa as in all ofltä-uusimaa region is grain. There are quite few farms in Hästholmens surroundings. Over half of the population of Loviisa works in the service sector. In the service sector the main employers are health and social welfare services, trade and traffic. The greatest employer in the city is the Loviisa Power Plant. Electric, gas and water management has a significantly greater employment effect in Loviisa than in the country on average. The Hästholmen research area is on the Hästholmen Island on the Gulf of Finland. There is the Loviisa Power Plant in the middle of the Island. There are lot of summer cottages in the surroundings ofhästholmen. The closest densely populated areas are Valko and the Loviisa city centre some 10 kilometres northwest of Hästholmen. The nearest inhabitations are in Bodängen under two kilometres north ofhästholmen. Hästholmen has a building plan. There are several nature conservation areas in the vicinity of Hästholmen. The nearest nature conservation areas are situated some two kilometres east of Hästholmen in Ruotsinpyhtää municipality. Key words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

7 SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI Tutkimusalueen sijainti Loviisassa Loviisa osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS Väestömäärä ja väestörakenne Väestön muuttoliike Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Uudet asuntoalueet Loma-asutus 17 4 TYÖVOlldA Työvoiman määrä ja rakenne Työssäkäynti Työllisyystilanne 20 5 ELINKEINOT Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Yritysten määrä Elinkeinojen harjoittaminen 23 6 PALVELUT Palvelurakenne Palvelutarjonta 26 7 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maankäyttösuunnitelmat 30 8 YMPÄRISTÖ JAKULTTUURlliiSTORIA Suojelualueet ja -kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 31 9 KANSALAISTOIMINTA YHTEENVETO 32 LÄHDELUETTELO 34 Liite 1 Ote Loviisan kohdalta Itä-Uudenmaan seutukaavasta 37

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen perusratkaisu on esitetty kuvassa Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn pnrnn. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmenja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

9 7 Louhintamassojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996b). Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

10 8 ), ( \ 1 Eurajoki Olkiluoto Äänekoski Kivetty 1... Kuhmo, ( Romuvaara Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Loviisan yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot perustuvat olemassa oleviin tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteisiin. Lähtötiedot on pääosin koonnut FM Susanna Koivujärvi Imatran Voima Oy:stä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Loviisan kaupunkia laajemmalta alueelta eli myös Loviisan naapurikunnista, joitakin koko Itä-Uudeltamaalta.

11 9 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Lovösassa Hästholmenin tutkimusalue sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoisosassa, Hästholmenin saarella, Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueella. Loviisan keskusta sijaitsee Hästholmenista noin 12 kilometriä luoteeseen. Kuva 3. Hästholmenin sijainti Loviisassa (Copyright Karttakeskus Oy Lupa L1795/97).

12 Loviisa osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Loviisan kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja muodostaa yhdessä Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien kanssa Loviisan seutukunnan, joka on Itä-Uudenmaan itäisin seutukunta. Loviisan seutukunta on varsin yhtenäinentyössäkäynti-ja yhteistoimintaalue. Loviisan naapurikunnista Lapinjärvi ja Liljendal sijaitsevat Loviisan pohjoispuolella, Pernaja länsipuolella ja Ruotsinpyhtää itäpuolella. Varsin lähelläloviisaaja Hästholmenia, Ruotsinpyhtään itäpuolella sijaitsee Pyhtään kunta, joka kuuluu Kymen lääniin. Etelässä Loviisa rajautuu Suomenlahteen. 2.3 Liikenteellinen sijainti Tieliikenne Loviisan keskustan läpi kulkee itä-länsi -suunnassa valtatie 7 eli Eurooppa-tie E18. Valtatieltä johtaa Hästholmenille maantie 1583 eli ns. Atomitie. Atomitien Hästholmeniin kulkeva vuorokausiliikenne on huomattavan suuri eli 550 autoa/vrk. Hästholmeniinjohtaa noin 200 metriä pitkä pengertie ja silta Kirmosundin salmen ylitse. (Imatran Voima Oy 1996). Hästholmenilta on maanteitse Loviisaan 17 km, Ruotsinpyhtäälie 28 km, Lapinjärvelle 30 km sekä Pernajan kirkonkylään 30 km ja Koskenkylään 35 km. Porvooseen on Hästholmenilta 55 km, Helsinkiin 105 km, Kouvolaan 80 km ja Kotkaan 55 km. Huomattavin tieliikenteen parantamishanke alueella on valtatien 7 rakentaminen moottoriliikennetieksi välillä Koskenkylä-Loviisa. Tie sijoittuu muutaman kilometrin nykyistä tietä pohjoisemmaksi ja valmistuu syksyllä Moottoriliikennetien jatko Loviisasta itään on suunnitteluvaiheessa. (Imatran Voima Oy 1997 ja Nummenpää ym. 1996). Valtatieltä 7 Hästholmeniin johtavan Atomitien parantamisesta on valmistunut tarveselvitys. Tarkempi suunnittelu tulee ajankohtaiseksi, mikäli Loviisaan päätetään rakentaa uusi voimalayksikkö. (Imatran Voima Oy 1997). Rautatieliikenne Hästholmenia lähin tavaraliikenneasema on Loviisassa, jonka kautta kulkee Lahden ja Valkon välinen rautatie. Rautatiellä on vain tavaraliikennettä. (Imatran Voima Oy 1997). Lentoliikenne Lähin reittiliikennekenttä on Helsinki-Vantaan lentokenttä, jolle on Hästholmenilta reilut 100 km. Pienkoneet voivat käyttää Malmin ja Utin lentokenttiä. (Imatran Voima Oy 1997).

13 11 Vesiliikenne Hästholmenissa ei ole omaa satamaa. Lähin merisatama on Loviisanlahden vastarannalla V alkossa. Loviisan laivaväylä kulkee Hästholmenin saaren lounaispuolelta lähimmillään kilometrin päässä saaren rannasta. Suunnitelmissa on Loviisan laivaväylän syventäminen 8, 5 metristä 9 metriin, mutta ajankohdasta ja toteutuksesta ei ole tarkempaa tietoa. (Imatran Voima Oy 1997 ja Nummenpää ym. 1996) Hästholmenin ja mantereen välissä on 1,2 m syvä veneilyväylä. Lähimmät venesatamat sijaitsevat Kirmosundissa Hästholmeniin johtavan pengertien varrella (Löfgren ym. 1995). Voimalaitosalueen portin luona Atomitien päässä sijaitsee Tielaitoksen venelaituri. Voimalaitosalueen lähistöllä on kolme Imatran Voima Oy:n hallinnaimaa venesatamaa. Svartholman saarelle, joka sijaitsee Hästholmenista noin 2 km luoteeseen, järjestetään kesällä päivittäin risteilyjä. Risteilyalukset kiertävät Svartholman ympäri ja käyvät ydinvoimalan edustalla. (Loviisan matkailutoimisto 1996). yli asukasta e asukasta e alle asukasta - valtatie - kantatie rautatie km Kuva 4. Loviisan liikenteellinen sijainti sekäpäätie-ja rautatieverkko (Leskinen ym. 1996).

14 12 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Loviisan väkiluku oli vuoden 1995 lopussa 7758 henkilöä. Vuodenvaihteessa 1996/97 Loviisassa oli 7710 asukasta (Väestörekisterikeskus 1997). Loviisan väestömäärä lisääntyi 1960-luvulla ja erityisen voimakkaasti 1970-luvulla. Ydinvoimalaitosten rakentaminen luvulla vaikutti väestökehitykseen positiivisesti tuoden paikkakunnalle uusien työpaikkojen myötä uusia asukkaita. Ydinvoimalaitosten rakentamisen aikana Loviisassa asui noin rakennustyöläistä, jotka kaikki eivät ole virallisissa tilastoissa mukana. Rakennusvaiheen päätyttyä ja tilapäisten asukkaiden lähdettyä alkoi Loviisan väestömäärä vähentyä. Väestömäärä kasvoi vielä , mutta siitä lähtien on väestökehitys ollut negatiivista. (Buddas 1993). Taulukko 1. Väestömäärä vuosina (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). Alue Väestömäärä Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpy.htää _ Q Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestöennuste Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Loviisan väestömäärä vähenee vuosina nopeammin kuin Loviisan seudulla keskimäärin. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan muuttoliike. Ennusteiden mukaan Loviisa kärsii muuttotappioista, kun taas Loviisan seudun muut kunnat saavat muuttovoittoa. Väestöennusteen mukaan Loviisan väkiluku vuonna 2030 on 6368, joka on 18% vähemmän kuin vuonna Loviisan seudun kunnista Lapinjärvellä ja Pernajassa väestömäärän ennustetaan lisääntyvän vuosina ja kääntyvän laskuun 2020-luvulla. Muissa seudun kunnissa, Loviisassa, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä väestömäärän ennustetaan vähenevän koko ennustejakson ajan.

15 13 Taulukko 3. Väestöennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) Muutos-% Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpy.htää Q6.._ _ _...:-.l.O.. l... Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Kuva 5. Loviisan seudun kuntien väestömäärä ja väestöennusteet Ruotsinkielisten osuus Kaikki Loviisan seudun kunnat ovat kaksikielisiä. Vuosina 1960 ja 1970 ruotsinkieliset olivat vielä enemmistönä Loviisassa. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus on pienentynyt koko tarkastelujakson ajan vuosina Loviisassa suomenkielistyminen on ollut selvästi nopeampaa kuin seudun muissa kunnissa. Ruotsinkielisten suhteellisen osuuden vähenemisen taustalla on voimakas tulomuutto 1970-luvun alkupuolella eli ydinvoimalaitosten rakentamisen aikana. Vuonna 1995 ruotsinkieliset olivat edelleen enemmistönä Liljendalissa ja Perna Jassa.

16 Taulukko 2. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). 14 Alue Ruotsinkielisten osuus % LaYii.sa _ D l.. Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön ikärakenne Loviisan kaupungin ja koko Loviisan seudun väestö oli vuonna 1995 vanhempaa kuin Itä Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vanhusten osuus on kasvanut ja alle 15 vuotiaiden osuus pienentynyt ja 1990-luvuilla Loviisassa ja Loviisan seudulla selvästi nopeammin kuin Itä-Uudellamaalla. Tähän on osaltaan vaikuttanut Loviisan ja luvuilla kärsimät muuttotappiot Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Loviisan kaupungin väestön vanheneminen jatkuu. Alle 15 vuotiaiden ja työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus kasvaa voimakkaasti. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Loviisan väestöstä on yli 65 vuotiaita lähes kolmannes, mikä on selvästi enemmän kuin koko Loviisan seudulla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Taulukko 4. Väestön ikärakenne v ja ennuste v (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Ikärakenne Ikärakenne V % V % 65- V % 0-14 V % V % 65- V %... LaYii.sa... l _ _ _ Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön sukupuolirakenne Loviisan seudulla naisten osuus oli vuonna 1995 suurin Loviisassa ja Liljendalissa. Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä naisten osuus oli alle 50 % koko väestömäärästä. Väestöennusteen mukaan naisten osuus lisääntyy Loviisassa jonkin verran vuoteen 2030 mennessä, kun koko Loviisan seudulla naisten osuuden ennustetaan vähenevän.

17 Taulukko 5. Väestön sukupuolirakenne vuosina ja ennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Naisten osuus koko väestöstä, % LaYiisa _ _ _ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön muuttoliike Loviisan kaupungin kokonaisnettomuutto (kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden tulo- ja lähtömuuton erotus) oli positiivinen 1970-luvun lopulla. Muuttovoitto vaihtui muuttotappioksi 1980-luvulle tultaessa. Suurimmat muuttotappiot Loviisan kaupunki on kärsinyt 1990-luvulla. Koska muuttoliike on useimmiten valikoivaa poismuuttajien ollessa pääasiassa nuoria, on väestön vanheneminen muuttotappiokuntien erityinen ongelma. Loviisassa väestön vanheneminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Koko Loviisan seudulla kokonaisnettomuutto oli 1990-luvun ensimmäisinä vuosina positiivinen, mutta vaihtui negatiiviseksi vuoden 1993 jälkeen. Myös Loviisan seudulla muuttoliike on vaikuttanut väestörakenteeseen niin, että lasten suhteellinen osuus on pienentynyt ja vanhusten suhteellinen osuus kasvanut nopeammin kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Väestöennusteiden mukaan Loviisan kaupunki kärsii jatkossakin muuttotappioista. Sen sijaan Loviisan seutu on ennusteiden mukaan muuttovoittoaluetta. Muuttotappioista johtuen työikäisten suhteellisen osuuden ennustetaan vähenevän ja vanhusten suhteellisen osuuden kasvavan Loviisassa huomattavasti nopeammin kuin Loviisan seudulla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 3.3 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Loviisassa Hästholmenista luoteeseen asuu yhteensä vajaat 8000 asukasta. Loviisan ympäristökuntien taajamat ovat väestöltään pienempiä. Vajaan 1000 asukkaan taajamia ovat Tesjoki (11 km Hästholmenista pohjoiseen), Ruotsinpyhtään kirkonkylä (19 km pohjoiskoilliseen) ja Pyhtään kirkonkylä (17 km koilliseen). Pienempiä taajamia ovat Kuggom, Pernajan kirkonkylä ja Isnäs Pernajassa sekä Purola Pyhtäällä. (Imatran Voima Oy 1997). Hästholmenia lähin asuttu rakennus sijaitsee Bodängenissä alle 2 km Hästholmenista luoteeseen. Alle 2 kilometrin etäisyydellä Hästholmenista asui 2 asukasta, alle 5 kilometrin etäisyydellä 45 asukasta ja alle 20 kilometrin etäisyydellä asukasta vuonna Seuraavassa kuvassa on esitetty asutuksen sijoittuminen vuoden 1993 lopun tilanteen mukaisesti.

18 16 \\ _j.j ~. :. ~ \-.. ( ::;.~.. \ ---- \ _. l Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen...) - Lähde: Tilastokeskus Copyright 1996 Imatran Voima Oy Väestömäärä hlö/km2 1 : ' yli 1000 Vaikka taajamaväestön osuus koko väestöstä on kasvanut kaikissa Loviisan seudun kunnissa, on seudun asutusrakenne Loviisan kaupunkia lukuun ottamatta varsin haja-asutusvaltainen. Loviisassa taajamaväestön osuus vuonna 1990 oli 97,4% koko väestöstä. Muista kunnista vain Ruotsinpyhtäällä taajamaväestön osuus oli yli 50 % koko väestöstä. Taulukko 6. Taajamaväestön osuus koko väestöstä 1990 (Itä-Uudenmaan liitto 1994a). Alue Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpyhtää Taajama-aste 1990 % 97,4 34,8 29,2 36,9 55,0 3.4 Uudet asuntoalueet Uusia asuntoalueita ei Loviisaan ole suunnitteilla. Valmiiksi kaavoitettuja, kunnallistekniikalla varustettuja asuntotontteja on runsaasti lähinnä Määrlahden ja Valkon alueilla. Myös muualla Loviisassa on tarjolla vapaita yksittäisiä asuntotontteja. Lisäksi kaupunki pystyy tarvittaessa nopeastikin kaavoittamaan uusia asuntoalueita ja rakentamaan niille kunnallistekniikan. (Loviisan kaupunki 1995a)

19 r ~ Loma-asutus Kesämökkien määrä Loviisassa oli 348 kesämökkiä vuonna Kesämökkien määrä on lisääntynyt 10 %:lla 1990-luvun alkupuoliskolla. Loviisan kesämökit ovat varsin vanhoja, sillä yli puolet kesämökeistä on rakennettu ennen vuotta Taulukko 7. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Tilastokeskus 1996b ja Aluetietokanta). Alue Kesämökkien määrä Muutos % Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpyhtää Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Loviisassa 340 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli 450 metriä rantaviivaa. Ranta-alue katsotaan rakentuneeksi, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee vähintään yksi rakennus (kts. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1994). Hästholmenin ympäristössä rakentamiskelpoisia, vapaita rantoja on erittäin vähän, joten uusia vapaa-ajan asuntoja ei alueelle ole tulossa. Rakentaminen tulee olemaan lähinnä olemassa olevan rakennuskannan uudistamista. Ympäristöministeriön (1995) julkaiseman Suomen merenrantojen sulkeutuneisuutta koskevan selvityksen mukaan 59 % Loviisan rannoista on sulkeutuneita. Rannan sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että rantavyöhykkeellä sijaitsevat rakennukset (mm. loma-asunnot) vaikeuttavat rannan hyödyntämistä ja rajoittavat rantojen jokamiehenoikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Sulkeutuneeksi ranta on määritelty, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee yksi tai useampi rakennus. Koko Manner-Suomen merenrannoista on sulkeutuneita 37,3 %. Maakunnittain tarkasteltuna vähiten sulkeutuneita merenrantoja on Lapissa 21,9% ja eniten Satakunnassa 53,8 %. Loma-asutuksen sijoittuminen Alle viiden kilometrin etäisyydellä Hästholmenista on noin 350 kesämökkiä. Hästholmenista noin 1 km länteen sijaitsee voimalaitoksen majoitusalue. Majoitusalueen eteläpuolella sekä Hästholmenin saarella on noin 20 IVO:n omistamaa lomamökkiä. Hästholmenin länsirannalla sijaitsee ns. vierasmaja. Noin 2 km Hästholmenista luoteeseen sijaitsee yleinen uimaranta ja Loviisan kaupungin omistama leiripaikka telttamajoitusta varten. Leiripaikalla on keittiö ja sauna. (Imatran Voima Oy 1997).

20 Loviisanlahdesta ja Hästholmenista itään Vahterpäähän, Munapirttiin ja Pyhtään Koukkusaareen asti ulottuvalla rikkanaisella saaristoalueelia kesämökit sijaitsevat pääosin hajallaan, mutta Klobbfjärdenin rannoilla sekä Abborfjärdenin itärannalla ja Pyhtään Lilla Krokössä ja Svartbäck Krokössä on tiheää loma-asutusta. Hästholmenin länsipuolella Pernajan eteläisessä saaristossa kesäasutus on levittäytynyt melko laajalle alueelle. (Imatran Voima Oy 1997). Itä-Uudenmaan seutusuunnitelman (1994a) ja seutukaavan (1996c) mukaan Loviisan Hästholmenin läheisyydessä on merkittäviä loma-asutuksen sijoittumisalueita mm. Loviisassa Loviisanlahden rannoilla, Pernajassa Pernajanlahden rannoilla sekä Ruotsinpyhtäällä. Toisaalta koko rannikko on määritelty rakentamisen kannalta araksi vyöhykkeeksi. 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Loviisan ja Loviisan seudun työvoiman kokonaismäärän kehitys vastaa koko maan kehitystä ja 1980-luvuilla työvoiman määrä lisääntyi, mutta 1990-luvun alkupuoliskolla työvoiman määrä alkoi vähentyä. Työvoiman väheneminen johtuu pääosin väestön vähenemisestä ja muuttoliikkeestä, sillä poismuuttajat ovat useimmiten nuoria työikäisiä henkilöitä. Taulukko 8. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työvoiman määrä Loviisa Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 Loviisan kaupungin kuten koko Loviisan seudunkin työvoima oli vanhempaa kuin Itä-Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Alle 30 vuotiaita oli vuonna 1994 Loviisassa 15,0 %ja Loviisan seudulla 14,2% työvoimasta. Yli 50 vuotiaita oli vuonna 1994 Loviisassa 21 %ja Loviisan seudulla 21,9 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman ikärakenne erosi siten, että työttömistä oli nuoria suhteellisesti suurempi osuus kuin työllisistä. (Tilastokeskus: Aluetietokanta) Vuonna 1994 Loviisan ja Loviisan seudun työvoima oli miesvaltaisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Loviisassa miesten osuus oli 53 %ja Loviisan seudulla 54 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman sukupuolirakenteen välillä ei ollut Loviisassa eikä Loviisan seudulla merkittäviä eroja (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

21 Vuonna 1994 tutkinnon suorittaneiden osuus oli Loviisassa 60,4% työvoimasta. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 47,6% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 12,8% työvoimasta. Loviisan seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli 58,4 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 47,2% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 11,2% työvoimasta. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoihain Vuonna 1993 sai 1,6% Loviisan työllisestä työvoimasta toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 34,6% jalostuksesta ja 61,7% palvelualoilta. Maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien osuus Loviisan työllisestä työvoimasta oli huomattavan alhainen koko seudun ja Itä-Uudenmaan osuuksiin verrattuna. Jalostuksesta toimeentulonsa saavien osuus oli sekä Loviisassa, Loviisan seudulla että Itä Uudellamaalla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuksen osuus kasvoi Loviisassa 1970-luvulla, pysyi ennallaan 1980-luvulla ja väheni 1990-luvun alkuvuosina. Myös koko Loviisan seudulla kehitys on ollut samansuuntainen. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa saavien osuus oli Loviisassa huomattavasti suurempi kuin Loviisan seudulla, mutta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Palveluelinkeinojen osuus väheni Loviisassa 1970-luvulla jonkin verran, pysyi 1980-luvun ennallaan ja kasvoi 1990-luvun alkuvuosina voimakkaasti. Taulukko 9. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoittain vuonna (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työllinen työvoima Alkut. % Jalostus Palvelut Tuntem. Yhteensä % % %... LuYii.s.a... l...6.._ _ _ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Työssäkäynti Vuonna 1993 Loviisassa asuvan työllisen työvoiman määrä oli 2942 henkilöä. Heistä 2455 henkilöä kävi töissä Loviisassa ja 487 henkilöä Loviisan ulkopuolella. Loviisalaisten työssäkäynti suuntautui kaupungin ulkopuolella pääosin Porvooseen ja pääkaupunkiseudulle. (Tilastokeskus 1993). Vuonna 1993 Loviisassa oli yhteensä 3538 työpaikkaa. Loviisassa työssäkäyvistä asui Loviisassa 2455 henkilöä ja Loviisan ulkopuolella 1083 henkilöä. Yli puolet Loviisassa kaupungin ulkopuolelta työssäkäyvistä tuli Pernajasta ja Ruotsinpyhtäältä. Loviisan tulo- ja lähtöpendelin erotus oli 596 henkeä vuonna (Tilastokeskus 1993).

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010

KUNNAN HALLINTO. Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 KUNNAN HALLINTO Kunnan- Kunnan valtuusto hallitus 2009-2012 2009-2010 Ruotsalainen Kansanpuolue 16 4 Kansallinen Kokoomus 9 3 Yhteinen Sipoomme 7 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 5 1 Vihreä liitto

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 MERIKARVIAN KUNTA 06.11.2016 KAAVA Merikarvian Ylikylä rantayleiskaavan muutos koskien Riispyyn kylän tiloja Riihimäki 484-414-2-156, Halkoplassi 484-414-2-199 ja Heikkilä 484-414-1-122 OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

OLKILUODON KAAVOITUSOHJELMA. Tarkennettu esitys 21.2.2006. Olkiluodon kaavoitusohjelma

OLKILUODON KAAVOITUSOHJELMA. Tarkennettu esitys 21.2.2006. Olkiluodon kaavoitusohjelma Tarkennettu esitys 21.2.2006 Teollisuuden Voima Oy 1 19862 OLKILUODON KAAVOITUSOHJELMA Tarkennettu esitys 21.2.2006 Sisällysluettelo 1 Kaavoituksen lähtökohdat...2 2 Olkiluodon nykytilan kuvaus...3 2.1

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 MERIKARVIAN KUNTA 04.12.2016 KAAVA Merikarvian Malskerin ranta-asemakaavan muutos koskien Riispyyn kylän tilaa Kivikari 484-414-2-122 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 Aluearkkitehti Ilmari

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot