Loviisan aluekuvaus. Työ raportti Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Transkriptio

1 Työ raportti Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työ raportti Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opastinsilta HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: 9583/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: FM / fivtl~ ana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI TEKIJÄT: LOVIISAN ALUEKUVAUS ~~~ ~likainen tutkija, FM. Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA:

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 LOVIISAN ALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Loviisan aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Hästholmen, joka sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoisosassa. Hästholmenissa sijaitsee myös Loviisan ydinvoimala. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta ym. lähteistä. Loviisassa on vajaat 8000 asukasta. Loviisan väestömäärä lisääntyi 1960-luvulla ja erityisen voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin Loviisan ydinvoimalan rakentaminen toi paikkakunnalle uusien työpaikkojen myötä uusia asukkaita. Rakennusvaiheen päätyttyä väestön muuttoliike alkoi suuntautua kaupungista pois ja väestömäärä vähentyä. Väestön poismuuton ja väestön vähenemisen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Väestön vähenemiseen ja poismuuttoon on omalta osaltaan vaikuttanut Loviisan heikko työllisyystilanne, joka on ollut jo pitkään Loviisan seudun heikoin. Työpaikkojen kokonaismäärä väheni voimakkaasti ydinvoimalan rakennusvaiheen päätyttyä ja väheneminen on jatkunut koko ja 1990-lukujen ajan. Vuonna 1994 Loviisassa oli yhteensä 3582 työpaikkaa. Palveluilla ja jalostuksella on merkittävä asema Loviisan elinkeinorakenteessa. Sen sijaan maa- ja metsätalouden merkitys toimeentulon antajana on huomattavan vähäinen. Maatalouden päätuotantosuunta on Loviisassa kuten koko Itä-Uudenmaan rannikkoalueelia kasvinviljely. Maataloutta harjoitetaan Hästholmenin lähiympäristössä kuitenkin varsin vähän. Yli puolet loviisalaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Määrällisesti suurimmat palvelualan työllistäjät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kauppa sekä liikenne. Loviisan suurin työllistäjä on Imatran Voima Oy:n voimalaitos. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon merkitys työllistäjänä onkin Loviisassa keskimääräistä suurempi - samoin teollisuuden ja erityisesti metalliteollisuuden. Hästholmenin tutkimusalue sijaitsee Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueella Hästholmenin saarella. Saaren keskiosa on voimalaitoksen käytössä ja rannat pääosin rakentamattomia. Hästholmenin lähiympäristössä on runsaasti loma-asutusta. Valtaosa lähiympäristön vakituisesta asutuksesta sijoittuu Hästholmenista luoteeseen - Valkoon ja Loviisan keskustaan. Hästholmenia lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee Bodängenissä vajaan kahden kilometrin päässä Hästholmenista. Hästholmenin saarella on vahvistettu asemakaava. Itä-Uudenmaan seutukaavassa saari on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Hästholmenin lähiympäristössä on runsaasti suojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat Ruotsinpyhtäällä noin 2 kilometrin etäisyydellä Hästholmenista. A vainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

6 LOVIISA SPATIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Loviisa spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Hästholmen, situated in the southeastern part of the city of Loviisa. There is a nuclear power plant owned by Imatran Voima Oy on the island of Hästholmen. The spatial description is part of the environmental impact assessment programme ofthe project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. There are just under 8000 inhabitants in Loviisa. The population ofloviisa increased in the 1960s and especially in the 1970s, as the Loviisa Power Plant has constructed. After that especially in the last few years the population ofloviisa has decreased rapidly. The deerease is mostly due to a migration movement, which Loviisa has had after the 1970s. The population ofloviisa has been forecasted to decline also at the beginning ofthe 2000s. The employment situation has been Iong poorer in Loviisa than in its neighboring municipalities. The employment situation worsened dramatically in the end of the 1970s as the number of jobs decreased. The deerease in jobs has continued in 1980s and in the beginning of the 1990s. In 1994 there were 3582 jobs in Loviisa. Services and refined industries are prominent in the economic structure of Loviisa. Consequently agriculture and forestry have a lesser significance. The main production sector in agriculture in Loviisa as in all ofltä-uusimaa region is grain. There are quite few farms in Hästholmens surroundings. Over half of the population of Loviisa works in the service sector. In the service sector the main employers are health and social welfare services, trade and traffic. The greatest employer in the city is the Loviisa Power Plant. Electric, gas and water management has a significantly greater employment effect in Loviisa than in the country on average. The Hästholmen research area is on the Hästholmen Island on the Gulf of Finland. There is the Loviisa Power Plant in the middle of the Island. There are lot of summer cottages in the surroundings ofhästholmen. The closest densely populated areas are Valko and the Loviisa city centre some 10 kilometres northwest of Hästholmen. The nearest inhabitations are in Bodängen under two kilometres north ofhästholmen. Hästholmen has a building plan. There are several nature conservation areas in the vicinity of Hästholmen. The nearest nature conservation areas are situated some two kilometres east of Hästholmen in Ruotsinpyhtää municipality. Key words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

7 SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI Tutkimusalueen sijainti Loviisassa Loviisa osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS Väestömäärä ja väestörakenne Väestön muuttoliike Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Uudet asuntoalueet Loma-asutus 17 4 TYÖVOlldA Työvoiman määrä ja rakenne Työssäkäynti Työllisyystilanne 20 5 ELINKEINOT Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Yritysten määrä Elinkeinojen harjoittaminen 23 6 PALVELUT Palvelurakenne Palvelutarjonta 26 7 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maankäyttösuunnitelmat 30 8 YMPÄRISTÖ JAKULTTUURlliiSTORIA Suojelualueet ja -kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 31 9 KANSALAISTOIMINTA YHTEENVETO 32 LÄHDELUETTELO 34 Liite 1 Ote Loviisan kohdalta Itä-Uudenmaan seutukaavasta 37

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen perusratkaisu on esitetty kuvassa Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn pnrnn. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmenja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

9 7 Louhintamassojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996b). Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

10 8 ), ( \ 1 Eurajoki Olkiluoto Äänekoski Kivetty 1... Kuhmo, ( Romuvaara Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Loviisan yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot perustuvat olemassa oleviin tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteisiin. Lähtötiedot on pääosin koonnut FM Susanna Koivujärvi Imatran Voima Oy:stä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Loviisan kaupunkia laajemmalta alueelta eli myös Loviisan naapurikunnista, joitakin koko Itä-Uudeltamaalta.

11 9 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Lovösassa Hästholmenin tutkimusalue sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoisosassa, Hästholmenin saarella, Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueella. Loviisan keskusta sijaitsee Hästholmenista noin 12 kilometriä luoteeseen. Kuva 3. Hästholmenin sijainti Loviisassa (Copyright Karttakeskus Oy Lupa L1795/97).

12 Loviisa osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Loviisan kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja muodostaa yhdessä Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien kanssa Loviisan seutukunnan, joka on Itä-Uudenmaan itäisin seutukunta. Loviisan seutukunta on varsin yhtenäinentyössäkäynti-ja yhteistoimintaalue. Loviisan naapurikunnista Lapinjärvi ja Liljendal sijaitsevat Loviisan pohjoispuolella, Pernaja länsipuolella ja Ruotsinpyhtää itäpuolella. Varsin lähelläloviisaaja Hästholmenia, Ruotsinpyhtään itäpuolella sijaitsee Pyhtään kunta, joka kuuluu Kymen lääniin. Etelässä Loviisa rajautuu Suomenlahteen. 2.3 Liikenteellinen sijainti Tieliikenne Loviisan keskustan läpi kulkee itä-länsi -suunnassa valtatie 7 eli Eurooppa-tie E18. Valtatieltä johtaa Hästholmenille maantie 1583 eli ns. Atomitie. Atomitien Hästholmeniin kulkeva vuorokausiliikenne on huomattavan suuri eli 550 autoa/vrk. Hästholmeniinjohtaa noin 200 metriä pitkä pengertie ja silta Kirmosundin salmen ylitse. (Imatran Voima Oy 1996). Hästholmenilta on maanteitse Loviisaan 17 km, Ruotsinpyhtäälie 28 km, Lapinjärvelle 30 km sekä Pernajan kirkonkylään 30 km ja Koskenkylään 35 km. Porvooseen on Hästholmenilta 55 km, Helsinkiin 105 km, Kouvolaan 80 km ja Kotkaan 55 km. Huomattavin tieliikenteen parantamishanke alueella on valtatien 7 rakentaminen moottoriliikennetieksi välillä Koskenkylä-Loviisa. Tie sijoittuu muutaman kilometrin nykyistä tietä pohjoisemmaksi ja valmistuu syksyllä Moottoriliikennetien jatko Loviisasta itään on suunnitteluvaiheessa. (Imatran Voima Oy 1997 ja Nummenpää ym. 1996). Valtatieltä 7 Hästholmeniin johtavan Atomitien parantamisesta on valmistunut tarveselvitys. Tarkempi suunnittelu tulee ajankohtaiseksi, mikäli Loviisaan päätetään rakentaa uusi voimalayksikkö. (Imatran Voima Oy 1997). Rautatieliikenne Hästholmenia lähin tavaraliikenneasema on Loviisassa, jonka kautta kulkee Lahden ja Valkon välinen rautatie. Rautatiellä on vain tavaraliikennettä. (Imatran Voima Oy 1997). Lentoliikenne Lähin reittiliikennekenttä on Helsinki-Vantaan lentokenttä, jolle on Hästholmenilta reilut 100 km. Pienkoneet voivat käyttää Malmin ja Utin lentokenttiä. (Imatran Voima Oy 1997).

13 11 Vesiliikenne Hästholmenissa ei ole omaa satamaa. Lähin merisatama on Loviisanlahden vastarannalla V alkossa. Loviisan laivaväylä kulkee Hästholmenin saaren lounaispuolelta lähimmillään kilometrin päässä saaren rannasta. Suunnitelmissa on Loviisan laivaväylän syventäminen 8, 5 metristä 9 metriin, mutta ajankohdasta ja toteutuksesta ei ole tarkempaa tietoa. (Imatran Voima Oy 1997 ja Nummenpää ym. 1996) Hästholmenin ja mantereen välissä on 1,2 m syvä veneilyväylä. Lähimmät venesatamat sijaitsevat Kirmosundissa Hästholmeniin johtavan pengertien varrella (Löfgren ym. 1995). Voimalaitosalueen portin luona Atomitien päässä sijaitsee Tielaitoksen venelaituri. Voimalaitosalueen lähistöllä on kolme Imatran Voima Oy:n hallinnaimaa venesatamaa. Svartholman saarelle, joka sijaitsee Hästholmenista noin 2 km luoteeseen, järjestetään kesällä päivittäin risteilyjä. Risteilyalukset kiertävät Svartholman ympäri ja käyvät ydinvoimalan edustalla. (Loviisan matkailutoimisto 1996). yli asukasta e asukasta e alle asukasta - valtatie - kantatie rautatie km Kuva 4. Loviisan liikenteellinen sijainti sekäpäätie-ja rautatieverkko (Leskinen ym. 1996).

14 12 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Loviisan väkiluku oli vuoden 1995 lopussa 7758 henkilöä. Vuodenvaihteessa 1996/97 Loviisassa oli 7710 asukasta (Väestörekisterikeskus 1997). Loviisan väestömäärä lisääntyi 1960-luvulla ja erityisen voimakkaasti 1970-luvulla. Ydinvoimalaitosten rakentaminen luvulla vaikutti väestökehitykseen positiivisesti tuoden paikkakunnalle uusien työpaikkojen myötä uusia asukkaita. Ydinvoimalaitosten rakentamisen aikana Loviisassa asui noin rakennustyöläistä, jotka kaikki eivät ole virallisissa tilastoissa mukana. Rakennusvaiheen päätyttyä ja tilapäisten asukkaiden lähdettyä alkoi Loviisan väestömäärä vähentyä. Väestömäärä kasvoi vielä , mutta siitä lähtien on väestökehitys ollut negatiivista. (Buddas 1993). Taulukko 1. Väestömäärä vuosina (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). Alue Väestömäärä Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpy.htää _ Q Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestöennuste Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Loviisan väestömäärä vähenee vuosina nopeammin kuin Loviisan seudulla keskimäärin. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan muuttoliike. Ennusteiden mukaan Loviisa kärsii muuttotappioista, kun taas Loviisan seudun muut kunnat saavat muuttovoittoa. Väestöennusteen mukaan Loviisan väkiluku vuonna 2030 on 6368, joka on 18% vähemmän kuin vuonna Loviisan seudun kunnista Lapinjärvellä ja Pernajassa väestömäärän ennustetaan lisääntyvän vuosina ja kääntyvän laskuun 2020-luvulla. Muissa seudun kunnissa, Loviisassa, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä väestömäärän ennustetaan vähenevän koko ennustejakson ajan.

15 13 Taulukko 3. Väestöennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) Muutos-% Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpy.htää Q6.._ _ _...:-.l.O.. l... Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Kuva 5. Loviisan seudun kuntien väestömäärä ja väestöennusteet Ruotsinkielisten osuus Kaikki Loviisan seudun kunnat ovat kaksikielisiä. Vuosina 1960 ja 1970 ruotsinkieliset olivat vielä enemmistönä Loviisassa. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus on pienentynyt koko tarkastelujakson ajan vuosina Loviisassa suomenkielistyminen on ollut selvästi nopeampaa kuin seudun muissa kunnissa. Ruotsinkielisten suhteellisen osuuden vähenemisen taustalla on voimakas tulomuutto 1970-luvun alkupuolella eli ydinvoimalaitosten rakentamisen aikana. Vuonna 1995 ruotsinkieliset olivat edelleen enemmistönä Liljendalissa ja Perna Jassa.

16 Taulukko 2. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). 14 Alue Ruotsinkielisten osuus % LaYii.sa _ D l.. Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön ikärakenne Loviisan kaupungin ja koko Loviisan seudun väestö oli vuonna 1995 vanhempaa kuin Itä Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vanhusten osuus on kasvanut ja alle 15 vuotiaiden osuus pienentynyt ja 1990-luvuilla Loviisassa ja Loviisan seudulla selvästi nopeammin kuin Itä-Uudellamaalla. Tähän on osaltaan vaikuttanut Loviisan ja luvuilla kärsimät muuttotappiot Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Loviisan kaupungin väestön vanheneminen jatkuu. Alle 15 vuotiaiden ja työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus kasvaa voimakkaasti. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Loviisan väestöstä on yli 65 vuotiaita lähes kolmannes, mikä on selvästi enemmän kuin koko Loviisan seudulla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Taulukko 4. Väestön ikärakenne v ja ennuste v (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Ikärakenne Ikärakenne V % V % 65- V % 0-14 V % V % 65- V %... LaYii.sa... l _ _ _ Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön sukupuolirakenne Loviisan seudulla naisten osuus oli vuonna 1995 suurin Loviisassa ja Liljendalissa. Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä naisten osuus oli alle 50 % koko väestömäärästä. Väestöennusteen mukaan naisten osuus lisääntyy Loviisassa jonkin verran vuoteen 2030 mennessä, kun koko Loviisan seudulla naisten osuuden ennustetaan vähenevän.

17 Taulukko 5. Väestön sukupuolirakenne vuosina ja ennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Naisten osuus koko väestöstä, % LaYiisa _ _ _ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön muuttoliike Loviisan kaupungin kokonaisnettomuutto (kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden tulo- ja lähtömuuton erotus) oli positiivinen 1970-luvun lopulla. Muuttovoitto vaihtui muuttotappioksi 1980-luvulle tultaessa. Suurimmat muuttotappiot Loviisan kaupunki on kärsinyt 1990-luvulla. Koska muuttoliike on useimmiten valikoivaa poismuuttajien ollessa pääasiassa nuoria, on väestön vanheneminen muuttotappiokuntien erityinen ongelma. Loviisassa väestön vanheneminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Koko Loviisan seudulla kokonaisnettomuutto oli 1990-luvun ensimmäisinä vuosina positiivinen, mutta vaihtui negatiiviseksi vuoden 1993 jälkeen. Myös Loviisan seudulla muuttoliike on vaikuttanut väestörakenteeseen niin, että lasten suhteellinen osuus on pienentynyt ja vanhusten suhteellinen osuus kasvanut nopeammin kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Väestöennusteiden mukaan Loviisan kaupunki kärsii jatkossakin muuttotappioista. Sen sijaan Loviisan seutu on ennusteiden mukaan muuttovoittoaluetta. Muuttotappioista johtuen työikäisten suhteellisen osuuden ennustetaan vähenevän ja vanhusten suhteellisen osuuden kasvavan Loviisassa huomattavasti nopeammin kuin Loviisan seudulla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 3.3 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Loviisassa Hästholmenista luoteeseen asuu yhteensä vajaat 8000 asukasta. Loviisan ympäristökuntien taajamat ovat väestöltään pienempiä. Vajaan 1000 asukkaan taajamia ovat Tesjoki (11 km Hästholmenista pohjoiseen), Ruotsinpyhtään kirkonkylä (19 km pohjoiskoilliseen) ja Pyhtään kirkonkylä (17 km koilliseen). Pienempiä taajamia ovat Kuggom, Pernajan kirkonkylä ja Isnäs Pernajassa sekä Purola Pyhtäällä. (Imatran Voima Oy 1997). Hästholmenia lähin asuttu rakennus sijaitsee Bodängenissä alle 2 km Hästholmenista luoteeseen. Alle 2 kilometrin etäisyydellä Hästholmenista asui 2 asukasta, alle 5 kilometrin etäisyydellä 45 asukasta ja alle 20 kilometrin etäisyydellä asukasta vuonna Seuraavassa kuvassa on esitetty asutuksen sijoittuminen vuoden 1993 lopun tilanteen mukaisesti.

18 16 \\ _j.j ~. :. ~ \-.. ( ::;.~.. \ ---- \ _. l Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen...) - Lähde: Tilastokeskus Copyright 1996 Imatran Voima Oy Väestömäärä hlö/km2 1 : ' yli 1000 Vaikka taajamaväestön osuus koko väestöstä on kasvanut kaikissa Loviisan seudun kunnissa, on seudun asutusrakenne Loviisan kaupunkia lukuun ottamatta varsin haja-asutusvaltainen. Loviisassa taajamaväestön osuus vuonna 1990 oli 97,4% koko väestöstä. Muista kunnista vain Ruotsinpyhtäällä taajamaväestön osuus oli yli 50 % koko väestöstä. Taulukko 6. Taajamaväestön osuus koko väestöstä 1990 (Itä-Uudenmaan liitto 1994a). Alue Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpyhtää Taajama-aste 1990 % 97,4 34,8 29,2 36,9 55,0 3.4 Uudet asuntoalueet Uusia asuntoalueita ei Loviisaan ole suunnitteilla. Valmiiksi kaavoitettuja, kunnallistekniikalla varustettuja asuntotontteja on runsaasti lähinnä Määrlahden ja Valkon alueilla. Myös muualla Loviisassa on tarjolla vapaita yksittäisiä asuntotontteja. Lisäksi kaupunki pystyy tarvittaessa nopeastikin kaavoittamaan uusia asuntoalueita ja rakentamaan niille kunnallistekniikan. (Loviisan kaupunki 1995a)

19 r ~ Loma-asutus Kesämökkien määrä Loviisassa oli 348 kesämökkiä vuonna Kesämökkien määrä on lisääntynyt 10 %:lla 1990-luvun alkupuoliskolla. Loviisan kesämökit ovat varsin vanhoja, sillä yli puolet kesämökeistä on rakennettu ennen vuotta Taulukko 7. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Tilastokeskus 1996b ja Aluetietokanta). Alue Kesämökkien määrä Muutos % Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpyhtää Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Loviisassa 340 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli 450 metriä rantaviivaa. Ranta-alue katsotaan rakentuneeksi, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee vähintään yksi rakennus (kts. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1994). Hästholmenin ympäristössä rakentamiskelpoisia, vapaita rantoja on erittäin vähän, joten uusia vapaa-ajan asuntoja ei alueelle ole tulossa. Rakentaminen tulee olemaan lähinnä olemassa olevan rakennuskannan uudistamista. Ympäristöministeriön (1995) julkaiseman Suomen merenrantojen sulkeutuneisuutta koskevan selvityksen mukaan 59 % Loviisan rannoista on sulkeutuneita. Rannan sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että rantavyöhykkeellä sijaitsevat rakennukset (mm. loma-asunnot) vaikeuttavat rannan hyödyntämistä ja rajoittavat rantojen jokamiehenoikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Sulkeutuneeksi ranta on määritelty, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee yksi tai useampi rakennus. Koko Manner-Suomen merenrannoista on sulkeutuneita 37,3 %. Maakunnittain tarkasteltuna vähiten sulkeutuneita merenrantoja on Lapissa 21,9% ja eniten Satakunnassa 53,8 %. Loma-asutuksen sijoittuminen Alle viiden kilometrin etäisyydellä Hästholmenista on noin 350 kesämökkiä. Hästholmenista noin 1 km länteen sijaitsee voimalaitoksen majoitusalue. Majoitusalueen eteläpuolella sekä Hästholmenin saarella on noin 20 IVO:n omistamaa lomamökkiä. Hästholmenin länsirannalla sijaitsee ns. vierasmaja. Noin 2 km Hästholmenista luoteeseen sijaitsee yleinen uimaranta ja Loviisan kaupungin omistama leiripaikka telttamajoitusta varten. Leiripaikalla on keittiö ja sauna. (Imatran Voima Oy 1997).

20 Loviisanlahdesta ja Hästholmenista itään Vahterpäähän, Munapirttiin ja Pyhtään Koukkusaareen asti ulottuvalla rikkanaisella saaristoalueelia kesämökit sijaitsevat pääosin hajallaan, mutta Klobbfjärdenin rannoilla sekä Abborfjärdenin itärannalla ja Pyhtään Lilla Krokössä ja Svartbäck Krokössä on tiheää loma-asutusta. Hästholmenin länsipuolella Pernajan eteläisessä saaristossa kesäasutus on levittäytynyt melko laajalle alueelle. (Imatran Voima Oy 1997). Itä-Uudenmaan seutusuunnitelman (1994a) ja seutukaavan (1996c) mukaan Loviisan Hästholmenin läheisyydessä on merkittäviä loma-asutuksen sijoittumisalueita mm. Loviisassa Loviisanlahden rannoilla, Pernajassa Pernajanlahden rannoilla sekä Ruotsinpyhtäällä. Toisaalta koko rannikko on määritelty rakentamisen kannalta araksi vyöhykkeeksi. 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Loviisan ja Loviisan seudun työvoiman kokonaismäärän kehitys vastaa koko maan kehitystä ja 1980-luvuilla työvoiman määrä lisääntyi, mutta 1990-luvun alkupuoliskolla työvoiman määrä alkoi vähentyä. Työvoiman väheneminen johtuu pääosin väestön vähenemisestä ja muuttoliikkeestä, sillä poismuuttajat ovat useimmiten nuoria työikäisiä henkilöitä. Taulukko 8. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työvoiman määrä Loviisa Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 Loviisan kaupungin kuten koko Loviisan seudunkin työvoima oli vanhempaa kuin Itä-Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Alle 30 vuotiaita oli vuonna 1994 Loviisassa 15,0 %ja Loviisan seudulla 14,2% työvoimasta. Yli 50 vuotiaita oli vuonna 1994 Loviisassa 21 %ja Loviisan seudulla 21,9 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman ikärakenne erosi siten, että työttömistä oli nuoria suhteellisesti suurempi osuus kuin työllisistä. (Tilastokeskus: Aluetietokanta) Vuonna 1994 Loviisan ja Loviisan seudun työvoima oli miesvaltaisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Loviisassa miesten osuus oli 53 %ja Loviisan seudulla 54 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman sukupuolirakenteen välillä ei ollut Loviisassa eikä Loviisan seudulla merkittäviä eroja (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

21 Vuonna 1994 tutkinnon suorittaneiden osuus oli Loviisassa 60,4% työvoimasta. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 47,6% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 12,8% työvoimasta. Loviisan seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli 58,4 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 47,2% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 11,2% työvoimasta. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoihain Vuonna 1993 sai 1,6% Loviisan työllisestä työvoimasta toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 34,6% jalostuksesta ja 61,7% palvelualoilta. Maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien osuus Loviisan työllisestä työvoimasta oli huomattavan alhainen koko seudun ja Itä-Uudenmaan osuuksiin verrattuna. Jalostuksesta toimeentulonsa saavien osuus oli sekä Loviisassa, Loviisan seudulla että Itä Uudellamaalla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuksen osuus kasvoi Loviisassa 1970-luvulla, pysyi ennallaan 1980-luvulla ja väheni 1990-luvun alkuvuosina. Myös koko Loviisan seudulla kehitys on ollut samansuuntainen. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa saavien osuus oli Loviisassa huomattavasti suurempi kuin Loviisan seudulla, mutta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Palveluelinkeinojen osuus väheni Loviisassa 1970-luvulla jonkin verran, pysyi 1980-luvun ennallaan ja kasvoi 1990-luvun alkuvuosina voimakkaasti. Taulukko 9. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoittain vuonna (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työllinen työvoima Alkut. % Jalostus Palvelut Tuntem. Yhteensä % % %... LuYii.s.a... l...6.._ _ _ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Työssäkäynti Vuonna 1993 Loviisassa asuvan työllisen työvoiman määrä oli 2942 henkilöä. Heistä 2455 henkilöä kävi töissä Loviisassa ja 487 henkilöä Loviisan ulkopuolella. Loviisalaisten työssäkäynti suuntautui kaupungin ulkopuolella pääosin Porvooseen ja pääkaupunkiseudulle. (Tilastokeskus 1993). Vuonna 1993 Loviisassa oli yhteensä 3538 työpaikkaa. Loviisassa työssäkäyvistä asui Loviisassa 2455 henkilöä ja Loviisan ulkopuolella 1083 henkilöä. Yli puolet Loviisassa kaupungin ulkopuolelta työssäkäyvistä tuli Pernajasta ja Ruotsinpyhtäältä. Loviisan tulo- ja lähtöpendelin erotus oli 596 henkeä vuonna (Tilastokeskus 1993).