Loviisan aluekuvaus. Työ raportti Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loviisan aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 5. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997"

Transkriptio

1 Työ raportti Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työ raportti Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opastinsilta HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: 9583/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: FM / fivtl~ ana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI TEKIJÄT: LOVIISAN ALUEKUVAUS ~~~ ~likainen tutkija, FM. Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA:

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 LOVIISAN ALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Loviisan aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Hästholmen, joka sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoisosassa. Hästholmenissa sijaitsee myös Loviisan ydinvoimala. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta ym. lähteistä. Loviisassa on vajaat 8000 asukasta. Loviisan väestömäärä lisääntyi 1960-luvulla ja erityisen voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin Loviisan ydinvoimalan rakentaminen toi paikkakunnalle uusien työpaikkojen myötä uusia asukkaita. Rakennusvaiheen päätyttyä väestön muuttoliike alkoi suuntautua kaupungista pois ja väestömäärä vähentyä. Väestön poismuuton ja väestön vähenemisen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Väestön vähenemiseen ja poismuuttoon on omalta osaltaan vaikuttanut Loviisan heikko työllisyystilanne, joka on ollut jo pitkään Loviisan seudun heikoin. Työpaikkojen kokonaismäärä väheni voimakkaasti ydinvoimalan rakennusvaiheen päätyttyä ja väheneminen on jatkunut koko ja 1990-lukujen ajan. Vuonna 1994 Loviisassa oli yhteensä 3582 työpaikkaa. Palveluilla ja jalostuksella on merkittävä asema Loviisan elinkeinorakenteessa. Sen sijaan maa- ja metsätalouden merkitys toimeentulon antajana on huomattavan vähäinen. Maatalouden päätuotantosuunta on Loviisassa kuten koko Itä-Uudenmaan rannikkoalueelia kasvinviljely. Maataloutta harjoitetaan Hästholmenin lähiympäristössä kuitenkin varsin vähän. Yli puolet loviisalaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Määrällisesti suurimmat palvelualan työllistäjät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kauppa sekä liikenne. Loviisan suurin työllistäjä on Imatran Voima Oy:n voimalaitos. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon merkitys työllistäjänä onkin Loviisassa keskimääräistä suurempi - samoin teollisuuden ja erityisesti metalliteollisuuden. Hästholmenin tutkimusalue sijaitsee Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueella Hästholmenin saarella. Saaren keskiosa on voimalaitoksen käytössä ja rannat pääosin rakentamattomia. Hästholmenin lähiympäristössä on runsaasti loma-asutusta. Valtaosa lähiympäristön vakituisesta asutuksesta sijoittuu Hästholmenista luoteeseen - Valkoon ja Loviisan keskustaan. Hästholmenia lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee Bodängenissä vajaan kahden kilometrin päässä Hästholmenista. Hästholmenin saarella on vahvistettu asemakaava. Itä-Uudenmaan seutukaavassa saari on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Hästholmenin lähiympäristössä on runsaasti suojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat Ruotsinpyhtäällä noin 2 kilometrin etäisyydellä Hästholmenista. A vainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

6 LOVIISA SPATIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Loviisa spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Hästholmen, situated in the southeastern part of the city of Loviisa. There is a nuclear power plant owned by Imatran Voima Oy on the island of Hästholmen. The spatial description is part of the environmental impact assessment programme ofthe project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. There are just under 8000 inhabitants in Loviisa. The population ofloviisa increased in the 1960s and especially in the 1970s, as the Loviisa Power Plant has constructed. After that especially in the last few years the population ofloviisa has decreased rapidly. The deerease is mostly due to a migration movement, which Loviisa has had after the 1970s. The population ofloviisa has been forecasted to decline also at the beginning ofthe 2000s. The employment situation has been Iong poorer in Loviisa than in its neighboring municipalities. The employment situation worsened dramatically in the end of the 1970s as the number of jobs decreased. The deerease in jobs has continued in 1980s and in the beginning of the 1990s. In 1994 there were 3582 jobs in Loviisa. Services and refined industries are prominent in the economic structure of Loviisa. Consequently agriculture and forestry have a lesser significance. The main production sector in agriculture in Loviisa as in all ofltä-uusimaa region is grain. There are quite few farms in Hästholmens surroundings. Over half of the population of Loviisa works in the service sector. In the service sector the main employers are health and social welfare services, trade and traffic. The greatest employer in the city is the Loviisa Power Plant. Electric, gas and water management has a significantly greater employment effect in Loviisa than in the country on average. The Hästholmen research area is on the Hästholmen Island on the Gulf of Finland. There is the Loviisa Power Plant in the middle of the Island. There are lot of summer cottages in the surroundings ofhästholmen. The closest densely populated areas are Valko and the Loviisa city centre some 10 kilometres northwest of Hästholmen. The nearest inhabitations are in Bodängen under two kilometres north ofhästholmen. Hästholmen has a building plan. There are several nature conservation areas in the vicinity of Hästholmen. The nearest nature conservation areas are situated some two kilometres east of Hästholmen in Ruotsinpyhtää municipality. Key words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

7 SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI Tutkimusalueen sijainti Loviisassa Loviisa osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS Väestömäärä ja väestörakenne Väestön muuttoliike Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Uudet asuntoalueet Loma-asutus 17 4 TYÖVOlldA Työvoiman määrä ja rakenne Työssäkäynti Työllisyystilanne 20 5 ELINKEINOT Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Yritysten määrä Elinkeinojen harjoittaminen 23 6 PALVELUT Palvelurakenne Palvelutarjonta 26 7 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maankäyttösuunnitelmat 30 8 YMPÄRISTÖ JAKULTTUURlliiSTORIA Suojelualueet ja -kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 31 9 KANSALAISTOIMINTA YHTEENVETO 32 LÄHDELUETTELO 34 Liite 1 Ote Loviisan kohdalta Itä-Uudenmaan seutukaavasta 37

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen perusratkaisu on esitetty kuvassa Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn pnrnn. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmenja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

9 7 Louhintamassojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996b). Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

10 8 ), ( \ 1 Eurajoki Olkiluoto Äänekoski Kivetty 1... Kuhmo, ( Romuvaara Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Loviisan yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot perustuvat olemassa oleviin tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteisiin. Lähtötiedot on pääosin koonnut FM Susanna Koivujärvi Imatran Voima Oy:stä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Loviisan kaupunkia laajemmalta alueelta eli myös Loviisan naapurikunnista, joitakin koko Itä-Uudeltamaalta.

11 9 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Lovösassa Hästholmenin tutkimusalue sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoisosassa, Hästholmenin saarella, Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueella. Loviisan keskusta sijaitsee Hästholmenista noin 12 kilometriä luoteeseen. Kuva 3. Hästholmenin sijainti Loviisassa (Copyright Karttakeskus Oy Lupa L1795/97).

12 Loviisa osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Loviisan kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja muodostaa yhdessä Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien kanssa Loviisan seutukunnan, joka on Itä-Uudenmaan itäisin seutukunta. Loviisan seutukunta on varsin yhtenäinentyössäkäynti-ja yhteistoimintaalue. Loviisan naapurikunnista Lapinjärvi ja Liljendal sijaitsevat Loviisan pohjoispuolella, Pernaja länsipuolella ja Ruotsinpyhtää itäpuolella. Varsin lähelläloviisaaja Hästholmenia, Ruotsinpyhtään itäpuolella sijaitsee Pyhtään kunta, joka kuuluu Kymen lääniin. Etelässä Loviisa rajautuu Suomenlahteen. 2.3 Liikenteellinen sijainti Tieliikenne Loviisan keskustan läpi kulkee itä-länsi -suunnassa valtatie 7 eli Eurooppa-tie E18. Valtatieltä johtaa Hästholmenille maantie 1583 eli ns. Atomitie. Atomitien Hästholmeniin kulkeva vuorokausiliikenne on huomattavan suuri eli 550 autoa/vrk. Hästholmeniinjohtaa noin 200 metriä pitkä pengertie ja silta Kirmosundin salmen ylitse. (Imatran Voima Oy 1996). Hästholmenilta on maanteitse Loviisaan 17 km, Ruotsinpyhtäälie 28 km, Lapinjärvelle 30 km sekä Pernajan kirkonkylään 30 km ja Koskenkylään 35 km. Porvooseen on Hästholmenilta 55 km, Helsinkiin 105 km, Kouvolaan 80 km ja Kotkaan 55 km. Huomattavin tieliikenteen parantamishanke alueella on valtatien 7 rakentaminen moottoriliikennetieksi välillä Koskenkylä-Loviisa. Tie sijoittuu muutaman kilometrin nykyistä tietä pohjoisemmaksi ja valmistuu syksyllä Moottoriliikennetien jatko Loviisasta itään on suunnitteluvaiheessa. (Imatran Voima Oy 1997 ja Nummenpää ym. 1996). Valtatieltä 7 Hästholmeniin johtavan Atomitien parantamisesta on valmistunut tarveselvitys. Tarkempi suunnittelu tulee ajankohtaiseksi, mikäli Loviisaan päätetään rakentaa uusi voimalayksikkö. (Imatran Voima Oy 1997). Rautatieliikenne Hästholmenia lähin tavaraliikenneasema on Loviisassa, jonka kautta kulkee Lahden ja Valkon välinen rautatie. Rautatiellä on vain tavaraliikennettä. (Imatran Voima Oy 1997). Lentoliikenne Lähin reittiliikennekenttä on Helsinki-Vantaan lentokenttä, jolle on Hästholmenilta reilut 100 km. Pienkoneet voivat käyttää Malmin ja Utin lentokenttiä. (Imatran Voima Oy 1997).

13 11 Vesiliikenne Hästholmenissa ei ole omaa satamaa. Lähin merisatama on Loviisanlahden vastarannalla V alkossa. Loviisan laivaväylä kulkee Hästholmenin saaren lounaispuolelta lähimmillään kilometrin päässä saaren rannasta. Suunnitelmissa on Loviisan laivaväylän syventäminen 8, 5 metristä 9 metriin, mutta ajankohdasta ja toteutuksesta ei ole tarkempaa tietoa. (Imatran Voima Oy 1997 ja Nummenpää ym. 1996) Hästholmenin ja mantereen välissä on 1,2 m syvä veneilyväylä. Lähimmät venesatamat sijaitsevat Kirmosundissa Hästholmeniin johtavan pengertien varrella (Löfgren ym. 1995). Voimalaitosalueen portin luona Atomitien päässä sijaitsee Tielaitoksen venelaituri. Voimalaitosalueen lähistöllä on kolme Imatran Voima Oy:n hallinnaimaa venesatamaa. Svartholman saarelle, joka sijaitsee Hästholmenista noin 2 km luoteeseen, järjestetään kesällä päivittäin risteilyjä. Risteilyalukset kiertävät Svartholman ympäri ja käyvät ydinvoimalan edustalla. (Loviisan matkailutoimisto 1996). yli asukasta e asukasta e alle asukasta - valtatie - kantatie rautatie km Kuva 4. Loviisan liikenteellinen sijainti sekäpäätie-ja rautatieverkko (Leskinen ym. 1996).

14 12 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Loviisan väkiluku oli vuoden 1995 lopussa 7758 henkilöä. Vuodenvaihteessa 1996/97 Loviisassa oli 7710 asukasta (Väestörekisterikeskus 1997). Loviisan väestömäärä lisääntyi 1960-luvulla ja erityisen voimakkaasti 1970-luvulla. Ydinvoimalaitosten rakentaminen luvulla vaikutti väestökehitykseen positiivisesti tuoden paikkakunnalle uusien työpaikkojen myötä uusia asukkaita. Ydinvoimalaitosten rakentamisen aikana Loviisassa asui noin rakennustyöläistä, jotka kaikki eivät ole virallisissa tilastoissa mukana. Rakennusvaiheen päätyttyä ja tilapäisten asukkaiden lähdettyä alkoi Loviisan väestömäärä vähentyä. Väestömäärä kasvoi vielä , mutta siitä lähtien on väestökehitys ollut negatiivista. (Buddas 1993). Taulukko 1. Väestömäärä vuosina (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). Alue Väestömäärä Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpy.htää _ Q Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestöennuste Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Loviisan väestömäärä vähenee vuosina nopeammin kuin Loviisan seudulla keskimäärin. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan muuttoliike. Ennusteiden mukaan Loviisa kärsii muuttotappioista, kun taas Loviisan seudun muut kunnat saavat muuttovoittoa. Väestöennusteen mukaan Loviisan väkiluku vuonna 2030 on 6368, joka on 18% vähemmän kuin vuonna Loviisan seudun kunnista Lapinjärvellä ja Pernajassa väestömäärän ennustetaan lisääntyvän vuosina ja kääntyvän laskuun 2020-luvulla. Muissa seudun kunnissa, Loviisassa, Liljendalissa ja Ruotsinpyhtäällä väestömäärän ennustetaan vähenevän koko ennustejakson ajan.

15 13 Taulukko 3. Väestöennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) Muutos-% Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpy.htää Q6.._ _ _...:-.l.O.. l... Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Kuva 5. Loviisan seudun kuntien väestömäärä ja väestöennusteet Ruotsinkielisten osuus Kaikki Loviisan seudun kunnat ovat kaksikielisiä. Vuosina 1960 ja 1970 ruotsinkieliset olivat vielä enemmistönä Loviisassa. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus on pienentynyt koko tarkastelujakson ajan vuosina Loviisassa suomenkielistyminen on ollut selvästi nopeampaa kuin seudun muissa kunnissa. Ruotsinkielisten suhteellisen osuuden vähenemisen taustalla on voimakas tulomuutto 1970-luvun alkupuolella eli ydinvoimalaitosten rakentamisen aikana. Vuonna 1995 ruotsinkieliset olivat edelleen enemmistönä Liljendalissa ja Perna Jassa.

16 Taulukko 2. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). 14 Alue Ruotsinkielisten osuus % LaYii.sa _ D l.. Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön ikärakenne Loviisan kaupungin ja koko Loviisan seudun väestö oli vuonna 1995 vanhempaa kuin Itä Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vanhusten osuus on kasvanut ja alle 15 vuotiaiden osuus pienentynyt ja 1990-luvuilla Loviisassa ja Loviisan seudulla selvästi nopeammin kuin Itä-Uudellamaalla. Tähän on osaltaan vaikuttanut Loviisan ja luvuilla kärsimät muuttotappiot Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Loviisan kaupungin väestön vanheneminen jatkuu. Alle 15 vuotiaiden ja työikäisten osuus vähenee ja vanhusten osuus kasvaa voimakkaasti. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Loviisan väestöstä on yli 65 vuotiaita lähes kolmannes, mikä on selvästi enemmän kuin koko Loviisan seudulla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Taulukko 4. Väestön ikärakenne v ja ennuste v (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Ikärakenne Ikärakenne V % V % 65- V % 0-14 V % V % 65- V %... LaYii.sa... l _ _ _ Q.._ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön sukupuolirakenne Loviisan seudulla naisten osuus oli vuonna 1995 suurin Loviisassa ja Liljendalissa. Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä naisten osuus oli alle 50 % koko väestömäärästä. Väestöennusteen mukaan naisten osuus lisääntyy Loviisassa jonkin verran vuoteen 2030 mennessä, kun koko Loviisan seudulla naisten osuuden ennustetaan vähenevän.

17 Taulukko 5. Väestön sukupuolirakenne vuosina ja ennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Naisten osuus koko väestöstä, % LaYiisa _ _ _ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Väestön muuttoliike Loviisan kaupungin kokonaisnettomuutto (kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden tulo- ja lähtömuuton erotus) oli positiivinen 1970-luvun lopulla. Muuttovoitto vaihtui muuttotappioksi 1980-luvulle tultaessa. Suurimmat muuttotappiot Loviisan kaupunki on kärsinyt 1990-luvulla. Koska muuttoliike on useimmiten valikoivaa poismuuttajien ollessa pääasiassa nuoria, on väestön vanheneminen muuttotappiokuntien erityinen ongelma. Loviisassa väestön vanheneminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Koko Loviisan seudulla kokonaisnettomuutto oli 1990-luvun ensimmäisinä vuosina positiivinen, mutta vaihtui negatiiviseksi vuoden 1993 jälkeen. Myös Loviisan seudulla muuttoliike on vaikuttanut väestörakenteeseen niin, että lasten suhteellinen osuus on pienentynyt ja vanhusten suhteellinen osuus kasvanut nopeammin kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Väestöennusteiden mukaan Loviisan kaupunki kärsii jatkossakin muuttotappioista. Sen sijaan Loviisan seutu on ennusteiden mukaan muuttovoittoaluetta. Muuttotappioista johtuen työikäisten suhteellisen osuuden ennustetaan vähenevän ja vanhusten suhteellisen osuuden kasvavan Loviisassa huomattavasti nopeammin kuin Loviisan seudulla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 3.3 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Loviisassa Hästholmenista luoteeseen asuu yhteensä vajaat 8000 asukasta. Loviisan ympäristökuntien taajamat ovat väestöltään pienempiä. Vajaan 1000 asukkaan taajamia ovat Tesjoki (11 km Hästholmenista pohjoiseen), Ruotsinpyhtään kirkonkylä (19 km pohjoiskoilliseen) ja Pyhtään kirkonkylä (17 km koilliseen). Pienempiä taajamia ovat Kuggom, Pernajan kirkonkylä ja Isnäs Pernajassa sekä Purola Pyhtäällä. (Imatran Voima Oy 1997). Hästholmenia lähin asuttu rakennus sijaitsee Bodängenissä alle 2 km Hästholmenista luoteeseen. Alle 2 kilometrin etäisyydellä Hästholmenista asui 2 asukasta, alle 5 kilometrin etäisyydellä 45 asukasta ja alle 20 kilometrin etäisyydellä asukasta vuonna Seuraavassa kuvassa on esitetty asutuksen sijoittuminen vuoden 1993 lopun tilanteen mukaisesti.

18 16 \\ _j.j ~. :. ~ \-.. ( ::;.~.. \ ---- \ _. l Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen...) - Lähde: Tilastokeskus Copyright 1996 Imatran Voima Oy Väestömäärä hlö/km2 1 : ' yli 1000 Vaikka taajamaväestön osuus koko väestöstä on kasvanut kaikissa Loviisan seudun kunnissa, on seudun asutusrakenne Loviisan kaupunkia lukuun ottamatta varsin haja-asutusvaltainen. Loviisassa taajamaväestön osuus vuonna 1990 oli 97,4% koko väestöstä. Muista kunnista vain Ruotsinpyhtäällä taajamaväestön osuus oli yli 50 % koko väestöstä. Taulukko 6. Taajamaväestön osuus koko väestöstä 1990 (Itä-Uudenmaan liitto 1994a). Alue Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpyhtää Taajama-aste 1990 % 97,4 34,8 29,2 36,9 55,0 3.4 Uudet asuntoalueet Uusia asuntoalueita ei Loviisaan ole suunnitteilla. Valmiiksi kaavoitettuja, kunnallistekniikalla varustettuja asuntotontteja on runsaasti lähinnä Määrlahden ja Valkon alueilla. Myös muualla Loviisassa on tarjolla vapaita yksittäisiä asuntotontteja. Lisäksi kaupunki pystyy tarvittaessa nopeastikin kaavoittamaan uusia asuntoalueita ja rakentamaan niille kunnallistekniikan. (Loviisan kaupunki 1995a)

19 r ~ Loma-asutus Kesämökkien määrä Loviisassa oli 348 kesämökkiä vuonna Kesämökkien määrä on lisääntynyt 10 %:lla 1990-luvun alkupuoliskolla. Loviisan kesämökit ovat varsin vanhoja, sillä yli puolet kesämökeistä on rakennettu ennen vuotta Taulukko 7. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Tilastokeskus 1996b ja Aluetietokanta). Alue Kesämökkien määrä Muutos % Loviisa Lapinjärvi Liljendal Pernaja Ruotsinpyhtää Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Loviisassa 340 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli 450 metriä rantaviivaa. Ranta-alue katsotaan rakentuneeksi, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee vähintään yksi rakennus (kts. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1994). Hästholmenin ympäristössä rakentamiskelpoisia, vapaita rantoja on erittäin vähän, joten uusia vapaa-ajan asuntoja ei alueelle ole tulossa. Rakentaminen tulee olemaan lähinnä olemassa olevan rakennuskannan uudistamista. Ympäristöministeriön (1995) julkaiseman Suomen merenrantojen sulkeutuneisuutta koskevan selvityksen mukaan 59 % Loviisan rannoista on sulkeutuneita. Rannan sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että rantavyöhykkeellä sijaitsevat rakennukset (mm. loma-asunnot) vaikeuttavat rannan hyödyntämistä ja rajoittavat rantojen jokamiehenoikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Sulkeutuneeksi ranta on määritelty, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee yksi tai useampi rakennus. Koko Manner-Suomen merenrannoista on sulkeutuneita 37,3 %. Maakunnittain tarkasteltuna vähiten sulkeutuneita merenrantoja on Lapissa 21,9% ja eniten Satakunnassa 53,8 %. Loma-asutuksen sijoittuminen Alle viiden kilometrin etäisyydellä Hästholmenista on noin 350 kesämökkiä. Hästholmenista noin 1 km länteen sijaitsee voimalaitoksen majoitusalue. Majoitusalueen eteläpuolella sekä Hästholmenin saarella on noin 20 IVO:n omistamaa lomamökkiä. Hästholmenin länsirannalla sijaitsee ns. vierasmaja. Noin 2 km Hästholmenista luoteeseen sijaitsee yleinen uimaranta ja Loviisan kaupungin omistama leiripaikka telttamajoitusta varten. Leiripaikalla on keittiö ja sauna. (Imatran Voima Oy 1997).

20 Loviisanlahdesta ja Hästholmenista itään Vahterpäähän, Munapirttiin ja Pyhtään Koukkusaareen asti ulottuvalla rikkanaisella saaristoalueelia kesämökit sijaitsevat pääosin hajallaan, mutta Klobbfjärdenin rannoilla sekä Abborfjärdenin itärannalla ja Pyhtään Lilla Krokössä ja Svartbäck Krokössä on tiheää loma-asutusta. Hästholmenin länsipuolella Pernajan eteläisessä saaristossa kesäasutus on levittäytynyt melko laajalle alueelle. (Imatran Voima Oy 1997). Itä-Uudenmaan seutusuunnitelman (1994a) ja seutukaavan (1996c) mukaan Loviisan Hästholmenin läheisyydessä on merkittäviä loma-asutuksen sijoittumisalueita mm. Loviisassa Loviisanlahden rannoilla, Pernajassa Pernajanlahden rannoilla sekä Ruotsinpyhtäällä. Toisaalta koko rannikko on määritelty rakentamisen kannalta araksi vyöhykkeeksi. 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Loviisan ja Loviisan seudun työvoiman kokonaismäärän kehitys vastaa koko maan kehitystä ja 1980-luvuilla työvoiman määrä lisääntyi, mutta 1990-luvun alkupuoliskolla työvoiman määrä alkoi vähentyä. Työvoiman väheneminen johtuu pääosin väestön vähenemisestä ja muuttoliikkeestä, sillä poismuuttajat ovat useimmiten nuoria työikäisiä henkilöitä. Taulukko 8. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työvoiman määrä Loviisa Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 Loviisan kaupungin kuten koko Loviisan seudunkin työvoima oli vanhempaa kuin Itä-Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Alle 30 vuotiaita oli vuonna 1994 Loviisassa 15,0 %ja Loviisan seudulla 14,2% työvoimasta. Yli 50 vuotiaita oli vuonna 1994 Loviisassa 21 %ja Loviisan seudulla 21,9 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman ikärakenne erosi siten, että työttömistä oli nuoria suhteellisesti suurempi osuus kuin työllisistä. (Tilastokeskus: Aluetietokanta) Vuonna 1994 Loviisan ja Loviisan seudun työvoima oli miesvaltaisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Loviisassa miesten osuus oli 53 %ja Loviisan seudulla 54 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman sukupuolirakenteen välillä ei ollut Loviisassa eikä Loviisan seudulla merkittäviä eroja (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

21 Vuonna 1994 tutkinnon suorittaneiden osuus oli Loviisassa 60,4% työvoimasta. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 47,6% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 12,8% työvoimasta. Loviisan seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli 58,4 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 47,2% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 11,2% työvoimasta. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoihain Vuonna 1993 sai 1,6% Loviisan työllisestä työvoimasta toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 34,6% jalostuksesta ja 61,7% palvelualoilta. Maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien osuus Loviisan työllisestä työvoimasta oli huomattavan alhainen koko seudun ja Itä-Uudenmaan osuuksiin verrattuna. Jalostuksesta toimeentulonsa saavien osuus oli sekä Loviisassa, Loviisan seudulla että Itä Uudellamaalla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuksen osuus kasvoi Loviisassa 1970-luvulla, pysyi ennallaan 1980-luvulla ja väheni 1990-luvun alkuvuosina. Myös koko Loviisan seudulla kehitys on ollut samansuuntainen. Palveluelinkeinoista toimeentulonsa saavien osuus oli Loviisassa huomattavasti suurempi kuin Loviisan seudulla, mutta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Palveluelinkeinojen osuus väheni Loviisassa 1970-luvulla jonkin verran, pysyi 1980-luvun ennallaan ja kasvoi 1990-luvun alkuvuosina voimakkaasti. Taulukko 9. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoittain vuonna (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työllinen työvoima Alkut. % Jalostus Palvelut Tuntem. Yhteensä % % %... LuYii.s.a... l...6.._ _ _ Loviisan seutu Itä-Uusimaa Koko maa Työssäkäynti Vuonna 1993 Loviisassa asuvan työllisen työvoiman määrä oli 2942 henkilöä. Heistä 2455 henkilöä kävi töissä Loviisassa ja 487 henkilöä Loviisan ulkopuolella. Loviisalaisten työssäkäynti suuntautui kaupungin ulkopuolella pääosin Porvooseen ja pääkaupunkiseudulle. (Tilastokeskus 1993). Vuonna 1993 Loviisassa oli yhteensä 3538 työpaikkaa. Loviisassa työssäkäyvistä asui Loviisassa 2455 henkilöä ja Loviisan ulkopuolella 1083 henkilöä. Yli puolet Loviisassa kaupungin ulkopuolelta työssäkäyvistä tuli Pernajasta ja Ruotsinpyhtäältä. Loviisan tulo- ja lähtöpendelin erotus oli 596 henkeä vuonna (Tilastokeskus 1993).

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Eurajoen aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 4. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Eurajoen aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 4. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997 Työ raportti- 9 7-1 4 Eurajoen aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti-97-14

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

- s. 10 toiseksi viimeinen rivi, jossa lukee "Räihälänselän": tulisi lukea Räihänselan

- s. 10 toiseksi viimeinen rivi, jossa lukee Räihälänselän: tulisi lukea Räihänselan ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PERTTI LEMETTINEN 12.8.1997 Pos.iva Oy Osmo Kurki Fax 09-2280 3719 ÄÄNEKOSKEN ALUEKUVAUSRAPORTIN VIRHEITÄ Viitaten käymääsi puhelinkeskusteluun kanssani lähetän oheiset kommentit raportista:

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kuhmon aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 2. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Kuhmon aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 2. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997 Työ raportti- 9 7-1 2 Kuhmon aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työ raportti-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.10.2013 SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OLKILUODON KAAVOITUSOHJELMA. Tarkennettu esitys 21.2.2006. Olkiluodon kaavoitusohjelma

OLKILUODON KAAVOITUSOHJELMA. Tarkennettu esitys 21.2.2006. Olkiluodon kaavoitusohjelma Tarkennettu esitys 21.2.2006 Teollisuuden Voima Oy 1 19862 OLKILUODON KAAVOITUSOHJELMA Tarkennettu esitys 21.2.2006 Sisällysluettelo 1 Kaavoituksen lähtökohdat...2 2 Olkiluodon nykytilan kuvaus...3 2.1

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset FI9900117 POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1 999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. 00100 Puhelin

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot