Eurajoen aluekuvaus. Työ raportti Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Transkriptio

1 Työ raportti Eurajoen aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työraportti Eurajoen aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opasiinsilta HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: 9534/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: _/)~d!.aa FMf aana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI EURAJOEN ALUEKUVAUS TEKIJÄT: ft Ta~na Oll"k. 1 a1nen tutkija, FM Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA: a o Toropainen t mistopäällikkö, Dl

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 EURAJOEN ALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Eurajoen aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Olkiluoto, joka sijaitsee Eurajoen kunnan länsiosassa. Olkiluodon saarella sijaitsee myös Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimalaitos. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Eurajoen väestömäärä on runsaat 6000 asukasta. Eurajoen väestömäärä väheni 1960-luvulla, mutta on sen jälkeen lisääntynyt. Väestön lisääntyminen johtuu lähinnä muuttovoitoista, joita Eurajoki on saanut erityisesti 1970-luvun puolivälissä ja 1980-luvun lopussa. Erityisen voimakasta muuttoliike on ollut Eurajoen ja Rauman välillä. Rauma on maakuntatasolla muuttokeskittymä, josta taas esikaupungistumiskehityksen myötä on muutettu naapurikuntiin ja erityisesti Eurajoelle. Ennusteiden mukaan Eurajoen väestömäärä alkaa vähentyä luvun alkupuolella. Työllisyystilanne on Eurajoella kehittynyt kuten koko maassa keskimäärin. Erityisesti luvun alussa työllisyystilanne heikkeni voimakkaasti työpaikkojen vähennyttyä. Eurajoella työpaikkojen väheneminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin sen naapurikunnissa esim. Raumalla. Eurajoen ja Rauman välinen työssäkäyntiliikenne on varsin vilkasta- Eurajoelta käydään paljon töissä Raumalla ja päinvastoin. Eurajoella työssäkäyvistä lähes joka neljäs on raumalainen. Vuonna 1994 Eurajoella oli 1807 työpaikkaa. Jalostuselinkeinoilla ja palveluilla on merkittävä asema Eurajoen elinkeinorakenteessa. Kunnan suurin työllistäjä on Olkiluodon ydinvoimalaitos. Voimalaitosalueella käy töissä yhteensä noin 700 henkilöä, joista vajaat 500 työskentelee itse ydinvoimalaitoksessa. Myös maa- ja metsätaloudella on työllistäjänä merkittävä asema Eurajoella, vaikka siitä toimeentulonsa saavien osuus onkin pienentynyt. Maatalouden päätuotantosuunta on Eurajoella kuten koko Satakunnassa viljanviljely. Olkiluodon tutkimusalue on Olkiluodon saarella Pohjanlahden rannikolla. Saaren ympäristössä lännessä ja pohjoisessa on merta, etelässä saaria ja idässä pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät taajamat ovat Rauma runsaat 10 kilometriä Olkiluodosta etelään sekä Eurajoen kirkonkylä ja Lapijoki runsaat 10 kilometriä Olkiluodosta itään. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset ovat Olkiluodon saaren itäosassa, jossa sijaitsevat myös lähimmät loma-asunnot. Olkiluodossa on rakennuskaava ja saaren itäosassa kolme vahvistettua rantakaavaa. Olkiluotoa lähin arvokas luontokohde on Liiklankarin aarniometsäalue, joka kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Rauman saariston Natura alueeseen. Olkiluotoa ympäröivässä saaristossa on runsaasti myös muita suojelukohteita. Avainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

6 EURAJOKI SPATIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Eurajoki spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Olkiluoto, situated in the westem part ofthe Eurajoki municipality. There is a nuclear power plant owned by Teollisuuden Voima Oy on the island of Olkiluoto. The spatial description is part ofthe environmental impact assessment programme ofthe project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. Eurajoki has more than 6000 inhabitants. The population ofeurajoki decreased in the 1960s, but has since increased. The increase is mostly due to net migration, which Eurajoki has had in the middle of the 1970s and in the end of the 1980s. The migration especially between Rauma and Eurajoki has been particularily dramatic. On the regional level, Rauma is a migration centre, through which ( owing to the suburbanisation development) people have moved to neighbouring municipalities, especially Eurajoki. The population of Eurajoki has been forecasted to decline at the beginning of the 2000s. The employment situation has developed in Eurajoki as in the country on average. The employment situation worsened dramatically in the beginning of the 1990s as the number of jobs decreased. The deereasein jobs has been slower in Eurajoki than in its neighbouring municipalities e.g. Rauma. The commuting traffic between Rauma and Eurajoki is very busy, plenty ofpeople from Eurajoki work in Rauma and vice versa. Nearly a fourth ofthe people working in Eurajoki are from Rauma. In 1994 there were 1807 jobs in Eurajoki. Refined industries and services are prominent in the economic structure of Eurajoki. The greatest employer in the municipality is the Olkiluoto Power Plant. Altogether over 700 people work daily in the power plant area, of which under 500 in the actual power plant itself. Agriculture and forestry also play a part as employers, although the number oflivelihoods in that sector has decreased. The main production sector in agriculture in Eurajoki as in all of the Satakunta region is grain. The Olkiluoto research area ison the Olkiluoto Island on the Gulf ofbothnia. To the west and north of the island lies the sea, to the south there are islands and in the east mainly land dominated by agriculture and forestry. The closest densely populated areas are Rauma some 10 kilometres south of Olkiluoto and the Eurajoki town and Lapijoki some 10 kilometres east of Olkiluoto. The nearest inhabitations are on the eastern side of the Olkiluoto Island, which is where the closest leisure time inhabitations are as well. Olkiluoto has a building pian and three ratified shore plans in the eastern part of the island. The nearest valuable nature site is the Liiklankari ancient forest area; part of the national old forests conservation programme and the Rauma archipelago Nature 2000 area. The archipelago around Olkiluoto also has plenty of other conservation sites. Key words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

7 SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI Tutkimusalueen sijainti Eurajoella Eurajoki osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS Väestömäärä ja väestörakenne Väestön muuttoliike Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Uudet asuntoalueet Loma-asutus 17 4 TYÖVO~ Työvoiman määrä ja rakenne Työssäkäynti Työllisyystilanne 20 5 EL~TINOT Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Yritysten määrä Elinkeinojen harjoittaminen 23 6 PALVELUT Palvelurakenne Palvelutarjonta 25 7 MAANKÄYTTÖ JAKAA VOITUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maankäyttösuunnitelmat 28 8 YMPÄRISTÖ JAKULTTUURllllSTORIA Suojelualueet ja -kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 29 9 KANSALAISTOIMINTA YHTEENVETO 30 LÄHDELUETTELO 32 Liite 1 Ote Eurajoen kohdalta Satakunnan 5. seutukaavasta 34

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilan perusratkaisu on esitetty kuvassa Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn purun. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

9 7 Louhintamassojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitusll OJen perus;atkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996b). Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

10 8 ) ~ ( \ 1 1 " Kuhmo { Remuvaara Eurajoki Olkiluoto " Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Eurajoen yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu pääosin olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Eurajoen kuntaa laajemmalta alueelta eli myös Eurajoen naapurikunnista, joitakin koko Satakunnasta.

11 9 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Eurajoella Tutkimusalue sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoen kunnan länsiosassa. Tutkimusalue on saaren keskiosassa. Saaren länsiosassa sijaitsee Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitos. Olkiluodosta noin 13 kilometriä etelään sijaitsee Rauman kaupunki, noin 16 kilometriä itään Eurajoen keskustaajama ja noin 16 kilometriä koilliseen Luvian keskustaajama. Kuva 3. Olkiluodon sijainti Eurajoella (Copyright Karttakeskus Oy Lupa L1795/97).

12 Eurajoki osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Eurajoen kunta sijaitsee Satakunnassa ja kuuluu Rauman seutukuntaan, johon Eurajoen lisäksi kuuluvat Euran, Kiukaisten, Kodisjoen ja Lapin kunnat sekä Rauman kaupunki. Rauman seutu muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen keskuksenaan Rauman kaupunki. Eurajoen naapurikunnat ovat etelässä Rauma ja Lappi sekä idässä Eura ja Kiukainen. Pohjoisessa Eurajoen naapurikunnat ovat Luvia ja Nakkila, jotka kuuluvat Porin seutukuntaan. Lännessä Eurajoki rajautuu Pohjanlahteen. 2.3 Liikeoteeilinen sijainti Tieliikenne Eurajoen kirkonkylä on Rauman ja Porin välissä valtatien 8 varrella. Olkiluotoon erkanee valtatieltä 8 Lapijoen kohdalta maantie Olkiluodosta on Eurajoelle maanteitse matkaa 20 km, Raumalle 18 km ja Luvialie 38 km. Poriin on Olkiluodosta maanteitse 50 km, Uuteenkaupunkiin 69 km, Turkuun 147 km, Tampereelle 158 km ja Helsinkiin 260 km. Linnuntietä matkat ovat huomattavasti lyhyemmät. (kts. Satakuntaliitto 1993b) Rautatieliikenne Tampereen ja Rauman välinen rautatie kulkee parin kilometrin päässä Eurajoen kirkonkylän ja Lapijoen kylän eteläpuolella. Lähin tavaraliikenteen asema on Raumalla ja henkilöliikenteen asema Kokemäellä. Lentoliikenne Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Porissa. Porista on järjestetty lentoasemakuljetukset kahdelta päivittäiseltä vuorolta Eurajoelle ja Raumalle. Eurajoen Essolta on edelleen Teollisuuden Voima Oy:n järjestämä yhteys Olkiluotoon. Pienkoneille tarkoitetut kentät ovat Kokemäellä Piikajärven lentokeskus ja Euran Kauttualla pienkonekenttä. Vesiliikenne Lähin merisatama on Raumalla. Olkiluodon ydinvoimalaitokselle johtaa 5 m syvä laivaväylä. Saaren pohjoisosan satamaan johtavan väylän syvyys on 6, 0 m. Molemmilta laivaväyliltä on edelleen veneväylät mantereen puoleiselle rannalle. Rannikko on vilkasta veneilyseutua. Lisäksi Lapinjoella on melontareitti.

13 11 yli asukasta e asukasta e alle asukasta - valtatie - kantatie rautatie kin Kuva 4. Eurajoen liikenteellinen sijainti sekäpäätie-ja rautatieverkko (Leskinen ym. 1996). 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Eurajoen väestömäärä väheni 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa, mutta on sen jälkeen lisääntynyt. Merkittävin nousuvaihe kunnan väkiluvun kasvussa ajoittuu ajanjaksolle eli Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamisvaiheiden alkuaikoihin. Toinen merkittävä väkiluvun nousukausi ajoittuu 1980-luvun loppuun. Vuoden 1995 lopussa Eurajoen väestömäärä oli 6217 asukasta ja vuodenvaihteessa 1996/ asukasta, joten vuonna 1996 väestömäärä väheni jonkin verran.

14 Rauman kaupungin väestömäärä lisääntyi ja 1970-luvuilla, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Rauman kaupungin väestökehitys heijastuu myös koko seudun väestökehitykseen, joka oli ja 1970-luvuilla kasvava ja ja 1990-luvuilla laskeva luvun alkupuoliskolla väestömäärä lisääntyi Rauman seudulla vain Eurajoella ja Eurassa. (Tilastokeskus: Aluetietokanta ja Väestörekisterikeskus 1997). 12 Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamis- ja käyttövaiheen tarjoamat sekä suorat että välilliset työpaikat ovat mitä ilmeisimmin merkittävästi myötävaikuttaneet Eurajoen kunnan asukasmäärän kasvuun. Tarkkoja selvityksiä siitä, mikä merkitys kunnan väkiluvun kasvusta aiheutuu juuri ydinvoimalaitoksesta ei ole laadittu. ( Satakuntaliitto 1993b ). Rauman seudun kuntien väestökehitystä voidaan osaltaan selittää myös seutuistumiskehityksellä, joka valtakunnan tasolla ajoittui 1980-luvun loppuun ja 1990-luvun alkuun. Seutuistuminen on seurausta muuttoliikkeestä, joka suuntautuu keskuksesta sen lähialueille. Rauman seudulla seutuistuminen näkyy Rauman väkiluvun vähenemisenä ja sen naapurikuntien kuten Eurajoen väkiluvun kasvuna. Taulukko 1. Väestömäärä vuosina (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta sekä Satakuntaliitto 1993a). Alue Väestömäärä Eurajoki* Eura* Kiukainen* Kodisjoki* Lappi* Rauma~!.~ _ Q _ _ Luvia Nakkila _ _ _ Rauman seutu* Satakunta Koko maa I) Rauma ja Rauman mlk yhdistettiin v Rauman mlk:n luvut on lisätty Rauman lukuihin. Väestöennuste Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Euraj oen väestömäärä vähenee jonkin verran vuoteen 2030 mennessä. Ennusteen mukaan Eurajoen väestömäärä vuonna 2030 on 5997 asukasta, joka on 3,5 % vähemmän kuin vuonna Väestön väheneminen johtuu pääosin Eurajoelle ennustetuista muuttotappioista. Rauman seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan Eurassa, Kiukaisissa ja Kodisjoella, jotka ennusteiden mukaan saavat muuttovoittoa, ja vähenevän Lapissa ja Raumalla, jotka Eurajoen tavoin tulevat ennusteen mukaan kärsimään muuttotappioista. Rauman seudun kuntien väestökehitys on esitetty kuvassa 5.

15 13 Taulukko 2. Väestöennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) Muutos-% Eurajoki Eura Kiukainen Kodisjoki Lappi Rauma _ : Q2.._ _...:-.l.L3... Luvia N.akkila Q9..._ :4.._ _...:: Rauman seutu Satakunta Koko maa Kuva 5. Rauman seudun kuntien väestömäärä vuosina ja väestöennusteet vuosille Kunnan oman väestösuunnitteen mukaan Eurajoen väkiluku kasvaa 6250 henkeen vuoteen 2010 mennessä (Eurajoen talousarvio 1997).

16 14 Väestön ikärakenne Eurajoen väestön ikärakenne oli vuonna 1995 varsin hyvä verrattuna koko Rauman seudun ja Satakunnan väestön ikärakenteeseen. Alle 15 vuotiaiden osuus oli vuonna 1995 Eurajoella suurempi ja vuotiaiden osuus pienempi kuin Rauman seudulla, Satakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Yli 65 vuotiaiden osuus oli Eurajoella pienempi kuin Rauman seudulla ja Satakunnassa, mutta suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Eurajoen kuten koko Rauman seudunkin väestön ikärakenne heikkenee vuoteen 2030 mennessä lasten osuuden pienentyessä ja vanhusten osuuden kasvaessa. Eurajoella ja Rauman seudulla väestön vanheneminen on kuitenkin hitaampaa kuin koko Satakunnassa keskimäärin. Taulukko 3. Väestön ikärakenne v.1995 ja ennuste v (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Ikärakenne Ikärakenne V % V % 65- V % 0-14 V % V % 65- V %... Eurajoki _ Q.._... l _ _ Rauman seutu Satakunta Koko maa Sukupuolirakenne Eurajoen väestön sukupuolirakenne oli vuonna 1995 jonkin verran miesvaltaisempi kuin Rauman seudulla ja Satakunnassa keskimäärin luvun alkupuoliskolla naisten osuus väheni Eurajoella selvästi keskimääräistä nopeammin. Vuonna 1990 naisten osuus oli vielä sekä Eurajoella että Rauman seudulla 51,3 %, kun vuonna 1995 naisten osuus oli Eurajoella 50,7% ja Rauman seudulla 51,0 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan naisten osuus vähenee edelleen niin Eurajoella, Rauman seudulla kuin koko Satakunnassakin. Taulukko 4. Väestön sukupuolirakenne vuosina ja ennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Naisten osuus koko väestöstä, % Eurajoki _ _ _ Rauman seutu Satakunta Koko maa

17 Väestön muuttoliike Kotimainen muuttotase ( = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus) on ollut Eurajoella positiivinen useimpina vuosina välisenä aikana. Suurimmat muuttovoitot Eurajoki sai 1970-luvun puolivälissä ja 1980-luvun lopussa. Muuttotappioista Eurajoki kärsi luvun puolivälissä ja muutamana 1990-luvun alun vuotena. (Tilastokeskus: Aluetieto kanta). Kunnan vuokra-asuntopula vaikuttaa omalta osaltaan muuttajien määrään, sillä halukkaita kuntaan muuttajia olisi enemmän kuin mitä vuokra-asuntoja voidaan tällä hetkellä osoittaa. Satakunta kärsi 1980-luvun loppupuolella huomattavista muuttotappioista. Tappiollinen kehitys päättyi vuosikymmenen vaihteessa, eikä suuria muuttotappioita ennakoida tulevaisuudessa muodostuvan. Näyttää realistiselta, että muuttotappiot tulevat 1990-luvulla olemaan korkeintaan sata henkeä vuosittain eli vain murto-osa 1980-luvun lopun tasosta. (Satakuntaliitto 1993 a). 3.3 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Tutkimusaluetta lähimmät omakotitalot ovat Olkiluodon saaren itäosassa. Kaikkiaan 9 henkilöä asuu 2-3 kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta. Mantereella asutus on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Eurajoen kyläkeskuksia ovat kirkonkylä (n as.), Lapijoki (n as.), Linnamaa (n. 370 as.), Irjanne (n. 660 as.), Sydänmaa (n. 410 as.)jakuivalahti (n. 430 as.). Kyläkeskuksista Linnamaa sijaitsee lähimpänä Olkiluotoa, noin 8 kilometrin päässä Olkiluodon ja kirkonkylän välimaastossa. Rauman puolella Olkiluotoa lähimmät kylät ovat Sorkka ja Impivaara sekä Kaaro, joka liittyy Rauman kaupunkialueeseen. Alle 5 kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta asuu 93 henkilöä ja alle 20 etäisyydellä henkilöä. Kuvassa 6 on esitetty asutuksen sijoittuminen tilanteen mukaisesti. Rauman seudulla väestö on keskittynyt Rauman kaupunkiin. Valtaosa Rauman väestöstä ja yli puolet koko seudun väestöstä asui vuonna 1990 Rauman keskustaajamassa. Pienempiä taajamia Raumalla ovat Unaja, Vermuntila ja Kolla. Rauman seudun muiden kuntien asutusrakenne on varsin haja-astutusvaltainen. Eurajoen väestöstä asui 56,2 % taajamissa vuonna Eurajoen taajamat ovat Kirkonkylä, Irjanne ja Lapijoki. Kirkonkylän ja Irjanteen väestökehitys on ollut kasvava ja Lapijoen vähenevä. (Satakuntaliitto 1993a). Taulukko 5. Taajamaväestön osuus koko väestöstä vuonna 1990 (Suomen Kuntaliitto 1996). Eurajoki Eura Kiukainen Kodisjoki Lappi Rauma ,2% 70,8% 56,5% 67,4% 51,2% 94,3%

18 16 Lähde: Tilastokeskus Copyright 1997 Suunnittelukeskus Oy Väestömäärä hlö/km2 1: D o Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen (Copyright Karttakeskus Oy Lupa LJ795/97). 3.4 Uudet asuntoalueet Euraj oen kunnassa ei ole suunnitteilla kokonaan uusien asuntoalueiden kaavoittamista. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa oleville asuinalueille ja haja-asutusalueille.

19 Loma-asutus Kesämökkien määrä Vuonna 1995 Eurajoella oli 837 kesämökkiä. Kesämökkien määrä on lisääntynyt 1990-luvun alkupuoliskolla 7,4 %. Rauman seudulla suhteellisesti eniten kesämökkien määrä lisääntyi 1990-luvun alkupuoliskolla Eurassa, Kiukaisissa ja Lapissa. Eurajoen kesämökit ovat suhteellisen vanhoja, sillä yli puolet kesämökeistä on valmistunut ennen vuotta Taulukko 6. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Satakuntaliitto 1993 ja Tilastokeskus 1996b). Alue Kesämökkien määrä Eurajoki Eura Kiukainen Kodisjoki Lappi Rauma Luvia Nakkila Muutos-% Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Eurajoella vajaat 300 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli noin 450 metriä rantaviivaa. (kts. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1994). Suomen merenrantojen sulkeutuneisuutta koskevan selvityksen (Ympäristöministeriö 1995) mukaan 45,5% Eurajoen rannoista on sulkeutuneita. Rannan sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että rantavyöhykkeellä sijaitsevat rakennukset (mm. loma-asunnot) vaikeuttavat rannan hyödyntämistä ja rajoittavat rantojen jokamiehenoikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Sulkeutuneeksi ranta on määritelty, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee yksi tai useampi rakennus. Koko Manner-Suomen merenrannoista on sulkeutuneita 37,3 %. Maakunnittain tarkasteltuna vähiten sulkeutuneita merenrantoja on Lapin maakunnassa 21,9% ja eniten Satakunnassa 53,8 %. Loma-asutuksen sijoittuminen Pohjanlahden rannikolla on paljon loma-asuntoja. Olkiluodossa niitä on vain saaren itäosassa ja pienillä saarilla Olkiluodon rannan tuntumassa. Loma-asutusta on Eurajoella tarkoitus vielä jonkin verran tiivistää, sillä parhaillaan laadittavana olevassa rantayleiskaavassa osoitetaan olemassa olevan rakennuskannan väliin uusia lomarakennuspaikkoja.

20 18 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Työvoiman kokonaismäärä lisääntyi Eurajoella ja 1980-luvuilla ja väheni jonkin verran 1990-luvun alkupuoliskolla. Eurajoen työvoiman kokonaismäärän kehitys vastaa Rauman seudun ja koko maan kehitystä. Sen sijaan Satakunnassa työvoiman kokonaismäärä väheni myös 1980-luvulla. Taulukko 7. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työvoiman määrä EurajQki _ _ Rauman seutu Satakunta Koko maa Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 oli Eurajoen työvoimasta alle 30 vuotiaita 20,0% ja yli 50 vuotiaita niin ikään 20,0 %. Rauman seudulla alle 30 vuotiaita oli 21,0% ja yli 50 vuotiaita 20,8% työvoimasta. Eurajoen työvoimasta oli miehiä 53,5 %ja naisia 46,5 % vuonna Koko Rauman seudulla miesten osuus oli 53,2 %ja naisten osuus 46,8 % työvoimasta, joten Eurajoen työvoima oli jonkin verran miesvaltaisempaa kuin koko seudulla. Tutkinnon suorittaneita oli 64,2% Eurajoen työvoimasta vuonna Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli Eurajoella 53,5 %ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 10,7 % työvoimasta. Koko Rauman seudulla tutkinnon suorittaneita oli 66,3 % työvoimasta. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 53,7 %ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita oli 12,6 %. Työllisen työvoiman jakautuminen toimiajoittain Vuonna 1993 sai 15,9% Eurajoen työllisestä työvoimasta toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 35,0% jalostuksesta ja 47,5% palveluelinkeinoista. Koko Rauman seudulla maaja metsätaloudesta sai toimeentulonsa 7,2 %, jalostuksesta 37,9 %ja palveluista 50,9 % työllisestä työvoimasta. Maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien osuus oli Eurajoella suurempi ja palvelualoilta toimeentulonsa saavien osuus pienempi kuin Rauman seudulla, Satakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Jalostuksesta toimeentulonsa saavien osuus oli sekä Eurajoella että Rauman seudulla suurempi kuin koko maassa keskimäärin. (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

21 Eurajoella merkittävimmät muutokset eri elinkeinojen välillä ajoittuvat Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden rakennusvaiheeseen luvun alkupuoliskolla maa- ja metsätalouden suhteellinen osuus laski 50 %:sta noin 20 %:iin. Rakennustuotannon suhteellinen osuus kohosi vastaavana aikana alle 10 %:sta lähelle 50 %:ia. (Satakuntaliitto 1993b). Taulukko 8. Työllisen työvoiman jakautuminen toimialoittain vuonna (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työllinen työvoima 1993 Alkut. Jalostus Palvelut Tuntem. Yhteensä % % % %... Eurajuki _ Q _ _ Q... Rauman seutu Satakunta Koko maa Työssäkäynti Vuonna 1993 Eurajoen työllinen työvoima oli 2170 henkilöä. Siitä 1211 henkilöä kävi töissä omassa kunnassa ja 959 henkilöä Eurajoen ulkopuolella. Eurajokelaisten työssäkäynti suuntautui kunnan ulkopuolella pääosin Raumalle. (Tilastokeskus 1993). Taulukko 9. Eurajoen työssäkäynnin suuntautuminen vuonna 1993 (Tilastokeskus 1993). Alue Eurajoen työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Eurajoella työssäkäyvät asuinpaikan mukaan... Eurajoki... l _ Eura Harjavalta Helsinki Kiukainen Laitila Lappi Luvia Pori Rauma Tampere Turku Ulvila Uusikaupunki 6... Muut...5.Q.._...5.Q... Yhteensä

22 Eurajoen työpaikkamäärä oli 1808 vuonna Eurajoella työssäkäyvistä 1211 henkilöä asui Eurajoella ja 597 henkilöä Eurajoen ulkopuolella. Eurajoella kunnan ulkopuolelta työssäkäyvät tulivat pääosin Raumalta. Eurajoen tulo- ja lähtöpendelin erotus oli -362 henkeä vuonna (Tilastokeskus 1993). Vuonna 1993 tehdyn selvityksen ( Satakuntaliitto 1993b) mukaan Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimalaitoksella vuoden 1992 lopussa työskentelevistä henkilöistä (yhteensä 483 henkilöä) 62 % asui Raumalla, 27 % Eurajoella, 5 %Porissa ja 6 % muissa kunnissa Työllisyystilanne Rauman seudun ja erityisesti Rauman kaupungin työllisyystilanne on ollut jo pitkään keskimääräistä heikompi luvun lopulle ajoittuneen teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena työllisyystilanne heikkeni Raumalla aikaisemmin kuin maassa keskimäärin. Koska suuri osa eurajokelaisista käy töissä Raumalla, vaikuttavat Rauman teollisuuden suhdanteet myös Eurajoen työllisyystilanteseen. Eurajoen työttömyysaste on ollut jo pitkään Rauman ja Lapin ohella koko Rauman seudun korkeimpia. Helmikuun 1997lopussa työministeriön (1997) työnvälitystilaston mukaan Eurajoella oli 489 työtöntä työnhakijaaja kunnan työttömyysaste oli 17,0 %. Eurajoen työttömistä työnhakijoista 54 % oli miehiä ja 46 % naisia. Alle 25 vuotiaita oli 10 % työttömistä työnhakijoista. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työttömiä työnhakijoita oli teollisuudessa - lähes kolmannes työttömistä työnhakijoista. Taulukko JO. Työttömyysaste 1993a) % Eurajoki 3,7 Eura 3,1 Kiukainen 3,5 Kodisjoki 5,1 Lappi 3,6 Rauma 3, (Suomen Kuntaliitto % % 7,4 18,3 4,3 12,6 5,1 14,6 8,6 16,6 3,9 19,3 7,7 21, ja Satakuntaliitto 5 ELINKEINOT 5.1 Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi Eurajoella voimakkaasti 1970-luvulla Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakentamisen myötä. Enimmillään loppuvuodesta 1976 Olkiluodossa työskenteli noin 2000 rakennus- ja asennusalan työntekijää ( Satakuntaliitto 1993b ) luvulla työpaikkamäärä lisääntyi myös Raumalla. Muissa kunnissa työpaikat vähenivät luvulla luvulla ja 1990-luvun alussa työpaikkamäärä väheni kaikissa Rauman seudun kunnissa.

23 Taulukko 11. Työpaikkamäärä (Tilastokeskus: Aluetietokantaja Satakuntaliitto 1993a). 21 Alue Työpaikkamäärä Eurajoki* Eura* Kiukainen* Kodisjoki* Lappi* Rauma~... l _ _ Luvia N.akkila _ _ Rauman seutu* Satakunta Koko maa Kuva 7. Rauman seudun kuntien työpaikkakehitys vuosina Eurajoen kunnan laatiman työpaikkasuunnitteen mukaan työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyy vuoteen 2010 mennessä 2100 työpaikkaan, joista 3 00 on alkutuotannossa, 900 jalostuksessa ja 900 palveluissa. Työpaikkasuunnitteessa alkutuotannon työpaikkojen odotetaan vähenevän sekä jalostus ja palvelualojen työpaikkojen vastaavasti lisääntyvän. Eniten odotetaan työpaikkojen lisääntyvän j alostuselinkeinoissa.

24 Vuonna 1994 Eurajoen elinkeinorakenteessa jalostuksella oli merkittävä asema. Eurajoen työpaikoista 45,5 % oli jalostuksen piirissä, mikä oli enemmän kuin Rauman seudulla ja selvästi enemmän kuin Satakunnassa keskimäärin. Myös maa- ja metsätaloudella oli Eurajoella merkittävämpi asema kuin Rauman seudulla ja Satakunnassa keskimäärin. Palvelujen osuus työpaikoista oli Eurajoella pienempi kuin Rauman seudulla ja Satakunnassa. Taulukko 12. Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain vuonna 1994 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työpaikat 1994 Alkut. Jalostus Palvelut Tuntem. % % % % Eurajoki Rauman seutu Satakunta Koko maa Yritysten määrä Eurajoella toimi 211 liiketoimipaikkaa vuonna Toimialoittain tarkasteltuna eniten liiketoimipaikkoja oli kaupan alalla. Sen jälkeen eniten liiketoimipaikkoja oli rakennusalalla, teollisuudessa sekä kuljetuksessa, varastoinoissa ja tieto liikenteessä. Taulukko 13. Yritysten määrä ja jakautuminen toimialoittain vuonna 1995 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Toimiala Mineraalien kaivuu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa Maj. -ja ravitsemustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutk. palv.liike-ei. Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Muut yht.k. ja henk.koht. p. Yhteensä Liiketoimipaikat v Eurajoki lkm %

25 Elinkeinojen harjoittaminen Maa- ja metsätalous Vaikka maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa saavien osuus on pienentynyt, on maa- ja metsätaloudella edelleen merkittävä asema Eurajoella. Vuonna 1993 maa- ja metsätalous työllisti Eurajoella 344 henkilöä, joka oli 15,9% kunnan työllisestä työvoimasta. (Tilastokeskus 1996a). Eurajoella oli vuonna 1996 noin 300 toimivaa maatilaa. Olkiluotoa lähimmät toimivat maatilat sijaitsevat Ilavaisten kylässä saaren itäosassa. Maatiloilla harjoitetaan pääasiassa maidontuotantoa. Lähimmät viljanviljelyyn erikoistuneet tilat sijaitsevat Hankkilan kylässä noin 7 kilometriä Olkiluodosta kaakkoon. Eurajoella kuten koko Satakunnassa maatalouden päätuotantosuunta on viljan ja erityisesti rehuviljan viljely. Myös lypsy- ja muu nautakarjatalous sekä sikatalous ja siipikarjatalous ovat merkittäviä tuotantosuuntia. Erikoiskasviviljelmiä on Eurajoella varsin runsaasti. Erikoiskasviviljelmillä tuotetaan pääosin vihanneksia ja juureksia. Luomutuotantoon on Eurajoella erikoistunut vain muutama maatila. Maatalouden sivuelinkeinoja harjoitetaan Eurajoella vähän. Sen sijaan on varsin yleistä, että viljelijäperheestä toinen käy töissä tilan ulkopuolella. Eurajoenja Satakunnan viljelijäväestö on varsin ikääntynyttä päätoimisten viljelijöiden keski-iän ollessa noin 50 vuotta. Kalastus Vuonna 1993 tehdyn kartoituksen (Oy Vesi-Hydro Ab 1995) mukaan Olkiluodon edustan merialueella harjoitti 16 ruokakuntaa ammattimaista kalastusta. Suurin osa näistä eli 13 ruokakuntaa oli sivuammattikalastajia. Tämän lisäksi Kaalonperän edustalla kaiasti kymmenkunta ns. lupakalastajaa. Kotitarve-ja virkistyskalastusta harjoittavien ruokakuntien määrän arvioitiin olevan 215. Sekä ammatti- että vapaa-ajan kalastus ajoittui tasaisesti ympäri vuoden. Kalastetuinta aikaa olivat kuitenkin kevät ja syksy. Taloudellisesti tärkeimmät saaliskalat ovat siika, lohi, taimen, ahven ja hauki. Aikaisemmin silakalla oli huomattava merkitys, mutta heikon kannattavuuden johdosta silakan kalastus on loppunut lähes kokonaan. Teollisuus ja jalostuselinkeinot Vuonna 1993 Eurajoen työllisestä työvoimasta 22,0% ja koko Rauman seudun työllisestä työvoimasta 30,0 % sai toimeentulonsa teollisuudesta, joten sekä Eurajoella että Rauman seudulla teollisuudella oli toimeentulon antajana suhteellisesti suurempi merkitys kuin koko maassa keskimäärin. Koko jalostuksen osuus työllisestä työvoimasta oli Eurajoella 35,0% ja Rauman seudulla 37,9 %. (Tilastokeskus 1996a). Suurin työllistäjä Eurajoella on Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitos, jossa keväällä 1996 oli vakituista henkilökuntaa 482 henkilöä. Heistä Olkiluodossa työskenteli 4 73 henkilöä. Henkilöstö asuu pääasiassa Raumalla, Eurajoella ja Porissa. Muiden työnantajien palveluksessa työskentelee Olkiluodon ydinvoimalaitoksella vähän alle 200 henkilöä. He huolehtivat mm. kiinteistöjen hoidosta, siivouksesta, vartioinnista ja ruokahuollosta. Yhteensä voimalaitosalueella käy töissä noin 700 henkilöä. Ydinvoimalaitoksen vuosihuoltojen

26 24 työllisyysvaikutus on noin 160 henkilötyövuotta. (Teollisuuden Voima Oy 1996). Palveluelinkeinot ja matkailu Eurajoella palveluelinkeinoilla on pienempi työllistävä vaikutus kuin Rauman seudulla keskimäärin. Vuonna 1993 palvelut työllistivät 1030 henkilöä Eurajoella, mikä oli 47,5 % Eurajoen työllisestä työvoimasta. Suurin työllistävä vaikutus oli yhteiskunnallisilla palveluilla, jotka työllistivät 20,8 % Eurajoen työllisestä työvoimasta. Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistivät 11,4 %, rahoitus- ja vakuutustoiminta 7,7% ja liikenne ja tietoliikenne 7,6 %. (Tilastokeskus 1996a). Matkailun merkitys on Eurajoella varsin vähäinen. 6 PALVELUT 6.1 Palvelurakenne Verrattaessa Eurajoen palvelualojen työpaikkaosuuksia Rauman seudun ja Satakunnan vastaaviin voidaan todeta, että Eurajoella on seutua ja maakuntaa merkittävämpi työllistävä vaikutus vain koulutuspalveluilla. Muiden palvelualojen työllistävä vaikutus on Eurajoella vähäisempi kuin Rauman seudulla ja Satakunnassa keskimäärin. Taulukko 14. Palvelualojen työpaikat toimialoittain 1994 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Palvelut on jaettu seuraaviin ryhmiin: g= h= j= k= 1= m= n= o= tukku- ja vähittäiskauppa majoitus- ja ravitsemistoiminta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitustoiminta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut julkinen hallinto, maanpuolustus jne. koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Alue Palvelualan työpaikat (% kaikista työpaikoista) g h J k m n 0 Eurajoki Rauma seutu Satakunta Koko maa Työpaikat yht

27 Palvelutarjonta Eurajoen toiminta-ajatuksen (Eurajoen talousarvio 1997) mukaan kunta pyrkii tarjoamaan asukkailleen kunnallisten peruspalvelujen lisäksi ensisijaisesti viihtyisän asuinympäristön ja hyvät vapaa-ajan palvelut. Lisäksi kunta panostaa elinkeinoelämän kehittämiseen ja pyrkii takaamaan asukkailleen työpaikan omassa kunnassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut Eurajoen kunta kuuluu Rauman kaupungin sekä Lapin, Kodisjoen ja Eurajoen kuntien muodostamaan Rauman kansanterveystyön kuntayhtymään, joka huolehtii asukkaiden perusterveydenhuollosta. Eurajoen kunnassa on seuraavat toimipisteet (Eurajoen kunnalliskertomus 1995): terveystarkastajan vastaanotto kerran viikossa, kunnaneläinlääkärin vastaanotto, terveyskeskuslääkärien vastaanotto lääkärintalossa, terveyskeskushammaslääkärien vastaanotto hammashoitolassa, äitiys- ja lastenneuvolat ja kotisairaanhoidon vastaanotat neuvolassa, kouluterveydenhoitajan vastaanotat kouluilla ja neuvolassa sekä laboratorio lääkärintalossa kolme kertaa viikossa. Eurajoen kunta kuuluu Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, joka vastaa asukkaiden erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirillä on keskussairaala Porissa ja aluesairaala Raumalla. (Eurajoen kunnalliskertomus 1995). Lasten päivähoidossa tavoitteena on päivähoidon järjestäminen kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille vanhempien toivomassa muodossa. Päivähoitopalveluihin sisältyy perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, leikkikenttätoiminta, avoin päiväkoti ja koululaisten iltapäiväkerho. Vanhuksille järjestetään avohoitoa sekä laitoshoitoa. Eurajoen vanhainkodissa on 45 paikkaa ja se on myös yksi Eurajoen kunnan huomattavimmista turistikohteista. (Eurajoen talousarvio 1997). Koulutuspalvelut Eurajoella on seitsemän peruskoulun ala-astetta ja yksi peruskoulun yläaste sekä lukio. Peruskoulun ala-asteet sijaitsevat Irjanteessa, keskustassa, Kuivalahdessa, Lapijoella, Linnamaalla, Rikantilassa ja Sydänmaalla. Aikuiskoulutusta tarjoaa Rauman kansalaisopisto, jonka käytöstä kunta on tehnyt sopimuksen, sekä Eurajoen kristillinen kansanopisto. (Eurajoen kunnalliskertomus 1995). Kulttuuri-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelut Eurajoen kirkonkylässä on kunnan pääkirjasto. Muualla kunnassa kirjastopalvelut saadaan kirjastoautosta. (Eurajoen kunnalliskertomus 1995).

28 Matkailupalveluita on Eurajoella varsin vähän. Eurajoen nähtävyyksiä ovat Eurajoen puinen ristikirkko, Irjanteen kyläkirkko, Liinmaan muinaislinnoitus, Vuojoen kartanolinna ja Olkiluodon ydinvoimalaitos. Irjanteen kyläkirkon läheisyydessä sijaitsevat Åke Tottin muistokivi, maatalousmuseo sekä vanha hevospuomi. Irjanteen kirkonmäki kokonaisuudessaan on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi, kuten myös Vuojoen kulttuurimaisema, johon liittyvät Vuojoen kartanolinna lähialueineen sekä Liinmaan luvulta peräisin oleva linnanraunio. Vuojoen kartanolinnaa pidetään yhtenä maamme merkittävimmistä empire-tyylin kartanorakennuksista. Rakennuksessa toimii nykyisin kunnan vanhainkoti. (Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993 ja Finlandia 1984). Koko Rauman seudun matkailullinen vetovoima perustuu kulttuuriin, historiaan ja luontoon. Matkailumarkkinointi hoidetaan yhteistyössä Rauman seudun kuntien kanssa sekä osana Suomen Länttä, johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan matkailun alueorganisaatiot, kunnat ja matkailuelinkeinon harjoittajat. Virkistysalueita ja liikuntapaikkoja on erityisesti Eurajoen kirkonseudulla sekä jonkin verran Lapijoella. (Eurajoen kunta 1991 ). Myös meri tarjoaa virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan viettoon hyvät mahdollisuudet. Kaupalliset palvelut ja yrityspalvelut Kaupan palvelut ja erityisesti erikoistavarakauppa ovat keskittyneet Eurajoen kirkonkylään, kuten myös yrityspalvelut Eurajoen kirkonkylässä on useampia päivittäistavarakauppoja ja lisäksi Itjanteessa, Lapijoella ja Kuivalahdessa on kyläkauppa. Yrityspalveluja tarjoavat mm. atk-, kirjanpito-, mainos- ja arkkitehtitoimistot (Eurajoen toimipaikat ). Eurajokelaiset hakevat kaupallisia palveluja ja yrityspalveluja paljon myös Raumalta, jossa tarjonta on monipuolisempaa. Vuonna 1992 Teollisuuden Voima Oy:n henkilökunnalle tehdyn kyselyn mukaanjoka toinen kyselyyn vastannut eurajokelainen koki oman asuinkuntansa huonoimmaksi puoleksi palvelutason yleisen heikkouden ja riittämättömyyden. Erityisen huonona pidettiin julkisia liikennepalveluita, vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia sekä epäviihtyisää kuntakeskusmiljöötä. ( Satakuntaliitto 1993b ) MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS 7.1 Nykyinen maankäyttö Olkiluodon tutkimusalue on Olkiluodon saarella ydinvoimalan läheisyydessä. Ympäristö lännessä ja pohjoisessa on merta. Etelässä on saaria, idässä pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Eurajoen ja Lapinjoen laaksot ovat viljeltyä, Olkiluodossa on pääasiassa metsiä. Olkiluotoa lähimmät laajat peltoalueet sijaitsevat Lapinjoen laaksossa Hankkilan kylän ja Lapijoen kylän välissä. Lähimmät taajamat ovat Rauma sekä Eurajoen kirkonkylä ja Lapijoki.

29 27 Kuva 8. Olkiluoto ja sen lähiympäristö (Maanmittauslaitos, lupa nro 1 82/MAR/97). 7.2 Kaavoitustilanne Seutukaava Satakunnan seutukaava on muutosvaiheessa. Seutukaava 5 on hyväksytty Satakuntaliiton liittovaltuustossa ja keväällä 1997 se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Voimassa ovat seutukaavat 1-4, mutta varsinkin seutukaavojen 1 ja 2 asiakirjat ovat osittain vanhentuneita, koska k.o. kaavoihin on tehty myöhemmin muutoksia. Olkiluodon alue on ehdotetussa viidennessä seutukaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Saaren koillisosassa on satama (LV). Etelässä alue rajoittuu paitsi mereen, myös valtakunnallisessa vanhojen metsien suojeluohjelmassa olevaan Liiklankariin, joka

30 uudessa seutukaavassa osoitetaan suojeltavaksi (SL). Olkiluotoon vievän tien varressa on matkailupalvelujen alue. Seutukaavaan on merkitty myös voimalaitoksen kaukosuojavyöhyke, jolla on sisäasiainministeriön ja Säteilyturvakeskuksen ydinvoimaloiden yleisiin turvallisuusohjeisiin perustuvia maankäyttörajoituksia. Tälle5-7 km säteiselle alueelle ei tule sijoittaa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa seuraavia toimintoja (Teollisuuden Voima Oy 1996): suuria asuntoalueita eikä laitoksia, joissa on paljon työpaikkoja ja hoitopaikkoja laitoksia, joiden toiminnalle mahdollinen ydinsaasteen vaikutus olisi erityisen haitallinen, kuten elintarviketeollisuuslaitoksia laitoksia tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa vaaran ydinvoimalaitokselle, kuten räjähdysainetehtaita tai -varastoja tai lentokenttiä. Ote Eurajoen kohdalta Satakunnan seutukaavasta on liitteenä 1. Yleis- ja rakennuskaavat Olkiluodossa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Eurajoen yleiskaavallinen rakennesuunnitelma on kuitenkin hyväksytty vuonna Yleiskaavallisella rakennesuunnitelmalla ei ole välittömiä oikeusvaikutuksia, mutta valtuuston hyväksymä suunnitelma sitoo kunnan omia hallintokuntia. Rakennesuunnitelmassa noin puolet Olkiluodon saaresta on varattu ydinvoimala- ja teollisuusalueeksi. Saaren pohjoisosassa on vesiliikenteen alue (satama) ja etelärannalla virkistysalue. Muu osa, samoin kuin suurin osa Olkiluodon ja Lapijoen välisestä alueesta, on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Eurajoella on laadittu osayleiskaava alueelta Keskusta-Lapijoki (Satakuntaliitto 1996). Rakennuskaavoja on laadittu Olkiluodosta, Lapijoelta ja Kirkonkylästä. Olkiluodon voimalaitosalueen rakennuskaava on vahvistettu vuonna 1974 ja sen muutos Korttelialueet on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, joille saa rakentaa ydinvoimalaitoksia sekä muita voimatuotantoon, -jakeluun ja -siirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, ellei sitä ole muutoin rajoitettu. Kaavassa mukana olevia vesialueita saa käyttää voimalaitoksen tarkoituksiin ja niille saa teollisuus- ja varastoalueiden kohdalla rakentaa voimalaitosten tarvitsemia laitureita ym. rakenteita ja laitteita. Rakennusten vesikaton enimmäiskorkeus on m. Alueen rakennuskaavan muutos on käsitelty kunnanvaltuustossa syksyllä Muutoksen päätavoitteena on tehdä mahdolliseksi pysyvän rakennusluvan myöntäminen voimalaitoksen rakennustyön yhteydessä alueelle rakennemille tilapäiseen majoitukseen varatuille rakennuksille. (Teollisuuden Voima Oy 1996). Rantakaavat Olkiluodon saaren itäosassa on kolme vahvistettua rantakaavaa. (Teollisuuden Voima Oy 1996). Rantayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. 7.3 Maankäyttösuunnitelmat Kaavojen uusimistarpeita on ainakin Eurajoen eteläosassa ja keskustassa. Kokonaan uusia alueita ei ole toistaiseksi tarvetta kaavoittaa. Olkiluodon rakennuskaavan muutosta on selostettu edellä. 28

31 29 8 YMPÄRISTÖ JA KULTTUURIHISTORIA 8.1 Suojelualueet ja -kohteet Olkiluodon ympäristön luonnon arvokohteita on kuvattu mm. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisoinnin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Teollisuuden Voima Oy 1996) sekä Satakunnan viidennessä seutukaavassa. Tutkimusaluetta lähin arvokas luontokohde on Liiklankarin aarniometsäalue, joka osittain rajautuu Olkiluodon teollisuusaluerajaukseen. Liiklankari kuuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kuusivaltainen, paikoin kallioinen metsä on noin 80-vuotiasta luonnontilaisen kaltaista metsää. Se on viidennessä seutukaavassa esitetty merkinnällä SL. Olkiluodon länsipuolella on valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Rauman pohjoinen ulkosaaristo. Tämä kaksi suurempaa ja useita pieniä kareja käsittävä alue on edustava meren saaristo- ja maisemakokonaisuus. Se on myös tärkeä linnustoalue ja riistan lisääntymisalue. Rauman pohjoiseen ulkosaaristoon liittyy myös heti Olkiluodon pohjoispuolella olevat Pyrekarit. Noin viiden kilometrin päässä tutkimusalueelta Rauman puolella on arvokas lintuvesi ja maisemakokonaisuus Nurmeksen länsiranta. Alueesta 0,8 ha on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Olkiluodosta noin viisi kilometriä etelään on paikallisesti arvokas Kattilan lehto ja edelleen sen eteläpuolella Omenapuumaa. Tämä 130 ha:n kokoinen, edustava luonnonmaisema on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Omenapuumaan länsipuolella on Reksaaren lehdot, joista osa on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella ja osa sisältyy valtakunnalliseen lehtoj ensuoj eluohj elmaan. Sekä Liiklankari, Nurmeksen länsiranta, Kattilan lehto että Omenapuumaa kuuluvat N atura ohjelman ehdotuksessa Rauman saariston kaikkiaan 6642 ha käsittävään alueeseen. Muita Natura ohjelman kohteita Eurajoella ovat Lastensuo, Pinkjärven alue, Huhdansuo-Kakkeriansuo ja Vahekivi. Rauman puolella on lisäksi Natura -kohteena mm. Rauman diapaasialue.(lounais-suomen ympäristökeskus 1997). Seutukaavan suojelumerkinnän on saanut osa Kaunissaaresta. Se on Olkiluodon saaren koillispuolella oleva sekä kasvitieteellisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, jossa on vuosisadan vaihteessa toiminut saha ja satama, ja johon on kotiutunut n.s. painolastikasve Ja. Lähimmät vedenhankinnan kannalta tärkeät (1 lk) pohjavesialueet ovat noin viiden kilometrin päässä Kuivalahdella. 8.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet Olkiluodon tutkimusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistoja, vaikka niitä Satakunnassa on yleensä runsaasti.