Kuhmon aluekuvaus. Työ raportti Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuhmon aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 2. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997"

Transkriptio

1 Työ raportti Kuhmon aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työ raportti Kuhmon aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opastinsilta HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: 9534/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: I)~J~ FM{aana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI KUHMONALUEKUVAUS TEKIJÄT: ~0~11 k Tatna 1 atnen tutkija, FM ~~~~ Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA: io Toropainen imistopäällikkö, Dl

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 KUHMONALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Kuhmon aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Romuvaara, joka sijaitsee noin 20 kilometriä Kuhmon keskustasta koilliseen. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Kuhmossa on runsaat asukasta. Väestökehitys on ollut jo pitkään vähenevä ja väestön ennustetaan vähenevän myös jatkossa. Väestön väheneminen on pääosin seurausta muuttoliikkeestä, sillä Kuhmo kuten koko Kainuukin on ollut maamme pahimpia muuttotappioalueita. Väestörakenne on Kuhmossa vielä hyvä, mutta mikäli väestön väheneminen ja poismuutto jatkuvat nykyistä vauhtia, on uhkana myös väestön ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen ja luontaisen väestökehityksen tukahtuminen. Työllisyystilanne on Kuhmossa kuten koko Kainuussakin ollut pitkään maamme heikoimpia. Kuhmon työttömyysaste on vuoden 1993 jälkeen pysytellyt jatkuvasti yli 30 % :ssa. Työllisyystilanne heikentyi erityisesti 1990-luvun alussa, jolloin myös työpaikkojen määrä väheni voimakkaasti. Vuonna 1994 Kuhmossa oli yhteensä 3406 työpaikkaa. Kuhmolaisista yli puolet saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Myös maa- ja metsätaloudella on toimeentulon antajana edelleen suuri merkitys, vaikka työpaikat ovatkin vähentyneet. Kuhmon maatalouden päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Luomutuotantoon oli vuonna 1996 erikoistunut 5 maatilaa. Varsinaisen maatalouden lisäksi maatiloilla harjoitetaan monia sivuelinkeinoja, joista esimerkiksi kalankasvatus ja yrttien viljely ovat viime vuosina lisääntyneet. Perinteisiä sivutulonlähteitä Kuhmossa ovat metsästys ja marjanpoiminta. Myös metsätalous on monille maatiloille tärkeä tulonlähde. Metsillä on Kuhmossa muutenkin suuri merkitys, sillä teollisuuden työllisestä työvoimasta lähes puolet saa toimeentulonsa puutavaran ja puutuotteiden valmistuksesta. Palvelualalla suurimmat työllistäjät ovat kaupunki, rajavartiolaitos ja metsähallitus. Myös matkailu on kuhmolaisille tärkeä elinkeino. Matkailu työllistää Kuhmossa runsaat 100 henkilöä. Remuvaara ja sen lähiympäristö ovat asumatonta metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset ja pellot sijaitsevat Pitämävaarassa 2-3 kilometriä Romuvaarasta länteen. Pitämävaarassa asuu yhteensä noin 10 henkilöä. Myös kesämökkejä on Romuvaaran lähiympäristössä varsin vähän. Lähimmät kesämökit sijaitsevat Romuvaaran pohjoispuolella sijaitsevan Kalliojärven eteläosissa. Remuvaaran lähiympäristössä ei ole yleis- tai rakennuskaavoitettuja eikä rantakaavoitettuja alueita. Myöskään Kainuun seutukaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia Remuvaaran lähiympäristöön. Vaikka suojelualueita ja -kohteita on Kuhmossa varsin runsaasti, ei niitä Remuvaaran lähiympäristössä ole. Remuvaaraa lähimmät suojelualueet ovat Heinäjärven lintuvesien suojelualue, Elimyssalon, Lentuan ja Iso-Palosen-Maariansärkkien luonnonsuojelualueet sekä Ulvinsalon luonnonpuisto. A vainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

6 KUHMO SPA TIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Kuhmo spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Romuvaara, approx. 20 kilometres northeast from the centre of Kuhmo. The spatial description is part of the environmental impact assessment programme of the project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. Kuhmo has over inhabitants. The population has been in decline and the decline is forecasted to continue. The decline is mostly the result of a migration movement as Kuhmo, like the entire Kainuu region, has one of the nation's worst net emigrations. The population structure is still good in Kuhmo, but if the migration continues and the population continues to decline, the age and sex structure of the population will become distorted and the natural population development will become repressed. The employment situation is, as in all ofkainuu, one ofthe worst in the country. The Kuhmo unemployment rate has remained constantly above 30% since The employment situation worsened particularily at the beginning of the 1990s as the number of jobs fell rapidly. In 1994 there were 3406 jobs in Kuhmo. Over half ofthe citizens ofkuhmo obtained their Iivelihood from the service industry. Agriculture and forestry also still play an important part as income providers, though jobs in those fields have decreased. The main production area ofkuhmo's agriculture industry is dairy cattle. In 1996, five farms had specialised in agriculture by natural methods. In addition to plain agriculture, farms have many secondary sources of Iivelihood ( e.g. fisheries and herb growing, which have recently increased). Traditionai secondary sources are hunting and gathering. Forestry is also a significant source of income for many farms. Overall, forests play an important part in Kuhmo, where nearly half ofthe industriallabour force is employed by forestry or refined forestry production. In the services industry the greatest employers are the City, the border guard detachment and the National Board offorestry. Tourism is also an important Iivelihood for Kuhmo citizens, employing over 100 people. Romuvaara and its surroundings are uninhabited forests. The nearest inhabitations and fields lie in Pitämävaara 2-3 kilometres west ofromuvaara. Altogether around 10 people live in Pitämä vaara. There are relatively few summer cottages in the surroundings of Romuvaara as well. The nearest cottages are north ofromuvaara in the southern parts oflake Kalliojärvi. There are no master, building, or shore planned areas in the vicinity of Romuvaara. The Kainuu general pian has indicated no spatial reservations for the Romuvaara area either. Although there are a great deal of conservation areas and sites in Kuhmo, none exist in the Romuvaara area. The nearest conservation areas are the Lake Heinäjärvi water fowl conservation area, the Elimyssalo, Lentua and Iso-Palonen-Maariansärkkä conservation areas and the Ulvinsalo N ature Park. Key Words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

7 SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI Tutkimusalueen sijainti Kuhmossa Kuhmo osana seutukuntaa, maakuntaaja koko maata Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS Väestömäärä ja väestörakenne Väestön muuttoliike Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Uudet asuntoalueet Loma-asutus 17 4 TYÖVODdA Työvoiman määrä ja rakenne Työssäkäynti Työllisyystilanne 21 5 EL~TINOT Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Yritysten määrä Elinkeinojen harjoittaminen 25 6 PALVELUT Palvelurakenne Palvelutarjonta 28 7 MAANKÄYTTÖ JAKAA VOITUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maankäyttösuunnitelmat 34 8 Yrv1P ÄRISTÖ JA KUL TTUURlliiSTORIA Suojelualueet ja -kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 37 9 KANSALAISTOIMTINTA YHTEENVETO 38 LÄHDELUETTELO 39 Liite 1 Ote Kuhmon kohdalta Kainuun 3. seutukaavasta 41

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilan perusratkaisu on esitetty kuvassa Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn pnn1n. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

9 7 Louhintamaa ojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996b). Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

10 8 ), ( \ 1 1 Eurajoki Olkiluoto "' Äänekoski Kivetty... Kuhmo { Remuvaara Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Kuhmon yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu pääosin olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Kuhmon kaupunkia laajemmalta alueelta eli myös Kuhmon naapurikuntien osalta. Toisaalta esim. maatalous ja matkailu ovat maakunnallisesti merkittäviä asioita, joten niitä on tarkasteltu myös koko Kainuun osalta.

11 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Kuhmossa Romuvaaran tutkimusalue sijaitsee Kuhmon itäosassa - noin 22 kilometriä Kuhmon keskustaajamasta koilliseen. Romuvaarasta noin 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Lentiiran kylä. Suomen puolella Romuvaaraa lähin kaupunki on Kajaani noin 100 kilometrin etäisyydellä ja Venäjän puolella Kostamus noin 70 kilometrin etäisyydellä. Kuva 3. Romuvaaran sijainti Kuhmossa (Copyright Karttakeskus Oy Lupa LJ795/97).

12 Kuhmo osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Kuhmon kaupunki sijaitsee Kainuussa aivan itärajan tuntumassa. Kuhmon kaupunki kuuluu Kehys-Kainuun seutukuntaan, Kainuun maakuntaan ja Oulun lääniin. Kuhmon naapurikunnat Kainuussa ovat pohjoisessa Suomussalmi ja Hyrynsalmi sekä lännessä Ristijärvi ja Sotkamo. Etelässä Kuhmo rajautuu Pohjois-Karjalan lääniin, jossa sen naapurikunnat ovat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit. Idässä Kuhmolla on noin 120 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Kainuun maakunta jakautuu Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunniksi. Kehys-Kainuun seutukuntaan kuuluvat Kuhmon lisäksi Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. Seutukuntajako on Kehys-Kainuun seutukunnan osalta hallinnollinen määrittely, joten Kehys-Kainuun kunnat eivät toiminnallisesti kuulu yhteen (Kainuun liitto 1995). Kuhmon kaupunki yksin muodostaa varsin yhtenäisen toiminnallisen alueen. 2.3 Liikenteellinen sijainti Tieliikenne Romuvaaraan päästään maantietä 912, joka kulkee Kuhmon keskustaajamasta Lentiiran kylän kautta pohjoiseen Suomussalmelle. Maantieltä 912 on Romuvaaraan noin 10 km yksityistietä. Romuvaarasta on sekä Kuhmon keskustaajamaan että Lentiiraan maanteitse noin 30 km. Kuhmon keskustaajamasta lähtevät säteittäisesti maantiet naapurikuntiin. (kts. kuva 3) Tärkeimmät tiet ovat Sotkamon ja Kuhmon välinen kantatie 76 sekä Siilinjärveltä Nurmeksen kautta Kuhmon keskustaajamaanjohtava kantatie 75. Kuhmon keskustaajamasta on maanteitse Sotkamoon 66 km, maankuntakeskukseen Kajaaniin 102 km ja läänin pääkaupunkiin Ouluun 275 km. Suomussalmen Ämmänsaareen on Kuhmon keskustaajamasta 133 km, Hyrynsalmelle 96 km, Nurmekseen 84 km ja Lieksaan 108 km. Rautatieliikenne Lähin henkilöliikenneasema on Sotkamossa, jonka kautta kulkee Helsinki-Joensuu Kontiomäki-Oulu -rautatie. Asemalle on Kuhmon keskustaajamasta 70 km ja Romuvaarasta 100 km. Kajaanin kautta kulkee Helsinki-Oulu -rautatie. Kajaanin asemalle on Kuhmon keskustaajamasta 102 km ja Romuvaarasta 132 km. Kuhmon pohjoisosan halki itä-länsi -suunnassa kulkee Kajaani-Kontiomäki-Vartius-Kostamus -rautatie, jolla on ainoastaan tavaraliikennettä. Lähin tavara-asema on Arola, jonne on Romuvaarasta noin 7 5 km. Lentoliikenne Kuhmossa on pienkonekenttä, jolle ei ole reittiliikennettä. Pienkonekenttä sijaitsee noin 5 km Kuhmon keskustaajamasta lounaaseen. Kajaanissa on lähin reittiliikennelento kenttä, jonne on maanteitse Kuhmon keskustaajamasta 116 km ja Remuvaarasta 146 km.

13 12 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Vuoden 1995 lopussa Kuhmossa oli asukasta. Vuodenvaihteessa 1996/97 asukkaita oli (Väestörekisterikeskus 1997). Kuhmon väestökehitys on ollut jo pitkään vähenevä. Erityisen voimakkaasti väestömäärä väheni 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella, jolloin väheneminen oli nopeampaa kuin koko Kainuussa keskimäärin. Verrattuna naapurikuntien tilanteeseen Kuhmon väestökehitys ei ole poikkeava, sillä myös naapurikunnissa väestömäärä on vähentynyt. Kuhmon ja sen naapurikuntien väestön väheneminen on seurausta muuttoliikkeestä, joka viime vuosikymmeninä on suuntautunut kunnissa keskustaajamiin, Kainuussa Kajaaniin ja koko maassa pääkaupunkiseudulle. Taulukko 1. Väestömäärä vuosina (Kainuun liitto 1997 sekä Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). Alue Väestömäärä Kuhmo : QO.....l Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes 1 ) Lieksa~~ Kainuu Koko maa l) liitettiin Nurmeksen kaupunkiin Nurmeksen maalaiskunta ja Lieksan kaupunkiin Pielisjärven kunta. Liitettyjen alueiden väkiluku on lisätty vuosien 1960 ja 1970 lukuihin. Väestöeno uste Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Kuhmon väestömäärä vähenee edelleen vuosina Vuonna 2030 Kuhmon väestömäärän ennustetaan olevan 9245 asukasta, joka on 3111 asukasta ja 25 % vähemmän kuin vuonna Myös Kuhmon naapurikunnissa väestömäärän ennustetaan vähenevän. Ennusteen mukaan Kuhmon kuten myös sen naapurikuntien väestömäärä Sotkamoa lukuun ottamatta vähenee nopeammin kuin koko Kainuussa keskimäärin.

14 13 Taulukko 2. Väestöennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) Muutos-% Kuhmo :: Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa ~ : Kainuu Koko maa Tilastokeskuksen väestöennusteessa Kuhmon ja sen naapurikuntien muuttoliikkeen on oletettu jatkuvan voimakkaana ja nopeutuvan nykyisestä. Kuhmon kaupungin omassa väestötavoitteessa kaupungin muuttotaseen oletetaan tasapainottuvan. Kaupungin väestötavoitteen mukaan Kuhmossa on asukasta vuonna 2000 ja asukasta vuonna Tarkoituksena on lisäksi pysäyttää väkiluvun laskeva kehityssuunta vuoden 2005 tasolle. (Kuhmon kaupungin strategia vuoteen 2005) Kuva 5. Kuhmon ja sen naapurikuntien väestömäärä vuosina ja väestöennusteet vuosille

15 14 Väestön ikärakenne Väestön vähenemisestä huolimatta väestön ikärakenne on Kuhmossa varsin kohtuullinen. Nuorten ikäluokkien osuus on vähentynyt ja vanhojen ikäryhmien osuus noussut, mutta väestön vanheneminen on ollut selvästi keskimääräistä hitaampaa. Vuonna 1995 väestön ikärakenne vastasi Kainuun ja koko maan keskiarvoa. Alle 15 vuotiaita oli 19 %, työikäisiä lähes 67% ja vanhuksia runsas 14% koko väestöstä. Myös naapurikuntiin verrattuna Kuhmon väestön ikärakenne on varsin hyvä. Vuonna 1995 työikäisten osuus koko väestöstä oli Kuhmossa suurempi ja vanhusten osuus pienempi kuin naapurikunnissa. Kuhmon sisällä on kuitenkin väestörakenteessa suuria eroja siten, että hajaasutusalue on väestörakenteeltaan tyypillinen Kainuulie eli mies- ja vanhusvaltainen, kun taas keskustaajaman väestörakenne on suhteellisen terve. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Kuhmon väestön ikärakenne suhteessa naapurikuntiin ja Kainuuseen heikkenee vuoteen 2030 mennessä. Alle 15 vuotiaiden ja työikäisten osuudet koko väestöstä pienenevät ja vastaavasti vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa merkittävästi. Taulukko 3. Väestön ikärakenne v ja ennuste v (Kainuun liitto 1997 ja Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Ikärakenne Ikärakenne V % V % 65- V % 0-14 V % V % 65- V %... Kulml.o... l9._q _ _ _ _ Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa J Kainuu Koko maa Väestön sukupuolirakenne Kuhmossa kuten myös sen naapurikunnissa ja koko Kainuussa naisten osuus väestöstä oli vuonna 1995 pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kuhmossa naisten osuus kasvoi luvulla ja väheni 1990-luvun alkupuolella. Väestöennusteen mukaan naisten osuus Kuhmon väestöstä vähenee edelleen vuoteen mennessä. Samalla ero koko maan keskiarvoon kasvaa.

16 Taulukko 4. Väestön sukupuolirakenne vuosina ja ennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 15 Alue Naisten osuus koko väestöstä, % Kulml.o _ _ _ _ _0.... Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa J... A Kainuu Koko maa Väestön muuttoliike Kuhmon ja sen naapurikuntien kuten myös koko Kainuun väestön väheneminen on seurausta kolmitasoisesta muuttoliikkeestä, joka on suuntautunut kunnissa keskustaajamiin, Kainuussa Kajaaniin ja koko maassa pääkaupunkiseudulle. Kainuu on viime vuosikymmenien ajan ollut yksi maan pahimmista muuttotappioalueista. Kotimainen muuttotase (kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus) oli Kainuussa negatiivinen kaikkina vuosina 1970-, ja luvuilla. Erityisen paljon Kainuusta muutettiin muualle 1970-luvun alussa ja 1980-luvun lopussa. Myös nettosiirtolaisuus oli Kainuussa 1970-luvulla negatiivinen. (Kainuun liitto 1997) Kunnittain tarkasteltuna suurimmat muuttotappiot väkilukuun suhteutettuna kohdistuivat vuonna 1995 Kuhmoon, Hyrynsalmeenja Suomussalmeen (Kainuun liitto 1997). Kuhmossa kotimainen muuttotase on ollut negatiivinen muutamaa 1970-luvun lopun vuotta lukuunottamatta kaikkina vuosina 1970-, ja 1990-luvuilla luvun alkuvuosina Kuhmon muuttotappiot olivat erityisen suuria. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan muuttotappiot Kuhmossa ja sen naapurikunnissa jatkuvat edelleen ja lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla. (Tilastokeskus: Aluetietokanta) Koska poismuutto kohdistuu usein parhaassa työ- ja perheenperustamisiässä oleviin nuoriin ja erityisesti naisiin, poismuuton seuraukset eivät ilmene pelkästään pienenevinä väestömäärinä. Kuten edellä todettiin Kuhmossa väestön ikärakenne on vielä hyvä ja sukupuolirakenne kohtuullinen. Jos väestön väheneminen kuitenkin jatkuu pitkään nykyistä vauhtia, on uhkana väestön ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen, luontaisen väestökehityksen tukahtuminen ja sitä kautta väestön vähenemisen nopeutuminen entisestään. Prosessia voi omalta osaltaan vielä nopeuttaa ostovoiman vähenemisestä johtuva palvelujen väheneminen.

17 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Remuvaaran lähiympäristössä ei ole suuria väestökeskittymiä. Remuvaarasta 22 kilometriä lounaaseen sijaitsee Kuhmon keskustaajama (n asukasta) ja 20 kilometriä pohjoiseen Lentiiran kylä (n. 200 asukasta). Remuvaaran lähiympäristössä sijaitsee ainoastaan yksittäisiä rakennuksia, joista lähin sijaitsee Pitämävaarassa noin 2 kilometriä Remuvaarasta länteen. Pitämävaarassa 2-3 kilometrin etäisyydellä Remuvaarasta asui 11 henkilöä vuonna Alle 5 kilometrin etäisyydellä Remuvaarasta asui 28 henkilöä ja alle 20 kilometrin etäisyydellä 1152 henkilöä. Seuraavassa kuvassa on esitetty asutuksen sijoittuminen vuoden 1995 lopun tilanteen mukaisesti. Kuvan ulkopuolelle jääväliä Remuvaaran ja valtakunnan rajan välisellä alueella on varsin vähän asutusta. Lähde: Tilastokeskus Copyright 1997 Suunnittelukeskus Oy Väestömäärä hlö/km2 1: D o- 9 D Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen.

18 Väestön vähenemisen lisäksi merkittävä väestökehityksen piirre Kuhmossa on ollut väestön siirtyminen maaseutukylistä keskustaajamaan. Taajamaväestön osuus on Kuhmossa kasvanut erityisen voimakkaasti 1970-luvulla. Vuonna 1970 keskustaajamassa asui alle kolmannes kaupungin asukkaista, mutta vuonna 1980 jo yli puolet. Vuoden 1980 jälkeen muuttoliike haja-asutusalueelta keskustaajamaan kuitenkin hidastui. Vuonna 1995 keskustaajamassa asui noin 7300 henkeä, joka oli 59% kaupungin asukkaista. Taajama-asteen odotetaan Kuhmossa myös jatkossa kohoavan, mikä selittyy kokonaisväkiluvun laskulla ja haja-asutusalueen väkiluvun vähenemisellä. Toisaalta taajamaväestönkin absoluuttinen määrä on viime vuosina laskenut. (Kuhmon kunnalliskertomus 1995) Taulukko 5. Taajamaväestön osuus koko väestöstä (Kainuun liitto 1997). 17 Alue Taajama-aste, % Kuhnl.o _ _ _ _0... Kainuu Uudet asuntoalueet Kuhmon keskustaajamassa on osayleiskaava ja rakennuskaava sekä Lentiirassa osayleiskaava. Muita yleis- tai rakennuskaavoja ei kaupungissa ole. Siten myöskään Remuvaaran läheisyydessä ei ole yksityiskohtaisia kaavoja. Rakentaminen haja-asutusalueille on mahdollista poikkeusluvalla. Valmiita, heti käyttöön otettavia rakennuspaikkoja on kaupungilla runsaasti ja yksityisten omistamat rakennuspaikat mukaan lukien niiden määrä ylittää lähivuosien tarpeet. Rakennusmaan saatavuus voidaan Kuhmossa maapoliittisin toimenpitein turvata myös jatkossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. (Kuhmon kaupungin kuntasuunnitelma ). Rakentamattomat asuntoalueet sijaitsevat keskustaajamassa hajallaan, joten suuria yhtenäisiä rakentamattomia asuntoalueita ei Kuhmossa ole. Potentiaalisena yritystoiminnan ja mahdollisesti myös asumisen kasvualueena Kuhmossa pidetään V artiuksen aluetta. Muita uusien asuntoalueiden suunnitelmia ei kaupungissa ole. 3.5 Loma-asutus Kesämökkien määrä Vuonna 1995 Kuhmossa oli 2059 kesämökkiä. Kesämökkien määrä lisääntyi Kuhmossa lähes kolmanneksella 1990-luvun alun vuosina. Kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Kesämökkien määrän uskotaan myös jatkossa lisääntyvän. Kuhmon loma-asunnot ovat suhteellisen uusia, sillä lähes puolet loma-asunnoista on valmistunut välisenä aikana. Kuhmossa on huomattavan paljon kesämökkejä erilaisissa lomakylissä ja vuokrattuna matkailijoiden käytössä.

19 18 Taulukko 6. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Tilastokeskus 1996b ja Aluetietokanta). Alue Kesämökkien määrä Muutos-% Kuhmo..._...l L.4... Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa Kainuu Koko maa Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Kuhmossa noin 1500 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli noin 450 metriä rantaviivaa. Ranta-alue katsotaan rakentuneeksi, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee vähintään yksi rakennus. (kts. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1994). Rantaviivan pituus ei siten Kuhmossa ole esteenä uusien loma-asuntojen rakentamiselle. Myös rantakaavoitettuja rakentamattomia alueita on Kuhmossa runsaasti. Loma-asutuksen sijoittuminen Loma-asunnot sijaitsevat tyypillisesti järvien rannoilla. Alle 5 kilometrin etäisyydellä Remuvaarasta sijaitsee noin 16 loma-asuntoa. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Remuvaaran pohjoispuolella sijaitsevan Kalliojärven eteläosissa. Loma-asutusta on sijoittunut myös Remuvaaran länsipuolella sijaitsevan Lentuan rannoille, jonka itäosiin on Remuvaarasta noin 7 km. Hyvästä sijainnistaan johtuen erityisesti Lentuan itäosat ovat myös houkuttelevaa potentiaalista loma-asumisaluetta. Lähimmät matkailijoita majoittavat yritykset ovat Lentuankoskella ja Lentiirassa. Kainuun 3. seutukaavan mukaan merkittäviä loma-asuntoaluevarauksia (RA) on Änättijärven ja Lentiiran rannoilla Kuhmon pohjoisosassa, Iivantiiran ja Ontojärven rannoilla Kuhmon länsiosassa sekä Vepsänjärven ja Ristijärven rannoilla Kuhmon eteläosassa. Remuvaaran lähiympäristössä ei ole loma-asuntoaluevarauksia. Edellä mainituista lähimpänä Romuvaaraa, runsaan 20 km:n etäisyydellä, sijaitsevat Änättijärven ja Lentiiran loma-asuntoaluevaraukset Lentiiran kylän tuntumassa. (kts. liite 1)

20 19 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Työvoiman kokonaismäärä kasvoi Kuhmossa ja 1980-luvuilla, mutta kääntyi luvun alussa laskuun. Kuhmon naapurikunnista Suomussalmella työvoiman määrä kehittyi kuten Kuhmossa. Muissa naapurikunnissa työvoiman määrä väheni koko tarkastelujakson ajan. Työvoiman väheneminen johtui lähinnä väestön vähenemisestä ja muuttoliikkeestä. Vuonna 1994 työvoiman osuus vuotiaista oli Kuhmossa 55,8 %. Osuus oli jonkin verran alhaisempi kuin koko Kainuussa keskimäärin. Taulukko 7. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työvoiman määrä Kuhmo Ql... Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa Kainuu Koko maa Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 Kuhmon kuten myös sen naapurikuntien työvoima oli jonkin verran vanhempaa kuin koko Kainuussa keskimäärin ja selvästi vanhempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuhmossa oli vuonna 1994 alle 30 vuotiaita 20 %ja yli 50 vuotiaita 21 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman ikärakenne erosi siten, että työttömistä alle 30 vuotiaita oli suhteellisesti enemmän ja yli 50 vuotiaita suhteellisesti vähemmän kuin työllisestä työvoimasta. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Vuonna 1994 Kuhmon työvoima oli miesvaltaisempaa kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Kuhmossa miesten osuus oli 55 %vuonna Tarkasteltaessa ainoastaan työllistä työvoimaa voidaan todeta, että miesten osuus oli 56 % ja naisten osuus 44 %. Työttömästä työvoimasta oli miehiä 53% ja naisia 47 %. (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Työttömyys kääntyi laskuun helmikuussa

Työttömyys kääntyi laskuun helmikuussa 1 (9) Julkistettavissa 23.3. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kääntyi laskuun kuussa Työvoimapolitiikan aktiivitoimet alentavat Kainuun korkeaa työttömyyttä Vuoden lopulla korkealle kivunnut

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.8. klo 9.00 Työttömyys pysytteli likipitäen vuoden takaisella tasolla Työttömyysjaksot pitkittyvät työttömyyseläkeputki on

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.6. klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa jälleen hyvin kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa 1 (8) Julkistettavissa 23.2. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni hieman Kainuussa kuussa Koulutukseen hakeutuminen hillitsee työttömyyden kasvua Lomautuksista huolimatta työttömyys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot