Kuhmon aluekuvaus. Työ raportti Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuhmon aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 2. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997"

Transkriptio

1 Työ raportti Kuhmon aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työ raportti Kuhmon aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opastinsilta HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: 9534/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: I)~J~ FM{aana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI KUHMONALUEKUVAUS TEKIJÄT: ~0~11 k Tatna 1 atnen tutkija, FM ~~~~ Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA: io Toropainen imistopäällikkö, Dl

4 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 KUHMONALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Kuhmon aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Romuvaara, joka sijaitsee noin 20 kilometriä Kuhmon keskustasta koilliseen. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Kuhmossa on runsaat asukasta. Väestökehitys on ollut jo pitkään vähenevä ja väestön ennustetaan vähenevän myös jatkossa. Väestön väheneminen on pääosin seurausta muuttoliikkeestä, sillä Kuhmo kuten koko Kainuukin on ollut maamme pahimpia muuttotappioalueita. Väestörakenne on Kuhmossa vielä hyvä, mutta mikäli väestön väheneminen ja poismuutto jatkuvat nykyistä vauhtia, on uhkana myös väestön ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen ja luontaisen väestökehityksen tukahtuminen. Työllisyystilanne on Kuhmossa kuten koko Kainuussakin ollut pitkään maamme heikoimpia. Kuhmon työttömyysaste on vuoden 1993 jälkeen pysytellyt jatkuvasti yli 30 % :ssa. Työllisyystilanne heikentyi erityisesti 1990-luvun alussa, jolloin myös työpaikkojen määrä väheni voimakkaasti. Vuonna 1994 Kuhmossa oli yhteensä 3406 työpaikkaa. Kuhmolaisista yli puolet saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Myös maa- ja metsätaloudella on toimeentulon antajana edelleen suuri merkitys, vaikka työpaikat ovatkin vähentyneet. Kuhmon maatalouden päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Luomutuotantoon oli vuonna 1996 erikoistunut 5 maatilaa. Varsinaisen maatalouden lisäksi maatiloilla harjoitetaan monia sivuelinkeinoja, joista esimerkiksi kalankasvatus ja yrttien viljely ovat viime vuosina lisääntyneet. Perinteisiä sivutulonlähteitä Kuhmossa ovat metsästys ja marjanpoiminta. Myös metsätalous on monille maatiloille tärkeä tulonlähde. Metsillä on Kuhmossa muutenkin suuri merkitys, sillä teollisuuden työllisestä työvoimasta lähes puolet saa toimeentulonsa puutavaran ja puutuotteiden valmistuksesta. Palvelualalla suurimmat työllistäjät ovat kaupunki, rajavartiolaitos ja metsähallitus. Myös matkailu on kuhmolaisille tärkeä elinkeino. Matkailu työllistää Kuhmossa runsaat 100 henkilöä. Remuvaara ja sen lähiympäristö ovat asumatonta metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset ja pellot sijaitsevat Pitämävaarassa 2-3 kilometriä Romuvaarasta länteen. Pitämävaarassa asuu yhteensä noin 10 henkilöä. Myös kesämökkejä on Romuvaaran lähiympäristössä varsin vähän. Lähimmät kesämökit sijaitsevat Romuvaaran pohjoispuolella sijaitsevan Kalliojärven eteläosissa. Remuvaaran lähiympäristössä ei ole yleis- tai rakennuskaavoitettuja eikä rantakaavoitettuja alueita. Myöskään Kainuun seutukaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia Remuvaaran lähiympäristöön. Vaikka suojelualueita ja -kohteita on Kuhmossa varsin runsaasti, ei niitä Remuvaaran lähiympäristössä ole. Remuvaaraa lähimmät suojelualueet ovat Heinäjärven lintuvesien suojelualue, Elimyssalon, Lentuan ja Iso-Palosen-Maariansärkkien luonnonsuojelualueet sekä Ulvinsalon luonnonpuisto. A vainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

6 KUHMO SPA TIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Kuhmo spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Romuvaara, approx. 20 kilometres northeast from the centre of Kuhmo. The spatial description is part of the environmental impact assessment programme of the project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. Kuhmo has over inhabitants. The population has been in decline and the decline is forecasted to continue. The decline is mostly the result of a migration movement as Kuhmo, like the entire Kainuu region, has one of the nation's worst net emigrations. The population structure is still good in Kuhmo, but if the migration continues and the population continues to decline, the age and sex structure of the population will become distorted and the natural population development will become repressed. The employment situation is, as in all ofkainuu, one ofthe worst in the country. The Kuhmo unemployment rate has remained constantly above 30% since The employment situation worsened particularily at the beginning of the 1990s as the number of jobs fell rapidly. In 1994 there were 3406 jobs in Kuhmo. Over half ofthe citizens ofkuhmo obtained their Iivelihood from the service industry. Agriculture and forestry also still play an important part as income providers, though jobs in those fields have decreased. The main production area ofkuhmo's agriculture industry is dairy cattle. In 1996, five farms had specialised in agriculture by natural methods. In addition to plain agriculture, farms have many secondary sources of Iivelihood ( e.g. fisheries and herb growing, which have recently increased). Traditionai secondary sources are hunting and gathering. Forestry is also a significant source of income for many farms. Overall, forests play an important part in Kuhmo, where nearly half ofthe industriallabour force is employed by forestry or refined forestry production. In the services industry the greatest employers are the City, the border guard detachment and the National Board offorestry. Tourism is also an important Iivelihood for Kuhmo citizens, employing over 100 people. Romuvaara and its surroundings are uninhabited forests. The nearest inhabitations and fields lie in Pitämävaara 2-3 kilometres west ofromuvaara. Altogether around 10 people live in Pitämä vaara. There are relatively few summer cottages in the surroundings of Romuvaara as well. The nearest cottages are north ofromuvaara in the southern parts oflake Kalliojärvi. There are no master, building, or shore planned areas in the vicinity of Romuvaara. The Kainuu general pian has indicated no spatial reservations for the Romuvaara area either. Although there are a great deal of conservation areas and sites in Kuhmo, none exist in the Romuvaara area. The nearest conservation areas are the Lake Heinäjärvi water fowl conservation area, the Elimyssalo, Lentua and Iso-Palonen-Maariansärkkä conservation areas and the Ulvinsalo N ature Park. Key Words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

7 SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI Tutkimusalueen sijainti Kuhmossa Kuhmo osana seutukuntaa, maakuntaaja koko maata Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS Väestömäärä ja väestörakenne Väestön muuttoliike Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Uudet asuntoalueet Loma-asutus 17 4 TYÖVODdA Työvoiman määrä ja rakenne Työssäkäynti Työllisyystilanne 21 5 EL~TINOT Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Yritysten määrä Elinkeinojen harjoittaminen 25 6 PALVELUT Palvelurakenne Palvelutarjonta 28 7 MAANKÄYTTÖ JAKAA VOITUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maankäyttösuunnitelmat 34 8 Yrv1P ÄRISTÖ JA KUL TTUURlliiSTORIA Suojelualueet ja -kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 37 9 KANSALAISTOIMTINTA YHTEENVETO 38 LÄHDELUETTELO 39 Liite 1 Ote Kuhmon kohdalta Kainuun 3. seutukaavasta 41

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilan perusratkaisu on esitetty kuvassa Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn pnn1n. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

9 7 Louhintamaa ojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996b). Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

10 8 ), ( \ 1 1 Eurajoki Olkiluoto "' Äänekoski Kivetty... Kuhmo { Remuvaara Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Kuhmon yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu pääosin olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Kuhmon kaupunkia laajemmalta alueelta eli myös Kuhmon naapurikuntien osalta. Toisaalta esim. maatalous ja matkailu ovat maakunnallisesti merkittäviä asioita, joten niitä on tarkasteltu myös koko Kainuun osalta.

11 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Kuhmossa Romuvaaran tutkimusalue sijaitsee Kuhmon itäosassa - noin 22 kilometriä Kuhmon keskustaajamasta koilliseen. Romuvaarasta noin 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Lentiiran kylä. Suomen puolella Romuvaaraa lähin kaupunki on Kajaani noin 100 kilometrin etäisyydellä ja Venäjän puolella Kostamus noin 70 kilometrin etäisyydellä. Kuva 3. Romuvaaran sijainti Kuhmossa (Copyright Karttakeskus Oy Lupa LJ795/97).

12 Kuhmo osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Kuhmon kaupunki sijaitsee Kainuussa aivan itärajan tuntumassa. Kuhmon kaupunki kuuluu Kehys-Kainuun seutukuntaan, Kainuun maakuntaan ja Oulun lääniin. Kuhmon naapurikunnat Kainuussa ovat pohjoisessa Suomussalmi ja Hyrynsalmi sekä lännessä Ristijärvi ja Sotkamo. Etelässä Kuhmo rajautuu Pohjois-Karjalan lääniin, jossa sen naapurikunnat ovat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit. Idässä Kuhmolla on noin 120 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Kainuun maakunta jakautuu Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunniksi. Kehys-Kainuun seutukuntaan kuuluvat Kuhmon lisäksi Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. Seutukuntajako on Kehys-Kainuun seutukunnan osalta hallinnollinen määrittely, joten Kehys-Kainuun kunnat eivät toiminnallisesti kuulu yhteen (Kainuun liitto 1995). Kuhmon kaupunki yksin muodostaa varsin yhtenäisen toiminnallisen alueen. 2.3 Liikenteellinen sijainti Tieliikenne Romuvaaraan päästään maantietä 912, joka kulkee Kuhmon keskustaajamasta Lentiiran kylän kautta pohjoiseen Suomussalmelle. Maantieltä 912 on Romuvaaraan noin 10 km yksityistietä. Romuvaarasta on sekä Kuhmon keskustaajamaan että Lentiiraan maanteitse noin 30 km. Kuhmon keskustaajamasta lähtevät säteittäisesti maantiet naapurikuntiin. (kts. kuva 3) Tärkeimmät tiet ovat Sotkamon ja Kuhmon välinen kantatie 76 sekä Siilinjärveltä Nurmeksen kautta Kuhmon keskustaajamaanjohtava kantatie 75. Kuhmon keskustaajamasta on maanteitse Sotkamoon 66 km, maankuntakeskukseen Kajaaniin 102 km ja läänin pääkaupunkiin Ouluun 275 km. Suomussalmen Ämmänsaareen on Kuhmon keskustaajamasta 133 km, Hyrynsalmelle 96 km, Nurmekseen 84 km ja Lieksaan 108 km. Rautatieliikenne Lähin henkilöliikenneasema on Sotkamossa, jonka kautta kulkee Helsinki-Joensuu Kontiomäki-Oulu -rautatie. Asemalle on Kuhmon keskustaajamasta 70 km ja Romuvaarasta 100 km. Kajaanin kautta kulkee Helsinki-Oulu -rautatie. Kajaanin asemalle on Kuhmon keskustaajamasta 102 km ja Romuvaarasta 132 km. Kuhmon pohjoisosan halki itä-länsi -suunnassa kulkee Kajaani-Kontiomäki-Vartius-Kostamus -rautatie, jolla on ainoastaan tavaraliikennettä. Lähin tavara-asema on Arola, jonne on Romuvaarasta noin 7 5 km. Lentoliikenne Kuhmossa on pienkonekenttä, jolle ei ole reittiliikennettä. Pienkonekenttä sijaitsee noin 5 km Kuhmon keskustaajamasta lounaaseen. Kajaanissa on lähin reittiliikennelento kenttä, jonne on maanteitse Kuhmon keskustaajamasta 116 km ja Remuvaarasta 146 km.

13 12 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Vuoden 1995 lopussa Kuhmossa oli asukasta. Vuodenvaihteessa 1996/97 asukkaita oli (Väestörekisterikeskus 1997). Kuhmon väestökehitys on ollut jo pitkään vähenevä. Erityisen voimakkaasti väestömäärä väheni 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella, jolloin väheneminen oli nopeampaa kuin koko Kainuussa keskimäärin. Verrattuna naapurikuntien tilanteeseen Kuhmon väestökehitys ei ole poikkeava, sillä myös naapurikunnissa väestömäärä on vähentynyt. Kuhmon ja sen naapurikuntien väestön väheneminen on seurausta muuttoliikkeestä, joka viime vuosikymmeninä on suuntautunut kunnissa keskustaajamiin, Kainuussa Kajaaniin ja koko maassa pääkaupunkiseudulle. Taulukko 1. Väestömäärä vuosina (Kainuun liitto 1997 sekä Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). Alue Väestömäärä Kuhmo : QO.....l Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes 1 ) Lieksa~~ Kainuu Koko maa l) liitettiin Nurmeksen kaupunkiin Nurmeksen maalaiskunta ja Lieksan kaupunkiin Pielisjärven kunta. Liitettyjen alueiden väkiluku on lisätty vuosien 1960 ja 1970 lukuihin. Väestöeno uste Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Kuhmon väestömäärä vähenee edelleen vuosina Vuonna 2030 Kuhmon väestömäärän ennustetaan olevan 9245 asukasta, joka on 3111 asukasta ja 25 % vähemmän kuin vuonna Myös Kuhmon naapurikunnissa väestömäärän ennustetaan vähenevän. Ennusteen mukaan Kuhmon kuten myös sen naapurikuntien väestömäärä Sotkamoa lukuun ottamatta vähenee nopeammin kuin koko Kainuussa keskimäärin.

14 13 Taulukko 2. Väestöennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) Muutos-% Kuhmo :: Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa ~ : Kainuu Koko maa Tilastokeskuksen väestöennusteessa Kuhmon ja sen naapurikuntien muuttoliikkeen on oletettu jatkuvan voimakkaana ja nopeutuvan nykyisestä. Kuhmon kaupungin omassa väestötavoitteessa kaupungin muuttotaseen oletetaan tasapainottuvan. Kaupungin väestötavoitteen mukaan Kuhmossa on asukasta vuonna 2000 ja asukasta vuonna Tarkoituksena on lisäksi pysäyttää väkiluvun laskeva kehityssuunta vuoden 2005 tasolle. (Kuhmon kaupungin strategia vuoteen 2005) Kuva 5. Kuhmon ja sen naapurikuntien väestömäärä vuosina ja väestöennusteet vuosille

15 14 Väestön ikärakenne Väestön vähenemisestä huolimatta väestön ikärakenne on Kuhmossa varsin kohtuullinen. Nuorten ikäluokkien osuus on vähentynyt ja vanhojen ikäryhmien osuus noussut, mutta väestön vanheneminen on ollut selvästi keskimääräistä hitaampaa. Vuonna 1995 väestön ikärakenne vastasi Kainuun ja koko maan keskiarvoa. Alle 15 vuotiaita oli 19 %, työikäisiä lähes 67% ja vanhuksia runsas 14% koko väestöstä. Myös naapurikuntiin verrattuna Kuhmon väestön ikärakenne on varsin hyvä. Vuonna 1995 työikäisten osuus koko väestöstä oli Kuhmossa suurempi ja vanhusten osuus pienempi kuin naapurikunnissa. Kuhmon sisällä on kuitenkin väestörakenteessa suuria eroja siten, että hajaasutusalue on väestörakenteeltaan tyypillinen Kainuulie eli mies- ja vanhusvaltainen, kun taas keskustaajaman väestörakenne on suhteellisen terve. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen ( trendilaskelma) mukaan Kuhmon väestön ikärakenne suhteessa naapurikuntiin ja Kainuuseen heikkenee vuoteen 2030 mennessä. Alle 15 vuotiaiden ja työikäisten osuudet koko väestöstä pienenevät ja vastaavasti vanhusten osuus koko väestöstä kasvaa merkittävästi. Taulukko 3. Väestön ikärakenne v ja ennuste v (Kainuun liitto 1997 ja Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Ikärakenne Ikärakenne V % V % 65- V % 0-14 V % V % 65- V %... Kulml.o... l9._q _ _ _ _ Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa J Kainuu Koko maa Väestön sukupuolirakenne Kuhmossa kuten myös sen naapurikunnissa ja koko Kainuussa naisten osuus väestöstä oli vuonna 1995 pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kuhmossa naisten osuus kasvoi luvulla ja väheni 1990-luvun alkupuolella. Väestöennusteen mukaan naisten osuus Kuhmon väestöstä vähenee edelleen vuoteen mennessä. Samalla ero koko maan keskiarvoon kasvaa.

16 Taulukko 4. Väestön sukupuolirakenne vuosina ja ennuste vuosille (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 15 Alue Naisten osuus koko väestöstä, % Kulml.o _ _ _ _ _0.... Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa J... A Kainuu Koko maa Väestön muuttoliike Kuhmon ja sen naapurikuntien kuten myös koko Kainuun väestön väheneminen on seurausta kolmitasoisesta muuttoliikkeestä, joka on suuntautunut kunnissa keskustaajamiin, Kainuussa Kajaaniin ja koko maassa pääkaupunkiseudulle. Kainuu on viime vuosikymmenien ajan ollut yksi maan pahimmista muuttotappioalueista. Kotimainen muuttotase (kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus) oli Kainuussa negatiivinen kaikkina vuosina 1970-, ja luvuilla. Erityisen paljon Kainuusta muutettiin muualle 1970-luvun alussa ja 1980-luvun lopussa. Myös nettosiirtolaisuus oli Kainuussa 1970-luvulla negatiivinen. (Kainuun liitto 1997) Kunnittain tarkasteltuna suurimmat muuttotappiot väkilukuun suhteutettuna kohdistuivat vuonna 1995 Kuhmoon, Hyrynsalmeenja Suomussalmeen (Kainuun liitto 1997). Kuhmossa kotimainen muuttotase on ollut negatiivinen muutamaa 1970-luvun lopun vuotta lukuunottamatta kaikkina vuosina 1970-, ja 1990-luvuilla luvun alkuvuosina Kuhmon muuttotappiot olivat erityisen suuria. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan muuttotappiot Kuhmossa ja sen naapurikunnissa jatkuvat edelleen ja lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla. (Tilastokeskus: Aluetietokanta) Koska poismuutto kohdistuu usein parhaassa työ- ja perheenperustamisiässä oleviin nuoriin ja erityisesti naisiin, poismuuton seuraukset eivät ilmene pelkästään pienenevinä väestömäärinä. Kuten edellä todettiin Kuhmossa väestön ikärakenne on vielä hyvä ja sukupuolirakenne kohtuullinen. Jos väestön väheneminen kuitenkin jatkuu pitkään nykyistä vauhtia, on uhkana väestön ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen, luontaisen väestökehityksen tukahtuminen ja sitä kautta väestön vähenemisen nopeutuminen entisestään. Prosessia voi omalta osaltaan vielä nopeuttaa ostovoiman vähenemisestä johtuva palvelujen väheneminen.

17 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Remuvaaran lähiympäristössä ei ole suuria väestökeskittymiä. Remuvaarasta 22 kilometriä lounaaseen sijaitsee Kuhmon keskustaajama (n asukasta) ja 20 kilometriä pohjoiseen Lentiiran kylä (n. 200 asukasta). Remuvaaran lähiympäristössä sijaitsee ainoastaan yksittäisiä rakennuksia, joista lähin sijaitsee Pitämävaarassa noin 2 kilometriä Remuvaarasta länteen. Pitämävaarassa 2-3 kilometrin etäisyydellä Remuvaarasta asui 11 henkilöä vuonna Alle 5 kilometrin etäisyydellä Remuvaarasta asui 28 henkilöä ja alle 20 kilometrin etäisyydellä 1152 henkilöä. Seuraavassa kuvassa on esitetty asutuksen sijoittuminen vuoden 1995 lopun tilanteen mukaisesti. Kuvan ulkopuolelle jääväliä Remuvaaran ja valtakunnan rajan välisellä alueella on varsin vähän asutusta. Lähde: Tilastokeskus Copyright 1997 Suunnittelukeskus Oy Väestömäärä hlö/km2 1: D o- 9 D Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen.

18 Väestön vähenemisen lisäksi merkittävä väestökehityksen piirre Kuhmossa on ollut väestön siirtyminen maaseutukylistä keskustaajamaan. Taajamaväestön osuus on Kuhmossa kasvanut erityisen voimakkaasti 1970-luvulla. Vuonna 1970 keskustaajamassa asui alle kolmannes kaupungin asukkaista, mutta vuonna 1980 jo yli puolet. Vuoden 1980 jälkeen muuttoliike haja-asutusalueelta keskustaajamaan kuitenkin hidastui. Vuonna 1995 keskustaajamassa asui noin 7300 henkeä, joka oli 59% kaupungin asukkaista. Taajama-asteen odotetaan Kuhmossa myös jatkossa kohoavan, mikä selittyy kokonaisväkiluvun laskulla ja haja-asutusalueen väkiluvun vähenemisellä. Toisaalta taajamaväestönkin absoluuttinen määrä on viime vuosina laskenut. (Kuhmon kunnalliskertomus 1995) Taulukko 5. Taajamaväestön osuus koko väestöstä (Kainuun liitto 1997). 17 Alue Taajama-aste, % Kuhnl.o _ _ _ _0... Kainuu Uudet asuntoalueet Kuhmon keskustaajamassa on osayleiskaava ja rakennuskaava sekä Lentiirassa osayleiskaava. Muita yleis- tai rakennuskaavoja ei kaupungissa ole. Siten myöskään Remuvaaran läheisyydessä ei ole yksityiskohtaisia kaavoja. Rakentaminen haja-asutusalueille on mahdollista poikkeusluvalla. Valmiita, heti käyttöön otettavia rakennuspaikkoja on kaupungilla runsaasti ja yksityisten omistamat rakennuspaikat mukaan lukien niiden määrä ylittää lähivuosien tarpeet. Rakennusmaan saatavuus voidaan Kuhmossa maapoliittisin toimenpitein turvata myös jatkossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. (Kuhmon kaupungin kuntasuunnitelma ). Rakentamattomat asuntoalueet sijaitsevat keskustaajamassa hajallaan, joten suuria yhtenäisiä rakentamattomia asuntoalueita ei Kuhmossa ole. Potentiaalisena yritystoiminnan ja mahdollisesti myös asumisen kasvualueena Kuhmossa pidetään V artiuksen aluetta. Muita uusien asuntoalueiden suunnitelmia ei kaupungissa ole. 3.5 Loma-asutus Kesämökkien määrä Vuonna 1995 Kuhmossa oli 2059 kesämökkiä. Kesämökkien määrä lisääntyi Kuhmossa lähes kolmanneksella 1990-luvun alun vuosina. Kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Kesämökkien määrän uskotaan myös jatkossa lisääntyvän. Kuhmon loma-asunnot ovat suhteellisen uusia, sillä lähes puolet loma-asunnoista on valmistunut välisenä aikana. Kuhmossa on huomattavan paljon kesämökkejä erilaisissa lomakylissä ja vuokrattuna matkailijoiden käytössä.

19 18 Taulukko 6. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Tilastokeskus 1996b ja Aluetietokanta). Alue Kesämökkien määrä Muutos-% Kuhmo..._...l L.4... Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa Kainuu Koko maa Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Kuhmossa noin 1500 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli noin 450 metriä rantaviivaa. Ranta-alue katsotaan rakentuneeksi, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee vähintään yksi rakennus. (kts. Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1994). Rantaviivan pituus ei siten Kuhmossa ole esteenä uusien loma-asuntojen rakentamiselle. Myös rantakaavoitettuja rakentamattomia alueita on Kuhmossa runsaasti. Loma-asutuksen sijoittuminen Loma-asunnot sijaitsevat tyypillisesti järvien rannoilla. Alle 5 kilometrin etäisyydellä Remuvaarasta sijaitsee noin 16 loma-asuntoa. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Remuvaaran pohjoispuolella sijaitsevan Kalliojärven eteläosissa. Loma-asutusta on sijoittunut myös Remuvaaran länsipuolella sijaitsevan Lentuan rannoille, jonka itäosiin on Remuvaarasta noin 7 km. Hyvästä sijainnistaan johtuen erityisesti Lentuan itäosat ovat myös houkuttelevaa potentiaalista loma-asumisaluetta. Lähimmät matkailijoita majoittavat yritykset ovat Lentuankoskella ja Lentiirassa. Kainuun 3. seutukaavan mukaan merkittäviä loma-asuntoaluevarauksia (RA) on Änättijärven ja Lentiiran rannoilla Kuhmon pohjoisosassa, Iivantiiran ja Ontojärven rannoilla Kuhmon länsiosassa sekä Vepsänjärven ja Ristijärven rannoilla Kuhmon eteläosassa. Remuvaaran lähiympäristössä ei ole loma-asuntoaluevarauksia. Edellä mainituista lähimpänä Romuvaaraa, runsaan 20 km:n etäisyydellä, sijaitsevat Änättijärven ja Lentiiran loma-asuntoaluevaraukset Lentiiran kylän tuntumassa. (kts. liite 1)

20 19 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Työvoiman kokonaismäärä kasvoi Kuhmossa ja 1980-luvuilla, mutta kääntyi luvun alussa laskuun. Kuhmon naapurikunnista Suomussalmella työvoiman määrä kehittyi kuten Kuhmossa. Muissa naapurikunnissa työvoiman määrä väheni koko tarkastelujakson ajan. Työvoiman väheneminen johtui lähinnä väestön vähenemisestä ja muuttoliikkeestä. Vuonna 1994 työvoiman osuus vuotiaista oli Kuhmossa 55,8 %. Osuus oli jonkin verran alhaisempi kuin koko Kainuussa keskimäärin. Taulukko 7. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työvoiman määrä Kuhmo Ql... Suomussalmi Hyrynsalmi Ristijärvi Sotkamo Nurmes Lieksa Kainuu Koko maa Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 Kuhmon kuten myös sen naapurikuntien työvoima oli jonkin verran vanhempaa kuin koko Kainuussa keskimäärin ja selvästi vanhempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuhmossa oli vuonna 1994 alle 30 vuotiaita 20 %ja yli 50 vuotiaita 21 % työvoimasta. Työllisen ja työttömän työvoiman ikärakenne erosi siten, että työttömistä alle 30 vuotiaita oli suhteellisesti enemmän ja yli 50 vuotiaita suhteellisesti vähemmän kuin työllisestä työvoimasta. (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Vuonna 1994 Kuhmon työvoima oli miesvaltaisempaa kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Kuhmossa miesten osuus oli 55 %vuonna Tarkasteltaessa ainoastaan työllistä työvoimaa voidaan todeta, että miesten osuus oli 56 % ja naisten osuus 44 %. Työttömästä työvoimasta oli miehiä 53% ja naisia 47 %. (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Eurajoen aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 4. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Eurajoen aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 4. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997 Työ raportti- 9 7-1 4 Eurajoen aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti-97-14

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

- s. 10 toiseksi viimeinen rivi, jossa lukee "Räihälänselän": tulisi lukea Räihänselan

- s. 10 toiseksi viimeinen rivi, jossa lukee Räihälänselän: tulisi lukea Räihänselan ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PERTTI LEMETTINEN 12.8.1997 Pos.iva Oy Osmo Kurki Fax 09-2280 3719 ÄÄNEKOSKEN ALUEKUVAUSRAPORTIN VIRHEITÄ Viitaten käymääsi puhelinkeskusteluun kanssani lähetän oheiset kommentit raportista:

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Loviisan aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 5. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997

Loviisan aluekuvaus. Työ raportti- 9 7-1 5. Taina Ollikainen. Anni Rimpiläinen. Suunnittelukeskus Oy. Kesäkuu 1997 Työ raportti- 9 7-1 5 Loviisan aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työ raportti-

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kainuun väestöennuste v. 2025

Kainuun väestöennuste v. 2025 Kainuun väestöennuste v. 2025 2 Kainuun väestöennuste v.2025 31.10.2008 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2008 B:14 3 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Puh. (08) 615 541 Faksi (08)

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, 00100 HELSINKI Puhelin

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot