Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti. Tulevaisuustyöryhmä , Johtoryhmä

Transkriptio

1 Tulevaisuustyöryhmän loppuraportti Tulevaisuustyöryhmä , Johtoryhmä

2 Sisällysluettelo 1. Salpausselän uuden kunnan kehityskuva Tulevaisuustyöryhmän työn tarkoitus ja tavoitteet Nykytila-analyysi yhdyskuntarakenteesta ja elinvoimasta Mitä on kunnan elinvoima? Liikenneympäristö ja liikkumisen muodot Maankäyttö, maapolitiikka ja rakentaminen Luontoarvot Yritykset ja elinkeinoympäristö Kuntien erot elinvoimapanostuksissa Korkeakoulut ja kehittämisverkostot Asukas- ja asiakaslähtöisyys Vetovoimaa luova toiminnallinen ympäristö Kehitystarpeet uudessa kunnassa Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Uuden kunnan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Miten uusi kunta vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen? Maankäytön vyöhykkeet uuden kunnan maapolitiikassa Maankäytön nivelalueet miten yhdyskuntarakenteesta saadaan toimiva kokonaisuus? Eri maankäyttöalueille koituvat mahdolliset hyötyt ja haitat sekä kehitettävät joukkoliikenneyhteydet Uuden kunnan vaikutukset alueen elinvoimaan Uuden kunnan kilpailukyky Yrittäjyys uuden kunnan painopisteenä ja asenteena Uuden kunnan nousevat elinkeinotoiminnan alueet Elinvoima-SWOT Nuorisoystävällinen uusi kunta Uuden kunnan visio Linjauksia Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Jäsenet ja kokoukset

3 1. Salpausselän uuden kunnan kehityskuva Salpausselän kuntajakoselvitys Kehityskuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuvan uuden kunnan vahvuuksista ja erityispiirteistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka perustalle visio uudesta kunnasta voidaan rakentaa. Kehityskuva pohjautuu toisaalta tämän hetken yhä synkkenevään taloustilanteeseen ja kuntien toiminnallisiin haasteisiin. Maailman ja euroalueen taloushaasteet, kolmatta vuosikymmentä käynnissä oleva teollisen yhteiskunnan rakennemuutos, kaupungistuminen, palveluiden digitalisoituminen ja väestön ikääntyminen ovat valtavan kokoluokan muutosilmiöitä, joiden keskellä kuntarakenneselvitystä laaditaan. Väestökehitys ja talous Salpausselän kuntajakoselvitysalueen väestömäärä on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmenen ajan. Viime vuoden (2013) aikana väestömäärä kääntyi alueella kuitenkin laskuun ja väkimäärä on vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvanut entistä hitaammin myös Lahden kaupungissa. Uuden kunnan on aktiivisesti tavoiteltava väestönkasvua väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen nopean heikkenemisen vuoksi. Uuden kunnan tavoiteltava väestönkasvu olisi syytä nostaa kestävästi n. 1 % luokkaan nykyisen 0,5 % kasvuvauhdista. Alueen tulee osata houkutella erityisesti työikäistä, vuotiasta väestöä. Selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on haastava: toimintamenot ovat kasvaneet samaan aikaan investointimenojen kasvun kanssa, mutta valtionosuudet ovat vähentyneet. Verotulokehitys ei ole riittänyt kattamaan investointeja, joten kunnat ovat velkaantuneet viime vuosina. Uuden kunnan tavoitteena on talouden tervehdyttäminen ja tasapainottaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointimenojen kasvun hillitsemistä ja tuottavuuden merkittävää kasvattamista. Mistä voi syntyä uutta yritystoimintaa? Oman yliopiston puute nähdään usein Lahden seudun kehityksen jarruna. Koska alueen kasvua ja kehitystä ei voida rakentaa laajan akateemisen perustutkimuksen varaan, voisi uusi kunta panostaa erityisesti nopean tuotekehitysympäristön luomiseen. Alueella valittaisiin siis strategia, joka panostaa ammattikorkeakouluvetoiseen soveltavaan tutkimukseen, sitä tukevaan erikoistuneeseen yliopistotoimintaan sekä kunnan rooliin erilaisten uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden koekäyttäjänä sekä yritysten toiminnan mahdollistajana. Taloushuolistaan huolimatta uuden kunnan kuntakonserni tulee jatkossakin olemaan merkittävän kokoluokan hankkija, jonka julkisia hankintoja ja investointeja voitaisiin hyödyntää uusien ratkaisujen (palveluiden ja tuotteiden) etsimiseen. Nopea kaavoitus ja lupaprosessit auttavat yrityksiä sijoittumaan alueelle. Yritysten, korkeakoulujen, elinkeinoyhtiön, uuden kunnan ja sen asukkaiden välisen yhteistyön on oltava entistä kitkattomampaa, jotta ajatus nopeasta ja innostavasta - tuotekehitysympäristöstä voidaan lunastaa. 3

4 4 Salpausselän kasvualue 2040 Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuva uusi eteläsuomalainen kunta on muodostumishetkellään noin asukkaan nauhamainen kaupunki. Uuden kunnan kasvusuoni, Salpausselän kehityskäytävä, saa pulssinsa tiiviistä liitynnästä Helsingin metropolialueeseen sekä hyvistä liikenneyhteyksistä Pietarin alueelle (kuva 1). Erinomaisen sijainnin lisäksi uuden kunnan vahvuutena on juureva yrittäjyyskulttuuri, monenlaisten asuinmahdollisuuksien kirjo, luonnonläheisyys, vahva ja monialainen ammattikorkeakoulu, erikoistuneet yliopistoyksiköt, alueen työpaikkaomavaraisuus ja monenlaiset vapaaajanviettomahdollisuudet, erityisesti liikunnalliset harrastusmahdollisuudet sekä urheilu- ja musiikkitapahtumat. Uusi kunta on vuonna 2040 tiivistynyt ehyeksi nauhakaupungiksi, jota ympäröi elinvoimaisten kyläkeskusten verkosto. Nauhakaupunkirakenteen eheytyminen ja tiivistyminen lisäisi arjen sujuvuutta koko uuden kunnan alueella mm. liikenneympäristön kehittymismahdollisuuksien kasvaessa. Uuden kunnan tulee samaan aikaan osata vahvistaa kaupunkialueiden kaupunkimaisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Haja-asutusalueiden lisääntyvä vapaa-ajan asuminen, maaseudun perustuotannon toimintamahdollisuuksien varmistaminen ja matkailutoiminta voivat kasvattaa maaseutumaisten alueiden elinvoimaa tulevaisuudessa. Kuntaselvitysalueella on lähes 7000 kesämökkiä, joka tekee siitä Suomen 7. suurimman mökkikunnan. Lähiruoan tuotanto ja siihen tukeutuvat palvelut sekä elintarviketeollisuus voivat muodostaa myös näkyvän osan uuden kunnan profiilia. Lahden seutu on kansainvälinen edelläkävijä ja tunnettu esimerkki mm. ympäristöteknologian ratkaisuissa. Uusi kunta panostaa erityisesti resurssiviisaiden eli luonnonvaroja ja energiaa säästävien ratkaisujen toteuttamiseen. Tavoitteena on vuoteen 2040 mennessä korvata valtaosa energiantuotannon fossiilista polttoaineista bio- ja jätepohjaisilla polttoaineilla, hyödyntää paikallista hajautettua energiantuotantoa sekä panostaa liikenneympäristön päästöjen vähentämiseen mm. raideliikenteen toimintaedellytyksiä kehittämällä. Hyvinvoiva asukas on kunnalle voimavara Asukaslähtöisyys on uuden kunnan kehittämisen tärkeä painopiste. Vaikeitakin ratkaisuja voidaan hakea yhteistyössä asukkaiden kanssa. Asukasosallisuuden kasvattaminen ja paikallisdemokratian hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ei pois sulje mahdollisuutta tai vaatimusta kasvattaa tuottavuutta. Päinvastoin, asukkaiden omavastuun lisääminen mm. terveydestään tulisi olla osa uuden kunnan talouden tasapainottamisen ohjelmaa. Sähköisten palveluiden täysimittainen hyödyntäminen vaatii myös asukkaiden omaa aktiivisuutta. Epävarmuustekijöistä huolimatta tarpeellinen uudistus On huomattava, että merkittävä osa toiminnallisesta kaupunkiseudusta on jäämässä uuden kunnan ulkopuolelle. Asikkala ja Orimattila kuuluvat selvästi Lahden työssäkäynti- ja

5 asiointialueeseen. Vasta julkaistun sote-mallin vaikutukset alueen palveluiden järjestämiseen, talouteen ja elinvoimaan eivät myöskään ole selvitysvaiheessa riittävästi ennakoitavissa. Merkittävistä epävarmuuksista huolimatta voimien yhdistäminen Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa parantaa niiden mahdollisuutta selvitä käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista elinvoimaisempina kuin itsenäisinä kuntina toimiessaan. Arvio perustuu suuremman kunnan vahvistuvaan edunvalvonnalliseen rooliin mm. sote -ratkaisuissa sekä taloudellisen pohjan kasvattamiseen. Voimien yhdistäminen nostaisi koko selvitysalueen yhteisen elinvoiman kunnan tärkeimmäksi kehittämisen kysymykseksi. Yhdyskuntarakenteen kokonaisvaltainen kehittäminen, erilaisten asumisen mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä palvelu- ja liikenneratkaisujen yhteen nivominen olisi huomattavasti yksinkertaisempaa yhden kunnan kokonaisuudessa. Kuva 1. Salpausselän uuden kunnan elinvoiman ydinkysymyksiä on, miten suurempi kunta kykenee vahvistamaan Helsingin metropolialueen, Lahden ja Pietarin välistä kehityskäytävää suhteessa muihin Etelä- Suomen kasvualueisiin (Helsinki-Hämeenlinna-Turku tai Turku - Helsinki). Sijainti ja liikenteelliset yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat kunnossa, mutta poikittaisliikenne alueen sisällä kaipaa kehittämistä. Valtatie 12 parantaminen (Lahden eteläinen ohitie ja Lahti-Kouvola väli) sekä alueen raideyhteyksien nykyistä parempi hyödyntäminen alueen sisäisessä henkilöliikenteessä ja logistiikassa kehittäisivät merkittävästi yhdyskuntarakennetta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Kuvassa (Ahonen, 2014) esitetään eri kulkumuotojen liikennevirtoja Suomessa. Kuntajakoselvitysalue on pääliikennereittien varrella. 5

6 2. Tulevaisuustyöryhmän työn tarkoitus ja tavoitteet Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Selvityskausi alkoi ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään mennessä. Kuntajakoselvittäjänä toimivat varatuomari Seppo Huldén sekä FK, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin. Työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmät avustavat selvittäjää selvitystyössä ja esittävät kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä on tuottaa: Selvitys maankäytön, maapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja kehittämisen mahdollisuuksista uuden kunnan alueella Selvitys elinvoimaisen uuden kunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta Ehdotus uuden kunnan visiosta Työryhmän työssä on kaksi erilaista tehtävää: 1) maankäytön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan kuvaus ja kuntajaon vaikutukset selvitysalueella ja 2) uusien kunnan elinvoimaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen sekä kuntarakenteen vaikutusten analysointi (kuva 2.). Lopputuloksena työryhmä tavoittelee strategiamaista otetta uuteen kuntaan. Maankäyttö, yhdyskuntarakenne (sis. maapolitiikka, kunnallistekniikka, rakentaminen, joukkoliikenne ja ympäristöasiat) Nykytilan kuvaus painottuu: olemassa oleva kaavoitusaineisto, kunnallistekniset suunnitelmat, vesienhuoltosuunnitelmat jne. Muutokset tapahtuvat hitaasti perusteltua tarkastella pidempää aikajännettä eli vuoteen 2040 asti Uudet elinvoiman mahdollisuudet ja tulevaisuus Työ suuntautuu tulevaisuuteen Muutoksia tapahtuu yritysten toimintakentässä nopeasti Uusien aihioiden löytäminen aidosti haastavaa Työssä hyödynnetään korkeakoulujen sekä yritysten näkemyksiä 6 Kuva 2. Tulevaisuustyöryhmän työnä on selvittää kuntarakenteen muutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä alueen elinvoimaan.

7 3. Nykytila-analyysi yhdyskuntarakenteesta ja elinvoimasta 3.1. Mitä on kunnan elinvoima? Kuntarakenneuudistuksessa tavoitellaan elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta (Kuntarakennelaki 2 ). Kunnan elinvoima on saippuamainen käsite, johon sisältyy niin kuntatalouden tasapainoisuus, palveluiden järjestämisen mahdollisuudet, toimiva yhdyskuntarakenne kuin alueen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja yritysympäristöön liittyvät asiat (kuva 3). Parhaimmillaan eri tekijät vahvistavat toisiaan ja samalla myös alueen mainetta. Tulevaisuustyöryhmän väliraportissa ja sen liitteessä on selvitetty elinvoimatekijöiden nykytilan ja kehitystarpeiden osalta seuraavia tekijöitä: liikenneympäristö maankäyttö ja maapolitiikka luontoarvot yritykset ja elinkeinoympäristö (ks. myös tilastotiedot väliraportin liite 1) korkeakoulut ja kehittämisverkostot asukas- ja asiakaslähtöisyys muut vetovoimaan vaikuttavat toiminnalliset tekijät 7 Kuva 3. Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttavat sen alueella toimivat yritykset ja yrittäjyyskulttuuri, uusien innovaatioiden synnyttämisen kannalta olennaiset kehittäjäverkostot ja instituutiot, käytettävissä olevat taloudelliset ja inhimilliset voimavarat sekä fyysinen ja toiminnallinen infrastruktuuri (Sotarauta, 2001). Kunnan imago ja kokemus vetovoimasta syntyvät yhden tai yleensä useamman tekijän vaikutuksesta.

8 3.2. Liikenneympäristö ja liikkumisen muodot Salpausselän kuntajakoselvitysalue kiinnittyy yhdyskuntarakenteellisesti yhä selvemmin osaksi Helsingin metropolialuetta. Alue sijaitsee Suomen pohjois-etelä ja itä-länsi-suuntaisten pääväylien risteyksessä ja on eteläisen Suomen väestö- ja liiketoimintakeskuksiin nähden ihanteellisella paikalla. Salpauskunnan alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa raide-, tie- ja lentoliikenteellä. Alueen liikenneyhteyksien kehitys (moottoritie, oikorata) on selvästi lisännyt pendelöintiä pääkaupunkiseudulle ja muualle työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Selvitysalueelta yli 2500 henkeä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun liikenteelliset suunnitelmat (pisararata, kehärata) parantavat tulevaisuudessa entisestään alueen saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta. Ratayhteydet tarjoavat selvitysalueelle kansainvälisen kasvukäytävän Pietarin ja lentoaseman hyvän saavutettavuuden avulla. Kuva 4. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen (Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Iitti, Lahti ja Nastola) liikenteellinen sijainti. Kuva: Päijät-Hämeen liitto. Hollolan, Lahden ja Nastolan kuntien kaikesta asiointiliikenteestä yli puolet suuntautuu Lahteen (kuva 4). Iitti kuuluu Kouvolan työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Lahden työssäkäynti- ja asiointialueeseen kuuluvat lisäksi Asikkala ja Orimattila. Kuva 5. Asiointimatkojen suuntautuminen Lahteen (%) kaikista kunnan alueen asioinneista vuonna Lähde: TNS Gallup Oy 8

9 Päijät-Hämeen maakuntakaavan yhteydessä laaditussa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2014) kartoitettiin päättäjien, valtion ja kunnan viranomaisten sekä elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä maakunnan liikennejärjestelmän nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Vastaajat olivat tyytyväisiä joukkoliikenteen yhteyksiin pääkaupunkiseudulle ja lentoasemalle sekä melko tyytyväisiä autoilun olosuhteisiin ja sujuvuuteen. Eniten kehittämisen tarvetta nähtiin hajaasutusalueiden julkisen liikenteen, julkisen liikenteen matkaketjujen toimivuuden sekä liikennejärjestelmän rahoituksen ja rahoitusmallien osalta (Päijät-Hämeen liitto, 2014). Sama huomio ja kehittämisen toive on esitetty myös tulevaisuustyöryhmän kokouksissa mm. Hämeenkosken toimesta. Jatkossa onkin entistä tärkeämpää kehittää selvitysalueen sisällä tapahtuvan liikenteen olosuhteita. Henkilöautoliikenteellä tulee jatkossakin olemaan merkittävä rooli alueen liikenteessä. Tiivistyvissä keskustoissa tulee entistä enemmän mahdollisuuksia myös hyvälle kävely- ja pyöräily-ympäristölle lyhyiden asiointietäisyyksien vuoksi. Lahden vuonna 2015 valmistuva matkakeskus palvelee logistisena solmukohtana koko maakunnan liikennettä. Kuva 6. Lahden seudulla asuvien arkisin tekemien matkojen jakautuminen kuntien sisäisiin, kuntien välisiin ja seudun ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin (arkivuorokausi) vuonna Yli puolet kuntien sisäisestä sekä Salpauskunta-alueen eri kuntien välisestä liikenteestä tapahtuu henkilöautoilla. (Kalenoja;Lintusaari;& Pajarre, 2010) Iittiä lukuun ottamatta selvitysalueen kunnat ovat mukana Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan toiminnassa. Heinäkuussa 2014 voimaan astuva uusi Lahden seudun joukkoliikennejärjestelmä muuttaa joukkoliikenteen järjestämismallia kaupunkiseudulla. Lahden kaupungin sisäinen linja-autoliikenne siirtyy bruttomalliin, kun selvitysalueen kuntien (pl. Iitti) välinen ja Hollolan sekä Nastolan sisäinen linja-autoliikenne ovat nettomallisessa joukkoliikenteessä. Bruttomallissa matkustajien maksamat lipputulot tulevat liikenteen tilaajalle, ja nettomallissa liikenteenharjoittaja saa pitää matkustajilta saadut lipputulot. 9

10 Joukkoliikenteen palvelutaso selvitysalueella vaihtelee voimakkaasti eri alueilla (kuva 6.). Joukkoliikenteen käyttäjämäärien merkittävimmät kasvumahdollisuudet ovat Lahden kaupungin sisäisessä sekä Lahden ja lähimpien kuntakeskusten välisessä joukkoliikenteessä (Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011). Uusi joukkoliikenteen järjestämismalli lähtien lisää Lahden kaupungin sisäisen liikenteen vuorotarjontaa 40 %, mutta pitää muilta osin palvelutarjonnan nykytasolla. Junavuorojen määrään ei ole näillä näkymin tulossa muutoksia. Kuva 7. Keskusten ja kylätaajamien välisen joukkoliikenteen nykytarjonta (ennen ) Päijät- Hämeessä. Bussivuorot on esitetty luokittain väreillä, junavuorojen määrä numeroina. Kuva: (Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011) Salpauskunnan läpi kulkee merkittävä määrä läpikulkuliikennettä ja raskasta liikennettä. Alueen liikenteellisenä pullonkaulana on valtatie 12. Eteläisen kehätien toteuttaminen sekä Lahti- Kouvola välin uudistaminen on välttämätöntä yhdyskuntarakenteen toimivuuden, alueen elinvoimaisuuden ja liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta. 10

11 Kuva 8. Lahden seudulle saapuvat ja seudulta lähtevät tavaraliikennevirrat sekä läpimenevä liikenne (ajoneuvoa/vrk, molemmat suunnat yhteensä). (Niinikoski;Haapamäki;& Berg, 2010) 3.3. Maankäyttö, maapolitiikka ja rakentaminen Kuntien maankäyttöpolitiikan perimmäisenä tavoitteena on menestyä kilpailussa, jossa tavoitellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Maankäyttöratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia koko yhdyskunnan toimintaan. Oikea-aikainen vastaaminen eri alueiden palvelutarpeisiin, yhdyskunnan liikennemäärien hallinta, asukkaiden kokema viihtyisyys ja turvallisuus sekä luontoarvojen säilyminen ovat sidoksissa onnistuneisiin MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) - ratkaisuihin. Kunnat ovat tähän asti kilpailleet keskenään hyvistä veronmaksajista, asukkaista ja yrityksistä, jonka vuoksi kaikkien kuntien on ollut tarpeellista tarjota mm. samankaltaisia asumisen ratkaisuja. Suurin asumisen paine on kohdistunut Lahden kaupungin kehysalueelle eli välittömään kaupungin läheisyyteen, hyvien liikenneyhteyksien päähän (taulukko 1, s. 9). Asumisväljyyden kasvun myötä Lahden keskustan asukasmäärä vähentyi 1990-luvun loppupuolelle asti. Kehitys on lisännyt liikenteen määrää ja autoistumista kaupunkiseudulla. 11

12 Lahden kaupunki ja Hollolan kunta kehittävät tällä hetkellä voimakkaasti keskustaympäristöjään, joiden myötä kaupunkirakenne tiivistyy tulevina vuosikymmeninä. Myös Nastolan Villähteen alue täydentyy. Haasteena on muuttaa taajamarakenteen hajautumista suosinut kehitys taajamarakennetta eheyttäväksi (Päijät- Hämeen liitto, 2014). Ydinkaupunkiseudun kehitys näyttää kuitenkin kulkevan tähän suuntaan, sillä Lahdessa keskustan väestömäärä on kasvanut 50 % vuoden 1990-tasosta (Toivonen, 2014). Tiiviin yhdyskuntarakenteen on todettu olevan yhteydessä kuntien saamaan nettomuuttohyötyyn myös maaseutumaisemmissa kunnissa (Kytö & Kral-Leszczynska, 2013). Maaseudun asutuksen ohjaaminen kyläkeskuksiin ei tarkoita sitä, että hajarakentaminen kiellettäisiin uudessa kunnassa. Kuva 9. Väestömäärän muutokset Päijät-Hämeessä vuosien aikana. Punaiset pallot kuvaavat väestömäärän kasvua, siniset vähentymistä. Lahden taajaman asumisväljyys on kasvanut selvästi (vuonna 1980: 11 asukasta / ha, vuonna 2005: 8 asukasta / ha). Hollolan ja Nastolan taajamien väestöntiheys vuonna 2005 oli alle 6 asukasta hehtaarilla (Hirvonen & Niemi, 2010). Kuva: (Päijät-Hämeen liitto, 2014) Kaavoituksen ja rakentamisen volyymi vaihtelee paljon kuntajakoselvitysalueen kunnissa (taulukko 1, s. 13). Alueen selvästi kasvavissa kunnissa (Lahti, Hollola ja Nastola) luovutetaan 90 % alueen omakotitalotonteista ja 95 % rivi- ja kerrostalotonteista. Hämeenkosken ja Kärkölän alueella valtaosa rakentamisesta tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella. Nastolan ja Hollolan kunnissa asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen osuus on % rakentamisesta. Lahden, Nastolan ja Kärkölän alueella rakentamista ohjaa yhteinen rakennusjärjestys (2013). Nykyinen maankäytön suunnittelu perustuu paljolti ajan tasalla olevaan paikkatietoaineistoon. Riittävän asiantuntemuksen ja resursoinnin ylläpitäminen jokaisessa kunnassa voi tulevaisuudessa muuttua entistä haasteellisemmaksi. Paikkatietojen ylläpito ja järjestelmien hallinta vaatii useammanlaista erikoisosaamista, jota on mahdotonta resursoida pieniin maankäytön suunnitteluyksiköihin. Seutuyhteistyö on auttanut osaltaan, mutta kehitys- ja osallistuminen on ollut vaikeampaa. 12

13 Taulukko 1. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien panokset kaavoitukseen ja maankäyttöön, rakentamisen volyymit kunnissa sekä kaavoitus- ja raakamaavarannon määrät. Kaavoitukseen ja maapolitiikkaan käytetyt resurssit, tuhatta euroa/v Luovutettujen omakotitonttien määrä, kpl/ vuosi Luovutettu kerros- ja rivitalorakennusoikeuden määrä, km-2 / vuosi Rakentaminen asemakaavaalueella, % Työpaikka-alueiden kaavoitusvaranto, vuosina Asumisen kaavoitusvaranto, vuosina Raakamaavaranto, vuosina Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola , alle alle Kuva 10. Kuntien kaavoitetut alueet. Violetilla viivoituksella asemakaavoitettu alue vuonna 2013.

14 14 Kuva 11. Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet vuosina 1990 ja 2010 (SYKE, 2013). Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Autoriippuvan yhdyskuntarakenteen palveluiden ja liikenneympäristön kehittäminen on tärkeää erityisesti pientaloissa asuvien lapsiperheiden kannalta.

15 3.4. Luontoarvot Kuntajakoselvitysaluetta halkova ensimmäinen Salpausselkä jakaa selvitysalueen luonnonympäristön etelän peltomaisema-alueeseen ja pohjoiseen järvialueeseen. Alueen luonnonympäristöt ovat monimuotoisia. Salpausselän harjualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat pohjavesivarannot. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa on 30 vedenoton kannalta tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta. Hollolan, Lahden ja Nastolan vedenottamoilta otetaan vettä yhteensä noin 100 miljoonaa m 3 vuodessa eli noin m 3 vuorokaudessa (Lahden seudun ympäristöpalvelut, verkkosivu ). Yritystoimintaa sijoittuu tällä hetkellä runsaasti pohjavesialueelle. Yritystoiminnan kehittäminen ja investoinnit ko. alueilla ovat tulleet aiempaa haasteellisemmaksi, koska pohjaveden suojeluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. 15 Kuva 12. Kuntajakoselvitysalueen kuntien luontoarvot. Pohjavesialueet näkyvät kartassa tummansinisellä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto, Pintavesien ekologinen tila selvitysalueella on pääosin tyydyttävä, mutta Kymijärven osalta välttävä ja muutamien Salpausselän harjujen pohjoispuolella olevien pienjärvien osalta hyvä (Suomen ympäristökeskus, 2013). Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä tulee kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin ja ekologiseen verkostoon, joilla on suuri merkitys vetovoiman ja viihtyvyyden kannalta. Uuden kunnan alueella on merkittävä määrä erilaisia virkistysmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää myös matkailutoiminnan kehittämisessä. Rakentaminen Lahden seudun ympäristössä aiheuttaa

16 16 paineita viheralueille ja taajaman reuna-alueille. Uusien tieyhteyksien aiheuttama estevaikutus saattaa sulkea sekä Salpausselän suuntaisia että etelä-pohjoissuuntaisia ekologisia yhteyksiä tiealueen poikki (Päijät-Hämeen liitto, 2013). Luonnonsuojeluun sekä pohjavesien suojeluun on mahdollista kiinnittää nykyistä kokonaisvaltaisemmin huomiota, mikäli kaupunkirakennetta päästäisiin kehittämään nykyistä paremmassa yhteistyössä. Tällöin esim. pohjavesien kannalta riskialtista toimintaa voitaisiin harkitusti ja pitkäjänteisesti ohjata vähemmän riskialttiille alueille hyödyntäen laajempaa maankäytön aluetta kuntajakoselvitysalueella Yritykset ja elinkeinoympäristö Salpausselän kuntajakoselvitysalue, kuten koko Suomi ja Eurooppa, on läpikäynyt pitkäaikaista rakennemuutosta, jossa teollisuuden valmistavia työpaikkoja on vähentynyt, mutta toisaalta uutta työtä on syntynyt palvelualoille. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yritysympäristön tämän hetken tilasta ja muutoksista kerrotaan tilastojen valossa väliraportin liitteessä 1. Palveluyhteiskuntaan siirtyminen, digitalisoituminen, Kaupunkien sisäisen toimivuuden ja kaupunkirakenteen lisäksi on olennaista rakentaa toimivia kytköksiä globaaleihin arvovirtoihin ja sitä kautta parantaa kaupunkien vetovoimaisuutta ja asemaa kaupunkihierarkiassa. (Anttiroiko, Sente-julkaisu 32/ 2010) Netti, sosiaalinen media, robotiikka ja automatisaatio toimivat kuin musta surma. Kivijalkakaupat tyhjentyvät, vanha teollisuus kuolee. Se mikä kasvaa tilalle, on jotain uutta. (Hietanen, 2014) automatiikan kehitys ja sosiaalinen media myllertävät jälkiteollistunutta yhteiskuntaamme vauhdilla. Suomessa on käynnissä yhtä iso muutos kuin lähes 700 vuoden takaisen ruttopandemian jälkeen, väitti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen YLE:n haastattelussa ETLAn arvion mukaan automatisoituminen syö noin kolmasosan nykyisistä työpaikoista Suomessa (Pajarinen & Rouvinen, 2014). Ei ole aivan yhdentekevää, millaisella strategialla kaupunkiseudut vastaavat näihin muutoksiin. Lahden kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyön ja kehittämisen strategisena perustana toimii Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Strategian tavoitteena on nostaa alueen osaamistasoa, verkottaa toimintaa kansainvälisesti ja vahvistaa yritysten korkean tuottavuuden ja jalostusasteen toimintaa. Lahden seudun osaamiskärjiksi ovat valikoituneet toimialarajoja rikkovat osaamisen alueet: ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöiset innovaatiot (Lahden seudun elinkeino- ja kilpailukykystrategia, päivitys 2011). Näiden osaamisalueiden tutkimusta ja kehittämistä edistetään yhteistyössä alueen korkeakoulujen kanssa. Elinkeino- ja kilpailukykystrategian toteuttamisen koordinoinnista vastaa Lahden, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan kuntien yhdessä

17 17 omistama Lahden seudun kehitys LADEC Oy. Elinkeinopolitiikan nykytilannetta arvioitaessa on olennaista pohtia, ovatko strategiset valinnat olleet oikeita ja kyetäänkö toiminnan tuloksellisuutta osoittamaan syntyneinä työpaikkoina, yritysten sijoittumispäätöksinä, olemassa olevan yrityskannan kilpailukyvyn parantumisena ja tutkimus- sekä tuotekehitysrahoituksen lisääntymisenä. Yritysten nettomuutoksen (aloittaneet - lopettaneet yritykset), yritysten tuottavuuskehityksen, yritysten t&k menojen tai teollisuusyritysten suhteellisen osuuden (Vähäsantanen, 2014) perusteella ei voida osoittaa, että alueen elinkeino- ja kilpailukykystrategia olisi voimassaoloaikanaan kyennyt kääntämään Lahden seudun kilpailukykyä merkittävästi aiempaa parempaan suuntaan. Lahden seudun sijoitus oli vertailun 22. sija yhteensä 70 kaupunkiseudun yritysten kilpailukykyä mittaavassa SataMittari -vertailussa. Lahden kaupunkiseudun yritysten kilpailukyvyn paras osa-alue oli innovatiivisuus (yritysten t&k menojen suhde liikevaihtoon), jossa kaupunkiseutu sijoittui 20. parhaaksi. Lahden kaupunkiseudun elinkeinopoliittiset kärjet kuvaavat pitkän aikavälin valintoja, joilla alueen yritysten voidaan olettaa kasvattavan kilpailukykyään. Ympäristöteknologisten ratkaisujen (cleantech) markkinoiden on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan tulevan kymmenen tai viidentoista vuoden aikana (Clean Edge, 2013). Esim. energiatehokkaiden ratkaisujen globaalit markkinat olivat vuonna 2010 n. 600 mrd. euroa, kun ne vuonna 2020 arvioidaan olevan yli 1000 miljardia euroa. (Clean Edge, 2013; Roland Berger, 2012). Muotoilun merkitys suomalaisten yritysten kilpailukykytekijänä ja osana strategista kehittämisympäristöä on myös selvässä kasvussa (Suomalaisen työn liitto, 2013). Myös päijäthämäläiset teollisuusyritykset suunnittelevat hyödyntävänsä muotoilua tulevaisuudessa nykyistä enemmän (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Yleinen globalisaatiokehitys lisää yksittäisten toimijoiden sijasta verkostojen roolia kyvyssä kilpailla markkinoilla, kotimaisilla ja kansainvälisillä. Nämä trendit tukevat näkemystä siitä, että Lahden seudun elinkeinostrategian peruspainotukset ovat edelleen oikeita ja että innovaatiokyky on keskeinen tekijä uuden kunnan menestyksen kannalta. Kysymys on ennen kaikkea alueen kehittymisen nopeudesta ja halusta tehdä aiempaa laajempaa yhteistyötä. Päijät-Hämeen merkitys Suomen kansantalouden kannalta on n. 3 % bruttokansantuotteella mitattuna (liite 2.). Päijät-Hämeen verkkotietokeskus on koonnut 22 eri toimialan arvonlisäyskehityksen kehityksen ja ennusteet vuodesta 2000 vuoteen 2017 (Päijät-Hämeen liitto, 2013). Etlan ennusteisiin pohjautuva aineisto ennakoi, että Päijät-Hämeen yrityksissä suurimmat arvonlisäykset lähivuosina tapahtuvat elektroniikka-, kone- ja paperiteollisuudessa sekä toisaalta palvelualoilla, etenkin liike-elämää palvelevan toiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Alueen elinkeinopoliittisten kärkien (ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöiset innovaatiot) tulisi pureutua vahvasti alueen kasvavien toimialojen kehittämiseen, jotta samalla voitaisiin synnyttää ympäristövaikutuksiltaan kevyempiä ja paremmin käyttäjien tarpeet huomioivia uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita tulevia kansainvälisiä menestystarinoita.

18 18 Salpausselän kuntajakoselvitys Tulevaisuustyöryhmän kyselyssä (maaliskuu 2014) Ladec -alueen (Hollola, Lahti ja Nastola) kuntien johdon näkemys nykyisten elinkeinopalveluiden tasosta suhteessa kunnan alueen palvelutarpeeseen ei eronnut Ladec -alueen ulkopuolisten kuntien (Kärkölä, Hämeenkoski, Iitti) näkemyksistä (taulukko 2, s. 21). Pienempien kuntien johto koki siis, että elinkeinoelämän kehittämisen tämänhetkinen palvelutaso on kunnan tarpeisiin nähden yhtä hyvällä tasolla kuin Ladec Oy:n omistajakunnissa. Eri kuntien palvelutarpeet epäilemättä eroavat yritysten määrän ja yrityskentän rakenteellisten erojen (liite 1, kuva 12) vuoksi merkittävällä tavalla toisistaan. Työttömyyden epätasainen jakaantuminen kuntajakoselvitysalueella aiheuttaa kunnille erilaisia paineita elinkeinoelämän kehittämiseen. Lahden kaupungin alueella työttömyysaste on kasvanut selvitysalueen kunnista voimakkaimmin, ollen toukokuussa 2014 jo 17,7 % (Päijät-Hämeen verkkotietokeskus ). Lahden työttömyyden hoito edellyttää nopeita ja voimakkaita toimia, joihin tämän raportin kirjoitushetkellä valmisteilla ollut Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelma ( ) pureutuu. Kuntajakoselvitysalueella oli alkuvuonna 2014 yli työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli kuntajakoselvitysalueella yhteensä 15,5 %. Yritysten tyytyväisyys kunnan toimintaan on havaittu Päijät-Hämeessä olevan sitä suurempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013), joka voi kieliä erikokoisten yritysten erilaisesta kohtelusta kunnan toimesta. Viimeinen pk-yritysbarometri syksyltä 2013 paljastaa, että yleinen elinkeinoilmasto sekä yrityksen ja kunnan välinen yhteistyö ja julkiset yrityspalvelut koetaan maakunnassa negatiivisena (Suomen yrittäjät, 2013, syksy). Yritysten kannalta merkittävimmiksi kehittämisen esteiksi nähdään kuitenkin yleinen taloudellinen tilanne, kilpailutilanne, rahoitusvaikeudet sekä yritystoiminnan sääntely (Suomen yrittäjät, 2013, syksy). Suuremmat yritykset ovat tyytyväisempiä kunnan toimintaan kuin pienet. (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013) Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kehittämisverkostoissa ja yhteistyösuhteissa on paranneltavaa myös yritysten välillä. Päijäthämäläisten teollisuusyritysten koetaan toimivan yhä melko sisäänpäin lämpiävästi, jonka vuoksi mm. pienten yritysten yhteistyömahdollisuudet ja innovaatiot voivat jäädä huomaamatta (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Alueen yritysklusterit, suurimpana mekatroniikkaklusteri, tähtäävät yhteiseen innovointiin, verkottumiseen, kansainvälistymiseen ja avoimempaan tuotekehitykseen ja niitä tulisi osata hyödyntää vielä nykyistä enemmän (taulukko 2, s. 20) Kuntien erot elinvoimapanostuksissa Yritysten toimintaympäristön kehittämistä ei voida täysin ulkoistaa elinkeinoyhtiöille. Kunnilla ja kaupunkiseudulla on maankäyttöratkaisujen lisäksi muitakin vaikutusmahdollisuuksia yritysten elinkeinoympäristöön (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014; Holstila, 2013). Voidaan olettaa, että suuremmalla kunnalla on paremmat valmiudet vastata elinkeinoympäristön kehittämiseen, vaikka tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksesta elinkeinopolitiikkaan on vielä varsin vähän (Koski;Kyösti;& Halonen, 2013). Kaupungit ovat mm. Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman myötä nousemassa innovaatiotoiminnan polttopisteeseen, osin varsin vajavaisin

19 Yksi Vellamon kunnan suuria haasteita on luoda hallinto, joka on toimintatavaltaan ympäristömyönteinen, innovatiivinen, yrittäjyysmyönteinen ja samalla kansalaisille avoin. Tämä edellyttää koko koulutusjärjestelmän läpi ulottuvaa luovaa toimintatapaa eli oivaltavaa ja uusia asioita käyttöön ottavaa hallintoa kaikissa kunnan yksiköissä. (Halme & Kuukasjärvi, 2010) Salpausselän kuntajakoselvitys resurssein ja toimintamallein. Julkisten hankintojen sekä investointien tarkastelu osana yritysten arvoverkostojen kehittämistä on yhä varsin vieras lähestymistapa kuntaorganisaatioille. Kuntatalouden kriisiytyessä on vaarana, että ajatusta uudenlaisesta innovaatioympäristöstä ei saada riittävästi vietyä toteuttamiseen asti. Riittääkö kunnilla resursseja tulevien kehitysmahdollisuuksien tunnistamiseen, analysointiin ja toteuttamiseen, kun valtaosa energiasta kohdentuu lakisääteisistä tehtävistä suoriutumiseen? Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen kuvasi Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmälle pitämässään esityksessä kuntien vastaavan toimintaympäristön muutoksiin pääpiirteissään kahdella erilaisella strategialla: 1) pienentämällä kuntaorganisaation mahdollisimman kevyeksi, eli luomalla ns. riisutun peruskuntamallin tai 2) resursoimalla kehittämiskykyiseen kuntakonserniin. Käytännössä isot kaupungit rakentuvat erilaisten järjestämisvastuiden ja kuntayhteisöjen vuoksi monialaisiksi kuntakonserneiksi. Uuden kunnan tulisi suhtautua vakavasti toimintaympäristön kehittämiseen osana yhä tuottavampaa ja tehokkaampaa toimintakokonaisuutta. Ulkopuolisen hankerahoituksen (rakennerahastot, TEKES, kansainväliset rahoitushaut) hyödyntäminen on keino kasvattaa strategialähtöisen kehittämistoiminnan rahoitusta. Toisaalta kunnan toimintaympäristön sääntelyn purkaminen voi luoda tilaa uusille ratkaisuille. Esim. Hattulan, Hollolan, Kalajoen, Kuusamon, Lapuan ja Pudasjärven aloite vapaakuntakokeilusta (2014-) tähtää kuntien ja aluehallintoviranomaisten päällekkäisen toiminnan karsimiseen sekä uusien yrityslähtöisten innovaatioiden toteuttamiseen kunnan säännösympäristöä väljentämällä. Salpausselän uusi kunta voisi ammentaa oppia ja ideoita näistä kokeiluista. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen virkamiesjohdon mielestä elinkeinopolitiikassa tulisi jatkossa: lisätä alueen yritystunnettavuutta, jotta yritykset pitäisivät Lahden seutua aitona sijoittumisvaihtoehtona. huomioida omaa kuntaa laajemman alueen kehitys. keskittyä enemmän tuotantoverkostojen /klusterien rakentamiseen ja osaamisen/tutkimuksen tukemiseen. keskittyä enemmän markkinointiin ja "ketterämpiin" ratkaisuihin. edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja luoda yrittäjille selkeät palvelukokonaisuudet. 19 Seuraavan sivun taulukkoon (taulukko 2) on koottu kuntien panokset elinvoiman kehittämiseen pitäen sisällään sisäisen kehittämisen resurssit, elinkeinoelämän kehittämispanokset,

20 korkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tukemisen, kuntamarkkinoinnin panostukset sekä kuntien edunvalvonnan järjestämisen. Taulukon tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia eri kuntien välillä, vaan niitä on tulkittava suuntaa-antavina tietoina. Kaikkiaan voidaan havaita, että Salpausselän kuntajakoselvitysalueen eri kunnissa on käytössä varsin erilaiset ulkoisen ja sisäisen elinvoiman kehittämisen resurssit. Kuntien näkökulma elinvoimaan ja sen kehittämistarpeisiin on riippuvainen kuntakoosta: Lahden kaupunki painii isojen kaupunkien elinvoimaan liittyvien kysymysten ratkaisemisessa, kun selvitysalueen muut kunnat tarkastelevat elinvoimaa pienemmän kunnan näkökulmista käsin. Kaikki selvitysalueen kunnat kokevat, että resurssit oman toiminnan kehittämiseen ovat edelleen tyydyttävällä tasolla. Taulukko 2. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien elinvoiman ja elinkeinoelämän kehittämisen resurssit. Tulevaisuustyöryhmä toteutti kyselyn kuntien viranhaltijoille maaliskuussa Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Sisäisen kehittämisen resurssit, eur/v ja eur/työntekijä = Johtamisen ja prosessien kehittäminen, henkilöstön koulutukset, kaupungin omat kehityshankkeet Kunnan panos oman toiminnan kehittämiseen suhteessa tarpeisiin on tällä hetkellä Elinkeinoelämän kehittämisen resurssit, eur/v = Ladec Oy:n rahoitusosuus, Etpähä ry:n kuntarahoitusosuus, Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kuntarahoitusosuus 1-2 milj. 3000, vaihtelee ei kehittämis hankkeita, koulutuskulut pienet tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä 1-2 milj ,285 milj Elinkeinoelämän kehittämisen palvelutaso on tarpeisiin nähden tällä hetkellä Kunnan investoinnit elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen, eur /v Keskimääräinen panos alueen korkeakouluopetukseen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen, euroa/ v hyvä tyydyttävä tyydyttävä hyvä välttävä 1-2 milj. - 0,350 milj milj milj. 5 milj tyydyttävä tyydyttävä 2.9 milj. 0.3 milj tyydyttävä yritystontit ja - kiinteistöt 3.7 milj. -

21 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kunnan panos kuntamarkkinointiin, eur/v ja eur/asukas = Lahti Region Oy rahoitusosuus, kuntamarkkinointikampanjat ja -tapahtumat, kuntaa markkinoivat esitteet, matkailumarkkinointi sekä näyttävät rekrytointiilmoitukset milj milj milj milj Kuvaus kunnan edunvalvonnan organisoimisesta vuonna 2014 Kunnan edunvalvonnan nykytaso on JORY JORY, yhteistyö maakuntaliiton ja muiden kuntien kanssa JORY, keskeiset luottamus henkilöt, edunvalvonnan yhteistyöryhmä Yhteistyö Lahti Regionin kanssa, hlötyövuosia 0,2 Johtavat virkamie het, yhteistyö maakunt aliiton kanssa, LADEC tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä huono Lahti Region tyydyttävä Korkeakoulut ja kehittämisverkostot Erilaisten kehittäjäverkostojen ja koulutusinstituutioiden merkitys elinvoimalle on suuri ja tulee edelleen kasvamaan osana kilpailukykyisen yhteiskunnan olemusta. Lahden seudun vääjäämättömänä Akilleen kantapäänä on oman tiedekorkeakoulun puute, jota kuitenkin paikataan vahvistuvan ammattikorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston että Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun erillislaitosten turvin. Lahden seudulla tapahtuvan tutkimustoiminnan vahvistumisen ongelmana voi edelleen olla kriittisen massan puute: sattuman merkitys voi kasvaa suureksi tutkimusrahoituksen saamisen, tutkimusaiheiden valikoitumisen ja yksilöiden kiinnostuskohteiden osalta. Hyvä yhteistyö alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen välillä ja toisaalta tutkimusryhmien vahva verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti on täysin välttämätöntä tutkimuksen laadun varmistamiseksi. Verkottumisella on tärkeä merkitys myös opetustarjonnan laajentamisessa (Niiniluoto, 2011). Kun puhutaan tutkimuksen edistämisestä, käytetään usein ilmausta kriittinen massa. Sillä viitataan voimavaroiltaan ja henkilöstöltään riittävän suureen yksikköön, joka voi rikastavan vuorovaikutuksen ja ajanmukaisen infrastruktuurin avulla tarjota uuden tiedon etsijöille luovan toimintaympäristön. Koulutuksen yhteydessä vastaavaksi avainkäsitteeksi sopii kriittinen diversiteetti, joka tarkoittaa opiskelijoiden mahdollisuutta valita tutkintoonsa monipuolisia aineyhdistelmiä. (Niiniluoto, 2011)

22 Lahden ammattikorkeakoululla (LAMK) on jo kokonsakin vuoksi hyvin tärkeä rooli alueen elinvoimaisuuden kannalta. Lahden ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 5000 opiskelijaa. FUAS - liittouman myötä opiskelija voi valita kursseja myös Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Laureaammattikorkeakoulusta. LAMK on sitoutunut mm. opiskelijayrittäjyyden sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen. Opiskelijoiden omaa kiinnostusta yritysten t&k toimintaan kuvaa hyvin se, että n. 40 % Lahden Protomo-toimintaan osallistuvista henkilöistä on ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Positiivisena on nähtävä myös toukokuussa 2014 julkaistu Päijät-Hämeen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo 2014, joka osoitti, että päijäthämäläiset yritykset kokevat korkeakouluyhteistyön toimivan hieman aiempaa paremmin (Päijät-Hämeen Yrittäjät, 2014). Alueella ollaan siis oikealla kehitystiellä oppilaitosten ja yritysten välisessä yhteistyössä. Tulevaisuustyöryhmän kyselyssä (maaliskuu 2014) Salpausselän selvityksen kuntien virkamiesjohto toi esille, että alueen elinvoiman kannalta korkeakoulujen voisi jatkossa olla tarpeen tuottaa tietoa erityisesti: niiden toimintojen osalta, jotka ovat strategisesti merkittäviä; siitä, miten voimme parantaa kilpailuasemaamme yritysten osaamispääoman ja tuotekehityksen tukemisesta pohjavesien ja ympäristön tilan huomioimisesta konkreettisten työpaikkojen luomisesta (yrittäjyyteen liittyvä osaaminen ja kielitaito) tukemaan yritystoimintaa ja julkista sektoria toimintaympäristön muuttuessa sekä isojen ongelmien ratkaisemiseksi. Oheisessa taulukossa on esitetty erilaisia Lahden seudun alueella vaikuttavia kehittämisverkostoja, joilla voisi olla vielä nykyistäkin enemmän annettavaa uuden kunnan innovaatioympäristön rakentamiseen. Uusi kunta voisi ottaa napakamman otteen erilaisiin löyhästi organisoituihin kehittämisverkostoihin ja tuoda niitä yhteen ja toisaalta lähemmäs kunnan päätöksentekoa. Taulukko 3. Kuntajakoselvitysalueella vaikuttavia kehittämisverkostoja. 22 Kehittämisverkosto Efektilastenkulttuurikeskus Lahden alueen mekatroniikkaklusteri ja LMN Lyhyt kuvaus Mukana www Päijät-hämäläisen lastenkulttuurin edistäminen. Lastenkulttuurikeskuksen kautta järjestetään kulttuuritarjontaa suoraan alueen päiväkoteihin ja kouluihin. Lahti Mechatronics Network (LMN) on mekatroniikkaklusterin aktiivisista jäsenyrityksistä koostuva ydinjoukko, jonka yhteisenä tavoitteena on verkostoyritysten kilpailukyvyn parantaminen, liiketoiminnan edellytysten kehittäminen ja uuden Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä. Uusina kuntina vuoden 2013 alusta mukaan ovat liittyneet Heinola ja Orimattila mekatroniikkaa liiketoiminnassaan hyödyntävää yritystä Lahden seudulta, Ladec Oy koordinoi. Osaamisalueita: puutuoteteknologia, s.nsf/pages/33e2d6ed30ce2 707C225780D00412DB3 s.fi/fi/etusivu/?id=2

23 Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys ja päihdetyö PETE Päijät-Hämeen LUMA keskus liiketoiminnan synnyttäminen verkostoyhteistyötä vahvistamalla. Ehkäisevää mielenterveys ja päihdetyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuntajohdon, nuoriso- ja sivistystoimen, järjestöjen, vähittäiskaupan ja asukasyhteisöjen kanssa. PH LUMA tukee ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista sekä harrastuneisuutta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. sähkö- ja elektroniikkalaitteet, materiaalinkäsittely, ympäristö ja asuminen, kuljetusvälineet. Lahti, Heinola, Oivakunnat, Aava-kunnat Varhaiskasvatus, Peruskoulu, Lukio ja muu peruskoulun jälkeinen opetus, Yliopisto ja korkeakoulu, Alueen LUMA-toimijat, Kerhot ks.com/w/page/ /te RVETULOA! ampus.fi/fi/ph_lumakeskus/etusivu Päijät-Hämeen viljaklusteri Protomo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Työelämä hanke, Hämeen alueverkosto Tavoitteena on esimerkiksi tutkimuksen kehittämine n, työvoiman saatavuuden parantaminen sekä tunnettavuuden lisääminen. Klusteri toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa oppilaitosten kanssa. Tuotekehityksestä ja uudesta yritystoiminnasta kiinnostuneiden ammattilaisten, yritysten ja opiskelijoiden verkosto. Verso on sosiaalialan ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden kohtaamispaikka Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla. Tehtävänä mm. sosiaalialan asiantuntemuksen kehittäminen ja välittäminen. Koordinoi erilaisia teemaverkostoja. Työelämä hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan. Sen visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Alueverkoston tehtävänä on varmistaa, että alueen yritykset ja työpaikat saavat verkoston toimijoilta nopeasti tarvitsemansa avun omien toimintatapojensa kehittämiseksi elintarviketeollisuuden yritystä, MTK Häme ja Ladec Oy. Yrityksiä, opiskelijoita, Ladec Oy koordinoi Lahti, Heinola, Oivakunnat, Aava-kunnat ELY, TE-keskus, Ladec, Päijät-Hämeen liitto, kauppakamari jne. etusivu/?id=288 /tule-mukaan-protomolahteen t/sivu.php?id=31283&vy=1 0016&ryhma=800 tyoelama_2020_- hanke/yhteistyoverkostot/alu everkostot/hameen_alueverk osto Asukas- ja asiakaslähtöisyys Tulevaisuustyöryhmän useassa tapaamisessa on nostettu esille pienempien kuntien hyvät käytännöt ja pelko niiden häviämisestä kuntien yhdistyessä ja byrokratian lisääntyessä. Osa näistä selvityskuntien hyvistä käytännöistä on luonteeltaan sellaisia, jotka perustuvat paikallisten

24 Strategiaa toteuttaessaan kunnan tulisi määritellä mm. osallisuusrakenteet (mahdolliset alueelliset toimielimet sekä vaikuttamistoimielimet) sekä muut osallistumisen keinot ja tavat ja vuorovaikutuksen periaatteet kunnan ja kuntalaisten välillä. Kuntastrategia olisi hyvä valmistella avoimesti yhteistyössä kunnan asukkaiden ja asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa (Demokratiatyöryhmä, 2014) inhimillisten voimavarojen, olosuhteiden ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Tästä hiljaisesta tiedosta on kuntarakenteen myllerryksessä syytä pitää kiinni sekä isommissa että pienemmissä kunnissa. Kuntajakoselvitysalueella on kuitenkin onnistuneita esimerkkejä yhteisen palveluntuotannon toimivuudesta. Esim. Lahden, Nastolan ja Kärkölän yhteinen rakennusvalvonta on saatu toimimaan onnistuneesti pienten alkukankeuksien jälkeen. Asiakasta voidaan palvella nyt isossa yksikössä tehokkaammin ja useamman asiantuntijan voimin kuin pienessä. 24 Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa on erilaisia asiakaslähtöisiä ja osallisuutta kasvattavia toimintatapoja. Esim. Hollolassa nuorisovaltuusto jakaa tsemppirahaa hollolalaisten lasten ja nuorten tapahtumiin ja tekemiseen. Nastolassa taas Hyvän Olon Nastola tapahtumat kannustavat kuntalaista ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Iitissä toimiva kyläasiain neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2003 lähtien kuulemiskanavana päätöksenteon ja kylien välillä. Uuden kunnan asiakaslähtöinen kehittäminen ei voi pois sulkea tarvetta muuttaa ja usein myös karsia nykyistä palveluverkkoa. Asukkaan ja asiakkaan osallisuuden kasvattaminen näihin tarvittaviin muutoksiin on perin haasteellinen tehtävä. Demokratiatyöryhmä selvittää erilaisten aluedemokratiamallien mahdollisuuksia uudessa kunnassa Vetovoimaa luova toiminnallinen ympäristö Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle muodostuvan uuden kunnan vahvuudeksi on tunnistettu erilaisten asumisen ja yritystoiminnan alueiden tarjoaminen (Tulevaisuustyöryhmän SWOT ; kuva 21.). Kuntajakoselvitysalueen fyysisenä erityispiirteenä on metropolialueen läheisyys ja erittäin hyvä saavutettavuus, tiivis kaupunkikeskusta sekä siihen kytkeytyvä elinvoimainen maaseutu. Luonnonympäristöillä on myös merkittävä painotus alueen luonteessa: Salpausselkä luo maisemaan viehättävää vaihtelua ja omaleimaisuutta. Suomen suuret järvialueet alkavat Lahden kaupunkiseudulta ja ovat houkutelleet runsaasti vapaa-ajan asumista alueelle. Salpauskunta olisi oikea kaupunki ja samalla oikeaa, tulevaisuudessakin menestyvää maaseutua. Uuden kunnan tulisi löytää vetovoimatekijöitä, jotka tuovat näiden eri alueiden synergiat esille. Esim. lähiruoan tuotantomahdollisuudet ja niiden tuomat Alueelliseen kehittämiseen tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea lisää haastetta ja jännitettä. Parhaimmillaan paradoksien puristuksessa syntyy olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit haastava jännite; se voima, jonka varassa kilpailukyvyn elementit elävät ja uudistuvat. Ja jos jännite saa aikaiseksi jotain uutta, se on luonteeltaan luovaa. (Sotarauta, 2001)

25 palvelualan työpaikat voivat olla tällaisia. Myös matkailutoiminnan verkottaminen ja arvoverkostojen rakentaminen koko alueelle olisi hyödyllistä. Lahden kaupunkiseudun hyvän sijainnin tuomia etuja ei ole kyetty riittävästi hyödyntämään mm. liikenneympäristön puutteiden (VT12) vuoksi. Liikenneyhteyksien kehittämisen ohella tulevaisuudessa tulee panostaa myös nopeisiin ja luotettaviin tietoliikenneyhteyksiin. Jopa 70 % maakunnan teollisuusyrityksistä katsoo, että tietoliikenneyhteyksien nykytaso ei vastaa tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeita (Päijät-Hämeen yrittäjät, 2013). Nykyistä kehittyneemmät tietoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä myös etätyömahdollisuuksien sekä sähköisten palveluiden kehittämisen kannalta. Lahden kaupunkiseudun profiloituminen urheilu- ja musiikkikaupunkina ja näiden kulttuurialojen ympärille syntynyt tapahtumatuotanto on tärkeä osa alueen vetovoimaa. Terveellisten elämäntapojen, urheilun ja ravinnon tämänhetkinen vahva noste luo paljon uusia mahdollisuuksia kehittää alueelle uutta yritystoimintaa. Lahden seudun asema kulttuurikaupunkina ei ole aivan yhtä selvä, vaikka kulttuuritapahtumien järjestäminen onkin 2000-luvulla kasvanut selvästi Hämeessä muuta maata nopeammin (Opetus- ja kulttuuriministeriö, politiikka-analyysi, 2011). Musiikin osalta Lahden kaupunkiseutu kuitenkin tunnetaan: vierailija voi nauttia arvostetun Sinfonia Lahden konserteista Sibeliustalon huipputasoisessa salissa, riemastua kansantanssista ja musiikista Hollo ja Martta festivaaleilla, kuunnella juurevaa rokkia ja pieniä bändejä Torvessa tai osallistua urbaanin rytmimusiikin Suomen suurimpaan festivaaliin, Summer up -tapahtumaan Mukkulan kesäisessä kartanomiljöössä. Nämä kokemukset ovat monille tapahtumavieraille ensimmäinen todellinen kosketus Lahteen. Uuden kunnan markkinoinnille on vaikea keksiä otollisempia ympäristöjä. 4. Kehitystarpeet uudessa kunnassa 4.1. Yhdyskuntarakenteen kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen yhdyskuntarakenteen merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 1. Valtatie 12: Eteläinen kehätie ja Lahti-Kouvola välin parantaminen Edistetään Lahden eteläisen kehätien toteuttamista sekä Lahti-Kouvola välin perusparantamista edunvalvontaa kohdentamalla. hyödyntämällä valtion ja Lahden kaupunkiseudun kasvusopimusta Kuntakeskustaajamien kehittäminen Pidetään yllä jo alkanutta kuntien keskustaajamien kehitystä, asumisen tiivistymistä keskusta-alueille ja liiketoimintaympäristöjen virkistymistä

26 kanavoimalla asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi. luomalla sisäisen raideliikenteen kehittämisen tavoitteet uudelle kunnalle. 3. Autoilupainotteisen ympäristön kehittäminen lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi Kehitetään olemassa olevia autoriippuvaisia asuinalueita lapsi- ja vanhusystävällisemmäksi ympäristöksi tuottamalla peruspalvelut mahdollisimman lähellä. tarjoamalla liikkuvia palveluita lähipalveluiden tueksi/sijasta. 4. Kaupunkiseudun maankäytön tarkastelu kokonaisuutena Siirrytään maankäytön selkeisiin työnjakoihin uuden kunnan erilaisten alueiden välillä. Varmistetaan, että asumisen ja työpaikkatoimintojen alueet voivat kehittyä eivätkä häiritse toisiaan. Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee maanhankintaa ja kaavoitusta. Hyödynnetään alueen ympäristöteknologista osaamista uusien ratkaisujen etsimiseen (pinta- ja pohjavesien suojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja varautuminen) Turvataan laajojen yhtenäisten viheralueiden säilyminen sekä asukkaiden lähivirkistysmahdollisuudet Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenteellinen elinvoimaisuus Huolehditaan maaseudun elinvoimaisuudesta maankäytön sekä elinkeinopolitiikan keinoin. Tuetaan hyvien tietoliikenneyhteyksien kehittämistä uuden kunnan alueella. Hyödynnetään alueen runsasta vapaa-ajan asumista maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä Elinvoimapolitiikan kehitystarpeet Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimapolitiikan merkittävimmät kehitystarpeet ja - mahdollisuudet: 1) Helsinki-Lahti-Pietari kehityskäytävän vahvistaminen Hyödynnetään täysimittaisesti Salpauskunnan alueen sijaintia sekä logistista asemaa yritystoiminnan, matkailun ja asumisen ympäristönä kohdentamalla edunvalvonnan resursseja kehityskäytävän luomiseen tarvittavien investointien hankkimiseen. yhdenmukaistamalla sijoittumisen, asumisen ja matkailun markkinointia sekä investointisuunnitelmia vahvaksi kokonaisuudeksi. kehittämällä luonto- ja liikuntamatkailu yhdeksi elinkeinotoiminnan kärjeksi.

27 2) Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien kasvualojen löytäminen Tuetaan yritysten kilpailukyvyn kehittämistä ja nopeaa tuotekehitystoimintaa tarjoamalla elinkeinoyhtiön kautta tapahtuvaa rahoitus- ja hautomotoimintaa yrityksen koosta riippumatta. tarjoamalla julkisissa hankinnoissa referenssikohteita ja -ympäristöjä pk-yrityksille sekä ympäristöteknologiaa ja muotoilua hyödyntäville yrityksille. tunnistamalla ja tarttumalla globaalien muutosilmiöiden (digitalisoituminen, automaatio, kaupungistuminen jne.) aiheuttamiin liiketoimintaympäristön muutoksiin. ottamalla yritysystävällisyys uuden kunnan toiminnan läpileikkaavaksi periaatteeksi. 3) Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen Kohdennetaan uuden kunnan korkeakoulutoiminnan tukia erityisesti korkeatasoiseen sekä useamman oppilaitoksen kesken toteutettavaan tutkimukseen ja opetukseen. Uusi kunta tukee korkeakoulutoiminnan kehittymistä: Suosimalla vastinrahoituksessa kansainvälisiä tutkimus- ja kehityshankkeita. Tukemalla ja kannustamalla verkottuneeseen kehittämistoimintaan alueen yrityskentän kanssa. Tarjoamalla aktiivisesti korkeakouluille ja niiden kaikille aloille (LAMK, HY, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) käytännön testiympäristöjä kaupunkikonsernissa. 4) Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. Rakennetaan tietoisesti uudelle kunnalle uusi maine. Kohdennetaan edunvalvontaa entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen, investointien ym. hankkimiseen. Toteutetaan kaupunkimarkkinointia yhteistyössä alueen vahvan tapahtumatoiminnan kanssa. 5) Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen Luodaan uuden kunnan päätöksentekoon ilmapiiri ja toimintatavat, jotka kannustavat asukkaiden omavastuuseen ja osallistumiseen. Ohjataan uuden kunnan palveluiden järjestämistä asiakaslähtöisyyden periaatteen mukaisesti. 27 6) Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen Nostetaan maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen (maanviljely, puutuotanto, energia, matkailu) ja sitä hyödyntävä teollisuus ja palvelualat uuden kunnan elinkeinotoiminnan tärkeäksi alueeksi. Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma.

28 Kehitetään paikallisen bioenergiantuotannon mahdollisuuksia maatalouden sivutuotteista. 5. Uuden kunnan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 5.1. Miten uusi kunta vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen? Tulevaisuustyöryhmä keskusteli yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelun nykytilasta, uuden kunnan vahvuuksista ja heikkouksista kokouksissaan ja Useissa puheenvuoroissa todettiin, että suuremman kunnan keskeisenä vahvuutena on mahdollisuus keskittyä yhtenäiseen maankäyttöön, joka kattaisi lähes koko työssäkäyntialueen. Yhteen kasvavalla kaupunkiseudulla palveluiden tarkastelu yli nykyisten kuntarajojen olisi tarpeen. Myös resurssien (suunnitteluresurssit, investoinnit) nykyistä tasaisempi jakautuminen koettiin uuden kunnan maankäytölliseksi vahvuudeksi. Tulevaisuustyöryhmän taustakyselyssä useamman kunnan tekniset johtajat vastasivat, ettei kuntarakenne itsessään muodosta uhkia yhdyskuntarakenteelle. Työryhmän keskusteluissa nousi esille huoli osa-optimoinnista uuden kunnan sisällä esim. resurssien jakautumisen, kaupan sijoittumisen sekä yleisen kehittämisen ja kiinnostuksen osalta. Yhteistyösuhteiden vaikeutuminen uuden kunnan ja sen ulkopuolelle jäävien kuntien välillä koettiin heikkoutena, samoin mahdollinen byrokratian lisääntyminen. Toisaalta selvitysalueella on hyviä kokemuksia yhdistetystä palvelutuotannosta (Lahden seudun rakennusvalvonta, Lahden seudun ympäristöpalvelut). Kuva 13. Tulevaisuustyöryhmän arvioita Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kuntien yhdistymisen vaikutuksista alueen yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maapolitiikkaan (Tulevaisuustyöryhmä , Onko Salpausselän kuntien yhdyskuntarakenne kestävä ja elinvoimainen? ). Alueiden erilaisuuden (kaupunki-maaseutu jne.) hyödyntäminen onnistuu sisäisen kilpailun vähentyessä. Maankäyttöä ja palveluita voidaan tarkastella kokonaisuutena ja resursoida tasapuolisemmin. Radanvarren kehittämiseen ja Salpausselän kasvukäytävän luomiseen riittää paremmin resursseja (henkiset, aineelliset, kunnan vaikuttavuus valtakunnantasolla). Liikenneympäristöä voidaan kehittää koko työssäkäyntialueella. Esim. sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen helpompaa isossa kunnassa Yhteinen maapolitiikka antaa yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle paremmat eväät. + Haja-asutusalueen olosuhteet voivat heikentyä, jos kehittäminen keskittyy keskustoihin, esim. kaupan ja palveluiden sijoittuminen. Suurempi maa-alue voi toisaalta lisätä yhdyskuntarakenteen hajautumisen paineita. Erilaisten suunnitteluperinteiden yhdistäminen voi olla haastavaa ja kuluttaa aluksi resursseja. Kaupunkikeskustan ja aluekeskustojen roolien epäselkeys: mitä tapahtuu kuntien entisille hallintokeskuksille? Yhteistyösuhteet uuden kunnan ja ulkopuolelle jäävien kuntien kanssa voivat kärsiä Byrokratian lisääntymistä pelätään isommassa kunnassa. - 28

29 5.2. Maankäytön vyöhykkeet uuden kunnan maapolitiikassa Tulevaisuustyöryhmä on keskusteluissaan päätynyt esittämään uudelle kunnalle vyöhykemäisen maankäytön politiikan luomista, joka huomioisi neljä tavoitteiltaan erilaista maankäytöllistä aluetta: 1) kaupungin keskusta 2) kuntakeskustaajamat 3) kaupungin läheinen maaseutu 4) ydinmaaseutu. Salpausselän kuntajakoselvitys Maankäytön vyöhykeajattelun tarkoituksena on ratkaista, miten uuden kunnan erilaiset alueet voisivat erikoistua asumisen ja elinkeinotoiminnan tarjonnassaan ja toisaalta tulevaisuudessa myös hyötyä enemmän toisistaan. Vyöhykemäinen maankäytön politiikka on pääosin linjassa Salpausselän kuntajakoselvityksen palveluverkkotyöryhmän ns. Lönnqvistin mallin kanssa. Tulevaisuustyöryhmä ei ota kantaa palveluverkkotyöryhmän esitykseen vaan tässä raportissa esitetään ainoastaan maankäytön suunnittelun vyöhykemallin ja palveluverkon järjestämismallin välinen yhteys. Palveluverkkotyöryhmä on hahmotellut uuden kunnan palveluverkon järjestämistä neljään eritasoiseen lähipalvelukeskukseen: 1) kaupungin keskusta, 2) kaupunkimainen lähipalvelukeskus, 3) maaseutumainen lähipalvelukeskus, 4) Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus. Maankäytön vyöhykeajattelun tarkoituksena on ratkaista, miten uuden kunnan erilaiset alueet voisivat erikoistua asumisen ja elinkeinotoiminnan tarjonnassaan ja toisaalta tulevaisuudessa myös hyötyä enemmän toisistaan. Nauhamaisessa kaupungissa on palvelurakenne mahdollista liittää varsin helposti osaksi uuden kunnan maankäytön vyöhykkeistä suunnittelua. Alla esitetään vertailu vyöhykemäisestä maankäytön politiikasta sekä kuntajakoselvityksen palveluverkkotyöryhmän lähipalvelukeskusten mallista: 1) Kaupungin keskus 29 TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ: Maankäytön suunnittelu Tulevan uuden kunnan asukkaiden osuus vuonna 2013/ vuonna 2025/ vuonna 2040: 67 % / n. 68 % / n. 69 % (Tilastokeskuksen väestöennuste, Lahti) Maankäytön suunnittelun periaate: Yleiskaava, asemakaavoitus Maankäytön painopisteenä: täydennysrakentaminen, tiivistäminen PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ ESITTÄÄ JA PÄÄTTÄÄ: Palveluiden järjestäminen (Lönnqvistin malli) Alueen määritelmä: Uuden kunnan keskustaajama. Keskustaajama, jonka alueella asuu yli asukasta. Kaupunkikeskuksessa on useita lähipalvelukeskuksia Palveluiden järjestämisen perusperiaate: lähtökohtaisesti saatavilla kaikki uuden kunnan tarjoamat palvelut Lisämäärittelyä palveluille: Mikäli jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin

30 Liikennesuunnittelun painopisteenä: Pendelöinti uuden kunnan sisällä sekä yhteydet Helsingin seudulle Lahden kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukainen kulkumuotojen etusijajärjestys (jalankulku-pyöräilyjoukkoliikenne-henkilöautoliikenne) Riittävän pysäköinnin järjestäminen Asumisen painopisteenä: Kerrostaloasuminen Elinkeinotoiminnan kehittämisen painopisteenä: Uusien yritysten houkuttelu ja nykyisen palveluliiketoiminnan uudistuminen ja kilpailukyky kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja tuotannollisesti helpompaa ja tarkoituksenmukaisempaa, voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella, kunhan se on palvelunkäyttäjien helposti saavutettavassa paikassa. (LISÄTIETOJA: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI) 2) Kuntakeskustaajamat/kaupunkimaiset lähipalvelukeskukset 30 TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ: Maankäytön suunnittelu Tulevan uuden kunnan asukkaiden osuus vuonna 2013/ arvio vuonna 2025/ arvio vuonna 2040: n. 24 % / n. 24 % / n % (Tilastokeskuksen väestöennuste, Hollola ja Nastola) Maankäytön suunnittelun periaate: Yleiskaava, asemakaavoitus Maankäytön painopisteenä: täydennysrakentaminen, kaupan ja elinvoiman turvaaminen Liikennesuunnittelun painopisteenä: Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien turvaaminen (pendelöinti ja asiointi uudessa kunnassa) Jalankulku ja pyöräily Riittävän pysäköinnin järjestäminen Asumisen painopisteenä: Rivi- ja PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ ESITTÄÄ JA PÄÄTTÄÄ: Palveluiden järjestäminen (Lönnqvistin malli) Alueen määritelmä: Selvityskunnan keskustaajama, jonka alueella asuu yli 4000 asukasta ja josta hoidetaan väestöpohjaltaan vähintään 8000 asukkaan lähipalvelut. Palveluiden järjestämisen perusperiaate: Kaupunkimaisessa lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää palvelut, joita yli asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin. Lisämäärittelyä: Mikäli kaupunkimaisen keskustaajaman palvelutuotantoalueella (vanha peruskunta) asuu yli alle 15- vuotiasta asukasta, tulee kaupunkimaisessa keskustaajamassa tarjota monipuolista päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta vuosiluokille 1-9. Myös oppilashuoltoon liittyvät palvelut kuten kuraattorin ja koulupsykologin sekä kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin palvelut tulee olla oppilaiden käytössä. Kouluterveydenhuollossa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia.

31 kerrostaloasuminen Elinkeinotoiminnan kehittämisen painopisteenä: Kaupan ja palveluiden elinvoiman turvaaminen, yritystoimintaalueiden sijoittaminen kestävästi asumisen ja pohjavesien kannalta Kaupunkimaisissa lähipalvelukeskuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan olla myös lukion toimipiste, mikäli matkaa toiseen lukiotoimipisteeseen on yli 20 kilometriä ja toimipisteen opiskelijamäärä ylittää 250 oppilasta. Lukiokoulutus pyritään järjestämään peruskoulun ylempien luokkien yhteydessä niin, että oppilaitoksilla on käytössään yhteisiä opetusresursseja. (LISÄTIETOJA: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI) 3) Kaupungin läheinen maaseutu / Maaseutumainen lähipalvelukeskus TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ: Maankäytön suunnittelu Tulevan uuden kunnan asukkaiden osuus vuonna 2013/ vuonna 2025/ vuonna 2040: 5.8 % / 5.6 % / 5.6 % (Tilastokeskuksen väestöennuste Kausala ja Kärkölä) PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ ESITTÄÄ JA PÄÄTTÄÄ: Palveluiden järjestäminen (Lönnqvistin malli) Alueen määritelmä: Taajama, jonka alueella asuu yli asukasta ja josta hoidetaan väestöpohjaltaan vähintään asukkaan lähipalvelut. 31 Maankäytön suunnittelun periaate: Yleispiirteinen yleiskaava, osin asemakaavoitus, rakennusjärjestys Maankäytön painopisteenä: pientaloasuminen, kaupan ja teollisuuden elinvoimaisuus Liikennesuunnittelun painopisteenä: Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien vahvistaminen Jalankulku ja pyöräily Henkilöautoliikenne Asumisen painopisteenä: Rivi- ja omakotitaloasuminen Elinkeinotoiminnan kehittämisen painopisteenä: Häiriöitä aiheuttavan toiminnan osoittaminen riittävän kauas asumisen alueista, paikallisen elintarviketuotannon, maa- ja metsätalouden yritystoiminta Palveluiden järjestämisen perusperiaate: Maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää palvelut, joita yli asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin. Lisämäärittelyä: Mikäli maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli 750 alle 15- vuotiasta asukasta, tulee maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa tarjota päivähoitoa, esiopetusta ja alakoulun perusopetusta (vuosiluokat 1-6). Mikäli lähipalvelukeskuksesta on yli 20 kilometrin matka sellaiseen peruskouluun, joka tarjoaa opetusta myös yläkoululuokille (vuosiluokille 7-9), tulee maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa olla myös yläkouluopetusta. Ylempien luokkien (7-9) yhteenlasketun oppilasmäärän tulee kuitenkin ylittää 100 oppilaan rajan, jotta opetusta voidaan maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa järjestää. Edellä mainitun väestökriteerin täyttyessä lähipalvelukeskuksessa tulee näiden lisäksi järjestää myös esiopetusta sekä päivähoitoa.

32 Mikäli maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli yli 65- vuotiasta asukasta, tulee uuden kunnan toimia siten, että siellä on jatkossakin tarjolla asukkaiden tarpeen mukaista vanhustenhoivaa tyydyttämään palvelutuotantoalueen tarpeet. (LISÄTIETOJA: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI) 4) Ydinmaaseutu / Pieni maaseutumainen lähipalvelukeskus TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ: Maankäytön suunnittelu Tulevan uuden kunnan asukkaiden osuus vuonna 2013/ vuonna 2025/ vuonna 2040: 3.2 % / 3.0 % / 2.9 % (Tilastokeskuksen väestöennuste Hämeenkoski ja Kausalan ulkopuolella asuva väestö Iitissä) Maankäytön suunnittelun periaate: Yleispiirteinen yleiskaava, rakennusjärjestys Maankäytön painopisteenä: perustuotannon toimintaedellytysten turvaaminen ja uudistaminen Liikennesuunnittelun painopisteenä: Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien vahvistaminen Jalankulku ja pyöräily Henkilöautoliikenne Asumisen painopisteenä: Maatilat ja pientalot Elinkeinotoiminnan kehittämisen painopisteenä: Maa- ja metsätalous ja siihen tukeutuva yritystoiminta ml. matkailu PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄ ESITTÄÄ JA PÄÄTTÄÄ: Palveluiden järjestäminen (Lönnqvistin malli) Alueen määritelmä: Taajama, jonka alueella asuu yli asukasta ja josta hoidetaan väestöpohjaltaan vähintään asukkaan lähipalvelut. Palveluiden järjestämisen perusperiaate: Pienessä maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa tulee järjestää palvelut, joita yli asukkaan väestöpohja käyttää päivittäin. Lisämäärittelyä: Mikäli pienen maaseutumaisen lähipalvelukeskuksen palvelutuotantoalueella asuu yli 300 alle 15- vuotiasta asukasta, tulee lähipalvelukeskuksessa tarjota päivähoitoa, esiopetusta ja alaluokkien perusopetusta. Edellä mainitun väestökriteerin täyttyessä lähipalvelukeskuksessa tulee näiden lisäksi järjestää myös esiopetusta sekä päivähoitoa. Mikäli maaseutumaisessa lähipalvelukeskuksessa sijaitsevan peruskoulun alaluokkien (1-6) yhteenlaskettu oppilasmäärä laskee alle 100 oppilaan, voidaan opetus tässä tapauksessa järjestää lähimmässä samantasoista opetusta järjestävässä koulussa. (LISÄTIETOJA: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI) 32

33 33 Salpausselän kuntajakoselvitys Maankäytön vyöhykkeet huomioivat eri alueiden roolin uuden kunnan muodostamisessa. Perusperiaatteena on pitää kiinni seudun hyvästä yhdyskuntarakenteesta sekä tukea lähipalveluiden säilymisen toimintaedellytyksiä kaupalliset palvelut mukaan lukien. Kasvua ja voimakasta tiivistämistä ei voida pitää maankäytön suunnittelun lähtökohtana koko uuden kunnan alueella. Ydinmaaseudun rooli ja maankäytön suunnittelu poikkeaa selvästi kaupungin keskustan ja kuntakeskustaajamien kehittämisen periaatteista. Onneksi alueella on kokemusta monenlaisten maankäytöllisten alueiden suunnittelusta, kehittämisestä ja rakentamisen ohjauksesta, joten siirtyminen uuteen kuntaan ei tältä osin tuottane ongelmaa. Salon kuntaliitoksen esimerkin mukaan voi kuitenkin olla perusteltua muodostaa esim. erilliset suunnittelutiimit kaupunkimaiselle ja maaseutumaiselle maankäytölle ja kaavoitukselle Maankäytön nivelalueet miten Liitoskohdan olemassa yhdyskuntarakenteesta saadaan toimiva kokonaisuus? olevalla maankäytöllä on Salpauskunnan yhdistymistä pohtivat kunnat ovat hyvin suuri merkitys siinä, miten erilaisia kokonsa, elinkeinorakenteensa, asukasjakaumansa ja toimiva ja elinvoimaa antava yhdyskuntarakenteensa näkökulmasta. Myös ympäryskuntien nivel liitoskohtaan saadaan sijainti suhteessa keskuskaupunkiin on erilainen ja muodostumaan. käytettävissä olevat liikenneyhteydetkin ovat erilaiset. Liitettäessä näitä yhdyskuntarakenteita yhteen syntyy liitoskohtia kuntien raja-alueille. Liitoskohtaan syntyy nivel, joka yhdistää kunnat, mutta toisaalta myös mahdollistaa taitoksen, muutoksen. Liitoskohdan olemassa olevalla maankäytöllä on suuri merkitys siinä, miten toimiva ja elinvoimaa antava nivel liitoskohtaan saadaan muodostumaan. Kuntajakoselvitysalueen nykyisessä yhdyskuntarakenteessa on joitakin kohtia, jotka kaipaavat erityishuomiota jatkossa. On huomionarvoista, että tärkeimmät nivelalueet muodostuvat keskuskaupungin ja sen naapurikuntien raja-alueille, joiden täysipainoinen kehittäminen on kaupunkiseudun elinvoiman ja toimivuuden kannalta erittäin tärkeää. Samoille alueille kohdistuu maankäytön tiivistämisen, asumisen viihtyisyyden lisäämisen, elinkeinotoiminnan kehittämisen ja luonnonympäristön suojelun paineita. Nämä paineet osoittavat, että nivelalueiden maankäytön yhteensovittamista pitäisi tehdä kuntarakenteen muutoksesta riippumatta. Lahden ja Nastolan nivelet Nastolan ja Lahden välissä on yhdyskuntarakenteessa katkos, joka vaikeuttaa toimivan nivelen muodostumista. Liitos on valtatien ja ratayhteyden varassa. Erottavana tekijänä ovat jätteiden käsittelykeskus ja luontoalue. Nastolan ja Lahden nivelalueiden kehittäminen edellyttää Kymijärven etelä- ja pohjoispuoleisten alueiden hyvää kokonaissuunnittelua. On keskusteltu siitä, voisiko Koiskalan alueelle syntyä luontevampi nivelkohta, jossa yhdyskuntarakenne voisi yhdistyä. Nastolassa taajamarakennetta ollaan kasvattamassa tähän suuntaan, mutta Lahden puolella on

34 34 Salpausselän kuntajakoselvitys kulttuuriympäristöä, jonka vaaliminen on arvo sinänsä. Kolmas tunnistettavissa oleva nivelkohta muodostuu Ahtialan ja Pyhäntaan/Mäkelän väliin. Tämä nivel muuttaa kaupungin pientaloalueen kyläksi. Samankaltaiseksi muutoskohdaksi voitaisiin luonnehtia myös Uuttakylää. Strategisesti tärkein liitoskohta Nastolan ja Lahden välillä on ilman muuta Villähteellä kulkuyhteyksien ja välimatkojen pienuuden vuoksi. Lahden ja Hollolan nivelet Lahden ja Salpakankaan välinen yhdyskuntarakenne jatkuu saumattomana ja nivel on siten luutuneempi kuin Lahden ja Villähteen välissä. Tämän nivelen muutokset tapahtuvatkin nykyisten jo rakentuneiden alueiden maankäytön muutoksella (esim. teollisuudesta asumiseen tai työpaikkatoiminnan rakenteellisilla muutoksilla). Huomioita vaativia yhdyskuntarakenteen nivelkohtia löytyy myös Lahden, Hollolan ja Orimattilan eteläiseltä rajalta sekä työpaikkatoiminnan että asumisen mielessä. Nostavan ja Helsingintien teollisuusalueiden (Syväoja) yhteinen kehittäminen sekä toisaalta asumisen kokonaisvaltainen kehittäminen Lahden Renkomäen, Hollolan Miekkiön sekä Orimattilan Pennalan alueella voisi helpottaa mm. asuinalueiden liikenteellistä saavutettavuutta ja joukkoliikenteen järjestämistä. Lahden ja Hollolan pohjoiset raja-alueet (Mukkula-Kukkila/Vesikansa) ovat nivelalueita, joiden kehittäminen on jatkossakin asumispainotteista ja tähtää eheyttävään maankäyttöön, jonka turvin on mahdollista parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa alueilla. Nivelten liikkuvuus Nikamia vielä tärkeämpää on se, mitä on ytimessä. Salpauskunnan alueella yhdyskuntarakenteen ytimeksi muodostuu luontevasti rautatie sekä VT12. Kaikki liitosselvityksen kunnat muodostavat nauhamaisen kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen nivelalueet asettuvat pääasiassa tämän nauhan varteen kuin selkärangan nikamat. Nikamia vielä tärkeämpää on se, mitä on ytimessä. Salpauskunnan alueella yhdyskuntarakenteen ytimeksi muodostuu luontevasti rautatie sekä VT12. Rautatieasemien alueet sekä muut liikenteen tai toiminnallisen yhdyskuntarakenteen solmukohdat muodostavat yhdyskuntarakenteen liitoskohdan. Lahden ja Nastolan välisen tärkeimmän nivelalueen voisikin muodostaa fyysisen rajapinnan sijaan Villähteen aseman alueelle, Nastolan ja Iitin välisen nivelalueen Uudenkylän asemalle. Näillä kummallakin alueella on mahdollisuuksia eri maankäyttömuotojen sekä liikennevirtojen kohtaamiseen. Hollolassa Nostavan alueen logistiikka- ja työpaikka-alueen kehittäminen tukeutuu raideliikenteen ja VT12 mahdollisuuksiin. Sujuvan pendelöintietäisyyden päässä sijaitsevat Kärkölän, Kausalan ja Hämeenkosken taajamat on niin ikään liikenteellisesti liitettävissä entistä tiiviimmäksi osaksi työssäkäyntialuetta. Nivelalueiden kehittämisen tulisi lähteä sisällöstä. Elinkeinojen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Ne kuuluvat yhdyskuntarakenteen ytimeen. Etenkin paikallisten tuottajien tuottamat palvelut ja pienimuotoinen tuotantoelinkeino voisi hyvin mahdollistua nivelalueilla.

35 Jos kehittämisen painopistealueet sijoitetaan uusille paikoille, on kuitenkin aina vaarana olemassa olevan kuihtuminen. Etenkään palvelurakennetta ei tulisi siirtää paikasta toiseen. Lisäksi monessa kohtaa nivelalueilla, joissa on tilaa uudelle, on myös vaalittavaa kulttuuriympäristöä. Vaarana on maiseman köyhtyminen ja siitä seuraava vetovoimaisuuden väheneminen Eri maankäyttöalueille koituvat mahdolliset hyötyt ja haitat sekä kehitettävät joukkoliikenneyhteydet Tulevaisuustyöryhmä toteutti kuntien viranhaltijoille sekä työryhmän jäsenille suunnatun paikkatietopohjaisen karttakyselyn huhti - toukokuussa Kyselyssä selvitettiin työryhmän sekä asiantuntijoiden näkemyksiä: 1) maankäytön alueista, jotka voivat hyötyä kuntarakenteen muutoksesta 2) maankäytön alueista, joille kuntarakenteen uudistamisesta voi olla haittaa 3) kehitettävistä joukkoliikenneyhteyksistä Karttapaikannuksia saatiin kyselyyn yhteensä 80 kappaletta (46 hyötyvää aluetta, 10 aluetta, joille haittaa, 24 kehitettävää joukkoliikennereittiä). Kuvissa esitetään kyselyn päätulokset. Kaikki kartat tehtiin Maptionnaire-kyselypalvelua hyödyntäen. 35

36 Kuva 14. Maankäytön alueet, joiden saavutettavuus voi parantua nykyisestä. Nuolet kuvaavat liikenneyhteyksien kehittämispotentiaalia alueella. Ratayhteyden varrella olevilla alueilla on mahdollisuus voimakkaampaan joukkoliikenteen kehittämiseen kuin alueilla, jotka nojaavat yksinomaan linja-auto tai henkilöautoliikenteeseen. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing. Kuva 15. Maankäytön alueet, joiden väestönkasvu voi lisääntyä sekä viihtyisyys samaan aikaan kasvaa kuntarakenteen muutoksen myötä. Kuvassa on erotettu oranssilla pisteviivalla alueet, joiden sisällä on eniten karttapaikannuksia. Väestömäärän kasvun ja viihtyisyyden lisääntymisen arveltiin tapahtuvan pääasiassa kaupunkikeskuksessa sekä kuntakeskustaajamissa. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing. 36

37 Kuva 16. Maankäytön alueet, joiden osalta yritystoimintaa voitaisiin kehittää nykyistä suuremmilla resursseilla uudessa kunnassa. Mustilla suorakulmioilla on osoitettu kartasta paikat, joissa oli eniten paikannuksia (Salpakangas, Nostava, Syväoja-Helsingintie, Miekkiö ja Kujala-Villähde). Karttakyselyssä korostuivat erityisesti teollisuusalueet, joiden arveltiin hyötyvän yhteisestä kehittämisestä nykyisten kuntarajojen yli. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing. 37

38 Kuva 17. Maankäytön alueet, joiden luonnonympäristön suojeluun on mahdollista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kuntarakenteen muutoksen myötä. Valtaosa merkityistä alueista sijaitsee Lahden kaupungin nykyisten rajojen tuntumassa, kuntarajan molemmin puolin. On huomionarvoista, että näille samoille alueille kohdistuu elinkeinotoiminnan kehittämisen, väestörakenteen tiivistämisen ja luonnonympäristön suojelun paineita. Erilaisten intressien ja jännitteiden yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen nivelalueilla onkin tärkeä ja vaativa prosessi, johon kuntien kannattaisi pureutua, vaikka uutta kuntaa ei muodostuisikaan. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing. 38

39 Kuva 18. Tulevaisuustyöryhmän arvio maankäytön alueista, joille kuntarakenteen muutoksesta voi olla haittaa. Paikannuksessa korostuvat: 1) uuden kunnan reunavyöhykkeet, 2) yleiset huomiot yhdyskuntarakenteen liiallisesta tiivistymisestä tai sen hajautumisesta. Maankäytön vyöhykemäisellä suunnittelulla (luku 5.2.) pyritään löytämään hyviä maankäytöllisiä ratkaisuja sekä kaupunkimaisille että maaseutumaisille alueille. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing. 39

40 40 Kuva 19. Uuden kunnan tärkeimmät kehitettävät joukkoliikenneyhteydet. Keltaiset nuolet kuvaavat kehitettävän joukkoliikenneyhteyden mahdollista volyymikasvua (vuorotarjonta, palvelutaso). Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen edellyttää riittävää väestöpohjaa ja maankäyttöä, jossa asuminen sijoittuu keskeisten reittien läheisyyteen. Tulevaisuudessakin merkittävä osa kuntajakoselvitysalueesta on lähtökohtaisesti henkilöautoliikenteen varassa. Kartta: Maptionnaire-kyselypalvelu, satelliittikuva Bing. 6. Uuden kunnan vaikutukset alueen elinvoimaan 6.1. Uuden kunnan kilpailukyky Tulevaisuustyöryhmä on analysoinut kuntajakoselvitysalueen sekä laajemminkin Lahden talousalueen kilpailukykyä muihin maakuntiin verrattuna. Kilpailukykyvertailu löytyy raportin liitteenä excel-muodossa (liite 2). Useimmilla mittareilla katsottuna Lahden talousalue (Päijät- Häme) ei ole erityisen kilpailukykyinen muihin mahdollisiin kilpaileviin maakuntiin (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala) verrattuna. Lahden seutu

41 häviää lähes kaikilla mittareilla Uudellemaalle, Varsinais-Suomelle sekä Pirkanmaalle, mutta voittaa useimmissa mittareissa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Lahden seutu menestyy hyvin asumisen hintatasossa (edullisuus) sekä yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellisessa osuudessa kaikista työpaikoista. Myös muuttovoitto useimmissa ikäryhmissä 2000-luvulla on ollut Suomen suurten kaupunkien parhaimmistoa, mutta muuttotappio opiskelijoiden ikäryhmässä pudottaa Lahden kaupunkiseudun sijoitusta (kuva 20) muuttovetovoimasta kilpailtaessa Tampereen Oulun Turun Jyväskylän Lahden Kuopion Seinäjoen Lpr Vaasan Joensuun Porin Muut Eläkeläiset Varusmiehet Opiskelijat Lapset Työttömät Työlliset Kuva 20. Suomalaisten kaupunkiseutujen nettoväestömuutos vuosina eri väestöryhmien osuuksiin jaoteltuna. Helsingin seutua ei esitetä tässä tilastossa muita selvästi voimakkaamman kasvunopeuden vuoksi (mittakaavaero). Lahden seutu menestyy hyvin useimpien väestöryhmien houkuttelussa, mutta menettää opiskeluikäisiä muille kaupunkiseuduille. Suomalaisten yliopistokaupunkien muuttovetovoima perustuu Tamperetta lukuun ottamatta pitkälti vain yhden väestöryhmän, opiskelijoiden muuttoon. Uuden kunnan kehityksen ja elinvoiman kannalta on äärimmäisen tärkeää huolehtia, että alue kuuluu muuttovetovoimaisiin kaupunkeihin. Asukkaiden houkuttelu merkitsee samalla myös osaavan työvoiman ja yritysten houkuttelua. Asuinympäristöjen kehittämistä ja elinkeinopolitiikkaa ei voida nykypäivänä enää selvästi erottaa toisistaan, vaan ne nojautuvat ja voimistavat toisiaan: viihtyisät asuinympäristöt houkuttelevat asukkaita, jotka ovat potentiaalista työvoimaa yrityksille ja kasvattavat kuntien verotulokertymää. Uuden kunnan kehitys kietoutuu väestönkasvun ympärille. Kestävänä ja tavoiteltavana kasvuvauhtina voidaan pitää n. 1 % vuotuista väestönkasvua. 41 Uuden kunnan kehitys kietoutuu siis kasvun ympärille. Kestävänä ja tavoiteltavana kasvuvauhtina voidaan pitää n. 1 % vuotuista väestönkasvua. Tällä hetkellä Tilastokeskus ennustaa Salpausselän kuntajakoselvitysalueelle n. 0,5 %

42 Valtaosa uusista työpaikoista syntyy alle 10 hengen yrityksiin. 42 väestönkasvua vuosille Tämän jälkeen väestönkasvun arvioidaan taittuvan alle 0,4 %:n tasolle. Uuden kunnan on tehtävä voitavansa, jotta väestönkasvu olisi ennusteita voimakkaampaa, sillä väestön ikärakenne alkaa painaa kuntien taloutta enenevästi lähivuosikymmeninä Yrittäjyys uuden kunnan painopisteenä ja asenteena Kuten tulevaisuustyöryhmän nykytila-analyysi osoittaa, on samaan aikaan käynnissä olevien erilasten muutosten (kaupungistuminen, digitalisaatio, ilmastonmuutos, luonnonvarakriisi, ikääntyminen jne.) kaikkia vaikutuksia huomattavan vaikea ennakoida globaalisti, valtakunnan tasolla tai paikallisesti. On todennäköistä, että maailma muuttuu nopeammin kuin kykenemme arvioimaan. Uuden kunnan ottama (elinkeinopoliittinen) asenne on ratkaisevan tärkeä: Kunnallinen tulevaisuus on nykyisyyden tekijöiden käsissä. Voidakseen vastata sisäisen ympäristön muuttuviin haasteisiin kunnallisilta toimijoilta edellytetään toiminnan ehtojen tuntemusta ja kykyä koota yksilölliset näkökulmat ja erilaiset ajattelutavat kasvualustaksi uusille ideoille ja toimintatavoille. Strategista ei siis ole niinkään itse toiminnan muoto ja menetelmä kuin asenne ja lähestymistapa. (Lauronen, 2009). Tulevaisuuden menestyvät kunnat hyödyntävät yrittäjyyttä oman toiminnan muutoksen tukena sekä sisäisesti (uudet johtamistavat ja asiakaslähtöisyys), että ulkoisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Elämme aikaa, jossa kaupunkien elinkeinopoliittinen rooli on nostettu strategisesti tärkeämpään asemaan kuin se on koskaan ollut kaupungistumisen aikana (INKA-ohjelma ). Salpausselän uuden kunnan olisi mahdollista luoda strategia ja käytännön johtamistavat, joissa yrittäjyys ja myönteinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa nähtäisiin kunnan menestymisen avainkysymyksenä. Koska valtaosa työpaikoista syntyy pk-sektorin yrityksiin, on uuden kunnan oltava hereillä eri kokoluokan yritysten tarpeista ja menestymisen mahdollisuuksista esim. julkisissa hankinnoissa. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin kunnan myönteisestä asenteesta yrittämiseen yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Yleisesti ottaen suomalaiset kunnat eivät saa kovin mairittelevia arvioita elinkeinopolitiikastaan (Suomen Yrittäjät, Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014), joten tässä olisi selkeä uuden kunnan profiloitumisen mahdollisuus Uuden kunnan nousevat elinkeinotoiminnan alueet Tulevaisuustyöryhmä on keskusteluissaan nostanut esille joitakin elinkeinotoiminnan alueita, joissa on kiinnostavia paikallisia kasvumahdollisuuksia: Suomalaiset kunnat eivät saa mairittelevia arvioita elinkeinopolitiikastaan. Uuden kunnan on mahdollisuus profiloitua vahvasti yrittäjyysmyönteisenä kuntana.

43 1) Uudistuva teollisuus Lahden seudulla on mm. teknologia- ja konepajateollisuuden yrityksiä, jotka ovat kyenneet uudistumaan alueen ympäristöteknologiaa (cleantech) ja teollisen muotoilun osaamista hyödyntämällä. Esim. Oilon ja Kemppi ovat löytäneet uusia kasvun mahdollisuuksia puhtaampien teollisten prosessien parista. Alueen teollinen perimä voi olla suuri vahvuus, jos sen uudistumista osataan riittävästi tukea mm. korkeakouluyhteistyöllä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on uudistumisen avaintekijöitä. 2) Matkailu ja tapahtumatoiminta Erityisesti luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvä matkailu on kasvava mahdollisuus. Matkailuun liittyvä infrastruktuuri on pääosin olemassa. Majoitusvaihtoehtojen lisääntyminen voi kasvattaa matkailun ja kokousvierailujen volyymia merkittävästi Lahden seudulla. Alueen tapahtumatuotanto on nousussa ja tarjoaa mahdollisuuksia ympärivuotisiin aktiviteetteihin. Uusi kunta on tapahtumarikas talvikaupunki. 3) Paikallinen ruoantuotanto, elintarviketeollisuus ja lähiruokaa hyödyntävät palvelut Alueen elintarviketeollisuus on perinteistä ja edelleen vahvaa. Viljaklusteri muodostaa selkeän toiminnallisen kokonaisuuden, jossa on merkittävän kokoluokan ankkuriyrityksiä. Lähiruoan ja biopolttoaineiden tuotanto uuden kunnan maaseutualueilla ja toisaalta niitä hyödyntävä palvelutoiminta kaupunkiseudulla voisi muodostaa innostavan ja yhteisen elinkeinokokonaisuuden, jonka rakentamiseen tarvitaan uuden kunnan erilaisia alueita. Ruokakaupunki ja panimokaupunki ovat määritteitä, joissa uudella kunnalla on katetta. 4) Biotalous sekä energia- ja materiaalitehokkuus Alueen puunjalostusteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden sivuainevirrat voivat tuoda uusia mahdollisuuksia biopohjaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen. Esim. uudet kolmannen sukupolven biopolttoaineet, biokuidut, komposiittimateriaalit tai kemian tuotteet voivat olla seuraavia alueita, joissa syntyy kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita. Neitseellisten luonnonvarojen niukkeneminen ja hinnan nousu kiihdyttää kierrätysmateriaalien ja sivuainevirtojen hyödyntämistä, jossa Päijät-Hämeen alueella on jo ennestään huomattavasti osaamista. 43 5) Osaamisintensiiviset työpaikat ja kaupunkirakenteen muutos Uudet korkean jalostusarvon palvelutyöpaikat syntyvät liiketoimintaan, joita emme vielä välttämättä edes tunnista tai ymmärrä. Myös perinteiset alat muuntuvat osaksi uusia arvoketjuja (Tura, 2014). Uuden kunnan on mahdollista tarjota mielenkiintoisia alustoja uudenlaisille, urbaanissa ympäristössä toimiville työpaikoille esim. Lahden kaupungin keskustan uuteen radanvarren kaupunginosaan. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa palveluliiketoiminnan alueille, joihin lasketaan myös teollisuuden palveluliiketoiminta. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin, alle 10 henkeä työllistäviin yrityksiin.

44 Makrotalouden muutokset ja Suomen kilpailukyvyn kehitys vaikuttavat kuitenkin kuntarakennetta huomattavasti voimakkaammin Lahden kaupunkiseudun paikalliseen, viennistä riippuvaiseen elinkeinotoimintaan. Elinkeinorakenne on aiempaa monimuotoisempi, joten äkillistä kaltaista rakennemuutosta ei ole odotettavissa. Kunnat eivät Kärkölää lukuun ottamatta ole riippuvaisia yhdestä suuresta työllistäjästä. Alueen yritystoiminta on monimuotoisuudestaan huolimatta voimakkaassa rakennemuutoksessa ja globaalin kilpailun puristuksessa. Yritystoiminnan alkuvaiheessa alueellisten markkinoiden merkitys yrityksen menestymiselle on ratkaisevan suuri. Uuden kunnan on osattava hyödyntää alueen yritysten innovaatioita sekä annettavaa tilaa erilaiseen tuotekehitykseen Elinvoima-SWOT Tulevaisuustyöryhmä toteutti työnsä alkuvaiheessa SWOT-analyysin uuden kunnan elinvoimasta nykyisiin kuntiin verrattuna (kuva 21, s. 44). Vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista on keskusteltu runsaasti työryhmässä. Keskeiset huomiot näyttävät työryhmän loppuvaiheessa edelleen pitävän paikkansa. Kyse on siis perustelluista huolista ja toisaalta toiveista, joiden osalta uuden kunnan on osoitettava vastuullisuutensa. Tulevaisuustyöryhmän linjauksissa (luku 8) ehdotetaan yhdistymissopimukseen, yhdistymishallitukselle sekä uudelle kunnalle toimenpiteitä, joilla on pyritty vastaamaan näihin SWOT-analyysissa esitettyihin huomioihin. 44 Kuva 21. Tulevaisuustyöryhmä toteutti SWOT-analyysin Salpausselän kuntajakoselvitysalueen elinvoimasta.

45 6.5. Nuorisoystävällinen uusi kunta Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa puhutaan lapsiystävällisyydestä, lapsiperheistä ja työikäisten houkuttelusta, jonka vuoksi voi vaikuttaa, että nuorten tarpeet ja toiveet jäävät keskustelussa lapsipuolen asemaan. Kuntajakoselvityksen aikana nuorisovaltuusto osallistui vahvasti uuden kunnan suunnitteluun käynnistämällä mm. yli 600 nuoren käsittävän kyselyn kuntajakoselvitysalueen kouluissa sekä kommentoimalla eri työryhmistä nousseita kysymyksiä omassa työpajassaan Salpausselän alueen nuoret olivat kuntaselvitysprosessin kaikkein aktiivisin osallistujaryhmä. Nuorisovaltuustojen aktiivisuuden ansiosta kunnilla on nyt käytettävissään runsaasti uutta tietoa nuorten kuntarakennetta koskevista ajatuksista. Nuorten aktiivisuutta ja osallistumisen halua voitaisiin kunnissa käyttää paljon enemmänkin erilaisen kehittämisen tukena. Salpausselän nuoret ovat tämän kuntaselvityksen sankareita. Monenlaisista mielipiteistään huolimatta he osallistuivat keskusteluun kaikkein aktiivisimpana ikäryhmänä. Nuorisovaltuusto lähetti alueen kouluille kyselyn (n=611), jossa selvitettiin laajasti nuorten mielipiteitä kuntarakennemuutoksesta sekä tarkemmin mm. nuorten oman lähiympäristön toimintaa. Kuntaselvitysalueen nuorten mielestä alueen kevyen liikenteen reitit ja luontoympäristö toimivat nuorten kannalta hyvin, mutta kehitettävää on joukkoliikenteessä, julkisten alueiden nuorisoystävällisyydessä sekä harrastusmahdollisuuksissa. Harrastusmahdollisuudet ja joukkoliikenne kytkeytyvät yhteen, sillä varsinkin Hollolan alueelta käydään paljon harrastamassa Lahdessa. Joukkoliikennevuoroja toivottaisiinkin lisää iltaan. Nuoret haluaisivat myös lisää uusia liikuntaharrastusmahdollisuuksia esim. tanssi, taistelulajit, moottoriurheilu. 45 Kuva 22. Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kouluille lähetettiin kysely, jossa kysyttiin mm. nuorten lähiympäristöä koskevia asioita (n=611).

46 Tulevaisuustyöryhmä kysyi nuorisovaltuuston edustajilta, miten nuoret haluaisivat jatkossa osallistua yhdyskuntarakenteen (kaavoitus) suunnitteluun uudessa kunnassa/omassa kunnassa? Nuorisovaltuuston edustajat ehdottivat, että lukioihin tulisi ns. "vaikuttamiskurssi", jolla pääsisi ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Facebookin tärkeys nostettiin esille jokaisessa ryhmässä. Toivottiin myös työpajoja, joissa nuorten mielipiteitä kyseltäisiin aktiivisesti. Nettikyselyitä voitaisiin tehdä esim. peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaopin tunnilla säännöllisin väliajoin. Nuorisovaltuustot määriteltiin myös tärkeiksi vaikuttamisen kanaviksi. 7. Uuden kunnan visio Uuden kunnan visioksi esitetään: Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki. Perustelut: Avoimuudella tarkoitetaan avointa tiedonkulkua ja innostavaa, ratkaisuhakuista kaupungin toimintatapaa. Lahti on uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen paikkakunta, joka kehittyy sekä kasvaa ympäristön kannalta kestävästi. Uusi kunta pitää kiinni pitkäjänteisestä ympäristökaupunki-profiilista, johon Lahti on panostanut vahvasti viimeisen viiden vuoden ajan. Uuden kunnan strategisia perustavoitteita: Talouden tasapainoisuus Asiakaslähtöinen palveluiden järjestämisen perusperiaate Väestön kasvun tavoite n. 1 % /vuosi (nyt 0,5 % / vuosi) Visiossa yhdistyy uuden kunnan monipuoliset asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet. Uusi Lahti tavoittelee ekologisesti kestävää yhdyskuntarakennetta ja etsii yhteiskunnan muutoksiin parhaita ratkaisuja avoimesti asukkaiden ja yritysten kanssa. Erityishuomio työssäkäyvän ikäluokan houkutteluun ja Lahden seudulta muualle opiskelemaan muuttaneiden nuorten aikuisten houkutteluun. Nuorisoystävällisyys ja Lahden kiinnostavuuden kasvattaminen opiskelijakaupunkina Työttömyyden merkittävä vähentäminen nykytasosta v mennessä (Tarkemmat tavoitteet: Lahden työllisyys- ja elinvoimaohjelma ) Kestävä yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Elinkeinotoiminnan tukeminen rakennemuutoksesta selviytymiseen mm. korkeakouluyhteistyön kautta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Uusien työpaikkojen houkuttelu ja kasvualojen aktiivinen etsiminen sekä yritysten kansainvälistymisen tukeminen Maatalouden perustuotannon, uusien biotalouden mahdollisuuksien sekä kaupungin kasvavien palveluliiketoiminnan yhteisten arvoketjujen tunnistaminen ja vahvistaminen 46

47 8. Linjauksia 8.1. Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Laaditaan erityinen maaseudun ja haja-asutusalueen elinvoimaohjelma. Huomioidaan elinvoimaohjelmassa maaseudun ja kaupungin yhteispelin mahdollisuus lähiruoan ja biopolttoaineiden tuotannossa ja hyödyntämisessä. Laaditaan uuteen kuntaan välittömästi yhteinen maapolitiikka, joka säätelee maanhankintaa ja kaavoitusta. Esitetään visioksi: Lahti on avoin, uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen ympäristökaupunki. Perustelut: Avoimuudella tarkoitetaan avointa tiedonkulkua ja innostavaa, ratkaisuhakuista kaupungin toimintatapaa. Lahti on uudistuvan yrittämisen ja monipuolisen asumisen paikkakunta, joka kehittyy sekä kasvaa ympäristön kannalta kestävästi. Uusi kunta pitää kiinni pitkäjänteisestä ympäristökaupunki-profiilista, johon Lahti on panostanut vahvasti viimeisen viiden vuoden ajan. Tavoitellaan n. 1 % vuotuista väestönkasvua, jota voidaan pitää kestävänä tasona väestön ikärakenteen huomioiden. Tavoitteena on houkutella lisää erityisesti työikäistä väestöä (15 65-vuotiaat) Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Hyödynnetään kuntien yhdistymisvaiheessa mahdollisesti vapautuvat hallinnolliset resurssit vahvan edunvalvontaorganisaation rakentamiseen. Käynnistetään uuden kunnan strategian laadinta sekä sitä tukeva yleiskaavaprosessi uuden kunnan alueelle. Osallistetaan näissä erityisesti nuoria sekä alueen opiskelijoita. Hyödynnetään maankäytön ja palveluiden vyöhykemäistä suunnittelua (luku 5.2.) ja huomioidaan nivelalueet maapolitiikan laadinnassa Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Kanavoidaan asumista erityisesti joukkoliikennevyöhykkeelle junarataan sekä keskeisiin joukkoliikennereitteihin tukeutuvaksi. Luodaan sisäisen raideliikenteen sekä muun alueen joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteet. Toteutetaan uuden kunnan kehityshankkeita yhteistyössä alueen korkeakoulujen eri opiskelualojen kanssa ja tarjotaan käytännönläheisiä tuotekehitysympäristöjä. Elinkeinotoiminnan organisoinnissa käsitellään markkinointi- ja kehittämistoiminnan yhdistämisen mahdollisuus. Luodaan johtamisjärjestelmä, joka hyödyntää yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) tärkeänä kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja asenteena. 47

48 48 Jäsenet ja kokoukset Salpausselän kuntajakoselvityksen tulevaisuustyöryhmä kokoontui kevään 2014 aikana yhteensä 8 kertaa. Työryhmään kuuluivat: puheenjohtaja: Pekka Komu (Sdp), Lahti, varapuheenjohtaja: Tuulia Salo (Kesk), Hollola sihteeri: Saara Vauramo, Lahden kaupunki Luottamushenkilöt: Hollola: Tuulia Salo (Kesk) varalla Toini Louekoski-Huttunen (Sdp) ja Tatu Söyrilä (Kok) varalla Kari Sulonen (Kok) Hämeenkoski: Ilpo Markkola (Ps) varalla Timo Kurkela (Ps) ja Keijo Penttilä (Kesk) varalla Janne Nummela (Kesk) Iitti: Markku Yli-Kaitala (Kok) varalla Riitta Alestalo (Kok) ja Seppo Lehtinen (Kesk) varalla Pasi Koivunen (Kesk) Kärkölä: Teppo Raininko (Kok) varalla Hannu Nurminen (Kok) ja Reijo Päivärinta (Sdp) varalla Martti Aslamaa (Sdp) Lahti: Pekka Komu (Sdp) varalla Antti Sirvo (Sdp) ja Aleksi Mäntylä (Vihr) varalla Kirsti Vaara (Vihr) Nastola: Marko Varjonen (Kok) varalla Hannu Rahkonen (Sit/Kok) ja Jenna Koskelo (Kesk) varalla Marjo Jokinen (Kesk) Muut läsnäolijat: Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä Johtoryhmän puheenjohtajat: Reijo Oksanen, Nastola Matti Siirola, Hollola Esa Lehtinen, Iitti Kuntajohtajat: Jyrki Myllyvirta, Lahti Päivi Rahkonen, Hollola Pauli Syyrakki, Nastola Pentti Toivanen, Iitti ( kokoukseen asti) Riku Rönnholm, Iitti ( kokouksesta lähtien) Erja Viitala, Kärkölä Anja Brofeldt, Hämeenkoski Muut asiantuntijat: Matti Kuronen, Lahti Juha Sipilä, Hämeenkoski Heikki Salonsaari, Hollola Pertti Sallila, Kärkölä Risto Helander, Nastola Katri Kuivalainen, Nastola Veikko Haimila, Iitti Emmi Laine, Kärkölän nuvan pj. ( kokouksesta lähtien)

49 Kuva 23. Tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja Pekka Komu esitteli työryhmän linjauksia kuuden kunnan valtuustojen yhteisseminaarissa helmikuussa KUVA: Uusi Lahti (kuvakaappaus ) Kuva 24 a ja b. Tulevaisuustyöryhmä hyödynsi ryhmätyömenetelmiä osana prosessia. 49

50 Lainatut lähteet 50 Ahonen, A.-M. (2014). Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Kestävää kasvu käytävällä. Aalto yliopisto. Anttiroiko, A.-V. (Sente-julkaisu 32/ 2010). Luova kaupunkikehittäminen. Kaupunkikonseptit innovatiivisen kaupunkikehittämisen tukena. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Clean Edge. (2013). Clean Energy Trends. Demokratiatyöryhmä, S. k. (2014). Väliraportti Florida, R. (2004). The Rise of the Creative Class. San Val, Incorporated. Halme, E.;& Kuukasjärvi, L. (2010). Uusi kunta vai kuntaliitos - kuntalaisen itsehallinto. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Helminen, V.;Ristimäki, M.;& Oinonen, K. (2005). Työpaikat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa Suomen ympäristökeskus SY747. Hietanen, O. (02. Tammikuu 2014). Kehitysjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hirvonen, J.;& Niemi, P. (2010). Paikkatieto- ja tilastoanalyysia Lahden seudulta. Aaltoyliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Holstila, E. (2013). Kaupunki oman onnensa seppänä. Kuntaliitto. Kalenoja, H.;Lintusaari, M.;& Pajarre, M. (2010). Lahden seudun liikennetutkimus Osaraportti 1: Henkilöliikennetutkimus. Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Päijät-Hämeen liitto. Koski, A.;Kyösti, A.;& Halonen, J. (2013). Opittavaa kuntaliitosprosesseista. Metaarviointitutkimus 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kunnat.net. (ei pvm). Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde seutukunnittain. Haettu 22. helmikuu 2014 osoitteesta Kytö, H.;& Kral-Leszczynska, M. (2013). Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät - Tutkimus alueiden välisistä muuttovirroista. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Lahden seudun elinkeino- ja kilpailukykystrategia Lauronen, M. (2009). Yrittäjämäinen elinkeinopolitiikka, väitöskirja. Jyväskylä Studies in Business and Economics 73. Marola, J. (Esiintyjä). (12. helmikuu 2014). Salpausselän kuntaliitosselvitys Päijät- Hämeen tulevaisuudennäkymät ennakointiaineistojen valossa. Tulevaisuustyöryhmän kokous. Mikkonen, J. (Esiintyjä). (12. Helmikuu 2014). Ennusteita ja odotuksia. Tulevaisuustyöryhmän kokous.

51 51 Niinikoski, M.;Haapamäki, T.;& Berg, I. (2010). Lahden seudun liikennemalli. Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Päijät-Hämeen liitto. Niiniluoto, I. (2011). Orkideat kukoistamaan. Yliopisto-lehti. Nilsson Hakkala, K. (3. Lokakuu 2013). Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä? VATT päivä. Opetus- ja kulttuuriministeriö, politiikka-analyysi. (2011). Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain. Pajarinen, M.;& Rouvinen, P. (2014). Computerization Threatens One Third of Finnish Employment. ETLA muistiot. Päijät-Hämeen liitto. (2013). Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys. Päijät-Hämeen liiton julkaisuja A205. Päijät-Hämeen liitto. (2014). Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Päijät-Hämeen liitto. (2008). Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Toimialoista klusteriennakointiin. Päijät-Hämeen liitto. (15. Marraskuu 2013). Päijät-Hämeen verkkotietokeskus. Haettu 10. Maaliskuu 2014 osoitteesta toimialojen-tuotannon-arvonlisaeys/160-paeijaet-haeme Päijät-Hämeen Yrittäjät. (2014). Elinkeinopoliitiikan mittaristo - Päijät-Hämeen alueraportti. Päijät-Hämeen yrittäjät. (2013). Teollisuus Päijät-Hämeessä. Roland Berger. (2012). GreenTech 3.0. Ruotsalainen, K. (21. helmikuu 2013). Väestö vanhenee heikkeneekö huoltosuhde? Haettu 23. helmikuu 2014 osoitteesta 21_001.html Sotarauta, M. (2001). Kehittämispelit ja alueiden kilpailukyvyn kahdeksas elementti. Teoksessa M. Sotarauta;& N. Mustikkamäki, Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomalaisen työn liitto. (2013). Designilla kilpailuetua ja kasvua yrityksen liiketoimintaan. Suomen ympäristökeskus. (2013). Pintavesien tila. Suomen yrittäjät. (2013, syksy). Pk-yritysbarometri, alueraportti, Päijät-Häme. Suomen yrittäjät, Finnvera Oy, TEM. SYKE. (2013). Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa. Jalankulku-, joukkoliikenneja autovyöhykkeiden kehitys vuosina Tilastokeskus. (2009). Työpaikat toimialan (TOL 2002) mukaan alueittain Tilastokeskus. (2012). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain

52 Toivonen, V.-P. (Esiintyjä). (05. Maaliskuu 2014). Tulevaisuustyöryhmän kokous. Tura, T. (Esiintyjä). (2014). Lahden kaupunkiseudun vetovoiman viisi teesiä. Tulevaisuustyöryhmän seminaari Työ- ja elinkeinoministeriö. (05. Helmikuu 2014). Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA). Haettu 03. Maaliskuu 2014 osoitteesta Työ- ja elinkeinoministeriö. (2013). Työelämän kehittämisstrategia vuoteen Uudenmaan ELY joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. (2011). Lahden seudun juokkoliikenteen palvelutaso. Vähäsantanen, S. (2014). SataMittari. Suomen seutukuntien kilpailukyky

53 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti Liite 1: Katsaus väestö- ja työpaikkatilastoihin sekä ennakointiaineistoon tulevaisuustyöryhmä johtoryhmä

54 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin Sisältö 1. Väestötilastot Väestömäärä ja jakautuminen alueella Väestönkasvuennusteet Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Työpaikat Työpaikkojen sijainti ja kuntien työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkarakenne ja sen muutokset Työpaikkakehityksen ennakointia Koulutustarpeen ennakointia Lähdeluettelo

55 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin 1. Väestötilastot 1.1. Väestömäärä ja jakautuminen alueella Kuntajakoselvitysalueen alueella asuu n asukasta, joista 67 % Lahdessa, 14.3 % Hollolassa, 9.8 % Nastolassa, 4.5 % Iitissä, 3 % Kärkölässä ja 1.4 % Hämeenkoskella. Kuva 1. Kuntajakoselvitysalueen väestön määrän jakautuminen 1kmx1km ruudukolle. Tummemman punaiset pallot kuvaavat suurempaa väestötiheyttä. Kuva: Päijät-Hämeen liitto/ Syke ja Tilastokeskus. 3

56 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin 4 Kuva 2. Lahden työssäkäyntialueen väestömuutos 1kmx1km ruuduissa vuosien ja aikana. Sininen väri kuvaa väestömäärän vähentymistä, keltainen ja punainen sen kasvua. Väestömäärä on vähentynyt Lahden keskustan ulkopuolisessa reunavyöhykkeessä ja kuntien haja-asutusalueella, mutta kasvanut Lahden kaupungin ydinkeskustassa ja kaupunkirakenteen kehysalueella. Lähde: SYKE

57 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin 1.2. Väestönkasvuennusteet Tulevaisuustyöryhmän työ poikkeaa Päijät-Hämeen maakuntakaavan peruslähtökohdista väestönkasvuennusteen osalta. Työryhmän työssä on pitäydytty Tilastokeskuksen väestöennusteessa, joka on kuntien omia väestökasvutavoitteita selvästi niukempaa kasvua ennustava. Kuva 3. Tilastokeskuksen väestönkasvuennuste ja kuntien omat kasvuennusteet tai tavoitteet poikkeavat toisistaan merkittävästi vuoden 2025 jälkeen. Tässä selvityksessä käytetään Tilastokeskuksen väestöennustetta. Kuva 4. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Salpausselän kuntajakoselvitysalueen väestö kasvaa yhteensä n hengellä vuosien aikana eli n. 900 henkilöllä vuosittain. Tilastokeskus ennustaa Lahden väkiluvun kasvavan n hengellä vuoteen 2025 mennessä. 5

58 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin 1.3. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden asukkaiden osuuden suhdetta työikäiseen (15-65 v.) väestöön määrään. Väestöllinen huoltosuhde ei kuitenkaan ota huomioon työllisyyttä, jonka vuoksi tarvitaan parempia aluetalouden mittareita. Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Kuva 5. Taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen kehitys Lahden seutukunnan alueella vuosien aikana. Lahden seutukunta käsittää tässä tilastossa koko Päijät-Hämeen alueen. (Kunnat.net) Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde tulevat kasvamaan voimakkaasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kasvaessa. Vuonna 2012 yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä Salpauskuntien alueella oli 18,4 %, kun se vuonna 2025 tulee olemaan n. 25 % väestöstä ja kasvaa edelleen vuoteen 2040 mennessä. 6 Kuva 6. Yli 65-vuotiaiden väestöosuus (%) Salpausselän kuntajakoselvitysalueen eri kunnissa vuonna 2012, 2025 ja (Tilastokeskus, 2012)

59 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin Päijät-Hämeen taloudellinen huoltosuhde muuttuu väestön ikärakenteen myötä vuoteen 2025 mennessä siten, että se muistuttaa pitkäaikaisesti 1990-luvun laman kaltaista tilannetta. Monin paikoin maatamme huoltosuhde kasvaa selvästi tätäkin korkeammaksi. Kuva 7. Maakuntien taloudellinen huoltosuhde vuonna 2011 sekä laskelma vuosille 2020 ja 2030, olettaen että työllisyysaste (18 67-vuotiaat) pysyy vuosien keskimääräisellä tasolla. (Ruotsalainen, 2013) Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2040 vaihtelee ennusteen mukaan selvitysalueen kunnissa välillä työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä/ 100 työssäkäyvää. Kuva 8. Tilastokeskuksen arvio taloudellisesta huoltosuhteesta Salpausselän kuntajakoselvityksen kunnissa vuonna Sinisemmät sävyt tarkoittavat matalampaa (parempaa) taloudellista huoltosuhdetta, keltaiset ja oranssit korkeampaa (heikompaa) taloudellista huoltosuhdetta. Kuvakaappaus ( ) Tilastokeskuksen kartta-animaatiosta: 7

60 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin 2. Työpaikat 2.1. Työpaikkojen sijainti ja kuntien työpaikkaomavaraisuus Salpausselän kuntajakoselvitysalueen alueella oli vuonna 2010 yhteensä n työpaikkaa. Työpaikoista 73 % sijaitsi Lahdessa, 11 % Hollolassa, 8.9 % Nastolassa, 3.4 % Iitissä, 2.9 % Kärkölässä ja 0.9 % Hämeenkoskella. Kuva 9. Työpaikkojen sijainti Salpauskuntaselvityksen alueella. Tummemman vihreät pallot kuvaavat suurempaa työpaikkamäärää. Lähde: Päijät-Hämeen liitto/ YKR ja Tilastokeskus. Kuva 10. Salpausselän kuntajakoselvityksen kuntien työpaikkaomavaraisuus vaihteli vuonna 2011 Hämeenkosken 60,4 %:sta Lahden 111 %:n. Koko selvitysalueen työpaikkaomavaraisuus oli 99 % vuonna Lähde: Tilastokeskus. 8

61 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin 2.2. Työttömyysaste Lahden työttömyysaste oli vuoden 2013 joulukuussa suurten kaupunkien synkin yhdessä Jyväskylän kanssa. Joulukuun 2013 työttömyysasteet vaihtelivat Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa Hämeenkosken 10 %:sta Lahden 17,4 %:n. Kuva 11. Työttömyysasteen kehitys Salpausselän kuntajakoselvitysalueen kunnissa vuosien aikana (Marola, 2014) 2.3. Työpaikkarakenne ja sen muutokset Palvelutyöpaikkojen osuus koko selvitysalueen työpaikoista vuonna 2010 oli 69 % ja jalostustoiminnan 28 %. Alkutuotannon työpaikkoja oli alle 2 % kaikista työpaikoista. Teollisuustyöpaikkoja oli suhteessa eniten Nastolan ja Kärkölän kunnissa. 9 Kuva 12. Eri toimialojen työpaikkojen osuudet eri kuntien alueella sijaitsevista työpaikoista vuonna Yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin palveluihin TOL 2002-luokittelussa kuuluvat: julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, ympäristönhuolto, järjestötoiminta sekä virkistys- ja kulttuuritoiminta. (Tilastokeskus, 2009)

62 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin Koko selvitysalueella on tapahtunut rakennemuutosta, jonka seurauksena on menetetty etenkin teollisuuden työpaikkoja. Työpaikkoja on kuitenkin syntynyt viime vuosikymmeninä selvästi lisää rakentamisen, kaupan, kuljetuksen, rahoituksen sekä yhteiskunnallisten palveluiden toimialoille. Kuva 13. Työpaikkojen määrän muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2007 toimialoittain ja kunnittain. (Tilastokeskus, 2009) 2.4. Työpaikkakehityksen ennakointia Päijät-Hämeen liitto koordinoi maakunnan ennakointityötä, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa mm. koulutustarpeen arviointia varten. Työpaikkakehityksen osalta on ennakoitu, että maakunnan työpaikkojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä selvästi terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä jonkin verran mm. rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Päijät-Hämeessä on ennakoitu katoavan työpaikkoja mm. huonekalu- ja sahateollisuudesta, kemianteollisuudesta, maataloudesta, koulutuksesta ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta. Ennakointityössä on kyse trendiennusteista, joten varmuudella ei voida sanoa, että työpaikkojen määrä kehittyy juuri ennakoidun mukaisesti. 10

63 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin Eniten kasvavat ja pienenevät ammattiryhmät Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 5.3 Kauppiaat ja myyjät Muut toimistotyöntekijät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 1.1 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät 2.3 Metallityöntekijät työpaikat kpl Kuva 13. Eri toimialojen ennakoidut työpaikkamuutokset Päijät-Hämeessä vuosien välillä. (Mikkonen, 2014) Työpaikkojen muutos heijastelee ikärakenteen muutosta sekä talouden rakennemuutosta. Trendiennusteen mukaisesti Suomi ja Salpauskuntien aluekin menettää edelleen teollisuuden työpaikkoja, mutta toisaalta uutta työtä syntyy palvelualoille. Päijät-Hämeen ennakoitava työvoimatarve noudattelee paljon työmarkkinoiden jo alkanutta polarisointikehitystä. Uutta työtä syntyy eniten matalimpiin ja korkeimpiin palkkaryhmiin, mutta keskipalkkaisten työllisyys heikkenee (Nilsson Hakkala, 2013). On mahdollista, että nämäkään ennusteet eivät riittävästi huomioi digitalisoitumisen tuomia suuria muutoksia, jotka myllertävät kaupan rakennetta ja myöhemmässä vaiheessa myös muita palveluita. Ei ole selvää, että uusia työpaikkoja syntyy samassa suhteessa toimialojen liikevaihdon kasvun kanssa kun automatisoituminen ja palveluiden siirtyminen verkkoon vähentävät tekevien käsien tarvetta. Toisaalta juuri tästä kehityksestä on odotettavissa taloudellisia säästöjä myös kuntien toimintaan Koulutustarpeen ennakointia Ennakoitavista työvoiman kysynnän muutoksista on syytä tehdä joitakin johtopäätöksiä siihen millaista koulutusta alueella kannattaa tarjota. Päijät-Hämeen maakunnan ennakointityössä on esitetty laskennallisia arvioita koulutuksen aloituspaikkamäärien tarpeesta vuonna Tulevaisuuden työtä ja siten ammattilaisia tarvitaan erityisesti sellaisille aloille, joissa rutiinityön osuus on pienehkö. Näitä töitä on vaikeammin pilkottavissa automatisoitaviksi tehtäviksi. 11

64 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin Tulevaisuuden menestysaloja ovat: 1. asiantuntija-ajattelua vaativat työt esim. lääkärit, kokit, matemaattis-luonnontieteellisen ja tekniikan alan asiantuntijat 2. inhimillistä vuorovaikutusta korostavat työt esim. opettajat, työnjohtajat, myyjät, tarjoilijat, sairaanhoitajat 3. fyysiset ei-rutiinitehtävät esim. siivoojat, rakentajat, kuljettajat (Nilsson Hakkala, 2013) Tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen kehittäminen ja innovointi ovat tulevaisuudessa osa yhä useamman ihmisen työtä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Tämän vuoksi on perusteltua odottaa, että myös Lahden seudulla on entistä enemmän tarvetta yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneelle työvoimalle. Valtaosa alueen tarvitsemista yliopistokoulutuksen saaneista henkilöistä tuleekin maakunnan ulkopuolelta. Vahvistuva ammattikorkeakoulu kykenee jatkossa vastaamaan entistä enemmän tähän koulutetun työvoiman kysyntään. Kuva 14. Laskennallinen aloittajatarve koulutusasteittain Päijät-Hämeessä vuonna (Mikkonen, 2014). 12

65 Tulevaisuustyöryhmän väliraportti, Liite 1: Katsaus tilastoihin Seuraavaksi esitetään laskennallisia arvioita ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäys- ja vähennystarpeesta vuosien aikana (Mikkonen, 2014). Arviot perustuvat valtakunnanlaajuisiin koulutuspaikkamääriin ja alojen työllistymisen ennusteisiin. Osa sopeuttamistarpeesta on jo toteutettu tätä selvitystä laadittaessa. Kuva 15. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäystarve Päijät-Hämeessä vuosien aikana (Mikkonen, 2014). 13 Kuva 16. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen vähennystarve Päijät-Hämeessä vuosien aikana (Mikkonen, 2014).