V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A. www.vuoriteknikot.fi"

Transkriptio

1 V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A Vuorit eknikot ry:n jä senleh ti VUOSIJ ULK AIS U

2 2

3 V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimit taja Timo Rajala Toimituskunta Timo Rajala Jorma Leinonen Jari Weman Taito Ahola Kalevi Laakkonen Tait to ja toteutus Arkkiset Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 kannet 650 e 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi Sisältö Jatkokoulutuspäivät Oulussa Pääkirjoitus Vuorineuvos Per tti Voutilainen Graniitin vienti keskittyy Kiinaan Pekka Jauhiainen Sytytyssuunnittelun merkitys Jorma Leinonen Kansainväliset EuroMining-messut Mikael W änskä Minipiloteilla kohti ekologista kaivostoimintaa Ilkka Hynynen Kairan kuulumisia Antti M.J. Lahtinen M alminetsinnän tilanne Suomessa Vesa Nykänen Dragon Mining Oy:n kultahammasta pakottaa Jaakko Kilponen Petteri Tanner, M atti Pulkkinen Kuva: Timo Rajala Antero M askonen, Kaivosteknikko vm Jari W e m an Vuoriteknikoiden lehtorina Lappeenrannassa Aimo Vuento Rd-paalutus - vesitiivis tukiseinäratkaisu Kari Juntunen Porausmenetelmät kalliossa H eikki Räsänen Parasta osaamista maan uumenissa Jon W illberg Länsimetron Keilaniemen työmaata urakoi YIT M ari Sohlm an Hallituksen terveiset ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Timo Rajala Hampulankatu 8 A Tampere Mainostajat Agnigo-Eagle Finland Arkkiset Arctic Drilling Company Atlas Copco Louhintatekniikka Oy Ab Blastershouse Oy Drillcon - SM Oy Drilltek Oy E. Hartikainen Oy Forcit Oy Ab ja Finnrock Oy Fjäder Yhtiöt Geomachine Oy Hewix Oy Keski-Suomen Räjähde Oy Kuvaparoni Lemminkäinen Oyj Louhintavaruste Vihavainen Ky Miilux Oy Miranet Oy Nordic Mines Oy Opteam Yhtiöt Oy Orica Finland Oy Outokumpu Tornio Works Ovako Imatra Oy Ab Palin Granit Oy Pora-Agentti Oy Pyhäsalmi Mine Oy Robit Rocktools LTD Rockplan LTD Sandvik Strabag Oy Suomen TPP Oy Tampereen Messut Oy Terramare Oy Tolarock Oy YIT-Rakennus Oy 3

4 Pääkirjoitus vuorineuvos Per t ti Voutilainen Syytet tyjen penkillä Kaivostöissä ei viime aikoina ole ollut kivaa olla. Ympäristöaktivistit ja iso osa mediaa ovat käyneet kiivaasti kimppuun ja yrittäneet panna kapuloita uuden kaivosboomin rattaisiin. Ympäristöministeri jakelee ukaaseja asioissa, jotka eivät ainakaan muodollisesti hänelle kuulu. Ja pari euroedustajaamme likaa omaa pesää Brysselistä käsin. Valitettavaa on, että faktat eivät tässä keskustelussa ole paljon painaneet. Moni tämänkin lehden lukija lienee hämmästyksen vallassa. Sotkenpa asiaa lisää panemalla paperille omia ajatuksiani tästä teemasta. Uutisten valtavirran antamasta kuvasta ne poikkeavat, kuten ehkä osaatte arvatakin. Haluan näin ampua alas väittämiä, joista varmuudella tiedän, etteivät ne vastaa tosiasioita. Jos näkemyksiini uskotte, antakaa sanan kiertää missä tahansa ihmisiä tapaattekin. Sillä tavoin voidaan mitalin toistakin puolta parhaiten valottaa, ja saattaa keskustelu oikeille raiteille. Kohu alkoi Talvivaaran alkuvaiheen valitettavista vaikeuksista. Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kuten Talvivaaran johtokin avoimesti myöntää. Mutta kohtuuttomat mittasuhteet tämä asia on saanut. Tiedotusvälineistä on voinut saada sellaisen kuvan, että lähes puolet Suomesta on peruuttamattomasti pilattu. Tosiasia ensinnäkin on, että kaivoksen päästöt koskettavat vain kourallista ihmisiä. Sekin on tietysti liikaa, ja asiat täytyy saattaa kuntoon. Korjaavat toimet ovatkin käynnissä, eikä laajamittaisia peruuttamattomia vahinkoja ole aiheutettu. Lähialueen asukkaat tunnustavat kaivoksen tuomat hyödyt. Matkailuihmisetkin ovat julkisesti kertoneet, ettei kaivos ole heidän liiketoimintaansa vähentänyt. Kaivos - kuten mikä tahansa muukin suurimittainen inhimillinen toiminta muuttaa ympäristöä. Mutta ei sen tarvitse tarkoittaa ympäristön tuhoa. Epäilijät käykööt katsomassa vaikkapa Outokummun kaivoksen vanhaa jätealuetta, jolle on perustettu hieno golfkenttä. En ainakaan minä osaa sitä katsellessani puhua ympäristötuhosta. Yleistynyt on sellainen käsitys, että ulkomaiset kaivosyritykset riistävät kansallisia rikkauksiamme ja vievät täältä ilmaiseksi rikasteet ja voitot. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi kipeästi tarvitsee ulkomaisia pääomia investointien rahoittamiseen, ja kaivostoiminta on tällaiselle rahankäytölle ihanteellinen kohde. Tuodessaan investointirahat Suomeen, investoija yleensä aina ottaa suuren riskin. Hankkeet ovat kalliita, ja täysin epärealistinen on sellainen ajatus, että tarvittavat miljardit otettaisiin veronmaksajien taskusta valtion budjetin kautta. Omistajasta riippumatta täällä toimitaan Suomen lakien ja säännösten mukaan. Tuotteet usein viedään ulkomaille, mutta niistä saadaan markkinoiden mukainen kauppahinta. Yhtiö maksaa suomalaisille työntekijöilleen palkkoja ja yhteiskunnalle veroja. Suomi ja sen kansantalous on suurin hyötyjä. En pysty ymmärtämään, miksi ulkomainen omistaja olisi suomalaista huonompi. Voitto menee osingon myötä ulkomaille, mutta sieltä on alkujaan tullut myös tarvittava pääoma. Näin toimii kansainvälinen talous aina ja kaikkialla toimialasta riippumatta. Populististen puheiden kohteeksi tämä asia kuitenkin taitaa olla kovasti sopiva. 4

5 Yhtä populistinen asia on kaivosvero, jota on tarjottu lääkkeeksi lähes kaikkiin ongelmiin. En tiedä mitä kaivosverolla tarkoitetaan, ja yhtä vähän luulen ajatuksen esittäjien tietävän. On sanottu, että sillä varmistettaisiin, että kaivosyhtiö toiminnan loputtua siivoaa jälkensä. Tämä asia on kuitenkin jo nykyisellä kaivoslailla säädetty yhtiön velvollisuudeksi, jonka takeeksi täytyy myös asettaa vakuus. Samoin on olemassa säädökset maksuista maanomistajille ja muille mahdollisille haittojen kärsijöille. Nämä asiat ovat siis jo kunnossa ilman mitään erillistä kaivosveroakin. Paljon vakavampi asia on, että kaivosveron puuhaajat eivät ehkä ymmärrä, että malmi on ekonominen käsite. Mitä enemmän lisäkustannuksia sälytetään kaivosyrityksen kannettaviksi, sitä pienemmiksi käyvät malmivarat. Ja silloin loppuu toiminta aikaisemmin ja mainareilta leivän lähde. Käykäämme siis joukolla vastustamaan kaivosveroa. Yhden harhakäsityksen haluan ottaa esille. Moni sanoo, että nykyinen sukupolvi louhii loppuun malmit ja jättää lapset ja lapsenlapset puille paljaille. Saattaa siis tuntua ristiriitaiselta, kun väitän, että malmivarat riittävät sitä pitempään, mitä tehokkaammin niitä pystytään hyödyntämään. Tämä on seurausta malmin ekonomisesta käsitteestä. Tehokas toiminta nimittäin tarkoittaa alempia kustannuksia, mistä syystä moni kivi, joka ei tänään ole malmia muuttuu malmiksi kustannusten alentuessa. Satsaukset teknologiaan siten vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen; eivät vain tähän päivään. Eikä ihan tuulesta temmattu ole sekään usein esittämäni väite, että mikään ei lopu koskaan. Malmivaroja on tänään tiedossa enemmän kuin koskaan ennen, eikä ole olemassa hyviä syitä olettaa, etteikö tilanne pysyisi samana tulevaisuudessakin. Älkäämme siis asettuko kehitystä vastustamaan. Siinäpä huolia riittävästi yhdeksi kertaa. Ikuisena optimistina uskon, että suomalaiset pystyvät tosi paikan tullen järkeviin ratkaisuihin. Siinä meitä auttaa osaava virkamieskunta, joka on pitänyt päänsä kylmänä kaivoskeskustelussa, eikä ole lähtenyt populistien kelkkaan. Kunpa vielä saataisiin niin sanotut päivystävät dosentitkin järkeville linjoille. Räjähde- ja louhinta-alan asiantuntijapalvelut ja koulutus Jor ma Leinonen Puh gmail.com 5

6 6

7 Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliit to ry Graniitin vienti keskit tyy Kiinaan Vuonna 2011 luonnonkiven viennin arvo kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Kokonaisviennin arvo oli n. 82 miljoonaa euroa, joka oli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Graniittiblokkien viennin arvo kasvoi 41 % ja oli noin 46 miljoonaa euroa, joka on kaikkien aikojen ennätys. Pääasiassa vuolukivituotteista muodostuvan lopputuotteiden viennin arvo supistui 4 %. Vientimaista Kiina oli selvä ykkösmaa. Viennin arvo Kiinaan kasvoi 67 % ja Kiinan osuus graniittiviennin kokonaisarvosta oli 75 %. Lopputuotteiden päämarkkinat ovat Länsi-Euroopassa; tärkeitä vientimaita ovat Saksa, Ranska ja Ruotsi. Tuonnin arvo oli vuonna ,9 miljoonaa euroa, joka oli noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Tuontimaista ylivoimainen ykkönen on Kiina, jonka osuus tuonnin arvosta oli 46 %. Kiinasta tuodaan paljon katu- ja reunakiviä mutta myös muita rakentamiseen käytettäviä kivituotteita. Kuluvan vuoden elokuun ulkomaankauppatilastojen perusteella kokonaisviennin arvo ei tänä vuonna yllä aivan vuoden 2011 tasoon vaikkakin graniitin vienti on kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta 14 %. Vienti Kiinaan on kasvanut 24 %. Viennin kokonaiskuvaa heikentää lopputuotteiden viennin supistuminen kymmenellä prosentilla. Lopputuotteiden tärkeistä vientimaista niin Saksan kuin Ruotsinkin vientiluvut ovat laskusuuntaisia. Myönteistä on viennin selvä kasvu Ranskaan. Luonnonkiven ulkomaankaupan kannalta kuluva vuosi on hyvin kaksijakoinen ja samalla hyvin samankaltainen kuin vuosi Graniittiblokkien viennin kasvu jatkuu Kiinan imiessä valtaosan vientigraniitista. Lopputuotteiden vienti näyttäisi supistuvan edelleen. Viennin kokonaisarvo tullee olemaan noin 77 miljoonaa euroa, joka olisi kuutisen prosenttia vähemmän kuin Kokonaisviennistä 61 % olisi graniittiblokkeja ja 39 % lopputuotteita. Kokonaistuonnin arvoksi muodostunee n. 16,5 miljoonaa euroa, jossa olisi kasvua kymmenisen prosenttia. 7

8 Luonnonkiven viennin rakenteessa on tapahtunut selvä muutos. Vuodesta 1998 vuoteen 2010 lopputuotteiden viennin arvo oli selvästi graniittiblokkien viennin arvoa suurempi. Vuonna 2011 asetelma kääntyi päinvastaiseksi ja tänä vuonna blokkiviennin ja lopputuoteviennin välinen ero vain kasvaa. Toinen olennainen muutos viennin rakenteessa on Kiinan hallitsevan aseman hyvin nopea vahvistuminen. Kiinan osuus blokkiviennistämme on 78 %. On toki hyvä, että suomalainen graniitti kelpaa kiinalaisille mutta maan asema viennistämme alkaa olla jo liian hallitseva. Uusia markkinoita olisi syytä hakea viennin rakenteen tasapainottamiseksi. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen luonnonkiven louhintamäärät laskivat nopeasti. Vuonna 2007 kokonaislouhinta ylitti tonnia. Vuonna 2008 pudottiin alle tonnin, 2009 mentiin alle puolen miljoonan tonnin ja 2010 jäätiin tonniin. Tällöin graniitin louhintamäärä oli tonnia ja vuolukiven tonnia. Samaisena vuonna graniitin viennin määrä oli tonnia eli ko. vuoden tuotantomäärää enemmän. Vientiyritykset pääsivät purkamaan varastojaan. Viime vuonna hyvän vientikysynnän siivittämänä graniitin louhinta kasvoi yli 130 % ja ylitti tonnia. Kokonaislouhinta oli vuolukivi mukaan lukien noin tonnia. Ensi vuonna kivialan yrityksillä on edessään paitsi epävarmuutta talouden kehityksestä niin kuin jokseenkin kaikilla muillakin aloilla mutta myös tarve tai oikeastaan pakko luoda valmiudet kivituotteiden CE -merkintään, joka tulee pakolliseksi alkaen suurimmalle osalle rakentamisessa käytettävistä kivituotteista. Kiviteollisuusliiton kiviportaaliin on avattu kivialan standardisointia ja CE -merkintää esittelevät sivut. 8

9 KALLIOPORAT LOUHINTATARVIKKEET Hewix Oy Vaittintie 15 C 1 PIRKKALA

10 10

11 Jorma Leinonen Blastershouse Oy Kohti onnistunut ta räjäytystä Sytytyssuunnittelun merkitys Blastershousen panostaja- tai ylipanostajakurssin käyneet muistavat kurssin aloituksessa korostamani onnistuneen räjäytyksen määritelmän; Kukaan ei kuollut,muu siihen päälle on pelkkää bonusta. Tämän provosoivan teesin tarkoituksena on korostaa turvallisuutta, jonka merkitystä ei voi liikaa painottaa tässä korkean riskin ja vastuun ammatissa. Toisena asiana yleensä kerron tuleville panostajille, että heidän työnsä tarkoitus on korjata panostuksella porarin tekemät virheet ja vastata kokonaisuudessaan lopputuloksesta. Tämäkin lausunto on vahvasti kärjistetty ja nykyään porarien ammattitaito ja laitetekniikka on huimasti edistänyt louhintatyön tasoa takavuosiin verrattuna. Toivottavaa olisi, että tämä kehitys jatkuu ja porarien ja panostajien ammatin arvostus nousee edelleen. Nämä ammattilaiset ovat paljon vartijana katsottiinpa asiaa turvallisuuden tai tuotannon näkökulmasta! Kaikki alan ammattilaiset ymmärtävät räjäytyksen huolellisen suunnittelun merkityksen ja tällä yleensä tarkoitetaan luonnollisesti porausparametrien määrityksen ja panostuksen suunnittelua, mutta sytytysjärjestyksen suunnittelu jää usein vähemmälle huomiolle. Kuitenkin panosten oikea-aikainen syttyminen vaikuttaa hyvin paljon paitsi turvallisuuteen; kaikkien panosten räjähtämiseen, sinkoiluun ja tärinään, mutta myös louhekasan muotoon, lohkaroitumiseen ja lastattavuuteen. Teoria käytännön pohjana Alan oppikirjoista saamme lukea jo vuosikymmeniä sitten todettuja peukalosääntöjä kiven liikkeen ja lohkaroitumisen suhteen, kuinka vierekkäisille ja peräkkäisille reikäpanoksille tulee antaa sytytysjärjestys, joka antaa mahdollisuuden edellä olevan kivimassan lohkaroitua ja liikkua eteenpäin, ennenkuin sen takana oleva reikäpanos räjähtää. Panostajaoppaissa mainitaan esim. että kalliomassa turpoaa räjäytyksessä yli 50% ja edellisen rivin tulee olla liikkunut 1/3 x edun verran eteenpäin ennen seuraavan rivin räjäytystä, jotta kivimassalla on tilaa liikkua ampusuuntaan. Ellei tätä tilaa ole, seurauksena on kiven roiskiminen ylöspäin ja ns. ryöstöt taaksepäin. Edelleen eräs ohjeistus lohkaroitumisen ja lastattavuuden optimoimiseksi on antaa vierekkäisen reikien intervalliksi 3-8 millisekuntia per metri reikäväliä ja rivien välille millisekuntia per metri etua. Tällöin esimerkiksi tulisi pengerlouhinnassa ruutukoon ollessa 2,5 m x 3,2 m rivin sisäisen hidastuksen olla luokkaa 10-25ms ja rivien välillä 38-75ms. Tämä siis lähtee ajatuksesta lohkaroitumisen ja liikkeen optimoimiseksi, luonnollisesti joissain tapauksissa pyritään kallion liikettä minimoimaan esim. malmin paikalleenräjäytyksissä lastauksen selektiivisyyden parantamiseksi. Lisäksi tulee louhintatärinöiden minimoimiseksi usein huolehtia momentaanisen räjähdysainemäärän pysymisestä sallituissa rajoissa. Taiteesta tieteeksi Edelleen edellämainitut arvot ovat karkeita ja niihin vaikuttaa suuresti esim. kallion ominaisuudet, porauskaavio ja ominaispanostus. Kallion liikettä kyseisessä kohteessa tuleekin selvittää esim. suurnopeuskuvauksilla jotta sopivat parametrit panostukseen ja sytytykseen voidaan valita halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Lopputuloksen arviointi on tärkeää jotta voidaan analysoida ja päättää, mitä muutetaan seuraavaan räjäytykseen kohti parempaa louhintatulosta. Porauksen tarkkuuden merkitys lopputulokseen on erittäin merkittävä tekijä, mutta usein porauskaaviotakin joudutaan soveltamaan kentän muotojen ja pinnanmuodon mukaan ja näiden muuttujien huomioiminen sytytysjärjestyksen suunnittelussa on useimmiten haasteellista. Sytytysjärjestyksen laadinta impulssiletkunalleilla = kytkentä Havainnoidaan asiaa alla olevan kuvan 1 esimerkillä, jossa kenttä on porattu antaen porarille ohjeet edun ja reikävälin suhteen mutta reikien paikkoja ei ole ennalta merkitty maastoon. Porauskaavio mukautuu etureunan mukaan, kaartaen ja kentän takaosassa pengerkorkeuden pienentyessä on porausruutua pienennetty. Kun kenttään tehdään nallitus impulssiletkunalleilla tyypillisesti, avaus keskeltä, 17ms hidasteet riville ja 42ms rivivälille, 11

12 saadaan kuvatunkaltainen kytkentä. Lopullisia hidasteaikoja tarkasteltaessa on vaikea hahmottaa keskinäisiä intervalleja ja huomata poikkeamat. Suunnittelu tarkoittaa siis tässä tapauksessa kentällä toteutettua sinnepäin-suunnittelua, eikä todellinen sytytysjärjestys ole kenenkään tiedossa tai dokumentoitu. Esimerkkikuvassa on myös havainnollistettu kentän eri puoliskoilla kahta eri tapaa kytkeä impulssiletkun pintahidasteet. Kuvassa 1, vasemmanpuoleinen tapa on 2011 voimaantulleen Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohjeen mukainen, jossa edellytetään kytkennän olevan sellainen, että pintasytytyksen katketessa ei sytytys etene ko. panoksen takana oleviin panoksiin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi voidaan käyttää tarkoitukseen kehitettyjä tietokoneohjelmia, jotka nopeuttavat ja helpottavat asiaa ja tekevät mahdolliseksi todellisen porauskaavion huomioimisen siten, että tuo aiemmin mainittu ajoitus, millisekunteja per metri etua, tulee huomioiduksi. Kiven purkautumissuuntaa, sytytyskulmaa ja edun liikkeellelähtöaikaa saadaan visualisoitua ja siten huomio kiinnitettyä sytytysjärjestyksen poikkeamakohtiin. Korjaukset on helppoa tehdä kokeilemalla eri kytkentöjä, pintahidasteita. Ohjelmistojen kehitys ja yleistyminen on tapahtunut elektronisten, ohjelmoitavien, nallien markkinoilletulon myötä. Parhaimmat näistä ohjelmistoista soveltuvat myös sähkö- ja impulssiletkunallikytkentöjen suunnitteluun, kuten myös panostuksen suunnitteluun räjähdysainevalintoja ja kustannuslaskentaa myöten. Kuvassa 2 on kuvan 1 kytkennän mukaiset intervalliviivat merkitty 30 ms välein ja kuvassa 3 kiven arvioitu liikesuunta eri osissa kenttää ottaen huomioon edellälähtevien reikien ajoitus. Poikkeamat tulevat esille ja suunnitelmaa voidaan muokata helposti haluttuun suuntaan. Kuva 1 : Esim erkkikentän kytkentä käyttäen impulssiletkunalleja. Pintahidasteina 1 7 ms ja 4 2 ms. Kuva 2 : Esim erkkikenttä än lisätyt viivat kuva avat sytyksen etene mistä kentän eri osissa. Huom a a poikkeamat ympyröidyissä kohdissa. Kuva 3 : Esim erkkikentän sytytysjärjestyksen aika ansa a m a kiven purkautumissuunta. Huom a a poikkeamat ympyröidyissä kohdissa. Huomattavaa on myös se, että mitä epätarkempi reikäsijoittelu, sitä vaikeampaa siihen on suunnitella järkevää sytytysjärjestystä, eli panostamalla poraustarkkuuteen parannetaan koko louhintaprosessin laatua. Edelleen ohjelman avulla ollaan koko ajan tietoisia momentaanisesta räjähdysainemäärästä, joko yhtäaikaa vaikuttavien reikien lukumäärän tai räjähdekilomäärän mukaan. Kuvassa 4 ns. Time Envelope-kuvaaja joka kertoo läpi kentän tietyllä ajan hetkellä räjähtävien reikien lukumäärän ja niiden sijainnin kentässä. Sytytysjärjestyksen laadinta suunnitteluohjelmalla ja toteutus Seuraavissa kuvissa 5 ja 6 saman kentän sytytystä on suunniteltu lähes samalla periaatteella kuin alkutilanteessakin;17ms rivin sisällä ja 42ms rivien välillä. Tiheämmän porauksen alueelle pienennettiin kuitenkin myös rivihidastusta ja porausruudukon poikkeamat otettu huomioon niin tarkkaan kuin se impulssiletkunalleilla on mahdollista. Tällöin joudutaan ottamaan käyttöön myös muita pintahidasteita, jotta halutunlainen auraus saadaan aikaan. Intervalliviivat 30 ms välein kuvaavat tätä aurausta hyvin. 12

13 Kuva 4 : Yhtä aika a (8 ms aikaikkunan sisällä) räjähtäviä panoksia ja niiden sijainti kentässä. Reikien keskinäiset intervallit ja rivihidastukset voidaan suunnittelun avulla pitää halutunlaisina läpi kentän. Poralaitteissa yhä yleistyvä gps-paikkatietomahdollisuus mahdollistaa porausdatan täyden hyväksikäytön panostus- ja sytytyssuunnittelussa ja kattavan, todenmukaisen räjäytyssuunnitelman laatimisen ohjelmistoa hyväksikäyttäen. Tällöin reikäkohtaiset panosmäärät, porametrit, nallitus ja muut asiaankuuluvat tiedot tulevat dokumentoitua. Toivotan kaikille Vuorityön ammattilaisille turvallisia (=hyvin suunniteltuja) räjäytyksiä! Tässä artikkelissa esitetyt sytytysuunnitelmat on tehty Orica Mining Servicen SHOTPlus -ohjelmalla. SHOTPlus -ohjelmasta on olemassa räätälöidyt versiot niin avolouhintaan, peränajoon kuin maanalaiseen tuotantolouhintaankin. Ohjelmaan voidaan joko luoda poraus- ja panostuskaaviot räjähteineen ja nalleineen tai tuoda suunniteltu tai toteutunut kenttädata esim. Autocad-, Surpactai Iredes-järjestelmistä. Kuvat 5 ja 6 : Esim erkkikenttä on kytketty SHOTPlus - ohjelm an avulla siten, että on sa atu aikaiseksi haluttu auraus ja purkautumissuunta. Reikien keskinäiset intervallit säilyvät sa m anlaisina läpi kentän. Lisätietoja ohjelmistoista: Maiju Riski, tai puhelimella

14 Kaivosteollisuuden uudet kansainväliset ammattimessut Tampereella Kansainväliset EuroMining-messut kokoavat kaivosteollisuuden ammattilaiset ensimmäistä kertaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Uusi tapahtuma EuroMining tarjoaa kovassa noususuhdanteessa olevan alan toimijoille odotetun foorumin luoda kansainvälisiä kontakteja, esitellä alan uutuuksia ja keskustella tulevaisuuden ratkaisuista. Messuille houkutellaan mukaan myös ulkomaisia kaivosalan toimijoita. Tampereen Messut Oy toteuttaa EuroMining-messut yhteistyössä Vuorimiesyhdistys ry:n ja Tekesin Green Mining -ohjelman kanssa. Harri Natunen: Uusi kaivosalan messutapahtuma on tervetullut Talvivaaran uutena toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Harri Natunen toimii Vuorimiesyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana. Natunen korostaa EuroMining-messujen tärkeyttä alan verkostoitumispaikkana. Suomessa kaivosalan aktiviteetti ja painoarvo ovat voimakkaassa kasvussa, minkä vuoksi myös uusi alan kohtauspaikka on tervetullut. Tavoitteena on luoda EuroMiningista laadukas ja suosittu messutapahtuma, jossa alan toimijoilla on monipuoliset mahdollisuudet vahvistaa kaivosalan verkostoitumista sekä keskustella alan mahdollisuuksista ja haasteista, toteaa hallituksen puheenjohtaja Harri Natunen Vuorimiesyhdistys ry:stä. Vesa-Jussi Penttilä: Kansainväliselle alan ammattitapahtumalle on kysyntää Kaivannaisteollisuus ry:n hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Vesa-Jussi Penttilä Nivala Nickel Oy:stä näkee, että kovassa noususuhdanteessa olevalla kaivosalalla on tilausta uudelle hyvin organisoidulle messutapahtumalle. Suomeen on kaivattu todella kansainvälistä kaivosteollisuuden ammattitapahtumaa. Kotimaiset laite- ja palvelutoimittajat ovat olleet aktiivisesti mukana alan tapahtumissa aikaisemminkin, mutta ulkomaiset toimijat ovat puuttuneet. Hienoa, että Tampereen EuroMining-messuilla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen, kertoo toimitusjohtaja Vesa-Jussi Penttilä Nivala Nickel Oy:stä. Alan investointienja työllisyyden merkitys Suomessa Tällä vuosikymmenellä kaivosteollisuuteen suunnitellut investoinnit ovat yhteensä jopa neljä miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosteollisuuden toimialaraportti kertoo, että Suomessa on paraikaa valmistelussa yli 10 kaivoksen perustamiseen tai laajentamiseen tähtäävää hanketta. Tämän ansiosta kaivosteollisuus tulee työllistämään lähivuosina tuhansia. EuroMining-messuilla puhuttavat myös nämä alan investointeihin ja työllisyyteen liittyvät teemat. Green Mining näkyvänä teemana EuroMining-messut tarjoavat hyvän tilaisuuden tuoda esille Green Mining -ajattelua ja innostaa yrityksiä mukaan kaivosteollisuuden vahvaan kasvuun. Tekesin käynnistämän Green Mining -ohjelman päämääränä on nostaa Suomi vuoteen 2020 mennessä kaivosalan ekotehokkuuden edelläkävijäksi. Ohjelman pääteemat ovat mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Lisätiedot: Tampereen Messut Oy, Mikael Wänskä, projektipäällikkö, p , Kuvat: Sandvik 14

15 15

16 Ilkka Hynynen, projektipäällikkö University of Oulu, Oulu Mining School Minipiloteilla kohti ekologista kaivostoimintaa Ilkka Hynynen innoissa an ja tyytyväisenä Minipilotin myllyjen ja kupariva ahdotuksen välissä. Oulun Yliopiston, Oulu Mining Schoolin, Minipilot rikastamo käynnistettiin perjantaina Takana on yli kaksi vuotta, tutkimusprofessori Leena Yliniemen johdolla, kohtuullista puristusta, joka vuosi sitten, kun tulin taloon, keskittyi pelkästään prosessilaitteiston ja siihen liittyvän infrastruktuurin konkreettiseen toteuttamiseen. Oulun yliopisto panostaa voimakkaasti kaivosteollisuutta tukevaan koulutukseen ja tutkimukseen ja nyt käynnistynyt Minipilot rikastamo on yksi Oulu Mining Schoolin virstan pylväistä, ja vauhtimme vain kiihtyy. Tähän on siis tultu ja tästä se lähtee. Minipilot rikastamomme on maailman ensimmäinen ja ainoa yliopistomaailmaan sijoittunut minipilot koko luokan jatkuvatoiminen rikastamo. Vastaavanlaisia rikastamoja on maailmassa kuusi kaivosyhtiöiden tutkimuslaitoksissa ja GTK:n Outokummun yksikössä. Muut laitokset sijaitsevat Etelä-Afrikassa, Autraliassa ja Kanadassa. Oulu Mining Schoolin minipilot rikastamon suunnittelun lähtökohtana oli keskittyminen yhteen malmiin ja selkeään rikastusprosessiin, joka on laajennettavissa muillekin malmeille pienin lisäinvestoinnein. Viime vuoden syyskuussa valitsimme minipilotin malliksi Pyhäsalmi Mining Oy:n rikastusprosessin ja siten malmiksi Pyhäsalmen malmin ja siten keskittyminen Kupari-Sinkki rikastusprosessiin. Saumattomassa yhteistyössä GTK Outokummun yksikön ja Outotec Oy:n kanssa aloitimme prosessin suunnittelun skaalaamalla Pyhäsalmen prosessi 5000 kertaa pienemmäksi. Pyhäsalmen malmin syöttö prosessiin on kg /h ja meillä 33kg/h. Prosessilaitteisto luettelomaisesti koostuu, siilosta, jossa on siirtoruuvi tankomyllylle. Tankomylly on avoimessa piirissä ruuviluokittimeen, jossa karkeampi aines siirretään kuulamyllyyn ja hienompi aines suoraan valmentimeen. Kuulamylly on suljetussa piirissä ruuviluokittimen kanssa. Valmentimen yhteydessä on virtaus/ 16

17 massamittaus, Ph-mittaus, tiheys ja lämpötila. Valmentimesta homogeninen malmiliete pumpataan vaahdotusprosessiin. Vaahdotusprosessissa ensin neljällä vaahdotuskoneella/ 16 kennolla erotetaan kupari. Kupariprosessin jäte ohjataan sinkkipiirin valmentimeen sinkkipiirin 16 vaahdotuskennolle. Tavoitteemme on saada 26 % kuparirikastetta ja 53% sinkkirikastetta. Koko prosessilaitteisto on varustettu ajanmukaisesti huipputietotekniikalla, jolloin kaikki toiminnot ovat tosiaikaisesti mitattavissa, säädettävissä ja dokumentoitavissa. Oulu Mining Schoolin Minipilot Rikastamo keskittyy koulutukseen ja tutkimukseen. Hankeprosessin myötä olemme kuitenkin huomanneet, että kaivosalan lisäksi prosessilaitteistoa on sovellettavissa suoraan myös kaivosteknologian kehittämiseen. Viimeisen vuoden aikana minipilottimme on saanut merkittäviä yhteistyökumppaneita niin kaivannaisteollisuudesta kuin myös kansainvälisistä yliopistoista. Yhteistyö yliopistomaailmassa mm. Luulajan teknillisen yliopiston, Grenoblen yliopiston, Freibergin teknillisen yliopiston kanssa on alkamassa erityisesti jatkuvatoimisen rikastusprosessin kehittämisessä. Teknologiateollisuuden ehkä merkittävin yhteistyökumppanimme Outotecin kanssa on Schneider-Electric, joka on vahvasti panostanut valmistuneen prossilaitteistomme tuotannon- ja prosessinohjausjärjestelmiin. Kaivosyhtiöiden kiinnostus Minipilot rikastamomme hyödyntämiseen omissa palvelututkimuksissaan on ollut kiitettävää ja jopa positiivisen yllättävää. Tällä hetkellä keskustelemme seitsemän kaivosyhtiön kanssa tutkimusyhteistoiminnasta, mutta jäitä hattuun ja oma prosessi ensi kuntoon ja mitatusti toimivaksi ja vasta sitten eteenpäin. Kohti fysikaalisiin menetelmiin perustuvaa erotusta Tutkimusprofessori Leena Ylinie mi vase m m alla, professori H annu Kuopanpor tti keskellä ja Ilkka Hynynen oikealla. Kuluneen vuoden toinen virstanpylväs, minipilotin lisäksi, on rikastustekniikan professori Hannu Kuopanportin aloittaminen elokuussa Oulu Mining Schoolissa. Professori Kuopanportin tavoite on toteuttaa ilmiöpohjaista tutkimusta, jossa malmin koko rikastusprosessia voidaan tutkia alusta loppuun saakka. Kuopanportin tavoitteena on myös löytää keinoja, joilla voidaan säästää rikastusprosessissa energiaa, kemikaaleja ja vettä ja siten kehittää keskipitkällä aikavälillä rikastusprosessista mahdollisimman ekologinen, tehokas ja turvallinen. Oulu Mining Schoolin seuraavana tavoitteena onkin rakentaa mahdollisesti, jopa pilotti kokoluokan jatkuvatoiminen murskaus, hienonnus ja jauhatus prosessilaitteisto, jossa, Professori Hannu Kuopanportin strategian mukaisesti, pyrimme keskittymään fysikaalisiin erotusmenetelmiin ennen vaahdotusta. Tämä mahdollistaa jo alkuvaiheessa sivukivimäärän pienenemisen hienonnuksessa, jolloin hienonnusprosessin tehokkuus kasvaa jo huomattavasti. On sinänsä varsin yllättävää, että maailmanlaajuisesti rikastusprosessiin liittyvässä teknologiakehityksessä keskitytään edelleen vaahdotukseen ja sen teknilogiaan ja kemiaan ja rikastusprosessin tärkein vaihe murkaus, hienonnus ja jauhatus ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Oulu Mining Schoolille se on tutkimuksen painopistealue. Minipilotti on siis käynnistetty. Se on kuitenkin vasta ensi askel Oulu Mining Schoolin käytännönlähtöisessä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Oulu Mining School on ymmärtänyt, yhteistyössä Luulajan teknillisen yliopiston kanssa, vastuun koko pohjoisen fennoscandian kaivosyhtiöiden kasvavista työvoima- ja tutkimustarpeista tulevina vuosina. Pelkästään Pohjois-Suomen kaivosteollisuus tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 600 yliopistokoulutettua ja yli 7500 muuta kaivosalan ammattilaista. Kun tähän lisätään Ruotsin ja Norjan tarpeet on Oulu Yliopiston, Oulu Mining Schoolin vastattava haasteeseen. Ja sen me lupaamme tehdä ja aina yhteistyössä kaikkien alan toimijoiden kanssa. Siis Tervetuloa tiimiimme ja Ouluun. 17

18 18

19 Antti M. J. Lahtinen Vuoriteknikko Kairan kuulumisia Jo vain, tuli täsä tänä vuonna maalattua tuo yllä oleva taulu tutuista maisemista, tietenki taiteilijan vappauela. Kairaa vielä piisaapi. Ko ajelen tästä Sovankylästä ylöspäin sataa kilometriä. Mitähän se olisi poronkusemina? Sen voi jokhainen itte laskea kalakulaattorila, jos ossaapi. Maisema on Tankavaaran Jorpulipäältä, Pikku-Tankavaara siinä näkkyypi ja kauimpana siintääpi Porttipahtan tekoallas. Olen ite ollu allasta tekemäsä ja oli sielä muitaki meijän miehiä mm. Sivosen Martti oli valavojana. Ite en siihen aikhan ollu vielä Lappeenranan koulua käyny. Ko menin kysymhän töitä Porttipahthaan puoliltapäivin, niin sanothin minule, että iltavuorhoon töihin. Mikäpä se siinä, majoitukseen, sitten haalarit pääle ja iltavuorhoon töihin. Net olivat niitä hyviä aikoja, töitä oli ja tekijöitä tarvithiin. Vuosi oli 1969, ko oli päässyt sivihliin Suomen raskaasta. Olimme juuri saanheet valamiiksi Rovaniemelä armeijale luolan ja uutta töitä piti ettiä. Rovaniemen luolatyömaan mestarina oli kollekamme Tiitisen Olli. Lapin kaivokset toimivat ja tuottavat raaka-aineita maailman markkinoille. Metallien hinnat ovat vähän sahailleet ylös- ja alaspäin lyhyellä aikavälillä. Kullan hinta oli 1728,29 USD/troy-unssi, nikkeli oli puolestaan USD/tonni. Hinnat olivat Nikkeli oli esim USD/ tonni. Näin ne hinnat vaihtelevat. Maailmalta on kuulunut isojen investointien alasajosta. Meillä täällä kairassa sitä vastoin kaivostoiminta menee eteenpäin. Uusia kaivoksia suunnitellaan ja toiminnassa olevat laajentavat alueitaan. Kaivostoiminta näkyy Sodankylässä, rakennetaan uusia asuntoja, halleja ym. Kevitsan kaivoksella menee hyvin. Tuotantoarvio ylittyy kuparissa ja nikkelissä. Kaivoksen johtaja Andrew Reid uskoo, että kaivoksella on esittää vuoden 2013 alussa positiivinen kassavirta meneillään olevasta tämän vuoden viimeisestä neljänneksestä. Molempien metallien hinnat ovat nousseet syyskuusta 10 prosenttia. Suhangon kaivoshanke etenee. Ranuan kunta kiirehtii Suhangon kaivoksen vaihemaakuntakaavaa. Rovaniemen kaupungilla ei ole huomauttamista Suhangon kaivoshankkeen osayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Tulevan kaivoksen toiminnot ulottuisivat Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen alueille. Kaivoshankkeesta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy. Alueeltahan on löydetty platinaa, palladimia, rodiumia, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoshankkeesta oli yleisötilaisuus Portimon kyläseuran talolla. Paikallinen väestö on tietenkin huolissaan kaivoksen aiheuttamista mahdollisista ympäristöhaitoista. Tällaiset keskustelutilaisuuden helpottavat hankkeen eteenpäinviemistä ja mahdolliset valitukset vähenevät. Toimialaraportti: Kaivosinvestointien valmistelu jatkuu talouden epävarmuuden varjossa, tässä siitä poimintoja. Raportin on koonnut kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitosta. Suomessa valmistellaan yli 10 kaivok- 19

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO 1 (1) 23.10.2015 Lupatunnus Kolari PL 76 95901 Kolari KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on toimittanut päätöstä koskevan kuulutuksen 7.10.2015. Päätösasiakirjan kopion

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

KaSuKat-hankkeen esittely

KaSuKat-hankkeen esittely KaSuKat-hankkeen esittely KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA Outokumpu 17.2.2010 Leena Soudunsaari tohtorikoulutettava, arkkitehti safa KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Wulff-Yhtiöt on ostanut 28.9.2008 Ibero Liikelahjat Oy:n koko osakekannan Progift Oy:ltä. Yrityskauppa vahvistaa Wulff-konsernin liikelahjamyyntiä ja asemaa liikelahjamarkkinoilla.

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies SOKLIN YVA TÄYDENNYS 1. Vastaajan sukupuoli Mies Nainen 2. Vastaajan ikä Alle 25 -vuotias 25-40 -vuotias 40-60 -vuotias Yli 60 -vuotias 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen Vastaajien määrä: 44 ohjausryhmään

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Vesienhallinta kaivoksessa

Vesienhallinta kaivoksessa Vesienhallinta kaivoksessa Hannu Tikkanen 10.6.2016 Levi Koulutuksen lähtökohtia Vesienhallin kokonaisuuteen liittyvät tekijät kaivoksen rajojen sisäpuolella Ulkoiset sääolosuhteet (meteorologia) Maaperän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO 1 (1) 23.10.2015 Heinävesi Kermanrannantie 7 79700 Heinävesi KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO (Tukes) on toimittanut päätöstä koskevan kuulutuksen 7.10.2015. Päätösasiakirjan kopion puutteellisuuden vuoksi

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot