V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A. www.vuoriteknikot.fi"

Transkriptio

1 V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A Vuorit eknikot ry:n jä senleh ti VUOSIJ ULK AIS U

2 2

3 V U O R I T Y Ö J A - T E K N II K K A VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimit taja Timo Rajala Toimituskunta Timo Rajala Jorma Leinonen Jari Weman Taito Ahola Kalevi Laakkonen Tait to ja toteutus Arkkiset Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 kannet 650 e 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi Sisältö Jatkokoulutuspäivät Oulussa Pääkirjoitus Vuorineuvos Per tti Voutilainen Graniitin vienti keskittyy Kiinaan Pekka Jauhiainen Sytytyssuunnittelun merkitys Jorma Leinonen Kansainväliset EuroMining-messut Mikael W änskä Minipiloteilla kohti ekologista kaivostoimintaa Ilkka Hynynen Kairan kuulumisia Antti M.J. Lahtinen M alminetsinnän tilanne Suomessa Vesa Nykänen Dragon Mining Oy:n kultahammasta pakottaa Jaakko Kilponen Petteri Tanner, M atti Pulkkinen Kuva: Timo Rajala Antero M askonen, Kaivosteknikko vm Jari W e m an Vuoriteknikoiden lehtorina Lappeenrannassa Aimo Vuento Rd-paalutus - vesitiivis tukiseinäratkaisu Kari Juntunen Porausmenetelmät kalliossa H eikki Räsänen Parasta osaamista maan uumenissa Jon W illberg Länsimetron Keilaniemen työmaata urakoi YIT M ari Sohlm an Hallituksen terveiset ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Timo Rajala Hampulankatu 8 A Tampere Mainostajat Agnigo-Eagle Finland Arkkiset Arctic Drilling Company Atlas Copco Louhintatekniikka Oy Ab Blastershouse Oy Drillcon - SM Oy Drilltek Oy E. Hartikainen Oy Forcit Oy Ab ja Finnrock Oy Fjäder Yhtiöt Geomachine Oy Hewix Oy Keski-Suomen Räjähde Oy Kuvaparoni Lemminkäinen Oyj Louhintavaruste Vihavainen Ky Miilux Oy Miranet Oy Nordic Mines Oy Opteam Yhtiöt Oy Orica Finland Oy Outokumpu Tornio Works Ovako Imatra Oy Ab Palin Granit Oy Pora-Agentti Oy Pyhäsalmi Mine Oy Robit Rocktools LTD Rockplan LTD Sandvik Strabag Oy Suomen TPP Oy Tampereen Messut Oy Terramare Oy Tolarock Oy YIT-Rakennus Oy 3

4 Pääkirjoitus vuorineuvos Per t ti Voutilainen Syytet tyjen penkillä Kaivostöissä ei viime aikoina ole ollut kivaa olla. Ympäristöaktivistit ja iso osa mediaa ovat käyneet kiivaasti kimppuun ja yrittäneet panna kapuloita uuden kaivosboomin rattaisiin. Ympäristöministeri jakelee ukaaseja asioissa, jotka eivät ainakaan muodollisesti hänelle kuulu. Ja pari euroedustajaamme likaa omaa pesää Brysselistä käsin. Valitettavaa on, että faktat eivät tässä keskustelussa ole paljon painaneet. Moni tämänkin lehden lukija lienee hämmästyksen vallassa. Sotkenpa asiaa lisää panemalla paperille omia ajatuksiani tästä teemasta. Uutisten valtavirran antamasta kuvasta ne poikkeavat, kuten ehkä osaatte arvatakin. Haluan näin ampua alas väittämiä, joista varmuudella tiedän, etteivät ne vastaa tosiasioita. Jos näkemyksiini uskotte, antakaa sanan kiertää missä tahansa ihmisiä tapaattekin. Sillä tavoin voidaan mitalin toistakin puolta parhaiten valottaa, ja saattaa keskustelu oikeille raiteille. Kohu alkoi Talvivaaran alkuvaiheen valitettavista vaikeuksista. Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kuten Talvivaaran johtokin avoimesti myöntää. Mutta kohtuuttomat mittasuhteet tämä asia on saanut. Tiedotusvälineistä on voinut saada sellaisen kuvan, että lähes puolet Suomesta on peruuttamattomasti pilattu. Tosiasia ensinnäkin on, että kaivoksen päästöt koskettavat vain kourallista ihmisiä. Sekin on tietysti liikaa, ja asiat täytyy saattaa kuntoon. Korjaavat toimet ovatkin käynnissä, eikä laajamittaisia peruuttamattomia vahinkoja ole aiheutettu. Lähialueen asukkaat tunnustavat kaivoksen tuomat hyödyt. Matkailuihmisetkin ovat julkisesti kertoneet, ettei kaivos ole heidän liiketoimintaansa vähentänyt. Kaivos - kuten mikä tahansa muukin suurimittainen inhimillinen toiminta muuttaa ympäristöä. Mutta ei sen tarvitse tarkoittaa ympäristön tuhoa. Epäilijät käykööt katsomassa vaikkapa Outokummun kaivoksen vanhaa jätealuetta, jolle on perustettu hieno golfkenttä. En ainakaan minä osaa sitä katsellessani puhua ympäristötuhosta. Yleistynyt on sellainen käsitys, että ulkomaiset kaivosyritykset riistävät kansallisia rikkauksiamme ja vievät täältä ilmaiseksi rikasteet ja voitot. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi kipeästi tarvitsee ulkomaisia pääomia investointien rahoittamiseen, ja kaivostoiminta on tällaiselle rahankäytölle ihanteellinen kohde. Tuodessaan investointirahat Suomeen, investoija yleensä aina ottaa suuren riskin. Hankkeet ovat kalliita, ja täysin epärealistinen on sellainen ajatus, että tarvittavat miljardit otettaisiin veronmaksajien taskusta valtion budjetin kautta. Omistajasta riippumatta täällä toimitaan Suomen lakien ja säännösten mukaan. Tuotteet usein viedään ulkomaille, mutta niistä saadaan markkinoiden mukainen kauppahinta. Yhtiö maksaa suomalaisille työntekijöilleen palkkoja ja yhteiskunnalle veroja. Suomi ja sen kansantalous on suurin hyötyjä. En pysty ymmärtämään, miksi ulkomainen omistaja olisi suomalaista huonompi. Voitto menee osingon myötä ulkomaille, mutta sieltä on alkujaan tullut myös tarvittava pääoma. Näin toimii kansainvälinen talous aina ja kaikkialla toimialasta riippumatta. Populististen puheiden kohteeksi tämä asia kuitenkin taitaa olla kovasti sopiva. 4

5 Yhtä populistinen asia on kaivosvero, jota on tarjottu lääkkeeksi lähes kaikkiin ongelmiin. En tiedä mitä kaivosverolla tarkoitetaan, ja yhtä vähän luulen ajatuksen esittäjien tietävän. On sanottu, että sillä varmistettaisiin, että kaivosyhtiö toiminnan loputtua siivoaa jälkensä. Tämä asia on kuitenkin jo nykyisellä kaivoslailla säädetty yhtiön velvollisuudeksi, jonka takeeksi täytyy myös asettaa vakuus. Samoin on olemassa säädökset maksuista maanomistajille ja muille mahdollisille haittojen kärsijöille. Nämä asiat ovat siis jo kunnossa ilman mitään erillistä kaivosveroakin. Paljon vakavampi asia on, että kaivosveron puuhaajat eivät ehkä ymmärrä, että malmi on ekonominen käsite. Mitä enemmän lisäkustannuksia sälytetään kaivosyrityksen kannettaviksi, sitä pienemmiksi käyvät malmivarat. Ja silloin loppuu toiminta aikaisemmin ja mainareilta leivän lähde. Käykäämme siis joukolla vastustamaan kaivosveroa. Yhden harhakäsityksen haluan ottaa esille. Moni sanoo, että nykyinen sukupolvi louhii loppuun malmit ja jättää lapset ja lapsenlapset puille paljaille. Saattaa siis tuntua ristiriitaiselta, kun väitän, että malmivarat riittävät sitä pitempään, mitä tehokkaammin niitä pystytään hyödyntämään. Tämä on seurausta malmin ekonomisesta käsitteestä. Tehokas toiminta nimittäin tarkoittaa alempia kustannuksia, mistä syystä moni kivi, joka ei tänään ole malmia muuttuu malmiksi kustannusten alentuessa. Satsaukset teknologiaan siten vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen; eivät vain tähän päivään. Eikä ihan tuulesta temmattu ole sekään usein esittämäni väite, että mikään ei lopu koskaan. Malmivaroja on tänään tiedossa enemmän kuin koskaan ennen, eikä ole olemassa hyviä syitä olettaa, etteikö tilanne pysyisi samana tulevaisuudessakin. Älkäämme siis asettuko kehitystä vastustamaan. Siinäpä huolia riittävästi yhdeksi kertaa. Ikuisena optimistina uskon, että suomalaiset pystyvät tosi paikan tullen järkeviin ratkaisuihin. Siinä meitä auttaa osaava virkamieskunta, joka on pitänyt päänsä kylmänä kaivoskeskustelussa, eikä ole lähtenyt populistien kelkkaan. Kunpa vielä saataisiin niin sanotut päivystävät dosentitkin järkeville linjoille. Räjähde- ja louhinta-alan asiantuntijapalvelut ja koulutus Jor ma Leinonen Puh gmail.com 5

6 6

7 Pekka Jauhiainen, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliit to ry Graniitin vienti keskit tyy Kiinaan Vuonna 2011 luonnonkiven viennin arvo kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Kokonaisviennin arvo oli n. 82 miljoonaa euroa, joka oli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Graniittiblokkien viennin arvo kasvoi 41 % ja oli noin 46 miljoonaa euroa, joka on kaikkien aikojen ennätys. Pääasiassa vuolukivituotteista muodostuvan lopputuotteiden viennin arvo supistui 4 %. Vientimaista Kiina oli selvä ykkösmaa. Viennin arvo Kiinaan kasvoi 67 % ja Kiinan osuus graniittiviennin kokonaisarvosta oli 75 %. Lopputuotteiden päämarkkinat ovat Länsi-Euroopassa; tärkeitä vientimaita ovat Saksa, Ranska ja Ruotsi. Tuonnin arvo oli vuonna ,9 miljoonaa euroa, joka oli noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Tuontimaista ylivoimainen ykkönen on Kiina, jonka osuus tuonnin arvosta oli 46 %. Kiinasta tuodaan paljon katu- ja reunakiviä mutta myös muita rakentamiseen käytettäviä kivituotteita. Kuluvan vuoden elokuun ulkomaankauppatilastojen perusteella kokonaisviennin arvo ei tänä vuonna yllä aivan vuoden 2011 tasoon vaikkakin graniitin vienti on kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta 14 %. Vienti Kiinaan on kasvanut 24 %. Viennin kokonaiskuvaa heikentää lopputuotteiden viennin supistuminen kymmenellä prosentilla. Lopputuotteiden tärkeistä vientimaista niin Saksan kuin Ruotsinkin vientiluvut ovat laskusuuntaisia. Myönteistä on viennin selvä kasvu Ranskaan. Luonnonkiven ulkomaankaupan kannalta kuluva vuosi on hyvin kaksijakoinen ja samalla hyvin samankaltainen kuin vuosi Graniittiblokkien viennin kasvu jatkuu Kiinan imiessä valtaosan vientigraniitista. Lopputuotteiden vienti näyttäisi supistuvan edelleen. Viennin kokonaisarvo tullee olemaan noin 77 miljoonaa euroa, joka olisi kuutisen prosenttia vähemmän kuin Kokonaisviennistä 61 % olisi graniittiblokkeja ja 39 % lopputuotteita. Kokonaistuonnin arvoksi muodostunee n. 16,5 miljoonaa euroa, jossa olisi kasvua kymmenisen prosenttia. 7

8 Luonnonkiven viennin rakenteessa on tapahtunut selvä muutos. Vuodesta 1998 vuoteen 2010 lopputuotteiden viennin arvo oli selvästi graniittiblokkien viennin arvoa suurempi. Vuonna 2011 asetelma kääntyi päinvastaiseksi ja tänä vuonna blokkiviennin ja lopputuoteviennin välinen ero vain kasvaa. Toinen olennainen muutos viennin rakenteessa on Kiinan hallitsevan aseman hyvin nopea vahvistuminen. Kiinan osuus blokkiviennistämme on 78 %. On toki hyvä, että suomalainen graniitti kelpaa kiinalaisille mutta maan asema viennistämme alkaa olla jo liian hallitseva. Uusia markkinoita olisi syytä hakea viennin rakenteen tasapainottamiseksi. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen luonnonkiven louhintamäärät laskivat nopeasti. Vuonna 2007 kokonaislouhinta ylitti tonnia. Vuonna 2008 pudottiin alle tonnin, 2009 mentiin alle puolen miljoonan tonnin ja 2010 jäätiin tonniin. Tällöin graniitin louhintamäärä oli tonnia ja vuolukiven tonnia. Samaisena vuonna graniitin viennin määrä oli tonnia eli ko. vuoden tuotantomäärää enemmän. Vientiyritykset pääsivät purkamaan varastojaan. Viime vuonna hyvän vientikysynnän siivittämänä graniitin louhinta kasvoi yli 130 % ja ylitti tonnia. Kokonaislouhinta oli vuolukivi mukaan lukien noin tonnia. Ensi vuonna kivialan yrityksillä on edessään paitsi epävarmuutta talouden kehityksestä niin kuin jokseenkin kaikilla muillakin aloilla mutta myös tarve tai oikeastaan pakko luoda valmiudet kivituotteiden CE -merkintään, joka tulee pakolliseksi alkaen suurimmalle osalle rakentamisessa käytettävistä kivituotteista. Kiviteollisuusliiton kiviportaaliin on avattu kivialan standardisointia ja CE -merkintää esittelevät sivut. 8

9 KALLIOPORAT LOUHINTATARVIKKEET Hewix Oy Vaittintie 15 C 1 PIRKKALA

10 10

11 Jorma Leinonen Blastershouse Oy Kohti onnistunut ta räjäytystä Sytytyssuunnittelun merkitys Blastershousen panostaja- tai ylipanostajakurssin käyneet muistavat kurssin aloituksessa korostamani onnistuneen räjäytyksen määritelmän; Kukaan ei kuollut,muu siihen päälle on pelkkää bonusta. Tämän provosoivan teesin tarkoituksena on korostaa turvallisuutta, jonka merkitystä ei voi liikaa painottaa tässä korkean riskin ja vastuun ammatissa. Toisena asiana yleensä kerron tuleville panostajille, että heidän työnsä tarkoitus on korjata panostuksella porarin tekemät virheet ja vastata kokonaisuudessaan lopputuloksesta. Tämäkin lausunto on vahvasti kärjistetty ja nykyään porarien ammattitaito ja laitetekniikka on huimasti edistänyt louhintatyön tasoa takavuosiin verrattuna. Toivottavaa olisi, että tämä kehitys jatkuu ja porarien ja panostajien ammatin arvostus nousee edelleen. Nämä ammattilaiset ovat paljon vartijana katsottiinpa asiaa turvallisuuden tai tuotannon näkökulmasta! Kaikki alan ammattilaiset ymmärtävät räjäytyksen huolellisen suunnittelun merkityksen ja tällä yleensä tarkoitetaan luonnollisesti porausparametrien määrityksen ja panostuksen suunnittelua, mutta sytytysjärjestyksen suunnittelu jää usein vähemmälle huomiolle. Kuitenkin panosten oikea-aikainen syttyminen vaikuttaa hyvin paljon paitsi turvallisuuteen; kaikkien panosten räjähtämiseen, sinkoiluun ja tärinään, mutta myös louhekasan muotoon, lohkaroitumiseen ja lastattavuuteen. Teoria käytännön pohjana Alan oppikirjoista saamme lukea jo vuosikymmeniä sitten todettuja peukalosääntöjä kiven liikkeen ja lohkaroitumisen suhteen, kuinka vierekkäisille ja peräkkäisille reikäpanoksille tulee antaa sytytysjärjestys, joka antaa mahdollisuuden edellä olevan kivimassan lohkaroitua ja liikkua eteenpäin, ennenkuin sen takana oleva reikäpanos räjähtää. Panostajaoppaissa mainitaan esim. että kalliomassa turpoaa räjäytyksessä yli 50% ja edellisen rivin tulee olla liikkunut 1/3 x edun verran eteenpäin ennen seuraavan rivin räjäytystä, jotta kivimassalla on tilaa liikkua ampusuuntaan. Ellei tätä tilaa ole, seurauksena on kiven roiskiminen ylöspäin ja ns. ryöstöt taaksepäin. Edelleen eräs ohjeistus lohkaroitumisen ja lastattavuuden optimoimiseksi on antaa vierekkäisen reikien intervalliksi 3-8 millisekuntia per metri reikäväliä ja rivien välille millisekuntia per metri etua. Tällöin esimerkiksi tulisi pengerlouhinnassa ruutukoon ollessa 2,5 m x 3,2 m rivin sisäisen hidastuksen olla luokkaa 10-25ms ja rivien välillä 38-75ms. Tämä siis lähtee ajatuksesta lohkaroitumisen ja liikkeen optimoimiseksi, luonnollisesti joissain tapauksissa pyritään kallion liikettä minimoimaan esim. malmin paikalleenräjäytyksissä lastauksen selektiivisyyden parantamiseksi. Lisäksi tulee louhintatärinöiden minimoimiseksi usein huolehtia momentaanisen räjähdysainemäärän pysymisestä sallituissa rajoissa. Taiteesta tieteeksi Edelleen edellämainitut arvot ovat karkeita ja niihin vaikuttaa suuresti esim. kallion ominaisuudet, porauskaavio ja ominaispanostus. Kallion liikettä kyseisessä kohteessa tuleekin selvittää esim. suurnopeuskuvauksilla jotta sopivat parametrit panostukseen ja sytytykseen voidaan valita halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Lopputuloksen arviointi on tärkeää jotta voidaan analysoida ja päättää, mitä muutetaan seuraavaan räjäytykseen kohti parempaa louhintatulosta. Porauksen tarkkuuden merkitys lopputulokseen on erittäin merkittävä tekijä, mutta usein porauskaaviotakin joudutaan soveltamaan kentän muotojen ja pinnanmuodon mukaan ja näiden muuttujien huomioiminen sytytysjärjestyksen suunnittelussa on useimmiten haasteellista. Sytytysjärjestyksen laadinta impulssiletkunalleilla = kytkentä Havainnoidaan asiaa alla olevan kuvan 1 esimerkillä, jossa kenttä on porattu antaen porarille ohjeet edun ja reikävälin suhteen mutta reikien paikkoja ei ole ennalta merkitty maastoon. Porauskaavio mukautuu etureunan mukaan, kaartaen ja kentän takaosassa pengerkorkeuden pienentyessä on porausruutua pienennetty. Kun kenttään tehdään nallitus impulssiletkunalleilla tyypillisesti, avaus keskeltä, 17ms hidasteet riville ja 42ms rivivälille, 11

12 saadaan kuvatunkaltainen kytkentä. Lopullisia hidasteaikoja tarkasteltaessa on vaikea hahmottaa keskinäisiä intervalleja ja huomata poikkeamat. Suunnittelu tarkoittaa siis tässä tapauksessa kentällä toteutettua sinnepäin-suunnittelua, eikä todellinen sytytysjärjestys ole kenenkään tiedossa tai dokumentoitu. Esimerkkikuvassa on myös havainnollistettu kentän eri puoliskoilla kahta eri tapaa kytkeä impulssiletkun pintahidasteet. Kuvassa 1, vasemmanpuoleinen tapa on 2011 voimaantulleen Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohjeen mukainen, jossa edellytetään kytkennän olevan sellainen, että pintasytytyksen katketessa ei sytytys etene ko. panoksen takana oleviin panoksiin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi voidaan käyttää tarkoitukseen kehitettyjä tietokoneohjelmia, jotka nopeuttavat ja helpottavat asiaa ja tekevät mahdolliseksi todellisen porauskaavion huomioimisen siten, että tuo aiemmin mainittu ajoitus, millisekunteja per metri etua, tulee huomioiduksi. Kiven purkautumissuuntaa, sytytyskulmaa ja edun liikkeellelähtöaikaa saadaan visualisoitua ja siten huomio kiinnitettyä sytytysjärjestyksen poikkeamakohtiin. Korjaukset on helppoa tehdä kokeilemalla eri kytkentöjä, pintahidasteita. Ohjelmistojen kehitys ja yleistyminen on tapahtunut elektronisten, ohjelmoitavien, nallien markkinoilletulon myötä. Parhaimmat näistä ohjelmistoista soveltuvat myös sähkö- ja impulssiletkunallikytkentöjen suunnitteluun, kuten myös panostuksen suunnitteluun räjähdysainevalintoja ja kustannuslaskentaa myöten. Kuvassa 2 on kuvan 1 kytkennän mukaiset intervalliviivat merkitty 30 ms välein ja kuvassa 3 kiven arvioitu liikesuunta eri osissa kenttää ottaen huomioon edellälähtevien reikien ajoitus. Poikkeamat tulevat esille ja suunnitelmaa voidaan muokata helposti haluttuun suuntaan. Kuva 1 : Esim erkkikentän kytkentä käyttäen impulssiletkunalleja. Pintahidasteina 1 7 ms ja 4 2 ms. Kuva 2 : Esim erkkikenttä än lisätyt viivat kuva avat sytyksen etene mistä kentän eri osissa. Huom a a poikkeamat ympyröidyissä kohdissa. Kuva 3 : Esim erkkikentän sytytysjärjestyksen aika ansa a m a kiven purkautumissuunta. Huom a a poikkeamat ympyröidyissä kohdissa. Huomattavaa on myös se, että mitä epätarkempi reikäsijoittelu, sitä vaikeampaa siihen on suunnitella järkevää sytytysjärjestystä, eli panostamalla poraustarkkuuteen parannetaan koko louhintaprosessin laatua. Edelleen ohjelman avulla ollaan koko ajan tietoisia momentaanisesta räjähdysainemäärästä, joko yhtäaikaa vaikuttavien reikien lukumäärän tai räjähdekilomäärän mukaan. Kuvassa 4 ns. Time Envelope-kuvaaja joka kertoo läpi kentän tietyllä ajan hetkellä räjähtävien reikien lukumäärän ja niiden sijainnin kentässä. Sytytysjärjestyksen laadinta suunnitteluohjelmalla ja toteutus Seuraavissa kuvissa 5 ja 6 saman kentän sytytystä on suunniteltu lähes samalla periaatteella kuin alkutilanteessakin;17ms rivin sisällä ja 42ms rivien välillä. Tiheämmän porauksen alueelle pienennettiin kuitenkin myös rivihidastusta ja porausruudukon poikkeamat otettu huomioon niin tarkkaan kuin se impulssiletkunalleilla on mahdollista. Tällöin joudutaan ottamaan käyttöön myös muita pintahidasteita, jotta halutunlainen auraus saadaan aikaan. Intervalliviivat 30 ms välein kuvaavat tätä aurausta hyvin. 12

13 Kuva 4 : Yhtä aika a (8 ms aikaikkunan sisällä) räjähtäviä panoksia ja niiden sijainti kentässä. Reikien keskinäiset intervallit ja rivihidastukset voidaan suunnittelun avulla pitää halutunlaisina läpi kentän. Poralaitteissa yhä yleistyvä gps-paikkatietomahdollisuus mahdollistaa porausdatan täyden hyväksikäytön panostus- ja sytytyssuunnittelussa ja kattavan, todenmukaisen räjäytyssuunnitelman laatimisen ohjelmistoa hyväksikäyttäen. Tällöin reikäkohtaiset panosmäärät, porametrit, nallitus ja muut asiaankuuluvat tiedot tulevat dokumentoitua. Toivotan kaikille Vuorityön ammattilaisille turvallisia (=hyvin suunniteltuja) räjäytyksiä! Tässä artikkelissa esitetyt sytytysuunnitelmat on tehty Orica Mining Servicen SHOTPlus -ohjelmalla. SHOTPlus -ohjelmasta on olemassa räätälöidyt versiot niin avolouhintaan, peränajoon kuin maanalaiseen tuotantolouhintaankin. Ohjelmaan voidaan joko luoda poraus- ja panostuskaaviot räjähteineen ja nalleineen tai tuoda suunniteltu tai toteutunut kenttädata esim. Autocad-, Surpactai Iredes-järjestelmistä. Kuvat 5 ja 6 : Esim erkkikenttä on kytketty SHOTPlus - ohjelm an avulla siten, että on sa atu aikaiseksi haluttu auraus ja purkautumissuunta. Reikien keskinäiset intervallit säilyvät sa m anlaisina läpi kentän. Lisätietoja ohjelmistoista: Maiju Riski, tai puhelimella

14 Kaivosteollisuuden uudet kansainväliset ammattimessut Tampereella Kansainväliset EuroMining-messut kokoavat kaivosteollisuuden ammattilaiset ensimmäistä kertaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Uusi tapahtuma EuroMining tarjoaa kovassa noususuhdanteessa olevan alan toimijoille odotetun foorumin luoda kansainvälisiä kontakteja, esitellä alan uutuuksia ja keskustella tulevaisuuden ratkaisuista. Messuille houkutellaan mukaan myös ulkomaisia kaivosalan toimijoita. Tampereen Messut Oy toteuttaa EuroMining-messut yhteistyössä Vuorimiesyhdistys ry:n ja Tekesin Green Mining -ohjelman kanssa. Harri Natunen: Uusi kaivosalan messutapahtuma on tervetullut Talvivaaran uutena toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Harri Natunen toimii Vuorimiesyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana. Natunen korostaa EuroMining-messujen tärkeyttä alan verkostoitumispaikkana. Suomessa kaivosalan aktiviteetti ja painoarvo ovat voimakkaassa kasvussa, minkä vuoksi myös uusi alan kohtauspaikka on tervetullut. Tavoitteena on luoda EuroMiningista laadukas ja suosittu messutapahtuma, jossa alan toimijoilla on monipuoliset mahdollisuudet vahvistaa kaivosalan verkostoitumista sekä keskustella alan mahdollisuuksista ja haasteista, toteaa hallituksen puheenjohtaja Harri Natunen Vuorimiesyhdistys ry:stä. Vesa-Jussi Penttilä: Kansainväliselle alan ammattitapahtumalle on kysyntää Kaivannaisteollisuus ry:n hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Vesa-Jussi Penttilä Nivala Nickel Oy:stä näkee, että kovassa noususuhdanteessa olevalla kaivosalalla on tilausta uudelle hyvin organisoidulle messutapahtumalle. Suomeen on kaivattu todella kansainvälistä kaivosteollisuuden ammattitapahtumaa. Kotimaiset laite- ja palvelutoimittajat ovat olleet aktiivisesti mukana alan tapahtumissa aikaisemminkin, mutta ulkomaiset toimijat ovat puuttuneet. Hienoa, että Tampereen EuroMining-messuilla pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen, kertoo toimitusjohtaja Vesa-Jussi Penttilä Nivala Nickel Oy:stä. Alan investointienja työllisyyden merkitys Suomessa Tällä vuosikymmenellä kaivosteollisuuteen suunnitellut investoinnit ovat yhteensä jopa neljä miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosteollisuuden toimialaraportti kertoo, että Suomessa on paraikaa valmistelussa yli 10 kaivoksen perustamiseen tai laajentamiseen tähtäävää hanketta. Tämän ansiosta kaivosteollisuus tulee työllistämään lähivuosina tuhansia. EuroMining-messuilla puhuttavat myös nämä alan investointeihin ja työllisyyteen liittyvät teemat. Green Mining näkyvänä teemana EuroMining-messut tarjoavat hyvän tilaisuuden tuoda esille Green Mining -ajattelua ja innostaa yrityksiä mukaan kaivosteollisuuden vahvaan kasvuun. Tekesin käynnistämän Green Mining -ohjelman päämääränä on nostaa Suomi vuoteen 2020 mennessä kaivosalan ekotehokkuuden edelläkävijäksi. Ohjelman pääteemat ovat mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Lisätiedot: Tampereen Messut Oy, Mikael Wänskä, projektipäällikkö, p , Kuvat: Sandvik 14

15 15

16 Ilkka Hynynen, projektipäällikkö University of Oulu, Oulu Mining School Minipiloteilla kohti ekologista kaivostoimintaa Ilkka Hynynen innoissa an ja tyytyväisenä Minipilotin myllyjen ja kupariva ahdotuksen välissä. Oulun Yliopiston, Oulu Mining Schoolin, Minipilot rikastamo käynnistettiin perjantaina Takana on yli kaksi vuotta, tutkimusprofessori Leena Yliniemen johdolla, kohtuullista puristusta, joka vuosi sitten, kun tulin taloon, keskittyi pelkästään prosessilaitteiston ja siihen liittyvän infrastruktuurin konkreettiseen toteuttamiseen. Oulun yliopisto panostaa voimakkaasti kaivosteollisuutta tukevaan koulutukseen ja tutkimukseen ja nyt käynnistynyt Minipilot rikastamo on yksi Oulu Mining Schoolin virstan pylväistä, ja vauhtimme vain kiihtyy. Tähän on siis tultu ja tästä se lähtee. Minipilot rikastamomme on maailman ensimmäinen ja ainoa yliopistomaailmaan sijoittunut minipilot koko luokan jatkuvatoiminen rikastamo. Vastaavanlaisia rikastamoja on maailmassa kuusi kaivosyhtiöiden tutkimuslaitoksissa ja GTK:n Outokummun yksikössä. Muut laitokset sijaitsevat Etelä-Afrikassa, Autraliassa ja Kanadassa. Oulu Mining Schoolin minipilot rikastamon suunnittelun lähtökohtana oli keskittyminen yhteen malmiin ja selkeään rikastusprosessiin, joka on laajennettavissa muillekin malmeille pienin lisäinvestoinnein. Viime vuoden syyskuussa valitsimme minipilotin malliksi Pyhäsalmi Mining Oy:n rikastusprosessin ja siten malmiksi Pyhäsalmen malmin ja siten keskittyminen Kupari-Sinkki rikastusprosessiin. Saumattomassa yhteistyössä GTK Outokummun yksikön ja Outotec Oy:n kanssa aloitimme prosessin suunnittelun skaalaamalla Pyhäsalmen prosessi 5000 kertaa pienemmäksi. Pyhäsalmen malmin syöttö prosessiin on kg /h ja meillä 33kg/h. Prosessilaitteisto luettelomaisesti koostuu, siilosta, jossa on siirtoruuvi tankomyllylle. Tankomylly on avoimessa piirissä ruuviluokittimeen, jossa karkeampi aines siirretään kuulamyllyyn ja hienompi aines suoraan valmentimeen. Kuulamylly on suljetussa piirissä ruuviluokittimen kanssa. Valmentimen yhteydessä on virtaus/ 16

17 massamittaus, Ph-mittaus, tiheys ja lämpötila. Valmentimesta homogeninen malmiliete pumpataan vaahdotusprosessiin. Vaahdotusprosessissa ensin neljällä vaahdotuskoneella/ 16 kennolla erotetaan kupari. Kupariprosessin jäte ohjataan sinkkipiirin valmentimeen sinkkipiirin 16 vaahdotuskennolle. Tavoitteemme on saada 26 % kuparirikastetta ja 53% sinkkirikastetta. Koko prosessilaitteisto on varustettu ajanmukaisesti huipputietotekniikalla, jolloin kaikki toiminnot ovat tosiaikaisesti mitattavissa, säädettävissä ja dokumentoitavissa. Oulu Mining Schoolin Minipilot Rikastamo keskittyy koulutukseen ja tutkimukseen. Hankeprosessin myötä olemme kuitenkin huomanneet, että kaivosalan lisäksi prosessilaitteistoa on sovellettavissa suoraan myös kaivosteknologian kehittämiseen. Viimeisen vuoden aikana minipilottimme on saanut merkittäviä yhteistyökumppaneita niin kaivannaisteollisuudesta kuin myös kansainvälisistä yliopistoista. Yhteistyö yliopistomaailmassa mm. Luulajan teknillisen yliopiston, Grenoblen yliopiston, Freibergin teknillisen yliopiston kanssa on alkamassa erityisesti jatkuvatoimisen rikastusprosessin kehittämisessä. Teknologiateollisuuden ehkä merkittävin yhteistyökumppanimme Outotecin kanssa on Schneider-Electric, joka on vahvasti panostanut valmistuneen prossilaitteistomme tuotannon- ja prosessinohjausjärjestelmiin. Kaivosyhtiöiden kiinnostus Minipilot rikastamomme hyödyntämiseen omissa palvelututkimuksissaan on ollut kiitettävää ja jopa positiivisen yllättävää. Tällä hetkellä keskustelemme seitsemän kaivosyhtiön kanssa tutkimusyhteistoiminnasta, mutta jäitä hattuun ja oma prosessi ensi kuntoon ja mitatusti toimivaksi ja vasta sitten eteenpäin. Kohti fysikaalisiin menetelmiin perustuvaa erotusta Tutkimusprofessori Leena Ylinie mi vase m m alla, professori H annu Kuopanpor tti keskellä ja Ilkka Hynynen oikealla. Kuluneen vuoden toinen virstanpylväs, minipilotin lisäksi, on rikastustekniikan professori Hannu Kuopanportin aloittaminen elokuussa Oulu Mining Schoolissa. Professori Kuopanportin tavoite on toteuttaa ilmiöpohjaista tutkimusta, jossa malmin koko rikastusprosessia voidaan tutkia alusta loppuun saakka. Kuopanportin tavoitteena on myös löytää keinoja, joilla voidaan säästää rikastusprosessissa energiaa, kemikaaleja ja vettä ja siten kehittää keskipitkällä aikavälillä rikastusprosessista mahdollisimman ekologinen, tehokas ja turvallinen. Oulu Mining Schoolin seuraavana tavoitteena onkin rakentaa mahdollisesti, jopa pilotti kokoluokan jatkuvatoiminen murskaus, hienonnus ja jauhatus prosessilaitteisto, jossa, Professori Hannu Kuopanportin strategian mukaisesti, pyrimme keskittymään fysikaalisiin erotusmenetelmiin ennen vaahdotusta. Tämä mahdollistaa jo alkuvaiheessa sivukivimäärän pienenemisen hienonnuksessa, jolloin hienonnusprosessin tehokkuus kasvaa jo huomattavasti. On sinänsä varsin yllättävää, että maailmanlaajuisesti rikastusprosessiin liittyvässä teknologiakehityksessä keskitytään edelleen vaahdotukseen ja sen teknilogiaan ja kemiaan ja rikastusprosessin tärkein vaihe murkaus, hienonnus ja jauhatus ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Oulu Mining Schoolille se on tutkimuksen painopistealue. Minipilotti on siis käynnistetty. Se on kuitenkin vasta ensi askel Oulu Mining Schoolin käytännönlähtöisessä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Oulu Mining School on ymmärtänyt, yhteistyössä Luulajan teknillisen yliopiston kanssa, vastuun koko pohjoisen fennoscandian kaivosyhtiöiden kasvavista työvoima- ja tutkimustarpeista tulevina vuosina. Pelkästään Pohjois-Suomen kaivosteollisuus tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 600 yliopistokoulutettua ja yli 7500 muuta kaivosalan ammattilaista. Kun tähän lisätään Ruotsin ja Norjan tarpeet on Oulu Yliopiston, Oulu Mining Schoolin vastattava haasteeseen. Ja sen me lupaamme tehdä ja aina yhteistyössä kaikkien alan toimijoiden kanssa. Siis Tervetuloa tiimiimme ja Ouluun. 17

18 18

19 Antti M. J. Lahtinen Vuoriteknikko Kairan kuulumisia Jo vain, tuli täsä tänä vuonna maalattua tuo yllä oleva taulu tutuista maisemista, tietenki taiteilijan vappauela. Kairaa vielä piisaapi. Ko ajelen tästä Sovankylästä ylöspäin sataa kilometriä. Mitähän se olisi poronkusemina? Sen voi jokhainen itte laskea kalakulaattorila, jos ossaapi. Maisema on Tankavaaran Jorpulipäältä, Pikku-Tankavaara siinä näkkyypi ja kauimpana siintääpi Porttipahtan tekoallas. Olen ite ollu allasta tekemäsä ja oli sielä muitaki meijän miehiä mm. Sivosen Martti oli valavojana. Ite en siihen aikhan ollu vielä Lappeenranan koulua käyny. Ko menin kysymhän töitä Porttipahthaan puoliltapäivin, niin sanothin minule, että iltavuorhoon töihin. Mikäpä se siinä, majoitukseen, sitten haalarit pääle ja iltavuorhoon töihin. Net olivat niitä hyviä aikoja, töitä oli ja tekijöitä tarvithiin. Vuosi oli 1969, ko oli päässyt sivihliin Suomen raskaasta. Olimme juuri saanheet valamiiksi Rovaniemelä armeijale luolan ja uutta töitä piti ettiä. Rovaniemen luolatyömaan mestarina oli kollekamme Tiitisen Olli. Lapin kaivokset toimivat ja tuottavat raaka-aineita maailman markkinoille. Metallien hinnat ovat vähän sahailleet ylös- ja alaspäin lyhyellä aikavälillä. Kullan hinta oli 1728,29 USD/troy-unssi, nikkeli oli puolestaan USD/tonni. Hinnat olivat Nikkeli oli esim USD/ tonni. Näin ne hinnat vaihtelevat. Maailmalta on kuulunut isojen investointien alasajosta. Meillä täällä kairassa sitä vastoin kaivostoiminta menee eteenpäin. Uusia kaivoksia suunnitellaan ja toiminnassa olevat laajentavat alueitaan. Kaivostoiminta näkyy Sodankylässä, rakennetaan uusia asuntoja, halleja ym. Kevitsan kaivoksella menee hyvin. Tuotantoarvio ylittyy kuparissa ja nikkelissä. Kaivoksen johtaja Andrew Reid uskoo, että kaivoksella on esittää vuoden 2013 alussa positiivinen kassavirta meneillään olevasta tämän vuoden viimeisestä neljänneksestä. Molempien metallien hinnat ovat nousseet syyskuusta 10 prosenttia. Suhangon kaivoshanke etenee. Ranuan kunta kiirehtii Suhangon kaivoksen vaihemaakuntakaavaa. Rovaniemen kaupungilla ei ole huomauttamista Suhangon kaivoshankkeen osayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Tulevan kaivoksen toiminnot ulottuisivat Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen alueille. Kaivoshankkeesta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy. Alueeltahan on löydetty platinaa, palladimia, rodiumia, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoshankkeesta oli yleisötilaisuus Portimon kyläseuran talolla. Paikallinen väestö on tietenkin huolissaan kaivoksen aiheuttamista mahdollisista ympäristöhaitoista. Tällaiset keskustelutilaisuuden helpottavat hankkeen eteenpäinviemistä ja mahdolliset valitukset vähenevät. Toimialaraportti: Kaivosinvestointien valmistelu jatkuu talouden epävarmuuden varjossa, tässä siitä poimintoja. Raportin on koonnut kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitosta. Suomessa valmistellaan yli 10 kaivok- 19

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA

LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

ympäristövaikutusten arviointiohjelma KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEEN Polar Mining Oy Polar Mining Oy ympäristövaikutusten arviointiselostus

ympäristövaikutusten arviointiohjelma KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEEN Polar Mining Oy Polar Mining Oy ympäristövaikutusten arviointiselostus Polar Mining Oy KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKKEEN KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YVA-konsultti Ramboll Finland Oy ympäristövaikutusten arviointiselostus Hankkeesta vastaava Polar Mining Oy ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. 1. Avaus ja esittelykierros. 2. Edellisen kerran muistio

PÖYTÄKIRJA. 1. Avaus ja esittelykierros. 2. Edellisen kerran muistio PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Kuusamon kultakaivoshanke ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ohjausryhmän kokous Päivämäärä 14.8.2012 klo 12 15 Paikka Kokous nro 2/2012 Laatija Osallistujat Poissa Seuraava

Lisätiedot

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10. Mineraalialan vaikuttavuusselvitys Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.2010 1 Osanottajat Ohjausryhmä ja rahoitus - Kaivannaisteollisuus ry

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt osallistujien esittäytymiskierros.

Mika Mankinen toimi kokouksessa puheenjohtajana. Käytiin lyhyt osallistujien esittäytymiskierros. PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Kuusamon kultakaivoshanke ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ohjausryhmän kokous Päivämäärä 27.4.2012 klo 10.00 12.50 Paikka Kokous nro 1/2012 Laatija Osallistujat Kuusamon kaupungintalo,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus.

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. Luonnon ymmärtäminen ja kunnioittaminen on toimintamme kulmakivi. Vastuullisuus on arvo, jonka tuomme työhömme myös tuloksellisuuden ja kumppanuuden tasolla. Kyllä

Lisätiedot

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO 1 (1) 23.10.2015 Lupatunnus Kolari PL 76 95901 Kolari KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on toimittanut päätöstä koskevan kuulutuksen 7.10.2015. Päätösasiakirjan kopion

Lisätiedot

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies SOKLIN YVA TÄYDENNYS 1. Vastaajan sukupuoli Mies Nainen 2. Vastaajan ikä Alle 25 -vuotias 25-40 -vuotias 40-60 -vuotias Yli 60 -vuotias 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen Vastaajien määrä: 44 ohjausryhmään

Lisätiedot

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 Esitelmäni sisältö Kaivospäätös marraskuussa 2009 Malmivarat tilanne Suunniteltu tuotanto Miten kaivoshanke käytännössä etenee:

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

AGNICO EAGLE MINES LIMITED

AGNICO EAGLE MINES LIMITED KITTILÄN KAIVOS AGNICO EAGLE MINES LIMITED kuusi kaivosta kolmessa maassa malminetsintää Kanadassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Pohjoismaissa LaRonde (Kanada) 1988 2026 Goldex (Kanada) 2008 Kittilä (Suomi)

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan

KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan FinnMateria 2012 messujen aattona 20.11.2012 Jyväskylän Paviljonki messu- ja kongressikeskus VMY:n geologijaosto OHJELMA 08:30 09:00 Ilmottautuminen,

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot