LOKOMO 961 T -HARVESTERI

Transkriptio

1 /979 LOKOMO 96 T -HARVESTERI Esko Mikkonen Jaakko Peltonen Unto Siivennainen Lokomo 96 T on puiden kaatoa, karsintaa ja kasausta varten rakennettu päätehakkuiden harvesteri. Puut kaadetaan hallitusti ja karsitaan jatkuvasy6tt6isessä, harvesterin pituussuuntaisessa karsintalinjassa, jossa latva katkaistaan kääntyvällä alakarsintaterällä ta pysäyttämättä. Harvesterilla voidaan karsia ainakin 25 m:n pituisia puita kokonaisina, mutta t voidaan myös katkoa valinnaiselta (esim. 20 m:n) pituudelta ketjusahaua. Katkontakohta voidaan my6s määrittää automaattisesti läpimitan mukaan, jolloin katkotaan esimerkiksi tukki- ja kuituosan rajakohdalta. Puut putoavat maahan harvesterin oikealle puolelle latvat etenemissuuntaan päin. Peruskone on samanlainen kuin Lokomo 96 S - harvesterissa. Kuva. Päätoiminnot - kaato, karsinta, mahdollinen katkonta ja siirtyminen - voivat tapahtua samanaikaisesti lomittuen. Harjaantuneempi kuljettaja käytti kaatolaitteistoa keskimäärin BO ja karsintalaitteistoa 40 kokonaistehoajas ta. Siirtymisestä 75 tapahtui karsinnan aikana. Käyttötuntituotos oli m3, kun rungon koko oli m3 ja Zeimikon tiheys 500 runkoa/ha. Kaadon ja karsinnan laatu on hyvä. Harves teri voidaan varustaa erityyppisillä syöttöruuiua. Tutkimuksen aikana siinä käytettiin ripa- ja kumirullia. Kumipinnoitteiset sy6ttörullat soveltuvat Talliin hyvin, si Uä kone käyttää karsinnassa hyväkseen rungon liike-energiaa. Ergonomisilta ominaisuuksiltaan harvesteri täyttää hyvin nykyiset vaatimukset. Lokomo 96 T - harvesteri. Valok. M. Kivistö

2 YLEISTÄ Lokomo 96 T -harvesterin on rakentanut Rauma- Repola Oy : n Lokomon tehtaat. Har. vesteri koostuu kahdeksanpyöräisestä kaksitelisestä, nivelohjauksisesta peruskoneesta, jonka takarungon päälle on s i joitettu nivel puomityyppinen kaatola i tteisto, jatkuvasyöttöinen kar sintalaitteisto, tukipöytä, ohjaamo, moottori voimansiirtojärjestelmineen ja hydraulilaitteisto. Maastoajossa harvesterin paino jakautuu suunnilleen tasan etu- ja taka- akselille. Harvesterin hintaa ei ole vielä määritetty. Suomessa konetta myy ja huoltaa Keskusosuusliike Hankkija. TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen kenttätyöt on tehty ja tutkimusselostus laadittu metsähallituksen kehittämisjaostossa. Atk- käsittely ja laskenta on suoritettu Metsätehossa. Selostus on julkaistu myös metsähallituksen kehittämisjaoston tiedotteena. Kuus ivaltaisten tutkimuspalstojen maastoluokka oli, ston tiheys oli 280 runkoa/haj a rungon keskikoko oli 0. 3 m3. Kahdella palstalla harvesteri työskenteli pitkin ennalta avattua palstan reunaa ja yhdellä palstalla se avasi aloituskaistan umpimetsään. Tutkimusaineisto ksitti kaikkiaan 340 runkoa ts m. Aikatutkimusten aikana kone oli varustettu riparullilla. Karsinnan työjälki selvitettiin sekä ripa- että kumirullia käytettäessä. TEKNISET TIEDOT Tekniset tiedot t ajalta. Lokomo 96 T - harvesteria tutkittiin lokakuussa 978 metsähallinnon Parkanon hoitoalueen työmaalla Kihniön kunnassa. Harvesterin omisti Rauma- Repola Oy:n Lokomon tehtaat ja se on Lokomo 96 - harvesterin 0- sarjan ensimmäinen T- malli. on pääosin saatu valmis- Päämitat Tutkimuksen aikana harvesteria käytti kaksi metsähallituksen kuljettajaa. Toinen kuljettaja (A) oli aiemmi n käyttänyt neljä ja puoli vuotta kaato- juontokonetta, puoli vuott a Lokomo 960 S - protoharvesteria ja puolitoista vuotta Lokomo 96 S -harvesteria. Lokomo 96 S - harvesterin hallintalaitteet ovat pääosin samanlaiset kuin Tmallin. Toinen kuljettaja (B) oli toiminut runsaat kolme vuotta Lokomo 960 S - protoharvesterin kuljettajana. Hänellä TAULUKKO oli noin puolentoista kuukauden ajokokemus 96 T - harvesterista. Lokomo 960 S -protoharvesterin hallintalaitteet poikkeavat 96 T - mallin hallintalaitteista. 96-mallissa on karsintalinja sijoitettu ohjaamon oikealle puolelle, mistä myös johtuu koneen "peilikuvamainen" työskentely protoharvesteriin verrattuna. Molempi en kuljettajien ammattitaito on hyvä. Pituus (puomisto kuljetusasennossa, tukipöydän jatke alhaalla) 000 Leveys Kor keus Maavara 700 mm mm mm mm Painot Kokonaispaino on noin kg, josta etuakselilla noin kg ja taka-akselilla, kun kaatolaite on harvesteri n edessä ulot tuvuutensa puolivälissä, noin kg. Tutkimusaineisto Työskentely avattua reunaa pitkin Työskentely umpimetsään Puulaji Kuljettaja A puita, kpl Kuljettaja A m3/ m3 puita, kpl m3 / "'3 puita, kpl m3 / m3 Mänty Kuusi l Lehti Yhteensä tai keskimäärin 2 Kuljettaja B

3 ,.,. Kuva 2. Lokomo 96 T - harvesteri. Mittapiirros (mitat mm:einä ) Moottori Merkki ja tyyppi Deutz F 0 L 43 F, 0- sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 4- tahtinen suorasuihkutusdiesel Suurin teho 206 kw 4 r/s (DIN 6270) Suurin vääntömomentti 925 Nm 27 r/s Polttonestesäiliön tilavuus 550 dm3 Harvesterissa on hydraulinen nivelohjaus. Nivelen kääntökulma on Maantieajossa käytetään ohjauspyörää ja maastoajossa poljinta. Työskentelyn ja maastoajon ajaksi ohjauspyörä irrotetaan paikaltaan. Maasto- ja maantieajosuunta ovat samat. Jarrut Ajo- ja työjarruina ovat kaksipiiriset, paineilmakäyttöiset, hydraulisesti toimivat monilevyjarrut. Käsijarruna on painei lmakäyttöinen jousljarru, joka toimii myös hätäjarruna. Voimansiirto Lokomo 96 T - harvesterin voimansiirto on hydrodynaaminen. Vaihteisto on Voith C 473- L, jossa on säädettävät johtosiivet ja neljä vaihdetta sekä eteen että taakse. Alennusvaihteessa on no-spin- tasauskytkin etu- ja takavedon välillä. Voima siirtyy teleihin akselien ja pyöriin hammaspyörien välityksellä. Har vesterin ajamisessa tarvittavia toimintoja on yksinkertaistettu, jotta kuljettajalle JalSl mahdollisimman paljon aikaa kaatolaitteiston käyttämiseen. Työskentelyn aikana moottori käy vakiokierroksilla ja vaihde on maastoajoasennossa. Kuljettaja saa koneen pehmeästi liikkeelle painamalla maastoajopoljinta. Mitä syvemmälle poljin painetaan, sitä nopeammin harvesteri liikkuu. Kun poljin vapautetaan, harvesteri pysähtyy ja työjarru kytkeytyy. Pyörävarustus Harvesterissa on kahdeksan, 7. 5 x 25/24, rengasta. Ohjaus Hydraulijärjestelmä Järjestelmään kuuluu kahdeksan pumppua ja VllSl hydraulimoottoria. Pumppujen jakovaihde on kiinni moottorin vauhtipyörän kotelossa. Moottorin kampiakselin ja vaihteen akselin välillä on joustava kytkin. Pumppuihin voima välittyy hammaspyörillä. Pumpuista viisi on vakiotilavuuksisia aksiaalimäntäpumppuja, kaksi on hammas pyöräkaksoispumppuja ja yksi on aksiaalimäntätyyppi nen vakiopainepumppu. Vakiotilavuuspumput käyttävät puomiston, karsintalinjan ja ohjauksen hydraulii kkaa. Hammaspyöräkaksoispumput käyttävät servotoimintoja. Aksiaalimäntätyyppinen vakiopainepumppu käyttää karsintalinjan hydrauliikkaa. Hydraulimoottoreista kaksi käyttää syöttörullia, kaksi ketjusahoja ja yksi hydraulijäähdyttimen tuuletinta. Hydrauliöljysäiliön tilavuus on 390 dm3 ja siinä on pinnankorkeushälytin ja lämpötilaanturi. Säiliö voidaan täyttää vain suodattimen läpi. Puomisten servoventtiilit samoin kuin runko-ohjauksen venttiilit ovat hydraulisesti ohjattavia. Kaatolaitteen, karsintalinjan ja tukipöydän venttiilit ovat on- off- toimintoisia. Kaatolaitteen venttiilit sijaitsevat puomiston nostopuomiin kiinnitetyssä laatikossa. 3

4 Painei majärjestel mä -... ' ' '\ Painei lmaa tarvitaan hallintalaitteissa. renkaiden täyttöön Moottorin kylkeen sori, joka tuottaa paineen. jarruissa ja erassä Sitä käytetään myös ja koneen puhdistamiseen. on kiinnitetty kompressuurimmillaan 7 baarin Sähköjärjestelmä Sähköjärjestelmän jännite on 24 V ja akkujen kapasiteetti 200 Ab. Moottori käyttää hihnan välityksellä 28 V:n ja 85 A: n vaihtovirtageneraattoria. Työvalaistukseen kuuluu 6 70 W:n halogeenivalaisinta. Aj ovalot ovat moottoriajoneuvoasetuksen mukaiset. Kaatolaitteisto Kuva 3. Lokomo 96 T -harvesterin puomiston ulottuvuus maanpinnan tasossa Kaatolaitteisto koostuu nivelpuomista ja kaatolaitteesta. Nivelpuomin ulottuvuus m ulottuvuus ylöspäin 7.8 m kääntösektori 240 nostovoima suurimmalta ulottumalta 5 kn pienimmältä ulottumalta 30 kn Kaatolaite on ketjusahatyyppinen ja sen on valmistanut Lokomo. Sen suurin leikkuuhalkaisija on 60 cm. Kaatolaitteen kallistusliike on + 2 ja kaatoliike 70. Kaatolaitteessa o kaksi liikkuvaa leukaa, jotka toimivat toisistaan riippumatta. Ketjusahan terälaipan pituus 740 mm tehollinen sahaushalkaisija 600 mm ketjun jako joko 0.26 mm tai mm Ketjut ja laipat ovat standarditarvikkeita, samoja joita käytetään esimerkiksi moottorisahoissa. Karsinta-katkontalaitteisto Kuva 4. Puut karsitaan kahdella liikkuvalla ja yhdellä kiinteällä karsintaterällä ja syötetään terien läpi kahden vaakarullan avulla. Kumirullat eivät aiheuta pintavaurioita. Valok. M. Kivistö Karsintalinja on harvesterin pituussuuntainen ja sijoitettu ohjaamon oikealle puolelle. Puu syötetään linjaan välikäden avulla, joka samalla toimii tasaajana kaato- ja karsintalaitteistojen välillä. Puun ollessa vielä karsintalinjassa seuraava jätetään välikädelle odottamaan. Karsintalinjassa on kaksi liikkuvaa ja yksi kiinteä karsintaterä. Alakarsintaterä toimii myös latvankatkaisuveitsenä. Kun syöttörullien rajakytkimet ovat todenneet säädetyn minimilatvaläpimi tan, alakarsintaterän etuosa nousee 45 ja katkaisee latvan n ollessa liikkeessä. Puu syötetään terien läpi kahden vaakatasoisen syöttörullan avulla. Syöttörullat voidaan varustaa kumi- tai ripapinnoin. Ylemmässä syöttörullassa sijaitsee mittalaite, joka 4

5 antaa ohjauskeskukselle n pituustiedot. Syöttörullat voidaan varustaa myös mittalaitteella, joka antaa ohjauskeskselle n läpimittatiedot. Puu voidaan katkoa halutulta pituudelta tai läpimitalta karsintalinjan ketjusahalla. Ketjusaha on hydraulimoottorikäyttöinen ja samanlainen kuin kaatolaitteessa. Karsintalinjan oikeanpuoleinen sivu on avoin. Kun on ohittanut syöttörullat, linjan vasemmassa laidassa sijaitseva, hydraulisesti toimiva npoistolevy työntää n sivusuunnassa pois linjasta. Samanaikaisesti karsintalinjan jatkeena oleva tukipöytä kallistuu sivusuuntaan ja karsittu runko putoaa maahan harvesterin oikealle puolelle. Karsintalinja laskeutuu automaattisesti alaasentoon linjan tyhjennyttyä. Seuraavan rungon tyviosan osuttua mittaläppään karsintalinja nousee automaattisesti yläasentoon. Karsintanopeus Karsintavoima 2. 8 m/s kn Syöttör ullien puristusvoima vaihtelee vetovastuksen mukaan. listaa pöydän oikealle tuksi. Harvesteri voidaan kuitutaskulla. n tultua kar si- tarvittaessa varustaa Automaattinen ohjauskeskus Puun karsinta, mahdollinen katkoota ja pudotus maahan on automatisoitu. Puu voidaan katkoa joko pituuden ja/tai läpimitan mukaan. Pituuskatkoota voidaan suorittaa m: n pituuksille dm:n jaolla. Läpimittakatkonnassa katkaistaan ennalta säädetyn läpi mitan kohdalta, esimer kiksi rungon tukki- ja kuituosan rajakohdalta. Läpimittatunnustelija sijaitsee syöttörullien varsissa. Ohjaamo Ojaamo on yksipaikkainen ja siinä on kaksi ovea. Se on verhoiltu ja ääni- ja lämpöeristetty turvaohjaamo ja siinä on lämmitys- ja ilmastointilaitteet sekä radio- ja radiopuhelinliitännät. Tukipöytä Karsintalinjan jatkeena on mm pitkä, V-muotoinen tukipöytä, joka on tuettu harvesterin runkoon kahden pukin avulla. Karsinnan aikana tukipöytä kannattelee runkoa ja estää sen tyviosaa taipumasta maahan. Harvesterilla on mahdollista karsia ainakin noin 25 m:n pituisia puita kokonaisina. Tukipöydässä oleva hydraulisylinteri kal- Muut varusteet Harvesterissa on keskusvoitelujärjestelmä tärkeimpiä ja korkealla olevia voitelukohteita varten. Lisävarusteina on saatavissa moottoritilan automaattinen tulensammutin sekä moottorin, hydraulijärjestelmän ja ohjaamon esilämmitin. Kuva 5. Pisit t voidaan katkoa karsintalinjan ketjusahalla. Katkootakohta voidaan valita ös n paksuuden tai jonkin muun tekijän mukaan. Karsintalinjan j a tkeena on 7. 3-n>etrinen tuki pöytä., joka kannattaa r unkoa karsinnan aikana ja pudottaa rungon maahan. Valok. M. Kivistö 5

6 PAlSTAN LUJA... j TYIUKENTELTAJO AJ O lut U,"f4i.. ' i:.t:t$@ - 8 TYt!SIENTElYl ', ' J! '.j. ),_. - - lj -#u Kuva 6. Lokomo 96 T - harvester in työskentelykaavio t asai silla, yhtenäisillä palstoilla Kuva 7. Lokomo 96 T - harvesterin työskentelykaavio suurissa kaltevuuksissa ja lyhyillä palstoilla TOIMINTAPERIAATE kaistan päähän, ajetaan palstan poikkisuuntaan jo avattua kaistaa seuraavan työskentelykaistan alkuun (kuva 6). Tämä menetelmä aiheuttaa mahdollisimman vähän runkojen ristiinmenoa ja on omiaan helpottamaan lähikuljetuskoneen työskentelyä ja esteetöntä paasyä varastolle. Suurissa kaltevuuksissa ja lyhyillä palstoilla valmistetaan kaista kerrallaan j a peruutetaan takaisin (kuva 7). Harvesteri liikkuu palstalla kaistoittain työpisteestä toiseen. Puiden kaataminen aloitetaan harvesterin saavuttua työpisteeseen yleensä suoraan karsintalinjan edessä olevasta sta. Puomi sten työsektori on 240 Tiheydeltään t avall isissa mets i ssä on edullista käyttää kuitenkin vain noi n l QQO: n sektor ia harvesterin edessä j a etuvasemmalla, koska karsintalinja hidastaa n ottamista etuoikealta. I rrotettu siirretään pystyasennossa harvesterin eteen ja kaadetaan karsintalinjan suuntais est i eteenpäin koneen kulkusuuntaan. Puun tyvi nost etaan välikädelle ja lle annetaan lähtökäsky. Sen j älkeen kaatolaite siirr etään heti kohti työpisteen seuraavaa ta. Kun karsintalinja on vapaa, välikäsi siirtää n tyven automaattisesti vaakarullien väliin. Kun karsiotaterät ovat sulkeutuneet ja rullat puri stuneet runkoa vasten, n karsinta, mahdollinen katkonta sekä pudotus maahan a lkavat. Puun ollessa vielä karsintalinjassa seuraava j ätetään välikädelle. Kun työpisteen viimeinen on karsintalinjassa, siir rytään seuraavaan työpisteeseen. Uuteen työpisteeseen siirryttäessä puomisto voidaan siirtää kohti ensiksi kaadettavaa ta. TUTKIMUSTULOKSET Maastokelpoisuus Teor eettiset pintapaineet, kpa ilman teloja teloilla Kaatolaite edessä puolivälissä etuteli takateli Kaatolaite kuljetusasennossa etuteli takateli Teloilla varustetun Lokomo 96 T : n pintapaineet vastaavat kuormatun järeän kuormatraktorin pintapaineita. Harvesterin maastokelpoisuus on hyvä tasaisen painojakauman, kahden telin ja tehokkaan moottorin ansiosta. Koneen vakavuus on hyvä. Tukipöytä ja npoistolevy pudottavat karsitun rungon maahan har vesterin oikealle puolelle. Koetyömaan tasaisuuden vuoksi harvesterin työskentelyä suurissa kaltevuuksissa ei voitu tutkia. Työmaalla esiintynyt 3 : n vastakaltevuus ei hidastanut koneen työskentelyä. Tasaisilla, pitkillä palstoilla on edullis inta ajaa kaistoittain vastapäivään. Tällöin avataan vain kerran palstan kauempana oleva lyhyt sivu ja työskennellään palstan pituussuuntaisilla kaistoilla. Kun tullaan Tutkimusaj ankohtana maa oli sulana. Talvella 978 Lapissa napapiirin korkeudella Lokomo 96 S - tavaralajiharvesterista saatuj en kokemusten perusteella T- mallikin 6

7 todennäköisesti selviytyy hyvin Suomen vaikeissakin lumioloissa. Siihen vaikuttavat harvesterin hyvä lumessaliikkumiskyky, kaatolaitteen rakenne ja hallittu kaatotapa. Lokomo 96 T:n kääntösäde ja -leveys (kuva 8) on suuri pitkän takarungon sekä perän yli ulottuvan tukipöydän takia. Harvester i onkin tarkoitettu avohakkuisiin, joissa suuri kääntöleveys ei haittaa. Maantiekuljetusten ajaksi tukipöydän takaosa voidaan kääntää alas, jolloin kone lyhenee 000 mm:iin. Ajanmenekki "' TakavatM"'U"l pienin kl lnt6slde 2 a Etuv r pfenfn kllnt6d4 3 "' Etuv..., UlofiiPfen py6rfen kllnt6sldt 4 '"' Tukfi)6ydln lfh:trtta 5 ltlf'sfnttlfnjen lffkerata Kuva 8. Lokomo 96 T - harvest erin kääntösäteet (mitat m:einä) Keskimääräiset t yövaiheittaiset ajanmenekit on esitetty työmenetelmittäin ja kuljettajittain alla olevas sa asetelmassa. Kun laitteistoryhmän kohtaiseen aikaan lisätään siirtymisajat runkoa kohti, saadaan keskimääräinen kohtainen tehoaika. Kuljettaja A käsitteli tutkimuksen aikana keskimäärin 2. 4 ta minuutissa (46 ta/tehotunnissa) ja kuljettaja B 2. 0 ta minuutissa (20 ta/tehotunnissa), kun työskenneltiin avattua r eunaa pitkin. Työskentely umpimetsään hidasti harvesteria keskimäärin 4. 9 verrattuna työskentelyyn avattua reunaa pitkin. Lokomo 96 T -harvester in ajanmenekki- ja t yöntutkimustiedot. Työmenetelmät: A = Harjaantuneempi kuljettaja, t yöskentely avattua r eunaa pitkin, A 2 = Harjaantuneempi kuljettaja, työskentely umpimetsään,. B = Vähemmän harjaantunut kuljettaj a, työskentely avattua reunaa pitkin PUUKOHTAISET AJAT Työnvaihe K a a t o l 8 i t t e i s t 0 K a r s i n t 8 l 8 Työmenet_elmä A A 2 B A Työnvaihe cmin/ cmin/ cmin/ cmin/ t t e i s t 0 Työmenetelmä A 2 B cr:rin/ cmin/ Puun kaato Karsinnan odotus Työpisteen viimeisen n odotus Häiriöt Työpisteen ensimmäisen n odotus 0 Puun kar s i nta Kaadon odotus Häiriöt Y h t e e n s ä Y h t e e n s ä TYö PI S TEKOHTAISE T AJAT A Työmenetelmä A 2 B Työnvaihe cmin/ cmin/ cmin/ Siirtyncinen karsinnan aikana Pelkkä siirtyc.inen Y h t e e n s ä TEHOAIKA YHTEENSÄ (cmin/) :aae:---============= === --= i===::::::::= i========= Ty6ntutki usti edot Rungon keskimääräinen koko, m3 Leir:rikon tiheys, runkoa/ha Mänty, kuusi, koivu, J Puita työpisteessä, kpl Kesltic. siirtyr:ris:atka, m/työpiste Tehotunituotos, 3 runkoa , 83, , 74, ,

8 Harvesterin päätoiminnot - kaato, karsinta, mahdollinen katkonta ja siirtyminen - voivat tapahtua samanaikaisesti lomittuen. Aset elmasta (s. 7) nähdään, että kaatolaitteisto on ollut käytössä ja karsintalaitteisto kokonaistehoajasta. c _, : 20 E ;;; 0 / V y.., _..,.,":/ Siirtyis atka. m / 0 2 Kuva 9. Siir tymismatkan vaikutus siirtymisajanmenekkiin maastoluokassa l Uytt6 tl.l'ltituotos...j runkoa (Karsintalaitteiston ajanmenekkilukuihin on lisätty "siirtyminen karsinnan aikana" -ajat. ) Kuljettajalla A on siirtymisistä 75 tapahtunut karsinnan aikana ja kuljettajalla B vastaavasti 50. Jos lomittuminen toisaalta kaadon ja karsinnan välillä, toisaalta karsinnan ja siirtymisen välillä ei olisi mahdollista, kohtainen tehoajanmenekki olisi kuljettajan A työskennellessä ollut 54 cmin ja kuljettajan B työskennellessä 65 cmin. Harvesterin lomittumishyöty on ss näissä tapauksissa ollut 3. 5 ja Kuvassa 9 on esitetty tutkimuksesta saatu siirtymisajan riippuvuus siirtymismatkasta. TUOTOS Tuotos on laskettu Metsätehon tuotossimulointisysteemiä käyttäen (kuva 0 ). Tuotoslaskelmassa on alle 5 min :n keskeytysten osuutena pidetty 0 :a ja laskelma koskee leimikkoa, jossa on tutki musleimikkoa vastaavat lajisuhteet, mutta jonka t iheys on 500 runkoa/ ha. Eri lajien välillä ei ollut merkitseviä tuotoseroja. Kuljettajan A työskennellessä pitkin avattua reunaa käyttötuntituotos oli 30 runkoa ts m3, kun rungon koko oli 0.0 m3, ja 3 runkoa 3 ts m3, kun rungon koko oli m. Kuljettaj an B tuotokset 3 olivat vastaavasti 09 roa t s m ja 98 runkoa ts m käyttötunnissa. Kuvasta ilmenee s i muloitu leimikon tiheyden vaikutus harvesterin käyttötuntituotokseen. Leimikon tiheyden vaikutus tuotokseen on vähäinen, ainakin kun tiheys on yli 200 rungon/ ha A '"' Harj.. nt unee.pt kuljettaj a. ty6skenuly avattu. reunaa pitkin A 2 :: Harjaant...-.e.-pi kuljettaja, <>---'5"f t y6skenu ly u..,t.etslln l! Vlh.-in harjuntunut kul jettaja. ty6sktntaly avattua reonu pitki n 20 M 0 0 g 00 c. 90,.. /,_ = Tjtos. kllll l e i tkon lt theys on 5oo runkoj / ha Rungon koko. a Kuva 0. Lokomo 96 T -harvest er in käyttötuntit uotoks en riippuvuus rungon koosta. Kaikki lajit, leimikon tiheys 500 runkoa / ha, maastol uokka l Kuva. Lokomo 96 T -harvesterin tuotoksen r iippuvuus leimikon tiheydestä. Maastoluokka l 8

9 35 hun.. 3 mm syviä, poikittaisia viiltoja. Pintahun ulottuvat viillot pienentävät rungon latvaosan kestävyyttä siinä määrin, että pisimpien (n. 25 m:n) puiden latvat saattavat murtua puiden pudotessa maahan. Kumirullia käytettäessä näiltä vaurioilta vältyttiin. Kumi rullilla saadaan aikaan pienempi vetovoima kuin ripatai piikkirullilla. Etelä- Suomen oloissa tämä ei kuitenkaan mainittavasti haittaa, koska rungon liike-energiaa voidaan T- mallin harvest erissa käyttää tehokkaasti hyväksi. Haarat tai vastaavanlaiset t saattavat kuitenkin juuttua kiinni karsintateriin ja tällöin kumirullien kitka e i riitä irrottamaan runkoa teristä, vaan se joudutaan irrottamaan kaatolaitteella. \ \ \ 5 "" r--- r Rungon koko () 0.70,.3 HUOLTO Kuva 2. Rungon koon vaikutus Lokomo 96 T - harvesterin yksikkökustannuksiin. Käyttötuntikustannukset 356 mk, leimikon tiheys 500 runkoa/ha, maastoluokka KUSTANNUKSET Kustannusten arvioiminen 0- sarjan harvesterin lyhytaikaisen käytön perusteella on vaikeaa. Harvesterin kustannusten on arvioitu olevan 356 mk/käyttötunti. Tällöin käyttötuntimäärän on oletettu olevan h/vuosi, käyttöasteen 68, käyttöiän 5 vuotta ja harvesterin hinnan noin. 5 miljoonaa markkaa. Näitä kustannuksia ja kuvan 0 tuotoskäyr ää hyväksi käyttäen saadaan kuvassa 2 esitetyt yksikkökustannukset. Leimikon tiheyden ollessa 500 runkoa/ba yksikkökustannukset ovat 4, 53 mk/m3, 3kun rungon koko on m3, ja 6, 25 mk/m, kun rungon koko on m3 TYÖJÄLKI TyÖskentelyn aikana ja jälkeen arvioitiin silmävaraisesti tavaralle aiheutuneet vauriot. Avattaessa aloituskaista umpimetsään aiheutetaan puihin latvamurtumia. Tutkimuspalstoilla niiden osuus oli aloituskaistan puista. Muualla pai tsi aloituskaistalla t voidaan kaataa aukkoon, jolloin latvavaurioilta vältytään. Riparullia käytettäessä rivat rungon molemmin puolin kuoreen jättävät ja pinta- Tärkeimpien huoltokohteiden sijainnin ja huoltami sen helppouden arvostelu Kohde Arvosana Täyttöaukkojen si j ainti Säiliöiden tyhjentäminen Ilmanpuhdistimien sijainti Suodattimien sijainti Akkujen sijainti Varokkeiden sijainti Hibnojen kiristys ja vaihto Säbköjohtojen sijainti Kuormaimen öljyputkien si j ainti Muiden öljyputkien sijainti Voitelunippojen si j ainti hyvä hyvä erittäin hyvä erittäin hyvä tyydyttävä erittäin hyvä huono hyvä erittäin hyvä hyvä erittäin hyvä Lokomo 96 T - harvesterin huoltokohteet ovat verraten hyvin luoksepäästäviä. Moottori, vaihteisto ja osa Pdrauli - ja sähköjärjestelmästä sijaitsevat ybtenäisessä, 5 m pitkässä tilassa, jonka suojakannet voidaan helposti nostaa ylös. Tila aukeaa lisäksi kokonaisuudessaan takaosaltaan, pohjaltaan ja osittain sivuilta. Moottori sijaitsee viimeisenä, mahdoll isimman kaukana pölyävästä karsintalinjasta. Osa hydraulijärjestelmän venttiileistä on tässä harvesterissa sijoitettu edellisistä 0-sarj an koneista poiketen nostopuomiin kiinnitettyyn laatikkoon, minkä ansiosta moottoritilaan on jäänyt enemmän tilaa. Harvesterin polttonestesäiliöt täytetään koneessa olevalla sähkötoimisella pumpulla. Kone voidaan varustaa polttomoottorikäyttöisellä 220 V:n sähkögeneraattorilla, jota voidaan käyttää muun muassa esilämmityslaitteen, hitsauslaitteen ja moottoritilan puhdistuksessa tarvittavan Lmurln tai puhaltimen virranläbteenä. Harvesterissa on varsin paljon hydrauliikkaa. Hydraulija sähköjärjestelmä on melko selväpiirteinen. Harvesterin voitelu tapahtuu kaatolaitetta ja joitakin maasta käsin helposti voideltavia komponentteja lukuun ottamatta automaattisen keskusvoitelujärjestelmän avulla. 9

10 Harvesterin huollon ja korjaukset hoitaa Suomessa Keskusosuusliike Hankkija. Huollon ja korjaustoiminnan organisointi on esitetty Metsätehon katsauksessa 0/978. ERGONOMISET OMINAISUUDET Ergonomian ja työturvallisuuden arvostelu 96 T -mallia vastaavasta 96 S - mallista on esitetty Metsätehon katsauksessa 0/978. Metsäteho Review /979 LOKQ'/0 96 T HARVESTER A complete English version of the work was published in Metsäteho Review A/979 - METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLTTO RY :N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin HELSIMO 979 PAN)VAI.Misff