Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki.
|
|
- Timo Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Riihimäki. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna RIIHIMÄKI 1 Rautatienpuisto ja Maantienvarsi Rautatienpuisto ja Maantienvarsi muodostavat rakennuksineen arvokkaan kokonaisuuden, jolla on keskeinen merkitys maamme rautatielaitoksen historiassa. Alueen vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1857, jolloin Helsinki Hämeenlinna-rataa ryhdyttiin rakentamaan. Valtionrautateiden rakennusten lisäksi alueeseen kuuluvat yksityisten rakennuttamat Rautatien hotelli, rautatielääkärin talo sekä Riihimäen kartano. Aluetta halkova Maantie on päällystetty mukulakivellä. Rakennusmestarin talo, Maantie 10 A. Rakennuksen vanhin osa on vuodelta Nykyisen jugendvaikutteisen asunsa se sai Vanhat parakit, Maantie 10 B, C. Nämä kaksi työväen asuinparakkia valmistuivat vuonna 1858 radan rakentajia varten. Toisessa on alkuperäinen saumarimavuoraus, toisessa kapea vaakalautavuoraus. Kaupunginmuseo, entinen Ratainsinöörin talo, Öllerinkatu 3. Kaupunginmuseon pitkä rakennus rakennettiin vuonna 1858 rautatievirkamiesten asuintaloksi luvulta lähtien rakennus oli ratainsinöörin asuntona. Punamullattua rakennusta on jatkettu vuonna 1960 varsin huomaamattomasti. Pitkä kasarmi, Maantie 5. Ns. Pitkä kasarmi on rakennettu 1860-luvun lopulla kahdeksaa työläisperhettä varten. Rautatieläisten talo, Piippukuja 2. Rautatieläisten talo rakennettiin asuntokasarmiksi vuonna Vuonna 1907 se muutettiin lastentarhaksi ja kokoustiloiksi. Tällöin korotettiin rakennuksen keskiosaa. Öllerinkadun musiikkitalo, Öllerinkatu 9. Nykyinen musiikkitalo on rakennettu vuonna 1880 kansakouluksi rautatieylihallituksen toimesta. Asemapäällikön talo, Maantie 7. Asemapäällikön jugendtyylinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1907 arkkitehti August Granfeltin vahvistamien piirustusten mukaan. Lepohuone, Öllerinkatu 7. Rautatieläisten Lepohuone on alun perin rakennettu kouluksi vuonna 1908 August Granfeltin vahvistamien piirustusten mukaan. Koulutoiminnan päätyttyä 1931 rakennus toimi VR:n henkilökunnan yöpymispaikkana ja on kunnostettu 1994 vanhusten päivätoimintakeskukseksi. Maantien varrella sijaitsevat neljä kaksikerroksista asuinrakennusta on rakennettu vuosina Kolmikerroksinen kivitalo Piippukuja 4:ssä on rakennettu 1925 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Rakennukset edustavat 20-luvun klassismia. Maantie 3. Riihimäen kartanona tunnettu Karan ulkotilan tilanhoitajan asuinrakennus on rakennettu vuonna Rakennuksessa on toiminut majatalo, kansakoulu sekä apteekki. Se on peruskorjattu asuinkäyttöön. Paloheimo Oy:n pääkonttori, Pohjoinen Asemakatu 2. Osittain kaksikerroksinen puurakennus on rakennettu vuonna 1879 hotelliksi. Tämä rouva Axeenin perustama Rautatien hotelli toimi vuoteen 1943 asti. Rautatielääkärin talo, Maantie 4. Rautatielääkärin talo on rakennettu yksityiseksi asuinrakennukseksi luvun alussa luvun lopulla siinä istuttiin käräjiä. Rautatienpuisto ja Maantienvarsi on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 2 Riihimäen rautatieasema, VR:n veturitallit, konepaja ja Turun kasarmi Arkkitehti Thure A. Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rautatieaseman rakennus on vuodelta Rautatieaseman veturitallien vanhin osa on rakennettu vuonna Maamme vanhimpaan rataosaan
2 liittyvänä sillä on huomattava liikennehistoriallinen merkitys. Veturitallirakennusta on laajennettu vuosina 1876, 1892 ja 1900-luvulla useaan otteeseen. Vesitorni on vuodelta 1892 ja sitä on korotettu Veturitallien vieressä sijaitsee tiilinen lennätinkonepaja, joka on rakennettu vuonna Rakennusta on jatkettu 1888, 1901 ja 1907 sekä korotettu Rakennuksessa on nykyisin VR:n sosiaalitiloja. Lisäksi alueella on ns. Turun kasarmi, vuonna 1876 rakennettu pitkä puinen asuinrakennus, joka oli alun perin tarkoitettu veturimiesten yöpymispaikaksi. Asemakokonaisuuteen liittyy alueen maamerkki, punatiilinen Paloheimo Oy:n sähkölaitos. Sen vanhin osa on vuodelta 1910, savupiippu vuodelta 1934 ja arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema pohjoissiipi vuodelta luvulla laitosta laajennettiin tehdassalilla ja kaasuturbiiniosalla arkkitehti Veli Valorinnan suunnitelman mukaan. Riihimäen asemanseutu on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 3 Riihimäen kirkko Riihimäki perustettiin Hausjärven rukoushuonekunnaksi vuonna Samana vuonna valmistuivat arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilän laatimat piirustukset puiseksi kirkoksi, joka valmistui pitkällisen rakennustyön jälkeen vuonna Alkuperäisessä muodossaan kirkko oli kansallisromanttisia tyylipiirteitä ilmentävä ja pohjakaavaltaan epäsymmetrinen. Vuonna 1927 kirkko korjattiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelman mukaan, mikä muutti alkuperäisen asun tyystin. Kirkko korjattiin vuosina arkkitehtien Eila ja Heikki Havaksen suunnitelman mukaan. Tällöin lisättiin kuorin taakse uusi sakaristo. 4 Hämeenkadun, Kauppakadun ja Keskuskadun liikerakennukset Kauppalaksi tulon jälkeen Riihimäen liikekeskukseksi muodostui Hämeenkatu, jonka varteen kohosi ja 1940-luvuilla lyhyessä ajassa useita funktionalistisia liikerakennuksia. Vanhoja kauppalakauden liikerakennuksia ovat Hämeenkatu 17. Mäkelän talo Kirkkopolun ja Hämeenkadun kulmassa on mielenkiintoinen näyte ajan funktionalistisesta arkkitehtuurista. Se on valmistunut vuonna 1934, suunnittelijana arkkitehti Arvo Aalto. Hämeenkatu 29. Seurahuoneen talo on vuodelta 1948, arkkitehti Veli Valorinta. Myös Hämeenkatu ent. Osuusliike Ahjo 1939 (KK:n rak.os.) sekä Hämeenkatu 21, 31 ja 32 ovat saman tyylikauden tuotteita muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Hämeenkatu 38. Riihimäen Sanomien toimitalo on rakennettu alkuaan apteekiksi 1934 Marius af Schulten suunnitelmin. Kauppakatu 11. Musiikkiopiston rakennus on rakennettu vuonna 1930 KOP:n pankkitaloksi arkkitehti Kauno S. Kallion piirustusten mukaan. Valtakatu 3. Arkkitehti Eino Forsmanin piirtämä nelikerroksinen asuin- ja liikerakennus Asunto-osakeyhtiö Västäräkki valmistui vuonna Tyylillisesti 20-luvun klassismia edustava rakennus oli tuolloin Riihimäen kauppalan huomattavimpia ja sen merkitys kaupunkikuvassa on yhä suuri. Kauppakatu 6. Niin sanottu Centrumin klassisistinen liikerakennus on entinen pankkitalo, joka on rakennettu vuonna 1927 rakennusmestari Heikki Tiitolan piirustusten mukaan. Keskuskatu 3. Nykyinen Adventtikirkko on rakennettu PYP:n funktionalistiseksi toimitaloksi 1936 arkkitehti Oiva Kallion suunnitelman mukaan. Hämeenkatu 35. Riihimäen lukio on rakennettu useassa vaiheessa. Voimistelusali vuodelta 1927 on rakennusmestari J.E. Valorinnan piirtämä, arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema keskiosa valmistui 1940 ja V.E. Rauhalan piirtämä eteläsiipi Paloheimonkadun katunäkymä Paloheimonkadun varrella on mielenkiintoinen kooste eri aikakausien arkkitehtuuria 1900-luvun alkupuolelta 1960-luvulle:
3 Paloheimonkatu 18:n osittain kaksikerroksinen, jugendtyylinen asuinrakennus on rakennettu vuonna Se on paikkakunnan ensimmäinen betonivalulla toteutettu rakennus. Paloheimonkatu 21, Pomolinna, on rakennettu 1940-luvun alussa Riihimäen Saha Oy:n työntekijöille arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelman mukaan. Myös Hallikuja 8:n Nälkälinnana tunnettu kerrostalo rakennettiin sahatyöntekijöille 1946, tämä arkkitehti Viljo Revellin suunnitelman mukaan. Rakennukseen on myöhemmin lisätty parvekkeet. Paloheimonkatu Arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema Autolan modernistinen liikerakennus on vuodelta Pilari-palkkijärjestelmällä toteutetussa rakennuksessa on akvaariomaisen isot ikkunat. Samalta aikakaudelta on kadun toisella puolen sijaitseva Siwan myymälärakennus, joka on tyylipuhdas esimerkki KK:n myymäläarkkitehtuurista. Paloheimonkatu 28:n kolme pistetaloa on rakennettu 1949 arkkitehti Ole Gripenbergin suunnitelman mukaan. Paloheimonkatu 27:n Pengertalo on rakennettu 1954 arkkitehti Veli Valorannan suunnitelmin. 6 Allinna, Koulukatu 14 Riihimäen taajaväkisen yhdyskunnan ensimmäinen johtaja, tilanomistaja A.R. Gestrin rakennutti tämän mahtavan asuinrakennuksen korkealle mäelle vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan. Korkean aumakaton kattama valkeaksi rapattu rakennus ilmentää lähinnä mannereurooppalaista asuntoarkkitehtuuria. Rakennusta ympäröi luonnonpuisto, joka on pengerretty kivimuurein. 7 Vesilinna ja Urheilupuisto, Salpausseläntie 11 Professori Erik Bryggmanin suunnittelema Vesilinna on valmistunut vuonna Se käsittää yhdistetyn vesi- ja näkötornin. Sen viereen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren maauimalan, joka valmistui arkkitehti Aulis Blomstedtin viimeistelemänä vuonna Myös viereinen Urheilupuisto on Lindegrenin suunnittelema. Urheilupuiston alue täydentyi 1967 Raimo S.O. Valjakan suunnittelemalla urheilutalolla ja 1979 Osmo Lapon piirtämällä uimahallilla. 8 Kansalaisopisto, Puistikko 5 Riihimäen kansalaisopiston klassisistinen rakennus on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari J.E. Valorinnan piirustusten mukaan. Se muodostaa eduspuistoineen tasapainoisen kokonaisuuden. 9 Koivistonmäki, III kaupunginosa Koivistonmäen pientaloalue on syntynyt 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Alueelle on myöhemmin rakennettu joitakin uudisrakennuksia, joista Koivistonrinne 15 on räikeimmässä ristiriidassa ympäristöön nähden. Aapiskujan ja Lopentien välissä sijaitsee Eteläisen kansakoulun rakennukset, joista vanhempi on rakennettu vuonna 1905 arkkitehti Yrjö Sadeniemen laatimien mallipiirustusten mukaan. Opintien varressa sijaitseva klassisistinen kivirakennus on vuodelta 1932 (rkm. Urho Mäkinen). Pihapiirissä on Lopentien varrella entinen opettajan asuinrakennus samalta ajalta. 10 Hirsimäen eteläosan pientaloalue Hirsimäen alueen rakentuminen ajoittuu sotien jälkeiseen jälleenrakennuskauteen. Alueen asemakaava laadittiin Yhtenäisimpänä on säilynyt Lopentien ja Etelän Viertotien välinen alue. 11 Työväentalomuseo, Peltosaari Vuonna 1907 rakennettu Tammelan Teuron työväentalo on siirretty vuonna 1969 Peltosaaren alueelle valtakunnalliseksi työväentalomuseoksi. 12 Asevelitalot, Aseveljentie 9 25 Aseveljentien varrella on yhtenäinen 1940-luvun omakotirakennusten ryhmä. 13 Petsamon ja Juppalan pientaloalueet Petsamon ja Juppalan kaupunginosat kaavoitettiin heti sotien jälkeen tyydyttämään jälleenrakennuskauden
4 omakotitonttien kysyntää. Petsamon kaavan laati 1945 arkkitehti Otto-I. Meurman, Juppalan alueen 1947 arkkitehti Salme Setälä. Ruotsinkadun eteläpäässä on säilynyt yhtenäinen joukko 1940-luvulla Ruotsin-avun turvin rakennettuja pientaloja. Petsamonkatu 15 21:n yhtenäinen omakotitalojen rivistö rakennettiin 1945 Puutalo Oy:n mallitalo Tervakosken piirustuksin (arkkit. Jorma Järvi). 14 Sako Oy:n teollisuusalue Sakon tehdasalueella on ollut jo 1900-luvun alussa mm. sekä terva- että saippuatehdas. Alue siirtyi 1919 Suomen Ampumatarviketehtaan ja myöhemmin 1927 Suojeluskuntain Ase- ja Konepajaosakeyhtiön omistukseen. Valtion pukutehdas toimi tiloissa Myöhemmin alueella ovat toimineet myös Suomen Punainen Risti ja Nokia Oy. Alueen vanhin rakennus on tehdaspalvelurakennus vuodelta Kokonaisuuteen kuuluvat edustusrakennus vuodelta 1922 sekä hallintorakennus vuodelta Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä & Martas ovat suunnitelleet 1940-luvun rakennukset. 15 Riihimäen Lasin alue ja Hyttikortteli Riihimäen Lasi aloitti toimintansa vuonna Tältä ajalta on johtajan asuinrakennus Maikkila ja puinen työväen asuinrakennus. Alueen muut työväen asuinrakennukset rakennettiin vuosina Näistä osa on tiilipintaisia. Sauna- ja leipomorakennus valmistui vuonna 1913, ja se laajennettiin Nykyisin työväen rakennuksia on jäljellä kahdeksan, ja ne muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Tehtaan pääportin länsipuolella on vuonna 1920 valmistunut, arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirtämä konttorirakennus. Tämän konttorirakennuksen länsipuolella on uudempi konttori- ja tuotantorakennus vuodelta 1941 (rkm. Oiva Ahola). Rakennuksessa on toiminut vuosina mm. Riihimäen Silmälasi Oy. Tehdasalueen luoteiskulmassa on hiomo vuodelta Lasitehtaan vanhin jäljellä oleva osa, entinen pakkauslasitehdas vuodelta 1919 muodostaa yhdessä konttorirakennusten kanssa alueelle leimaa antavan miljöön tehdasalueen portille. Lasitehtaan toiminta lopetettiin Alueelle on 1998 vahvistunut asemakaavan muutos, jonka mukaan tehdasalueen ja Lehmustien länsipuolen alueen merkittävät rakennukset kuten Maikkila (1910), Lehmushovi (1911), Kolehmaisen talo (1916) ja Kellaripytinki (1920) suojellaan ja aluetta täydennysrakennetaan jonkin verran. Riihimäen Lasin alue ja hyttikorttelit on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 16 Suomen lasimuseo Suomen lasimuseo on sijoitettu vanhaan Alatehtaaseen, joka rakennettiin vuonna 1914 alun perin turvejauhotehtaaksi luvulla rakennus otettiin lasitehtaan käyttöön. Siinä ovat toimineet lasinpuhaltamo, kristallihiomo, savipaja eli pottitupa sekä muovitehdas. Vuosina rakennus sisustettiin valtakunnalliseksi lasimuseoksi akateemikko Tapio Wirkkalan suunnitelman mukaan. 17 Kappelikirkko, hautausmaa Riihimäen hautausmaan kappeli on valmistunut vuonna 1956 kauppalanarkkitehti Lauri Heinäsen piirustusten mukaan. 18 Riihimäen keskusvankila Riihimäen vankila perustettiin 1929 keskusvankilaksi, jonka toiminta perustui paljolti maataloustyöhön. Mäellä sijaitsevaan korkean kehämuurin ympäröimään vankilaan kuuluvat päärakennus selli- ja hallintosiipineen sekä työhuonerakennus luvun alussa valmistuneet klassisistiset rakennukset tehtiin arkkitehti Uno Sjöholmin piirustusten mukaan. Muuntaja on vuodelta 1929, porttirakennus vuodelta 1931 ja muuri vuodelta 1930 sekä asuinrakennusten ryhmä vuodelta Päärakennus on rakennettu vuosien aikana. Sammaliston tilalla on komeat navetat sekä tilanhoitajan ja työliikkeenjohtajan asuintalot (1939). Sammalistonsuon suuret latorakennukset ovat 1930-luvulta. 19 Riihimäen varuskunta-alue Riihimäen varuskunta-alueen punatiiliset kasarmit rakennettiin venäläiselle sotaväelle vuosina
5 Venäjän sotaministeriön tyyppipiirustusten mukaan. Vanhassa upseerikerhossa toimii nykyisin Viestimuseo. Varuskunnan ortodoksinen tiilikirkko valmistui vuonna 1914 venäläisten mallipiirustusten mukaan. Kirkon tornia on myöhemmin madallettu ja matalampi torni on korvattu puisella kellokatoksella luvulla rakennetun venäläisen punatiilivaruskunnan reuna-alueille kohosi 1950-luvulla uusia kasarmi- ja asuinrakennuksia, jotka suunniteltiin puolustusministeriössä. Riihimäen varuskunta-alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. 20 Riihiviidan kartano ja kulttuurimaisema, Ryttylä Riihiviidan tila on alun perin perustettu Multamäen kruununuudistilaksi Kartanon jugendtyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1916 kunnallisneuvos A.R. Gestrinin toimesta. Rakennusta ympäröi kaunis luonnonpuisto ja rakennusryhmän itäpuolella avautuu laaja viljelymaisema. Kartanon luovuttamille maille rakentui jälleenrakennuskaudella siirtoväen ja rintamalta palanneiden asuntoalue, Siirtola, jossa toimi oma kansakoulu vuodesta 1952 lähtien. Koulu ei ole enää toiminnassa. 21 Herajoen kylä ja kulttuurimaisema Herajoen kylä on asutettu keskiajan kuluessa. Sekä Parmala että Laurila ovat olleet Helsingin ja Hämeenlinnan välisen talvitien kievareita. Parmalan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Rakennusta ympäröi tuuhea puisto. Ali-Laurilan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta Yli-Laurilan kaunis päärakennus on vuodelta Sen suunnitteli rakennusmestari Olamo. Herajoen kansakoulu on rakennettu mallipiirustusten mukaan vuosina ja laajennettu Uusin osa on vuodelta Herajoen työväentalon ympäristö Herajoen työväenyhdistys on perustettu vuonna Seuraavana vuonna yhdistys osti Lopelta vanhan käräjätalon ja pystytti sen Herajoen kylään työväentaloksi. Rakennusta on myöhemmin jatkettu tiilisellä näyttämöosalla. Heikki Siikonen suunnitteli 1919 muutoksen, josta toteutettiin vain osa. 23 Hiivolan kulttuurimaisema Hiivolassa on kuninkaankartaston mukaan sijainnut kylä, ja Riihimäen nykyisen alueen suurimmat pellot. Hiivolan tila oli aiemmin Kytäjän kartanon ulkotila. Päärakennus, entinen tilanhoitajan asunto on vuodelta Rakennusta on myöhemmin muutettu. Alueella sijaitsee myös työväen asuintalo vuodelta 1918 sekä aitta ja talli 1890-luvulta. Hiivolan koulu sijaitsee kyläkeskuksen eteläpuolella. 24 Isolan kartano ja kulttuurimaisema, Arolampi Isola on perustettu kruununuudistilaksi vuonna Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on valmistunut vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan. Sen arkkitehtuurin lähtökohdat ovat vanhemmassa kartanoarkkitehtuurissa. Rakennusta ympäröi lehtevä puisto. Rakennusmestari Heikki Siikosen piirtämä tiilinen karjasuoja on vuodelta Lähellä kartanoa, moottoritien toisella puolen sijaitsee Riihimäen vanhin kansakoulu, Arolammen koulu, joka valmistui vuonna Yksityisessä käytössä oleva rakennus on maalattu siniseksi. Isolan kulttuurimaisemaan liittyy myös kartanoalueen länsipuolella sijaitseva Koiviston vanhan torpan punamullattu asuinrakennus. 25 Arolammin kylä Arolammin kylä muodostaa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen maaseudun kulttuurimaisemakokonaisuuden, johon kuuluvat Vantaanjoki, Arolampi, Kuninkaan kartaston mukainen kylätie ja rakennukset peltoineen. Tien varrella kylän pohjoispuolella on säilynyt vanhoja kivisiä virstanpylväitä. Arolammin kylässä oli 1500-luvulla kaksi tilaa, jotka jaettiin 1560-luvulla Katilaksi ja Nokkalaksi. Pirttilän tilalla, joka mainitaan jo 1539, on päärakennus vuodelta Katilan päärakennus on valmistunut 1889, ja myös Nokkalan päärakennus on samalta ajanjaksolta. Vanhalla kylätiellä on huomattava maisemallinen merkitys. Vanhojen tilojen rakennukset osoittavat keskiajalta periytyvän kylätontin paikan.
6 Silmäkenevan 1997 löydetyistä 15 kivikautisesta asuinpaikasta kuusi sijaitsee Arolammen ympäristössä. Kylän luoteispuolella, Silmäkenevan suolla on kivikaudella todennäköisesti sijainnut järvi, jonka rannoilla ja saarilla on asuttu kivikaudella. 26 Rauhasaari, Arolampi Rauhasaaren tilan kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion laatimien piirustusten mukaan. Säterikattoisen rakennuksen julkisivua hallitsevat klassisistiset pylväsaiheet. Ympärillä on puistoa. 27 Pitkäsenkulma Pitkäsenkulman Ali-Pitkänen ja Yli-Pitkänen eli Ylitalo ovat aiemmin olleet samaa tilaa. Rakennusryhmien ympärillä on perinteistä maaseudun kulttuurimaisemaa. Ylitalon päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1827, nykyisen muotonsa se sai Ikkunoita on myöhemmin muutettu. Pihapiirissä on riihi 1800-luvun alusta sekä aitta 1890-luvulta. Ali-Pitkäsen perinteiseen tapaan rakennetun päärakennuksen iästä ei ole tarkkaa tietoa.
LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotJanakkalan kunta Harviala 15.10.2013
1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotJanakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:
Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
LisätiedotMiljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
LisätiedotKulttuurihistorialliset arvot
Keskustan osayleiskaavaluonnos 13.9.2010 Kulttuurihistorialliset arvot Kohdeluettelo perustuu mm. Satakunnan maakuntakaavaehdotukseen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointeihin
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Forssa. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotKEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson
LisätiedotArvokkaat kulttuuriympäristöt
Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotKULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420)
KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) Kohdeluetteloa on tarkistettu keskustan osayleiskaavan (kv 27.5.2002 60) mukaisesti ja luettelosta on poistettu 2.10.2000 jälkeen puretut
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotKULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
1 KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (LYHENNELMÄ) SELVITYKSEN RAKENNUS JA MILJÖÖKOHTEET Pekka Piiparinen 2011 SISÄLLYSLUETTELO: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet
LisätiedotLemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253
Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253 Kesäretki Hämeenlinnaan ja Riihimäelle 6.8.-13 Eläkeliiton Lemin yhdistys päätti tehdä päivän kesäretken Hämeenlinnaan, Aulangolle ja Riihimäelle. Matkaan lähdettiin
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotRIIHIMÄKI KEVÄTRETKI LYHYT HISTORIAKATSAUS
RIIHIMÄKI KEVÄTRETKI 18.5.2017 LYHYT HISTORIAKATSAUS Kevätretken lähtöja paluupaikka 18.5.2017 Klo 8.30 Kiasman edestä Toreniuksen tilausajobussilla Bussissa arpojen myyntiä a 5.-/kpl tasaraha toivottava
Lisätiedot3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
Lisätiedot11. Orrilanmäki, Villähteen koulu
34 Villähde Sivu 1 11. Orrilanmäki, Villähteen koulu 28. kesäkuuta 2016 12:54 PDF Orrilan tilakeskus sijaitsee Villähteen keskiaikaisella kylätontilla Ylisen Viipurintien varressa, Villähteen kylämäellä.
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotHistorialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen
Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
LisätiedotMARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos
MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 Käyttötarkoituksen muutos TÖÖLÖ RAUTATIEASEMA SENAATINTORI KAMPPI PUNAVUORI KAIVOPUISTO KATAJANOKKA Yhteensä neljä arvorakennusta: Bruttoala: 13 380 m2 Huoneistoala:
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotVILLINKI RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUMÄÄRÄYKSET. Riitta Salastie Kaupunkisuunnitteluvirasto
VILLINKI RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA SUOJELUMÄÄRÄYKSET Riitta Salastie Kaupunkisuunnitteluvirasto MITÄ JA MIKSI SUOJELUMÄÄRÄYKSIÄ? SUOJELUN KRITEERIT JA JA ARVOT rakennustaiteellinen arvo kulttuurihistoriallinen
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotHärmälä, Pilotinkatu 17
Härmälä, Pilotinkatu 17 Alueellinen selvitys Asemakaava nro 8713 28.5.2018 Lentoasema Ote Tampereen kaupungin asemakartasta v. 1926 735 912 Lentoasema Ilmakuva v. 1946 - pientaloalue on rakentunut etelä-lounaisia
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotAS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5
1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus
Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 24.5.2012 Helsingin kaupunki, kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki Ympäristökeskuksen kannanotto Munkkiniemen tontin 30008/22,
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
LisätiedotLiite 6. Inventoidut kohteet, jotka kuuluivat luokkiin 1 ja 2.
1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie
LisätiedotSipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
Lisätiedotpostin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP
6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta
IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotRakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN
Museovirasto MUISTIO Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen 14.11.2007 RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Rakentuminen ja käytön päävaiheita Hyrylän kyläilmeen
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
LisätiedotSEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO
SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotRakennushistoria- ja ympäristöselvitys
Parantolan päärakennus Ahvenistontieltä päin 1930-luvulla pian valmistumisensa jälkeen. Kuva Hämeenlinnan kaupunginmuseo. AHVENISTON ENTINEN KEUHKOTAUTIPARANTOLA Rakennushistoria- ja ympäristöselvitys
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotMUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
LisätiedotTUUSULAN PERHETUKIKESKUS
TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Loppi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotVarhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla
Varhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla Lähes kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa on vähintään yksi funktionalismin varhaisvaiheen rakennus. Osa näistä 1930- ja 1940-luvuilla valmistuneista
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotJanakkalan kunta Harviala ,
Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013, 30.11.2016 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no 405-2013 KAAVA-ALUE VAIKUTUSALUE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5
LisätiedotKittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys
Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotTervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.
LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
LisätiedotKARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:
LisätiedotVILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938
VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotKuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan
Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 Asemakaava 843 Kunnantie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue sijaitsee keskustassa Aloite/hakija Kaavan laatiminen on tullut vireille kaavoituskatsauksen mukaisesti. Suunnittelualue
LisätiedotLauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite
Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen
LisätiedotRIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT
RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren
LisätiedotRakennuskannan arvottaminen
12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.
ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit
Lisätiedot