NELJÄN TEHTAALAISPERHEEN TALO

Transkriptio

1 NELJÄN TEHTAALAISPERHEEN TALO 36 37

2 Forssa-yhtiön insinööri O. A. Gadolinin suunnittelema talo on kestänyt hyvin aikaa. Kirvesmies Lintukorpi on antanut sille monia lisävuosia. NELJÄN TEHTAALAISPERHEEN TALO F orssan puutarhan kupeessa, Yhtiönpuiston perällä sijaitseva yli 120-vuotias talo ei häviä naapureilleen, joista suurin osa on rakennettu 2000-luvulla. On vaikea kuvitella, että tämän vuosituhannen alussa rakennus myytiin uusille omistajilleen purkukuntoisena hometalona. Anne ja Jouni Lintukorpi olivat jo jonkin aikaa etsineet Forssasta taloa, jonka heidän poikansa Janne Lintukorpi voisi kunnostaa. Useimmat olisivat kiertäneet moisen haasteen kaukaa, mutta Janne tarttui siihen mielellään. Aikaisemmin Museoviraston leivissä työskennellyt kirvesmies tiesi, että aikoinaan neljän työläisperheen asunnoksi rakennettu talo saataisiin vielä kuntoon. Perusteellinen restaurointi kesti vuosikymmenen, mutta lopputulos on uurastuksen arvoinen. Talo oli aikaisemmin ollut vuokrakiinteistönä, 38 39

3 40 41

4 42 43

5 Siniset sävyt pukevat vanhoilla huonekaluilla kalustettua työhuonetta. Värien leikkiä olohuoneesta keittiöön. ja siinä oli asunut vanhempia herrasmiehiä. Rakennus oli rähjäisessä kunnossa, ja hajutkin olivat melkoiset. Näin kuitenkin heti, että rakenteet olivat kunnossa. Kaikki vauriot johtuivat ihmisen virheistä ja rakennuksen laiminlyönnistä, Janne Lintukorpi kertoo. Kun Lintukorvet ostivat talon, heillä ei ollut juurikaan tietoa sen historiasta. Talon tarina paljastui pala palalta kunnostustöiden edetessä. Pinkopahvien takaa löytyi esimerkiksi Hufvudstadsbladetsanomalehtiä vuodelta Lisäksi keittiöstä puretusta väliseinästä löytyi Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n kuva. Tosin talon silloiset asukkaat olivat ilmaisseet mielipiteensä tsaarista kaivertamalla kuvasta silmät pois. Työläistalossa oli vallinnut kapinahenki. Mikkelistä, Elinkeinoelämän Keskusarkistosta löytyneet piirustukset neljän perheen asuinrakennuksesta paljastivat, että Lintukorpien talon on suunnitellut Forssa Osakeyhtiön insinööri Ottmar Alarik Gadolin ( ) vuonna Tämä talo on yli sadan vuoden aikana välttynyt 44 45

6 Jokaisessa huoneessa on oma tunnelmansa. Käsinpuhallettu lasi saa valon leikkimään. monelta pahalta, koska se on säilynyt suurelta osin lähes alkuperäisessä kunnossa. Lisäksi taloon ei tullut lainkaan lämmintä vettä, joten sekään ei ollut vahingoittanut rakenteita, Janne sanoo. Pohjan pitäjässä syntynyt Gadolin opiskeli Helsingissä Polyteknillisessä koulussa ja opistossa lukujen vaihteessa ja valmistui koneinsinööriksi vuonna Opiskelujen jälkeen Gadolin harjoitteli Crichtonin konepajalla Turussa sekä eri konepajoilla Englannissa. Forssa Osakeyhtiön palvelukseen Gadolin tuli vuonna 1886 ja toimi konepajainsinöörinä sekä johtavana käyttöinsinöörinä vuoteen 1906 saakka. Forssa-yhtiöllä oli hyvä taloudellinen tilanne 1800-luvun lopussa, ja insinöörille riitti töitä. Kehräämössä ja kutomossa tehtiin laajennuksia, ja kaupunkiin nousi uusia rakennuksia tiheään tahtiin. Gadolinin suunnittelemat talot pursuavat kirjan kirjoittamishetkellä elämää. Entisessä Wiksbergin koulussa (1891) on asunto, kahvila ja kauneushoi

7 Kesän taikaa. tola. Pienet ryhmisläiset leikkivät vanhassa kunnanlääkärin talossa (1897), jossa on myös kaupungin kodinhoitajien työnjohdon tilat. Forssan kartanon vanha meijeri (1901) on saanut uuden elämän valokuvaamona, ja kehräämön vanha höyrykonehuone (1895) palvelee nyt Wahren-opistoa. Jokioisilla Ferrarian tehtaanjohtajan talossa (1917) asuu tyytyväinen pariskunta. Gadolin on tiettävästi suunnitellut myös jo puretun Forssan rautatieaseman ja nykyisen kaupungintalon paikalla sijainneen Kuhalan koulun. Hänen kynästään on lähtöisin myös koko joukko Forssan ulkopuolella sijaitsevia asuinrakennuksia ja huviloita. Gadolinin elämästä ei ole saatavilla paljon tietoa. Kauniista, lähinnä uusrenessanssia edustavista rakennuksistaan huolimatta hänen nimensä ei ole jäänyt historiankirjoihin. Kun Janne Lintukorpi aloitti Gadolinin suunnitteleman työläisten asuintalon kunnostamisurakan, hän oli vasta 23-vuotias. Talo oli hänen siihenastisista projekteistaan suurin. Nyt kun asiaa ajattelen, näin ison hankkeen luotsaaminen olisi voinut vähän jännittääkin. Minun ohjenuorani on se, että tehdylle työlle pitää voida antaa elinikäinen takuu. Kunnostustyö perustuu vanhojen materiaalien ja tekniikoiden kunnioittamiselle. Vaikka talosta ei ollut pidetty pitkään aikaan huolta, sen kunnostaminen oli suurilta osin sisustamista ja maalaamista. Taloon uusittiin lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköjärjestelmät. Lattiarakenteet uusittiin keittiöstä ja vesikatto vaihdettiin. Remonttiin kuului myös ikkunoiden kunnostamista, pinkopahvien uusimista sekä ulkomaalaus. Talon kunnostustyöt etenivät huone huoneelta. 48 Vuonna 2002 keittiö, pesutilat ja yksi huone olivat valmiina. Tuolloin Janne Lintukorpi muutti perheineen taloon asumaan. Sen jälkeen projekti meni eteenpäin vaihe vaiheelta, kunnes se valmistui vuonna Janne palkittiin mittavasta urakastaan Forssan Kaunistaja -palkinnolla. Palkinnon saaminen tuntui tosi hyvältä. Se osoitti, ettei työni ollut mennyt hukkaan. Vanhojen talojen kunnostamisessa pitää aina pyrkiä mahdollisimman kestäviin ratkaisuihin. Hetken huuma ja ajoittain houkuttelevaltakin tuntuvat modernit ratkaisut pitää pystyä sivuuttamaan. Jos talo on pysynyt hyvässä kunnossa yli sadan vuoden ajan, voidaan olettaa, että rakentamisessa käytetyt materiaalit ja ratkaisut toimivat seuraavankin sadan vuoden ajan. Yksinkertaiset tekniikat toimivat yleensä parhaiten. Erikoista Lintukorpien talossa oli se, että siinä ei ollut käytetty ollenkaan veistettyjä hirsiä. Kaikki puutavara on todennäköisesti peräisin Forssa-yhtiön omalta sahalta. Sahatavaran käyttö ei ollut tuohon aikaan kovin yleistä, joten Forssassa on oltu selvästi muuta Suomea edellä. Omaa yritystään pyörittävä perinnekirvesmies tietää, että vanhojen talojen kunnostaminen on tällä hetkellä muodikasta puuhaa. Vanhasta talosta haaveilevia hän kannustaa miettimään, mitä talolta oikeastaan haluaa. Joskus voi käydä niin, ettei vanha talo pysty tarjoamaan haluttua asumismukavuutta. Silloin kannattaa pohtia, kannattaisiko sittenkin sijoittaa rahat uudempaan rakennukseen. Jokaisessa talossa on oma tunnelmansa. Jannen 49

8 Vanhan talon tunnelma löytyy usein vintiltä, kertoo Janne Lintukorpi. mielestä alkuperäinen fiilis löytyy helpoiten vanhan talon vintiltä tai kellarista. Aina silloin tällöin talon henkeä saa hakea vähän pidempään, mutta kyllä se aina jossain vaiheessa löytyy. Talon antamia merkkejä pitää vain osata lukea. Lintukorpien talossa rakennuksen henkeä ja historiaa kunnioitettiin jokaisessa työvaiheessa. Ränsistyneestä rakennuksesta kuoriutui valoisa ja värikäs koti. Olen tyytyväinen siihen, että tämä on asuttava vanha kiinteistö, joka näyttää ikäiseltään. Mennyt aika on edelleen aistittavissa. Kun talo 1800-luvun lopussa nousi paikalleen, se oli moderni kaupunkilaiskoti. Neljän perheen kodiksi rakennetussa talossa oli jokaiselle perheelle puuhellalla varustettu hellahuone ja erillinen kamari. Lisäksi asukkailla on ollut omat kellaritilat ja säilytystilat vintillä. Talo on nähnyt monenlaista elämää. Tämä on ollut työtätekevien peruskansalaisten koti, joka on palvellut asukkaitaan hyvin kaikkine mukavuuksineen. Matkalle on mahtunut toki rappion vuosia, mutta uskon, että nyt talo pärjää pitkälle tulevaisuuteen. Työläisperheiden talon kunnostamisen jälkeen kirvesmies Lintukorpi jatkoi Forssan seudun kaunistamista Tammelan Sukulassa. Hän aloitti valtavan maalaistalon remontin, minkä vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvulta. Perheen koti valmistuu jälleen pala palalta. Tämä mies ei haasteita pelkää. Vanha hirsiseinä on jätetty tarkoituksella näkyviin. Vintille vievät rappuset ovat uudet