Pikkalanlahden alueella etenee Strömsbyn teollisuusalueen kaavamuutos. ja Merikantvik IV- alueen kaavoitus aloitetaan 2007.

Transkriptio

1

2 ALKUPUHE Helsingin seudun osana Kirkkonummi kasvaa ja kehittyy voimakkaasti. Kunnan asukasluku kasvoi tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuonna hengellä eli 2,3 %. Näin ollen Kirkkonummelaisia oli vuoden 2007 alussa Väestönkasvun hallitseminen ja sen mukanaan tuoma palvelutarjonnan järkevä tuottaminen on kunnalle haaste, johon voidaan vaikuttaa myös pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla. KESKEISIMMÄT KAA- VAHANKEET Kuntakeskuksen suunnittelua on viety eteenpäin usean keskeisen asemakaavamuutoksen voimalla. Sekä Ervastintien, Kirkkotorin, Finnsbackan sekä Asemanseudun kaavanmuutokset että Kirkkolaakson asemakaava ovat edenneet vuoden aikana. Abrasinmäen 2. vaiheen asemakaava sekä Lukkarinmäen ja Pappilanmäen palvelukortteleiden muutokset on hyväksytty. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava oli ehdotuksena esillä mutta ei tullut hyväksymiskäsittelyyn, koska mm. halutaan selvittää uuden koulun sijoittaminen Kantohaan ja Kyrkvallan väliselle alueelle. Alueen maankäyttö tutkitaan tarkemmin asemakaavan muutoksella, joka on käynnistynyt ideasuunnitelman laadinnalla. Suunnitelmaa varten Gesterbyn alueella suoritettiin asukaskysely. Kuntakeskuksen kehittymistä tukevien asuntoalueiden kaavoitus on edennyt siten, että Länsi- Kolsarin kaava on ollut nähtävänä ehdotuksena, Sepänkannas II kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2007 ja Sepänkannas III alueen kaavoitus on aloitettu. Pikkalanlahden alueella etenee Strömsbyn teollisuusalueen kaavamuutos. Kantvikin eteläsataman ja Merikantvik IV- alueen kaavoitus aloitetaan Jorvaksen ja Inkilän alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa. Alueesta tulee merkittävä työpaikka-alue kaupan suuryksiköineen. Suunnittelutyön ensimmäinen vaihe tulee olemaan kehityskuva, jonka lähtötiedot on kerätty osin kyselyin, haastatteluin ja seminaarein. Veikkolan vuodelta 1967 olevan kaavan ajantasaistaminen jatkuu. Metsäkallion kaavamuutos on hyväksytty ja muutostyö jatkuu nyt Perälänjärven alueella. Seuraavaksi on vuorossa Suonsyrjän alue vuonna LIIKENNESUUNNITTELU Kaavoitus ja liikenne ovat osallistuneet useisiin ylikunnallisiin hankkeisiin kuten Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategian (ULSA) laatimiseen tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan liiton, alueen kuntien ja väyläviranomaisten kanssa. Suunnitelma valmistuu vuonna Kirkkonummen kunnan tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma -raportti päivitettiin yhteistyössä Tiehallinnon kanssa ja tämän työn yhteydessä laadittiin internetkysely kunnan liikenneturvallisuustilanteesta. Raportti valmistui v alkupuolella. Myös kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta käynnistettiin syksyllä Kirkkonummen kunta on mukana Turunväylän, maantie 110 ja Espoon keskus-lohja radan liikennekäytävän toimenpideselvityksessä (ELVI). Hanke jakautuu kolmeen pääteemaan, jotka ovat liikennejärjestelmän ja maankäytön kokonaistarkastelu, tie- ja katuverkon suunnittelu sekä radan linjaustarkastelu. Työn tuloksena syntyy teemojen yhteinen maankäytön ja liikennejärjestelmän toteuttamispolkusuunnitelma sekä teemakohtaiset yksityiskohtaisemmat selostukset. Työn kaikkien vaiheiden laadinnassa on vahva kytkentä kehityskäytävän ja erityisesti Histan alueen maankäytön suunnitteluun. Hankkeen raporttiluonnos valmistuu toukokuussa Vuoden 2006 aikana kunta on jatkanut tarkempia neuvotteluja YTV:n kanssa joukkoliikenneyhteistyön kehittämisestä tavoitteena liittyä pitkällä aikavälillä YTV-alueeseen. Neuvottelujen tuloksena Kirkkonummi liittyi YTV:n seutulippujärjestelmään ns. 3. vyöhykkeenä ja YTV:n lippujärjestelmä otettiin käyttöön Kirkkonummella v alussa junaliikenteessä sekä osassa linjaautoliikennettä. Kunta on mukana PLJ -toimikunnassa (pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmätoimikunta) mm. laatimassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. PLJ 2007 (liikennejärjestelmäluonnos) ja siihen liittyvä vaikutustenarviointiraportti valmistui vuoden 2006 lopussa.

3 SUORITETIETOJA laadittuja osallistumis- ja arviointisuunnitelmia kaavaehdotuksia kaavaluonnoksia nähtävilläolopäiviä kaavalausuntoja huomautuksia ja muistutuksia kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 5/74,85 3/305,45 5/198,68 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä vahvistettuja haja-asutusalueiden tienimiä lainvoimaista yleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 39,254,00 39,254,00 39,254,00 lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 7024, , ,47 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2355, , ,00 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 672,45 672,45 672,45 KAAVOITUKSEN VAIHEET ALOITUS Kaavoituksen aloittamisesta päätetään kaavoitusohjelmassa. Ohjelma hyväksytään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Maanomistaja voi tehdä aloitteen kaava laatimisesta tai muuttamisesta. Aloitteisiin otetaan kantaa hyväksyttäessä kaavoitusohjelmaa erikseen. 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA KAAVAN VIREILLETULO Kun kaavoitus aloitetaan, asiasta kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä ja asia julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla. Kuulutuksessa yleensä ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta. 2. SELVITYKSET, LÄHTÖKOHDAT JA NEU- VOTTELUT Kaavahanke käynnistyy laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan mm. kaavoituksen pelisäännöistä, tavoitteista ja hankkeen osallisista sekä aikataulusta. Siinä määritellään miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. OAS on esillä kaavoitusyksikössä koko kaavaprosessin ajan. Kaavoitusyksikkö lähettää OAS:n kaavoitettavan alueen maanomistajille sekä erikseen määritellyille viranomais- ja yhteistyötahoille (osalliset). 3. Luonnosvaiheessa laaditaan pääosa selvityksistä ja neuvotellaan Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä muiden tarpeellisten tahojen kanssa etenkin kaavahankkeen sisältöasioista. 4.

4 LUONNOS NÄHTÄVILLE Kun lähtötiedot on kerätty kaavoittajaa laatii kaavaluonnoksen tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Merkitykseltään vähäisimmissä hankkeissa hypätään luonnosvaiheen yli ja laaditaan suoraan kaavaehdotus. Yhdyskuntatekniikan lautakunta valmistelee asian kunnanhallitukselle, joka päättää luonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on nähtävänä kaavoitusyksikössä yleensä 30 päivää, jona aikana osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti kunnanhallitukselle. Nähtävillä oloaikana järjestetään usein asukaskokous. Eräissä tapauksissa luonnoksesta pyydetään maanomistajien mielipiteet kirjeitse, toisissa tapauksissa kaavoittaja pitää vastaanoton, jolloin hän esittelee luonnosasiakirjat. Nähtävillä olosta kuulutetaan ilmoituslehdissä ja luonnos julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla. Asiakirjoihin voi myös tutustua kunnan kirjastoissa. HYVÄKSYMINEN Ehdotuksesta saadun palautteet pohjalta kaavoittaja laatii tarkistetun ehdotuksen. Jos kaavaan tässä vaiheessa joudutaan tekemään merkityksellisiä muutoksia, sitä ei voida viedä hyväksymiskäsittelyyn vaan se on asetettava uudelleen nähtäväksi. Lopullinen kaava käsitellään sekä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa että kunnanhallituksessa ennen kuin se viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi EHDOTUKSEN VALMISTELU Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta kaavoittaja laatii kaavaehdotuksen. Myös ehdotus käsitellään yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja asetetaan nähtäväksi kunnanhallituksen toimesta. EHDOTUS NÄHTÄVILLE Ehdotus on nähtävänä kaavoitusyksikössä 30 päivää. Sinä aikana osalliset voivat tehdä kirjalliset muistutuksensa kunnanhallitukselle. Nähtävillä olosta kuulutetaan ilmoituslehdissä ja ehdotus julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla. Asiakirjoihin voi tutustua myös kunnan kirjastoissa. MUUTOKSENHAKU Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeudelle ja edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. LAINVOIMAINEN KAAVA Kaava tulee voimaan ja sitä voidaan ryhtyä toteuttamaan, kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu kunnan ilmoituslehdissä. Mikäli hyväksymispäätöksestä on valitettu, valitukset käsitellään. Jos valitukset hylätään, kaava tulee voimaan, kun kaavasta on kuulutettu

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Maankäyttöä suunnitellaan kolmessa tasossa siten, että yleispiirteisempi kaava ohjaa tarkemman kaavan suunnittelua. Uudenmaan maakuntakaava koskee Kirkkonummen lisäksi 23 muuta kuntaa ja sen laatii Uudenmaan liitto. Kaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen koko kunnan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, saaristo- ja rannikkoalueilla osayleiskaava ja muulla alueella yleiskaava. Lisäksi yleiskaavaa on Laajakalliossa, Veklahdessa, Lapinkylässä ja Bron- Kolsarin alueilla tarkennettu osayleiskaavoilla ja edelleen Laajakallion ja Bron-Kolsarin alueella asemakaavoilla. Kunnan keskeisillä ja muilla alueilla, jotka aiotaan rakentaa tehokkaasti on laadittava asemakaava. Asemakaavassa määrätään alueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimer- kiksi rakennusten korkeus ja sijoitus rakennuspaikoilla, puistojen, leikki- ja pysäköintipaikkojen sijoitus jne. Mitä keskeisempi alue on sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentämään laaditaan usein myös rakentamistapaohje. Ranta-alueiden asemakaavat ovat ranta-asemakaavoja, joita laaditaan maanomistajan pyynnöstä. OSALLISTU JA VAIKUTA Yhdyskuntasuunnittelu on valmistelutyötä, jolla luodaan edellytykset ja perusta Kirkkonummen kunnan kehittämiselle. Tätä työtä kaavoitusviranomaiset eivät voi tehdä yksin. Vuoropuhelu kaavoituksen ammattilaisten ja osallisten välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kirkkonummen kaavoituksen tavoite on saada aikaiseksi entistä keskustelevampi ja pohtivampi suunnittelukulttuuri. Maankäytön suunnittelun myötä toteutettava rakentaminen muuttaa aina yhteiseksi koettua ympäristöä. Mikäli haluat tietää mitä tapahtuu, ole aktiivinen. Vuorovaikutteinen suunnittelu edellyttää osallistumista. - lue paikallislehtiä, kunnan kotisivuja, kuulutuksia ja pöytäkirjoja. Saat tietoa kaavojen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavojen nähtävilläpidoista ja asukaskokouksista - käy asukaskokouksissa sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa - pidä yhteyttä kaavoittajiin - tutustu asiakirjoihin kaavoituksen toimitiloissa tai kaavaesittelyissä. Kaavat ovat myös aina esillä kunnan kirjastoissa sinä aikana kun niistä voi tehdä huomautuksia - perehdy kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmiin. Ne kertovat kaavoituksen pelisäännöt - ilmoita mielipiteesi kunnan kotisivujen välityksellä - tee kuntalaisaloitteita - pidä yhteyttä luottamushenkilöihin - toimi asukas- tai muissa yhdistyksissä - esitä mielipiteesi kaavojen ollessa nähtävillä - viimeinen keino saada muutoksia aikaiseksi on valittaa kaavasta ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

6 YHDYSKUNTATEKNII- KAN LAUTAKUNTA Varsinaiset jäsenet Pekka Jäppinen, puh.joht. Flemming Bergh, varapuh.joht. Matti Kaurila Marjatta Savilahti Ritva Kuosa Tuovi Ronkainen Gunnel Hellström Kim Männikkö Kim Forsström Johanna Kohl Antti Salonen KAAVOITUKSEN JA LII- KENNESUUNNITTELUN HENKILÖKUNTA Yhteystiedot ja pääasialliset vastuualueet Kirkkonummen kunta Kaavoitus / liikenne Asematie 3 B KIRKKONUMMI puh: telekopio: Kunnanarkkitehti Vastuualue: Kuntakeskus s-posti: tero.luomajärvi@kirkkonummi.fi puh: Kaavoitusarkkitehti Vastuualue: Itäinen Kirkkonummi s-posti: asta.tirkkonen@kirkkonummi.fi puh: Kaavoitusarkkitehti Vastuualue: Eteläinen Kirkkonummi s-posti: aija.aunio@kirkkonummi.fi puh: Liikennesuunnitteluinsinööri s-posti: hanna.koivukari@kirkkonummi.fi puh: Kaavoitusteknikko Vastuualue: Erityisesti Veikkola, asiakaspalvelu kaava-asioissa, kaavatiedot ja rakennusoikeudet koko kunta s-posti: mikael.pettersson@ kirkkonummi.fi puh: puhelinaika: joka päivä tavattavissa: ma,pe, ti, (varaa aika) Kaavoitussihteeri Vastuualue: Vuorovaikutus, kaavaotteet, kaavoitukseen liittyvä materiaali s-posti: benita.tiilikainen@kirkkonummi.fi puh: Suunnitteluavustajat: s-posti: irma.karjalainen@kirkkonummi.fi s-posti: kaija.lindstrom@kirkkonummi.fi Toimistosihteeri s-posti: kirsti.orivuori@kirkkonummi.fi UUDENMAAN MAAKUN- TAKAAVA TÄHTÄÄ 30 VUOTTA ETEENPÄIN Kirkkonummen kunta kuuluu Uudenmaan liittoon, joka koostuu 24 kunnan kuntayhtymästä. Liiton tehtäviin kuuluu mm. alueensa maakuntakaavoitus. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaavaa täydennetään parhaillaan ensimmäisellä vaihekaavalla, jonka aihekokonaisuuksia ovat: - jätehuollon alueet pitkällä aikavälillä - kiviaineshuollon aluetarpeet - laajat yhtenäiset metsäalueet - hiljaiset alueet - maakaasun runkoverkon laajennus - moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet - liikenteen varikot ja terminaalit 1. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävänä vuodenvaihteessa Palautetta voi toimittaa Uudenmaan liittoon valmistelun kaikissa vaiheissa. Lisätietoja: Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, HELSINKI Puh: Suunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen Maakuntainsinööri Päivi Rapo

7 KUNTAKESKUS VALMIIT JA VIREILLÄ 2006 Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava oli ehdotuksena nähtävänä alkukeväästä. Kaavassa osoitetaan kuntakeskuksen liikennejärjestelmä, joukkoliikenne, palvelurakenne, virkistysyhteydet maisema- ja ympäristöarvot, uudet asuntoalueet rakennusoikeuksineen. Uusia asukkaita tulee n Kaavaa ei ole tuotu hyväksymiskäsittelyyn koska kunta haluaa selvittää uuden koulun sijoittamista Kantohaan ja Kyrkvallan väliselle alueelle. Asia tutkitaan em. alueiden asemakaavojen muutoksen yhteydessä. Siinä selvitetään mm. alueen mahdollista lisärakentamista sekä alueen liikennejärjestelyt. Suunnittelu aloitetaan alueen ideasuunnitelman laadinnalla. Kun ideasuunnitelma on hyväksytty osayleiskaavoitus jatkuu. (konsultti / Tero Luomajärvi) Heikkilän osayleiskaavan käsittely jatkui parin vuoden tauon jälkeen. Kaavan tarkoitus on asutuksen tiivistäminen Heikkilän nykyisten asemakaavojen ulkopuolella olevilla alueilla kulttuuriympäristön arvoja kunnioittaen. Uusia asukkaita tullee alueelle yli 500. Liikenneverkko tukeutuu nykyiseen tiestöön. Arvokkaaseen kylämaisemaan kuuluvan Heikkiläntien omaleimainen ilme pyritään säilyttämään. Ehdotus hyväksyttiin loppuvuodesta 2006 ja se oli nähtävänä alkuvuodesta (Aija Aunio / Mikael Pettersson) Lukkarinmäen kaavanmuutos hyväksyttiin kesällä Täydentävä rakentaminen alueella alkaa vuoden 2007 aikana. Kortteliin 195 voidaan kaavan mukaan rakentaa kolme uutta kerrostaloa ja alueelle arvioidaan muuttavan n. 100 asukasta. (Tero Luomajärvi) Ervastintien kaavanmuutos ei edennyt vuoden 2006 aikana sopimusneuvottelujen keskeneräisyydestä johtuen. Kun kaavaa ryhdytään toteuttamaan kuntakeskukseen muodostuu liikealueelle uusi pääkatu Ervastintie, joka on nimetty Kirkkonummella toimineen ensimmäisen kirkkoherran mukaan. Kirkkonummentiehen rajautuvan uuden kerrostalokorttelin alin kerros varataan asukaspysäköintiin ja se suojaa pihaa liikennemelulta. Pysäköintihallin päälle rakennetaan neljäkerroksiset pistetalot. Talojen piha-alueesta muodostuu puoliavoin sisäpiha, jota pohjoisessa rajaa pysäköintilaitos, johon keskitetään myös lähikortteleiden käyttöön autopaikkoja. Kaavanmuutoksen seurauksena alueelle muuttaa asukkaita n. 275 ja uusia työpaikkoja syntynee n Kaavaehdotus oli vuoden 2007 alussa ehdotuksena uudelleen nähtävänä, koska alueelle suunnitellun kunnantalon rakennusoikeutta halutaan nostaa. Alueen paikoitukseen liittyvät sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken. (konsultti/tero Luomajärvi) Ervastintie (A-Konsultit Oy, 2006) Kirkkotorin kaavanmuutos oli luonnoksena nähtävänä alkukesästä Ehdotus on hyväksytty ja tulee nähtäväksi alkuvuodesta Kaavamuutoksen tavoite on keskittää alueen pysäköinti pääosin uuteen pysäköintilaitokseen, luoda mahdollisuudet kirjaston ja alueen liiketilojen laajentamiselle sekä kulttuurikeskuksen eli nk. juhlatalon rakentamiselle. Alueen paikoitussopimukset ovat työn alla. (Tero Luomajärvi) Asemanseudun kaavanmuutos on hyväksytty ehdotuksena ja se oli nähtävänä alkuvuodesta Kaavamuutoksella pyritään järkeistämään alueen liikennejärjestelyt uudistuvan maankäytön mukaisesti mm. siten, että rautatieaseman alueesta muodostuu matkakeskus, kun sinne siirretään linja-autoasema. Nykyinen liike- ja teollisuusalue muutetaan ympäristöltään viihtyisämmäksi ja vetovoimaisemmaksi, samalla kun alueelle osoitetaan korttelit mm. tilaa vievälle kaupalle. Muutos mahdollistaa lisäksi terveyskeskuksen laajentamisen. Edellytyksenä olevia maankäytön sopimusneuvotteluja ei ole aloitettu. (konsultti/tero Luomajärvi)

8 Finnsbackan kaavanmuutoksen tarkoitus on arvioida pientalokortteleiden rakennusoikeus sekä tonttien lukumäärä. Lisäksi järjestetään ajoyhteys Finnsbackan päiväkodille ja nuorisotalolle. Kaavaehdotus oli nähtävänä loppukesästä Kaava hyväksyttäneen alkuvuodesta (Mikael Pettersson) Pappilanmäen Palvelukortteleiden kaavanmuutos hyväksyttiin syksyllä 2006, mutta kaavasta on valitettu. Kaavanmuutoksen tarkoitus on osoittaa tontti vanhustenhuollon hoivakodille ja tehostaa alueelle jo aiemmin sijoitettua asuntorakentamista n. 150 uudelle asukkaalle. Kaavamuutoksen tärkeyden johdosta se pyritään saamaan osittain lainvoimaiseksi valituksesta huolimatta siten, että hoivakodin rakentaminen voi alkaa (Asta Tirkkonen) Kirkkolaakson asemakaavan alueelle on osoitettu päivittäistavarakaupan suuryksikkö eli hypermarket ja kerrostalokortteleita. Pääosin kuusikerroksiset talot sijoittuvat Kirkkonummentien varteen ja Jolkbyn joen länsipuolelle. Uusia asukkaita tullee n. 725, lisäksi työpaikkoja syntynee alueelle n Alueen eteläosaan sijoitettavan hypermarketin arkkitehtuuriin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Jolkbyn jokiuoman linjaa muutetaan ja virkistysalueelle laaditaan puiston yleissuunnitelma. Asuntokorttelit rakennetaan vaiheittain siten, että ensin toteutetaan hypermarketin lähialueet. Kaavaehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta Alueen maankäytön sopimusneuvottelut ovat kesken. (konsultti/tero Luomajärvi) Abrasinmäen 2. vaiheen asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta sekä asuntotuotantoon että yritys- ja liikerakentamista varten. Se hyväksyttiin huhtikuussa Uusia asukkaita tullee n. 150 ja työpaikkoja n (Tero Luomajärvi) Länsi-Kolsarin asemakaava on pientalovaltainen. Asuntokorttelit mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon, sillä alueelle tulee mm. pienkerrostaloja, yhtiömuotoisia pientalo- tai rivitalokortteleita sekä lisäksi omakotitaloja. Rakentaminen on pääosin kaksikerroksista. Arvioitu asukasmäärä on vähän yli 600 asukasta. Kaavaehdotus oli nähtävänä syksyllä Edellytyksenä olevia maankäytön sopimusneuvotteluja ei ole aloitettu. (Asta Tirkkonen) Laajakallion radanvarren asemakaavassa on asuntotuotannon lisäksi varauduttu Tolsan seisakkeen uudelleen järjestelyihin. Seisake siirtyy nykyiseltä paikalta Helsingin suuntaan. Kaavan laatiminen on keskeneräisten sopimusneuvottelujen johdosta ollut pysähdyksissä pari vuotta. Kaavan käsittelyä jatketaan Jatkosuunnittelussa pyritään liityntäpysäköinnin järjestämiseen uudelleen niin, ettei se kohtuuttomasti rasittaisi uutta asuntoaluetta Alueen maankäytön sopimusneuvottelut ovat käynnissä. (Tero Luomajärvi) ALOITETAAN Kunnanvaltuuston kahdeksi vuodeksi sitovana hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina : Vuonna 2007 aloitettavan kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan pääpaino tulee olemaan asuntotuotantomahdollisuuksien lisääminen. Laajakallion keskustan korttelin 610 kaavanmuutos käsittää liikerakennuksen tontin muuttamisen asuinkerrostalotontiksi, koska kysyntää ko. liiketilan käytölle ei ole. Kunnan tavoitteena on saada alueen rakentaminen valmiiksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Gesterbyn ja Kyrkvallan varsinaiset asemakaavojen muutosprojektit aloitetaan vuonna Ideasuunnitelman valmistelussa kootaan suunnittelun lähtötiedot mm. asukasnäkökulmasta. Laaja asukaskysely tehtiin Muutokset tähtäävät kaavojen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelmien ajantasaistamiseen sekä lisärakentamismahdollisuuksien tutkimiseen ja uuden koulun sijoittamiseen alueelle. Kuntakeskuksen koillispuolen tiivistyvän haja-asutuksen ohjaamiseksi ryhdytään vuonna 2008 laatimaan Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaa. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mm. kunnallisteknisen verkoston laajentamistarve sekä linjataan uusi ajoneuvoyhteys kuntakeskuksesta Masalaaan ja pohjoiseen. KAAVAHANKKEET Kunnanvaltuuston ohjeellisessa kaavoitusohjelmassa on mainittu seuraavat hankkeet: - Vesitorninmäen asemakaava - Keskustan, koulukeskuksen korttelin 105 muutos - Volsin asemakaavan muutos ja mahdollinen laajennus - Heikkilä, Degerberget asemakaava - Heikkilä I asemakaavan muutos ja laajennus ETELÄINEN KIRKKO- NUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2006 Sepänkannas II alue kaavoitetaan sekä omakotiasumiselle että pienkerrostalo- ja rivitalorakentamiselle. Täysin toteutettuna alueelle asettuu n. 600 asukasta. Kaavaehdotus oli nähtävänä tal-

9 vella 2006 ja se hyväksyttäneen vuoden 2007 alussa. Alueen maankäytön sopimusneuvottelut on aloitettu. (Aija Aunio) Sepänkannas III on pienehkö n. 200 asukkaan asuntoalue, jonka rakentamista rajoittaa liito-oravien esiintyminen. Alueen kaavoitus pantiin vireille keväällä 2006 laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoitus on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2008 aikana. (Aija Aunio) Strömsbyn teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus sekä lisää että monipuolistaa kunnan yritystonttien tarjontaa. Alue on suunniteltu ulkopuolelta suojatuksi teollisuus- ja työpaikkaalueeksi, jolle voidaan sijoittaa esim.vähemmän edustavaa tuotantotoimintaa. Strömsbyntien varteen on osoitettu liikerakentamista. Alueen eteläosa varataan virkistysalueeksi. Muutosehdotus oli nähtävänä kesällä Kaava hyväksyttäneen vuoden 2007 alkupuolella. (Asta Tirkkonen) Kantvik II A, liikealueen asemakaavan muutos on tehty alueella toimivan päiväkodin liikenteen ja kaupallisten palvelujen järjestämiseksi. Muutos on vuodesta 2003 odottanut maankäyttösopimusta. Neuvottelujen edetessä alueen maanomistaja on halunnut laajentaa päivittäistavarakaupan liikerakennusta. Tämän johdosta muutos asetetaan uudelleen ehdotuksena nähtäväksi alkuvuodesta Alueen maankäytön sopimusneuvottelut ovat käynnissä. (Mikael Pettersson) Kyrkogårdsön, ranta-asemakaavan laatimisen tavoitteena on järjestää osayleiskaavan sallima rakennusoikeus sekä tutkia lisärakennusoikeuden sijoittaminen niin, että ratkaisu ei vahingoita alueen herkkää luontoa. Kaavaehdotus tullee käsittelyyn vuoden 2007 aikana. (Aija Aunio) ALOITETAAN Kantvikin eteläsataman sekä nk. Merikantvikin alueen eteläosien asuntorakentamisen (Merikantvik IV) suunnittelu alkaa Kunnan omistamille maille Strömsbyn kartanon alueille sekä sen tuntumaan ollaan vuonna 2002 laaditun ideasuunnitelman mukaisesti sijoittamassa pientalovaltaista asumista sekä julkisia palveluja sekä siirtolapuutarhaalue. Helsingin kaupungin alueelle on kaavailtu pienvenesatamatoimintaa sekä tähän liittyviä oheistoimintoja. Edesholmen, ranta-asemakaava on maanomistajan aloitteesta käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on osoittaa saarelle pienimuotoinen kurssikeskus sekä sen toimintaan liittyviä loma-asuntorakennuspaikkoja. Kaavan on arvioitu valmistuvan Haga II, ranta-asemakaava on vanhentunut, joten se tulee uusia nykytarpeiden mukaiseksi. Muutostyöhön ryhdyttäneen vuonna KAAVAHANKKEET Kunnanvaltuuston ohjeellisessa kaavoitusohjelmassa on mainittu seuraavat hankkeet: Kantvik, Merikantvik I Kantvik, Merikantvik II ITÄINEN KIRKKONUMMI VALMIIT JA VIREILLÄ 2006 Kiilakallion asemakaava on suunniteltu yritystoimintaa varten siten, että se tukee Jorvaksen työpaikkakeskittymää. Kaava hyväksyttiin maaliskuussa 2006 ja saatettiin lainvoimaiseksi kesällä paitsi ET-aluevarauksen osalta. Hirslantien kupeeseen varatusta alueesta lietteenvastaanottoasemaa varten valitettiin. Valituksen käsittely on kesken. (konsultti/tero Luomajärvi) Kartanonrannan Sundet III asemakaava toteutetaan tiiviinä pientaloalueena, jonka asukasluku asettunee tuntumaan. Kaavaehdotus oli nähtävänä keväällä Nähtävillä oloaikana saapuneiden mielipiteiden johdosta alueen maankäyttö on muutettu. Kortteleiden rakennusoikeutta ja laajuutta on supistettu, vastaavasti virkistys- ja suojelualueiden määrää on kasvanut. Tämän johdosta on laadittu Kartanonrannan alueiden yleissuunnitelma. Maankäytön muutokset ovat niin merkittäviä, että ehdotus tullaan asettamaan uudelleen nähtäville keväällä Alueen maankäytön sopimusneuvottelut ovat käynnissä. (konsultti/tero Luomajärvi) Jorvaksen ja Inkilän alueen kehityskuvan ja osayleiskaavan laadinta aloitettiin Aluetta kehitetään seudullisesti merkittävänä palvelu- ja työpaikka-alueena. Ennen osayleiskaavaprosessin käynnistämistä laaditaan kehityskuva, jossa luodaan suuntaviivat alueen kehittämiselle ja toteuttamiselle useiden vuosikymmenten tähtäimellä. Perustietoa kehityskuvaa varten on kerätty asukas- ja yrityskyselyin sekä seminaarein vuonna Kehityskuva hyväksyttäneen keväällä 2007, jonka jälkeen varsinainen osayleiskaavatyö aloitetaan. Suunnittelualue on asetettu osittaiseen rakennuskieltoon maaliskuussa (konsultti/tero Luomajärvi/Asta Tirkkonen) Sundet II asemakaavan nimistö tarkistettaneen vuoden 2007 aikana. (Mikael Pettersson)

10 ALOITETAAN Kunnanvaltuuston kahdeksi vuodeksi sitovana hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina : Masalan alueen keskeisiä asemakaavoja tullaan muuttamaan lähivuosina. Vuoden 2007 aikana käynnistyy seuraavat keskustaalueen asemakaavojen muutoshankkeet: - korttelin 2020 kaavamuutos tähtää rakentamattoman liikekorttelin muuttamiseen asuntorakentamiselle - korttelin 2030 kaavamuutos (ns. Terra Maren alue) muuttaa alueen taajamakuvan viihtyisämmäksi, kun nykyisen yritystoiminnan alueelle kaavoitetaan asuntorakentamista ja mahdollisesti myös liiketilaa. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. - kortteleissa 2027, 2028 eli ns. Tinapuiston alueelle kaavoitetaan lisää liikuntatilaa Blue 1 areenan käyttöön, mutta sitäkin merkittävämpää on alueen muuttaminen asuntorakentamiselle, lisäksi alueelta varataan paikka mahdolliselle päivittäistavarakaupalle. Kaavoituksessa otetaan huomioon myös asukkaiden virkistystarpeet ja turvataan Masalan nuorisoteatterin toiminta. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. Vuonna 2008 aloitetaan kaavanmuutos kortteleissa 2022 ja Alueita kirkon lähiympäristössä kehitetään mm. niin, että tyhjentyneet liikerakennukset korvataan kerrostaloasumisella esim. nuorisoasuntojen muodossa. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. Nissnikun kaavaa ryhdytään muuttamaan 2008 Framnäsintiellä korttelissa Huonossa kunnossa olevan rivitalokorttelin maankäyttö ja rakennukset suunnitellaan uudelleen Masalan keskustakuvan parantamiseksi. Sarvvikin alueen länsipuolella ja kantatien 51 varrella sijaitsevan Kurkirannan alueen suunnittelua jatketaan muutaman vuoden tauon jälkeen vuonna Alueelle sijoittunee pienehkö omakotitaloalue ja mahdollinen leirikeskus. Koska alue sijaitsee kantatien ja Finnträsk järven välisellä kapealla vyöhykkeellä suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota liikennemeluun ja liikennejärjestelyihin. Jorvaksenkolmion asemakaavaa on muutettava mm. yhteensopivaksi moottoritiesuunnitelman kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. huoltoasemalle on osoitettava uusi sijoituspaikka. Työ alkaa vuonna Asemakaavan laatiminen Jorvakseen vähittäiskaupan suuryksikköä varten kantatien 51 ja Kehä III:n risteysalueelle aloitetaan, kun alueen osayleiskaavaluonnoksesta on saatu ensimmäiset palautteet vuoden 2008 aikana. KAAVAHANKKEET Kunnanvaltuuston ohjeellisessa kaavoitusohjelmassa on mainittu seuraavat hankkeet: Masalan muutos, K 2037, 2038, 2040 ja 2041 Keski-Jorvaksen asemakaava Suvimäen asemakaava Masalan, Pentfallin ja Hvittorpin osayleiskaava Luoman osayleiskaava POHJOINEN KIRKKO- NUMMI Veikkolan kaavanmuutos Metsäkallion alueella sai lainvoiman loppuvuodesta Kaavanmuutos kytkeytyy Kaskimäen alueeseen ja myös tämän muutoksen tavoite oli asuntoalueen eheyttävä rakentaminen. Muutoksella muodostui n. 40 uutta asuntoa verrattuna vanhaan kaavaan. Osa uusista asunnoista ovat ns. sivuasunnon kokoisia koska alueen rakennusoikeuksia ei korotettu. (Mikael Pettersson) Ämmässuon asemakaava, joka käsittää jätteidenkäsittelykeskuksen suojaviheralueineen hyväksyttiin alkuvuodesta Kaava on valituksenalainen. Valitusten käsittely on kesken. (Asta Tirkkonen) Veikkolan kaavanmuutos korttelissa 212 valmistui vuonna 2003, mutta sitä ei ole voitu hyväksyä keskeneräisten maankäyttöneuvottelujen johdosta. Osa liike- ja toimistoalueitten korttelialuetta on muutettu yleisen tien alueeksi, koska paikalle on rakennettu meluvalli. Kaavanmuutosta joudutaan jatkosuunnittelussa tarkistamaan vähäisesti vireillä olevan Espoo-Vihti-Lohja - ratalinjausvarauksen mukaisesti. (Mikael Pettersson) ALOITETAAN Kunnanvaltuuston kahdeksi vuodeksi sitovana hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavat kaavoitushankkeet aloitetaan vuosina : Veikkolan asemakaavan muutokset jatkuvat vuonna Perälänjärven ja Suonsyrjän alueilla tarkistetaan kaavojen ajantasaisuus mm. vesihuollon järjestämiseksi ja liikennejärjestelyiden osalta. Perälänjärven alueella osoitetaan myös uusi varaus Espoo-Vihti-Lohja -ratalinjalle. Perälänjärven muutosluonnoksesta on kuultu asukkaiden mielipiteitä ja Suonsyrjän alueen muuttamiseen ryhdytään syksyllä 2007.

11 Veikkolan uuden koulun kaavahanke käynnistetään, kun koulua koskeva sijaintipäätös on tehty. Kurkgård, ranta-asemakaavan muuttaminen nykytarpeita vastaavaksi tullee ajankohtaiseksi vuonna 2008 Kylmälän osayleiskaavan laatiminen aloitetaan vuonna Kunnan kylistä alueen asukasluku kasvaa selvästi nopeimmin ja rakentamispaine alueella on suuri. Maankäytön ohjauksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia ja selvitetään alueen palvelutarve mm. vesihuolto. KAAVAHANKKEET Kunnanvaltuuston ohjeellisena hyväksymässä kaavoitusohjelmassa seuraavat kaavojen laadinnat on mainittu aloitettavaksi: Aavarannan asemakaavan muutos Veikkolan osayleiskaava MUUT ALUEET Yleiskaavan muuttamiseen EO/M alueilla jatkuu vuoden 2007 aikana. Toinen alue sijaitsee Honskbyssä ja toinen Eestinkylässä. Kunnanvaltuusto on keväällä 2002 päättänyt, että molempien alueiden kaavamerkintä, maankamaran ainesten ottoalue, muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Kaavanmuutos pantiin vireille alkuvuodesta 2006 jolloin muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma jaettiin osallisille. (Mikael Pettersson)

12

13

14

15

16