ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

2 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 1 LA ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 64/ /2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA, ASEMAKAAVAN JA TONTTI- JAON MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE KESÄKUUN 18. PÄIVÄNÄ 2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja KIMPINEN (7), Kortteli 20, tontti 17 ja tonttijaon mukainen tontti tonttijaon muutos 18 Muodostuu KIMPINEN (7), Kortteli 20, tontti 19 Kaavanlaatija Kaavoitusarkkitehti Maarit Pimiä puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki puh sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireille tulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä Hyväksytty KV..2014

3 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustasta koilliseen, noin 1,5 km päässä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Valto Käkelän katuun, etelässä Imatrantiehen ja idässä Kahilanniementiehen sekä pohjoisessa entiseen sairaanhoito-oppilaitoksen alueeseen, jossa sijaitsee nykyinen toimistorakennus RUORI. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,8 ha. Suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos Etelä-Karjalan keskussairaala-alueen käyttöä sekä sairaalan toimintaa ollaan tehostamassa. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden laajennusosan rakentaminen keskussairaalan yhteyteen. Laajennusosaan on tarkoitus sijoittaa mm. ensihoito ja vuodeosastoja. Asemakaavamuutoksessa päivitetään sairaalakorttelin asemakaava vastaamaan tämän hetkistä, jo toteutettua tilannetta mm. pysäköintitalon osalta. Tarkoituksena on jatkossa päivittää myös varsinaista sairaalakorttelia laajemman alueen asemakaava sekä tutkia tarkemmin sairaala-alueeseen liittyvät liikennejärjestelyt.

4 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavaan liittyvät erillisselvitykset TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 Alueen yleiskuvaus... 6 Luonnonympäristö ja maisema... 7 Rakennettu ympäristö Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Väestö ja työpaikat Ympäristökuormitus Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Suunnitteluvaiheet Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset... 36

5 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Kaupungin tavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan hyväksyminen Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnepiirros D-Havainnekuva (Arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy) 4. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet a. Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 :n kuulemisessa ( ) saadut lausunnot ja mielipiteet c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. d. Kaavaluonnoskartta e. MRA 27 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen) 5. Viranomaisneuvottelun muistio Asemakaavan seurantalomakkeet 7. Tonttikartta 8. Kaavamuutoshakemus 9. Asemakaavakartta Alueelta laaditut havainnekuvat ovat viitteellisiä eli esim. niissä esitetyt rakennusten ulkoasu ja arkkitehtuuri voi muuttua hankkeen arkkitehtisuunnittelun edetessä. 3Dhavainnekuvat on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy. 1.6 Asemakaavaan liittyvät erillisselvitykset 1. Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaava, luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014) 2. Kahilanniemen sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014)

6 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt vuoden 2013 aikana. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavasta järjestettiin viranomaisneuvottelu , jossa käsiteltiin suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita, kaavaluonnosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä laadittuja selvityksiä. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu suunnitelmaa havainnollistava materiaali olivat nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päiväksi. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen asemakaava viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. Kaupunkiorganisaatiosta työhön ovat osallistuneet lisäksi mm. kadut ja ympäristö sekä kiinteistö- ja mittaustoimi. Asemakaava on laadittu yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. 2.2 Asemakaava Etelä-Karjalan keskussairaalan tontti on asemakaavassa osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueena (YS). Asemakaavan kokonaisrakennusoikeutta on lisätty siten, että alueelle on mahdollista rakentaa uusi ensihoito- ja vuodeosastorakennus. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan saatua lainvoiman kaavan toteuttaminen on mahdollista. Ensimmäisenä hankkeena alueella on tarkoitus käynnistää uuden päivystys- ja vuodeosastorakennuksen rakentaminen. Tavoitteena on päästä rakennustöihin vuoden 2015 keväällä. EKSOTEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen päätöksen mukaan uusi päivystys- ja vuodeosastorakennus tulisi olla otettavissa käyttöön vuoden 2017 alkuun mennessä. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta järjestettiin kilpailutus kevään 2014 aikana.

7 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee Etelä-Karjalan keskussairaala. Alueen rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä. Alueen vanhimmat sairaalarakennukset on rakennettu 1950-luvulla. Päärakennukseen, joka on valmistunut vuonna 1955, on rakennettu myöhemmin useita siipirakennuksia. Sairaalan ytimen muodostavat 11-kerroksinen päärakennus ja 4-kerroksiset siipirakennukset. Rakennuksia on peruskorjattu viime vuosien aikana. Sairaala-alueen uusin rakennus on vuonna 2012 valmistunut pysäköintilaitos, joka sijaitsee päärakennuksen koillispuolella. Sairaala-alue on rakentunut alueelle 1950-luvulta lähtien. Alueen vanhinta asutusta ovat sairaalaan liittyvät kerrostalot, nk. pistetalot, rannan rivitalo, lääkärien entinen asuintalo sekä henkilökunnan asuinkerrostalot ja sairaanhoito-oppilaitoksen opettajille rakennettu asuinkerrostalo. Sairaala-alueeseen liittyvä asutus on rakentunut 1950-luvulla. Myöhemmin sairaala-alueen ympäristöön on rakennettu lisää asuinrakennuksia erityisesti alueen pohjoispuolelle Kahilanniemeen. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa entiseen sairaanhoito-oppilaitoksen alueeseen. Nykyisessä toimistotalo RUORIssa toimii mm. Etelä-Karjalan Työkunto Oy ja Saimaan talous ja tieto Oy. Alueen vieressä on 1950-luvulta oleva sairaalaa palveleva lämpövoimalaitos, jossa tuotetaan nykyisin sairaalan tarvitsema höyry. Valto Käkelän kadun länsipuolella on entisiä sairaala-alueen asuinkerrostaloja, joissa on toiminut viime vuosina myös poliklinikkatiloja. Osa rakennuksista on jo myyty asuinkäyttöön. Kahilanniementien itäpuolella sijaitsee Viipurin Golf Oy:n hallinnassa oleva Kahilanniemen golfkenttä. Alueen eteläpuolella, Imatrantien toisella puolella metsäisen rinteen päällä sijaitsee Lappeen pappila. Kuva otettu pohjoisesta kohti sairaala-aluetta. Keskellä näkyvät keltaisina sairaalan alkuperäiset osat ja lähempänä rantaa uusi pysäköintihalli. Alueen pohjoispuolelle Kahilanniemessä on rivitalo- ja pienkerrostaloasumista. Kahilanniementien toiselle puolelle, golfkentän vieressä on neljä rivitaloa. Lähimmät palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa.

8 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 7 Luonnonympäristö ja maisema Asemakaavatyön yhteydessä alueelle on laadittu luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014). Selvitykseen sisältyy linnusto- ja lepakkoselvitykset (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen). Luontoselvitys on erillisenä liitteenä. Selvitysalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Lappeenrannan kaupunkikeskustan itäosassa Kaukaan alueella. Se sijoittuu ensimmäisen Salpausselän pohjoisreunalle sekä Saimaan ranta-alueelle Kahilanniemeen. Pinta-alaa selvitysalueella on noin 40 hehtaaria. Saimaan rantaa siihen sisältyy vajaa kilometri, josta noin puolet on Kahilanniemen itäpuolella Pappilanlahden rannassa ja puolet länsipuolella. Yleispiirteiltään alue on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on pieniä puistomaisia metsäalueita. Kahilanniemen tyvellä sijaitsevat Etelä-Karjalan keskussairaalan rakennukset sekä asuinrakennuksia. Sairaalan ensimmäiset rakennukset rakennettiin niemeen 1950-luvulla. Selvitysalueen eteläosassa on Lappeen pappilan alue, jonka rakennukset ovat nykyisin taidegalleria- ja ravintolakäytössä. Itäreunalle ulottuu golfkenttä. Imatrantie kulkee selvitysalueen kautta, ja etelässä se rajoittuu Valtakatuun. Maa- ja kallioperä Selvitysalue sijoittuu ensimmäisen Salpausselän pohjoisrinteeseen eli proksimaalirinteeseen. Ensimmäinen Salpausselkä muodostui jääkauden loppuvaiheessa, kun ilmasto kylmeni ja lähes paikallaan pysyneen jäätikönreunan kohdalle kasaantui moreenia, soraa ja hiekkaa. Noin metriä ympäröiviä alueita korkeammalle kohoavassa muodostumassa erottuu reunaselänteitä, reunatasanteita, reunakumpuja, pienempiä reunamoreeniharjanteita, harjuhautoja ja -kuoppia sekä jäätikköjokien ja sulamisvesipurojeneroosiouomia (Kontturi & Lyytikäinen 1987). Selvitysalueen eteläreuna on Salpausselän päällä noin 30 metriä Saimaan keskivedentasoa (+75,7 m) ylempänä. Sieltä pohjoiseen maasto viettää ensin jyrkkänä rinteenä ja sen jälkeen loivemmin. Rinteen alle Imatrantien tienoille sijoittuu Baltian jääjärven III-vaiheen ranta, joka on Lappeenrannan kohdalla noin 95 metrin korkeudella merenpinnasta (Etelä- Karjalan liitto 2006). Niemen länsipuolella erottuu Vuoksen puhkeamista edeltäneen Suur-Saimaan ranta muutamia metrejä nykyistä vedenpinnantasoa korkeammalla. Maaperältään alue on sekä kalliota, moreenia ja hiekkavaltaista harjuainesta. Ka Hs HkM Tä Mr Ct Alueen maaperä on kalliota (Ka), hiekkavaltaista harjua (HkM) ja moreenia (Mr).

9 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 8 Kallioperä on selvitysalueen eteläosassa maakerrosten alla, mutta tulee näkyviin Saimaan rannassa. Lappeenrannan keskustan kautta kulkee kahden erilaisen kallioperäalueen raja, niin että eteläpuolella on rapakivigraniittia ja pohjoispuolella svekokarjalaisia kiillegneissejä ja kiilleliuskeita (Etelä-Karjalan liitto 2006). Topografia Alue on topografialtaan vaihtelevaa. Sairaalan alue sijaitsee Kahilanniemen mäen päällä. Alueen rinteet laskevat paikoitellen hyvin jyrkästi kohti Saimaata ja sen rantalaaksoja. Varsinainen sairaala-alue sijoittuu harjumaaston laelle ja alue onkin pääosin varsin tasainen. Suurimmat korkeuserot kaavoitettavan alueen sisällä ovat sairaalan itäpuolella, Kahilanniementien varressa, jossa maasto on kallioista ja laskee jyrkkänä rinteenä Kahilanniementielle. Topografialtaan maasto on vaihtelevaa, mutta itse kaavoitettavan alueen osalta suhteellisen tasaista. Suurimmat korkeuserot ovat alueen itäosassa. Kahilanniemen alue rajattu karttaan punaisella. ( Luonnonympäristö Selvitysalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen (OIVA-palvelu 2013). Lappeenrannan keskusta alue kuuluu Etelä-Savon eliömaakuntaan kuten pääosa muustakin Etelä-Karjalasta. Alun perin selvitysalueen kohdalla on todennäköisesti ollut Salpausselälle tyypillistä mäntyvaltaista kangasmetsää. Lappeen pappilan aikana piha- ja puistoalueet ovat olleet hoidetumpia ja viljelys- ja laidunmaat ovat ulottuneet rantaan asti. Selvitysalueen eläimistössä on kulttuuriympäristöjen lajeja ja mm. rehevien lehtimetsien lintulajeja (liite 1). Liitooravalle sopivaa elinpiiriä on pienialaisesti Kahilanniemen länsirannalla, mutta lajista ei havaittu merkkejä. Keskussairaalan alue on rakennettua ympäristöä, jossa luonnonvaraista luontoa on jäljellä lähinnä vain länsipuolen rantametsäalueella. Rakennusten ympäristössä on hoidettuja piha-alueita, joissa on koristepuina kookkaita mäntyjä sekä mm. koivuja ja vaahteroita. Vähemmän hoidetuilla reuna-alueilla kasvaa nuorta lehtipuustoa ja joutomaiden kasvillisuutta. Golfkentän kulmassa kasvaa ehkä jäänteenä vanhasta pihapiiristä mm. omenapuita, vaahteroita, villiintyneitä orapihlajapensaita. Sairaala-alueen länsipuolella, varsinaisen kaava-alueen ulkopuolella, on rehevä rantalehtoalue, jota voidaan pitää luontoarvoiltaan merkittävänä. Sen pohjoispuolella on vanhan

10 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 9 tenniskentän ympäristössä harvennettua männikköä ja aluskasvillisuudessa mm. metsäkastikkaa ja sanajalkaa. Rannassa on pienialainen haavikko sekä silokallioita, joiden kasvillisuus on kulunut. Sairaala-alueen itäpuolen rantaa on pengerretty ja siinä kasvaa nuoria mäntyjä ja nuorta lehtipuustoa. Pienellä rantakalliolla on vähän mansikkaa ja keltamaksaruohoa. Saimaan ranta- ja vesikasvillisuus on yleispiirteiltään niukkaa. Molemmilla puolilla niemeä kasvaa vesirajassa mm. saroja ja rantakukkaa ja edustalla vähän ulpukkaa. Sairaalan ympäristön pesimälinnuston muodostavat pääasiassa tavanomaiset metsä-, pensaikko- ja kulttuurilajit. Lepakoita havaittiin lennossa muutamia, mutta alueella ei arvioida olevan erityistä arvoa lepakoille. Selvitysalue on rakennettua kaupunkiympäristöä, johon sijoittuvat Etelä-Karjalan keskussairaalan rakennukset sekä Lappeen pappilan alue. Rakennettujen alueiden liepeillä on pienialaisia puistomaisia metsäalueita, joissa kasvaa järeärunkoisia mäntyjä ja koivuja paikoin runsaasti vaahteraa. Selvitysalueella ei todettu kohteita, jotka voisivat täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojeltujen luontotyyppien kriteerit tai olisivat vesilain (2 luku 11 ja 3 luku 2 ) suojeltavia vesiluontotyyppejä tai puroja. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta ei havaittu merkkejä. Saman liitteen lajeista lepakoita havaittiin alueella ja etenkin havainto uhanalaisesta pikkulepakosta on huomionarvoinen. Havaittujen yksilö ja lajimäärien perusteella selvitysalueella ei ole erityistä merkitystä lepakoiden pesimä- tai saalistusalueena. Valto Käkelän katu nähtynä etelästä pohjoiseen. Ympäristössä on paljon vanhaa puustoa ja kadun varsi on vehreä.

11 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 10 Rakennettu ympäristö Sairaalan pohjoispuolella on toimistotalo RUORI, joka valmistui vuonna 1958 sairaanhoitajakouluksi. Sen pohjoispuolella on Kahilanniemen asuinalue, länsipuolella golfkenttä klubirakennuksineen, asuinrakennuksia ja itäpuolella aiemmin sairaalaan liittyneitä, luvulla valmistuneita, asuinkerrostaloja sekä uudempia asuinkerrostaloja. Sairaala-alueen itäpuolella on Kahilanniementie, jonka kautta on ajo uuteen paikoitushalliin. Eteläpuolella kulkee Imatrantie ja länsipuolella on Valto Käkelän katu. Asemakaavatyön yhteydessä alueelle on laadittu rakennushistoriaselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014), joka sisältää sairaala-alueen ja 60-luvuilla rakennetut rakennukset ja on laadittu kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta. Alla olevassa kuvassa rakennukset on nimetty ja numeroitu Eksoten käyttämin nimin. 1A on yksi sairaalan päärakennuksista, maamerkkinä tunnettu korkea osa, jota kutsutaan torniksi. Se on valmistunut yhdessä B-, C-, 3A- ja 4A- siipiosien kanssa ensimmäisenä 1950-luvulla. 2A on sädesairaala, joka on valmistunut 1960-luvulla luvulla valmistui iso osa sairaalasta eli osat 1E, 1F, 1D ja 2D. Alueen koilliskulmassa sijaitsee sairaalakokonaisuuden uusin rakennus, pysäköintitalo, joka on valmistunut vuonna Selostuksen osassa Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri on kuva, jossa on eritelty värikoodein rakennusten valmistumisvuosikymmenet ja mahdollisesti tuleva uusi laajennusosa. Alla olevassa kuvassa on esitetty rakennusosien nimitykset ja sivun 12 kuvassa rakennusten valmistumisvuodet. Ruori Pappilanlahti Pysäköintitalo 4A G 3A C 1A B2 B1 1D 1E 2C 2B 2D 1F 2A Kahilanniemen golfkenttä Alueen rakennuskanta nimettynä Eksoten käyttämin koodein. Imatrantie

12 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 11 Rakennushistoriaselvityksen mukaan arkkitehti Ragnar Wessmanin suunnittelemat, sairaalan ensimmäisinä valmistuneet rakennukset, edustavat vahvasti 1950-luvun sympaattista arkkitehtuuria. Alueen 1950-luvun rakennuskanta muodostaa ehjän kokonaisuuden, jossa rakennetun ympäristön ja puistoalueiden vuorottelu sekä vahva ihmisläheinen arkkitehtuuri ovat osa alueen identiteettiä. Sairaalan merkittävin näkymä muodostuu Valto Käkelän kadun ja Imatrantien liittymästä nykyisen pääsisäänkäynnin suuntaan, jossa 1950-luvun rakennukset luovat vahvan identiteetin. Sairaalan päärakennus jakautuu kolmeen siipeen 1A, B2 ja C ja se on tyylillisesti pelkistetty ja siinä on monumentaalisia elementtejä. Rakennus on kuitenkin ihmisläheinen ja sympaattinen. Siipiosat liittyvät torniin nivelosin ja pienin koordinaatistomuutoksin. Sairaalan pääaula sijoittuu siipien keskelle, osien 1A ja B2 liittymään. Päärakennuksen edessä on silmukan muotoinen asfalttialue saattoliikenteelle ja puistomainen pysäköintialue. Kahilanniemen alue nähtynä etelän suunnasta. Etualalla näkyy Lappeen pappila puistoalueineen. Sairaalan A- torni kohoaa muuta rakennuskantaa korkeammalle. Kuva kesältä 2013.

13 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos Sairaala-alueen rakennuskanta on eri ikäistä ja vanhimmat ja merkittävimmät osat ovat valmistuneet vuonna 1955 arkkitehti Ragnar Wessmanin suunnitelmien mukaan. Alkuvuodesta 2014 valmistuneen keskussairaalan sisäilmaselvityksen mukaan sairaalan A-torni sekä B- ja C-siipi ovat lähivuosina välttämättömän peruskorjauksen tarpeessa. A- tornissa sijaitsee tällä hetkellä dialyysi, välinehuolto, sydän-, sisätautien-, syöpätautien-, ortopedinen-, operatiivinen yhdysosasto, traumatologinen- ja neurologianosastot, kirurgiset vuodeosastot ja siis suurin osa keskussairaalan vuodeosastokapasiteetista. Korkeasta osasta on peruskorjattu vuosien saatossa kaikki kerrokset, viimeisimpinä vuonna 2013 neljäs kerros ja vuonna 2014 ensimmäinen kerros. Osassa 3A-rakennusta sijaitsee sairaalan kaunein sisätilakokonaisuus; lääkärien ruokasali aulatiloineen ja parvekkeineen. Samassa siivessä on myös sairaalan keittiö ja siihen liittyviä tiloja. C-siivessä on synnytysvuodeosasto, lastentautien-, sisätautien-, kardiologinen- ja imetyspoliklinikat sekä naistentautien vuodeosasto ja äitiyspoliklinikka. B-siivessä sijaitsee silmäpoliklinikka, laboratorionäytteenotto, ortopedian poliklinikka, toimintaterapia, kliininen neurofysiologia, fysiatrian poliklinikka, arkisto sekä patologian, mikrobiologian, kliinisen kemian ja kliinisen fysiologian laboratoriot. Vanhassa sädesairaalassa, osassa 2A toimii nykyisin mielenterveyspalveluita. Siivessä 1D sijaitsee mm. korva-, nenä- ja kurkkusairauksien poliklinikka, suu- ja hammassairauk-

14 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 13 sien poliklinikka, operatiivisen potilaan vastaanottoyksikkö LEIKO, päiväkirurgia sekä kipupoliklinikka. Osassa 1E toimii mm. röntgen ja anestesia- ja leikkausosasto, syöpähoitoyksikkö sekä sydäntoimenpideyksikkö. F-siivessä toimii keuhkopoliklinikka sekä keuhko- ja iho-osasto. G-siivessä toimii synnytysosasto ja lastenneurologian poliklinikka ja päiväyksikkö. Arvokartta, johon on merkitty sairaala-alueen arvokkaimmat rakennukset, sisätilat, maisemalliset arvot ja näkymät. (Pöyry Finland Oy/ Kahilanniemen sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys, liite 4)

15 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 14 Sairaala-alueen rakennuskanta on eri ikäistä ja vanhimmat ja merkittävimmät osat ovat valmistuneet vuonna 1955 arkkitehti Ragnar Wessmanin suunnitelmien mukaan. Viereisissä kuvissa päärakennusta ja maisemallisesti merkittäviä piha-alueiden ja rakennusten sommitelmia pääsisäänkäynnin yhteydessä.

16 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 15 Kuvissa näkyy sairaala-alueen eri ikäistä rakennuskantaa. Korkein torniosa on osa alkuperäistä päärakennuskokonaisuutta. Alakuvassa vasemmalla 1960-luvun rakentamista edustava vanha sädesairaala, joka todennäköisesti tullaan purkamaan uudisrakentamisen tieltä.

17 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 16 Alueen uusinta rakennuskantaa edustaa pysäköintihalli, johon mahdollinen uusi päivystysrakennus tulee liittymään. Alakuvassa vasemmalla pysäköintihalli ja oikealla osa 3A vuodelta 1955, jossa sijaitsee parvekkeellinen henkilökunnan ruokasali, alakerrassa keittiötiloja.

18 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 17 Uusi synnytysosasto liittyy vanhaan osaan. Uusi osa oikealla, vanha vasemmalla. Sairaala-alue viistoilmakuvassa nähtynä Pappilanlahdelta lounaaseen. Sairaala-alue sijoittuu niemelle, jossa sekä länsi- että itäpuolella on Saimaa. Saimaan rantaan, golfkentän viereen, on rakennettu uusia asuinrakennuksia. Näiden ja sairaalan uuden pysäköintitalon välissä kulkee Kahilanniementie. Kuva kesältä 2013.

19 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 18 Yhdyskuntatekniikka. Alla olevassa kartassa on esitetty alueella olemassa olevat vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit sekä kaasuputki. Tämän lisäksi sairaala-alueella risteilee huomattava määrä kiinteistön omia johtoja, putkia ja viemäreitä. Lisäksi kartalla on esitetty alueella oleva Lappeenrannan Energiaverkkojen sähköverkko. Hulevesiviemäri jätevesiviemäri vesijohto Yläkuvassa: Alueella olemassa olevat vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit. - vesijohto (sininen) - hulevesi (vihreä) - jätevesi (punainen) Alakuvassa: Olemassa oleva kaukolämpöverkosto ja kaasuputki kaukolämpö maakaasu Karttaotteet verkostokartasta (WebMap)

20 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 19 pienjänniteverkko keskijännite- verkko Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Kaavamuutosalue on kokonaan rakennettua ympäristöä. Kahilanniemen sairaala-alueelle on laadittu rakennushistoriaselvitys vuonna 2014 (Pöyry Finland Oy), joka sisältää sairaala-alueen ja 60-luvuilla rakennetut rakennukset. Selvitys on laadittu kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta. Selvityksessä todetaan, että vuonna 1955 valmistunut Etelä-Saimaan Keskussairaala eli nykyinen Etelä-Karjalan keskussairaala on alkuperäisiltä osiltaan yksi Suomen vanhimmista keskussairaaloista ja edustava esimerkki ajan suursairaaloista. Sairaala-alueen suunnittelijana toimi arkkitehti Ragnar Wessman ollessaan Rakennushallituksen yliarkkitehtina. Hän loi alueesta yhtenäisen ja ihmisläheisen ympäristön, jossa rakennusten ja luonnon vuorovaikutus on oleellinen osa alueen identiteettiä. Kokonaisalue käsitti kaavamuutoksen kohteena olevan alueen lisäksi laajemman alueen, jonne sijoitettiin sairaalan lisäksi henkilökunnan asuinrakennuksia, sairaanhoito-oppilaitos oppilasasuntoloineen (nykyinen toimistotalo RUORI sairaalan pohjoispuolella), opettajien asuinrakennus, lämpökeskus ja pumppaamo sekä saunarakennus. Lisäksi kokonaisuuteen kuului puistoalueita ja tenniskenttä. Rakennushistoriaselvityksen mukaan koko aluetta tulee tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena, joka on historiallisesti ja arkkitehtuuriltaan laadukas ja yhtenäinen. Sairaalan vaikuttavimman näkymän ja alueen identiteetin luo päärakennuksen sommitelma, johon voidaan erityisesti lukea kuuluviksi pääsisäänkäyntiä reunustavat osat 1A, B2 ja C. Sisätilojen osalta merkittävimpiä tiloja ovat pääsairaalan osalta pääaula, kerrostasoaulat, porrashuoneet ja ruokala. Pääaula on kokenut useita muutoksia ja sen tyyli on kooste eri aikakausien sisustusta. Koko alueen parhaiten säilynyt ja edustavin tilakokonaisuus on sairaalan ruokala aulatiloineen. Siellä on kokonaisuutena säilynyt sekä tilajako, alkuperäisiä materiaaleja sekä ovia ja ikkunoita. Uusi sisäänkäynti yhdysputkesta ei ole heikentänyt sen arvoa. Ruokala aulatiloineen on arvokas kokonaisuus sisätilojen ohella myös ulko-

21 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 20 arkkitehtuuriltaan. Ulkoarkkitehtuurissa ei ole tehty suuria kokonaisuutta heikentäviä muutoksia muualla kuin uusien rakennusten liittymäkohdissa. Sairaala-alue valmistuttuaan 1950-luvulla. Ensimmäinen rakennusvaihe on valmis eikä vielä ole tehty nykyistä toimistotalo Ruoria tai muita uudempia rakennuksia. Kahilanniemessä, alueen pohjoispuolella, sijaitsi saha. (Lappeenrannan Kaupunginarkisto) Alueen kaikkia 1950-luvulla valmistuneita rakennuksia voidaan pitää jo yksittäin, mutta varsinkin kokonaisuutena huomattavan hyvin säilyneinä ja edustavina eikä niissä ole tehty muutoksia jotka vähentäisivät niiden arkkitehtonista arvoa. Arkkitehtuuri on ihmisläheistä ja sympaattista ja materiaalit 1950-luvulle tyypillisiä. Rakennushistoriaselvityksen mukaan jatkossa erityistä huomiota tulee kiinnittää uudisrakentamisen suhteeseen vanhaan rakennuskantaan ja huomioida, että 1950-lukujen rakennukset eivät jää uudemman rakentamisen suhteen alisteiseen asemaan, vaan niiden aseman tulee olla edelleen uljas ja hallitseva. Rakennushistoriaselvityksessä on todettu, että alueella on sekä kokonaisuutena, huomi- Näkymä saavuttaessa Imatrantieltä Valto Käkelän kadulle luvun päärakennuksen osat muodostavat uljaan ja ihmisläheisen näkymän, vaikka vuonna 1993 rakennettu 1Fosa työntyykin edemmäksi. Rakennusten edessä on 1950-luvulta periytyvä saattoliikennepiha, jossa on paikoitusta ja puistomainen tunnelma. (Rakennushistoriaselvitys Pöyry Finland Oy)

22 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 21 oiden 1950-luvun rakennuskanta, että yksittäisinä rakennuksina, huomioiden niiden alkuperäinen käyttö, tarkoitus ja arkkitehtuuri, sekä historiallista, kaupunkikuvallista että arkkitehtonista arvoa. Keskustaajaman osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa selvityksessä sairaala-alue on arvotettu paikallisesti merkittäväksi jälleenrakennuskauden laitosrakennukseksi, jolla on huomattava asema Saimaan järvimaisemassa (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, Tmi Lauri Putkonen, ). Etelä-Karjalan keskussairaala-alue on rakentunut viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana. Alla olevassa kuvassa on esitetty sairaalan rakennusten rakennusjärjestys sekä mahdollisen uudisosan sijoittuminen luku 1960-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku uusi mahdollinen laajennus Arkkitehtuuritoimisto Ovaskainen Oy Vanhaa ja uutta sairaalaa; oikealla vuonna 2011 valmistunut parkkitalo, sen yhdysputki, joka liittää paikoitustilat sairaalaan ja taustalla korkein tornimainen päärakennuksen osa 1A. Kuva otettu koillisesta Kahilanniementien puolelta.

23 Etelä-Karjalan keskussairaalan asemakaavan ja tonttijaon muutos 22 Väestö ja työpaikat Kaavamuutosalueella toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ylläpitämä Etelä- Karjalan keskussairaala. Sairaalassa on noin 900 työpaikkaa ja vuodepaikkoja on noin 270. Keskussairaalan poliklinikoilla käy noin potilasta päivässä, josta päivystyksen osuus käynneistä on noin potilasta. Ensimmäisenä hankkeena, vuonna 2017 valmistumaan suunniteltuun uudisrakennukseen, sairaalan vuodepaikoista on tarkoitus siirtää n. 150 paikkaa. Keskussairaalan arvion mukaan sairaalassa on vuodessa noin asiakaskäyntiä. Ambulanssilla sairaalaan tullaan noin kertaa vuodessa. Suunnittelualueen pohjoisosassa Kahilanniemen kärjessä sekä alueen länsireunalla on rivitalo- ja kerrostaloasutusta. Myös Kahilanniementien itäpuolella on muutaman rivitalon taloyhtiö. Kahilanniemen uudella asuinalueella asuu noin 225 asukasta. Golfkentän laidalla olevissa rakennuksissa asuu lisäksi noin 60 asukasta. Varsinaisella vanhalla sairaala-alueella, mukaan lukien Imatrantien varren kerrostalot ja kaikki vanhan sairaala-alueen asuinrakennukset, asuu noin 430 asukasta. Varsinaisella kaava-alueella ei ole asukkaita. Ympäristökuormitus Suunnittelualue sijaitsee UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaan lähialueella, Seveso 11- direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä, niin sanotulla Seveso-vyöhykkeellä. Sairaala-alue on noin 1,5 km päässä tehdasalueesta. Tehdasalueella on klooridioksidisäiliöitä, joiden vuodot tehdas on katsonut suurimmiksi, ulkopuolista aluetta uhkaaviksi riskeiksi. Klooridioksidisäiliöiden onnettomuustilanteissa on UPM arvioinut eristettävän alueen laajuudeksi enintään 900 m ja varoitettavan alueen laajuudeksi jopa 3150 m. Kaavaluonnosvaiheessa kaavasta pyydettiin lausunto sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta sekä TUKESilta. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Lappeenrannan Energian omistama Kahilanniemen lämpövoimalaitos. Sairaala-alueen eteläpuolella kulkee Imatrantien, jonka nykyiseksi liikennemääräksi on sairaalan kohdalla arvioitu noin 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valto Käkelän kadun liikennemääräksi on arvioitu noin 2600 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kahilanniementien noin 8650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lappeenrannan kaupungin keskusta-alueelle on tekeillä meluselvitys ja meluntorjuntaohjelma. Työn yhteydessä on mallinnettu liikennemelun nykytilannetta (Ramboll Finland Oy, luonnos ). Selvityksen mukaan Etelä-Karjalan keskussairaala-alueella ei ole melun ohjearvot ylittävää melua.