Sallan koululaitoksen historiaa
|
|
- Niilo Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sallan koululaitoksen historiaa Esitelmä Sallan kunnan koululaitoksen 120 v. ja kirjaston 115 vuotisjuhlassa Martti Niskala
2 Sallan koululaitoksen historiaa Ensimma inen jakso, Nimismies Ossian Möller teki yksin kuvernöörille anomuksen kansakoulun saamisesta vuonna Kun anomus ei vielä tuottanut tulosta, hän seuraavana vuonna sai kumppanikseen juuri seurakuntaan saapuneen kirkkoherra Viktor Johan Gabriel Krogeruksen. Kuvernööri suhtautui asiaan myönteisesti, mutta palautti hakemuksen vielä pitäjänkokouksen käsiteltäväksi. Maaherra esitti myönnettäväksi pyöreät markkaa, ja kun senaatti antoi markkaa, suostui kuntakokous 1893 täyttämään kunnalle jäävät velvoitteet. Niin Kuolajärvi (kirkonkylä) sai ensimmäisen kansakoulunsa. Avajaiset vietettiin elokuussa Olihan opetusta ollut ennen kansakouluakin. Valtion varoin perustettiin katekeettakoulu. Katekeetta kiersi kylillä opettamassa lapsia, mutta kaikki lapset eivät osallistuneet siihen ja opetusaika kylää kohti oli vain muutaman viikon vuodessa, maksimissaan kuukausi ja ajoittain katekeetta saattoi viipyä yhdessä kohteessa vain kaksi viikkoa. Ymmärrettävästi tällainen opetus ei tuottanut kovin hyvää tulosta. Parhaimmillaan pitäjässä toimi kaksi katekeettaa ja yksi seurakunnan varoin palkattu kiertokoulunopettaja. Niinpä eräässä piispantarkastuksessa todettiin kuolajärviläisten lasten taidot todella huonoiksi. Vain Kemijärven seurakunnasta saattoi löytyä vielä huonompaa. Katekeettakouluilla oli Kuolajärvellä pitkään tärkeä tehtävä, koska kansakouluja perustettiin hitaasti. Vuonna 1915 oli kierto- ja katekeettakouluissa 750 oppilasta, mutta kolmasosa kouluikäisistä ei saanut vielä säännöllistä kouluopetusta etupäässä pitkien matkojen takia. Kirkkoherran mukaan kiertävistä kouluista oli koitunut tuntuva näkyvä hyöty ja siunaus. Jakso Kuolajärvelle perustettiin ja avattiin toinen kansakoulu Toisen koulun perustamista Salmivaaraan kuntalaiset vastustivat ankarasti. Perusteluna oli köyhyys. Koulun puolesta kamppaillut kuntakokouksen esimies, lukkari Lepistö salamurhattiin työmatkallaan ennen kuin koulu sai perustamispäätöksen. Kun oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921, laajassa Kuolajärven kunnassa oli vain kaksi kansakoulua. Vertailun vuoksi mainittakoon, että valtakunnassa oli syksyllä 1921 jo lähes yläkansakoulua. Kouluikäisiä lapsia oli kunnassa 1920 noin Katekeettojen ja kiertokoulunopettajan harteilla oli siis vielä suuri vastuu siitä, miten Kuolajärven lapset ja nuoret saivat elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kasvoivat ihmisiksi ja ihmisyyteen (lähde: Juhani Lassila) Oppivelvollisuuslaki astui voimaan Itsenäisyyden saavuttamisen ja oppivelvollisuuden jälkeen kunnan isien tiukka vastustus koulujen perustamista kohtaan muuttui innoksi perustaa kouluja mahdollisimman paljon. Yksi syy tähän intoon oli maan itsenäistyminen ja halu parantaa alueen elinehtoja, jotta ruoho ei näyttäisi rajan takana vihreämmältä. 2
3 1923 perustettiin Aholan, Kuolajärven kylän, Tuutijärven ja Kursun koulut. Seuraavana vuonna Vuorijärven (Vuorikylän) koulu perustettiin Kurtin, Saijan, Märkäjärven ja Sovajärven koulut. Yleensä aloitettiin alakansakouluna, jolloin vanhemmatkin oppilaat saivat tarpeellista alkuopetusta. Vuonna 1926 aloittivat toimintansa Raatikan, Kallungin, (Savinan koulu ) ja Kelloselän koulu perustettiin vain Hautajärven koulu vedettiin ilmeisesti vähän henkeä, sillä silloin ei perustettu yhtään uutta koulua Lampela sai koulunsa ja 1930 Onkamo ja Paloperä. Tässä voisi mainita, että Onkamo sai uuden koulurakennuksen Se ennätti olla käytössä vain muutaman päivän. Sodan syttyessä se poltettiin. Vuonna 1929 kirjoitettiin, että 20-luvulla kuntaan saadut valtionavut olivat suuremmat kuin aikaisemmat avustukset sadan vuoden aikana. Vuosina perustettiin 18 uutta koulua. Vielä 1930-luvulla tarvittiin katekeettoja niissä Kuolajärven, vuodesta 1936 lähtien Sallan, syrjäisimmissä kylissä, jotka eivät olleet saaneet kansakoulua. Sitten iski taloudellinen lama ja uusien koulujen perustaminen pysähtyi. Seuraavana perustettiin Hietajärven ja Niemelän koulut vuonna oli vuorossa Aholanvaara. Jakso Talvisodan syttyessä koulutalojen kohtalo oli sama kuin muiden rakennusten; ne sytytettiin palamaan, jotta ne eivät hyödyttäisi vihollista. Välirauhan aikana ei voinut palata uuden rajan itäpuolelle. Rajan taakse jäi yhdeksän kylää ja niissä oli toiminut seitsemän kansakoulua pidettiin koulua ainakin Kursussa ja Salmivaarassa. Jatkosodan aikana kouluja pystyttiin käynnistämään jonkin verran Kirkonkylän koulua pidettiin venäläisten rakentamassa parakissa. Lampelassa toimi myös koulu samaan aikaan. Jo sodan aikana Lakijängällä pidettiin koulua parin vuoden ajan puutavarayhtiö Rauma-Repolan parakissa. Syksyllä 1944 Suomen ja Neuvostoliiton lopetettua vihollisuudet sallalaiset lähetettiin taas evakkoon sijoitusalueena pääasiassa Keski-Pohjanmaa. Siellä monet lapset saivat jatkaa koulunkäyntiä oman opettajan johdolla ja joskus jopa oman koulun harmonin säestyksellä, sillä niitäkin oli evakkokuormiin mahtunut. Saksalaiset polttivat ennen lähtöään kaikki nekin koulut, joita tuho ei ollut tavoittanut talvisodan aikana. Lopullisesti rajan taakse jäivät Kirkonkylän, Kuolajärvenkylän, Kurtin, Lampelan, Sovajärven, Tuutijärven ja Vuorikylän koulupiirit kouluineen. Pian sodan jälkeen asukkaat palasivat kotiseudulleen ja elämä alkoi jatkua hyvin vaikeissa olosuhteissa. Lakijängän koulu oli alkanut , Jo syksyllä 1946 olivat Sallassa lähes kaikki jo ennen sotia toimineet koulut löytäneet sellaiset tilat, että lapset voitiin kutsua kouluun. Kun rajan taakse jääneiden kylien asukkaat sijoitettiin ja asutettiin tynkä-sallaan, piti heitä varten perustaa uudet koulut. 3
4 Alkoi uusien koulujen perustaminen. Elämän elpyminen ei kovin nopeasti voinut tapahtua kunnassa, koska vain Kursun ja Salmivaaran kylissä oli sodan jäljiltä polttamattomia asuinrakennuksia. Tämä näkyi myös siinä, että 1946 käynnistyi kunnassa vain yksi uusi koulu, joka avattiin helmikuussa Mälävaarassa. Kun rajan taakse jääneiden kylien asukkaat sijoitettiin ja asutettiin Tynkä-Sallaan, piti heitä varten perustaa uudet koulut. Vastikekouluiksi niitä on kutsuttu Aatsinki ja Lapajärvi, joka jatkoi Lampelan koulun työtä saivat koulunsa Naruska, Selkälä ja Tuohivaara (myöh. Tuohikylän) koulu. Siellä kävivät kirkonkylän entiset oppilaat ja muutama Vuorijärven oppilas saivat koulunsa Ahvenselkä, Tuutikyläläisten koulu, Vittikko ja Varvikko olivat Vuorijärven asukkaiden kouluja. Vallovaaran koulu jatkoi Kuolajärven koulun työtä ja Pahkakumpu Kurtikylän koulun perinteitä. Lisäksi perustettiin koulu Kutrikkoon. Jakso Koulujen perustaminen jatkui vielä muutaman vuoden. Vuonna 1950 vuokratiloissa aloittaneessa Kulkuselän koulussa kävivät Vuorikylästä siirtyneet lapset. Vaadinselän koulu piti itseään Kirkonkylän koulun perillisenä. Oulanka perustettiin Sovajärven siirtolaisia varten, samoin v.1951 Isoviidan koulu. Raatikan koulu toimi Kotalassa, mutta sai sitten oman koulun Raatikkaan. Kotala erotettiin omaksi koulupiirikseen perustettiin vielä Varpuselän koulu, jota myös pidettiin Kirkonkylän koulun perillisenä. Koulun perustamisen aikana kylässä asui vain neljä perhettä joista kuitenkin kertyi oppilaita kullekin vuosiluokalle lähes 30. Kylä sai lisää asukkaita, sillä koulun aloittaessa toimintansa oppilaita oli 43. Viimeinen Sallaan perustettu kansakoulu oli Isomaan koulu v Se toimi vain kolme vuotta. Tosiasiallisesti vuosina perustettiin ja käynnistettiin Sallassa 34 koulua, joista 32 jo vuosina Koulujen rakentamisvauhti oli myös kova, sillä vuosina valmistui 30 uutta kansakoulua. Valtiohan ne maksoi, mutta työn tekivät sallalaiset. Neljä sodan jälkeen perustetuista kouluista, Aatsinki, Isomaa, Kulkuselkä ja Kutrikko, joutuivat toimimaan koko elämänkaarensa ajan vuokratiloissa, koska ne ennen omien koulutilojen saantia jouduttiin oppilasmäärien jo vähentyessä lakkauttamaan. Normaaliin, omissa kouluissa iltasella, varsinaisen kansakoulun opettajien antamaan jatkoopetukseen tuli Sallassa muutos jo 1948, kun kunnan jatkoikäluokkaa varten saatiin oma kotitalouden opettaja. Hänen tehtävänsä oli järjestää tytöille kursseja, joille oppilaat kerättiin eri koulupiireistä ja opetusta voitiin antaa päivällä. Tyttöjen opetuspaikaksi vakiintui Märkäjärven eli nykyisen kirkonkylän koulu. Ensimmäiset poikien jatkokurssit järjestettiin Aatsingissa lukuvuonna , jolloin pidettiin kaksi sadan päivän kurssia. Syksystä 1951 alkaen poikien opetus annettiin Lakijängän koululla. Vaikka lain mukaan jo 1958 jatko-opetuksen nimeksi tuli kansalaiskoulu, jatkui Sallassa kurssimuotoinen opetus vuoteen Sallassa oli suurten ikäluokkien vielä ollessa kouluissa suunniteltu kolmen kansalaiskoulun, Hautajärven, Kursun ja Märkäjärven, perustamista, mutta sitten päädytty pitämään kunta yhtenä koulupiirinä. Kansalaiskoulu rakennettiin Märkäjärvelle eli Kirkonkylään, jossa se aloitti kaksivuotisena syksyllä Vapaaehtoinen yhdeksäs luokka kouluun liitettiin
5 Peruskoulun aattovuosina Sallassa, kuten koko läänissä lakkautettiin runsaasti kouluja. Oppilasmääriä varsinaisissa kansakouluissa vähensivät esimerkiksi Sallassa 1960-luvun lopussa syntyvyyden aleneminen, voimakas muuttoliike, kansalaiskoulun muuttuminen kaksivuotiseksi 1967, mikä vei kansakouluista yhden vuosiluokan, sekä vielä entistä suurempi siirtyminen oppikouluun yleensä jo kansakoulun neljänneltä luokalta. Yhdenkään koulun lakkauttamiseen ei kuitenkaan pakottanut valtionapujen loppuminen. Juhani Lassilan väitöskirjasta: Havaintojeni mukaan epäilemättä joskus vahvasti kunnan päättävissä elimissä edustettuina olevat kylät ovat käyttäneet asemaansa hyväkseen ja turvanneet oman kylän koulun sekä sen opettajanvirkojen säilymisen lakkauttamalla naapurikylästä koulun. Joissakin tapauksissa näissä päätöksissä on ollut selvästi kysymys hätävarjelun liioittelemisesta, vaikka sitä ei kukaan tunnustaisikaan. Kunnallinen keskikoulu ja Lukio Sodan jälkeen Sallassakin niiden kotien määrä kasvoi, jotka katsoivat perillisten oppikouluun pääsyn niin tärkeäksi, että olivat valmiit suuriin uhrauksiin, jotta lapset saisivat oppikoulun antamat mahdollisuudet. Kemijärvellä oli eräinä vuosina yli 50 sallalaista oppikoulussa ja monet kävivät koulua Kuusamossa, Kittilässä ja jopa Raudaskylässä Keski-Pohjanmaalla. Luonnollisesti kunnassa heräsi ajatus omasta oppikoulusta. Ensimmäinen anomus tehtiin jo vuonna 1951, mutta perustamislupa saatiin vasta luvun loppupuolella oppilaita oli yli sata kustakin ikäluokasta opiskelemassa keskikoulussa. Oman lukion Salla sai Lukio on koko ajan ollut kunnan omistuksessa. Lukion käyneiden osuus ikäluokasta on suunnilleen samaa luokkaa kuin muidenkin vastaavien kuntien. Jakso Tämän jakson tärkein asia on peruskoulun aloittaminen. Peruskoulun toteuttaminen aloitettiin Pohjois-Suomesta Kansalaiskoulu ja kunnallinen keskikoulu sulautuivat Sallassa peruskoulun yläasteeksi 1972 joustavasti ilman ainakaan ulospäin näkyviä ongelmia. Apukoulu aloitti toimintansa 1971 Lakijängän entisessä koulussa, mutta siirtyi sitten Kirkonkylään ja 1974 jatkoi toimintaansa Liinaharjun kouluna luvulla lakkautettiin 5 koulua luvulla ovensa sai sulkea 7 koulua. Lukuvuoden alussa eivät koulujen ovet enää auenneet Saijan ja Salmivaaran kylissä. Salmivaaran koulu oli avattu jo 1915 Kuolajärven toisena kouluna ja Saijan koulukin oli käynnistynyt jo Syksyllä 2000 Sallassa oli yhteensä seitsemän kyläkoulua. Ennen sotaa Sallassa oli jo 21 kansakoulua. Kuolajärven seitsemäs koulu perustettiin Sallassa on annettu opetusta 41 kyläkoulussa, joista 34 on sijainnut sodanjälkeisessä Sallassa. Koulujen väheneminen ei ole tosiasioiden valossa suinkaan kummallista, sillä kun vuonna 1955 tuli Sallan kansakoulujen ensimmäisille luokille 317 lasta, niin vuonna 1998 koulunaloittajia oli 40, ja vuoden 1999 syntyvyyslukujen mukaan syksyllä 2006 seitsenvuotiaiden määrä on vain 25. 5
6 1990-luvulla aloitettiin vaatimaton yhteistyö Kovdorin koulujen kanssa. Tehtiin vierailuja ja tutustuttiin toisiimme. Sehän on kaiken hedelmällisen yhteistyön ehto. Kouluhallitus rahoitti mm. yhteisen leirikoulun Kursun oppilaiden ja Kovdorin oppilaiden kanssa. Myöhemmin yhteistyö on laajentunut muihinkin kaupunkeihin. Yhteistyö on johtanut Rajalukioon, jossa opiskelee venäläisiä oppilaita. Jakso luvulla on lakkautettu vielä kolme koulua: Onkamo, Keminniemi (Ahvenselkä) ja Hirvasvaara. Lisäksi on lakkautettu Liinaharjun erityiskoulu. Oppilasmäärä on jatkanut laskuaan ja tällä hetkellä kaikki oppilaat mahtuvat Sallatunturin koulun tiloihin. Kirkonkylän koulun kuudes luokka siirrettiin sinne syksyllä 2012 ja koko Kirkonkylän koulu Sallan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan marraskuussa 2013 lakkauttaa kunnan viimeiset sivukylien, Kursun, Hautajärven ja Kelloselän, koulut. Syyslukukauden 2014 alusta kaikki Sallan oppilaat (vuosiluokat 1-9 ja lukio) saavat opetusta Sallan koulukeskuksessa kirkonkylässä (kappaleen lisäys , Pekka Lassila). Koulun ja päiväkodin ensimmäinen yhteinen esiopetussuunnitelma otettiin käyttöön (Koulultk /& 58) Esiopetusta annetaan päiväkodin esiopetusryhmässä päivähoidon yhteydessä ja kyläkouluilla 1-2 luokkien yhteydessä. Opetusministeriö antoi Sallan kunnalle luvan järjestää opetusta vuosittain 35 kuusivuotiaalle yhdysluokassa viiden vuoden ajan alkaen syksyllä Esiopetus koulun yhteydessä oli maksutonta, myös kuljetus. Päiväkodissa annettavasta esiopetuksesta sen sijaan perittiin normaali päivähoitomaksu. Päiväkodilla esiopetus tuli maksuttomaksi alkaen, jotta lasten yhdenvertaisuus toteutuisi. Esiopetusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan (esiopetuslaki ), Kuntien velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen ja lapsen oikeus esiopetukseen tulivat voimaan elokuun alusta 2001 lukien. Esiopetukseen osallistumisesta päättävät vanhemmat, lapsen huoltajat. Esiopetus on maksutonta. Viimeisin esiopetussuunnitelman valtakunnallinen päivitys on ollut 2011, seuraava Nykyisin esioppilaat saavat maksuttoman kuljetuksen myös päiväkodille, jos koulupaikka on kirkonkylän koululla. Esiopetusta ehdotetaan kaikille pakolliseksi. Rajalukiosta (tiiviisti) Vuonna 2004 alkoi tavoitteellisen yhteistyön suunnittelu. Taustalla vaikuttivat myös halu kehittää omaa lukiota sekä oppilasmäärän lasku. 6
7 Venäläisiä osapuolia kiinnosti suomen kielen opiskelu ja sitä kautta mahdollisuus länsimaisen tutkinnon suorittamiseen. Vuonna 2006 opetushallitus myönsi kansainvälistämisrahoitusta rajakoulun ja rajalukion kehittämiseen. Vuonna 2006 alkoivat Polarnye Zorin ja Kovdorin kaupungissa suomen kielen opiskelu ja vierailut Sallaan. Poljarnye Zorissa ryhmä 9.-luokkalaisia opiskeli suomen kieltä 6 tuntia viikossa. Oppilaat vierailivat Sallassa. Opiskelijoille järjestettiin pääsykokeet suomen ja englannin kielessä sekä matematiikassa. 11 venäläistä oppilasta aloitti opiskelun Sallassa syksyllä Opetus oli jaksotettu lähi- ja etäjaksoihin. Annettiin tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta. Lisätunteja annettiin useissa aineissa Venäjällä. 9 oppilasta suoritti suomalaisen lukion (aikuislukion oppimäärä) kahden lukuvuoden aikana ja kävi samanaikaisesti Venäjällä koulunsa viimeiset luokat. Kuusi opiskelijaa jäi opiskelemaan Suomeen ammattikorkeakouluihin ja ammattiopistoihin. Rajalukion uusi ryhmä aloitti opiskelunsa syksyllä Keväällä 2012 kolme ylioppilasta, (muilla lukion oppimäärä) Keväällä 2013 neljä ylioppilasta, (muilla lukion oppimäärä) Tällä hetkellä venäläisopiskelijoita on kaikilla vuosikursseilla. Nyt opiskelijat suorittavat lukio-opintonsa nuorisopuolen tuntijaon mukaisesti (vähintään 75 kurssia) Opiskelu suunnitellaan kolmivuotiseksi. Edelleen venäläisopiskelijat osa opiskelijoista suorittaa tutkinnon myös kotimaassaan ja opiskelee ns. monimuotokoulutuksessa, osa taas asuu pysyvästi Sallassa opiskeluaikansa. Tällä hetkellä (v. 2013) venäläisopiskelijoita Murmanskista, Kostamuksesta, Poljarnye Zorista ja Kovdorista. Tämän kevään (2013) venäläisistä ylioppilaista yksi meni opiskelemaan Rovaniemen ammattikorkeakouluun, kaksi Oulun yliopistoon ja yksi Turun yliopistoon. Edellisen vuoden (2012) ylioppilaista yksi opiskelee Haaga-Heliassa ja kaksi Venäjällä yliopistossa. Pilottiryhmän opiskelijoista, jotka siis eivät suorittaneet ylioppilastutkintoa vaan pelkän lukion oppimäärän, yksi valmistuu tänä keväänä suomen kielen opettajaksi Petroskoin yliopistosta. 7
8 Sallan koululaitoksen historiassa on ollut monia dramaattisia tapahtumia. Kuitenkin kaikista vaikeuksista on selvitty. Sallalaiset ovat uskoneet omaan kykyyn hoitaa asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavasti tämä luottamus omiin kykyihin ja toimintaan kantaa opetustointa vielä pitkään. Sallassa Martti Niskala Lähteet: Sallan historia, Hannu Heinänen, 1993 Lapin koulutushistoria kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, Osa I, Juhani Lassila, Oulun yliopisto, Oulu
9 LIITE (lisätty , Pekka Lassila) Yhteenveto Katekeetta- ja kiertokoulut 1. katekeettakoulu, katekeettakoulu, kiertokoulu, Lukuvuonna oli kolme, lukuvuonna kaksi ja lukuvuonna taas kolme ylimääräistä katekeettakoulua. Kiertokoulu oli seurakunnan ylläpitämä. Varsinaiset kansakoulut ja peruskoulun ala-asteet 1. Salla (Sallansuu) , Kuolajärven koulu vuoteen 1915 ja Kirkonkylä vuoteen Kun kunta otti Salla-nimen vuonna 1936, oli tarpeen antaa koululle uusi nimi, Sallansuu. 2. Salmivaara , Salmijärvi vuoteen Hirvasvaara , Ahola vuoteen 1924, Hirvasvaara vuoteen 1930 ja Oulanka vuoteen Kuolajärvenkylä Kun kunnan nimeksi tuli 1936 Salla, koulun nimeksi riitti pelkkä Kuolajärvi. 5. Kursu Tuutijärvi Vuorikylä , Vuorijärvi 8. Kirkonkylä 1925 edelleen, Märkäjärvi vuoteen Kurtti Saija , vain alakansakoulu 11. Sovajärvi , vain alakansakoulu 12. Raatikka , toimi Kotalassa ja erotettiin omaksi koulupiiriksi 1951 kun Kotalan koulu perustettiin 13. Kallunki , Kallunki vuoteen 1930 ja Savina vuoteen Kelloselkä , Kello Aatsinki vuoteen 1930, Kelloselkä vuoteen 1935, Kello vuoteen 1937, Kelloselkä vuoteen 1947 ja taas Kello vuoteen
10 15. Hautajärvi Lampela Onkamo Paloperä Hietajärvi Niemelä Aholanvaara , Aholanvaara vuoteen 1947 ja Ahola vuoteen Lakijänkä , Salmivaaran koulun sivupiste Mälävaara Aatsinki , vuokratiloissa 25. Lapajärvi Naruska Selkälä Tuohikylä , Tuohiaapa vuoteen Ahvenselkä , 1992 alkaen Keminniemi 30. Kutrikko , vuokratiloissa 31. Pahkakumpu Vallovaara , Mattila vuoteen Varvikko Vittikko Kulkuselkä , vuokratiloissa 36. Oulanka Vaadinselkä Isoviita Kotala , Kotala vuoteen Raatikan koulu toimi Kotalassa lukuvuoden Varpuselkä Isomaa, , vuokratiloissa 10
11 Jatko-opetus Kotitalouden opettaja Jatko-opetus osaksi keskitettyä kurssinmuotoista opetusta päiväjatkokoulussa, osaksi iltaopetusta omassa kansakoulussa. Sallan kansalaiskoulu a) kurssinmuotoinen, b) 2-vuotinen, c) 3-vuotinen, Peruskoulun yläasteet 1. Sallan yläaste 1972 Erityisopetus 1. Liinaharjun erityiskoulu 1971 Lakijängän koulu vuoteen 1974 Oppikoulut Sallan kunnallinen keskikoulu Lukiot Sallan lukio 1966, kunta 11
I VIIKKO AJOPÄIVÄT Kirjastoauto lomailee Kirjastoauto p.
MAANANTAI SAIJA, NARUSKA, KOTALA Sarviselkä Vaarala, J. 14.20 14.30 Saija Alatalo 15.05 15.15 Entinen kauppa 15.20 15.35 Miuluskangas 15.40 15.50 Saariniemi, J. 15.55 16.05 Vaarala, T. 16.10 16.25 Pulkkaviita
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotSALLAN KUNNAN KULJETUKSET
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2 1(13) SALLAN KUNNAN KULJETUKSET TARJOUSASIAKIRJA 2 REITTIKUVAUS Tässä palvelukuvauksessa on kuvattu liikennöinnin toimintaperiaatteet ja vaatimukset tarjoajalle sekä kilpailussa
LisätiedotKUNNAN OSTAMIEN KULJETUKSIEN HANKINTA TARJOUSPYYNNÖN PALVELUKUVAUS
KUNNAN OSTAMIEN KULJETUKSIEN HANKINTA TARJOUSPYYNNÖN PALVELUKUVAUS 2 PALVELUKUVAUS TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LIIKENNÖINTIKOHTEIDEN YLEISKUVAUS... 3 2 KALUSTOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET...
LisätiedotMoottorikelkkareittejä on noin 500 km, joista 240 km virallisia. Tänä vuonna toimitetaan noin 52 km uutta kelkkareittiä.
Moottorikelkkareittejä on noin 500 km, joista 240 km virallisia. Tänä vuonna toimitetaan noin 52 km uutta kelkkareittiä. 2.1 Verkoston kuvaus 1. Sallatunturi-Oulanka n.53 km 2. Sallatunturi-Suomutunturi-Käsmänperä-Suomu
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotOPO-INFO Alatunniste
2 OPO-INFO 20.4.2018 3 ESPOON AIKUISLUKIO Infon sisällöt Ammattilukio Urheilijan kaksoisura Tarjonta peruskoululaisille ja lukiolaisille LUVA-koulutus 4 AMMATTILUKIO 5 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
Lisätiedot7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita
7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden
LisätiedotLappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio
2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus
LisätiedotTOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS
TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja
LisätiedotHE 157/1996 vp PERUSTELUT
HE 57/996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun lain 2 muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vieraskielisistä
LisätiedotLukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.
Lukuvuosi 2018-2019 Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit 14.3.2018, sivistyslautakunta 27.3.2018 TA 2018 VALMISTELU Perusopetus Toimintaa ja taloutta
LisätiedotPitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia
Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7 Kurssien
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotTavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü
2 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys Syksystä 2018 alkaen Ammattilukiolla tarkoitetaan lukioopintoja ammatillisten opintojen rinnalla. Visio: päivälukiolaisilla mahdollisuus sisällyttää lukion oppimäärään
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.
Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren
LisätiedotValmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen
Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut
LisätiedotHatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011. Arto Nieminen ja Merja Wahra
Hatanpään koulun tuettu perusopetus ja ohjaus (TUPO) 2008-2011 Arto Nieminen ja Merja Wahra Taustaa TUPO-toiminta alkoi Hatanpäällä syyskuussa 2008 Ammatillisen koulutuksen vetovoima, alle 7 keskiarvolla
LisätiedotKOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.3.2015 Voimaan 1.8.2015 Muutettu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 17.8.2017 Voimaan 1.9.2017 KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotSvenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset
Svenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset Svenska skolan- taustaa Koululla pitkät historialliset perinteet Oppilasmäärä on ollut viime vuosina laskeva,
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotKuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016
Kuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016 Tämä raportti perustuu Kouluikkuna-tietokantaan 2016. Raportissa on käytetty perusopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotKoulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016
Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Muutokset perusopetuksen lukuvuoden oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin
25.02.2015 Sivu 1 / 1 4277/12.01.02/2014 19 Muutokset perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jemina
LisätiedotAmmattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Ammattilukio-opinnot 2018 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti Oulun aikuislukion opettajat.
LisätiedotSAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA
SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin
LisätiedotTervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä
LisätiedotEmmi Ristolainen Emmi Ristolainen
Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 20.9.2017 4 Kokousaika Tiistai 26.9.2017 klo 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Lisätiedot2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT
LisätiedotMatemaattisluonnontieteelliset. aineet
Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Lukuvuosi 2016-2017 Matemaattisluonnontieteelliset aineet Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7
LisätiedotMuonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4
LisätiedotJoustavaa perusopetusta Kouvolassa
Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä
LisätiedotAMMATTILUKIO
2 AMMATTILUKIO 3 AMMATTILUKIO: KAKSI TUTKINTOA Ammatillinen tutkinto + lukio-opintoja ja yo-tutkinto (joko 4 pakollista koetta S2021 alkaen TAI 5 koetta K2022 alkaen). 4 MITÄ HYÖDYT Lukio-opinnot kehittävät
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotLOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi
LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Tilastoissa on
TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot
LisätiedotLÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT ENNAKKOTIEDOT LAKKAUTETTAVISTA, YHDISTETTÄVISTÄ JA PERUSTETTAVISTA PERUSKOULUISTA
LisätiedotMaanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2
Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
LisätiedotEräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin
Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotOulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot
Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen
LisätiedotUtajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016
Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Nimi Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016 Kunta Utajärvi Koulu Utajärven yhtenäinen peruskoulu Hyväksymispäivämäärä SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelman
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotPäiväys Dnro
1 (6 Päiväys 11.1.2018 Dnro Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan Kauppakamari Etelä-Karjalan Yrittäjät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattiopisto Sampo Viite Lausuntopyyntö
LisätiedotVieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotMaahanmuuttajien joustava perusopetus
Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella Aija Vartiainen, Kontiolahden koulu, tammikuu 2008
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotErityiset opetusjärjestelyt
Erityiset opetusjärjestelyt koulunkäynnin tukena Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, apulaisrehtori Tänään perehdymme: Pidennetty oppivelvollisuus Opetuksesta vapauttaminen Vuosiluokkiin sitomaton opetus
LisätiedotVALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017
VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotKajaanin kaupunki Sivistyspalvelut
Kajaanin kaupunki Sivistyspalvelut 14.2.2013 KAJAANIN KAUPUNGIN PERUSKOULUJEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1.8.2013 ALKAEN Hyväksytty Kajaanin sivistyslautakunnan kokouksessa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotMUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015
MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.
Lisätiedot7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien
Lasten ja nuorten lautakunta 7 31.10.2017 7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden 2018 2019 alusta lukien 635/12.00.01.00/2017 LANUL Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040
LisätiedotEskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry
Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12
LisätiedotOPETUSHALLITUS WERA web-raportointipalvelu. WERAn TILASTOJEN VALMISTUMISAJAT VUONNA 2011
OPETUSHALLITUS 1.3.2011 WERA web-raportointipalvelu WERAn TILASTOJEN VALMISTUMISAJAT VUONNA 2011 1. ALOITUSPAIKAT, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus 2. YHTEISHAKU Aloituspaikat
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotPeruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)
Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Täyttöohje Kunnan tehtävänä on organisoida kunnan koulujen peruskoulutiedonkeruu. Kunta ilmoittaa kouluille tietojen tallennusaikataulun, tarkistaa koulujen tallentamat
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotKoulutuslautakunta. Valtuustoseminaari
Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotSorkkisten koulun lakkauttaminen
Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa
LisätiedotVAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT
VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät
LisätiedotRuokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.
Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone
KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi
LisätiedotOulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio
Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta
Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
Lisätiedot1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.
SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.
LisätiedotKalkkisten koulu 2015 2016
Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia
LisätiedotKunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien
Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL 2014-004410 T 12 00 01 Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen
Lisätiedot