Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimista yhtenäistävä maatalouden päästöjen kaavakokoelma Suomen oloihin

Transkriptio

1 LIITE 2 Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimista yhtenäistävä maatalouden päästöjen kaavakokoelma Suomen oloihin Kaavat noudattavat pääosin IPCC:n (2006) arviointitapaa ja kertoimia, mutta joidenkin päästöjen osalta sovelletaan suomalaista, tässä kaavakokoelmassa kuvattua arviointitapaa ja kertoimia. Mikäli ei ole toisin merkitty, kaikissa kaavoissa käytetään vuositason parametreja. Versio 1 Helsinki 2012 MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Kirjoittajat: Hannele Pulkkinen, Merja Saarinen, Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Usva, Kristoffer Krogerus, Paula Perälä, Kristiina Regina Kaavakokoelman uusin versio saatavilla Internetissä:

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VILJELYN PÄÄSTÖT CO 2 -päästöt viljelystä Kalkituksen CO 2 -päästö N 2 O-päästöt viljelystä Suora N 2 O päästö maaperästä savi- ja muut kivennäismaat Suorat N 2 O päästöt maaperästä orgaaniset maat Lannoituksen päästöt Turpeen hajoamisen päästöt Suora N2O-päästö kasvintähteistä (orgaaniset maat) Epäsuora N 2 O-päästö vesistöihin huuhtoutuneesta typestä Epäsuora N 2 O päästö ammoniakkina ja typen oksideina haihtuneen typen laskeumasta ELÄINTUOTANNON PÄÄSTÖT N 2 O-päästöt eläintuotannosta Suorat lannan N 2 O-päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta N 2 O-päästöt laidunnuksesta Epäsuora N 2 O päästö ammoniakkina ja typen oksideina haihtuneen typen laskeumasta Lannan NH 3 -päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta Virtsan NH 3 -päästöt eläinsuojista ja varastosta CH 4 -päästöt eläintuotannosta Lannan CH4-päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta Ruoansulatuksen CH4-päästöt LÄHTEET... 16

3 1. VILJELYN PÄÄSTÖT Tässä luvussa on peruskaavoja viljelyn kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi. Niiden täysmittainen hyödyntäminen edellyttää viljelyn ja khk-päästöjen arvioinnin erityisasiantuntemusta. Kaavojen käyttö edellyttävät typen (N) ja hiilen (C) kiertojen tuntemusta ja mallinnusta. IPCC:n (2006) manuaalin luvuissa 10 ja 11 annetaan N:n ja C:n kiertoihin liittyviä tarkempia laskentaohjeita ja kaavoja ilmastovaikutuksen arviointiin. On kuitenkin huomattava, että IPCC:n (2006) ohjeet koskevat maakohtaista päästöjen arviointia ja niitä pitää tarvittaessa sovittaa tuotekohtaiseen khk-päästöjen arviointiin. Viljelyn päästöjen laskentaohjeet on annettu tässä vuositasolla hehtaarimääräisinä. Suorat N 2 O-päästöt maaperästä arvioidaan vuosittain lisätyn typen määrästä. Koska maaperä vaikuttaa näihin merkittävästi, ne arvioidaan erikseen kivennäis- ja orgaanisilta mailta. Epäsuorat N 2 O-päästöt maaperästä arvioidaan huuhtoutumien kautta. Huuhtoutumamallit on määritelty erikseen savi-, muille kivennäis- ja orgaanisille maille CO 2 -päästöt viljelystä CO 2 -C päästöt muutetaan CO 2 päästöiksi käyttämällä kerrointa 44/12. (IPCC 2006, vol 4., kappale 11, s ) CO 2 =CO 2 -C 44/ Kalkituksen CO 2 -päästö Kalkituksen CO 2 -päästöt maaperästä arvioidaan kaavalla (IPCC 2006, Kaava 11.12): CO 2 liming =[(M Limestone * EF Limestone + M Dolomite * EF Dolomite ] * 44/12 CO 2 liming = Kalkituksen seurauksena syntyvä CO 2 päästö maaperästä, kg CO 2 /ha M Limestone = vuoden aikana viljelymailla käytetyn kalsiittikalkin määrä, kg/ha M Dolomite = vuoden aikana viljelymailla käytetyn magnesiumpitoisen kalkin (dolomittikalkin) määrä, kg/ha EF Limestone = 0,12 kg CO 2 -C/kg C EF Dolomite = 0,13 kg CO 2 -C/kg C 1.2. N 2 O-päästöt viljelystä N 2 O-N päästöt muutetaan N 2 O päästöiksi käyttämällä kerrointa 44/28. (IPCC 2006, vol 4., kappale 11, s ) N 2 O = N 2 O-N 44/28

4 Suora N 2 O päästö maaperästä savi- ja muut kivennäismaat Savi- ja muiden kivennäismaiden suorat N 2 O-päästöt arvioidaan kansallisella menetelmällä ja päästökertoimella (Perälä ym. 2011). Suora N 2 O-päästö savi- ja muilta kivennäismailta arvioidaan monivuotisille nurmille ja yksivuotisille viljelykasveille erikseen kaavoilla: N 2 O N grass = EF N grass *44/28 N 2 O N annual = EF N annual * 44/28 N 2 O N grass = Lannoituksen seurauksena syntyvä suora N2O päästö maaperästä nurmilla kivennäismailla, kg N 2 O/ha N 2 O N annual = Lannoituksen seurauksena syntyvä suora N2O päästö maaperästä yksivuotisilla kasveilla kivennäismailla, kg N 2 O/ha EF N grass = nurmen päästökerroin, kg N 2 O-N/ha EF N annual = yksivuotisten kasvien päästökerroin, kg N 2 O-N/ha Suomalaiset päästökertoimet (emission factor, EF) arvioidaan erikseen nurmelle ja yksivuotisille kasveille kaavoilla (Regina et al 2012): EF N grass = 10 ^ [-0, , * (F SN mine + F ON mine )] -0,529 EF N annual = 10 ^ [-0, ,58 + 0, * (F SN mine + F ON mine )] -0,529 F SN mine = savi- ja muille kivennäismaille vuoden aikana lisätyn väkilannoitetypen määrä, kg N/ha F ON mine = savi- ja muille kivennäismaille vuoden aikana lisätyn orgaanisten lannoitteiden typen määrä (lanta, komposti, soluneste ym.), kg N/ha Suorat N 2 O päästöt maaperästä orgaaniset maat Orgaanisten maiden N 2 O-päästöt arvioidaan IPCC:n (2006) menetelmällä, mutta turpeen hajoamisen päästöt kansallisella päästökertoimella (Tilastokeskus 2011). Arviointi jaetaan lannoituksen, turpeen hajoamisen ja kasvintähteiden päästöjen arviointiin.

5 Lannoituksen päästöt Lannoituksen päästö arvioidaan IPCC:n (2006) menetelmällä ja päästökertoimella N 2 O N org = (F SN org + F ON org ) * EF N * 44/28 N 2 O N org = Lannoituksen seurauksena syntyvä suora N 2 O-päästö orgaanisilta mailta, kg N 2 O/ha F SN org = vuoden aikana orgaanisella viljelymaalla käytetyn väkilannoitetypen määrä, kg N/ha F ON org = vuoden aikana orgaanisella viljelymaalla käytettyjen orgaanisten lannoitteiden (lanta, komposti, soluneste ym.) typen määrä, kg N/ha EF N = maaperään lisätystä typestä aiheutuvien suorien N 2 O-päästöjen päästökerroin (IPCC 2006, Taulukko 11.1, EF 1 ) EF N = 0,01 kg N 2 O-N/kg N Turpeen hajoamisen päästöt Turpeen hajoamisen päästö arvioidaan IPCC:n (2006) menetelmällä ja kansallisilla päästökertoimilla N 2 O org grass = EF org grass *44/28 N 2 O org annual = EF org annual *44/28 N 2 O org grass = Turpeen hajoamisen seurauksena syntyvä suora N 2 O-päästö nurmella orgaanisilla mailla, kg N 2 O/ha N 2 O org annual = Turpeen hajoamisen seurauksena syntyvä suora N 2 O-päästö yksivuotisilla kasveilla orgaanisilla mailla, kg N 2 O/ha EF org = turpeen hajoamisesta johtuvien orgaanisten viljelymaiden suorien N2O päästöjen päästökerroin Suomessa, kg N 2 O-N/ha (Tilastokeskus 2011, Taulukko 6.4-8) EF org grass = 4,0 kg N 2 O-N/ha (käytetään myös laitumelle) EF org annual = 11,7 kg N 2 O-N/ha Suora N2O-päästö kasvintähteistä (orgaaniset maat) Kasvintähteiden N 2 O-päästö arvioidaan IPCC:n (2006) menetelmällä orgaanisille maille. Suora N 2 O-päästö kasvitähteistä arvioidaan kaavalla:

6 N 2 O crop residues = F CR * EF N * 44/28 N 2 O crop residues = Kasvintähteistä syntyvä suora N 2 O-päästö, kg N 2 O/ha F CR = vuoden aikana kasvintähteistä maahan jäävän typen määrä, kg N/ha (maanpäällinen ja maanalainen biomassa) EF N = maaperään lisätystä typestä aiheutuvien suorien N 2 O-päästöjen päästökerroin (IPCC 2006, Taulukko 11.1, EF 1 ) EF N = 0,01 kg N 2 O-N/kg N Kasvintähteistä maahan jäävän typen määrä arvioidaan kaavalla (IPCC 2006, Kaava 11.6): F CR = DRY * (Yield/HI) * [ Frac renew * R AG * N AG * (1 Frac remove ) + R BG-BIO * N BG ] F CR = vuoden aikana maahan jäävien kasvintähteiden typen määrä (maanpäällinen ja maanalainen kasvibiomassa), mukaan lukien typensitojakasvit, laitumien ja nurmien uusimiset sekä maaperään palautetut kasvintähteet, kg N/ha DRY = sadon kuiva-ainemäärä, % (Ensisijaisesti Pahkala 2008 tai toissijaisesti IPCC 2006, Taulukko 11.2) Yield = korjatun tuoresadon määrä, kg / ha. HI = Satoindeksi, korjatun sadon kuiva-ainemäärän suhde maanpäälliseen kokonaisbiomassan kuivaainemäärään. (Ensisijaisesti Pahkala 2008, Liite 2 tai toissijaisesti HI = 1 - R AG, R AG = AG DM * 1000 / (DRY * Yield), AG DM voi laskea IPCC 2006, Taulukon 11.2 mukaisesti) Frac Renew = osuus viljelyalasta joka uusitaan vuosittain. Yksivuotisilla kasveilla Frac Renew = 1. Kun ala uusitaan kerran X vuodessa, Frac Renew = 1/X. R AG = maanpäällisten kasvitähteiden kuiva-aineen määrän (AG DM ) suhde korjatun sadon kuiva-ainemäärään (DRY * Yield), (Ensisijaisesti Pahkala 2008, Liite 2: R AG = 1 - HI tai toissijaisesti R AG = AG DM * 1000 / (DRY * Yield), AG DM voi laskea IPCC 2006, Taulukon 11.2 mukaisesti) N AG = Maanpäällisten kasvitähteiden typpipitoisuus, kg N/kg d.m. (Esimerkkejä IPCC 2006, Taulukko 11.2) Frac Remove = maanpäällisten kasvitähteiden sisältämän typen vuosittainen pois korjattu osuus rehu- tai kuivikekäyttöön ym., kg N/kg crop-n. Jos asiantuntija-arviota ei ole saatavilla, tulee olettaa että korjattu osuus on nolla. R BG-BIO = maanalaisten kasvitähteiden kuiva-ainemäärän suhde maanpäälliseen kokonaisbiomassan kuivaainemäärään (Esimerkkejä IPCC 2006, Taulukko 11.2) N BG = Maanalaisten kasvitähteiden typpipitoisuus, kg N/kg d.m., (Esimerkkejä IPCC 2006, Taulukko 11.2)

7 Huom! Jos maanpäällisiä kasvitähteitä ei ole, eli ne kaikki viedään pois ja Frac Remove = 1, ei maanpäällisiä kasvintähteitä tarvitse arvioida Epäsuora N 2 O-päästö vesistöihin huuhtoutuneesta typestä Huuhtoumasta ja valunnasta aiheutuva epäsuora N 2 O-päästö arvioidaan kansallisella menetelmällä (Saarinen et al. 2011). Arviointi perustuu typpitaseen avulla laskettavaan typpihuuhtoumaan, josta syntyy epäsuora N 2 O-päästö. Huuhtouman ja valunnan epäsuorat N 2 O-päästöt arvioidaan erikseen savi-, kivennäis- ja orgaanisille maille sekä yksivuotisille että nurmille. Saatu huuhtouman arvo kerrotaan vielä kulkeumakertoimella 0,565, jolla otetaan huomioon typen hävikit pellon ja vesistön välillä. Max-lauseke tarkoittaa sitä, että käytetään suluissa olevan laskennan tulosta tai annettua kerrointa riippuen kumpi on suurempi. Savimaat yksivuotiset N 2 O leaching = max[(1,8 + 0,16 * Ntase), 5] * 0,565 * EF leaching/run-off * 44/28 nurmi N 2 O leaching = max[(3,2 + 0,09 * Ntase), 5] * 0,565 * EF leaching/run-off * 44/28 Muut kivennäismaat yksivuotiset N 2 O leaching = max{[6,8 + 0,16 * Ntase], 10} * 0,565 * EF leaching/run-off * 44/28 nurmi N 2 O leaching = max{[8,2 + 0,09 * Ntase], 10} * 0,565 * EF leaching/run-off * 44/28 Orgaaniset maat yksivuotiset N 2 O leaching = max{[11,8 + 0,16 * Ntase], 15} * 0,565 * EF leaching/run-off * 44/28 nurmi N 2 O leaching = max{[13,2 + 0,09 * Ntase], 15} * 0,565 * EF leaching/run-off * 44/28 N 2 O leaching = huuhtoutuneesta typestä syntyvä epäsuora N 2 O-päästö, kg N 2 O/ha EF leaching/run-off = huuhtoumasta ja valunnasta aiheutuvien N 2 O-päästöjen päästökerroin (kg N 2 O-N), (IPCC 2006, Taulukko 11.3, EF 5 ) EF leaching/run-off = 0,0075 kg N 2 O-N/kg N Ntase (kgn/ha) lasketaan vähentämällä typen häviöt typen lisäyksistä (N input- N output) kaavalla:

8 Ntase = F SN + F ON DRY * Yield * N DM N 2 O N F CR * EF N F SN = vuoden aikana viljelymailla käytetyn väkilannoitetypen määrä, kg N/ha F ON = vuoden aikana viljelymailla käytettyjen orgaanisten lannoitteiden typenmäärä (lanta, komposti, soluneste ym.), kg N/ha DRY = sadon kuiva-ainemäärä, % (Esimerkkejä IPCC 2006, Taulukko 11.2 ja Ravinnetaseet 2008) Yield = vuosittainen korjatun sadon määrä, kg / ha N DM = Sadon kuiva-aineen typpipitoisuus, % (Esimerkkejä Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan, Liite1.) N 2 O N = viljelymailla lisätystä typestä syntyvät suorat N 2 O päästöt, kg N 2 O-N/ha (Perälä, 2011) Kivennäismaat, ml. savimaat: nurmi N 2 O N grass = 10 ^ [ -0, , * (F SN mine + F ON mine) ] -0,529 yksivuotiset N 2 O N annual = 10 ^[-0, ,58 + 0, *(F SN mine + F ON mine ) -0,529 Orgaaniset maat: nurmi N 2 O N org = (F SN org + F ON org ) * EF N + EF org grass yksivuotiset N 2 O org annual = (F SN org + F ON org ) * EF N + EF org annual F CR = vuoden aikana maahan jäävien kasvitähteiden typen määrä (sekä maaperään, että sen pinnalle), mukaan lukien typensitojakasvit, laitumien ja nurmien uusimiset sekä maaperään palautetut kasvijätteet, kg N/ha EF N = maaperään lisätystä typestä aiheutuvien suorien N 2 O-päästöjen päästökerroin (IPCC 2006, Taulukko 11.1, EF 1 ) EF N = 0,01 kg N 2 O-N/kg N Epäsuora N 2 O päästö ammoniakkina ja typen oksideina haihtuneen typen laskeumasta Haihdunnasta aiheutuva laskeuman epäsuora N 2 O-päästö arvioidaan IPCC 2006 menetelmällä ja kansallisilla kertoimilla.

9 Laskeuman epäsuorat N 2 O-päästöt arvioidaan kaavalla (IPCC 2006, Kaava 11.1): N 2 O ATD = [F SN * Frac GASF + (F ON + F PRP ) * Frac GASM ] * EF ATD * 44/28 N 2 O ATD =vaihdunnasta aiheutuva laskeuman epäsuora N 2 O-päästö, kg N 2 O-N/ha F SN = vuoden aikana käytetyn väkilannoitetypen määrä, kg N/ha F ON = vuoden aikana käytettyjen orgaanisten lannoitteiden typen määrä (lanta, komposti, soluneste ym.), kg N/ha Frac GASF = osuus väkilannoitetypestä, joka haihtuu NH 3 :na ja No x :nä, (Tilastokeskus 2011, Taulukko 6.4-9) Frac GASF = 0,015 (1,5%) (F PRP = laiduntavien eläinten lannan ja virtsan mukana tuleva N, kg N/ha) Frac GASM = osuus orgaanisten lannoitteiden typestä, joka haihtuu NH 3 :na ja NO x :nä, % (Tilastokeskus 2011, Taulukko 6.4-9) Frac GASM = 0,25 (25%) EF ATD = haihdunnasta aiheutuvan laskeuman epäsuoran N 2 O-päästön päästökerroin (IPCC 2006, Taulukko 11.3, EF 4 ) EF ATD = 0,01 kg N 2 O-N/kg N

10 2. ELÄINTUOTANNON PÄÄSTÖT Tässä luvussa on peruskaavoja eläintuotannon kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi. Niiden täysmittainen hyödyntäminen edellyttää eläintuotannon ja khk-päästöjen arvioinnin erityisasiantuntemusta. Kaavojen käyttö edellyttävät typen (N) ja hiilen (C) kiertojen tuntemusta ja mallinnusta. IPCC:n (2006) manuaalin luvuissa 10 ja 11 annetaan N:n ja C:n kiertoihin liittyviä tarkempia laskentaohjeita ja kaavoja ilmastovaikutuksen laskemiseksi. On kuitenkin huomattava, että IPCC:n (2006) ohjeet koskevat maakohtaista päästöjen arviointia ja niitä pitää tarvittaessa sovittaa tuotekohtaiseen khkpäästöjen arviointiin. IPCC:n (2006) manuaali ei myöskään sisällä maakohtaisia kertoimia, joiden tuottaminen edellyttää kansallista eläintuotannon ja ilmastovaikutusten erityisasiantuntemusta. Nämä laskentamallit ovat osittain vielä kehityksen alla eikä niitä ole toistaiseksi vielä julkaistu. Broilerin ja sianlihan tuotannon kertoimien soveltuminen muiden eläintuotantovaiheiden arviointiin, kuten porsitus- ja munantuotantoon, pitää tarkistaa IPCC:n (2006) manuaalista. Ohjeistuksen tässä luvussa on keskitytty erityisesti Foodprint hankkeen eläinperäisten case-tuotteiden eli broilerin ja sianlihan päästöjen laskentaan N2O-päästöt eläintuotannosta Suorat lannan N 2 O-päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta Eläinsuojan ja lantavaraston N 2 O-päästö arvioidaan IPCC:n (2006) menetelmällä ja päästökertoimilla. Eläinsuojan ja lantavaraston suora N 2 O-päästö arvioidaan käyttämällä eläin- ja lantajärjestelmäkohtaisia päästökertoimia kaavalla: N 2 O D (mm) = EF N2O,Manure/livestock category/manure management system * N Total *44/28 N 2 O D (mm) = Suorat lannan N 2 O-päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta, kg N 2 O EF N2O,manure/livestock category/manure management system = Lannan N 2 O-päästöjen päästökerroin, kg N 2 O-N/kg N (IPCC 2006 Taulukko 10.21) EF N2O,manure/poultry/dry lot = 0,02 kg N 2 O-N/kg N EF N2O,manure/poultry/crust cover slurry = 0,005 kg N 2 O-N/kg N (Lietteelle, jos säiliössä luonnollinen kuori) EF N2O,manure/swine/no crust cover slurry = 0 kg N 2 O-N/kg N (Lietteelle, jos säiliössä ei ole luonnollista kuorta) EF N2O,manure/swine/solid storage = 0,005 kg N 2 O-N/kg N (Kuivalannalle) EF N2O,manure/swine/deep bedding = 0,01 kg N 2 O-N/kg N (Kuivikelannalle) N Total = Eritetyn typen vuosittainen kokonaismäärä, kg N

11 N 2 O-päästöt laidunnuksesta N 2 O Manure/pasture = EF N2O,manure/pasture * N PRP *44/28 N 2 O manure/pasture = N 2 O päästö laidunnuksesta, kg N 2 O-N EF N2O,manure/pasture = Lannan N 2 O-päästöjen päästökerroin laidunnukselle, kg N 2 O-N/kg N (IPCC 2006 Taulukko 11.1) EF = 0,02 kg N 2 O-N/kg N N PRP = laiduntavien eläinten lannan ja virtsan mukana tuleva typpi, kg N Epäsuora N 2 O päästö ammoniakkina ja typen oksideina haihtuneen typen laskeumasta Haihdunnasta aiheutuva epäsuora N 2 O-päästö arvioidaan IPCC (2006) menetelmällä ja kertoimilla. Laskeuman aiheuttamat epäsuorat N 2 O-päästöt arvioidaan kaavalla: N 2 O deposition = (N volatisation-manure management + N volatilisation-pasture ) * EF * 44/28 N 2 O deposition = Laskeuman aiheuttamat epäsuorat N 2 O-päästöt, kg N 2 O-N N volatilisation-manure management = lannankäsittelyjärjestelmästä haihtuva N (pääasiassa NH 3 :na ja N 2 O:na), kg N/v N haihtuva-laidun = laidunnuksesta haihtuva N, kg N/v EF = laskeumasta aiheutuvien epäsuorien N 2 O päästöjen päästökerroin (IPCC 2006, Taulukko 11.3) EF = 0,01 kg N 2 O-N/kg N Lannan NH 3 -päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta NH 3 -päästöjen arviointia tarvitaan epäsuoran N 2 O päästön arviointiin (ks. yllä). NH 3 -N manure = EF NH3, animal housing * Π(1 - RF NH3, animal housing ) * T corr.e.s. * N Total + EF NH3,manure storage * Π(1 - RF NH3,manure storage ) * T corr, l.v. * N Total,manure storage NH 3 -N manure = Lannan NH 3 -päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta, kg NH 3 -N EF NH3, animal housing = Lannan NH 3 -päästöjen lantajärjestelmäkohtainen päästökerroin eläinsuojalle, kg NH 3 - N/kg N Broilerin kuivikelannalle EF NH3,manure poultry = 0,35 kg NH 3 -N/kg N Sian lietelannalle EF NH3,slurry swine = 0,10 kg NH 3 -N/kg N Sian kuivikelannalle EF NH3,deep bedding swine = 0,10 kg NH 3 -N/kg N

12 Π(RF NH3,animal housing ) = Eläinsuojan lantajärjestelmäkohtaisten vähennysvaikutuskertoimien (RF NH3,manure,i ) tulo Broilerin kuivikelannalle, jos käytössä on Vuotamaton juomajärjestelmä/nippajuomakupit, RF NH3 = 0,4 Lannan tehostettu kuivatus; reijitetty alusta + tehostettu ilmakuivatus, RF NH3 = 0,8 Lannan kuivatus tehostetulla kanalan ilmankierrolla, RF NH3 = 0,6 Ilmanpuhdistin, RF NH3 = 0,85 Sian lietelannalle, jos käytössä on Huuhtelu, RF NH3 = 0,6 Parannettu puhdistus, RF NH3 = 0,1 Tihennetty lannan poisto, RF NH3 = 0,1 Ilmanpuhdistin, RF NH3 = 0,85 Sian kuivalannalle (solid manure), jos käytössä on Nopea virtsan erottelu, RF NH3 = 0,15 Parannettu puhdistus, RF NH3 = 0,1 Tihennetty lannan poisto, RF NH3 = 0,1 Ilmanpuhdistin, RF NH3 = 0,85 Sian kuivikelannalle, jos käytössä on Ilmanpuhdistin, RF NH3 = 0,85 T corr, e.s. = lämpötilasta johtuva korjauskerroin eläinsuojan lantajärjestelmälle; Suomessa 0,9 N Total = Eritetyn typen vuosittainen kokonaismäärä, kg N EF NH3,manure storage = Lannan NH 3 -päästöjen päästökerroin lantavarastossa, kg NH 3 -N/kg N Broilerin kuivikelannalle EF NH3,manure storage, poultry = 0,25 kg NH 3 -N/kg N Sian lietelannalle EF NH3,manure storage, swine, slurry = 0,20 kg NH 3 -N/kg N Sian kuivikelannalle EF NH3,manure storage, swine, deep bedding = 0,25 kg NH 3 -N/kg N Π(RF NH3,manure ) = Lantavaraston vähennysvaikutuskertoimien (RF NH3,manure,i ) tulo Broilerin kuivikelannalle, jos käytössä on Lantavaraston kiinteä kattaminen, RF NH3 = 0,2

13 Sian lietelannalle, jos käytössä on Lietesäiliön kiinteä kattaminen, RF NH3 = 0,95 Lietesäiliön puolikiinteä kattaminen (kelluva kate), RF NH3 = 0,75 Lietesäiliössä luonnollinen kate (natural crust), RF NH3 = 0,45 Lietesäiliössä teltta tai katto, RF NH3 = 0,80 Sian kuivalannalle, jos käytössä on Lannan kiinteä kattaminen, RF NH3 = 0,20 Lannan täyttö alhaalta, RF NH3 = 0,30 Sian kuivikelannalle, jos käytössä on Lannan kiinteä peittäminen, RF NH3 = 0,20 T corr, l.v. = lämpötilasta johtuva korjauskerroin lantavarastolle; Suomessa 0,8 N Total, manure storage = Eritetyn typen vuosittainen kokonaismäärä lantavarastossa, kg N (eläinsuojasta haihtuva typpi vähennetty) Virtsan NH 3 -päästöt eläinsuojista ja varastosta Virtsan NH 3 -päästöjen arviointia tarvitaan epäsuoran N 2 O päästön arviointiin (ks. yllä), jos käytössä on virtsanerotus. NH 3 Virtsa = EF NH3,urine * Π(1 - RF NH3,urine,i ) * N Total,urine NH 3 urine = Virtsan NH 3 -päästöt eläinsuojista ja varastosta, kg NH 3 -N/kg virtsaa EF NH3,urine = Virtsan NH 3 -päästöjen päästökerroin eläinsuojista, kg NH 3 -N/kg N EF NH3,urine = 0,15 kg NH 3 -N/kg N Π(RF NH3,urine,i ) = Vähennysvaikutuskertoimien (RF NH3,urine,i ) tulo Jos käytössä on: Pintojen tehostettu puhdistus, RF NH3,urine,i = 0,1 Virtsan nopea erottelu, RF NH3,urine,i = 0,2 Ilmanpuhdistin, RF NH3,urine,i = 0,85 N Total,Virtsa = Virtsaan eritetyn typen vuosittainen kokonaismäärä, kg N

14 2.2. CH4-päästöt eläintuotannosta Lannan CH4-päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta Eläinsuojan ja lantavaraston CH4-päästö arvioidaan IPCC:n (2006) menetelmällä ja päästökertoimilla. Eläinsuojan ja lantavaraston CH4-päästö arvioidaan käyttämällä eläin- ja lantajärjestelmäkohtaisia päästökertoimia. Ts. jos tilalla on useampia lantajärjestelmiä, ne tulee laskea kaikki erikseen ja lopuksi yhteen. Yksittäisen lantavaraston päästöt arvioidaan kaavalla: CH 4 Manure = VS T *n livestock category * 365 pv/v * B o,t * ρ CH4 * MCF CH 4 Manure = Lannan CH 4 -päästöt eläinsuojista ja lantavarastosta, kg CH 4 VS T = Eläinlajikohtainen päivittäisen eritetyn haihtuvien kiintoaineiden määrä, kg VS/pää/päivä VS Broiler = 0,01 kg VS/pää/pv (IPCC 2006 Taulukko 10A-9) VS swine = 0,3 kg VS/pää/pv (IPCC 2006 Taulukko 10A-7) n livestock category = Eläinten määrä (pääluku) vuodessa, pääluku 365 pv/v = 365 päivää/vuosi B o = Eläinyksilön metaanintuottopotentiaali, m 3 CH 4 /kg VS B o, poultry = 0,36 m 3 CH 4 /kg VS (IPCC 2006 Taulukko 10A-9) B o, swine = 0,45 m 3 CH 4 /kg VS (IPCC 2006 Taulukko 10A-7) ρ CH4 = Metaanin tiheys, kg CH 4 /m 3 CH 4 ρ CH4 = 0,67 kg CH 4 /m 3 CH 4 MCF = Lantajärjestelmän päästökerroin (methane conversion factor). (IPCC 2006 Taulukko 10.17) Broilerin kuivikelannalle MCF poultry/pit storage = 0,03 jos lantaa varastoidaan alle 1 kk Broilerin kuivikelannalle MCF poultry/pit storage = 0,17 jos lantaa varastoidaan yli 1 kk Sian lietteelle MCF swime/crust cover slurry = 0,1 jos säiliössä on luonnollinen kuori Sian lietteelle MCF swime/no crust cover slurry = 0,17 jos säiliössä ei ole luonnollista kuorta Sian kuivalannalle MCF swime/solid storage = 0,02 Sian kuivikelannalle MCF swime/pit storage = 0,03 jos lantaa varastoidaan alle 1 kk Sian kuivikelannalle MCF swime/pit storage = 0,17 jos lantaa varastoidaan yli 1 kk

15 Ruoansulatuksen CH4-päästöt Sikojen ja broilerien ruoansulatuksen CH 4 -päästöt arvioidaan IPCC:n 2006 menetelmällä ja päästökertoimilla. Nautojen ruuansulatuksen CH 4 -päästöt arvioidaan IPCC:n Good Practise Guidelines:in kaavalla ja siihen bruttoenergianmäärä hieman modifioidulla kaavalla 4.11 (Tilastokeskus 2011, liite 6). Eläinten ruoansulatuksen CH 4 -päästö arvioidaan käyttämällä eläinkohtaisia päästökertoimia kaavalla: CH 4 Enteric = EF CH4,Enteric * n livestock category CH 4 Enteric = Ruoansulatuksen vuosittainen CH 4 -päästöt, kg CH 4 EF CH4, Enteric = Ruoansulatuksen CH 4 -päästökerroin, kg CH 4 /pää(ipcc 2006 Taulukko ja kaava 10.21) EF CH4, poultry/enteric = 0 kg CH 4 /pää EF CH4, swime/enteric = 1,5 kg CH 4 /pää EF CH4, cattle/enteric = GE *(Y m /100)*365/ GE = bruttoenergian saanti, MJ /pää/ pvä, (Tilastokeskus 2011, s. 255 kaavan mukaan) Y m = osuus bruttoenergiasta, joka muuttuu metaaniksi n livestock category = Eläinten määrä (pääluku) vuodessa

16 3. LÄHTEET IPCC (2006) IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories, Volume 4, Agriculture, Forestry and Other Land Use, Japan: IGES, Monni, S., Perälä, P. and Regina, K. (2007) Uncertainty in agricultural CH4 and N2O emissions from Finland - possibilities to increase accuracy in emission estimates. Mitigation and Adaptation Strategies for Global Change 12: Pahkala, K., Hakala, K., Kontturi, M., Niemeläinen, O. (2008) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä. Maa- ja elintarviketalous. No Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan. Mavi ( ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5uwe8uhrl/ravinnetaseohje_2008.pdf) Regina, K., Kaseva, J. and Esala, M. (2012) Emissions of nitrous oxide from boreal agricultural mineral soils - statistical models based on measurements. Accepted to Agriculture, Ecosystems & Environment. Tilastokeskus (2011) Greenhouse gas emissions in Finland , National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. toim. Saarinen, M., Kurppa, S., Nissinen, A., Mäkelä, J. (2011) Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä. Suomen ympäristö 14/2011. Ympäristöministeriö.