Ravinteiden kierrätys

Transkriptio

1 Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

2 Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän ravinteet 3. Lanta ja elintarviketuotannon sivutuotteet 4. Biologinen typensidonta ravinnelähteenä 5. Ravinteita kierrättävän luomutuotannon toteutusmalleja 6. Sivutuotteiden tuotteistaminen luomutuotantoon soveltuviksi lannoitteiksi Jukka Kivelä 2

3 1. Ravinteiden kierrätys Maataloustuotannon sivutuotteiden (lanta, kasvijätteet, ruuanvalmistuksen sivutuotteet jne.) hyödyntäminen Sivutuotteisiin menee noin 80 % kasvintuotannon käyttämistä ravinteista Sivutuotteiden ravinteiden avulla voitaisiin tyydyttää kasvien kivennäisaineiden tarve, vain typpeä tarvitaan lisää biologisen typensidonnan avulla Jukka Kivelä 3

4 Luomuohjeiden mukaan: Viljavuutta ja elävyyttä ylläpidetään tai lisätään seuraavilla keinoilla: 1. monivuotisella palkokasveja sisältävällä viljelykierrolla. Tarvittaessa tuotantokasvien lisäksi viljelykiertoon voi kuulua myös viherlannoituskasveja 2. lannoittamalla maata luonnonmukaisesta karjantuotannosta peräisin olevalla karjanlannalla tai muulla luomutuotantoyksiköstä peräisin olevalla eloperäisellä aineksella (Evira luonnonmukaisen tuotannon ohjeet) Luomuyksikön ravinnehuolto perustuu luomuyksikössä tuotettuihin ravinteisiin Täydennyslannoitukseksi kutsutaan luomutuotantoyksikön ulkopuolelta tulevia lannoitteita tai maanparannusaineita Täydennyslannoitteiden käyttö on sallittu: 1) jos riittävää ravinnemäärää ei voida saavuttaa käyttämällä viljelykiertoa ja luomutilalta saatavia eloperäisiä aineksia 2) käyttötarve ja sen perustelut on kirjattu luomusuunnitelmaan tai lohkokohtaisiin muistiinpanoihin Jukka Kivelä 4

5 2. Ruokajäjestelmän orgaanisten sivutuotteiden sisältämät ravinnemäärät (EU 17) N P K lanta puhdistamo liete erilliskerätty org. jäte teurastamoteol. sivut x 1000 tons(werner 2003) Suomessa esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteissa ja lietteissä runsaasti ravinteita (Antikainen 2007) Jukka Kivelä 5

6 Fosforia, 1000 t a -1 Ilmakehä www: Luonnonvarapuntari Antikainen et al. 2005, Agriculture, Ecosystems and Environment 107:

7 Typpeä, 1000 t a -1 Ilmakehä Luonnon varapuntari Antikainen et al. 2005, Agriculture, Ecosystems and Environment 107:

8 elintarvikeketju Helenius 2012 Panostuotanto Panostuotanto Jalostus Panostuotanto Panostuotanto Kauppa Taloudet / Kuluttaja Jätehuolto Jätehuolto Alkutuotanto Jätehuolto Jätehuolto Kuljetus Hävikki

9 3. Lanta Maatalouden kotieläintuotannossa (nauta, sika, kana) syntyy vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia lantaa (lanta sisältää sonnan ja virtsan sekä kuivikkeet). Lannan fosforista palautuu lannanlevityksessä peltoihin15,9 milj. kg. Kotieläintalous voisi olla lähes suljetussa fosforikierrossa. Suomessa on > miljoona nautaa: nämä tuottavat sontaa > 4 miljoonaa tonnia (kuva: Tomas Roslin): Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Jukka Kivelä / Luomu-päivä

10 Lanta nurmen ja ohran lannoitteena Ruotsissa (kolmen vuoden keskiarvo, 1985,-91,- 97) kg ha KL Westerling 2011 NPK 2NPK Nurmisato (nurmikierto) KL NPK 2NPK Ohrasato (ohramonokulttuuri) Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Jukka Kivelä/ Luomu-päivä

11 3b. Ravinteiden kierrätystä; esimerkkinä teurastamojen sivutuotteet elävien teuraseläinten painosta % jää sivutuotteisiin eläinperäiset sivutuotteet sisältävät noin 25 % lannoituksessa annetusta fosforista lihaluujauho valmistetaan teurastamojen sivutuotteesta lihaluujauholla voidaan korvata maaperästä louhittavia fosforivarantoja

12 Fosforin kierto eläinperäisten sivutuotteiden kautta Eläinperäisiä sivutuotteita kertyy tonnia turkiseläimille renderointiin, josta muodostuu tonnia lihaluujauhoa N kokonaismäärä 7200 tonnia vuodessa, 3,6 kg/ha luomulannoituksen kannalta erittäin merkittävä määrä P kokonaismäärä 6400 tonnia vuodessa 2,2 kg / ha Eläinperäisten sivutuotteiden ja yhdyskuntalietteiden (4,4 kg /ha) fosfori riittäisi korvaamaan sadossa poistuneen fosforin suurin osa turkiseläinten rehuksi, lannoitteeksi on käytetty tonnia lihaluujauhoa 12

13 Sato kg/ha Lihaluujauho kauran lannoitteena Tulokset perustuvat MTT Etelä- Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina tehtyyn lannoitustutkimukseen. Tuloksista on julkaistu vertaisarvioitu raportti Meat bone meal as fertiliser for barley and Y3 Lihaluuj. oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4). Tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös kaksi opinnäytetyötä Kivelä 2007 ja N kg/ha Chen 2009.

14 4. Biologinen typensidonta, uutta typpeä maaperään Luomuviljelyn typpihuolto perustuu biologisen typensidonnan käyttöön -Biologisen typensidonnan avulla palkokasvit sitovat ilmakehän typpeä juuristoonsa ja koko kasvin käyttöön -Uutta reaktiivista typpeä, joka tehostaa kasvien kasvua ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta -Sidottu typpi pitää kierrättää rehuksi ja lannaksi tai käyttää maan orgaanisen aineksen lisäämiseen 14

15 Ongelmanratkaisu?

16 Ongelmanratkaisu?

17 Ravinteita kierrättävä luomutuotanto Toimitaan luomutuotannon sääntöjen mukaan Sopeutetaan eläinmäärä rehuntuotantoon - 0,5-0,7 eläinyksikköä / ha - viljelykierto, jossa mukana palkokasveja - omavarainen rehuntuotanto - tarkka ravinteiden kierrätys Kierrättävä luomutuotanto voi perustua myös tilojen väliseen yhteistyöhön - tarjoaa mahdollisuuden erikoistumiseen ja koneiden tehokkaampaan käyttöön Jukka Kivelä 17

18 Mitä on luonnonmukaisuus: (Helenius 2012) toiminta ekologisen järjestelmän sallimissa rajoissa ekosysteemit ovat elämää ylläpitävä koneisto luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaantuminen ovat todellinen uhka ekosysteemien toiminnalle ruoka: ekosysteemipalvelu ihmiselle vallitseva teknologinen konsepti ( tavanomainen ) on jo vaurioittanut ekosysteemejä tarvitaan uusia malleja Jukka Kivelä 18

19 Luomu ja kestävyys: yksin luomussako tulevaisuus? ekologinen kestävyys taloudellinen kannattavuus sosiokulttuurinen hyväksyttävyys WCED 1987: World Commission of Environment and Development, Bruntland Commission Juha Helenius 19

20 Kierrättävän luomuviljelyn toteutus Kierrättävän luomuviljelyn malli vaatii ruokajärjestelmän muutoksen - Suomessa on käytössä noin 4000 m2 peltoa ihmistä kohden, josta yli 80 % tuottaa rehua tuotantoeläimille - Lihan ja kotieläintuotteiden osuuden vähentäminen 20 % :iin koko ruokavaliosta vähentäisi pellon tarpeen 2000 m2 :iin m2 pinta-ala vastaa tällä hetkellä käytettävissä olevaa pinta-alaa koko maailmassa Jukka Kivelä 20

21 6. Sivutuotteiden tuotteistaminen lannoitteiksi Ravinteiden kierrätystä on tehostettu tekemällä sivutuotteista kaupallisia lannoitteita - Viljo-lannoitteet ovat parantaneet luomuviljelyn satoja kiloa - Muitakin sivutuotteita, kuten kananlantaa ja perunan solunestettä on tuotteistettu - Kaupallisten, nopeasti vaikuttavien lannoitteiden avulla lannoitus voidaan kohdistaa tärkeimmille kasveille Jukka Kivelä 21

22 Hyvä sato kilpailun voitto Viljolla NovArbo, Viljo lannoitus 930 kg /ha -sato mallasohra, Streif lajike 6026 kg/ha -sadon arvo 2229,62, tuotot yhteensä 2967,62, kate A (muuttuvat kulut) 2410,72 Kate B (myös työkustannukset 2282,07 Viljo lannoitetta on tarjolla myös ensi vuodeksi noin 3000 tonnin erä (tiedustelut Honkajoki Oy) Jukka Kivelä 22

23 Kiitos mielenkiinnostanne! Luomulla on nyt kysyntää, tarvitaan vain lisää luomuviljelyä ja uutta tuotantoa! Jukka Kivelä 23