Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö"

Transkriptio

1 Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia ja maaseutupolitiikan kansainvälisiä toimintatapoja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

2 Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 4/2011 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Ulkoasu: John Zetterborg Taitto: Anita Pesola/Juvenes Print Paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2011 ISSN ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu)

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 5 Sammandrag... 6 Summary... 7 Esipuhe... 9 OSA I MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN (YTR) KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN TOIMINTASTRATEGIA Toimintastrategian tiivistelmä Lähtökohdat ja YTR:n yleiset tavoitteet kansainvälisessä yhteistyössä Kansainväliset organisaatiot maaseutupolitiikassa Euroopan unioni ja sen toimielimet OECD Yhdistyneet kansakunnat (YK) Euroopan neuvosto Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden ministerineuvosto Kahdenvälinen yhteistyö Kolmannen sektorin yhteistyö Maaseutukysymykset kehityspolitiikassa Tutkimusyhteistyö Alue- ja paikallistason kansainvälistyminen ja yhteistyö EU-osarahoitteisen yhteistyön mahdollisuudet Ystävyyskuntatoiminta Kansainvälistyvä kunta maahanmuuttajat ja tulevaisuuden maaseutu Toimintastrategian toteuttaminen ja seuranta OSA II MAASEUTUPOLITIIKAN KANSAINVÄLISIÄ TOIMINTATAPOJA Suomen maaseutupolitiikkaan omaksuttuja kansainvälisiä vaikutteita Vaikutteita EU-politiikasta Leader-toimintatapa Maaseutuverkostoyksikkö Valtioiden väliset ja rajat ylittävät yhteishankkeet Vaikutteita OECD:stä Hallinnan merkitys maaseutupolitiikassa Maaseutuvaikutusten arviointi Vaikutteita kahdenvälisestä yhteistyöstä Naisten resurssikeskukset Maaseutukatsaus Maaseutugaala Vaikutteita kolmannelta sektorilta Ruotsin kylätoimintaliike Hela Sverige Ska Leva (HSSL) Vaikutteita kehityspolitiikasta Mikrorahoitus Vaikutteita tutkimuksesta Monitoimisuus vai monivaikutteisuus maataloudessa Mahdollisia uusia toimintatapoja suomalaiseen maaseutupolitiikkaan Uusia toimintatapoja EU-politiikkaan... 33

4 EU:n ohjelmapolitiikan kehittäminen Byrokratian purku EU-ohjelmien toimeenpanossa Leader-toimintatavan toimeenpanon Global grant -malli Uusi maaseutualueiden luokitus Uusia toimintatapoja eri maista Rahoituskanavien koordinointi Yhteiskunnallinen yrittäjyys Espanjan maaseutupolitiikan kokonaisuus Imagon ja identiteetin merkitys Maaseudun maahanmuuttajien kotouttaminen Uusia toimintatapoja kolmannelle sektorille Ratkaisuja julkisen vallan ja kansalaistoiminnan suhteen järjestämiseksi Vapaaehtoistoiminnan alueellinen tukiverkosto Suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteita maailmalle Suomalainen kylätoiminta Suomalainen sovellus Leader-toimintatavasta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) hallinnan välineenä Lähteet Liite 1. Strategian valmisteluprosessi Liite 2. Maaseudun kehittämisen kannalta keskeiset yhteistyöorganisaatiot sekä Suomen/YTR-verkoston yhteyshenkilö(t) vuonna 2010 Liite 3. Alueiden komitean suomalaisjäsenet (9) ja -varajäsenet (8) valiokuntineen Liite 4. Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet (13) valiokuntineen

5 Tiivistelmä Julkaisija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisusarja 4/2011 Julkaisun nimi Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Ilmestymisajankohta Huhtikuu 2011 ISSN ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 48 Tekijä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Avainsanat maaseutu, kansainvälisyys, yhteistyö, toimintastrategia, maaseutupolitiikka, toimintatapa Julkaisun kuvaus Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kansainvälisten asioiden teemaryhmän laatima kaksiosainen julkaisu. Julkaisun ensimmäisessä osassa esitetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia. Strategia on ensimmäinen laatuaan ja se on kohdistettu vuosille Julkaisun toinen osa perustelee osin strategiassa tehtyjä valintoja ja syventää tietoa kansainvälisistä toimintatavoista. Ensiksi käsitellään kansainvälisiä vaikutteita, jotka on jo omaksuttu Suomen maaseutupolitiikkaan. Toiseksi nostetaan esille mielenkiintoisia lähestymistapoja ja käytäntöjä, joiden soveltamista ja hyödyntämistä myös suomalaisessa maaseutupolitiikassa kannattaa pohtia. Lopuksi analysoidaan suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteiksi soveltuvia käytäntöjä, joiden hyödyntämiselle myös muissa maissa voisi olla kysyntää. 5

6 Sammandrag Sammandrag Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Seriens nummer 4/2011 Publikation Landsbygd och internationellt samarbete Utgivningsdatum April 2011 ISSN ISBN (häftad) ISBN (PDF) Sidantal 48 Forfattare Landsbygdspolitiska samarbetsgruppen Nyckelord landsbygd, internationalism, samarbete, strategi, landsbygdspolitik, handlingssätt Beskrivning av publikationen Landsbygd och internationellt samarbete är en tvådelad publikation som har utarbetats av Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens (YTR) temagrupp för internationella ärenden. I publikationens första del presenteras samarbetsgruppens strategi för internationellt samarbete. Strategin, som är den första i sitt slag, gäller åren Den andra delen ger grund för de strategiska valen och fördjupar kunskapen om internationella handlingssätt. Först behandlar man de internationella intryck som man redan tillägnat sig inom landsbygdspolitiken i Finland. Därefter lyfter man upp intressanta synvinklar och metoder som också är värda att tänkas tillämpas och utnyttjas inom den finska landsbygdspolitiken. Till sist analyseras metoder som är lämpliga att omvandlas till exportprodukter och som andra länder också eventuellt kan dra fördel av. 6

7 Summary Publisher Rural Policy Committee Serial number 4/2011 Publication Rural areas and international cooperation Date of publication April 2011 ISSN ISBN (Printed) ISBN (PDF) Number of pages 48 Author Rural Policy Committee Keywords rural areas, internationalisation, cooperation, policy strategy, rural policy, practice Description of the publication Rural areas and international cooperation is a publication, in two parts, prepared by the theme group on international affairs of the Rural Policy Committee (YTR). The first part of the publication presents the policy strategy for international cooperation of the Rural Policy Committee. The strategy is the first in kind and it targets the years The second part of the publication presents further grounds for the choices made in the strategy and deepens the knowledge on international practices. It starts with the presentation of international influence which has already been adopted to Finnish rural policy. Secondly, it introduces interesting approaches and practices worth considering in view of adaptation to and utilisation in Finnish rural policy. To conclude, the publication analyses Finnish rural policy practices which may find demand in other countries and thus be suitable for being developed into export products. 7

8 8

9 Esipuhe Kansainvälisyys lisääntyy koko ajan yhä voimakkaammin. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään monissa eri muodoissa useilla foorumeilla. Vuorovaikutus mahdollistaa molemminpuolisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen leviämisen. Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö asettaa kuitenkin omat haasteensa toiminnan kokonaisuuden ja yhdenmukaisuuden hallinnalle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) koki tärkeäksi ottaa haltuun maaseutupolitiikan saralla tehtävä kansainvälinen yhteistyö. Se asetti kansainvälisten asioiden teemaryhmän, jonka tehtävänä oli laatia toimintastrategia maaseutupolitiikassa tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. Strategian lisäksi teemaryhmä kokosi tietoa kansainvälisistä toimintatavoista, joita on jo omaksuttu suomalaiseen maaseutupolitiikkaan, tai joiden soveltamista olisi syytä harkita. Se myös analysoi suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteiksi soveltuvia käytäntöjä. Käsissäsi oleva julkaisu on kansainvälisen teemaryhmän työn lopputuotos. Se koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia. Strategia on ensimmäinen laatuaan ja se on kohdistettu vuosille Julkaisun toinen osa perustelee osin strategiassa tehtyjä valintoja ja syventää tietoa kansainvälisistä toimintatavoista. Ensiksi käsitellään kansainvälisiä vaikutteita, jotka on jo omaksuttu Suomen maaseutupolitiikkaan. Toiseksi nostetaan esille mielenkiintoisia lähestymistapoja ja käytäntöjä, joiden soveltamista ja hyödyntämistä myös suomalaisessa maaseutupolitiikassa kannattaa pohtia. Lopuksi analysoidaan suomalaisen maaseutupolitiikan vientituotteiksi soveltuvia käytäntöjä, joiden hyödyntämiselle myös muissa maissa voisi olla kysyntää. Toivomme julkaisun tarjoavan lukijalle kattavan tietopaketin maaseutupolitiikan piirissä tehtävästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi toivomme sen tarjoavan uusia avauksia maaseutupolitiikan kehittämiseen sekä innostavan lukijaa rohkeasti etsimään ja tarjoamaan hyviä käytäntöjä maaseutupolitiikan kansainvälisillä areenoilla. Helsingissä 18. maaliskuuta 2011 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ Jarmo Vaittinen kansliapäällikkö puheenjohtaja Eero Uusitalo maaseutuneuvos pääsihteeri 9

10 OSA I Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia Toimintastrategian tiivistelmä Tämä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) toimintastrategia tähtää suunnitelmalliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Strategiassa jäsennetään käynnissä olevaa kansainvälistä toimintaa sekä määritellään kansainvälisen toiminnan tavoitteet. Lähtökohtana kansainvälisessä yhteistyössä on lisäarvoa tuottava vastavuoroisuus ja myötävaikuttaminen maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on seuraava: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. YTR:n yleisinä tavoitteina kansainvälisessä yhteistyössä ovat tiedon jakaminen omista hyvistä käytännöistä muista maista saatavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Suomen maaseutupolitiikassa maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti maaseutualueiden kansainvälistymisessä avustaminen maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi politiikanalakseen eri maissa. Konkreettisina maaseutupoliittisina tavoitteina on, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan I ja II pilarien välistä rahanjakoa muutetaan siten, että II pilarin alueperusteisten kehittämistoimien rahoitus kasvaa. Uuden paradigman¹ mukainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa ja EU:n maaseutupolitiikassa. Monitasoinen ja -alainen hallinta vahvistuu EU:n maaseutupolitiikassa. Suomalaisten osallistuminen EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen lisääntyy. Suomalaisvirkamiehiä saadaan lisää EU:n eri toimielimiin ja suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. ¹ OECD kutsuu integroivaa, alueperusteisuutta ja monisektoraalisuutta korostavaa lähestymistapaa maaseutupolitiikan uudeksi paradigmaksi. Uuden paradigman mukaisessa politiikassa kohteena ovat maaseutualueet ja niiden monet toimijat, väestöryhmät ja elinkeinot ja tavoitteena on alueiden kilpailu- ja toimintakyvyn parantaminen niiden omista lähtökohdista käsin. Maaseudun käyttämättömien mahdollisuuksien ja voimavarojen selvittäminen ja hyödyntäminen ovat keskeisellä sijalla. Maatalouden kehitysedellytyksistä lähtökohtansa ottava vanha paradigma ilmentää edelleen useiden maiden ja Euroopan unionin maaseutupolitiikkaa. Yhä laajemmilla maaseutualueilla tämä näkökulma on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. 10

11 OECD:n aluekehityskomitean työohjelmiin saadaan mukaan vahvasti maaseudun laaja-alainen kehittäminen. Laaja-alainen ja kestävä maaseudun kehittäminen on yksi näkökulma YK:n monissa työryhmissä ja ohjelmissa tehtävässä työssä. Suomalaisen maaseutupoliittisen asiantuntemuksen hyödyntäminen ja uuden paradigman mukainen kehittämisote lisääntyvät eri maissa. Maaseudun kehittäminen nostetaan uudelleen Euroopan neuvoston asialistalle omana kokonaisuutenaan. Maaseutuasiat nostetaan pysyvästi Pohjoismaiden ministerineuvoston asialistalle, jolloin yhteistyön jatkuvuus, systemaattisuus ja tavoitehakuisuus paranevat. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä maaseutupolitiikassa vahvistetaan vaiheittain. Pohjoismaiden maaseutupoliittisessa yhteistyössä luodaan hallinnon, kuntien ja järjestöjen välille uusia kumppanuuksia. Alueperusteiseen maaseudun kehittämiseen tähtäävät kansainväliset järjestöt vahvistuvat ja ne saavat oman tunnustetun roolinsa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Kolmas sektori osallistuu kumppanina EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen. Suomalaiset maaseudun kehittäjät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kehittyvien maiden maaseututoimijoiden kanssa kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Suomalaiset tutkijat ovat entistä tiiviimmin mukana maaseudun ja maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa ja maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Suomen maaseutupolitiikalle tärkeät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet saadaan tutkimuksen piiriin. Suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan kansainvälisten organisaatioiden tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Maaseutumaisilla alueilla on myös tulevaisuudessa käytössään sellaisia rahoitusvälineitä, jotka mahdollistavat alue- ja paikallistason kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Leader-metodi vahvistuu ja sen käyttö laajenee siten, että Leaderista tulee maaseutupolitiikan keskeisin väline. Ystävyyskuntatoiminnassa sekä temaattisessa yhteistyössä ovat aikaisempaa vahvemmin esillä maaseudun kysymykset (mukaan lukien yrittäjyys). Maahanmuutto maaseudulle lisääntyy ja maahanmuuttajat kotoutuvat maaseutuyhteisöihin hyvin. YTR toteuttaa strategiaa integroimalla kansainvälisen yhteistyön eri työmuotoihinsa ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen toimintaan useilla foorumeilla. Vuonna 2013 työn tulokset ja kehittämistarpeet arvioidaan ja strategiaa uudistetaan kokemusten sekä arvioiden perusteella. 11

12 2. Lähtökohdat ja YTR:n yleiset tavoitteet kansainvälisessä yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti teemaryhmän jäsentämään kansainvälisen toiminnan tavoitteita. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä ja sen teemaryhmillä on ollut jo vuosia kansainvälisiä yhteyksiä ja toimintastrategian tarkoituksena on saada entistä suunnitelmallisempi ja laajapohjaisempi ote kansainväliseen yhteistyöhön. Tiedon kokoaminen ja jakaminen olemassa olevasta toiminnasta on tärkeää. Keskinäisen tietoisuuden lisääntyminen ja selkeästi ilmaistujen tavoitteiden asettaminen vievät kansainvälistä yhteistyötä eteenpäin. Tässä strategiassa kuvataan, miten ja minkälaisin tavoittein YTR osallistuu kansainväliseen toimintaan. Strategian valmisteluprosessi esitetään liitteessä 1. Viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä eduskunnalle annetun valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon visiossa Suomen maaseudusta vuonna 2020 todetaan, että Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet. Tämä asiakirja luo osaltaan perustaa vision toteutumiselle ja toteuttamiselle. Vision toteuttaminen edellyttää YTR-verkostolta uudenlaista osaamista, aktiivisuutta kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisessa ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämisessä sekä kansainvälistä käyttöä varten valmisteltua materiaalia. Aktiivinen osallistuminen tarjoutuviin asiantuntijatehtäviin on osa tätä työtä. YTR korostaa kansainvälisessä yhteistyössä lisäarvoa tuottavaa vastavuoroisuutta. Tavoitteena on jakaa tietoa omista hyvistä toimintatavoista sekä hyödyntää muista maista saatavaa tietoa ja osaamista Suomen maaseutupolitiikassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on maaseutukysymysten näkyvyyden ja maaseutupolitiikan vaikuttavuuden parantaminen kansallisesti ja kansainvälisesti, maaseutualueiden kansainvälistymisessä avustaminen ja maaseutupolitiikan muotoutuminen omaksi tunnustetuksi politiikanalakseen eri maissa. Kansainvälisellä toiminnalla myötävaikutetaan maaseudun kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseen. Keinoja tähän ovat eri tasoilla ja tahoilla toteutettavan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien toimintatapojen ja osaamisen vaihtaminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä edellytysten luominen kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi. Tietoisuuden lisääminen ja ymmärryksen syventäminen globaaleista maaseutukysymyksistä ja eri maiden käytännöistä on ensiarvoisen tärkeää. YTR:n visio kansainväliselle yhteistyölle maaseutupolitiikassa vuonna 2020 on seuraava: YTR vaikuttaa alueperusteisuutta, horisontaalisuutta ja monitasoista hallintaa korostavassa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa aktiivisena ja asiantuntevana toimijana vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 12

13 3. Kansainväliset organisaatiot maaseutupolitiikassa Kansainvälisesti arvioituna maaseutupolitiikka on vasta kehittymisensä alkuvaiheessa. Tämän osoittavat kansainvälinen maaseutupoliittinen tutkimus ja keskustelu, EU:n käytössä oleva alue- ja maaseutupolitiikan keinovalikoima sekä OECD:n eri maissa tekemät maaseutupolitiikan maatutkinnat. EU:n maaseutupolitiikassa painottuvat maatalous ja ympäristö, kun taas maaseudun elinvoimaa lisäävien toimenpiteiden osuus on pieni. Maatutkinnat kertovat, että kansallista maaseutupolitiikkaa rakennetaan useimmissa EU-maissa, mutta on myös maita, joissa maaseutupolitiikka perustuu vain EU-välineisiin. Kansainväliset organisaatiot rakentavat maaseutupolitiikkaa tahoillaan. Tässä luvussa luodaan katsaus eri kansainvälisten organisaatioiden työhön maaseutupolitiikassa sekä määritellään YTR:n tavoitteet ja toimet. 3.1 Euroopan unioni ja sen toimielimet EU kehittää maaseutualueitaan sekä yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin että koheesiopolitiikan kautta. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja koheesiopolitiikkaan on tulossa muutoksia vuoden 2013 jälkeisellä kaudella, johon jäsenvaltiot ovat valmistautumassa. EU:n laajuisessa monimutkaisessa politiikkakokonaisuudessa äkkinäiset muutokset ovat epätodennäköisiä, mutta politiikka on silti jatkuvassa muutoksessa. Yksittäisiä uusia toimenpiteitä syntyy harvakseltaan, mutta siirrot politiikanalalta toiselle ovat ajassa mahdollisia, tästä on esimerkkinä Leadertoimintatapaan tehdyt muutokset eri ohjelmakausina. Nykyinen muutos kumpuaa tarpeesta kohdentaa EU:n budjettivaroja unionin kannalta poliittisesti tärkeimpiin kysymyksiin. Maatalousbudjetti on suuruutensa vuoksi erityisen tarkastelun kohteena. Tästä syystä Euroopan komission maatalouden pääosastolla on paineita osoittaa politiikkatoimiensa vaikuttavuus ja luoda välineitä politiikan aikaisempaa paremmaksi alueelliseksi kohdentamiseksi. Keskustelua on käyty maaseudun kehittämistoimenpiteiden siirtämisestä tai nykyistä paremmasta kytkemisestä koheesiopolitiikan viitekehykseen, maatalouden ympäristötoimien vaikuttavuudesta sekä maatalouskaupan kansainvälisestä viitekehyksestä. Suomalaisen maaseutupolitiikan kannalta on olennaista tunnistaa maatalouspolitiikan II pilarin (maaseudun kehittäminen) ja koheesiopolitiikan erilainen osuvuus. Yhteisen maatalouspolitiikan II pilari on mahdollistanut pienipiirteisempien ja samalla täsmällisempien kehittämistoimien käyttämisen kuin mitä koheesiopolitiikkaan kuuluvissa rakennerahasto-ohjelmissa olisi mahdollista toteuttaa. Toisaalta aitojen maaseutupoliittisten linjojen (toimintalinjat 3 ja 4) osuus varoista on vaatimaton, eivätkä ne riitä alueellisen tasapainon saavuttamiseen, eivät edes jatkuvan vähenemisen estämiseen maaseudun palveluissa ja hyvinvoinnissa. Rakennerahastojen puolella ongelmana on ollut varojen yksipuolinen suuntautuminen keskuksiin. Tätä suuntausta on vauhditettu kansallisten aluekehitysohjelmien avulla. Harvaan asutulle maaseudulle kohdennetuille kehittämistoimenpiteille ja -varoille on jatkossa yhä suurempi tarve, ja tämän tavoitteen toteutuminen vaatii määrätietoista vaikuttamista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Euroopan komissio käyttää aloitteentekovaltaa EU:ssa. Komission maatalouden ja aluepolitiikan pääosastot käsittelevät maaseudun kehittämistä koskevia kysymyksiä. Ohjelmakausittain niiden työnjako on jonkin verran vaihdellut. Suomen EU-edustustolla on suorat yhteydet komission jokapäiväiseen työhön ja on tärkeää, että edustustossa seurataan EU:n maaseutupolitiikan kokonaisuutta. EU:n maaseutupolitiikkaan tulee vaikuttaa aktiivisesti, sillä se on osa Suomen maaseutupolitiikan kokonaisuutta. Lissabonin sopimuksen ratifioimisen myötä Euroopan parlamentin (EP) vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvoi maaseutuasioissa. Yhteispäätösmenettelystä tuli tavanomainen lainsäätämisjärjestys, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti on tasa-arvoinen lainsäätäjä neuvoston kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin budjettivalta laajeni koskemaan myös maatalousmenoja. Parlamentissa toimii saarialueita, vuoristoja ja harvaan asuttuja alueita edustava yhteistyöryhmä, jossa on suomalaisjäsen. Alueiden komitea (AK) tarjoaa alue- ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin 13

14 EU-politiikkojen ja -lainsäädännön laatimisessa. Perussopimukset velvoittavat komission ja neuvoston kuulemaan alueiden komiteaa aina silloin, kun tehdään uusia ehdotuksia alue- tai paikallistasoon vaikuttavilla aloilla. Myös Euroopan parlamentti voi kuulla alueiden komiteaa. Tavoitteet: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan I ja II pilarien välistä rahanjakoa muutetaan siten, että II pilarin alueperusteisten kehittämistoimien rahoitus kasvaa. Uuden paradigman mukainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa ja EU:n maaseutupolitiikassa. Monitasoinen ja -alainen hallinta vahvistuu EU:n maaseutupolitiikassa. Suomalaisten osallistuminen EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen lisääntyy. Suomalaisvirkamiehiä saadaan lisää EU:n eri toimielimiin ja suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. Toimet: EU:n eri toimielinten suomalaisvirkamiehille ja -poliitikoille tarjotaan riittävästi tietoa maaseutupolitiikasta Suomen näkökulmasta. Keskustelua EU:n maaseutupolitiikasta ja sen kehittämisestä aktivoidaan ja laajennetaan suomalaisessa maaseutuverkostossa. Euroopassa toimiviin maaseutupoliittista keskustelua ylläpitäviin asiantuntijaverkostoihin osallistutaan aktiivisesti. Valmiuksia osallistua Euroopan unionin toimintaan vahvistetaan tutkimuksen, koulutuksen ja eri tavoin järjestetyn henkilövaihdon keinoin. Esimerkiksi University of Gloucestershiressä on mahdollista suorittaa etäopiskeluna opintokokonaisuuksia European Rural Development -oppiaineeseen. Vastaavasti Suomen Rural Studies -opintoihin tulee liittää osioita eurooppalaisista käytännöistä ja kokemuksista. YTR:n Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä seuraa Euroopan parlamentin saarialueita, vuoristoja ja harvaan asuttuja alueita edustavan yhteistyöryhmän työtä. 3.2 OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development) kokoaa 30 demokraattisen valtion hallitukset käsittelemään yhdessä globalisaatioon liittyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä haasteita. OECD:n maaseudun kehittämisohjelma (OECD Rural Development Programme) on tuottanut vuodesta 1991 lähtien maaseutuun liittyviä analyysejä ja ohjeistusta. OECD suosittaa maaseutupolitiikan uuden paradigman vahvistamista analyysiensä ja eri maihin suuntautuneiden maatutkintojen perusteella. OECD:n tutkimusten ja linjausten vaikutus Suomen maaseutupolitiikan rakentumiseen on ollut suuri. OECD on tuottanut vertailutietoa ja kokemuksia käytännöistä, joita on tarvittu uuden politiikanalan kehittämistyössä. OECD on arvioinut vuosina 1994 ja 2008 Suomen maaseutupolitiikkaa ja antanut tässä yhteydessä suosituksia maaseutupolitiikan kehittämiseksi. OECD:n kutsusta suomalainen YTRverkoston asiantuntija on osallistunut Skotlannin (2007) ja Espanjan (2008) maaseutupolitiikan maatutkintaryhmään. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. OECD:n aluekehityskomitean (Territorial Development Policy Committee, TDPC) alainen maaseututyöryhmä (Working Party on Territorial Policy in Rural Areas, WPRUR) toimii kansainvälisenä maaseutukysymysten keskustelufoorumina. Työryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa ja käsittelee muun muassa valmistelussa olevat maaseutupolitiikan maatutkintaraportit, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa kansainvälisestä kehityksestä. Aluekehityskomitean ja maaseututyöryhmän nykyiset mandaatit ovat vuosille

15 OECD järjestää laajan maaseutukonferenssin ajankohtaisesta teemasta lähes vuosittain. Konferenssissa on tarjolla monipuolista tietoa eri maista sekä mahdollisuus laajaan verkostoitumiseen. OECD:n Centre for Entrepreneurship, SMEs and Local Development -yksikössä toimiva LEED-ohjelma yhdistää työllisyyden kehittämisen paikalliseen kehittämiseen keskeisinä välineinä yrittäjyys, innovaatiot ja paikallinen kumppanuus. Päätavoitteena on työpaikkojen ja erityisesti parempien työpaikkojen aikaansaaminen. LEED-ohjelman monipuoliset, uutta luovat kehittämishankkeet tuottavat toimintaryhmien kannalta kiinnostavaa aineistoa sekä tarjoavat mahdollisuuden toiminnan vertaiskehittämiseen globaalissa ympäristössä. Tavoitteet: Uuden paradigman mukainen maaseutupolitiikka vahvistuu eri maissa ja EU:n maaseutupolitiikassa. OECD:n aluekehityskomitean työohjelmiin saadaan mukaan vahvasti maaseudun laaja-alainen kehittäminen. Toimet: Aluekehityskomitean työohjelmien sisällön laatimiseen vaikutetaan maaseututyöryhmän kautta. YTR-verkostosta osallistutaan aktiivisesti maaseututyöryhmän työskentelyyn sekä työryhmän työn ohjaamiseen puheenjohtajiston työskentelyn kautta. YTR-verkosto järjestää OECD:n maaseutukonferensseihin suomalaisia asiantuntijoita alustajiksi sekä osallistuu konferensseihin aktiivisesti. 3.3 Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 192 jäsenvaltiota. YK:n järjestöillä on runsaasti maaseutuun kohdistuvia ohjelmia ja toimenpiteitä. YK:n Maatalous- ja elintarvikejärjestön (Food and Agriculture Organization, FAO) tavoitteena on parantaa maailman ravitsemustilaa ja yhä kasvavan väestön elintasoa. FAO käsittelee maaseudun kehitykseen liittyviä kysymyksiä laajasti muun muassa elinkeinojen, luonnonvarojen ja ympäristön kautta. Se kantaa erityistä huolta maailman ruuantuotannosta, vesi-, kala- ja metsävaroista, ilmastonmuutoksesta, maaseudun elinkeinoista ja maaseudun naisten asemasta. Suomi toimii FAO:ssa aktiivisesti omana itsenään, Pohjoismaiden kautta sekä osana EU:ta ja OECD-maiden ryhmää. Suomalaisilla maaseutukehityksen asiantuntijoilla, mukaan lukien YTR-verkosto, on sekä annettavaa että opittavaa FAO:n toiminnassa. FAO toimii globaalisti ja alueellisesti. Suomi edistää omia intressejään sekä Euroopan alueen työn kautta että vaikuttamalla globaaleihin päätöksiin ja antaa osaamistaan järjestön käyttöön eri tasoilla. Suomessa FAO-linjauksia tekee FAO-toimikunta. Tämän lisäksi maaseutukehityksen asiantuntijoiden osallistuminen FAO:n kokouksiin on tärkeää silloin, kun käsitellään laajoja maaseudun kehityksen kysymyksiä. YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Programme, UNDP) on YK-järjestelmän keskeisin kehitysyhteistyötä rahoittava ja toteuttava toimija. Se keskittyy erityisesti demokratian ja hyvän hallinnon kehittämiseen, ympäristöuhkien torjuntaan sekä konfliktien ehkäisyyn ja niiden jälkihoitoon. Kehitysohjelmalla on rooli useissa EU:n uusissa jäsenvaltioissa maaseutupolitiikan suunnittelussa ja koulutuksessa. YTR-verkoston asiantuntijoita on osallistunut kehitysohjelman puitteissa tehtävään yhteistyöhön uusissa jäsenvaltioissa ja osallistuminen yhteistyöhön myös jatkossa nähdään tärkeänä. Nämä tehtävät ovat erityisen otollisia menettelytapojen kansainvälisen vaihdon kannalta. Hyvin harvoin käytäntöjä voidaan siirtää suoraan maasta toiseen, mutta havaitut vaikeudet ja sujuvuudet suhteuttavat oman maan pulmia ja saavutuksia, jolloin edellytykset kohentaa politiikan, hallinnon ja käytännön kehittämistyön menettelyjä paranevat. YK:n kestävän kehityksen toimikunta (Commission on Sustainable Development, CSD) tukee kestävää kehitystä ja edistää Rion ympäristö- ja kehityskokouksessa vuonna 1992 hyväksytyn toimintaohjelman (Agenda 21) toimeenpanoa. Vuosina kestävän kehityksen toimikunnan asialistalla olivat maatalous, maaseutukehitys, maankäyttö, kuivuus ja aavikoituminen sekä Afrikka. YTR-verkostosta 15

16 osallistuttiin maaseudun kehittämisen kansalliseen alatyöryhmään, jossa valmisteltiin Suomen kannat CSD-työhön. Työryhmässä valmisteltiin myös Suomen hyvistä käytännöistä esite, jossa yhtenä hyvänä käytäntönä esiteltiin Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Vastaavanlaiseen työhön osallistutaan myös jatkossa. Tavoitteet: Laaja-alainen ja kestävä maaseudun kehittäminen on yksi näkökulma YK:n monissa työryhmissä ja ohjelmissa tehtävässä työssä. Suomalaisen maaseutupoliittisen asiantuntemuksen hyödyntäminen ja uuden paradigman mukainen kehittämisote lisääntyvät eri maissa. Toimet: YK:n maaseutuun liittyvissä työryhmissä ja ohjelmissa tehtävää työtä seurataan ja tarjoutuviin yhteistyömahdollisuuksiin hakeudutaan ja osallistutaan aktiivisesti. 3.4 Euroopan neuvosto Euroopan neuvosto on 47 jäsenvaltion muodostama yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se pyrkii edistämään jäsenvaltioidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja. Euroopan neuvoston maaseutukampanja vuosina vaikutti merkittävästi nykymuotoisen maaseutupolitiikan syntyyn ja kehittymiseen Suomessa. Tavoitteet: Maaseudun kehittäminen nostetaan uudelleen Euroopan neuvoston asialistalle omana kokonaisuutenaan. Toimet: YTR seuraa Euroopan neuvoston asialistaa ja ottaa aktiivisen roolin mahdollisen uuden maaseutukampanjan käynnistyessä. 16

17 4. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismailla on monia yhtymäkohtia niin maaseudun haasteissa ja mahdollisuuksissa kuin maaseutupoliittisissa keinoissakin. Kokemusten vaihdolle ja oppimiselle toisen maan käytännöistä on hyvät edellytykset ja lähtökohdat. Pohjoismainen yhteistyö koostuu niin Pohjoismaiden ministerineuvoston (Nordiska Ministerrådet) kuin kahdenvälisestä, kolmannen sektorin, kuntien ja tutkijoiden yhteistyöstä. Kolmannen sektorin, kuntien ja tutkijoiden yhteistyötä käsitellään myöhemmissä luvuissa. 4.1 Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman (Nordiskt regionalpolitiskt samarbetsprogram ) alaisuudessa toimii neljä alatyöryhmää, joista yksi käsittelee maaseudun kehittämistä. Maaseuturyhmä toimii seminaareja järjestävän Framtidens landsbygd -hankkeen ohjausryhmänä. Seminaarien tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja esitellä hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa. YTR-verkostosta osallistutaan ryhmän työskentelyyn ja maaseutuseminaarien valmisteluun. Ministerineuvoston alaisuudessa toimii työryhmiä ja kehittämisohjelmia, joiden valmisteluun ja toteuttamiseen YTR:n Ruoka-Suomi-teemaryhmä on osallistunut, esimerkkinä vuosille suunnattu Ny Nordisk Mat -ohjelman valmistelu. 4.2 Kahdenvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö nostaa tehokkaasti esille eri maiden poliittisen perinteen ja ajattelun eroja. Niitä vasten on valaisevaa punnita omia tavoitteita ja toimintatapoja. Näin muun muassa poliittisiksi tai hallinnollisiksi realiteeteiksi kuvitellut kehittämistyön esteet lievenevät. On erittäin tärkeää, että kollegat eri maissa tapaavat toisiaan ja vertailevat toimintatapojaan ja tavoitteitaan. Kahdenvälistä yhteistyötä tehdään erityisesti Ruotsin kanssa. Yhteistyö sisältää tiedon sekä hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen vaihtoa. Suomelle hyödyllinen esimerkki on muun muassa Ruotsin tilastointijärjestelmä, joka mahdollistaa maaseudun kehityskulkujen seuraamisen. Yhä useammin pohjoismainen yhteistyö laajenee Itämeren alueen yhteistyöksi. Esimerkiksi Pohjoismaisten maataloustutkijain yhdistys NJF (Nordic Association of Agricultural Scientists, NJF) lisää yhteistyötä ja tiedon välitystä Pohjoismaiden ja Baltian maiden maataloussektorilla työskentelevien henkilöiden välillä. Maaseutupolitiikassa yhteydet erityisesti Viron suuntaan ovat kiinteät niin hallinnossa kuin kansalaistoimijoiden kesken. Tavoitteet: Maaseutuasiat nostetaan pysyvästi Pohjoismaiden ministerineuvoston asialistalle, jolloin yhteistyön jatkuvuus, systemaattisuus ja tavoitehakuisuus paranevat. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä maaseutupolitiikassa vahvistetaan vaiheittain. Pohjoismaiden maaseutupoliittisessa yhteistyössä luodaan hallinnon, kuntien ja järjestöjen välille uusia kumppanuuksia. Toimet: YTR-verkostosta osallistutaan maaseututyöryhmän työskentelyyn ja vaikutetaan tätä kautta pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen ja tiivistämiseen. YTR avaa määräajoin toistuvat tapaamiset ja tiedonvaihdon Norjan maaseutuasiantuntijoiden kanssa, sillä Norjassa on useita toimivia alue- ja maaseutupoliittisia menettelyjä. Pohjoismaista vertailua ja benchmarking-tietoa hyödynnetään suomalaisen maaseutupolitiikan kehittämisessä nykyistä paremmin. 17

18 5. Kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan kumppaniksi maaseudun kehittämisessä. Viranomaisten yhteistyön rinnalla kolmannen sektorin kansainvälinen yhteistyö maaseutukysymyksissä vahvistuu. EU:n piirissä toimivien maatalouteen ja ympäristöön keskittyvien sektorijärjestöjen rinnalle tarvitaan alueperusteiseen maaseudun kehittämiseen tähtääviä järjestöjä. Vuonna 1999 perustetussa EU:n toimintaryhmien yhteistyöjärjestössä (European Leader Association for Rural Development, ELARD) on jäsenenä noin tuhat maaseudun toimintaryhmää. Suomen Leader-ryhmät (55) kuuluvat ELARD:iin Suomen Kylätoiminta ry:n kautta, jossa ne ovat jäseninä. Vuonna 2005 perustettu European Rural Alliance (ERA) kokoaa yhteen kansalliset ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. ERA:n tavoitteena on edesauttaa keskustelua sekä komission että jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Vuonna 2010 ERA:ssa oli 14 jäsentä. Vuonna 2009 perustetun Euroopan kylätoimintajärjestön (European Rural Community Association, ERCA) tarkoituksena on vahvistaa kyläyhteisöjen ääntä kaikkialla Euroopassa. Tavoitteena on, että järjestöön liittyvät kaikki 24 eurooppalaista kylätoimintaliikettä. Vuonna 1994 toimintansa aloittanut ja vuonna 2008 yhdistykseksi organisoitunut Hela Norden Ska Leva (HNSL) on pohjoismainen paikalliseen kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen keskittyvä verkosto. YTR:n Matkailun teemaryhmä osallistuu Euroopan maaseutumatkailujärjestön (European Federation for Farm and Village Tourism, EuroGites) toimintaan. Järjestön kautta saa tietoa maaseutumatkailun kehittymisestä ja partnerihauista muun muassa kahden vuoden välein järjestettäviin konferensseihin. YTR:n Kansalaisjärjestöteemaryhmä osallistuu palvelujen järjestämiseen, valtiontukiin ja kilpailuneutraliteettiin liittyvään eurooppalaiseen keskusteluun muun muassa eurooppalaisten yleishyödyllisten järjestöjen kattojärjestön (European Council of Associations of General Interest, CEDAG) kautta ja seuraa alan lainsäädännön muutoksia. Tavoitteet: Alueperusteiseen maaseudun kehittämiseen tähtäävät kansainväliset järjestöt vahvistuvat ja ne saavat oman tunnustetun roolinsa kansainvälisessä maaseutupolitiikassa. Kolmas sektori osallistuu kumppanina EU:n maaseutupolitiikan rakentamiseen. Toimet: YTR-verkostosta osallistutaan aktiivisesti kolmannen sektorin kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikutetaan sen vahvistamiseen. International Rural Network (IRN) on virallisesti vuonna 2003 perustettu kansainvälinen järjestö, joka tähtää tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä kansainvälisen maaseudun kehittämisverkoston luomiseen. Maaseutuyhteisöjen voimaannuttamista sekä yhteisöjen välistä yhteistyötä hallinnon eri tasojen kanssa eri maissa pidetään tärkeänä. YTR-verkoston edustaja on osallistunut ja alustanut kaikissa kolmessa IRN:n maaseutukonferenssissa, jotka on järjestetty Skotlannissa (2003), Yhdysvalloissa (2005) ja Intiassa (2009). Seuraavaa konferenssia suunnitellaan Australiaan vuonna

19 6. Maaseutukysymykset kehityspolitiikassa Kehityspolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteyttä korostetaan yhä enemmän. Maaseudun kehitys on noussut keskipisteeseen kehityspolitiikkaa linjaavien suurten toimijoiden asialistoilla. Köyhyyden lievittämiseen ja ympäristö- ja ruokaongelmien ratkaisuun ei nähdä mahdollisuuksia ilman maaseudun kehitystä. Suomen kehityspolitiikan linjauksessa maaseutukehitys on keskeisellä sijalla ja politiikanalojen yhteistyö kirjattiin myös eduskunnalle keväällä 2009 annettuun valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon. Ulkoasiainministeriön Maaseutukehityksen yhteistyöverkosto edistää johdonmukaisuutta maaseutu- ja maatalousasioiden käsittelyssä Suomen kehityspolitiikassa. Neljässä Suomen lähetystössä työskentelee maaseutuneuvonantaja. Useimmissa kehittyvissä maissa maaseutu on edelleen hyvin maatalousvaltainen ja siksi maatalouden ja maaseudun kehitystä ei voi eikä pidä erottaa toisistaan. Sen sijaan perinteisen ja uuden maaseutupolitiikan soveltaminen rinnakkain on tärkeää. Suomi tukee kehittyvien maiden maatalouden ja maaseudun kehittämistä kahdenvälisten projektien, sektorituen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Vastaavasti Suomi saa käyttöönsä tiedon muiden maiden osaamisesta ja hyödyntää sitä omassa maaseutupolitiikassaan. Suomen ja kehittyvien maiden kokemukset maaseudun kehittämisessä tuovat lisäarvoa Suomen tukemaan kehitysyhteistyöhön ja siksi maaseututoimijoiden kiinnostusta osallistua kehityshankkeiden eri vaiheisiin tulisikin edistää. Kehitysyhteistyössä on jo pitkään ollut käytössä menetelmiä, joilla maaseudun asukkaat saadaan mukaan toimintaan. Osallistavia ja kansalaistoimintaa mobilisoivia kehittämiskeinoja tarvitaan kuitenkin lisää ja niitä kehitetään jatkuvasti. YTR-verkosto tukee osaltaan tätä työtä. YTR-verkostosta on jo osallistuttu Leader-toimintatavan levittämiseen Mosambikiin, Etelä-Afrikkaan ja Venäjän Karjalaan. Kaikkialla on yhteisiä lähtökohtia ja paljon keskinäisiä eroja, mutta Leader on joustava menettelytapa, joka sitoo monia osapuolia samojen tavoitteiden taakse. Tässä on tulevien vuosien mittava kehittelytyö. Suomen julkinen sektori osallistuu kehitysyhteistyöhön tekemällä yhteistyötä kumppanimaan julkisen sektorin kanssa. Suomen ulkoasiainministeriö rahoittaa lukuisia maaseudun kehittämistä tukevia ohjelmia. Kehitysyhteistyön uudentyyppisten hankkeiden kohteina ovat innovaatioympäristöt ja -järjestelmät. Niiden kehittämisessä maaseutu on noussut tärkeään asemaan ja tarjolla on uusia mahdollisuuksia YTR:n asiantuntemuksen hyödyntämiselle. Vuoden 2008 aikana luotu Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI) mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on valtiollisten toimijoiden, kuten ministeriöiden, laitosten ja yliopistojen, osaamisen vahvistaminen. YTR näkee tässä mahdollisuuden maaseutupolitiikan vahvistamiseksi eri maissa. Suomen yliopistoilla on UniPID-verkosto (Finnish University Partnership for International Development). UniPIDin kautta yliopistot ovat mukana useissa kehityspoliittisissa ohjelmissa ja yhteistyökuvioissa. Tavoitteet: Suomalaiset maaseudun kehittäjät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa kehittyvien maiden maaseututoimijoiden kanssa kumpaakin hyödyttävällä tavalla. Toimet: YTR-verkostosta hakeudutaan ja osallistutaan aktiivisesti kehitysyhteistyössä tarjoutuviin yhteistyömahdollisuuksiin. 19

20 7. Tutkimusyhteistyö Kansainvälisesti sovellettava tutkimus ja sen hyödyntäminen ovat olennainen osa maaseutupolitiikan valmistelua. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu tutkimukseen ja maaseutututkijoilla on useita kansainvälisiä foorumeita ja tutkimusohjelmia. Suomalaisia maaseutututkijoita kutsutaan asiantuntijoina mukaan niin EU:n kuin OECD:n valmistelutyöhön. Suomalainen maaseutututkijoiden verkosto on kansainvälisesti merkittävä, mutta pieni. Suomelle on tärkeää olla mukana sekä maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa, että maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Kansainvälinen tutkimuskenttä on käymässä yhä kilpaillummaksi, ja samalla kasvava osa kansallisestakin tutkimusrahoituksesta sidotaan isoihin kansainvälisiin yhteisrahoituksiin (EU:ssa on esimerkiksi suunnitteilla yhteinen ohjelmasuunnittelu, Joint Programming). Näihin yhteisrahoituksiin ja niiden alla oleviin ohjelmiin (kuten eri Euroopan valtioiden tutkimus- ja kehitysohjelmia verkottavat ERA-NET-hankkeet) mukaan menemisestä päättävät kansalliset tutkimusrahoittajat itse (Suomen Akatemia), mutta myös ministeriöt. Jatkossa on yhä tärkeämpää, että esimerkiksi EU:n tieteen puiteohjelmien kansallisista linjauksista vastaavat edustajat määrätietoisesti ehdottavat ja edistävät maaseutuaiheisia rahoituksia, ja vievät Suomen niihin partneriksi. Sekä tutkijoiden että erilaisissa tutkimusjohdon ja -politiikan tehtävissä olevien tulee aikaisempaa ennakoivammin huolehtia siitä, että Suomen maaseutupolitiikan kannalta merkittävät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet tulevat tutkimuksen piiriin. Tämä edellyttää sekä Suomen kannalta merkityksellisten aiheiden valmistelua tutkimusohjelmien muotoiluihin, että niiden lobbaamista ohjelmien hakujen valmisteluvaiheissa. Lukuisat suomalaiset maaseutututkijat työskentelevät jo kansainvälisissä tutkimusohjelmissa ja yliopistot tekevät yhteistyösopimuksia, mikä antaa tavoitteelle hyvän lähtökohdan. Suomi rahoittaa pohjoismaista tutkimusta, jossa voidaan niin ikään vaikuttaa merkityksellisten maaseutuaiheiden valikoitumiseen. YTR kannustaa tutkijoita sekä järjestö- ja hanketoimijoita muodostamaan Rural Ambassador -rinkejä, jotta tieto muiden maiden maaseutupolitiikasta ja niihin liittyvästä tutkimuksesta lisääntyisi ja samalla osallistujien valmiudet kansainväliseen toimintaan kasvaisivat. Tässä maaseutututkijoiden Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksellä ja YTR:llä on yhteinen kehittämisintressi. Tärkeitä henkilökohtaisia kansainvälisiä suhteita rakennetaan lisäksi tutkijoiden järjestötyöllä (esimerkiksi ESRS, NJF ja IGU) osallistumalla etenkin oman tieteenalan kansainväliseen toimintaan. Myös eurooppalainen kesäakatemia on toimiva konsepti kansainvälisten valmiuksien ja yhteyksien lisäämiseen. YTR-verkostosta on osallistuttu vuodesta 2002 lähtien järjestettyihin kesäakatemioihin. Vuonna 2004 kesäakatemia järjestettiin Ilmajoella ja vuonna 2010 Suomussalmella YTR:n tuella. YTR:n Matkailun teemaryhmä osallistuu aktiivisesti pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin matkailututkijaverkostoihin ja niiden järjestämiin tilaisuuksiin muun muassa Suomen matkailututkimuksen seuran kautta. Tietoa hyödynnetään suomalaisen maaseutumatkailun kehittämistyössä sekä välitetään edelleen kehittäjien ja yrittäjien toiminnan tueksi. Teemaryhmä osallistui vuosina innovaatioiden siirtohankkeeseen (Quality Boost for Tourism), jonka tavoitteena oli siirtää erityisesti maaseutumatkailun laatukoulutuksen ja ohjelmien innovaatioita entistä paremman koulutuksen aikaansaamiseksi Euroopan tasolla. Tulevina vuosina hankkeen tuloksia jalkautetaan toimijakentälle ja maaseutumatkailun laadunkehittäjien verkostoa ylläpidetään. Tavoitteet: Suomalaiset tutkijat ovat entistä tiiviimmin mukana maaseudun ja maaseutupolitiikan kansainvälisessä tutkimuksessa ja maaseutupolitiikkaan vaikuttavassa tutkimustyössä. Suomen maaseutupolitiikalle tärkeät, kansainvälisestä tarkastelusta hyötyvät aihealueet saadaan tutkimuksen piiriin. Suomalaisia maaseutuasiantuntijoita saadaan kansainvälisten organisaatioiden tunnustetuiksi lausuntojen ja arviointien antajiksi. 20

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot