TUNTUI, KUIN JOKIN OLISI SYÖNYT MINUA HITAASTI SISÄLTÄPÄIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUNTUI, KUIN JOKIN OLISI SYÖNYT MINUA HITAASTI SISÄLTÄPÄIN"

Transkriptio

1 TUNTUI, KUIN JOKIN OLISI SYÖNYT MINUA HITAASTI SISÄLTÄPÄIN Tutkimus nuorten omakohtaisista masennuskokemuksista Henna Heiskanen Eeva Laukkanen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 Jos olet masentunut, ei iloisten seura paljon lohduta - päinvastoin. Käännypä silloin sisäänpäin. Ole niin kauan hiljaa, yrittämättä mitään, kunnes alat kuulla lintujen jälleen laulavan. Sieltä se tulee syvältä sisältä itsestä, sisimmästä, joka oli ollut väsyksissä, lopussa ja lukossa. - Marleena Ansio

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Heiskanen Henna & Laukkanen Eeva Tuntui, kuin jokin olisi syönyt minua hitaasti sisältäpäin Tutkimus nuorten omakohtaisista masennuskokemuksista Pieksämäki sivua, 4 liitettä Tutkimuksemme tavoitteena oli saada tietoa nuorten masennuskokemuksista. Tavoitteena oli saada selville nuorten käsityksiä masennuksen taustatekijöistä sekä millaisena nuoret kokivat elämän masentuneena. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä tekijät auttoivat nuorta toipumisessa sekä minkälaista tukea nuori olisi toipumisessaan kaivannut. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto koottiin Varkauden aluesairaalan lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan asiakkailta, joilla oli ollut masennuskokemuksia. Aineisto kerättiin avointa kyselykirjettä käyttäen. Kyselyyn vastasi seitsemän vuotiasta nuorta. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimuksesta ilmeni, että nuorten masennukseen johtaneita taustasyitä oli useita. Lähes kaikki nuoret kertoivat masennuksen taustalla olleen kielteisiä elämäntapahtumia, lähinnä menetyksiä. Myös jatkuvat epäonnistumisen kokemukset, pettymykset sekä erilaiset perheen psykologiset kuormitustekijät koettiin masennukset taustasyiksi. Nuoret kuvasivat olotilaa masennuksen alkuvaiheessa väsymyksen, häpeän ja katkeruuden tunteilla. Alkuvaiheeseen liitettiin myös kokemus itsearvostuksen menetyksestä sekä vetäytyminen toverisuhteista. Elämän tarkoituksettomuus, kiinnostuksen häviäminen sekä mielekkyyden puuttuminen olivat tuntemuksia, joilla nuoret kuvasivat elämää masentuneena. Nuoret kertoivat masentuneena ollessaan tunteneensa vain negatiivisia tunteita. Neljällä nuorista oli masennuksen aikana ollut itsetuhoajatuksia tai -käyttäytymistä. Osalla nuorista oli esiintynyt masennuksen kanssa samanaikaisesti myös muita häiriöitä. Nuoret korostivat ulkopuolisen tuen, varsinkin psykologisten hoitojen merkitystä masennuksesta toipumisessa. Myös ystävien ja läheisten tuki koettiin erittäin merkittäväksi. Nuoret kokivat elämän masennuksen jälkeen pääosin positiivisena ja valoisana. Nuorten vastausten perusteella voidaan todeta, että nuoruusiässä sairastettu masennus on kokonaisvaltainen elämänkokemus, joka vaikuttaa nuoren jokaisella elämänalueella. Olisi tärkeää kiinnittää huomiota nuoruusiän masennuksen varhaiseen tunnistamiseen, jotta masennuksen vaikutuksia voitaisiin minimoida ja nuoruusiän kehityksen kulku jatkuisi. Avainsanat: nuoruusikä, masennus, mielenterveystyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTEHNIC / PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Heiskanen Henna & Laukkanen Eeva It felt like something had eaten me slowly. A study of Adolescents Experiences of Depression. Pieksämäki pages, 4 appendices The purpose of this study was to deepen the understanding of adolescent depression and produce information on the inner world of the depressed person. We wanted to have information about which factors caused depression and which were young people s experiences of being depressed. The goal of this study was also to investigate which factors helped recover from depression. The study was qualitative. The data were collected by open questionnaire letters. The data were gathered from Varkaus children s and young people s psychiatric out-patient department s customers who had been depressed. Seven adolescents responded to questionnaire. The respondents were from 15 to 22 years old. The study was analysed qualitatively using the contents analysis method. The results showed that several reasons caused adolescent depression. Almost all respondents told that negative life events and losses had caused depression. The study showed that adolescent depression s underlying reasons were also continuous failures, disappointments and different kinds of psychological stress factors in family. According to adolescents, the sense of life and meaning of life had disappeared when they were depressed. Adolescents told about their depression by describing a lot of negative feelings. During the depression four adolescents had had suicidal thoughts or suicidal behaviour. Some adolescents suffered from other disorders simultaneously with depression. The respondents emphasized that outside support, especially psychological treatments were significant factors in recovering from depression. Adolescents told that also intimate relationships and friends had helped in recovering. According to respondents adolescent depression is an all-inclusive life experience, which has an influence on each part of adolescents lives. That is why it is important to pay more attention to adolescent depression s early recognition. Keywords: adolescence, depression, mental health work Deposited: Diaconia Polytechnic, library of Pieksämäki training unit

5 1 JOHDANTO Depressio on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, josta on luvulla käyty paljon valtakunnallista keskustelua. Viime aikoina on herätty keskustelemaan depressiosta myös nuoruusiän ilmiönä. On arvioitu, että nuoruusiässä masennukseen sairastuvien määrä olisi lisääntymässä ja, että depressio alkaisi yhä nuoremmalla iällä. Väestötutkimuksissa ilmenee, että nuoruusikäisten vakavan masennuksen yhden vuoden aikainen esiintyvyys olisi noin 3-10 % ja pitkäaikaisen masennuksen noin 1-2 %. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia masennusoireyhtymän kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7.) Nuoruusiässä sairastettu masennus vähentää nuoren mahdollisuuksia selviytyä ikäkauden edellyttämistä kehitystehtävistä ja estää psyykkistä kasvua. Nuoruusiän masennus on myös hyvin tavallinen väylä muiden psyykkisten häiriöiden, kuten käytöshäiriöiden ja alkoholin väärinkäytön puhkeamiselle (Räsänen 2000, 197). Valitsimme nuorten masennuksen opinnäytetyömme aiheeksi oman mielenkiintomme sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Tulevaisuuden ammattilaisena on tärkeää, että meillä on tietoa nuorten masennuksesta sekä keinoja tunnistaa masennusta sekä tukea masentunutta nuorta. Toivomme opinnäytetyöstämme olevan hyötyä nuorten parissa työskenteleville sekä nuorten vanhemmille. Tutkimuksemme tuloksia tarkastelemalla aikuiset, jotka kohtaavat masentuneita nuoria, saavat lisää tietoa ja ymmärrystä masennuksesta ja masentuneiden nuorten kokemusmaailmasta. Tiedon lisääminen nuoruusiän masennuksesta on tärkeää, jotta nuorten parissa olevilla aikuisilla olisi keinoja tunnistaa masentuneita nuoria sekä ohjata ja tukea heitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa nuoruusiän masennusilmiöstä. Tarkastelemme nuoruusiän masennusta sitä kokeneiden nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää mitkä olivat nuorten käsitykset masentuneisuuden taustatekijöistä sekä millaisena nuoret kokivat elämän masentuneena. Tarkoituksena on myös selvittää mitkä tekijät auttoivat nuorta masennuksesta toipumisessa sekä minkälaista tukea nuori olisi toipumisessaan kaivannut. Tutkimus on lähestymistavaltaan laadullinen.

6 2 NUORUUSIKÄ Nuoruusiällä tarkoitetaan ikävuosina tapahtuvaa psyykkistä ja fyysistä kasvua sekä kypsymistä. Nuoruusikä on kehitystapahtuma, joka alkaa puberteetista. Puberteetilla tarkoitetaan pelkästään tänä aikana tapahtuvaa fyysistä kehitystä. Nuoruusikä päättyy sukupuolisen identiteetin vakiintumiseen sekä asteittaiseen siirtymiseen aikuisten maailmaan tasavertaiseksi ja itsenäiseksi yksilöksi. (Laukkanen 1993, 14.) Ikäkaudelle on tyypillistä nopea psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kasvu, ja se on mielenterveyden kehittymisen kannalta tärkeää aikaa. Nuoruusiässä nuorelle syntyy oma identiteetti ja nuorelle kiinteytyy jo suhteellisen muuttumaton aikuisen persoonallisuus sekä seksuaalisesti selkeä minäkuva. Nuoruusiässä tapahtuu irtaantuminen lapsuuden kodista ja vanhemmista. Nuoruudessa luodaan omia sosiaalisia suhteita ja tehdään omaa elämää koskevia suunnitelmia. (Pylkkänen 1997, 100.) Nuoren psyykkinen kasvu on voimakasta kehittymistä ja samanaikaista ajoittaista psyykkisten toimintojen taantumista. Taantuman myötä lapsuuden aikaiset toiveet, niiden onnistuneet ja epäonnistuneet ratkaisut sekä lapsuuden traumat tulevat uudelleen mielen työstettäviksi. Monet lapsuudenajan häiriöt voidaan ratkaista ja korjata nuoruusiässä, kun nuori kykenee kohtaamaan ne aikaisempaa kehittyneemmällä tavalla ja henkisiltä ominaisuuksilta valmiimpana. Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa, minkä vuoksi sitä on kutsuttu myös persoonallisuuden rakentumisen toiseksi mahdollisuudeksi tai yksilöitymisen toiseksi vaiheeksi.(aalberg & Siimes 1999, 55.) 2.1 Nuoruusiän eri vaiheet Nuoruusikä voidaan psyykkisten kehitystehtävien mukaan jakaa eri vaiheisiin. Laukkanen esimerkiksi jakaa nuoruusiän viiteen eri vaiheeseen: esinuoruuteen, varhaisnuoruuteen, varsinaiseen nuoruuteen, myöhäisnuoruuteen ja nuoruusiän jälkivaiheeseen Jokaisella vaiheella on omat erityispiirteensä (Laukkanen 1993, 14). Yksilölliset erot kehitysprosessin etenemisessä voivat olla huomattavia. Oleellista eivät ole jyrkät ikävuosimääritteet vaan itse tapahtuman eteneminen, prosessi (Kiuttu & Rantanen, Suomen Lääkärilehti 3/1996, 152).

7 2.1.1 Esinuoruus Esinuoruus sijoittuu aikavälille vuotta. Esinuoruusiässä yleinen viettienergia lisääntyy. Latenssi -iän vakaat psyykkiset rakenteet alkavat muuttua. Aikaisemmat minän puolustusmekanismit ja viettityydytyksen muodot eivät ole enää tasapainossa nuoruusikää lähestyvän lapsen viettien ja sosiaalisen tilanteen kanssa. Saattaa ilmetä tilapäinen paluu varhaisiin oireisiin, joita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, anaaliset piirteet, vuoteen kastelu ja erilaiset pelot. Esinuoruusikäiselle on tyypillistä nopeasti muuttuvat samaistukset. Nuorella on vanhempien ja ikätovereiden välisiä lojaaliusristiriitoja. (Laukkanen 1993, ) Varhaisnuoruus Varhaisnuoruus sijoittuu aikavälille vuotta. Varhaisnuoruus kytkeytyy alkaneeseen puberteettiin. Ruumiissa tapahtuvat fyysiset muutokset aiheuttavat levottomuutta ja kiihtymystä. Kokemus omasta itsestä vaihtelee nopeasti, ja nuori on hämmentynyt. Nuoren itsenäistymistarpeet alkavat saada yhä enemmän tilaa, nuori haluaa irti vanhemmistaan, ja toisaalta eriytymisen tarve herättää halun palata riippuvuuteen. Nuori eriytyy korostamalla yksilöllisyyttään, hän arvostelee vanhempiaan, kyseenalaistaa heidän sääntöjään ja määräyksiään sekä puolustaa tiukasti omia näkemyksiään. Nuori suuntautuu ikätoverisuhteisiin. Nuori kokeilee ja etsii itselleen arvoja ja normeja ja on näiden suhteen aikaisempaa määrätietoisempi. Varhaisnuoruus on kuohuvaa aikaa. Nuori kohtaa oman selkiytymättömyytensä. Nuoren on vaikea ymmärtää ja sietää yllykkeitään ja tunteitaan: ärtyneisyyttä ja levottomuutta. (Aalberg & Siimes 1999, ) Varsinainen nuoruus Varsinaisessa nuoruusiässä, vuotiaana, nuori on saanut osittain hallintaansa varhaisnuoruuden yllykepaineen ja alkanut sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Seksuaalisuuden kehitys on keskeistä. Fyysinen kasvu ja siihen liittyvät sukupuoliominaisuudet työntävät nuorta kohti aikuisen seksuaalisuutta. Ikätoverit ovat keskeisiä seksuaalisuuden rakentamisessa. Omaa minuutta vahvistetaan seurustelusuhteiden avulla, joissa nuori testaa omaa seksuaalisuuttaan. (Laukkanen 1993, 16.)

8 Samastuminen vanhempiin, muihin aikuisiin ja ikätovereihin kiinteyttää nuoren persoonallisuutta. Suhde ikätovereihin on muuttunut aikaisempaa valikoivammaksi. Varsinaisessa nuoruudessa ryhmänmuodostusta säätelevät yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Nuoren maailmassa ikätoverit ovat vanhempia tärkeämpiä. Kun yllykepaine helpottuu varsinaisessa nuoruudessa, nuori muuttuu aktiiviseksi, kantaa ottavaksi sekä kykyjään etsiväksi ja käyttäväksi. (Aalberg & Siimes 1999, ) Nuori irrottautuu selkeästi lapsuuden rakkausobjekteista ja perheestä sekä itsenäistyy. Varsinaisessa nuoruusiässä aletaan pohtia ja ratkoa tulevaisuutta ja sen valintoja. (Laukkanen 1993, 16.) Myöhäisnuoruus ja nuoruusiän jälkivaihe Myöhäisnuoruus sijoittuu ikävuosiin ja nuoruusiän jälkivaihe ikävuosiin Myöhäisnuoruus ja nuoruusiän jälkivaihe ovat jäsentymisvaihetta, jossa aikaisemmat kokemukset hahmottuvat kokonaisuudeksi naisena tai miehenä olemisesta. Irrottautuminen vanhemmista on edennyt jo niin pitkälle, että nuori kykenee lähestymään heitä yhä tasa-arvoisemmin. Nuori tarkastelee heitä nyt neutraalisesti pyrkien ymmärtämään heidän reaktioitaan ja elämänkaariaan. Nuori suvaitsee ja arvostaa myös sitä, että itsessä on vanhempien kaltaisia piirteitä ja heidän ajatus- ja arvomaailmaansa. (Aalberg & Siimes 1999, ) Myöhäisnuoruusiässä minän puolustusmekanismit vakiintuvat ja nuori kykenee odottamaan ja sietämään pettymyksiä. Mielialan heilahdukset eivät ole yhtä nopeita kuin varsinaisessa nuoruusiässä. (Laukkanen 1993, 16-17). Nuoren kyky empatiaan lisääntyy. Itsekeskeiset valinnat korvautuvat myötäelämiseen perustuvilla kaveri- ja seurustelusuhteilla. Nuori kykenee emotionaaliseen läheisyyteen ja arvostaa omaa ja toisen yksityisyyttä. (Aalberg & Siimes 1999, ) Myöhäisnuoruusiässä saavutetaan lopullinen aikuisen identiteetti. Nuori tekee valintoja, jotka vaikuttavat hänen tulevaan aikuisuuteensa. Hän sijoittaa itsensä lapsuudenperhettä laajempaan ympäristöön, yhteiskuntaan. Nuoresta tulee yhteiskunnan jäsen, ja hän alkaa omalta osaltaan kantaa vastuuta Identiteetin selkiytymisen myötä nuoren ammatilliset päämäärät vakiintuvat, hän tekee ratkaisun perheen perustamisesta ja vastuunottamisesta seuraavasta sukupolvesta. (Laukkanen 1993, 17.)

9 2.2 Nuoruuden kehitystehtävät Termiä kehitystehtävä käytetään, kun pyritään kuvaamaan tavoitteita, joita kunkin tulisi saavuttaa yhteiskunnan odotusten mukaisesti kehityksen eri vaiheissa. Nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Kehitys on pitkä ja haasteellinen lapsuuden täydellisestä riippuvuudesta kohti itsenäisyyttä. Nuoruuden kehitystehtäviä ovat Havighurstin,1972 (Dunderfelt 1991, 81.) mukaan seuraavat: Saavuttaa uusi ja kypsempi suhde molempiin sukupuoliin Löytää itselleen maskuliininen/feminiininen rooli Hyväksyä oma fyysinen ulkonäkönsä ja oppia käyttämään ruumistaan tarkoituksenmukaisesti Saavuttaa tunne-elämässä itsenäisyys vanhempiin ja muihin aikuisiin nähden, valmistautua avioliittoon ja perhe-elämään Ottaa vastuuta taloudellisista seikoista sekä valmistautua työelämään Kehittää maailmankatsomus, arvomaailma ja moraali, joiden mukaan elämää ohjataan Pyrkiä ja päästä sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen Kehitystehtävät ovat haasteita, joiden kohtaaminen ja joista selviytyminen mahdollistaa yksilön kehittymisen ja siirtymisen seuraavaan elämänvaiheeseen. Nuoruusiän kehitysvaiheessa nuoren persoonallisuus muuttuu ratkaisevalla ja lopullisella tavalla. (Aalberg & Siimes 1999,55.)

10 3 DEPRESSIO 3.1 Mitä depressio on? Depressio on monitahoinen ilmiö, jota voidaan lähestyä monista eri näkökulmista ja luokitella eri tavoin. Depressio- käsitteenä on monivivahteinen ja sen määrittely on sopimuksenvaraista. Sitä käytetään merkitsemään normaalia surua siihen liittyvine tuntemuksineen. Toisaalta se kuvastaa sairautta, joka pahimmallaan vahingoittaa yksilön hyvinvointia ja kehitystä. Depressio on synnyltään psykobiologinen perusreaktio, joka koskettaa kaikkia ihmisiä iästä riippumatta. Vetäytymistä ja depressiota pidetään primäärisenä reaktioina, jotka auttavat säilyttämään emotionaalisia ja fysiologisia voimavaroja myöhempää sopeutumista varten. (Räsänen 1997, 4.) Masennuksella voidaan tarkoittaa normaalia, usein muutostilanteisiin tai menetyksiin liittyvää tunnetilaa, oiretta, oireyhtymää tai sairautta. Masennus tunnetilana on verraten lyhytkestoinen, ja sitä kuvastavat mm. kasvojen ilme, vähentyneet liikkeet tai ruumiintoimintojen hidastuminen. Masennus tunnetilana on tyypillisesti lyhytkestoisempi, kun taas masennusoireet ovat pitkäkestoisempia ja intensiivisempiä. (Räsänen 2000, 191.) Oireilua voi ilmetä pitkäaikaisissa stressitilanteissa, jotka liittyvät mm. menetyksiin, muutoksiin ja epäonnistumisiin, mutta masennus ei kuitenkaan ole jatkuvaa. Oireita voidaan pitää seurauksena yrityksestä selviytyä masennuksesta ja sen kivuliaisuudesta. Toisaalta oireet voivat olla yritys estää masennuksen ilmitulo. (Räsänen 1997, 6.) Oireettomiakin hyvinvoinnin jaksoja ilmenee. Puhuttaessa masennuksesta oireyhtymänä tai sairautena, surullinen mieliala on yleensä voimakas ja pitkäkestoinen ja haittaa selvästi jokapäiväistä elämää (Räsänen 2000, 191). Tässä työssä käytämme käsitteitä masennus ja depressio rinnakkain tarkoittaen molemmilla käsitteillä masentunutta tunnetilaa, oiretta, oireyhtymää tai sairautta Depression oireet Depressiolle on tunnusomaista mielialan lasku ja alakuloisuus. Mielihyvän kokeminen vähenee ja kiinnostus ympäristöön alenee niin, että henkilön toimintakyky alkaa heiketä. Depression vaikeutuessa tulee mukaan lukuisia muita oireita ja seuraamuksia sekä

11 psyykkistä ja ruumiillista kärsimystä. Vakavaa depressiota hallitsevat avuttomuuden ja toivottomuuden tunteet. Depressiivisten tunteiden rinnalla esiintyy aina masentuneita ajatuksia. Ne ovat toivottomia ja kielteisiä näkemyksiä tulevaisuudesta, itseen liittyvää arvottomuutta ja syyllisyyttä. Huolet korostuvat mielessä ja ajattelu alkaa kapeutua. Masentuneen henkilön muisti, keskittyminen ja aloitteellisuus ovat heikentyneet. (Depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 3.) Kyky nauttia, tuntea mielenkiintoa ja keskittyä on heikentynyt, ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Tavallisesti depressiivisen ihmisen uni on häiriintynyt, mikä voi ilmetä unettomuutena, aikaisena heräämisenä tai ylinukkumisena. Myös syömishäiriöt ovat tavallisia. Depressiivisellä ihmisellä voi esiintyä ruokahalun ja painon menetystä tai ylensyöntiä. (Laukkanen 1995, 212.) Itsetunto ja itseluottamus ovat melkein aina laskeneet, ja jopa lievässä masennuksessa esiintyy usein syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. Mieliala ei päivittäin juuri vaihtele, ja se on olosuhteista riippumaton. Mukana saattaa olla ns. somaattisia oireita, joita ovat mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen, herääminen aamuisin monta tuntia tavanomaista aiemmin, masennuksen paheneminen aamuisin, huomattava psykomotorinen hidastuminen, kiihtymys, ruokahalun puute, painon ja seksuaalisen halukkuuden vähentyminen.(räsänen 2000, 191.) Masennus sävyttää ihmisen käyttäytymistä, tahtoa ja päätöksentekoa. Masentunut henkilö voi kokea, että kaikki tiet ovat tukossa ja että elämä menettää tarkoituksensa. Masentuneen ihmisen kyky huolehtia itsestään, asioistaan tai ihmissuhteistaan on alentunut tai hän laiminlyö tietoisesti nämä asiat. Masennus näkyy ihmisen tavassa pukeutua, ilmehtiä, liikkua ja ilmaista itseään. Se heijastuu myös työhön ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen. (Depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 3.) ICD-10 -tautiluokituksen mukaiset masennuksen oirekriteerit Masennukseen liittyvät ilmiöt voidaan nähdä jatkumona ohimenevästä masentuneesta mielialasta masennusoireisiin ja vakavimmillaan masennusoireyhtymiin. Suomessakin käytössä olevassa ICD-10 tautiluokituksessa on pyritty luokittelemaan ilmiöitä niiden vaikeusasteiden mukaisesti ja pyritty erottamaan normaaleiksi tulkittavat reaktiot hoitoa

12 vaativista häiriötiloista. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5.) Oireiden määrän ja vaikeuden perusteella masennustila voidaan ICD-10 -luokituksessa (taulukko1) jakaa lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen (Räsänen 2000,191). ICD-10 luokituksessa depression ydinoireet ovat masentunut mieliala ja mielenkiinnon tai mielihyvänkokemisen menetys sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute. Lievässä masennuksessa edellytetään ainakin kahta pääoiretta sekä kahta muuta oiretta. Lievän masennusjakson kesto on vähintään kaksi viikkoa, ja oireet tuntuvat potilaasta useimmiten häiritseviltä ja vaikuttavat jossain määrin jokapäiväisen elämän toimiin ja ihmissuhteisiin. (Räsänen 2000, 192.) Keskivaikeassa masennuksessa edellytetään kahta pääoiretta sekä kolmesta neljään muuta oiretta. Jakson vähimmäiskesto on kaksi viikkoa, ja masennus haittaa huomattavasti esimerkiksi koulutyöskentelyä ja sosiaalisia suhteita. Kummassakin edellä mainitussa sairaudenkuvassa voidaan erikseen erottaa myös masennus, johon liittyy somaattinen oireyhtymä. Erilaisia somaattisia oireita tulee tällöin esiintyä vähintään neljä. (Räsänen 2000, 192.) Vaikeassa masentuneisuudessa erotetaan taudinkuva ilman psykoottisia oireita ja taudinkuva, johon kuuluu psykoottinen oireilu. Ilman psykoottisia oireita ilmenevässä vaikeassa masennuksessa esiintyvät kaikki kolme pääoiretta, ja niiden lisäksi esiintyy neljä muuta oiretta, joista ainakin joidenkin tulisi olla vaikeita. Minimikesto on kaksi viikkoa, mutta oireiden ollessa hyvin vaikeita lyhyempikestoinenkin jakso voidaan diagnosoida vaikeaksi depressioksi. Psykoottisin oirein ilmenevään vaikeaan masentuneisuuteen liittyy edellisten lisäksi deluusioita eli harhaluuluja ja hallusinaatioita eli aistiharhoja. (Räsänen 2000, 192.)

13 TAULUKKO 1. ICD-10 tautiluokituksen mukaiset masennuksen oirekriteerit (Räsänen 1997, 6.) Masennuksen pääoireet: 1. Masentunut mieliala 2. Kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia elämästä 3. Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen Masennuksen muut oireet: a) Keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen b) Itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen c) Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet d) Niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta e) Itsetuhoiset ja itsemurha- ajatukset f) Unihäiriöt g) Huonontunut ruokahalu Nuoruusiän depression erityispiirteet Masentuneisuuden yleiset kriteerit ovat kaikissa ikäluokissa samanlaiset. Nuoruusiän kehitysvaiheeseen liittyvä ikäkaudelle tyypillinen oireilu poikkeaa jossain määrin masennuksen yleisistä kriteereistä. Ikäkauteen liittyvät masennusoireet ovat yhteydessä kehitysvaiheen antamiin mahdollisuuksiin viestittää sisäisestä tunnetilasta, psyykkisestä kivusta. (Räsänen 1997, 6.) Nuoruuskehityksen kuluessa tapahtuvan vähittäisen irtautumisen lapsuuden tunnesiteistä voidaan nähdä tapahtuvan surutyön avulla, ja sen aikana nuori voi olla surumielinen ja kokea masennuksen tunteita. Osa nuorten masentuneisuudesta onkin lähempänä surua kuin masennusta sairautena. Se ilmentää depressiivistä mielialaa, joka tietyssä vaiheessa kuuluu kehitykseen eli on normatiivista. (Marttunen, Suomen Lääkärilehti 27/1996, 2702.) Sekä suruun että masennukseen liittyy menetys tai sen uhka. Surulla on yleensä kohde, johon liittyviä muistoja ja tunteita surevan ihmisen mieli aktiivisesti käsittelee. Vakavat masennusoireet ovat taas luonteeltaan kohteettomampia ja lukkiintumattomimpia ja masentuneen henkilön kokemusta itsestä leimaavat usein tyhjyyden tunteet. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5.)

14 Nuoruusiässä masennuksen oireet ovat lähellä yleisiä masennuksenoireita. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä masennuksen oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressiosta. Varttuneemmilla nuorilla masennuksen oirekuva on monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Nuorten masentuneisuuden erityispiirteet liittyvät nuoruusiän kehityksen voimakkaaseen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen muutosvaiheeseen. (Räsänen 1997, 7-8.) Nuoren depressio voi ilmetä monella muullakin tavalla kuin pelkkänä masentuneisuutena. Mielialan mataluuden sijaan päällimmäinen oire voi olla nuorta itseäänkin hämmentävä ärtyneisyys, kiukkuisuus ja vihaisuus eikä nuori itsekään välttämättä koe masentunutta mielialaa. Nuoren depressiolle pidetään tyypillisenä ns. tunnevaihtelua (mood reactivity), jolla tarkoitetaan nuoren kykyä syvästä masentuneisuudesta huolimatta olla välillä iloinen, jos hänelle tapahtuu jotain miellyttävää. Myös hyvin pitkään kestävää ikävystyneisyyttä, johon liittyy ikätovereista ja perheestä eristäytymistä, on pidetty nuorille tunnusomaisina depression oireina.(marttunen, Suomen Lääkärilehti 27/1996, 2704.) Nuoruusiässä masennus voi näyttäytyä myös jatkuvana levottomuutena tällöin vakavasti masentunut nuori voi etsiä toistuvasti stimulaatiota pitääkseen jatkuvalla aktiviteetilla masentunutta mielialaa loitolla. Nuori voi pyrkiä torjumaan masennuksen tunnetta myös olemalla jatkuvasti jonkun seurassa, etsimällä toistuvasti uusia mielenkiintoisia ystäviä. Nuorella näyttää olevan pakonomainen, jatkuva tarve jonkin uuden, tavallisuudesta poikkeavan etsimiseen. Samalla tavalliset ja rutiinin omaiset asiat saavat hänet helposti ikävystyneeksi ja ärtyneeksi. (Marttunen, Suomen Lääkärilehti 27/1996, 2704.) Myös varhaiset seurustelu ja seksuaalisuhteet voivat olla yritystä paeta masennuksen tunnetta (Räsänen 2000, 212). Nuoruusiän masennukselle on ominaista oireiden ulospäin purkautuminen. Useimmiten nuori pyrkii välttämään masennuksen tunnetta, joten se muuttuu toiminnaksi. Tätä kuvastaa epäsosiaalinen käytös, pojilla pikku rikollisuus, tuhoaminen ja hävittäminen.. Tytöillä masennusoireet näkyvät usein seksuaalisen käytöksen alueella. Käytös on promiskuista ja siihen liittyy epäsosiaalisia oireita, joissa kuvastuu voimakas välinpitämättömyys itsestä.(räsänen 1997, 8.)

15 Nuoren tyypillisimpinä masennusoireina pidetään myös yleistynyttä voimattomuutta, ylensyöntiä ja unihäiriöitä (Räsänen 1995, 212). Nuoruusiässä masennukseen liittyy myös haluttomuutta koulunkäyntiin ja opiskeluun ja pahimmillaan nuoret saattavat jättäytyä kokonaan koulunkäynnin ulkopuolelle. Koulussa masentuneet nuoret käyttäytyvät ongelmallisemmin sekä kärsivät useammin erityisvaikeuksista.(marttunen & Pelkonen, Suomen lääkärilehti 30/1998, 3390.) Masentuneisuus johtaa nuoren usein alkoholin ja huumeiden käyttöön. Suora ja epäsuora itsetuhoinen käytös, itsemurhauhkaukset, -yritykset ja jopa onnistuneet itsemurhat voivat olla seurausta nuoruusiän masennuksesta (Räsänen 1997, 8). Epäsuorasti nuoren itsetuhoisuus voi ilmetä välinpitämättömyytenä tai kyvyttömyytenä suojella itseään ilmeisiltä vaaratilanteilta (Haarasilta & Marttunen 2000, 14). Nuoruusikäisten masennukselle on tyypillistä komorbiditeetti eli muiden psykiatristen häiriöiden samanaikainen esiintyminen. Tavallisimmat komorbidit psykiatriset häiriöt ovat ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, käytöshäiriöt sekä tarkkaavaisuushäiriöt. (Aalto-Setälä, Haarasilta, Marttunen & Pelkonen, Suomen Lääkärilehti 24-26/2000, ) Masennusta esiintyy myös pitkäaikaissairauksien, kuten astman, diabeteksen ja autoimmuunien sairauksien yhteydessä (Räsänen 2000, 194) Nuoruusiän depression esiintyvyys ja ilmaantuvuus Nuoruusikään tultaessa depression ilmaantuvuus ja esiintyvyys lisääntyvät lapsuuteen verrattuna. Lapsilla ennen puberteettia on todettu esiintyvän depressiota % väestöstä. On arvioitu, että nuoruusiässä depression esiintyvyys kaksinkertaistuu lapsuuteen verrattuna. Depression ilmaantuvuus voimistuu nuoruusiässä ja huipussaan ilmaantuvuus on vuotiailla nuorilla. Väestötutkimuksissa on arvioitu, että nuoruusikäisten vakavan masennuksen yhden vuoden aikainen esiintyvyys olisi noin 3-10 % ja pitkäaikaisen masennuksen noin 1-2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on noin %. Vakavan masennuksen osuus kaikista nuorten masennushäiriöistä on noin 85 % ja pitkäaikaisen masennuksen noin 10 %. Nuoruusiässä tyttöjen riski sairastua masennukseen on noin kaksinkertainen poikiin nähden. On arvioitu, että nuoruus-

16 iässä masennukseen sairastuvien määrä olisi lisääntymässä ja että masennus alkaisi yhä nuoremmalla iällä. Masennusoireet, jotka eivät täytä diagnostisia masennusoireyhtymän kriteereitä, ovat yleisiä. On arvioitu, että niitä esiintyisi ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7-8.) ICD- 10- luokituksen mukaisista mielialahäiriöistä yleisimmin nuorilla todettavat masennustilat ovat lievä, keskivaikea ja vaikea masennustila, toistuva masennus ja pitkäaikainen masennus. Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ovat harvinaisempia. (Marttunen & Pelkonen, Suomen Lääkärilehti 30/1998, 3388.) Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan sitä, että masennus ja mielialan kohoaminen vaihtelevat samalla henkilöllä enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti (Räsänen 2000, 198) Nuoruusiän depression kulku ja ennuste Yleensä depressio alkaa keskeisesti elämänilon sekä kiinnostuksen tunteen menettämisenä. Hyvin keskeisenä oireena ovat myös itsetunnon menetys- itsearvostuksen ja omanarvontunteen heikkeneminen, johon liittyy voimattomuutta, toivottomuutta ja tyhjyyttä. Depressio voi kehittyä nopeasti tai hitaasti. Lievät depressiot kehittyvät usein vaikeiksi depressioiksi. (Depressio ja sen hoito 1993, 11.) Nuoren masennus kestää keskimäärin kuusi kuukautta ja kesto on pidempi, jos masennukseen liittyy muita psyykkisiä häiriöitä. Spontaani paraneminen on siten varsin hidasta. Parhaiten nuoret toipuvat reaktiivisesta masennuksesta, mutta nuorena alkanut krooninen masentuneisuus ja vakava masennustila ovat sitä pitkäkestoisempia mitä nuorempana sairaus alkaa.(depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 212.) Vaikea masentuneisuus lapsuudessa ja nuoruudessa ei ole akuutti häiriö, joka kestää lyhyen aikaa. Oireet voivat ilmestyä nopeasti, mutta niistä tulee helposti pitkäaikaisia ja kroonisia. Lapsena alkaneen masennuksen on todettu jatkuvan nuoruuteen ja aikuisikään. Masennuksen uusiutuminen on tavallista ja hoitamaton häiriö altistaa masennukselle ja itsetuhoiselle käytökselle myöhemmällä iällä. Kahden vuoden kuluessa n. 40 %ja viiden vuoden kuluessa n. 70% masennuksesta toipuneista nuorista kärsii uudesta masennusjaksosta. Jos masennukseen liittyy muita mielenterveyshäiriöitä masennusjaksot uusiu-

17 tuvat useammin, ovat kestoltaan pidempiä ja niihin liittyy useammin itsetuhoista käyttäytymistä kuin pelkkään masennukseen. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7.) Masennus eri muodoissaan lapsuudessa ja nuoruudessa on myös hyvin tavallinen väylä muiden psyykkisten häiriöiden, kuten käytöshäiriöiden ja alkoholin väärinkäytön puhkeamiselle (Räsänen 2000, ). 3.2 Nuoruusiän depression taustatekijät Depression syyt ovat moninaisia ja osin tuntemattomia. Depression taustalta löytyy perinnöllisiä, biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Depressio on yleensä näiden tekijöiden yhteisvaikutusten seuraus. Perinnöllisiä tekijöitä on selvitetty erityisesti kaksostutkimuksissa, adoptio- ja separaatiotutkimuksissa sekä sukututkimuksissa. Geneettisen etiologian määrittäminen on vaikeaa, koska myös kasvatukselliset ja vuorovaikutukselliset tekijät vaikuttavat kehitykseen ja sairastamiseen. Tutkimukset viittaavat perinnöllisten tekijöiden osuuteen depression synnyssä. Vakavissa mielialahäiriöissä ensimmäisen asteen sukulaisten sairastumisriski on selvästi kohonnut. Perintötekijät voivat lisätä alttiutta myös lievempiin masennustiloihin. (Depressio-tunnistaminen 1995, 5.) Mitään erityistä geeniä, johon masentuneisuus liittyisi, ei ole pystytty osoittamaan. On kuitenkin pystytty todistamaan, että tavallisimmissa aikuisten psykiatrisissa sairauksissa alttius sairastua on periytyvää. Psykiatriset häiriöt periytyvätkin usein polygeenisesti eli useamman geenin välityksellä. (Räsänen 2000, 195.) Monet biologiset tekijät altistavat, myötävaikuttavat tai laukaisevat masennuksen. Masentuneiden potilaiden aivojen välittäjäainesysteemeissä on todettu häiriöitä. Huomiota on kiinnitetty erityisesti serotoniinin ja noradrenaliinin merkitykseen. (Räsänen 2000, 195.) Näiden välittäjäaineiden ja niiden hajoamistuotteiden pitoisuuksien on todettu alentuneen masennuspotilaiden keskushermostossa (Depressio-tunnistaminen 1995, 5). Serotoniini ja noradrenaliini vaikuttavat selvästi ihmisen käyttäytymiseen. Serotoniini vaikuttaa mm. uneen, mielialaan, ruokailuun, havaintokykyyn ja hormonieritykseen. Noradrenaliini osallistuu mm. stressireaktioiden, vireystilan, oppimisen ja muistin sääte-

18 lyyn. Myös kasvuhormonin liian alhaisella tasolla on todettu olevan yhteyttä masentuneisuuteen. (Räsänen 2000, 195.) Ruumiillinen sairastaminen voi lisätä riskiä sairastua masennukseen. Nuoren kehittyvä kuva itsestä on erityisen herkkä ruumiissa tapahtuville muutoksille normatiivisenkin kehityksen puitteissa. Nuoret, jotka joutuvat kamppailemaan fyysisten sairauksien kanssa, ovat alttiita masennusoireilulle. (Haarasilta & Marttunen 2000, 11.) Masennukseen voi altistaa sekä myötävaikuttaa myös psykologiset tekijät. Psykodynaamisen tutkimuksen ja teorian mukaan varhaiset deprivaatiokokemukset altistavat masennukselle. Lisäksi persoonallisuuden piirteillä ja temperamentilla on yhteys masennukseen sairastumisriskiin. Masennukseen sairastuneiden persoonallisuudessa on havaittu korostunutta riippuvuutta ja ristiriitaisuutta. Itsetunnon säätelyyn liittyvät ongelmat ovat depressiolle ominaisia. Nämä kärjistyvät epäonnistumisien yhteydessä. Masennus liittyy yleensäkin kielteisiin elämäntapahtumiin, lähinnä menetyksiin. (Depressio-tunnistaminen 1995, 6.) Erityisesti läheisten ihmissuhteiden menetys lapsuus- ja nuoruusiällä ovat merkittäviä tekijöitä masennuksen synnyssä. Lapsen ja nuoren kokema vähättely, alistaminen, pilkka ja iva huonontavat hänen itsetuntoaan ja altistavat masennukselle. Pettymys omissa toiveissa tai tavoitteissa sekä jatkuva epäonnistumisen kokeminen voivat nekin altistaa masennukseen. Merkittävä tekijä on myös lapseen ja nuoreen kohdistuva väkivalta, joka voi olla luonteeltaan psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista. (Räsänen 2000, 195.) Sosiaaliset tekijät kuten yksinäisyys, läheisen ihmisen puute, epätyydyttävä parisuhde ja huono vanhempi-lapsisuhde voivat altistaa masennukselle. Perhetutkimus korostaa erilaisia perhesysteemiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden kerrannaisvaikutuksia. Puuttuva huolenpito ja heikko perheen tuki, taloudelliset vaikeudet, vanhempien työttömyys, perheessä esiintyvät pitkäaikaiset ristiriidat sekä samoin vanhempien psyykkinen sairauserityisesti depressio- altistavat masennukselle. Sosiaalisen tuen ja sosiaalisten verkostojen puutteella, köyhyydellä ja alhaisella koulutustasolla on vaikutusta depression syntyyn. Riski kasvaa jos eri tekijät kasaantuvat. (Depressio-tunnistaminen 1995, 6.)

19 Selvä masennuksen riskitekijä on koulukiusaaminen. Sekä kiusatuilla että kiusaajilla on muita nuoria enemmän ahdistuneisuutta, masennusta ja itsetuhoajatuksia (Perttula, Yhteishyvä 11/2000,45). Hyvät ihmissuhteet ja perheen tuki ovat etenkin lapsia ja nuoria suojaavia tekijöitä. Tulevaisuuden näköalattomuus voi myös altistaa masennukselle. 3.3 Nuoruusiän depression tunnistaminen Masennustilojen uusiutumistaipumus, niihin liittyvä itsetuhoisuuden vaara ja masennustilojen suuri merkitys varhaisaikuisuuden psyykkiselle hyvinvoinnille asettaa suuria haasteita sekä masennustilojen tunnistamiselle että hoidon kehittämiselle. Nuoruusiän depression tunnistaminen toteutuu parhaiten, jos nuorten vanhemmilla sekä nuorten kanssa työskentelevillä on tietoa depressiosta sekä sen oireista. Myös avoin keskustelu nuoren kanssa mielialaan liittyvistä asioista edistää depression tunnistamista. Masennuksen tunnistamiseksi on tärkeä tietää, että masennus ilmenee monin eri tavoin tunteina, ajatuksina, käytöksenä ja ruumiillisina oireina. Masennuksen tunnistamiseksi tulee kiinnittää huomiota perhe- ja muissa ihmissuhteissa, opiskelussa ja työssä sekä fyysisissä terveydentilassa tapahtuneisiin muutoksiin. (Depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 118.) Näitä nuoressa tapahtuneita muutoksia voivat olla mm. aikaisemmista elämäntavoista poikkeava runsas päihteiden käyttö, ilkivallan teko, lisääntynyt ahdistuneisuus, harrastusten poisjääminen sekä jatkuvat ruumiilliset oireet, joille ei tutkimuksessa ole löytynyt syytä. Koulussa tulisi kiinnittää huomiota nuoriin, joilla on ongelmia koulunkäynnissä esim. keskittymisvaikeuksia ja häiriökäyttäytymistä. Koulunkäyntiongelmien taustalla voi olla masentuneisuutta. Myös luokassa syrjään jääminen ja vetäytyminen luokkatovereista saattaa kertoa masennuksesta. (Haarasilta & Marttunen 2000, 6-7.) Psyykkisesti oireilevat nuoret kääntyvät ongelmissaan usein ikätovereidensa puoleen. Usein aikuiset lähipiirissä ovatkin tietämättömiä nuoren masennusoireista. Perheen ja koulun piiristä raportoidaan useimmiten ulospäin näkyviä, lähinnä käyttäytymisen ongelmia, joiden yhdistäminen depressioon voi olla vaikeaa. Vanhemmat tai opettajat voivat olla huolissaan aivan eri asioista kuin nuori itse.( Haarasilta, Aalto- Setälä, Pelkonen & Marttunen, Suomen Lääkärilehti 24-26/2000, 2639.)

20 Nuori ei aina tuo masentunutta mielialaa esille, ellei sitä häneltä kysytä. On mahdollista, että nuori ei itse tunnista masennustaan tai ei käytä masennus- sanaa vointinsa kuvaamiseen. Avun tarpeen tunnistaminen on usein masentuneelle nuorelle vaikeaa. Nuoren kanssa tulisi voida keskustella mielialaan liittyvistä kysymyksistä suoraan ja aitoa mielenkiintoa osoittaen. Masennuksen tunnistamista helpottaa, jos nuorta rohkaistaan puhumaan oireistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Masennuksesta ja siihen liittyvistä oireista voi kysyä nuorelta monella tapaa. Esimerkiksi Onko sinusta tuntunut siltä, että asiat, joista ennen pidit tai joista olit kiinnostunut eivät tunnu miltään tai et jaksa kiinnostua enää niistä? Onko keskittyminen esim. koulutehtäviin vaikeampaa kuin ennen? Onko ystäväpiirissäsi tapahtunut muutoksia? Jaksatko tavata ihmisiä? Miltä tulevaisuutesi mielestäsi näyttää? Kuolemaan ja itsemurhaan liittyvistä ajatuksista pitää ja voi aina kysyä masentuneelta nuorelta suoraan. (Haarasilta & Marttunen 2000, ) Depression tunnistamista helpottamaan on kehitetty erilaisia uusia menetelmiä kuten arviointiasteikkoja ja standardoituja haastattelumenetelmiä (Depressio- Tunnistaminen ja hoito 1995, 8). Nuorten depressio oireiden seulontaan käytetään esim. mielialakyselylomaketta BDI-13. Kyseistä lomaketta voi hyödyntää myös seurannassa ja sen avulla havainnollistaa nuorelle esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. Joidenkin nuorten kanssa voi olla helpompaa aloittaa keskustelu lomakkeen pohjalta käymällä kysymysten avulla läpi mielialaan liittyviä asioita. (Haarasilta & Marttunen 2000, 27.) Masennuksen tunnistamisessa tulisi kiinnittää huomiota nuoriin, joilla on muita suurempi riski sairastua masennukseen. Riskiryhmässä ovat mm. koulukiusaajat ja koulukiusatut. Masentuneiden aikuisten hoidossa tulisi erityisesti tukea heidän vanhemmuuttaan, koska masennusta sairastavien vanhempien lapsilla on myös muita suurempi riski sairastua masennukseen. (Depressio- Tunnistaminen ja hoito 1995, 217). Näiden riskiryhmässä olevien nuorten jaksamiseen sekä masennuksen varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää huomiota Nuoruusiän depression tunnistamisen vaikeudet Nuoruusiän nopea psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys vaikeuttavat omalta osaltaan depression tunnistamista ja arviointia. Nuoruus kehityksen kuluessa tapahtuvan

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot