TUNTUI, KUIN JOKIN OLISI SYÖNYT MINUA HITAASTI SISÄLTÄPÄIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUNTUI, KUIN JOKIN OLISI SYÖNYT MINUA HITAASTI SISÄLTÄPÄIN"

Transkriptio

1 TUNTUI, KUIN JOKIN OLISI SYÖNYT MINUA HITAASTI SISÄLTÄPÄIN Tutkimus nuorten omakohtaisista masennuskokemuksista Henna Heiskanen Eeva Laukkanen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 Jos olet masentunut, ei iloisten seura paljon lohduta - päinvastoin. Käännypä silloin sisäänpäin. Ole niin kauan hiljaa, yrittämättä mitään, kunnes alat kuulla lintujen jälleen laulavan. Sieltä se tulee syvältä sisältä itsestä, sisimmästä, joka oli ollut väsyksissä, lopussa ja lukossa. - Marleena Ansio

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Heiskanen Henna & Laukkanen Eeva Tuntui, kuin jokin olisi syönyt minua hitaasti sisältäpäin Tutkimus nuorten omakohtaisista masennuskokemuksista Pieksämäki sivua, 4 liitettä Tutkimuksemme tavoitteena oli saada tietoa nuorten masennuskokemuksista. Tavoitteena oli saada selville nuorten käsityksiä masennuksen taustatekijöistä sekä millaisena nuoret kokivat elämän masentuneena. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä tekijät auttoivat nuorta toipumisessa sekä minkälaista tukea nuori olisi toipumisessaan kaivannut. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto koottiin Varkauden aluesairaalan lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikan asiakkailta, joilla oli ollut masennuskokemuksia. Aineisto kerättiin avointa kyselykirjettä käyttäen. Kyselyyn vastasi seitsemän vuotiasta nuorta. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimuksesta ilmeni, että nuorten masennukseen johtaneita taustasyitä oli useita. Lähes kaikki nuoret kertoivat masennuksen taustalla olleen kielteisiä elämäntapahtumia, lähinnä menetyksiä. Myös jatkuvat epäonnistumisen kokemukset, pettymykset sekä erilaiset perheen psykologiset kuormitustekijät koettiin masennukset taustasyiksi. Nuoret kuvasivat olotilaa masennuksen alkuvaiheessa väsymyksen, häpeän ja katkeruuden tunteilla. Alkuvaiheeseen liitettiin myös kokemus itsearvostuksen menetyksestä sekä vetäytyminen toverisuhteista. Elämän tarkoituksettomuus, kiinnostuksen häviäminen sekä mielekkyyden puuttuminen olivat tuntemuksia, joilla nuoret kuvasivat elämää masentuneena. Nuoret kertoivat masentuneena ollessaan tunteneensa vain negatiivisia tunteita. Neljällä nuorista oli masennuksen aikana ollut itsetuhoajatuksia tai -käyttäytymistä. Osalla nuorista oli esiintynyt masennuksen kanssa samanaikaisesti myös muita häiriöitä. Nuoret korostivat ulkopuolisen tuen, varsinkin psykologisten hoitojen merkitystä masennuksesta toipumisessa. Myös ystävien ja läheisten tuki koettiin erittäin merkittäväksi. Nuoret kokivat elämän masennuksen jälkeen pääosin positiivisena ja valoisana. Nuorten vastausten perusteella voidaan todeta, että nuoruusiässä sairastettu masennus on kokonaisvaltainen elämänkokemus, joka vaikuttaa nuoren jokaisella elämänalueella. Olisi tärkeää kiinnittää huomiota nuoruusiän masennuksen varhaiseen tunnistamiseen, jotta masennuksen vaikutuksia voitaisiin minimoida ja nuoruusiän kehityksen kulku jatkuisi. Avainsanat: nuoruusikä, masennus, mielenterveystyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTEHNIC / PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Heiskanen Henna & Laukkanen Eeva It felt like something had eaten me slowly. A study of Adolescents Experiences of Depression. Pieksämäki pages, 4 appendices The purpose of this study was to deepen the understanding of adolescent depression and produce information on the inner world of the depressed person. We wanted to have information about which factors caused depression and which were young people s experiences of being depressed. The goal of this study was also to investigate which factors helped recover from depression. The study was qualitative. The data were collected by open questionnaire letters. The data were gathered from Varkaus children s and young people s psychiatric out-patient department s customers who had been depressed. Seven adolescents responded to questionnaire. The respondents were from 15 to 22 years old. The study was analysed qualitatively using the contents analysis method. The results showed that several reasons caused adolescent depression. Almost all respondents told that negative life events and losses had caused depression. The study showed that adolescent depression s underlying reasons were also continuous failures, disappointments and different kinds of psychological stress factors in family. According to adolescents, the sense of life and meaning of life had disappeared when they were depressed. Adolescents told about their depression by describing a lot of negative feelings. During the depression four adolescents had had suicidal thoughts or suicidal behaviour. Some adolescents suffered from other disorders simultaneously with depression. The respondents emphasized that outside support, especially psychological treatments were significant factors in recovering from depression. Adolescents told that also intimate relationships and friends had helped in recovering. According to respondents adolescent depression is an all-inclusive life experience, which has an influence on each part of adolescents lives. That is why it is important to pay more attention to adolescent depression s early recognition. Keywords: adolescence, depression, mental health work Deposited: Diaconia Polytechnic, library of Pieksämäki training unit

5 1 JOHDANTO Depressio on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, josta on luvulla käyty paljon valtakunnallista keskustelua. Viime aikoina on herätty keskustelemaan depressiosta myös nuoruusiän ilmiönä. On arvioitu, että nuoruusiässä masennukseen sairastuvien määrä olisi lisääntymässä ja, että depressio alkaisi yhä nuoremmalla iällä. Väestötutkimuksissa ilmenee, että nuoruusikäisten vakavan masennuksen yhden vuoden aikainen esiintyvyys olisi noin 3-10 % ja pitkäaikaisen masennuksen noin 1-2 %. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia masennusoireyhtymän kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7.) Nuoruusiässä sairastettu masennus vähentää nuoren mahdollisuuksia selviytyä ikäkauden edellyttämistä kehitystehtävistä ja estää psyykkistä kasvua. Nuoruusiän masennus on myös hyvin tavallinen väylä muiden psyykkisten häiriöiden, kuten käytöshäiriöiden ja alkoholin väärinkäytön puhkeamiselle (Räsänen 2000, 197). Valitsimme nuorten masennuksen opinnäytetyömme aiheeksi oman mielenkiintomme sekä aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Tulevaisuuden ammattilaisena on tärkeää, että meillä on tietoa nuorten masennuksesta sekä keinoja tunnistaa masennusta sekä tukea masentunutta nuorta. Toivomme opinnäytetyöstämme olevan hyötyä nuorten parissa työskenteleville sekä nuorten vanhemmille. Tutkimuksemme tuloksia tarkastelemalla aikuiset, jotka kohtaavat masentuneita nuoria, saavat lisää tietoa ja ymmärrystä masennuksesta ja masentuneiden nuorten kokemusmaailmasta. Tiedon lisääminen nuoruusiän masennuksesta on tärkeää, jotta nuorten parissa olevilla aikuisilla olisi keinoja tunnistaa masentuneita nuoria sekä ohjata ja tukea heitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa nuoruusiän masennusilmiöstä. Tarkastelemme nuoruusiän masennusta sitä kokeneiden nuorten näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää mitkä olivat nuorten käsitykset masentuneisuuden taustatekijöistä sekä millaisena nuoret kokivat elämän masentuneena. Tarkoituksena on myös selvittää mitkä tekijät auttoivat nuorta masennuksesta toipumisessa sekä minkälaista tukea nuori olisi toipumisessaan kaivannut. Tutkimus on lähestymistavaltaan laadullinen.

6 2 NUORUUSIKÄ Nuoruusiällä tarkoitetaan ikävuosina tapahtuvaa psyykkistä ja fyysistä kasvua sekä kypsymistä. Nuoruusikä on kehitystapahtuma, joka alkaa puberteetista. Puberteetilla tarkoitetaan pelkästään tänä aikana tapahtuvaa fyysistä kehitystä. Nuoruusikä päättyy sukupuolisen identiteetin vakiintumiseen sekä asteittaiseen siirtymiseen aikuisten maailmaan tasavertaiseksi ja itsenäiseksi yksilöksi. (Laukkanen 1993, 14.) Ikäkaudelle on tyypillistä nopea psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kasvu, ja se on mielenterveyden kehittymisen kannalta tärkeää aikaa. Nuoruusiässä nuorelle syntyy oma identiteetti ja nuorelle kiinteytyy jo suhteellisen muuttumaton aikuisen persoonallisuus sekä seksuaalisesti selkeä minäkuva. Nuoruusiässä tapahtuu irtaantuminen lapsuuden kodista ja vanhemmista. Nuoruudessa luodaan omia sosiaalisia suhteita ja tehdään omaa elämää koskevia suunnitelmia. (Pylkkänen 1997, 100.) Nuoren psyykkinen kasvu on voimakasta kehittymistä ja samanaikaista ajoittaista psyykkisten toimintojen taantumista. Taantuman myötä lapsuuden aikaiset toiveet, niiden onnistuneet ja epäonnistuneet ratkaisut sekä lapsuuden traumat tulevat uudelleen mielen työstettäviksi. Monet lapsuudenajan häiriöt voidaan ratkaista ja korjata nuoruusiässä, kun nuori kykenee kohtaamaan ne aikaisempaa kehittyneemmällä tavalla ja henkisiltä ominaisuuksilta valmiimpana. Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa, minkä vuoksi sitä on kutsuttu myös persoonallisuuden rakentumisen toiseksi mahdollisuudeksi tai yksilöitymisen toiseksi vaiheeksi.(aalberg & Siimes 1999, 55.) 2.1 Nuoruusiän eri vaiheet Nuoruusikä voidaan psyykkisten kehitystehtävien mukaan jakaa eri vaiheisiin. Laukkanen esimerkiksi jakaa nuoruusiän viiteen eri vaiheeseen: esinuoruuteen, varhaisnuoruuteen, varsinaiseen nuoruuteen, myöhäisnuoruuteen ja nuoruusiän jälkivaiheeseen Jokaisella vaiheella on omat erityispiirteensä (Laukkanen 1993, 14). Yksilölliset erot kehitysprosessin etenemisessä voivat olla huomattavia. Oleellista eivät ole jyrkät ikävuosimääritteet vaan itse tapahtuman eteneminen, prosessi (Kiuttu & Rantanen, Suomen Lääkärilehti 3/1996, 152).

7 2.1.1 Esinuoruus Esinuoruus sijoittuu aikavälille vuotta. Esinuoruusiässä yleinen viettienergia lisääntyy. Latenssi -iän vakaat psyykkiset rakenteet alkavat muuttua. Aikaisemmat minän puolustusmekanismit ja viettityydytyksen muodot eivät ole enää tasapainossa nuoruusikää lähestyvän lapsen viettien ja sosiaalisen tilanteen kanssa. Saattaa ilmetä tilapäinen paluu varhaisiin oireisiin, joita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, anaaliset piirteet, vuoteen kastelu ja erilaiset pelot. Esinuoruusikäiselle on tyypillistä nopeasti muuttuvat samaistukset. Nuorella on vanhempien ja ikätovereiden välisiä lojaaliusristiriitoja. (Laukkanen 1993, ) Varhaisnuoruus Varhaisnuoruus sijoittuu aikavälille vuotta. Varhaisnuoruus kytkeytyy alkaneeseen puberteettiin. Ruumiissa tapahtuvat fyysiset muutokset aiheuttavat levottomuutta ja kiihtymystä. Kokemus omasta itsestä vaihtelee nopeasti, ja nuori on hämmentynyt. Nuoren itsenäistymistarpeet alkavat saada yhä enemmän tilaa, nuori haluaa irti vanhemmistaan, ja toisaalta eriytymisen tarve herättää halun palata riippuvuuteen. Nuori eriytyy korostamalla yksilöllisyyttään, hän arvostelee vanhempiaan, kyseenalaistaa heidän sääntöjään ja määräyksiään sekä puolustaa tiukasti omia näkemyksiään. Nuori suuntautuu ikätoverisuhteisiin. Nuori kokeilee ja etsii itselleen arvoja ja normeja ja on näiden suhteen aikaisempaa määrätietoisempi. Varhaisnuoruus on kuohuvaa aikaa. Nuori kohtaa oman selkiytymättömyytensä. Nuoren on vaikea ymmärtää ja sietää yllykkeitään ja tunteitaan: ärtyneisyyttä ja levottomuutta. (Aalberg & Siimes 1999, ) Varsinainen nuoruus Varsinaisessa nuoruusiässä, vuotiaana, nuori on saanut osittain hallintaansa varhaisnuoruuden yllykepaineen ja alkanut sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Seksuaalisuuden kehitys on keskeistä. Fyysinen kasvu ja siihen liittyvät sukupuoliominaisuudet työntävät nuorta kohti aikuisen seksuaalisuutta. Ikätoverit ovat keskeisiä seksuaalisuuden rakentamisessa. Omaa minuutta vahvistetaan seurustelusuhteiden avulla, joissa nuori testaa omaa seksuaalisuuttaan. (Laukkanen 1993, 16.)

8 Samastuminen vanhempiin, muihin aikuisiin ja ikätovereihin kiinteyttää nuoren persoonallisuutta. Suhde ikätovereihin on muuttunut aikaisempaa valikoivammaksi. Varsinaisessa nuoruudessa ryhmänmuodostusta säätelevät yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Nuoren maailmassa ikätoverit ovat vanhempia tärkeämpiä. Kun yllykepaine helpottuu varsinaisessa nuoruudessa, nuori muuttuu aktiiviseksi, kantaa ottavaksi sekä kykyjään etsiväksi ja käyttäväksi. (Aalberg & Siimes 1999, ) Nuori irrottautuu selkeästi lapsuuden rakkausobjekteista ja perheestä sekä itsenäistyy. Varsinaisessa nuoruusiässä aletaan pohtia ja ratkoa tulevaisuutta ja sen valintoja. (Laukkanen 1993, 16.) Myöhäisnuoruus ja nuoruusiän jälkivaihe Myöhäisnuoruus sijoittuu ikävuosiin ja nuoruusiän jälkivaihe ikävuosiin Myöhäisnuoruus ja nuoruusiän jälkivaihe ovat jäsentymisvaihetta, jossa aikaisemmat kokemukset hahmottuvat kokonaisuudeksi naisena tai miehenä olemisesta. Irrottautuminen vanhemmista on edennyt jo niin pitkälle, että nuori kykenee lähestymään heitä yhä tasa-arvoisemmin. Nuori tarkastelee heitä nyt neutraalisesti pyrkien ymmärtämään heidän reaktioitaan ja elämänkaariaan. Nuori suvaitsee ja arvostaa myös sitä, että itsessä on vanhempien kaltaisia piirteitä ja heidän ajatus- ja arvomaailmaansa. (Aalberg & Siimes 1999, ) Myöhäisnuoruusiässä minän puolustusmekanismit vakiintuvat ja nuori kykenee odottamaan ja sietämään pettymyksiä. Mielialan heilahdukset eivät ole yhtä nopeita kuin varsinaisessa nuoruusiässä. (Laukkanen 1993, 16-17). Nuoren kyky empatiaan lisääntyy. Itsekeskeiset valinnat korvautuvat myötäelämiseen perustuvilla kaveri- ja seurustelusuhteilla. Nuori kykenee emotionaaliseen läheisyyteen ja arvostaa omaa ja toisen yksityisyyttä. (Aalberg & Siimes 1999, ) Myöhäisnuoruusiässä saavutetaan lopullinen aikuisen identiteetti. Nuori tekee valintoja, jotka vaikuttavat hänen tulevaan aikuisuuteensa. Hän sijoittaa itsensä lapsuudenperhettä laajempaan ympäristöön, yhteiskuntaan. Nuoresta tulee yhteiskunnan jäsen, ja hän alkaa omalta osaltaan kantaa vastuuta Identiteetin selkiytymisen myötä nuoren ammatilliset päämäärät vakiintuvat, hän tekee ratkaisun perheen perustamisesta ja vastuunottamisesta seuraavasta sukupolvesta. (Laukkanen 1993, 17.)

9 2.2 Nuoruuden kehitystehtävät Termiä kehitystehtävä käytetään, kun pyritään kuvaamaan tavoitteita, joita kunkin tulisi saavuttaa yhteiskunnan odotusten mukaisesti kehityksen eri vaiheissa. Nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Kehitys on pitkä ja haasteellinen lapsuuden täydellisestä riippuvuudesta kohti itsenäisyyttä. Nuoruuden kehitystehtäviä ovat Havighurstin,1972 (Dunderfelt 1991, 81.) mukaan seuraavat: Saavuttaa uusi ja kypsempi suhde molempiin sukupuoliin Löytää itselleen maskuliininen/feminiininen rooli Hyväksyä oma fyysinen ulkonäkönsä ja oppia käyttämään ruumistaan tarkoituksenmukaisesti Saavuttaa tunne-elämässä itsenäisyys vanhempiin ja muihin aikuisiin nähden, valmistautua avioliittoon ja perhe-elämään Ottaa vastuuta taloudellisista seikoista sekä valmistautua työelämään Kehittää maailmankatsomus, arvomaailma ja moraali, joiden mukaan elämää ohjataan Pyrkiä ja päästä sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen Kehitystehtävät ovat haasteita, joiden kohtaaminen ja joista selviytyminen mahdollistaa yksilön kehittymisen ja siirtymisen seuraavaan elämänvaiheeseen. Nuoruusiän kehitysvaiheessa nuoren persoonallisuus muuttuu ratkaisevalla ja lopullisella tavalla. (Aalberg & Siimes 1999,55.)

10 3 DEPRESSIO 3.1 Mitä depressio on? Depressio on monitahoinen ilmiö, jota voidaan lähestyä monista eri näkökulmista ja luokitella eri tavoin. Depressio- käsitteenä on monivivahteinen ja sen määrittely on sopimuksenvaraista. Sitä käytetään merkitsemään normaalia surua siihen liittyvine tuntemuksineen. Toisaalta se kuvastaa sairautta, joka pahimmallaan vahingoittaa yksilön hyvinvointia ja kehitystä. Depressio on synnyltään psykobiologinen perusreaktio, joka koskettaa kaikkia ihmisiä iästä riippumatta. Vetäytymistä ja depressiota pidetään primäärisenä reaktioina, jotka auttavat säilyttämään emotionaalisia ja fysiologisia voimavaroja myöhempää sopeutumista varten. (Räsänen 1997, 4.) Masennuksella voidaan tarkoittaa normaalia, usein muutostilanteisiin tai menetyksiin liittyvää tunnetilaa, oiretta, oireyhtymää tai sairautta. Masennus tunnetilana on verraten lyhytkestoinen, ja sitä kuvastavat mm. kasvojen ilme, vähentyneet liikkeet tai ruumiintoimintojen hidastuminen. Masennus tunnetilana on tyypillisesti lyhytkestoisempi, kun taas masennusoireet ovat pitkäkestoisempia ja intensiivisempiä. (Räsänen 2000, 191.) Oireilua voi ilmetä pitkäaikaisissa stressitilanteissa, jotka liittyvät mm. menetyksiin, muutoksiin ja epäonnistumisiin, mutta masennus ei kuitenkaan ole jatkuvaa. Oireita voidaan pitää seurauksena yrityksestä selviytyä masennuksesta ja sen kivuliaisuudesta. Toisaalta oireet voivat olla yritys estää masennuksen ilmitulo. (Räsänen 1997, 6.) Oireettomiakin hyvinvoinnin jaksoja ilmenee. Puhuttaessa masennuksesta oireyhtymänä tai sairautena, surullinen mieliala on yleensä voimakas ja pitkäkestoinen ja haittaa selvästi jokapäiväistä elämää (Räsänen 2000, 191). Tässä työssä käytämme käsitteitä masennus ja depressio rinnakkain tarkoittaen molemmilla käsitteillä masentunutta tunnetilaa, oiretta, oireyhtymää tai sairautta Depression oireet Depressiolle on tunnusomaista mielialan lasku ja alakuloisuus. Mielihyvän kokeminen vähenee ja kiinnostus ympäristöön alenee niin, että henkilön toimintakyky alkaa heiketä. Depression vaikeutuessa tulee mukaan lukuisia muita oireita ja seuraamuksia sekä

11 psyykkistä ja ruumiillista kärsimystä. Vakavaa depressiota hallitsevat avuttomuuden ja toivottomuuden tunteet. Depressiivisten tunteiden rinnalla esiintyy aina masentuneita ajatuksia. Ne ovat toivottomia ja kielteisiä näkemyksiä tulevaisuudesta, itseen liittyvää arvottomuutta ja syyllisyyttä. Huolet korostuvat mielessä ja ajattelu alkaa kapeutua. Masentuneen henkilön muisti, keskittyminen ja aloitteellisuus ovat heikentyneet. (Depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 3.) Kyky nauttia, tuntea mielenkiintoa ja keskittyä on heikentynyt, ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Tavallisesti depressiivisen ihmisen uni on häiriintynyt, mikä voi ilmetä unettomuutena, aikaisena heräämisenä tai ylinukkumisena. Myös syömishäiriöt ovat tavallisia. Depressiivisellä ihmisellä voi esiintyä ruokahalun ja painon menetystä tai ylensyöntiä. (Laukkanen 1995, 212.) Itsetunto ja itseluottamus ovat melkein aina laskeneet, ja jopa lievässä masennuksessa esiintyy usein syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. Mieliala ei päivittäin juuri vaihtele, ja se on olosuhteista riippumaton. Mukana saattaa olla ns. somaattisia oireita, joita ovat mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen, herääminen aamuisin monta tuntia tavanomaista aiemmin, masennuksen paheneminen aamuisin, huomattava psykomotorinen hidastuminen, kiihtymys, ruokahalun puute, painon ja seksuaalisen halukkuuden vähentyminen.(räsänen 2000, 191.) Masennus sävyttää ihmisen käyttäytymistä, tahtoa ja päätöksentekoa. Masentunut henkilö voi kokea, että kaikki tiet ovat tukossa ja että elämä menettää tarkoituksensa. Masentuneen ihmisen kyky huolehtia itsestään, asioistaan tai ihmissuhteistaan on alentunut tai hän laiminlyö tietoisesti nämä asiat. Masennus näkyy ihmisen tavassa pukeutua, ilmehtiä, liikkua ja ilmaista itseään. Se heijastuu myös työhön ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen. (Depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 3.) ICD-10 -tautiluokituksen mukaiset masennuksen oirekriteerit Masennukseen liittyvät ilmiöt voidaan nähdä jatkumona ohimenevästä masentuneesta mielialasta masennusoireisiin ja vakavimmillaan masennusoireyhtymiin. Suomessakin käytössä olevassa ICD-10 tautiluokituksessa on pyritty luokittelemaan ilmiöitä niiden vaikeusasteiden mukaisesti ja pyritty erottamaan normaaleiksi tulkittavat reaktiot hoitoa

12 vaativista häiriötiloista. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5.) Oireiden määrän ja vaikeuden perusteella masennustila voidaan ICD-10 -luokituksessa (taulukko1) jakaa lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen (Räsänen 2000,191). ICD-10 luokituksessa depression ydinoireet ovat masentunut mieliala ja mielenkiinnon tai mielihyvänkokemisen menetys sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute. Lievässä masennuksessa edellytetään ainakin kahta pääoiretta sekä kahta muuta oiretta. Lievän masennusjakson kesto on vähintään kaksi viikkoa, ja oireet tuntuvat potilaasta useimmiten häiritseviltä ja vaikuttavat jossain määrin jokapäiväisen elämän toimiin ja ihmissuhteisiin. (Räsänen 2000, 192.) Keskivaikeassa masennuksessa edellytetään kahta pääoiretta sekä kolmesta neljään muuta oiretta. Jakson vähimmäiskesto on kaksi viikkoa, ja masennus haittaa huomattavasti esimerkiksi koulutyöskentelyä ja sosiaalisia suhteita. Kummassakin edellä mainitussa sairaudenkuvassa voidaan erikseen erottaa myös masennus, johon liittyy somaattinen oireyhtymä. Erilaisia somaattisia oireita tulee tällöin esiintyä vähintään neljä. (Räsänen 2000, 192.) Vaikeassa masentuneisuudessa erotetaan taudinkuva ilman psykoottisia oireita ja taudinkuva, johon kuuluu psykoottinen oireilu. Ilman psykoottisia oireita ilmenevässä vaikeassa masennuksessa esiintyvät kaikki kolme pääoiretta, ja niiden lisäksi esiintyy neljä muuta oiretta, joista ainakin joidenkin tulisi olla vaikeita. Minimikesto on kaksi viikkoa, mutta oireiden ollessa hyvin vaikeita lyhyempikestoinenkin jakso voidaan diagnosoida vaikeaksi depressioksi. Psykoottisin oirein ilmenevään vaikeaan masentuneisuuteen liittyy edellisten lisäksi deluusioita eli harhaluuluja ja hallusinaatioita eli aistiharhoja. (Räsänen 2000, 192.)

13 TAULUKKO 1. ICD-10 tautiluokituksen mukaiset masennuksen oirekriteerit (Räsänen 1997, 6.) Masennuksen pääoireet: 1. Masentunut mieliala 2. Kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia elämästä 3. Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen Masennuksen muut oireet: a) Keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen b) Itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen c) Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet d) Niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta e) Itsetuhoiset ja itsemurha- ajatukset f) Unihäiriöt g) Huonontunut ruokahalu Nuoruusiän depression erityispiirteet Masentuneisuuden yleiset kriteerit ovat kaikissa ikäluokissa samanlaiset. Nuoruusiän kehitysvaiheeseen liittyvä ikäkaudelle tyypillinen oireilu poikkeaa jossain määrin masennuksen yleisistä kriteereistä. Ikäkauteen liittyvät masennusoireet ovat yhteydessä kehitysvaiheen antamiin mahdollisuuksiin viestittää sisäisestä tunnetilasta, psyykkisestä kivusta. (Räsänen 1997, 6.) Nuoruuskehityksen kuluessa tapahtuvan vähittäisen irtautumisen lapsuuden tunnesiteistä voidaan nähdä tapahtuvan surutyön avulla, ja sen aikana nuori voi olla surumielinen ja kokea masennuksen tunteita. Osa nuorten masentuneisuudesta onkin lähempänä surua kuin masennusta sairautena. Se ilmentää depressiivistä mielialaa, joka tietyssä vaiheessa kuuluu kehitykseen eli on normatiivista. (Marttunen, Suomen Lääkärilehti 27/1996, 2702.) Sekä suruun että masennukseen liittyy menetys tai sen uhka. Surulla on yleensä kohde, johon liittyviä muistoja ja tunteita surevan ihmisen mieli aktiivisesti käsittelee. Vakavat masennusoireet ovat taas luonteeltaan kohteettomampia ja lukkiintumattomimpia ja masentuneen henkilön kokemusta itsestä leimaavat usein tyhjyyden tunteet. (Haarasilta & Marttunen 2000, 5.)

14 Nuoruusiässä masennuksen oireet ovat lähellä yleisiä masennuksenoireita. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä masennuksen oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressiosta. Varttuneemmilla nuorilla masennuksen oirekuva on monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Nuorten masentuneisuuden erityispiirteet liittyvät nuoruusiän kehityksen voimakkaaseen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen muutosvaiheeseen. (Räsänen 1997, 7-8.) Nuoren depressio voi ilmetä monella muullakin tavalla kuin pelkkänä masentuneisuutena. Mielialan mataluuden sijaan päällimmäinen oire voi olla nuorta itseäänkin hämmentävä ärtyneisyys, kiukkuisuus ja vihaisuus eikä nuori itsekään välttämättä koe masentunutta mielialaa. Nuoren depressiolle pidetään tyypillisenä ns. tunnevaihtelua (mood reactivity), jolla tarkoitetaan nuoren kykyä syvästä masentuneisuudesta huolimatta olla välillä iloinen, jos hänelle tapahtuu jotain miellyttävää. Myös hyvin pitkään kestävää ikävystyneisyyttä, johon liittyy ikätovereista ja perheestä eristäytymistä, on pidetty nuorille tunnusomaisina depression oireina.(marttunen, Suomen Lääkärilehti 27/1996, 2704.) Nuoruusiässä masennus voi näyttäytyä myös jatkuvana levottomuutena tällöin vakavasti masentunut nuori voi etsiä toistuvasti stimulaatiota pitääkseen jatkuvalla aktiviteetilla masentunutta mielialaa loitolla. Nuori voi pyrkiä torjumaan masennuksen tunnetta myös olemalla jatkuvasti jonkun seurassa, etsimällä toistuvasti uusia mielenkiintoisia ystäviä. Nuorella näyttää olevan pakonomainen, jatkuva tarve jonkin uuden, tavallisuudesta poikkeavan etsimiseen. Samalla tavalliset ja rutiinin omaiset asiat saavat hänet helposti ikävystyneeksi ja ärtyneeksi. (Marttunen, Suomen Lääkärilehti 27/1996, 2704.) Myös varhaiset seurustelu ja seksuaalisuhteet voivat olla yritystä paeta masennuksen tunnetta (Räsänen 2000, 212). Nuoruusiän masennukselle on ominaista oireiden ulospäin purkautuminen. Useimmiten nuori pyrkii välttämään masennuksen tunnetta, joten se muuttuu toiminnaksi. Tätä kuvastaa epäsosiaalinen käytös, pojilla pikku rikollisuus, tuhoaminen ja hävittäminen.. Tytöillä masennusoireet näkyvät usein seksuaalisen käytöksen alueella. Käytös on promiskuista ja siihen liittyy epäsosiaalisia oireita, joissa kuvastuu voimakas välinpitämättömyys itsestä.(räsänen 1997, 8.)

15 Nuoren tyypillisimpinä masennusoireina pidetään myös yleistynyttä voimattomuutta, ylensyöntiä ja unihäiriöitä (Räsänen 1995, 212). Nuoruusiässä masennukseen liittyy myös haluttomuutta koulunkäyntiin ja opiskeluun ja pahimmillaan nuoret saattavat jättäytyä kokonaan koulunkäynnin ulkopuolelle. Koulussa masentuneet nuoret käyttäytyvät ongelmallisemmin sekä kärsivät useammin erityisvaikeuksista.(marttunen & Pelkonen, Suomen lääkärilehti 30/1998, 3390.) Masentuneisuus johtaa nuoren usein alkoholin ja huumeiden käyttöön. Suora ja epäsuora itsetuhoinen käytös, itsemurhauhkaukset, -yritykset ja jopa onnistuneet itsemurhat voivat olla seurausta nuoruusiän masennuksesta (Räsänen 1997, 8). Epäsuorasti nuoren itsetuhoisuus voi ilmetä välinpitämättömyytenä tai kyvyttömyytenä suojella itseään ilmeisiltä vaaratilanteilta (Haarasilta & Marttunen 2000, 14). Nuoruusikäisten masennukselle on tyypillistä komorbiditeetti eli muiden psykiatristen häiriöiden samanaikainen esiintyminen. Tavallisimmat komorbidit psykiatriset häiriöt ovat ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, käytöshäiriöt sekä tarkkaavaisuushäiriöt. (Aalto-Setälä, Haarasilta, Marttunen & Pelkonen, Suomen Lääkärilehti 24-26/2000, ) Masennusta esiintyy myös pitkäaikaissairauksien, kuten astman, diabeteksen ja autoimmuunien sairauksien yhteydessä (Räsänen 2000, 194) Nuoruusiän depression esiintyvyys ja ilmaantuvuus Nuoruusikään tultaessa depression ilmaantuvuus ja esiintyvyys lisääntyvät lapsuuteen verrattuna. Lapsilla ennen puberteettia on todettu esiintyvän depressiota % väestöstä. On arvioitu, että nuoruusiässä depression esiintyvyys kaksinkertaistuu lapsuuteen verrattuna. Depression ilmaantuvuus voimistuu nuoruusiässä ja huipussaan ilmaantuvuus on vuotiailla nuorilla. Väestötutkimuksissa on arvioitu, että nuoruusikäisten vakavan masennuksen yhden vuoden aikainen esiintyvyys olisi noin 3-10 % ja pitkäaikaisen masennuksen noin 1-2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on noin %. Vakavan masennuksen osuus kaikista nuorten masennushäiriöistä on noin 85 % ja pitkäaikaisen masennuksen noin 10 %. Nuoruusiässä tyttöjen riski sairastua masennukseen on noin kaksinkertainen poikiin nähden. On arvioitu, että nuoruus-

16 iässä masennukseen sairastuvien määrä olisi lisääntymässä ja että masennus alkaisi yhä nuoremmalla iällä. Masennusoireet, jotka eivät täytä diagnostisia masennusoireyhtymän kriteereitä, ovat yleisiä. On arvioitu, että niitä esiintyisi ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7-8.) ICD- 10- luokituksen mukaisista mielialahäiriöistä yleisimmin nuorilla todettavat masennustilat ovat lievä, keskivaikea ja vaikea masennustila, toistuva masennus ja pitkäaikainen masennus. Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ovat harvinaisempia. (Marttunen & Pelkonen, Suomen Lääkärilehti 30/1998, 3388.) Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan sitä, että masennus ja mielialan kohoaminen vaihtelevat samalla henkilöllä enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti (Räsänen 2000, 198) Nuoruusiän depression kulku ja ennuste Yleensä depressio alkaa keskeisesti elämänilon sekä kiinnostuksen tunteen menettämisenä. Hyvin keskeisenä oireena ovat myös itsetunnon menetys- itsearvostuksen ja omanarvontunteen heikkeneminen, johon liittyy voimattomuutta, toivottomuutta ja tyhjyyttä. Depressio voi kehittyä nopeasti tai hitaasti. Lievät depressiot kehittyvät usein vaikeiksi depressioiksi. (Depressio ja sen hoito 1993, 11.) Nuoren masennus kestää keskimäärin kuusi kuukautta ja kesto on pidempi, jos masennukseen liittyy muita psyykkisiä häiriöitä. Spontaani paraneminen on siten varsin hidasta. Parhaiten nuoret toipuvat reaktiivisesta masennuksesta, mutta nuorena alkanut krooninen masentuneisuus ja vakava masennustila ovat sitä pitkäkestoisempia mitä nuorempana sairaus alkaa.(depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 212.) Vaikea masentuneisuus lapsuudessa ja nuoruudessa ei ole akuutti häiriö, joka kestää lyhyen aikaa. Oireet voivat ilmestyä nopeasti, mutta niistä tulee helposti pitkäaikaisia ja kroonisia. Lapsena alkaneen masennuksen on todettu jatkuvan nuoruuteen ja aikuisikään. Masennuksen uusiutuminen on tavallista ja hoitamaton häiriö altistaa masennukselle ja itsetuhoiselle käytökselle myöhemmällä iällä. Kahden vuoden kuluessa n. 40 %ja viiden vuoden kuluessa n. 70% masennuksesta toipuneista nuorista kärsii uudesta masennusjaksosta. Jos masennukseen liittyy muita mielenterveyshäiriöitä masennusjaksot uusiu-

17 tuvat useammin, ovat kestoltaan pidempiä ja niihin liittyy useammin itsetuhoista käyttäytymistä kuin pelkkään masennukseen. (Haarasilta & Marttunen 2000, 7.) Masennus eri muodoissaan lapsuudessa ja nuoruudessa on myös hyvin tavallinen väylä muiden psyykkisten häiriöiden, kuten käytöshäiriöiden ja alkoholin väärinkäytön puhkeamiselle (Räsänen 2000, ). 3.2 Nuoruusiän depression taustatekijät Depression syyt ovat moninaisia ja osin tuntemattomia. Depression taustalta löytyy perinnöllisiä, biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Depressio on yleensä näiden tekijöiden yhteisvaikutusten seuraus. Perinnöllisiä tekijöitä on selvitetty erityisesti kaksostutkimuksissa, adoptio- ja separaatiotutkimuksissa sekä sukututkimuksissa. Geneettisen etiologian määrittäminen on vaikeaa, koska myös kasvatukselliset ja vuorovaikutukselliset tekijät vaikuttavat kehitykseen ja sairastamiseen. Tutkimukset viittaavat perinnöllisten tekijöiden osuuteen depression synnyssä. Vakavissa mielialahäiriöissä ensimmäisen asteen sukulaisten sairastumisriski on selvästi kohonnut. Perintötekijät voivat lisätä alttiutta myös lievempiin masennustiloihin. (Depressio-tunnistaminen 1995, 5.) Mitään erityistä geeniä, johon masentuneisuus liittyisi, ei ole pystytty osoittamaan. On kuitenkin pystytty todistamaan, että tavallisimmissa aikuisten psykiatrisissa sairauksissa alttius sairastua on periytyvää. Psykiatriset häiriöt periytyvätkin usein polygeenisesti eli useamman geenin välityksellä. (Räsänen 2000, 195.) Monet biologiset tekijät altistavat, myötävaikuttavat tai laukaisevat masennuksen. Masentuneiden potilaiden aivojen välittäjäainesysteemeissä on todettu häiriöitä. Huomiota on kiinnitetty erityisesti serotoniinin ja noradrenaliinin merkitykseen. (Räsänen 2000, 195.) Näiden välittäjäaineiden ja niiden hajoamistuotteiden pitoisuuksien on todettu alentuneen masennuspotilaiden keskushermostossa (Depressio-tunnistaminen 1995, 5). Serotoniini ja noradrenaliini vaikuttavat selvästi ihmisen käyttäytymiseen. Serotoniini vaikuttaa mm. uneen, mielialaan, ruokailuun, havaintokykyyn ja hormonieritykseen. Noradrenaliini osallistuu mm. stressireaktioiden, vireystilan, oppimisen ja muistin sääte-

18 lyyn. Myös kasvuhormonin liian alhaisella tasolla on todettu olevan yhteyttä masentuneisuuteen. (Räsänen 2000, 195.) Ruumiillinen sairastaminen voi lisätä riskiä sairastua masennukseen. Nuoren kehittyvä kuva itsestä on erityisen herkkä ruumiissa tapahtuville muutoksille normatiivisenkin kehityksen puitteissa. Nuoret, jotka joutuvat kamppailemaan fyysisten sairauksien kanssa, ovat alttiita masennusoireilulle. (Haarasilta & Marttunen 2000, 11.) Masennukseen voi altistaa sekä myötävaikuttaa myös psykologiset tekijät. Psykodynaamisen tutkimuksen ja teorian mukaan varhaiset deprivaatiokokemukset altistavat masennukselle. Lisäksi persoonallisuuden piirteillä ja temperamentilla on yhteys masennukseen sairastumisriskiin. Masennukseen sairastuneiden persoonallisuudessa on havaittu korostunutta riippuvuutta ja ristiriitaisuutta. Itsetunnon säätelyyn liittyvät ongelmat ovat depressiolle ominaisia. Nämä kärjistyvät epäonnistumisien yhteydessä. Masennus liittyy yleensäkin kielteisiin elämäntapahtumiin, lähinnä menetyksiin. (Depressio-tunnistaminen 1995, 6.) Erityisesti läheisten ihmissuhteiden menetys lapsuus- ja nuoruusiällä ovat merkittäviä tekijöitä masennuksen synnyssä. Lapsen ja nuoren kokema vähättely, alistaminen, pilkka ja iva huonontavat hänen itsetuntoaan ja altistavat masennukselle. Pettymys omissa toiveissa tai tavoitteissa sekä jatkuva epäonnistumisen kokeminen voivat nekin altistaa masennukseen. Merkittävä tekijä on myös lapseen ja nuoreen kohdistuva väkivalta, joka voi olla luonteeltaan psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista. (Räsänen 2000, 195.) Sosiaaliset tekijät kuten yksinäisyys, läheisen ihmisen puute, epätyydyttävä parisuhde ja huono vanhempi-lapsisuhde voivat altistaa masennukselle. Perhetutkimus korostaa erilaisia perhesysteemiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden kerrannaisvaikutuksia. Puuttuva huolenpito ja heikko perheen tuki, taloudelliset vaikeudet, vanhempien työttömyys, perheessä esiintyvät pitkäaikaiset ristiriidat sekä samoin vanhempien psyykkinen sairauserityisesti depressio- altistavat masennukselle. Sosiaalisen tuen ja sosiaalisten verkostojen puutteella, köyhyydellä ja alhaisella koulutustasolla on vaikutusta depression syntyyn. Riski kasvaa jos eri tekijät kasaantuvat. (Depressio-tunnistaminen 1995, 6.)

19 Selvä masennuksen riskitekijä on koulukiusaaminen. Sekä kiusatuilla että kiusaajilla on muita nuoria enemmän ahdistuneisuutta, masennusta ja itsetuhoajatuksia (Perttula, Yhteishyvä 11/2000,45). Hyvät ihmissuhteet ja perheen tuki ovat etenkin lapsia ja nuoria suojaavia tekijöitä. Tulevaisuuden näköalattomuus voi myös altistaa masennukselle. 3.3 Nuoruusiän depression tunnistaminen Masennustilojen uusiutumistaipumus, niihin liittyvä itsetuhoisuuden vaara ja masennustilojen suuri merkitys varhaisaikuisuuden psyykkiselle hyvinvoinnille asettaa suuria haasteita sekä masennustilojen tunnistamiselle että hoidon kehittämiselle. Nuoruusiän depression tunnistaminen toteutuu parhaiten, jos nuorten vanhemmilla sekä nuorten kanssa työskentelevillä on tietoa depressiosta sekä sen oireista. Myös avoin keskustelu nuoren kanssa mielialaan liittyvistä asioista edistää depression tunnistamista. Masennuksen tunnistamiseksi on tärkeä tietää, että masennus ilmenee monin eri tavoin tunteina, ajatuksina, käytöksenä ja ruumiillisina oireina. Masennuksen tunnistamiseksi tulee kiinnittää huomiota perhe- ja muissa ihmissuhteissa, opiskelussa ja työssä sekä fyysisissä terveydentilassa tapahtuneisiin muutoksiin. (Depressio- tunnistaminen ja hoito 1995, 118.) Näitä nuoressa tapahtuneita muutoksia voivat olla mm. aikaisemmista elämäntavoista poikkeava runsas päihteiden käyttö, ilkivallan teko, lisääntynyt ahdistuneisuus, harrastusten poisjääminen sekä jatkuvat ruumiilliset oireet, joille ei tutkimuksessa ole löytynyt syytä. Koulussa tulisi kiinnittää huomiota nuoriin, joilla on ongelmia koulunkäynnissä esim. keskittymisvaikeuksia ja häiriökäyttäytymistä. Koulunkäyntiongelmien taustalla voi olla masentuneisuutta. Myös luokassa syrjään jääminen ja vetäytyminen luokkatovereista saattaa kertoa masennuksesta. (Haarasilta & Marttunen 2000, 6-7.) Psyykkisesti oireilevat nuoret kääntyvät ongelmissaan usein ikätovereidensa puoleen. Usein aikuiset lähipiirissä ovatkin tietämättömiä nuoren masennusoireista. Perheen ja koulun piiristä raportoidaan useimmiten ulospäin näkyviä, lähinnä käyttäytymisen ongelmia, joiden yhdistäminen depressioon voi olla vaikeaa. Vanhemmat tai opettajat voivat olla huolissaan aivan eri asioista kuin nuori itse.( Haarasilta, Aalto- Setälä, Pelkonen & Marttunen, Suomen Lääkärilehti 24-26/2000, 2639.)

20 Nuori ei aina tuo masentunutta mielialaa esille, ellei sitä häneltä kysytä. On mahdollista, että nuori ei itse tunnista masennustaan tai ei käytä masennus- sanaa vointinsa kuvaamiseen. Avun tarpeen tunnistaminen on usein masentuneelle nuorelle vaikeaa. Nuoren kanssa tulisi voida keskustella mielialaan liittyvistä kysymyksistä suoraan ja aitoa mielenkiintoa osoittaen. Masennuksen tunnistamista helpottaa, jos nuorta rohkaistaan puhumaan oireistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Masennuksesta ja siihen liittyvistä oireista voi kysyä nuorelta monella tapaa. Esimerkiksi Onko sinusta tuntunut siltä, että asiat, joista ennen pidit tai joista olit kiinnostunut eivät tunnu miltään tai et jaksa kiinnostua enää niistä? Onko keskittyminen esim. koulutehtäviin vaikeampaa kuin ennen? Onko ystäväpiirissäsi tapahtunut muutoksia? Jaksatko tavata ihmisiä? Miltä tulevaisuutesi mielestäsi näyttää? Kuolemaan ja itsemurhaan liittyvistä ajatuksista pitää ja voi aina kysyä masentuneelta nuorelta suoraan. (Haarasilta & Marttunen 2000, ) Depression tunnistamista helpottamaan on kehitetty erilaisia uusia menetelmiä kuten arviointiasteikkoja ja standardoituja haastattelumenetelmiä (Depressio- Tunnistaminen ja hoito 1995, 8). Nuorten depressio oireiden seulontaan käytetään esim. mielialakyselylomaketta BDI-13. Kyseistä lomaketta voi hyödyntää myös seurannassa ja sen avulla havainnollistaa nuorelle esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. Joidenkin nuorten kanssa voi olla helpompaa aloittaa keskustelu lomakkeen pohjalta käymällä kysymysten avulla läpi mielialaan liittyviä asioita. (Haarasilta & Marttunen 2000, 27.) Masennuksen tunnistamisessa tulisi kiinnittää huomiota nuoriin, joilla on muita suurempi riski sairastua masennukseen. Riskiryhmässä ovat mm. koulukiusaajat ja koulukiusatut. Masentuneiden aikuisten hoidossa tulisi erityisesti tukea heidän vanhemmuuttaan, koska masennusta sairastavien vanhempien lapsilla on myös muita suurempi riski sairastua masennukseen. (Depressio- Tunnistaminen ja hoito 1995, 217). Näiden riskiryhmässä olevien nuorten jaksamiseen sekä masennuksen varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää huomiota Nuoruusiän depression tunnistamisen vaikeudet Nuoruusiän nopea psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys vaikeuttavat omalta osaltaan depression tunnistamista ja arviointia. Nuoruus kehityksen kuluessa tapahtuvan

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat

Lisätiedot

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille

NUORTEN DEPRESSIO. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille NUORTEN DEPRESSIO Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola

Lisätiedot

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot