Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä"

Transkriptio

1 Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä

2 Esityksen sisältö Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Suosituksia vaikutusten vähentämiseksi Reilun kaupan järjestelmän kriteerit perheviljelijöille Muut sertifiointijärjestelmät 2

3 Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä 3

4 Kahvinviljelyn historiaa - Alkuperäinen ja perinteinen Afrikasta lähtenyt kahvinviljely perustuu varjokasviviljelyyn ja tarjoaa monimuotoisine puulajistoineen asuinpaikan linnuille, perhosille, hyönteisille ja muille eläimille. - Perinteisellä tyylillä viljelevät suosivat yleensä kestäviä maataloustekniikoita, joita ovat esimerkiksi kahvimurskeen kompostointi, viljelykierrot ja torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttämättä jättäminen. - Lisäksi he viljelevät kahvin ohella usein muitakin kasveja, mikä takaa heille varmemman ruokaturvan sekä lisätulonlähteitä. 4

5 Kahvinviljelyn historiaa ja 1980-luvuilla varjokasviviljelmiä alettiin korvata aurinkoviljelytekniikoilla, jotta saataisiin isommat sadot ja sitä kautta suuremmat tulot. - Tämän seurauksena tuhottiin miljoonia hehtaareita metsää ja biodiversiteettia suurten kahviplantaasien tieltä. - Auringossa viljelemiseen liittyy läheisesti metsän raivaaminen, yhden lajin monokulttuurinen viljely sekä kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. - Teollistuneempaa ja tehokkaampaa tuotantoa varten kehitettiin uusia kahvilajikkeita, jotka pystyivät kasvamaan täydessä auringon paisteessa, mutta vaativat melkoiset määrät lannoitteita, torjunta-aineita ja kastelua. 5

6 Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien otsikoiden alle: - metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - maaperän heikentyminen ja eroosio - kemikaalien käyttö viljelyssä - kahvinviljelijöiden ja työntekijöiden kohtaamat ympäristö- ja terveysuhat - vedenkäyttö ja vesistöjen saastuminen kahvin prosessoinnissa 6

7 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Vakavin kahvinviljelyn aiheuttama ympäristöongelma on luonnonmetsien muokkaaminen kahviviljelyksiksi. Tämä tarkoittaa kasvavassa määrin plantaaseja, joilla harjoitetaan aurinkokahviviljelyä. Aurinkokahviviljelmien laajeneminen johtaa luonnonmukaisten ekosysteemien tuhoamiseen. - Suuret, yhden kasvin viljelmät, joita aurinkokahviviljemät tyypillisesti ovat, aiheuttavat suurimman biodiversiteetin vähenemisen. - Myös metsien ohentaminen ja raivaus varjokahviviljelmiä varten on huolestuttavaa. Vaikka varjokahviviljelmät mahdollistavat suuremman lajiston toimeentulon (erityisesti liikkuvien lajien osalta) kuin aurinkokahviviljelmät tai monet muut maatalouden muodot, eivät ne ole sama asia kuin luonnonmetsät. Lähteet: WWF 7

8 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Vietnamissa, Papua Uusi-Guineassa, Laosilla, Myanmarissa ja Meksikossa tehtyjen tutkimusten mukaan kahvinviljely laajenee aiemmin luonnontilassa olleille alueille. - Kolumbiassa erityisesti aurinkokahvin viljely kasvaa. - On epäselvää, ovatko uudet kahviviljelyalueet Kiinassa, Uudessa Kaledoniassa, Samoalla ja Mauritiuksella raivattu luonnontilassa olleille alueilla vai onko viljelykset perustettu jo aiemmin maatalouskäytössä olleelle maalle. - Maailmanlaajuisesti hyvin vähän tietoa on saatavilla siitä, miten kahvinviljelymaita on aiemmin käytetty. - Myös varjokahviviljely ja lintuystävällinen kahvinviljely voivat vahingoittaa korkean biodiversiteetin omaavia alueita erityisesti silloin, mikäli viljely laajenee laittomasti. Esimerkiksi Meksikossa, Vietnamissa, Nicaraguassa ja Indonesiassa suojeltuja maaalueita on otettu laittomasti käyttöön kahvinviljelyssä. Lähteet: WWF 8

9 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Metsiä on hävinnyt hälyyttävää tahtia latinalaisen Amerikan kahvintuottajamaissa. Peräti seitsemän maata kymmenestä, joissa metsien häviäminen on suurinta, sijaitsee latinalaisessa Amerikassa tai Karibialla, ja ne ovat Jamaika, Haiti, Costa Rica, Paraguay, Ecuador, Guatemala ja Meksiko. - Perinteinen varjokahviviljely on tehokas tapa säilyttää biodiversiteettiä trooppisissa metsäekosysteemeissä. Latinalaisen Amerikan pohjoisosien varjokahvialueilla biodiversiteetti on runsasta. - Smithsonian Migratory Bird Centerin biologit havaitsivat kenttätutkimuksisissaan eteläisessä Meksikossa, että perinteisillä kahvi- ja kaakoviljelmillä eli ainakin 180 lintulajia. Luku on huomattavasti korkeampi kuin lintulajien lukumäärä muilla maatalousmailla. Tätä korkeampia lukuja on havaittu vain täysin luonnonvaraisissa trooppisissa metsissä. - Kolumbiassa ja Meksikossa tehtyjen tutkimusten mukaan aurinkokahviviljelmillä tavattiin yli 90% vähemmän lintulajeja kuin varjokahviviljelmillä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 9

10 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti linnut ja muut eläimet - Tutkimustöissä Meksikossa (Mexico's National University and Chicago's Lincoln Park Zoo) havaittiin myös, että varjokahvitiloilla eli suurempi määrä pieniä nisäkkäitä, kuten oravia, hiiriä ja opossumeja, kuin aurinkokahviplantaaseilla. Myös lepakkoja havaittiin varjokahviviljelmillä. - Vertailemalla erilaisia metsiä ja maatalousmaita tutkijat havaitsivat, että sekaviljelmillä (joilla viljeltiin useita eri kasveja, kuten kahvia, banaania, kaakaota ja sitruksia) ja varjokahviviljelmillä eli 74% prosenttia siitä eläinlajimäärästä, mitä löytyi täysin luonnonvaraisista metsistä. - Perinteinen kahvinviljely metsien hävittämisen vaihtoehtona auttaa hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 10

11 Maaperän heikentyminen - Kahvinviljely esimerkiksi Brasiliassa on perustunut kertakäyttöajatteluun, jossa kahviviljelyksiä hylätään ja siirretään paikasta toiseen, uudelle maaperälle. - Tyypillisesti maata ensin viljellään lyhäytaikaisesti, jonka jälkeen se otetaan karjan laidunmaaksi ja lopulta hylätään maaperän köyhtymisen ja eroosion johdosta. - Usein lannoitteiden ja agrokemikaalien runsaalla käytöllä maata voidaan hyödyntää pidempään, mutta tällaisella toiminnalla on omat ympäristövaikutuksensa. - Yksi maaperälle haitallisimmista kahvinviljelyn muodoista on se, että rikkaruohomyrkyillä maa puhdistetaan muusta kasvillisuudesta. - Rikkaruohovapaiden viljelysalueiden luomisen (erityisesti korkean ilmanalan kahviviljelmillä) on todettu olevan yksi suurimmista eroosion aiheuttajista. - Matalakasvuisia kasveja voitaisiin hyödyntää maaperän peittämisessä, mikä vähentäisi eroosiota ja maaperän kosketusta auringonvaloon, tuuleen ja sateeseen. Lähteet: WWF 11

12 Maaperän heikentyminen - Varjokasvien puuttumisella on monia suuria vaikutuksia maaperän laatuun luvun lopulla Nicaraguassa tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että eroosioluvut olivat huomattavasti korkeampia viljelmillä, joilla varjokasveja oli vähennetty, kuin perinteisillä kahvitiloilla. Tutkimuksessa todettiin myös, että varjokahviviljelmillä oli korkeammat maaperän kosteuslukemat ja suurempi orgaanisen aineksen määrä. - Ravinteiden kierto reagoi varjokasvien määrän muutoksiin kahviviljelmillä. Costa Rican Central Valleyssa, missä vuosittainen sademäärä voi olla jopa 2,5 metriä, ravinteiden huuhtoutuminen pohjaveteen voi olla huomattavaa. - Ilman varjoa kasvavan kahvin maaperä menettää jopa kolme kertaa enemmän typpeä kuin varjokahviviljelmillä. Varjokahviviljelmät kierrättävät typpeä säästeliäästi. Lähteet: National Resources Defense Counsil ja WWF 12

13 Kemikaalien käyttö aurinkokahviviljelmillä - Aurinkokahvin viljely on lisääntynyt dramaattisesti varjokahviviljelyn kustannuksella. Arviolta 40-50% latinalaisen Amerikan pohjoisosissa tuotetusta kahvista tulee aurinkokahviviljelmiltä. Esimerkiksi Kolumbiassa aurinkokahvin osuus on kasvanut lähes nollasta 70 prosenttiin. -Aurinkokahviviljelyä voidaan kutsua myös tekniseksi, korkeita tuotantopanoksia vaativaksi viljelyksi. - Aurinkokahviviljelmillä mm. hyönteisten määrä on vähäisempi, auringon säteily voimakkaampaa ja ravinteiden kierto alhaisempaa. - Aurinkokahviviljelmät ovat liiallisen riippuvaisia agrokemikaaleista. - Viljelmät ovat riippuvaisia esimerkiksi lannoitteista ja torjunta-aineista. Esimerkiksi Costa Ricassa maan viranomaiset suosittelevat, että hehtaarilla kahvia käytettäisiin vuosittain 30 kiloa typpeä, kun samanaikaisesti varjokahviviljelmillä sitä ei käytetä lainkaan tai käyttö on vähäistä. - Kolumbiassa, jossa 86% kahvinviljelystä on teknistä, käytetään vuosittain yli tonnia keinolannoitteita, ainakin silloin kun niitä on varaa ostaa. Lähteet: WWF ja Consumers International 13

14 Kemikaalien käyttö - Kahvintuotannossa esimerkiksi Brasiliassa on käytetty laajalti kemikaaleja, joilla on pyritty torjumaan tuholaisia ja kasvisairauksia. Ennen 1970-lukua tuottajat käyttivät mm. BHC:tä ja muita torjunta-aineta (mm. copper fungicide with BHC ja foliar fertiliser). Lopulta BHC on korvattu uudella torjunta-aineella (lindane emulsion). BHC:n ja lindanen käyttö on myöhemmin kielletty, sillä niiden on todettu säilyvän ympäristössä. - Teollisessa kahvintuotannossa käytettävät kemikaalit aiheuttavat vakavia terveys- ja ekologisia uhkia. Yhdysvaltain terveysviranomaisten tekemissä testeissä ja 1980-luvuilla kahvipavuista löydettiin usein jälkiä mm. DDT:stä, BHC:stä ja muista torjunta-aineista, joiden käyttö Yhdysvalloissa oli kiellettyä niiden karsinageenisyyden vuoksi tai koska ne säilyvät luonnossa pitkiä aikoja. - Perinteisessä varjokahviviljelyssä käytetään tyypillisesti huomattavasti vähemmän kemikaaleja kuin teollisilla plantaaseilla. Kahvin kasvattaminen luonnonkasvillisuuden ja/tai varjopuiden joukossa vähentää sen altistumista tuholaisille. Perinteiset viljelytekniikat ovat olleet käytössä jo useiden sukupolvien ajan, ja tuotannossa on löydetty kestävä tasapaino. Lähteet: WWF ja National Resources Defense Counsil 14

15 Kemikaalien käyttö - Vuonna 1983 Natural Resources Defense Councilin teettämissä laboratoriatesteissä kaikista raakakahvinäytteistä löydettiin jäämiä monista torjuntaaineista. Papujen paahtaminen vähensi jäämien määriä, mutta edelleen yhdestä näytteestä brasilialaista kahvia löytyi alkuperäinen määrä DDD:tä ( the toxic metabolite of DDT ). - Nykyään DDT:tä ei juuri käytetä kahvinviljelyssä, mutta käytössä on monia muita kemikaaleja, joilla torjutaan rikkakasveja, tuholaisia ja kasvitauteja. - Viimeisen kymmenen vuoden ajan länsimaiden hallitukset ovat pyrkineet rajoittamaan monien niissä kiellettyjen kemikaalien käyttöä kehitysmaissa. Kuitenkin joissakin latinalaisen Amerikan maissa monien kiellettyjen kemikaalien käyttö hyväksytään kuitenkin maataloudessa. - Esimerkiksi vielä vuonna 1990 Costa Ricassa sallittiin chlordane-kemikaalin käyttö. Chlordane on erittäin myrkyllinen hyönteisten torjunta-aine, joka säilyy vuosia luonnossa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 15

16 Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - The World Resources Instituten tutkimusraportista selviää, että latinalaisessa Amerikassa ja muissa kehitysmaissa ihmisten altistuminen kemikaaleille on mittavaa. Esimerkiksi Nicaraguassa todettiin vakavia terveysongelmia maataloustyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Raportin mukaan riittämättömät turvallisuus- ja hygieniatoimet ovat normi torjunta-aineiden käytössä kehitysmaissa. - Useita satoja myrkytystapauksia ja muutamia kuolemia yhdistettiin 1990-luvun alussa Kolumbiassa erittäin myrkylliseen hyönteismyrkkyyn, endosulfaaniin. Vaikka aineen käyttö kiellettiin vuonna 1995, pelätään sitä käytettävän yhä. - Kolumbian kahvinviljelijöiden yhdistys ja kansallinen kahvin tutkimuslaitos ovat kieltäneet kenttätyöntekijöitään suosittelemasta myrkyllisimpiä tuholaismyrkkyjä, ja suosittelemaan sen sijaan vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja ja biologisia torjuntamenetelmiä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 16

17 Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - Työntekijät, joilla ei ole historiallisesti ollut pitkää kokemusta teknisestä kahvintuotannosta, joutuvat tänä päivänä kosketuksiin lukuisien kemikaalien kanssa, joita tulisi käsitellä vain suojavarusteiden, kuten kasvosuojusten, pitkähihaisten paitojen, pitkien housujen ja saappaiden, kanssa. Kuitenkaan tällaisia vaatteita ja varusteita ei usein käytetä kuumuuden ja kosteuden vuoksi. - Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston tekemissä kenttätutkimuksisssa Mississippijoen ympäristössä USA:ssa dokumentoitiin laajamittaisia puutteita suojavaatteiden käytössä niiden työntekijöiden keskuudessa, jotka käsittelivät kemikaaleja. Edes Yhdysvalloissa kemikaalien käyttöön liittyvät terveysrajoitukset eivät riittävällä tavalla huomioi ilmaston aiheuttamia rajoituksia suojavarusteiden käytölle. Lähteet: National Resources Defense Counsil 17

18 Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - Varjokasvien vähenemisellä on suora yhteys myös lisääntyneeseen typpilannoitteiden käyttöön Keski-Amerikan kahviviljelmillä. Laajamittainen synteettisten kemikaalien käyttö on aiheuttanut juomaveden saastumista mm. Costa Ricassa, jossa pohjaveden saastemäärät ylittävät joissain tapauksissa WHO:n asettamat suositusrajat. - Suurina määrinä nitraatit voivat aiheuttaa lapsille ns. methemoglobinemia ("bluebaby syndrome"), joka vaikeuttaa veren hapenkuljetusta ja voi aiheuttaa jopa kuoleman. - Juomaveden nitraattisaastumisellä epäillään olevan suoran yhteys mm. tiettyihin syöpiin ja lasten kehityshäiriöihin. I Lähteet: National Resources Defense Counsil 18

19 Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Kahvin tuotantovaiheista erityisesti kahvipavun prosessointi eli kuorinta kuluttaa vettä ja heikentää makean veden varastoja monissa trooppisissa ekosysteemeissä. - Kuorinta voidaan suorittaa kuiva- tai märkäkäsittelynä, jälkimmäistä suositaan laatusyistä. - Perinteisessä viljelyssä, jossa kahvimarjat prosessoitiin tilalla, marjojen kuoret siroteltiin kahvipensaiden ympärille. Nyt kun prosessointi usein tapahtuu kauempana viljelyksiltä, kahvimarjojen kuoret usein heitetään märkäprosessoinnin jälkeen jokiin. - Marjojen kuoret aiheuttavat jokien saastumista, sillä niiden hajoaminen käyttää paljon happea, ja alhaisemmat happipitoisuudet johtavat kalakuolemiin. - Keski-Amerikassa vuonna 1988 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että prosessoitaessa tonnia kahvipapuja syntyi 1,1 miljoonaa tonnia jätettä kuudessa kuukaudessa. Vettä käytettiin neliömetriä päivässä. Tämä jätemäärä vastaa neljän miljoonan asukkaan kaupungin jätevesien dumppaamista. - Tuolloin Costa Ricassa arvioitiin, että kahvin prosessointi aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikesta jokien saastumisesta (biologisen hapen kulutuksen määrää mittaamalla). Lähteet: WWF ja National Resources Defense Counsil 19

20 Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Kahvin prosessointilaitosten koko vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Guatemalan 4000:sta prosessointilaitoksesta vain kolme prosenttia kuuluu suurimpaan kokokategoriaan, mutta ne prosessoivat 60% vuosittaisesti kahvintuotannosta. - Ekologiset vaikutukset johtuvat erityisesti prosessointilaitosten orgaanisista jätteistä, jotka saastuttavat vesistöjä ja vievät kasveilta ja eläimiltä niiden tarvitseman hapen. Costa Rican terveysviranomaiset ovat huolestuneet saastuneiden jokivesien vaikutuksista myös rannikon vedenalaiseen kasvistoon ja eläimistöön niillä alueilla, joilla joet laskevat mereen. - Vuonna 1992 Costa Rican viranomaiset laativat viisivuotissuunnitelman, jonka tavoitteena oli vähentää vesistöihin laskettavaa orgaanisten jätteiden määrää 80 prosentilla viidessä vuodessa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 20

21 Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Viime vuosina on tapahtunut edistystä kahvin prosessointiteknologian kehittämisessä. - Pieni mutta kasvava osa kahvinkäsittelylaitoksista on vähentänyt kahvin märkäprosessoinnissa käytettävän veden määrää, jolloin niiden tarvitsee myös käsitellä aiempaa vähemmän saastunutta vettä ennen sen laskemista laitoksesta. - Muita ympäristöystävällisiä menetelmiä ovat mm. kompostoitujen kahvimarjojen kuorten käyttö eläinten lannan ohella orgaanisena lannoitteena tai polttoaineena energialaitoksissa, jotka tuottaavat metaania. - Nämä toimet ova osoittautuneet menestyksekkäiksi monilla alueilla latinalaisen Amerikan pohjoisosissa. Kuitenkin ilman alueellisia investointisuunnitelmia uuden teknologian käyttöönottamiseksi, saastumisen vähentämiseen pyrkivät toimet tulevat poikkeus eivätkä sääntö tässä latianalaisen Amerikan osassa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 21

22 Suosituksia ympäristövaikutuksien vähentämiseksi 22

23 Suosituksia - Ympäristövaikutusten vähentämisessä tärkein tavoite on pidentää viljelysten elinikää niin että omistajat jatkavat viljelyä samassa paikassa eivätkä siirry muualle ja raivaa uutta maata viljelyyn tai muuhun käyttöön. - Yhtä tärkeää on, että viljelijöitä kannustetaan säilyttämään viljelmänsä varjokahviviljelminä eikä muuttamaan niitä aurinkokahviviljelmiksi. - Muita tapoja vähentää ympäristötuhoja ovat tuotannon ja tulonlähteiden monipuolistaminen, tuotantopanosten käytön vähentäminen, vedenkäytön vähentäminen ja maaperän eroosion vähentäminen. Viljelysten tulisi myös välillä antaa kesannoida. Lähteet: WWF 23

24 Suosituksia metsäekosysteemit - Monilla alueilla erityisesti Vietnamissa ja muissa Kaakkois-Aasian maissa kahvinviljely laajenee luonnonmetsiin. Tällainen kahviviljelysten laajentaminen tulisi kieltää, sillä se aiheuttaa ympäristötuhoa. Nämä viljelmät ovat lyhytikäisiä investointeja. - Suurin osa tästä kahvintuotannosta on robusta-kahvia, koska se on tuottoisampaa kuumassa, aurinkoisessa ilmastossa ja huonommalla maaperällä. - Toinen tapa estää kahvinviljelyn laajeneminen biodiversiteetiltään rikkaille alueille on luoda suojelualueita trooppisille metsäalueille, jotka sijaitsevat kahvintuotantoalueiden rajoilla. Niitä tulee myös valvoa. - Vaikka varjokahviviljelmien biodiversiteetti on alhaisempaa kuin täysin luonnontilassa olevien alueiden, pystyvät ne elättämään useampia lajeja kuin aurinkokahviviljelmät. Lisäksi varjokahviviljelmillä maaperän kosteus on suurempaa, ravinteiden kierto tehokkaampaa ja eroosio vähäisempää. - Luonnonsuojelunäkökulmasta varjokahviviljelmät ovat hyvä kompromissi kahvinviljelyn jatkamiseksi viljelyalueilla. Lähteet: WWF 24

25 Maaperän heikentyminen ja eroosio - Parempien maaperänhoitotapojen kehittäminen on ollut aikaavievää. Vaikeutta lisäävät maantieteellisten ja kulttuuristen erojen olemassaolo. - Esimerkiksi Brasiliassa kahvipensaat istutettiin aluksi suorissa riveissä ylös vuorten rinteitä. Tämän tavan huomattiin aiheuttavan huomattavaa eroosiota. Sen sijaan istuttamalla puut vuorten myötäisesti (contour planting) ja jättämällä sopiva väli istutusten välille, väheni eroosio huomattavasti aiemmasta. - Kun verrataan kahviviljelmiä, joilla pensaat on istutettu pystysuoriin riveihin, ja viljelmiä, joilla pensaat on istutettu vuorten myötäisesti, huomataan eroosion olevan jälkimmäisissä tapauksissa 4,4 3,1 tonnia vähemmän hehtaarilta muutamassa vuodessa. Jälkimmäiset viljelmät myös säilyttivät paremmin maaperän kosteutta. - Myös muiden kasvilajikkeiden tai ruohon istutus vuorotellen kahvipensaiden kanssa vähentää eroosiota. Ruohon istuttamisen vaikutus oli vähentää maaperän köyhtymistä 0,2 tonnilla hehtaaria kohden ja veden huuhtoutumista 90 %:lla. Lähteet: WWF 25

26 Kesannointi - Kesannointi ja pintakasvien istuttaminen on hyvä strategia luonnonsuojeluun kahviviljelmillä. - Kesannointi voi kunnostaa maaperän ja palauttaa oikean ravinnetasapainon suhteellisen lyhyessäkin ajassa. - Kesannoinnin aikana voidaan myös istuttaa varjopuita. - Noin 5-7 vuoden kuluttua maa voidaan jälleen intensiiviseenkin käyttöön. Lähteet: WWF 26

27 Tuotannon monipuolistaminen - Kahvin hintojen rajujen muutosten vuoksi riippuvuus yksin kahvista ei ole terve strategia tuottajille. Monipuolisempi maataloustuotanto voisi tukea viljelijöiden erityisesti perheviljelijöiden toimeentuloa. - Kahvin viljely yhdessä muiden kasvien, kuten hedelmäpuiden, vihannesten tai viherkasvien kanssa voi monipuolistaa viljelijöiden tulonlähteitä ja vähentää riippuvuutta yhdestä tuotteesta. - Vaikka tällaiset monipuoliset tuotantosysteemit eivät palauta biodiverstiteettiä luonnontilaisten alueiden tasolle, ovat ne parempia vaihtoehtoja biodiverstiteetin kannalta kuin muut viljelmät. Ne auttavat myös tukemaan paremmin toimeentulevaa paikallistaloutta. - Ekoturmismin, erityisesti lintubongauksen, edistäminen kahvintuotantoalueilla voisi tuoda uuden tulonlähteen viljelijöille. Varjokasvit auttavat luomaan ympäristöjä, joissa linnut viihtyvät. - Nämä tulonlähteet voivat olla yhtä hyviä tai jopa ylittää kahvista saatavat tulot. Lähteet: WWF 27

28 Veden käytön vähentäminen - Kahvintuotannossa veden käyttöä ja vesistojen saastumista tulisi vähentää niin paljon kuin mahdollista. - Kolumbiassa ja Costa Ricassa testataan uusia prosessointisysteemejä, joiden tuottaman kahvin pitäisi olla yhtä korkean laatuista kuin märkäprosessoidun kahvin. Tämän teknologian käyttöönottoa pitäisi kannustaa. - Kahvin prosessoijien tulisi siivilöidä ja kierrättää vettä niin että veden käyttö vähenisi ja vähemmän orgaanista ainesta laskettaisiin jokiin. Kahvinmarjojen kompostointi tai sirottelu pensaiden ympärille parantaa maaperän laatua ja auttaa maaperää säilyttämään kosteutta. Molemmat tekijät lisäävät tuottavuutta. - Anaerobinen käyminen ennen kahvipapujen märkäkäsittelyä tekee pavuista helpompia käsitellä, mikä vähentää prosessoinnissa tarvittavan veden määrää. Tämä on edullinen prosessointistrategia, mutta teknologia ei ole kovin hyvin tunnettua. Lähteet: WWF 28

29 Veden käytön vähentäminen - Costa Ricassa suuri osa kahvimarjojen kuorista kompostoidaan, vaikka kompostointi kestää kuusi kuukautta. Kahvin prosessoijat ovat kuitenkin havainneet, että tiettyjen mikro-organismien avulla kompostoiminen voi tapahtua jopa alle kolmessa kuukaudessa. Komposti kuljetetaan takaisin viljelijöille lannoitteeksi. - Tehokkaita mikro-organismeja on alettu hyödyntää myös kahvin prosessoinnissa, jätevesien puhdistamiseksi ennen niiden laskemista prosessointitehtaasta. Mikroorganismit hajoittavat jätteen ja nopeuttavat kompostoitumista. Tämä vähentää orgaanisen jätteen määrää, jota lasketaan paikallisiin vesistöihin, ja joka kuluttaa niissä happea. Lähteet: WWF 29

30 Reilun kaupan järjestelmän kriteerit perheviljelmille 30

31 Yleistä Reilun kaupan kahvista - Kaikki Reilun kaupan kahvi on peräisin perheviljelmiltä, joilla harjoitetaan lähes aina varjokahviviljelyä. - Reilun kaupan sertifikaatin saaminen edellyttää, että tuottajat noudattavat Reilun kaupan kriteerejä. Yhtenä osana näistä kriteereistä ovat ympäristökriteerit. - Reilun kaupan lisää voidaan käyttää paitsi sosiaalisiin myös tuotantoa parantaviin hankkeisiin ja ympärisöparannuksiin, kuten kahvin prosessointitilojen rakentamiseen ja uudistamiseen. - FLO kannustaa pientuottajia luonnonmukaiseen viljelyyn siellä, missä se on sosiaalisesti ja taloudellisesti järkevää. Lähes 40 % Reilun kaupan sertifioidusta kahvista on luomutuotettua. 31

32 Esimerkki hyödyistä: Reilun kaupan kahvi - Reilun kaupan kahvista maksetaan tuottajaosuuskunnille takuuhintana aina vähintään 1,21 USD paunalta. Lisäksi maksetaan sosiaalisia ja tuotantoa parantavia hankkeita varten Reilun kaupan lisää 0,05 USD paunalta. ( alkaen lisän suuruus on 0,10 USD paunalta.) - Kahvia ostavat yritykset tarjoavat viljelijöille heidän pyynnöstään jopa 60 % ostettavan kahvierän arvosta ennakkorahoituksena. - Viljelijöiden omistamat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen palveluita. - Kaikenlainen lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö on kiellettyä. Myöskään vanhempien perhetilalla tehtävät askareet eivät saa vaarantaa lasten koulunkäyntiä tai terveyttä. - Viljelyä harjoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Reilun kaupan kahvin suosion myötä yhä useampi viljelijä hyötyy kahvin Reilusta kaupasta. Esimerkiksi Meiran kahviostoista hyötyy jo Reilun kaupan kahvinviljelijöitä neljässä eri maassa aiemman yhden sijaan. 32

33 Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Sosiaalinen kehitys - Reilu kauppa lisää kehityspotentiaalia - Jäsenet ovat perheviljelijöitä - Demokratia, osallistuminen ja läpinäkyvyys tuottajaorganisaatiossa - Syrjintä on kiellettyä Taloudellinen kehitys - Reilun kaupan lisä - Vientikyky - Organisaation taloudellinen vahvistaminen 33

34 Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Työolojen kriteerit - Pakko- ja lapsityövoima - Järjestäytymisoikeus ja edunvalvonta - Työehdot - Työterveys ja -turvallisuus 34

35 Tuotekohtaiset kriteerit perheviljelijöiden tuottamille tuotteille Kaupankäyntiä koskevat kriteerit - Tuotteen kuvaus - Pitkäaikainen ja vakaa suhde tuottajiin - Kansainvälistä kauppaa koskevat yleiset ehdot - Hinnoittelu ja Reilun kaupan lisä - Ennakkorahoitus Tuotekohtaisissa kritereissä voidaan asettaa myös muita lisäkriteerejä kyseisen tuotteen tuotannolle tai tuotannolle jossain yksittäisessä maassa. 35

36 Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Ympäristökehitys - Vaikutusten arviointi, suunnittelu ja tarkkailu - Kemikaalien käyttö - Jäte - Maaperä ja vesi - Tuli - GMOt 36

37 Vaikutusten arviointi, suunnittelu ja tarkkailu Tarkoitus: Tuottajaorganisaatio arvioi jäsentensä toiminnan vaikutuksia ympäristöön, kehittää suunnitelmia lieventääkseen näitä vaikutuksia ja valvoo suunnitelmien käyttöönottoa. Peruskriteerit: Organisaatiosta valitaan henkilö, jonka vastuulla on ympäristökehitykseen liittyvien kriteerien toteutuksen suunnittelu. Organisaatio kehittää ja ottaa käyttöön sisäisen kontrollijärjestelmän (Internal Control System) tai vastaavan. Organisaatio varmistaa, etteivät sen jäsenet kerää viljelyyn tarvittavaa materiaalia suojelluilta alueilta tai kansallisten ja kansainvälisten säädösten vastaisesti. Lisäkriteerit: Tuottajaorganisaatiolla on suunnitelma ympäristöön liittyvien ja maanviljelyllisten toimintojen parantamiseksi. Se valvoo suunnitelman toteutusta ja raportoi siitä. Organisaatio varmistaa, että sen jäsenet tunnistavat suojelualueet, puskurialueet vesistöjen ympärillä ja vedenjakajat, joita ei viljellä ja joihin ei käytetä kemikaaleja. Koskemattomille metsäalueille viljely on kiellettyä. Alueilla, jotka ovat karuja tai kelpaamattomia viljelyyn, jäsenet istuttavat puita ja pensaita tai muuten vahvistavat biodiversiteettiä. Organisaatiolla on suunnitelma, joka tarjoaa yleiskuvan nykyisestä ja kaavaillusta maan käytöstä. Organisaatio arkistoi tietoja koskien maan käyttöä, kemikaalien käyttöä, sadon kiertoa ja veden käyttöä. 37

38 Kemikaalien käyttö Tarkoitus: Tuottajien tulee jatkuvasti vähentää kemikaalien käyttöä viljelyssä. Peruskriteerit: FLO:n kieltämiä aineita ei saa käyttää, myydä eikä jakaa organisaation toimesta. Kemikaaleja käytetään, käsitellään ja varastoidaan asianmukaisesti, välttäen vaaraa ihmisille ja luonnolle. Ainoastaan koulutetut henkilöt saavat käsitellä kemikaaleja. Kaikki tuotteet ja pakkaukset ovat selkeästi merkittyjä, ja ne varastoidaan ja hävitetään turvallisesti. Tuottajat pitävät huolen, että kemikaaleja käytetään niille kasveille, joille ne on tarkoitettu. Tuottajaorganisaatio säilyttää kirjalliset tiedot kaikkien kemikaalien ostoista, käytöstä ja hävityksestä. Tuottajat välttävät kemikaalien suihkuttamista jokien tai muiden vesialueiden yli. Lisäkriteerit: Tuottajat käyttävät kemikaaleja vain, jos on kirjallisesti todistettu, että ne ovat tarpeellisia. Jäsenten käyttäessä kasvimyrkkyjä tuottajaorganisaatio varmistaa, että ne ovat ainoa mahdollinen keino. Kemikaalien vähentäminen mahdollistetaan valikoimalla tarkoituksenmukaisia taimia ja käyttämällä asianmukaisia tuotantotekniikoita. Kemikaalilaatu ja kemikaalin levityksen ajoitus valitaan siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa luonnolle, eläimille ja ihmiselle. Organisaatio osoittaa jatkuvaa kehitystä kemikaalien vähentämisessä. 38

39 Jäte Tarkoitus: Tuottajien tulee vähentää, kierrättää, käyttää uudelleen ja kompostoida jätettä asianmukaisella tavalla. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet hävittävät vaarallisen jätteen turvallisella tavalla. Käyttämättömät kemikaalit palautetaan tavarantoimittajalle, jos mahdollista. Organisaatio varmistaa, että jäsenet käyttävät eloperäistä jätettä kestävällä tavalla, esimerkiksi kompostoimalla. Tuottajat eivät ruoki eläimiä eloperäisellä jätteellä, joka on käsitelty torjunta-aineilla. Organisaatio huolehtii, että jäsenet käsittelevät jätteensä siten, ettei niistä leviä tauteja satoon, karjaan tai ihmisiin. Lisäkriteerit: Tuottajaorganisaatio pitää huolen, etteivät sen jäsenet polta jätettä, jos on olemassa jokin ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto. Kaikki kierrätettävissä oleva materiaali lajitellaan ja kierrätetään. 39

40 Maaperä ja vesi Tarkoitus: Tuottajien tulee säilyttää maaperän rakenne ja lisätä sen hedelmällisyyttä. Vesivaroja käytetään myrkyttämättä niitä ja säilyttäen niitä. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet käyttävät menetelmiä, joilla vähennetään ja estetään maaperän eroosiota. Tuottajien tulee myös ottaa käyttöön menetelmät, joilla lisätään maan hedelmällisyyttä ja ylläpidetään rakenne. Vedenkäyttö tulee järjestää niin, ettei se johda vesilähteiden myrkyttymiseen, aavikoitumiseen tai maaperän suolapitoisuuksien nousemiseen. Jäsenet käyttävät sellaisia kastelumenetelmiä, jotka minimoivat vedenkulutuksen. Organisaatio varmistaa, että jäsenet välttävät alentamasta pohjaveden tasoa tai aiheuttamasta mitään kielteistä muutosta veden laatuun tai saatavuuteen. Jätevesi tulee hävittää siten, ettei se vaikuta kielteisesti maaperän terveyteen, veden laatuun tai ruoan turvallisuuteen. 40

41 Tuli Tarkoitus: Tuottajien tulee ehkäistä sellaista tulen käyttöä, joka vaikuttaa luontoon epäsuotuisti. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet käyttävät tulta siistiäkseen tai valmistellakseen maata viljelyä varten vain, jos se on todettu ekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan koulutetut henkilöt käyttävät tulta. Organisaatio perustaa ohjeiston, jolla taataan se, että vain suunnitellut maat kulotetaan. Sen tulee myös varmistaa, että jäsenet ovat omaksuneet tulen käsittelyyn liittyvät turvallisuusohjeet. 41

Reilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5

Reilu kauppa ry Paasivuorenkatu 2A, 5 krs. 00530 Helsinki www.reilukauppa.fi 1/5 1/5 2/5 Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotetut tuotteet tunnistaa Reilun kaupan merkistä, joka kertoo kuluttajille, että tuote täyttää kansainväliset Reilun kaupan kriteerit. Reilu kauppa parantaa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

KAHVIA TULEVAISUUTTA VARTEN

KAHVIA TULEVAISUUTTA VARTEN KAHVIA TULEVAISUUTTA VARTEN EI KAHVIA TULEVAISUUDESSA? Kuvittele, että sinun olisi tultava toimeen ilman päivittäistä kahvikupillista tai että kahvi olisi vain harvojen ylellisyyttä. Todellisuus voi näyttää

Lisätiedot

Kaakaonviljelijä Olivia Morales

Kaakaonviljelijä Olivia Morales Kaakaonviljelijä Olivia Morales Olivia ja hänen miehensä Caitano ovat kaakaonviljelijöitä Dominikaanisesta tasavallasta. Dominikaanisessa tasavallassa bruttokansantuote asukasta kohden on noin 6000 euroa

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003 Marjukka Välimaa Ympäristöosaston monisteita 49 Lähdeviite Välimaa M. 2003: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 2003.-Ympäristöosaston

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston

Lisätiedot

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS Page 1 IKEA FOOD PRODUCT DEVELOPMENT PROCESS 2010 "Voin sanoa, että sekä IKEA että sen henkilökunta ovat parhaat tietämäni. Yhteishenki on mahtava, ja haluamme kaikki olla mukana

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Suomalaisten ekologinen jalanjälki

Suomalaisten ekologinen jalanjälki RAPORTTI 2011 Petri Mulari / APU / WWF Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä SUOMALAISTEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kulutuksen ekologinen jalanjälki 325 000 milj. gm 2 Kulutuksen ekologinen jalanjälki

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden

Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Reilun kaupan lisä Reilun kaupan tuottajaorganisaatioille maksetaan tuotteista saadun hinnan päälle aina Reilun kaupan lisää, joka on

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN?

MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? Kehitysmaiden viljelijät Yli miljardi ihmistä maailmassa on aliravittuja, suurin osa heistä on kehitysmaiden viljelijöitä. Pienviljelijät eivät aina saa tuotteistaan elinkustannuksia

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä

Ympäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY Jatta Makkula

REILU KAUPPA RY Jatta Makkula REILU KAUPPA RY Jatta Makkula Miten huomioida elintarvikkeiden alkuperä ja sosiaalinen vastuu hankinnoissa? case Reilu kauppa Fairtrade Premium Usage Reilu kauppa ry 31 järjestön omistama yhdistys. Valvoo

Lisätiedot

SIUNATTU KILPAILUNVAPAUS

SIUNATTU KILPAILUNVAPAUS JÄSEN NO 202 Marangun kylässä, lähellä kaikkien Kilimanjaron kiipeäjien tunteman Coca Cola reitin alkupistettä on 58 vuotiaan Gipson J. Lyimon kotitila, eekkerin ala Kilimanjaron rinnettä puolentoista

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

- Alliance Environnement-

- Alliance Environnement- - Alliance Environnement- Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus Riina Antikainen, Anne Holma SYKE Sampo Soimakallio, Kati Koponen VTT Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti seminaari 6.3.2009,

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Way of Life- sertifikaatti kriteerit

Way of Life- sertifikaatti kriteerit Way of Life- sertifikaatti kriteerit Vähimmäisvaatimukset jotka on täytettävä luonnollisten aineiden osalta, luonnollisten aineden, joissa orgaanisia osia, osalta ja enimmäismäärät luonnollisissa aineissa.

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? 2 Kasvinsuojeluainejäämät Mikä on kasvinsuojeluaine?...3 Mikä on kasvinsuojeluainejäämä?...4 Kasvinsuojeluaineiden turvallisuusarviointi...5 Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot