Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä"

Transkriptio

1 Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä

2 Esityksen sisältö Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Suosituksia vaikutusten vähentämiseksi Reilun kaupan järjestelmän kriteerit perheviljelijöille Muut sertifiointijärjestelmät 2

3 Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä 3

4 Kahvinviljelyn historiaa - Alkuperäinen ja perinteinen Afrikasta lähtenyt kahvinviljely perustuu varjokasviviljelyyn ja tarjoaa monimuotoisine puulajistoineen asuinpaikan linnuille, perhosille, hyönteisille ja muille eläimille. - Perinteisellä tyylillä viljelevät suosivat yleensä kestäviä maataloustekniikoita, joita ovat esimerkiksi kahvimurskeen kompostointi, viljelykierrot ja torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttämättä jättäminen. - Lisäksi he viljelevät kahvin ohella usein muitakin kasveja, mikä takaa heille varmemman ruokaturvan sekä lisätulonlähteitä. 4

5 Kahvinviljelyn historiaa ja 1980-luvuilla varjokasviviljelmiä alettiin korvata aurinkoviljelytekniikoilla, jotta saataisiin isommat sadot ja sitä kautta suuremmat tulot. - Tämän seurauksena tuhottiin miljoonia hehtaareita metsää ja biodiversiteettia suurten kahviplantaasien tieltä. - Auringossa viljelemiseen liittyy läheisesti metsän raivaaminen, yhden lajin monokulttuurinen viljely sekä kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. - Teollistuneempaa ja tehokkaampaa tuotantoa varten kehitettiin uusia kahvilajikkeita, jotka pystyivät kasvamaan täydessä auringon paisteessa, mutta vaativat melkoiset määrät lannoitteita, torjunta-aineita ja kastelua. 5

6 Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien otsikoiden alle: - metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - maaperän heikentyminen ja eroosio - kemikaalien käyttö viljelyssä - kahvinviljelijöiden ja työntekijöiden kohtaamat ympäristö- ja terveysuhat - vedenkäyttö ja vesistöjen saastuminen kahvin prosessoinnissa 6

7 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Vakavin kahvinviljelyn aiheuttama ympäristöongelma on luonnonmetsien muokkaaminen kahviviljelyksiksi. Tämä tarkoittaa kasvavassa määrin plantaaseja, joilla harjoitetaan aurinkokahviviljelyä. Aurinkokahviviljelmien laajeneminen johtaa luonnonmukaisten ekosysteemien tuhoamiseen. - Suuret, yhden kasvin viljelmät, joita aurinkokahviviljemät tyypillisesti ovat, aiheuttavat suurimman biodiversiteetin vähenemisen. - Myös metsien ohentaminen ja raivaus varjokahviviljelmiä varten on huolestuttavaa. Vaikka varjokahviviljelmät mahdollistavat suuremman lajiston toimeentulon (erityisesti liikkuvien lajien osalta) kuin aurinkokahviviljelmät tai monet muut maatalouden muodot, eivät ne ole sama asia kuin luonnonmetsät. Lähteet: WWF 7

8 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Vietnamissa, Papua Uusi-Guineassa, Laosilla, Myanmarissa ja Meksikossa tehtyjen tutkimusten mukaan kahvinviljely laajenee aiemmin luonnontilassa olleille alueille. - Kolumbiassa erityisesti aurinkokahvin viljely kasvaa. - On epäselvää, ovatko uudet kahviviljelyalueet Kiinassa, Uudessa Kaledoniassa, Samoalla ja Mauritiuksella raivattu luonnontilassa olleille alueilla vai onko viljelykset perustettu jo aiemmin maatalouskäytössä olleelle maalle. - Maailmanlaajuisesti hyvin vähän tietoa on saatavilla siitä, miten kahvinviljelymaita on aiemmin käytetty. - Myös varjokahviviljely ja lintuystävällinen kahvinviljely voivat vahingoittaa korkean biodiversiteetin omaavia alueita erityisesti silloin, mikäli viljely laajenee laittomasti. Esimerkiksi Meksikossa, Vietnamissa, Nicaraguassa ja Indonesiassa suojeltuja maaalueita on otettu laittomasti käyttöön kahvinviljelyssä. Lähteet: WWF 8

9 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Metsiä on hävinnyt hälyyttävää tahtia latinalaisen Amerikan kahvintuottajamaissa. Peräti seitsemän maata kymmenestä, joissa metsien häviäminen on suurinta, sijaitsee latinalaisessa Amerikassa tai Karibialla, ja ne ovat Jamaika, Haiti, Costa Rica, Paraguay, Ecuador, Guatemala ja Meksiko. - Perinteinen varjokahviviljely on tehokas tapa säilyttää biodiversiteettiä trooppisissa metsäekosysteemeissä. Latinalaisen Amerikan pohjoisosien varjokahvialueilla biodiversiteetti on runsasta. - Smithsonian Migratory Bird Centerin biologit havaitsivat kenttätutkimuksisissaan eteläisessä Meksikossa, että perinteisillä kahvi- ja kaakoviljelmillä eli ainakin 180 lintulajia. Luku on huomattavasti korkeampi kuin lintulajien lukumäärä muilla maatalousmailla. Tätä korkeampia lukuja on havaittu vain täysin luonnonvaraisissa trooppisissa metsissä. - Kolumbiassa ja Meksikossa tehtyjen tutkimusten mukaan aurinkokahviviljelmillä tavattiin yli 90% vähemmän lintulajeja kuin varjokahviviljelmillä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 9

10 Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti linnut ja muut eläimet - Tutkimustöissä Meksikossa (Mexico's National University and Chicago's Lincoln Park Zoo) havaittiin myös, että varjokahvitiloilla eli suurempi määrä pieniä nisäkkäitä, kuten oravia, hiiriä ja opossumeja, kuin aurinkokahviplantaaseilla. Myös lepakkoja havaittiin varjokahviviljelmillä. - Vertailemalla erilaisia metsiä ja maatalousmaita tutkijat havaitsivat, että sekaviljelmillä (joilla viljeltiin useita eri kasveja, kuten kahvia, banaania, kaakaota ja sitruksia) ja varjokahviviljelmillä eli 74% prosenttia siitä eläinlajimäärästä, mitä löytyi täysin luonnonvaraisista metsistä. - Perinteinen kahvinviljely metsien hävittämisen vaihtoehtona auttaa hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 10

11 Maaperän heikentyminen - Kahvinviljely esimerkiksi Brasiliassa on perustunut kertakäyttöajatteluun, jossa kahviviljelyksiä hylätään ja siirretään paikasta toiseen, uudelle maaperälle. - Tyypillisesti maata ensin viljellään lyhäytaikaisesti, jonka jälkeen se otetaan karjan laidunmaaksi ja lopulta hylätään maaperän köyhtymisen ja eroosion johdosta. - Usein lannoitteiden ja agrokemikaalien runsaalla käytöllä maata voidaan hyödyntää pidempään, mutta tällaisella toiminnalla on omat ympäristövaikutuksensa. - Yksi maaperälle haitallisimmista kahvinviljelyn muodoista on se, että rikkaruohomyrkyillä maa puhdistetaan muusta kasvillisuudesta. - Rikkaruohovapaiden viljelysalueiden luomisen (erityisesti korkean ilmanalan kahviviljelmillä) on todettu olevan yksi suurimmista eroosion aiheuttajista. - Matalakasvuisia kasveja voitaisiin hyödyntää maaperän peittämisessä, mikä vähentäisi eroosiota ja maaperän kosketusta auringonvaloon, tuuleen ja sateeseen. Lähteet: WWF 11

12 Maaperän heikentyminen - Varjokasvien puuttumisella on monia suuria vaikutuksia maaperän laatuun luvun lopulla Nicaraguassa tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että eroosioluvut olivat huomattavasti korkeampia viljelmillä, joilla varjokasveja oli vähennetty, kuin perinteisillä kahvitiloilla. Tutkimuksessa todettiin myös, että varjokahviviljelmillä oli korkeammat maaperän kosteuslukemat ja suurempi orgaanisen aineksen määrä. - Ravinteiden kierto reagoi varjokasvien määrän muutoksiin kahviviljelmillä. Costa Rican Central Valleyssa, missä vuosittainen sademäärä voi olla jopa 2,5 metriä, ravinteiden huuhtoutuminen pohjaveteen voi olla huomattavaa. - Ilman varjoa kasvavan kahvin maaperä menettää jopa kolme kertaa enemmän typpeä kuin varjokahviviljelmillä. Varjokahviviljelmät kierrättävät typpeä säästeliäästi. Lähteet: National Resources Defense Counsil ja WWF 12

13 Kemikaalien käyttö aurinkokahviviljelmillä - Aurinkokahvin viljely on lisääntynyt dramaattisesti varjokahviviljelyn kustannuksella. Arviolta 40-50% latinalaisen Amerikan pohjoisosissa tuotetusta kahvista tulee aurinkokahviviljelmiltä. Esimerkiksi Kolumbiassa aurinkokahvin osuus on kasvanut lähes nollasta 70 prosenttiin. -Aurinkokahviviljelyä voidaan kutsua myös tekniseksi, korkeita tuotantopanoksia vaativaksi viljelyksi. - Aurinkokahviviljelmillä mm. hyönteisten määrä on vähäisempi, auringon säteily voimakkaampaa ja ravinteiden kierto alhaisempaa. - Aurinkokahviviljelmät ovat liiallisen riippuvaisia agrokemikaaleista. - Viljelmät ovat riippuvaisia esimerkiksi lannoitteista ja torjunta-aineista. Esimerkiksi Costa Ricassa maan viranomaiset suosittelevat, että hehtaarilla kahvia käytettäisiin vuosittain 30 kiloa typpeä, kun samanaikaisesti varjokahviviljelmillä sitä ei käytetä lainkaan tai käyttö on vähäistä. - Kolumbiassa, jossa 86% kahvinviljelystä on teknistä, käytetään vuosittain yli tonnia keinolannoitteita, ainakin silloin kun niitä on varaa ostaa. Lähteet: WWF ja Consumers International 13

14 Kemikaalien käyttö - Kahvintuotannossa esimerkiksi Brasiliassa on käytetty laajalti kemikaaleja, joilla on pyritty torjumaan tuholaisia ja kasvisairauksia. Ennen 1970-lukua tuottajat käyttivät mm. BHC:tä ja muita torjunta-aineta (mm. copper fungicide with BHC ja foliar fertiliser). Lopulta BHC on korvattu uudella torjunta-aineella (lindane emulsion). BHC:n ja lindanen käyttö on myöhemmin kielletty, sillä niiden on todettu säilyvän ympäristössä. - Teollisessa kahvintuotannossa käytettävät kemikaalit aiheuttavat vakavia terveys- ja ekologisia uhkia. Yhdysvaltain terveysviranomaisten tekemissä testeissä ja 1980-luvuilla kahvipavuista löydettiin usein jälkiä mm. DDT:stä, BHC:stä ja muista torjunta-aineista, joiden käyttö Yhdysvalloissa oli kiellettyä niiden karsinageenisyyden vuoksi tai koska ne säilyvät luonnossa pitkiä aikoja. - Perinteisessä varjokahviviljelyssä käytetään tyypillisesti huomattavasti vähemmän kemikaaleja kuin teollisilla plantaaseilla. Kahvin kasvattaminen luonnonkasvillisuuden ja/tai varjopuiden joukossa vähentää sen altistumista tuholaisille. Perinteiset viljelytekniikat ovat olleet käytössä jo useiden sukupolvien ajan, ja tuotannossa on löydetty kestävä tasapaino. Lähteet: WWF ja National Resources Defense Counsil 14

15 Kemikaalien käyttö - Vuonna 1983 Natural Resources Defense Councilin teettämissä laboratoriatesteissä kaikista raakakahvinäytteistä löydettiin jäämiä monista torjuntaaineista. Papujen paahtaminen vähensi jäämien määriä, mutta edelleen yhdestä näytteestä brasilialaista kahvia löytyi alkuperäinen määrä DDD:tä ( the toxic metabolite of DDT ). - Nykyään DDT:tä ei juuri käytetä kahvinviljelyssä, mutta käytössä on monia muita kemikaaleja, joilla torjutaan rikkakasveja, tuholaisia ja kasvitauteja. - Viimeisen kymmenen vuoden ajan länsimaiden hallitukset ovat pyrkineet rajoittamaan monien niissä kiellettyjen kemikaalien käyttöä kehitysmaissa. Kuitenkin joissakin latinalaisen Amerikan maissa monien kiellettyjen kemikaalien käyttö hyväksytään kuitenkin maataloudessa. - Esimerkiksi vielä vuonna 1990 Costa Ricassa sallittiin chlordane-kemikaalin käyttö. Chlordane on erittäin myrkyllinen hyönteisten torjunta-aine, joka säilyy vuosia luonnossa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 15

16 Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - The World Resources Instituten tutkimusraportista selviää, että latinalaisessa Amerikassa ja muissa kehitysmaissa ihmisten altistuminen kemikaaleille on mittavaa. Esimerkiksi Nicaraguassa todettiin vakavia terveysongelmia maataloustyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Raportin mukaan riittämättömät turvallisuus- ja hygieniatoimet ovat normi torjunta-aineiden käytössä kehitysmaissa. - Useita satoja myrkytystapauksia ja muutamia kuolemia yhdistettiin 1990-luvun alussa Kolumbiassa erittäin myrkylliseen hyönteismyrkkyyn, endosulfaaniin. Vaikka aineen käyttö kiellettiin vuonna 1995, pelätään sitä käytettävän yhä. - Kolumbian kahvinviljelijöiden yhdistys ja kansallinen kahvin tutkimuslaitos ovat kieltäneet kenttätyöntekijöitään suosittelemasta myrkyllisimpiä tuholaismyrkkyjä, ja suosittelemaan sen sijaan vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja ja biologisia torjuntamenetelmiä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 16

17 Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - Työntekijät, joilla ei ole historiallisesti ollut pitkää kokemusta teknisestä kahvintuotannosta, joutuvat tänä päivänä kosketuksiin lukuisien kemikaalien kanssa, joita tulisi käsitellä vain suojavarusteiden, kuten kasvosuojusten, pitkähihaisten paitojen, pitkien housujen ja saappaiden, kanssa. Kuitenkaan tällaisia vaatteita ja varusteita ei usein käytetä kuumuuden ja kosteuden vuoksi. - Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston tekemissä kenttätutkimuksisssa Mississippijoen ympäristössä USA:ssa dokumentoitiin laajamittaisia puutteita suojavaatteiden käytössä niiden työntekijöiden keskuudessa, jotka käsittelivät kemikaaleja. Edes Yhdysvalloissa kemikaalien käyttöön liittyvät terveysrajoitukset eivät riittävällä tavalla huomioi ilmaston aiheuttamia rajoituksia suojavarusteiden käytölle. Lähteet: National Resources Defense Counsil 17

18 Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - Varjokasvien vähenemisellä on suora yhteys myös lisääntyneeseen typpilannoitteiden käyttöön Keski-Amerikan kahviviljelmillä. Laajamittainen synteettisten kemikaalien käyttö on aiheuttanut juomaveden saastumista mm. Costa Ricassa, jossa pohjaveden saastemäärät ylittävät joissain tapauksissa WHO:n asettamat suositusrajat. - Suurina määrinä nitraatit voivat aiheuttaa lapsille ns. methemoglobinemia ("bluebaby syndrome"), joka vaikeuttaa veren hapenkuljetusta ja voi aiheuttaa jopa kuoleman. - Juomaveden nitraattisaastumisellä epäillään olevan suoran yhteys mm. tiettyihin syöpiin ja lasten kehityshäiriöihin. I Lähteet: National Resources Defense Counsil 18

19 Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Kahvin tuotantovaiheista erityisesti kahvipavun prosessointi eli kuorinta kuluttaa vettä ja heikentää makean veden varastoja monissa trooppisissa ekosysteemeissä. - Kuorinta voidaan suorittaa kuiva- tai märkäkäsittelynä, jälkimmäistä suositaan laatusyistä. - Perinteisessä viljelyssä, jossa kahvimarjat prosessoitiin tilalla, marjojen kuoret siroteltiin kahvipensaiden ympärille. Nyt kun prosessointi usein tapahtuu kauempana viljelyksiltä, kahvimarjojen kuoret usein heitetään märkäprosessoinnin jälkeen jokiin. - Marjojen kuoret aiheuttavat jokien saastumista, sillä niiden hajoaminen käyttää paljon happea, ja alhaisemmat happipitoisuudet johtavat kalakuolemiin. - Keski-Amerikassa vuonna 1988 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että prosessoitaessa tonnia kahvipapuja syntyi 1,1 miljoonaa tonnia jätettä kuudessa kuukaudessa. Vettä käytettiin neliömetriä päivässä. Tämä jätemäärä vastaa neljän miljoonan asukkaan kaupungin jätevesien dumppaamista. - Tuolloin Costa Ricassa arvioitiin, että kahvin prosessointi aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikesta jokien saastumisesta (biologisen hapen kulutuksen määrää mittaamalla). Lähteet: WWF ja National Resources Defense Counsil 19

20 Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Kahvin prosessointilaitosten koko vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Guatemalan 4000:sta prosessointilaitoksesta vain kolme prosenttia kuuluu suurimpaan kokokategoriaan, mutta ne prosessoivat 60% vuosittaisesti kahvintuotannosta. - Ekologiset vaikutukset johtuvat erityisesti prosessointilaitosten orgaanisista jätteistä, jotka saastuttavat vesistöjä ja vievät kasveilta ja eläimiltä niiden tarvitseman hapen. Costa Rican terveysviranomaiset ovat huolestuneet saastuneiden jokivesien vaikutuksista myös rannikon vedenalaiseen kasvistoon ja eläimistöön niillä alueilla, joilla joet laskevat mereen. - Vuonna 1992 Costa Rican viranomaiset laativat viisivuotissuunnitelman, jonka tavoitteena oli vähentää vesistöihin laskettavaa orgaanisten jätteiden määrää 80 prosentilla viidessä vuodessa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 20

21 Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Viime vuosina on tapahtunut edistystä kahvin prosessointiteknologian kehittämisessä. - Pieni mutta kasvava osa kahvinkäsittelylaitoksista on vähentänyt kahvin märkäprosessoinnissa käytettävän veden määrää, jolloin niiden tarvitsee myös käsitellä aiempaa vähemmän saastunutta vettä ennen sen laskemista laitoksesta. - Muita ympäristöystävällisiä menetelmiä ovat mm. kompostoitujen kahvimarjojen kuorten käyttö eläinten lannan ohella orgaanisena lannoitteena tai polttoaineena energialaitoksissa, jotka tuottaavat metaania. - Nämä toimet ova osoittautuneet menestyksekkäiksi monilla alueilla latinalaisen Amerikan pohjoisosissa. Kuitenkin ilman alueellisia investointisuunnitelmia uuden teknologian käyttöönottamiseksi, saastumisen vähentämiseen pyrkivät toimet tulevat poikkeus eivätkä sääntö tässä latianalaisen Amerikan osassa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 21

22 Suosituksia ympäristövaikutuksien vähentämiseksi 22

23 Suosituksia - Ympäristövaikutusten vähentämisessä tärkein tavoite on pidentää viljelysten elinikää niin että omistajat jatkavat viljelyä samassa paikassa eivätkä siirry muualle ja raivaa uutta maata viljelyyn tai muuhun käyttöön. - Yhtä tärkeää on, että viljelijöitä kannustetaan säilyttämään viljelmänsä varjokahviviljelminä eikä muuttamaan niitä aurinkokahviviljelmiksi. - Muita tapoja vähentää ympäristötuhoja ovat tuotannon ja tulonlähteiden monipuolistaminen, tuotantopanosten käytön vähentäminen, vedenkäytön vähentäminen ja maaperän eroosion vähentäminen. Viljelysten tulisi myös välillä antaa kesannoida. Lähteet: WWF 23

24 Suosituksia metsäekosysteemit - Monilla alueilla erityisesti Vietnamissa ja muissa Kaakkois-Aasian maissa kahvinviljely laajenee luonnonmetsiin. Tällainen kahviviljelysten laajentaminen tulisi kieltää, sillä se aiheuttaa ympäristötuhoa. Nämä viljelmät ovat lyhytikäisiä investointeja. - Suurin osa tästä kahvintuotannosta on robusta-kahvia, koska se on tuottoisampaa kuumassa, aurinkoisessa ilmastossa ja huonommalla maaperällä. - Toinen tapa estää kahvinviljelyn laajeneminen biodiversiteetiltään rikkaille alueille on luoda suojelualueita trooppisille metsäalueille, jotka sijaitsevat kahvintuotantoalueiden rajoilla. Niitä tulee myös valvoa. - Vaikka varjokahviviljelmien biodiversiteetti on alhaisempaa kuin täysin luonnontilassa olevien alueiden, pystyvät ne elättämään useampia lajeja kuin aurinkokahviviljelmät. Lisäksi varjokahviviljelmillä maaperän kosteus on suurempaa, ravinteiden kierto tehokkaampaa ja eroosio vähäisempää. - Luonnonsuojelunäkökulmasta varjokahviviljelmät ovat hyvä kompromissi kahvinviljelyn jatkamiseksi viljelyalueilla. Lähteet: WWF 24

25 Maaperän heikentyminen ja eroosio - Parempien maaperänhoitotapojen kehittäminen on ollut aikaavievää. Vaikeutta lisäävät maantieteellisten ja kulttuuristen erojen olemassaolo. - Esimerkiksi Brasiliassa kahvipensaat istutettiin aluksi suorissa riveissä ylös vuorten rinteitä. Tämän tavan huomattiin aiheuttavan huomattavaa eroosiota. Sen sijaan istuttamalla puut vuorten myötäisesti (contour planting) ja jättämällä sopiva väli istutusten välille, väheni eroosio huomattavasti aiemmasta. - Kun verrataan kahviviljelmiä, joilla pensaat on istutettu pystysuoriin riveihin, ja viljelmiä, joilla pensaat on istutettu vuorten myötäisesti, huomataan eroosion olevan jälkimmäisissä tapauksissa 4,4 3,1 tonnia vähemmän hehtaarilta muutamassa vuodessa. Jälkimmäiset viljelmät myös säilyttivät paremmin maaperän kosteutta. - Myös muiden kasvilajikkeiden tai ruohon istutus vuorotellen kahvipensaiden kanssa vähentää eroosiota. Ruohon istuttamisen vaikutus oli vähentää maaperän köyhtymistä 0,2 tonnilla hehtaaria kohden ja veden huuhtoutumista 90 %:lla. Lähteet: WWF 25

26 Kesannointi - Kesannointi ja pintakasvien istuttaminen on hyvä strategia luonnonsuojeluun kahviviljelmillä. - Kesannointi voi kunnostaa maaperän ja palauttaa oikean ravinnetasapainon suhteellisen lyhyessäkin ajassa. - Kesannoinnin aikana voidaan myös istuttaa varjopuita. - Noin 5-7 vuoden kuluttua maa voidaan jälleen intensiiviseenkin käyttöön. Lähteet: WWF 26

27 Tuotannon monipuolistaminen - Kahvin hintojen rajujen muutosten vuoksi riippuvuus yksin kahvista ei ole terve strategia tuottajille. Monipuolisempi maataloustuotanto voisi tukea viljelijöiden erityisesti perheviljelijöiden toimeentuloa. - Kahvin viljely yhdessä muiden kasvien, kuten hedelmäpuiden, vihannesten tai viherkasvien kanssa voi monipuolistaa viljelijöiden tulonlähteitä ja vähentää riippuvuutta yhdestä tuotteesta. - Vaikka tällaiset monipuoliset tuotantosysteemit eivät palauta biodiverstiteettiä luonnontilaisten alueiden tasolle, ovat ne parempia vaihtoehtoja biodiverstiteetin kannalta kuin muut viljelmät. Ne auttavat myös tukemaan paremmin toimeentulevaa paikallistaloutta. - Ekoturmismin, erityisesti lintubongauksen, edistäminen kahvintuotantoalueilla voisi tuoda uuden tulonlähteen viljelijöille. Varjokasvit auttavat luomaan ympäristöjä, joissa linnut viihtyvät. - Nämä tulonlähteet voivat olla yhtä hyviä tai jopa ylittää kahvista saatavat tulot. Lähteet: WWF 27

28 Veden käytön vähentäminen - Kahvintuotannossa veden käyttöä ja vesistojen saastumista tulisi vähentää niin paljon kuin mahdollista. - Kolumbiassa ja Costa Ricassa testataan uusia prosessointisysteemejä, joiden tuottaman kahvin pitäisi olla yhtä korkean laatuista kuin märkäprosessoidun kahvin. Tämän teknologian käyttöönottoa pitäisi kannustaa. - Kahvin prosessoijien tulisi siivilöidä ja kierrättää vettä niin että veden käyttö vähenisi ja vähemmän orgaanista ainesta laskettaisiin jokiin. Kahvinmarjojen kompostointi tai sirottelu pensaiden ympärille parantaa maaperän laatua ja auttaa maaperää säilyttämään kosteutta. Molemmat tekijät lisäävät tuottavuutta. - Anaerobinen käyminen ennen kahvipapujen märkäkäsittelyä tekee pavuista helpompia käsitellä, mikä vähentää prosessoinnissa tarvittavan veden määrää. Tämä on edullinen prosessointistrategia, mutta teknologia ei ole kovin hyvin tunnettua. Lähteet: WWF 28

29 Veden käytön vähentäminen - Costa Ricassa suuri osa kahvimarjojen kuorista kompostoidaan, vaikka kompostointi kestää kuusi kuukautta. Kahvin prosessoijat ovat kuitenkin havainneet, että tiettyjen mikro-organismien avulla kompostoiminen voi tapahtua jopa alle kolmessa kuukaudessa. Komposti kuljetetaan takaisin viljelijöille lannoitteeksi. - Tehokkaita mikro-organismeja on alettu hyödyntää myös kahvin prosessoinnissa, jätevesien puhdistamiseksi ennen niiden laskemista prosessointitehtaasta. Mikroorganismit hajoittavat jätteen ja nopeuttavat kompostoitumista. Tämä vähentää orgaanisen jätteen määrää, jota lasketaan paikallisiin vesistöihin, ja joka kuluttaa niissä happea. Lähteet: WWF 29

30 Reilun kaupan järjestelmän kriteerit perheviljelmille 30

31 Yleistä Reilun kaupan kahvista - Kaikki Reilun kaupan kahvi on peräisin perheviljelmiltä, joilla harjoitetaan lähes aina varjokahviviljelyä. - Reilun kaupan sertifikaatin saaminen edellyttää, että tuottajat noudattavat Reilun kaupan kriteerejä. Yhtenä osana näistä kriteereistä ovat ympäristökriteerit. - Reilun kaupan lisää voidaan käyttää paitsi sosiaalisiin myös tuotantoa parantaviin hankkeisiin ja ympärisöparannuksiin, kuten kahvin prosessointitilojen rakentamiseen ja uudistamiseen. - FLO kannustaa pientuottajia luonnonmukaiseen viljelyyn siellä, missä se on sosiaalisesti ja taloudellisesti järkevää. Lähes 40 % Reilun kaupan sertifioidusta kahvista on luomutuotettua. 31

32 Esimerkki hyödyistä: Reilun kaupan kahvi - Reilun kaupan kahvista maksetaan tuottajaosuuskunnille takuuhintana aina vähintään 1,21 USD paunalta. Lisäksi maksetaan sosiaalisia ja tuotantoa parantavia hankkeita varten Reilun kaupan lisää 0,05 USD paunalta. ( alkaen lisän suuruus on 0,10 USD paunalta.) - Kahvia ostavat yritykset tarjoavat viljelijöille heidän pyynnöstään jopa 60 % ostettavan kahvierän arvosta ennakkorahoituksena. - Viljelijöiden omistamat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen palveluita. - Kaikenlainen lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö on kiellettyä. Myöskään vanhempien perhetilalla tehtävät askareet eivät saa vaarantaa lasten koulunkäyntiä tai terveyttä. - Viljelyä harjoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Reilun kaupan kahvin suosion myötä yhä useampi viljelijä hyötyy kahvin Reilusta kaupasta. Esimerkiksi Meiran kahviostoista hyötyy jo Reilun kaupan kahvinviljelijöitä neljässä eri maassa aiemman yhden sijaan. 32

33 Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Sosiaalinen kehitys - Reilu kauppa lisää kehityspotentiaalia - Jäsenet ovat perheviljelijöitä - Demokratia, osallistuminen ja läpinäkyvyys tuottajaorganisaatiossa - Syrjintä on kiellettyä Taloudellinen kehitys - Reilun kaupan lisä - Vientikyky - Organisaation taloudellinen vahvistaminen 33

34 Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Työolojen kriteerit - Pakko- ja lapsityövoima - Järjestäytymisoikeus ja edunvalvonta - Työehdot - Työterveys ja -turvallisuus 34

35 Tuotekohtaiset kriteerit perheviljelijöiden tuottamille tuotteille Kaupankäyntiä koskevat kriteerit - Tuotteen kuvaus - Pitkäaikainen ja vakaa suhde tuottajiin - Kansainvälistä kauppaa koskevat yleiset ehdot - Hinnoittelu ja Reilun kaupan lisä - Ennakkorahoitus Tuotekohtaisissa kritereissä voidaan asettaa myös muita lisäkriteerejä kyseisen tuotteen tuotannolle tai tuotannolle jossain yksittäisessä maassa. 35

36 Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Ympäristökehitys - Vaikutusten arviointi, suunnittelu ja tarkkailu - Kemikaalien käyttö - Jäte - Maaperä ja vesi - Tuli - GMOt 36

37 Vaikutusten arviointi, suunnittelu ja tarkkailu Tarkoitus: Tuottajaorganisaatio arvioi jäsentensä toiminnan vaikutuksia ympäristöön, kehittää suunnitelmia lieventääkseen näitä vaikutuksia ja valvoo suunnitelmien käyttöönottoa. Peruskriteerit: Organisaatiosta valitaan henkilö, jonka vastuulla on ympäristökehitykseen liittyvien kriteerien toteutuksen suunnittelu. Organisaatio kehittää ja ottaa käyttöön sisäisen kontrollijärjestelmän (Internal Control System) tai vastaavan. Organisaatio varmistaa, etteivät sen jäsenet kerää viljelyyn tarvittavaa materiaalia suojelluilta alueilta tai kansallisten ja kansainvälisten säädösten vastaisesti. Lisäkriteerit: Tuottajaorganisaatiolla on suunnitelma ympäristöön liittyvien ja maanviljelyllisten toimintojen parantamiseksi. Se valvoo suunnitelman toteutusta ja raportoi siitä. Organisaatio varmistaa, että sen jäsenet tunnistavat suojelualueet, puskurialueet vesistöjen ympärillä ja vedenjakajat, joita ei viljellä ja joihin ei käytetä kemikaaleja. Koskemattomille metsäalueille viljely on kiellettyä. Alueilla, jotka ovat karuja tai kelpaamattomia viljelyyn, jäsenet istuttavat puita ja pensaita tai muuten vahvistavat biodiversiteettiä. Organisaatiolla on suunnitelma, joka tarjoaa yleiskuvan nykyisestä ja kaavaillusta maan käytöstä. Organisaatio arkistoi tietoja koskien maan käyttöä, kemikaalien käyttöä, sadon kiertoa ja veden käyttöä. 37

38 Kemikaalien käyttö Tarkoitus: Tuottajien tulee jatkuvasti vähentää kemikaalien käyttöä viljelyssä. Peruskriteerit: FLO:n kieltämiä aineita ei saa käyttää, myydä eikä jakaa organisaation toimesta. Kemikaaleja käytetään, käsitellään ja varastoidaan asianmukaisesti, välttäen vaaraa ihmisille ja luonnolle. Ainoastaan koulutetut henkilöt saavat käsitellä kemikaaleja. Kaikki tuotteet ja pakkaukset ovat selkeästi merkittyjä, ja ne varastoidaan ja hävitetään turvallisesti. Tuottajat pitävät huolen, että kemikaaleja käytetään niille kasveille, joille ne on tarkoitettu. Tuottajaorganisaatio säilyttää kirjalliset tiedot kaikkien kemikaalien ostoista, käytöstä ja hävityksestä. Tuottajat välttävät kemikaalien suihkuttamista jokien tai muiden vesialueiden yli. Lisäkriteerit: Tuottajat käyttävät kemikaaleja vain, jos on kirjallisesti todistettu, että ne ovat tarpeellisia. Jäsenten käyttäessä kasvimyrkkyjä tuottajaorganisaatio varmistaa, että ne ovat ainoa mahdollinen keino. Kemikaalien vähentäminen mahdollistetaan valikoimalla tarkoituksenmukaisia taimia ja käyttämällä asianmukaisia tuotantotekniikoita. Kemikaalilaatu ja kemikaalin levityksen ajoitus valitaan siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa luonnolle, eläimille ja ihmiselle. Organisaatio osoittaa jatkuvaa kehitystä kemikaalien vähentämisessä. 38

39 Jäte Tarkoitus: Tuottajien tulee vähentää, kierrättää, käyttää uudelleen ja kompostoida jätettä asianmukaisella tavalla. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet hävittävät vaarallisen jätteen turvallisella tavalla. Käyttämättömät kemikaalit palautetaan tavarantoimittajalle, jos mahdollista. Organisaatio varmistaa, että jäsenet käyttävät eloperäistä jätettä kestävällä tavalla, esimerkiksi kompostoimalla. Tuottajat eivät ruoki eläimiä eloperäisellä jätteellä, joka on käsitelty torjunta-aineilla. Organisaatio huolehtii, että jäsenet käsittelevät jätteensä siten, ettei niistä leviä tauteja satoon, karjaan tai ihmisiin. Lisäkriteerit: Tuottajaorganisaatio pitää huolen, etteivät sen jäsenet polta jätettä, jos on olemassa jokin ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto. Kaikki kierrätettävissä oleva materiaali lajitellaan ja kierrätetään. 39

40 Maaperä ja vesi Tarkoitus: Tuottajien tulee säilyttää maaperän rakenne ja lisätä sen hedelmällisyyttä. Vesivaroja käytetään myrkyttämättä niitä ja säilyttäen niitä. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet käyttävät menetelmiä, joilla vähennetään ja estetään maaperän eroosiota. Tuottajien tulee myös ottaa käyttöön menetelmät, joilla lisätään maan hedelmällisyyttä ja ylläpidetään rakenne. Vedenkäyttö tulee järjestää niin, ettei se johda vesilähteiden myrkyttymiseen, aavikoitumiseen tai maaperän suolapitoisuuksien nousemiseen. Jäsenet käyttävät sellaisia kastelumenetelmiä, jotka minimoivat vedenkulutuksen. Organisaatio varmistaa, että jäsenet välttävät alentamasta pohjaveden tasoa tai aiheuttamasta mitään kielteistä muutosta veden laatuun tai saatavuuteen. Jätevesi tulee hävittää siten, ettei se vaikuta kielteisesti maaperän terveyteen, veden laatuun tai ruoan turvallisuuteen. 40

41 Tuli Tarkoitus: Tuottajien tulee ehkäistä sellaista tulen käyttöä, joka vaikuttaa luontoon epäsuotuisti. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet käyttävät tulta siistiäkseen tai valmistellakseen maata viljelyä varten vain, jos se on todettu ekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan koulutetut henkilöt käyttävät tulta. Organisaatio perustaa ohjeiston, jolla taataan se, että vain suunnitellut maat kulotetaan. Sen tulee myös varmistaa, että jäsenet ovat omaksuneet tulen käsittelyyn liittyvät turvallisuusohjeet. 41

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 JHL tukee Reilua kauppaa JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010 AIHEITA: - Miksi Reilua kauppaa? - Reilu kauppa kunnissa ja työpaikoilla - JHL ja Reilu kauppa - Toimintaa! MIKSI REILUA KAUPPAA? Miksi

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

SIUNATTU KILPAILUNVAPAUS

SIUNATTU KILPAILUNVAPAUS JÄSEN NO 202 Marangun kylässä, lähellä kaikkien Kilimanjaron kiipeäjien tunteman Coca Cola reitin alkupistettä on 58 vuotiaan Gipson J. Lyimon kotitila, eekkerin ala Kilimanjaron rinnettä puolentoista

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN?

MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? MIKSI REILUA KAUPPAA TARVITAAN? Kehitysmaiden viljelijät Yli miljardi ihmistä maailmassa on aliravittuja, suurin osa heistä on kehitysmaiden viljelijöitä. Pienviljelijät eivät aina saa tuotteistaan elinkustannuksia

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle RAKKAUS USKO TOIVO - ihmiseltä ihmiselle LUTERILAINEN MAAILMANLIITTO Maailmanpalvelu Mauritanian maaohjelma - Monenkeskistä yhteistyötä, jossa ohjelman toteuttamiseen LML:n kautta osallistuvat Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? 2 Kasvinsuojeluainejäämät Mikä on kasvinsuojeluaine?...3 Mikä on kasvinsuojeluainejäämä?...4 Kasvinsuojeluaineiden turvallisuusarviointi...5 Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2

Lisätiedot

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin Vesiensuojelun Ilmastonsuojelun Maaperänsuojelun Energiankäytön Bioversiteetin Viljelyn kannattavuuden Kestävän kehityksen Viherryttämisen

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10. FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.2011 1 FLEGT-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Yhdysvaltain maapähkinöitä

Yhdysvaltain maapähkinöitä Yhdysvaltain maapähkinöitä American Peanut Council Contact: Louise McKerchar European Marketing Director Tel: +44 20 8263 6254 lmckerchar@peanutsusa.org.uk Registered office address: The Lansdowne Building

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot