Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry"

Transkriptio

1

2 Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry Graafinen suunnittelu ja taitto: Kati-Marika Vihermäki Painettu Erwekossa ympäristöystävälliselle paperille. ISBN (nid.): ISBN (pdf.): Tämä julkaisu on alun perin tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vasta yksin Kepa ry, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä. Lobbaus on salakähmäisyyttä ja omien asioiden häikäilemätöntä ajamista kabineteissa. Se lisää politiikan mädännäisyyttä ja sitä, että mihinkään ei enää voi luottaa. Lobbari edustaa tavallisesti suuryrityksiä ja on varustettu tukulla rahaa, joka lopulta päätyy ahneen poliitikon taskuun. Aktivisti on ihminen, joka horjuttaa olemassa olevia yhteiskuntarakenteita, pyrkii anarkistiseen vallankumoukseen eikä kaihda laittomiakaan keinoja omien päämääriensä ajamisessa. Aktivisti ei argumentoi, osallistu poliittiseen keskusteluun tai anna vaaleissa ääntään kenellekään. Hän ei tarvitse tutkittua tietoa, vaan toimii omien päähänpinttymiensä ja nurinkuristen arvojensa mukaan. Lobbaus on demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa tiedonjakoa päättäjien, kansalaisten ja erilaisten intressiryhmien välillä. Avoin lobbaaminen lisää kansalaisten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Aktivisti on kansalaistoimintaa harjoittava henkilö, joka haluaa saada aikaan muutoksen jossakin itselleen tärkeässä asiassa. Aktivisti lisää demokratiaa asettumalla vuorovaikutukseen päättäjien kanssa sekä tuomalla kansalaiskeskusteluun tärkeitä poliittisia, sosiaalisia tai moraalisia kysymyksiä. Aktivistien saavutuksia ovat olleet muun muassa Intian itsenäistyminen, eduskunnan ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen Suomeen, kosmetiikan eläinkokeiden kieltäminen EU:n alueella, Koijärven säästyminen kuivatukselta, Reilun kaupan järjestelmän luominen sekä Suomen ympäristöhallinnon synty. 2 3

3 sisällys 1. Alkusanat... 6 OSA I POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA 2. Valtio vaikuttajana...7 Suomi maailmassa ja Euroopassa...7 Esimerkki: Kansallisin laein ilmastonmuutosta vastaan...8 Kunnan suhde valtioon... 9 Hallitusohjelman merkitys kasvanut... 9 Esimerkki: Porkkanoita hallitusneuvottelijoille...10 Ohjelmat, periaatepäätökset ja selonteot Esimerkki: Naisille oikeuksia toimeenpano-ohjelmalla Koneisto tutuksi...13 Hallitus...13 Valiokunnat ja työryhmät...13 Eduskunta Valiokunnat...15 Eduskuntaryhmät...15 Yhteistoimintaryhmät...15 Puolueet...17 Kansalaisyhteiskunnan toimijat Kansalaisjärjestöt Tutkijat Neuvoa-antavat elimet Virkamiehet Päätöksentekoprosessi Päätöksenteko eduskunnassa Esimerkki: Kehityspoliittisen ohjelman laatiminen...23 Esimerkki: Kuultavaksi valiokuntaan...24 OSA II VAIKUTTAMISTYÖN KEINOT JA SUUNNITTELU 5. Päätöksentekoon osallistuminen...25 Liity puolueeseen...25 Tee aloite puoluekokoukselle Osallistu puoluekokoukseen Liity työryhmään...27 Asetu ehdokkaaksi Päätöksentekoon vaikuttaminen...28 Miten valtion päätöksenteosta saa tietoa?...28 Esimerkki: Kansanedustajaseuranta järjestötoiminnan osana poliittinen päätöksenteko suomessa Vaikuta hallitukseen Keskustelualoite Esimerkki: Ministeri eduskunnan evästettävänä...31 Suullinen kysymys...32 Kirjallinen kysymys...32 Ministerin kutsuminen tilaisuuteen...32 Kansalaisaloite...32 Esimerkki: Kansalaisaloitteita talkoohengessä Esimerkki: Reilu kahvitauko eduskunnassa Järjestöjen yhteistyö...34 Mediatyö...34 Esimerkki: Lahjoja Kataiselle Esimerkki: Lehdistötiedote...36 Esimerkki: Arktinen öljynporaus sai kasvot Vaikuta eduskuntaan...38 Henkilökohtainen tapaaminen...38 Esimerkki: Kansalaisaktiivit kertoivat Painavaa asiaa Eduskuntatalon portailla...39 Lausunto valiokunnalle Seminaari Julkaisu Esimerkki: Väestö ja kehitys -ryhmä, EDUVAKE Yhteistoimintaryhmä...42 Mediatyö ja verkkokampanjointi...42 Esimerkki: Animaatio verovälttelyn kitkemiseksi...43 Esimerkki: 10 päivää ihmisoikeuksille -vetoomuskampanja Vaikuta puolueisiin Vaikuttamistyön suunnittelu Aseta selkeä tavoite...47 Ongelma-analyysi...47 Resurssianalyysi Ympäristöanalyysi Valitse kohderyhmä ja vaikutuskanavat Etsi yhteistyökumppanit Muotoile viestisi...51 Tee toiminta- ja tiedotussuunnitelma...51 Muista evaluointi Loppusanat Lähteet, linkkejä ja lukemistoa

4 poliittinen päätöksenteko suomessa OSA I POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA 1. alkusanat 2. valtio vaikuttajana Demokraattiset osallistumistavat muuttuvat. Suomessa puolueiden jäsenmäärät ja äänestysvilkkaus ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Toisenlaiset osallistumisen muodot ovat kuitenkin nousseet entistä tärkeämmiksi. Suomalaiset toimivat verkostoissa, allekirjoittavat nettivetoomuksia, kirjoittavat mielipidekirjoituksia ja välittävät tietoa poliitikkojen toimista sosiaalisessa mediassa, kuten YouTubessa, Facebookissa ja Twitterissä. Mielenosoituksiakin järjestetään Helsingin keskustassa huomattavasti enemmän kuin nuorisoradikalismin hulluina vuosina 1960-luvun lopulla. Valtaapitäviä päättäjiä ja rakenteita haastavalla toiminnalla onkin demokratiassa merkittävä rooli. Esimerkiksi Kataisen hallitus on tunnistanut kansalaisjärjestöjen merkityksen suomalaiselle demokratialle ja hyvinvoinnille, ja kirjannut hallitusohjelmaansa pyrkimyksen vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä ja resursointia. Tämä opas antaa vinkkejä siihen, miten ihmiset ja kansalaisjärjestöt voivat välittää tietonsa ja näkemyksensä hallitukselle, eduskunnalle ja poliittisille puolueille. Oppaan on laatinut globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa. Kepa on yli 300:n kehitysykysymyksistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja kehityspolitiikan asiantuntijajärjestö, joka innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisen maailman puolesta. Suomalaispolitiikot ovat yleensä kiinnostuneita niin äänestäjien kuin asiantuntijoidenkin näkemyksistä. Siksi kansalaisjärjestöjen ja jopa yksittäisten ihmisten on mahdollista saada äänensä kuuluviin poliittisessa keskustelussa. Oppaan ensimmäinen osa tarjoaa taustatietoa vaikuttamistyölle: tietoa eri toimijoiden osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Osa on merkitty turkoosilla. Vaikuttamistyön keinoja ja suunnittelua käsitellään pinkillä merkityssä toisessa osassa. Oppaassa käsitellään vain suoria tapoja välittää viestejä hallitukselle, eduskuntaan ja poliittisiin puolueisiin ja luoda painetta poliittisten päätöksen tekemiseen. Kampanjointi, jolla pyritään muokkaamaan kansalaisten ymmärrystä ja asenteita, on siis tällä kertaa rajattu ulos. Globalisaatio, Euroopan unionin päätökset ja toisaalta myös kunnallispolitiikka määrittävät ihmisten arkipäiväistä elämää vahvasti. Valtiot kuitenkin ohjailevat edelleekin niin kansainvälistä kuin paikallistakin politiikkaa. Suomen valtion politiikkaa johtavat ja toteuttavat eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti. Suomen perustuslaissa tunnustetaan eduskunnan ensisijaisuuden periaate. Sen mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hallintovaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, joiden jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Käytännössä hallituksella on kuitenkin paljon liikkumavaraa paitsi panna toimeen myös määritellä Suomen politiikkaa. Tässä kappaleessa käsitellään Suomen valtion suhdetta Euroopan unioniin ja kuntiin sekä valtiollisten toimijoiden keskinäisiä valta-asemia. suomi maailmassa ja euroopassa Globalisaatiota käsittelevässä kirjallisuudessa kansallisvaltio julistettiin kuolleeksi jo vuosikymmeniä sitten. Kansallisvaltio on melko lailla menneisyyttä taloudellisena yksikkönä, totesi esimerkiksi yhdysvaltalainen taloushistorioitsija Charles Kindleberger vuonna Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli globalisoituneessa ja verkostoituneessa maailmassa. Euroopan unioni, kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ja Yhdistyneet kansankunnat ovat valtioiden välisiä yhteistyöfoorumeita, joissa valtioilla on kansallinen edustus. Suomi ei ole antanut Euroopan komissiollekaan täyttä mandaattia päättää asioista puolestaan. Niilläkin aloilla, joilla Euroopan unionin valta on vahvimmillaan, Suomi päättää unionin kannoista yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Siksi kansalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen on keskeistä myös kansainvälisissä kysymyksissä. Esimerkiksi kauppapolitiikassa, missä unionille on haluttu antaa ylikansallista päätösvaltaa, komissio on velvoitettu konsultoimaan jäsenvaltioita säännöllisesti kysymysten käsittelyvaiheessa. Toimenpiteille vaaditaan ministerineuvoston lisäksi myös suorilla kansallisilla vaaleilla valitun europarlamentin hyväksyntä. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen oman maansa päätöksentekoon on arvokasta myös periaatteellisesta näkökulmasta: ihmisillä ja järjestöillä on parhaat mahdollisuudet ja mandaatti vahvistaa demokratiaa juuri omassa maassaan. Jos suomalaistoimijat eivät välitä kansalaisten ajatuksia ja tuntoja suomalaispäättäjien tietoon, ei sitä tee kukaan. 6 7

5 poliittinen päätöksenteko suomessa kansallisin laein ilmastonmuutosta vastaan Polttava Kysymys -kampanja ajaa Suomeen ilmastolakia, joka toisi pitkäjänteisyyttä päästöjen vähentämiseen. Kuva: Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja. KANSAINVÄLISTEN ILMASTONEUVOTTELUJEN TAKKUILLESSA monet kansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa pyrkivät vaikuttamaan omien kansallisten hallitustensa ilmastopolitiikkaan. Kansalliset toimet ovatkin monen järjestön mielestä tehokkain tapa varmistaa, että maiden hallitukset tarttuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ryhtyvät pitkäjänteiseen työhön päästöjen vähentämiseksi myös kansainvälisillä areenoilla. Maan ystävien koordinoima Polttava Kysymys -kampanja vaatii Suomeen ilmastolakia, joka velvoittaa hallituksen vähentämään päästöjä hiilibudjettien avulla. Tarkoituksena on turvata ilmastotieteen vaatimien päästövähennysten toteutuminen suunnitellusti ja johdonmukaisesti. Kesäkuussa 2011 kampanja saavutti merkittävän välitavoitteen, kun hallitusohjelmaan kirjattiin ilmastolakiin liittyvät selvitykset ja lakiesityksen tekeminen. Tämän oppaan toisen painoksen kirjoitushetkellä lain valmistelutyö on meneillään hallituksessa. Kampanja on toteutettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Vuosien varrella kampanja on kerännyt kansalaisilta kortteja, joissa he vaativat kansanedustajilta ilmastotoimia. Lisäksi kampanja on järjestänyt joukon erilaisia seminaareja, tilaisuuksia ja tempauksia muistuttamaan niin päättäjiä kuin muitakin suomalaisia vastuullisen ilmastopolitiikan merkityksestä. Polttava Kysymys on myös laatinut oman esityksensä ilmastolaiksi eduskunnalle ja vapaaehtoiset ovat tavanneet kansanedustajia ja ministereitä välittääkseen viestiään suoraan päättäjille. kunnan suhde valtioon Poliittista valtaa ja vastuita on viime aikoina pyritty myös tuomaan lähemmäs ihmistä, eli kuntiin. Juuri kunnat järjestävät asukkailleen monet elintärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, perusopetuksen ja toimeentulotuen. Kunnat huolehtivat myös kaavoituksesta ja valvovat alueellaan toimivia palveluyrityksiä esimerkiksi vesi-, jäteja energia-aloilla. Vaikka kunnilla on periaatteellisessa mielessä laaja itsehallinto, valtio ohjaa kuntien toimintaa määräämällä lainsäädännön kautta kunnille uusia tehtäviä tai ottamalla aiemmin kunnille määräämiään tehtäviä itselleen. Valtio myös valvoo, että kunnat toteuttavat tehtäviään. Verotusoikeudestaan huolimatta kunnat ovat suurelta osin taloudellisesti riippuvaisia valtion tuista. Hallitus ja eduskunta määrittelevät kuntien valtionosuuksien vuosittaisen suuruuden ja varat maksetaan eri ministeriöistä. hallitusohjelman merkitys kasvanut Vaikka eduskunta on Suomen perustuslain mukaan valtion ylin päätöksentekijä, tekee hallitus käytännössä monia keskeisiä päätöksiä. Kunkin hallituskauden merkittävimmät tehtäväalueet päätetään hallitusohjelmassa, jonka hallitukseen osallistuvat puolueet yhdessä hyväksyvät eduskuntavaalien jälkeen. Hallitusohjelma annetaan viivytyksettä tiedonantona eduskunnalle. Eduskuntaa siten informoidaan hallitusohjelman sisällöstä, mutta ei osallisteta sen laatimiseen. Kaikkein tärkeimpinä pitämiensä tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus määrittelee ohjelmassa keskeisimmät painopistealueet. Painopistealueita vastaavat, toteutettavista hankkeista ja toimenpiteistä koostuvat politiikkakokonaisuudet toteutetaan poikkihallinnollisesti. Kullekin politiikkakokonaisuudelle määritellään sitä koordinoiva ministeriö, sekä sen sisältämille kärkihankkeille omat vastuuministeriönsä. pääministeri kataisen hallituksen kolme painopistealuetta Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Hallitus määrittelee heti hallituskauden alussa myös valtion budjetin menosäännöt ja -katon koko nelivuotiselle hallituskaudelle. Päätökset kirjataan valtiontalouden kehyksiin. Kehyksiä tarkistetaan ja vuosikohtainen budjetti laaditaan joka vuosi. Erityisesti kehysriihen yhteydessä saatetaan tilannekohtaisesti tehdä budjettiin vielä suuriakin muutoksia. Hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja löytyvät kätevästi valtioneuvoston verkkosivuilta. Valtiontalouden kehykset puolestaan löytyvät valtiovarainministeriön verkkosivuilta. 8 9

6 poliittinen päätöksenteko suomessa porkkanoita hallitusneuvottelijoille Hallitusneuvottelijat saivat keväällä 2011 porkkanoita, joilla kannustettiin päättäjiä näkemään kauemmas ja huomioimaan globaalit ongelmat. Kuva: Kristo Sylman / Kepa. KIRKON ULKOMAANAPU JA KEPA MUISTUTTIVAT KATAISEN hallitusohjelman neuvottelijoita odotuksistaan vielä ensimmäisen neuvottelupäivän alkaessa Säätytalolla 20. toukokuuta Kummankin järjestön eduskuntavaalikampanjat olivat alkaneet useita kuukausia aikaisemmin, mutta järjestöt halusivat jatkaa vaikuttamistyötään loppuun asti, eli koko hallituskauden ajan politiikkaan vaikuttavan hallitusohjelman ja valtiontalouden kehysten solmimiseen saakka. Kampanjatempauksessa järjestöaktiivit jakoivat hallitusneuvottelijoille porkkanoita. Porkkanapussissa luki Viisas näkee kauas, toiveena että porkkanoiden näköä parantava vaikutus saisi hallitusneuvottelijat näkemään kauemmas, myös kansallisten rajojen ulkopuolelle. Kampanjaviesti oli tiivis: suurimmilla haasteilla on kansainväliset juuret. ohjelmat, periaatepäätökset ja selonteot Hallitus laatii jatkuvasti myös hallitusohjelmaa tarkempia ohjelmia eri politiikkalohkoille. Näiden ohjelmien laatiminen on yksi niistä harvoista tilanteista, joissa hallitus antautuu keskustelemaan yksittäisen ministerin salkkuun kuuluvista kysymyksistä. Suomen hallituksissa on nimittäin 1990-luvun puolivälin jälkeen vakiintunut melko vahvan työnjaon käytäntö. Kukin ministeri hoitaa omaa työsarkaansa yhdessä hyväksyttyjen ohjelmien pohjalta oman näkemyksensä mukaisesti. Eduskunnan osallistumismahdollisuudet vaihtelevat sen mukaan, päättääkö hallitus luokitella ohjelman selonteoksi vai periaatepäätökseksi. Valtioneuvoston periaatepäätökset ovat poliittisia kannanottoja, joilla annetaan ohjeita ja suuntaviivoja virkamiestyölle. Periaatepäätökset eivät tarvitse eduskunnan hyväksyntää tai tukea. Käytännössä niistä usein keskustellaan yhdessä eduskunnan valiokunnassa, joko ennen tai jälkeen kuin hallitus on ne hyväksynyt. Periaatepäätöksiä käsitellään hyvin harvoin eduskunnan täysistunnossa. Valtioneuvoston selonteot ovat hallituksen eduskunnalle osoittamia selvityksiä, joita laaditaan hieman painavammista aiheista kuin periaatepäätöksiä. Selontekoja käsitellään niiden valmisteluvaiheessa niin eduskunnan valiokunnissa kuin täysistunnossakin. Selonteot ja periaatepäätökset löytyvät valtioneuvoston verkkosivuilta. Ohjelmien yksityiskohtaisuus vaihtelee suuresti. Joillekin ohjelmille, selonteoille ja kansainvälisille sitoumuksille laaditaan myös toimeenpano-ohjelma, jossa päätetään konkreettisista toimista, rahoituksesta ja vastuujaosta. selontekoja Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on laadittu selonteot Afganistanin tilanteesta ja Suomen kokonaistuesta Afganistanille ( ) sekä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ( ). Lisäksi selontekoja on annettu muun muassa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta ( ), naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ( ) sekä Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ( ). periaatepäätöksiä Periaatepäätöksiä on tehty esimerkiksi Suomen arktisesta strategiasta ( ), kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmasta Vähemmästä viisaammin ( ) sekä Suomen kehityspoliittisesta toimintaohjelmasta ( ). toimeenpano-ohjelmia Esimerkkejä valtioneuvoston periaatepäätöksistä, joille on laadittu toimeenpano-ohjelmat ovat tasa-arvo-ohjelma ( ), perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ( ) sekä toimintaohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi ( )

7 poliittinen päätöksenteko suomessa naisille oikeuksia toimeenpanoohjelmalla 3. koneisto tutuksi TÄHÄN TARVITAAN TOIMEENPANO-OHJELMA NOUSI KUUDEN suomalaisjärjestön ykkösvaatimukseksi keväällä YK:ssa oli nimittäin vuonna 2000 hyväksytty päätöslauselma 1325 naisten roolin vahvistamiseksi konflikteissa ja rauhanprosesseissa. Jottei päätöslauselma jää pelkäksi sanahelinäksi, antoi YK jäsenmaille suosituksen kirjoittaa sen toteuttamiseksi kansalliset toimeenpano-ohjelmat. Muut Pohjoismaat olivat näin jo menetelleet. Siksi Suomen UNIFEM (nykyään Suomen UN Women), YKliitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja CMI vaativat yhteisellä kannanotolla Suomeakin laatimaan toimeenpano-ohjelman päätöslauselmalle Järjestöt tapasivat kolmen ministeriön kansliapäälliköitä ja laajaa virkamiesryhmää ulkoministeriössä. Työ kantoikin hedelmää: toimintaohjelman valmistelu aloitettiin heti vuonna 2007 ja järjestöt saivat edustajan työryhmään. Lopullinen ohjelma valmistui elokuussa 2008 ja siihen hyväksyttiin useita verkoston ehdottamia tavoitteita muun muassa kriisinhallintatehtäviin lähtevien koulutuksen kehittämiseksi, kriisialueiden naisjärjestöjen tukemiseksi ja 1325-aiheisen tutkimuksen tukemiseksi ja hyödyntämiseksi. Toimintaohjelmaa on sittemmin päivitetty uudella tavoitteellisella ohjelmalla vuosille Verkosto jatkaa monipuolista toimintaansa laajentuneella kokoonpanolla yhteensä 19 järjestön voimin tavoitteenaan edistää päätöslauselman toimeenpanoa. Verkosto on avoin ja siihen voivat liittyä järjestöt, joiden tavoitteena on naisten aseman universaali parantaminen erityisesti konflikteissa sekä naisten roolin edistäminen niiden ehkäisyssä ja rauhanrakentamistyössä. Suomen politiikka syntyy pääosin hallituksen ja eduskunnan 200 kansanedustajan käsissä. Taustalla vaikuttavat puolueet, kansalaisyhteiskunnan toimijat sekä virkamiehistö. Tässä kappaleessa tarkastellaan valtion päätöksentekojärjestelmään kuuluvia toimijoita ja näiden valtaa vaikuttaa valtion päätöksiin. Yksi vaikuttamistyön taitolajeista on toiminnan kohdentaminen juuri niihin päätöksentekijöihin, jotka ovat kulloisenkin päätöksen kannalta keskeisimpiä. hallitus Hallitus laatii hallitusohjelman ja budjettikehykset. Hallitus myös valmistelee valtion poliittiset linjaukset, budjetit ja lait ennen kuin ne esitellään eduskunnalle. Lisäksi hallitus vastaa politiikan toimenpanosta ja talousarvion täytäntöönpanosta. Päävastuu hallitusasioiden hoitamisesta on valtioneuvostolla. Ainoastaan ulkopolitiikassa myös presidentillä on roolinsa politiikan toimeenpanossa. EU-politiikkakin on liki kokonaan presidentin toimivallan ulkopuolella. Hallitus tekee päätöksiä viikoittain valtioneuvoston yleisistunnossa, tasavallan presidentin esittelyssä, ministerivaliokunnissa sekä -työryhmissä ja keskustelee ajankohtaisista kysymyksistä tarvittaessa epävirallisesti niin kutsutuissa iltakouluissa. Lisäksi ministerit johtavat ministeriöiden työtä ja toimivat yleensä kansanedustajina. Valiokunnat ja työryhmät Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä ministerivaliokuntaa: raha-asiain, talouspoliittinen, EU- sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Valiokunnat kokoontuvat viikoittain käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä. Puheenjohtajana toimii pääministeri, mutta muut jäsenet vaihtelevat valiokunnasta toiseen. Valtioneuvostolla on myös useita ministerityöryhmiä. Talvella 2013 Kataisen hallituksella oli 12 ryhmää, joiden työnsarka vaihteli ilmastopolitiikasta ja aluekehityksestä harmaan talouden torjuntaan. Ministerityöryhmät valmistelevat hallituksen ohjelmia ja seuraavat niiden toimeenpanoa. Ryhmät myös sovittelevat yhteen hallituksen eri linjauksia ja pyrkivät ehkäisemään ristiriitoja. Lisätietoa ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanosta ja päätöksistä löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta. Ministereistä keskeisimmissä rooleissa ovat pääministeri ja valtiovarainministeri. Valtiovarainministeriöllä on varsin paljon valtaa, koska sen vastuulle kuuluu niin talousennusteiden laatiminen, kansanedustajien perehdyttäminen kuin muiden ministeriöiden budjettiesitysten muokkaaminen ja kokoaminen kehysten ja budjettien valmistelussa

8 poliittinen päätöksenteko suomessa valtapuntari: hallitus + hallituksen valta on lisääntynyt, kun ilman eduskuntaa laadittavien hallitusohjelman sekä budjettikehysten merkitys on kasvanut + hallitus laatii ohjelmia eri politiikkakokonaisuuksille eduskuntaa kuullen (selonteot) tai jopa kuulematta (periaatepäätökset, kuten kehityspoliittinen ohjelma) + hallitus edustaa Suomea kansainvälisissä kokouksissa + ministerien erityisavustajat ovat usein asiantuntevia ja varsin vaikutusvaltaisia eduskunta Suomen eduskunnan 200 kansanedustajalla on kuusi keskeistä tehtävää: 1. Lakiehdotukset käsitellään ja hyväksytään eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta myös hyväksyy Suomea koskevat kansainväliset sopimukset. 2. Vuosittaista talousarviota eli valtion budjettia käsitellään eduskunnassa aina koko syysistuntokauden ajan syyskuusta joulukuuhun. 3. Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa. Hallituksella tulee olla eduskunnan enemmistön luottamus, ja hallitus voi kaatua, jos enemmistö kansanedustajista ei äänestä esimerkiksi hallituksen tiedonantojen tai opposition esittämien välikysymysten yhteydessä tukevansa hallitusta. 4. EU-asioissa Suomen eduskunnalla on vahvempi rooli kuin parlamenteilla monessa muussa unionin +/- ministerin valta-asema ministeriössä riippuu hänen persoonallisuudestaan toiset vaikuttavat virkamiesten toimintaan paljon muita laajemmin ja tarkemmin +/- ministeriryhmiä on hallituksen kokoonpanosta riippuen eri kokoisia, ja niiden vaikutusvalta vaihtelee koon sekä ministerien välisen salkkujaon mukaisesti ß ministerien mahdollisuudet vaikuttaa toistensa päätöksiin ovat vähentyneet, kun työnjako on 1990-luvun puolivälistä alkaen vahvistunut ß ministerit ovat hyvin kiireisiä ß harva ministeri tuntee hallinnonalaansa yksityiskohtaisesti, erityisesti hallituskauden alussa ß avoimuus, jolla päätöksistä ja niiden perusteista tiedotetaan, vaihtelee ministeriöiden ja ministerien välillä paljon jäsenmaassa. Yleensä eduskunta päättää, mitä kantoja Suomen hallituksen tulee ajaa Euroopan unionin neuvoston kokouksissa. 5. Kansanedustajat toimivat lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä ja osallistuvat parlamenttien väliseen yhteistyöhön. 6. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy kansalaisaloitteet. Kansanedustajat tekevät päätöksiä sekä täysistunnoissa että valiokunnissa. Täysistunnot ovat suuren salin kokouksia, joihin kaikki kansanedustajat voivat osallistua. Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa. Täysistuntojen keskustelua voi seurata paikan päällä tai verkon kautta eduskunnan sivuilta. Keskeisimmät täysistunnot kuten suulliset kyselytunnit nähdään myös Yleisradion suorana lähetyksenä televisiossa. Valiokunnat Lähes kaikkia eduskunnan päätöksiä valmistellaan ja suurta osaa asioista käsitelläänkin ainoastaan valiokunnissa, eikä lainkaan täysistunnossa. eduskunnassa on 16 valiokuntaa Hallintovaliokunta Lakivaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Perustuslakivaliokunta Puolustusvaliokunta Sivistysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Suuri valiokunta Talousvaliokunta Tarkastusvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Ympäristövaliokunta Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysministeriön, sivistysvaliokunta opetus- ja kulttuuriministeriön ja hallintovaliokunta sisäministeriön asioita. Suuri valiokunta käsittelee EU-asioita. Melkein jokaisessa valiokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Myös valiokuntien sihteereinä toimivilla valiokuntaneuvoksilla on valtaa. He esimerkiksi luonnostelevat valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Valiokuntien kokoukset käydään suljetuin ovin, mutta valiokuntien mietinnöt, lausunnot ja päätöspöytäkirjat löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Joistakin päätöksistä kirjoitetaan myös tiedotteita eduskunnan verkkosivujen etusivulle. Eduskuntaryhmät Kansanedustajan työ on oman puolueen eduskuntaryhmän jäsenenä toimimista. Eduskuntaryhmien kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista kysymyksistä ja voidaan sopia ryhmän kannoista. Ryhmät pyrkivät yleensä yksimieliseen päätöksentekoon, mutta äänestävät tarvittaessa. Eduskuntaryhmän työtä ohjaa puheenjohtajisto, jonka tehtävänä on muun muassa neuvotella kysymyksistä muiden eduskuntaryhmien kanssa. Suuremmilla eduskuntaryhmillä toimii lisäksi valiokuntaryhmiä, joissa valmistellaan ryhmän kantoja asianomaisen valiokunnan käsittelyssä oleviin asioihin. Eduskuntaryhmillä on myös tapana nimetä tietystä politiikanalasta vastaavia kansanedustajia. Esimerkiksi kehityspolitiikan seurannan on lähes jokainen eduskuntaryhmä nimennyt yhden edustajansa päävastuulle. Työtä valmistellaan ryhmäkanslioissa, joissa työskentelee kahdesta kahteentoista työntekijää. Kanslioista saa lisätietoa ryhmän työstä ja näkemyksistä. Yhteistoimintaryhmät Eduskunnassa toimii myös yhteistoimintaryhmiä, joilla ei ole virallista päätösvaltaa. Ryhmät pyrkivät lisäämään aihepiirinsä näkyvyyttä ja painoarvoa eduskunnassa ja niihin voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja. Esimerkiksi naisverkosto toimii naisten ja miesten välisen tasa-arvon sekä naisten oikeuksien toteuttamiseksi ja tuo naisnäkökulmaa lainvalmistelutyöhön. Verkosto perustettiin vuonna 1991, jolloin eduskuntaan valittiin 77 naista Vuoden 2011 vaaleissa naisia valittiin

9 poliittinen päätöksenteko suomessa valtapuntari: eduskunta + kansanedustajat ovat kiinnostuneita äänestäjien yhteydenotoista + eduskunnan valiokunnilla on oikeus pyytää käsiteltäväkseen mikä vain valtionhallinnon kysymys + kansanedustajien avustajat ehtivät tavata sidosryhmiä ja voivat esitellä asioita kansanedustajille ja puolueille + eduskunnan päätöksentekoa on helppo seurata netissä ß eduskunta ei voi vaikuttaa hallitusohjelmaan, valtiontalouden kehyksiin tai valtioneuvoston periaatepäätöksinä hyväksyttyihin poliittisiin ohjelmiin ß politiikan toimeenpanoon vaikuttaminen on kansanedustajille usein vaikeaa ß puoluekuri rajoittaa eduskunnan keskustelua ja päätöksiä ß valiokuntakokousten asialistat ovat pitkiä ja enemmistö asioista hyväksytään vähin keskusteluin ß kansanedustajien asema vaihtelee myös sen mukaan onko kyseinen puolue oppositiossa vai hallituksessa ß eduskunnan hyväksyttäväksi tuodaan usein yksityiskohtia. Esimerkiksi kehityspolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena vain, kun aulkoasiainvaliokunta käsittelee ulkoministeriön vuosittaista kertomusta kehityspolitiikasta valtapuntari: puolueet + puolueiden linjaukset ohjaavat ministereiden ja kansanedustajien kannanottoja isoimmissa kysymyksissä + puolueet tekevät ohjelmatyössään laajoja periaatteellisia linjauksia, jotka ovat vakaampia ja usein keskenään johdonmukaisempia kuin hallituksen ja eduskunnan asiakohtaiset kannat +/- puolueen vaikutusvalta riippuu sen eduskuntaryhmän koosta ja siitä, onko se hallituksessa vai oppositiossa +/- puoluetoimistojen työntekijöiden valta-asema riippuu pitkälti heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan ß puolueet tarttuvat herkemmin kysymyksiin, joilla ne arvioivat olevan eniten vaikutusta kannatusgallupeihin ja seuraaviin vaaleihin ß puolueorganisaatiot eivät suoraan osallistu valtion päätöksentekoon ß eduskuntaryhmän ja muiden puoluetoimijoiden yhteydet ovat monessa puolueessa melko väljät ß politiikan toimeenpanoon vaikuttaminen on puolueille vaikeaa kehityspolitiikassa toimivia yhteistoimintaryhmiä globaaliryhmä: laajentaa eduskunnassa käytävää kansainvälispoliittista keskustelua sekä toimii yhdyssiteenä kansanedustajien ja kansinvälisten kysymysten piirissä toimivien kansalaisjärjestöjen välillä. ihmisoikeusryhmä: toimii tiedonvälitys- ja toimintaverkostona ihmisoikeuksien edistämiseksi muun muassa järjestämällä asiantuntijavierailuja ja seminaareja muiden ihmisoikeustoimijoiden kanssa ja ottamalla kantaa ihmisoikeuskysymyksiin Suomessa ja maailmalla. väestö- ja kehitysryhmä: seuraa maailman väestökehitystä ja väestöalan sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden kehityspolitiikkaa ja -ohjelmia. attac-ryhmä: ajaa oikeudenmukaisempaa globalisaatiota, edistää rahoitusmarkkinoiden demokraattista valvontaa sekä tuo uusia avauksia suomalaiseen globalisaatiokeskusteluun. puolueet Valtakunnallisessa politiikassa kaiken takana ovat puolueet. Puolueet ovat periaatteessa linkki kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä ja useampi niistä onkin syntynyt laajan kansalaisliikkeen pohjalta. Puolueiden jäsenmäärät ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä laskeneet. Viiden suurimman puolueen jäsenmäärät nousivat 1950-luvulta lähes jäseneen vuonna 1979, mutta ovat sen jälkeen tippuneet jäseneen vuonna Puolueiden sisäiset keskustelut ovat ministereille ja kansanedustajille tärkeitä, sillä niissä he testaavat ja muokkaavat omia näkemyksiään. Puolueiden taustaselvitykset ja linjaukset myös lisäävät poliitikkojen tietoja ja kannanottojen keskinäistä johdonmukaisuutta. Puolueorganisaatioiden toiminnalla on kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia politiikkaan: niiden välinen kamppailu kannatusgallupeista ja vaaleista toiseen lyhentää politiikan aikajännettä. Kussakin puolueessa ylin päättävä elin on puoluekokous. Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää puoluekokouksen valitsema puoluevaltuusto, joka kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa johtaa puoluehallitus. Työtä valmistelevat puoluetoimiston työntekijät. Lisätietoa puolueiden organisaatioista löytyy helposti kunkin puolueen omilta verkkosivuilta

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin 26.5.2016 Sari Essayah Kansanedustaja 2003-2007; 2015- Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Vaikuttaminen EU:n päätöksentekoon Vaikuttaminen kansalliseen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ MUISTIO 19.3.2010 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Tuula Majuri LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ Oikeusministeriö pyysi lausunnon perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13 Oikeusministeriö E-JATKOKIRJE OM2015-00097 LAVO Leinonen Antti 07.02.2015 JULKINEN Suuri valiokunta Asia EU/OSA; Eräiden Haagin lapsikaappaussopimukseen liittyneiden valtioiden liittymisen hyväksyminen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöfoorumi 17.3.2016 Jarno Lamponen Sääntelyviranomaiset hyväksyvät suuntaviivojen mukaiset ehdot Siirtoverkonhaltijat ja

Lisätiedot

7178/16 AJL/isk SERV JUR. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

7178/16 AJL/isk SERV JUR. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 Neuvoston ja Coreperin esityslistoissa käytettävät termit 7178/16 AJL/isk

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta.

Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Liite: ohjesäännöt TYÖELÄMÄN TOIMIKUNTA Toimikunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta yhteiskuntapolitiikasta sekä yksityisen ja julkisen sektorin sopimustoiminnasta. Tehtävät: - tuoda yhteiskuntapolitiikkaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

selkoesite suomen eduskunta

selkoesite suomen eduskunta selkoesite suomen eduskunta Arvoisa lukija, Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Jokaisella kansanedustajalla on näkemys siitä, millaisen Suomen he haluaisivat rakentaa. Eduskuntatyössä sovitetaan yhteen

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 JOHDANTO Brysselissä 8. marraskuuta 2006 kokoontuneet Euroopan parlamentin, Andien parlamentin, Keski-Amerikan

Lisätiedot

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Komission esitys Komissio antoi esityksensä pian Pariisin vuoden 2015 Marraskuun terrori-iskun jälkeen samanaikaisesti: Neuvosto

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Euroopan unionin tiedonlähteet Tommi Peuhkurinen

Euroopan unionin tiedonlähteet Tommi Peuhkurinen Euroopan unionin tiedonlähteet 14.11.2016 Tommi Peuhkurinen Eduskunnan kirjaston EU-kokoelma Eduskunnan kirjasto EU:n tallekirjasto v. 1974- Painettu kokoelma sisältää -valmisteluasiakirjoja -säädöksiä

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

lokakuuta 2011 Bryssel

lokakuuta 2011 Bryssel EUROOPAN PARLAMENTTI 2009 2014 Istuntoasiakirja ESITYSLISTALUONNOS 12. - 13. lokakuuta 2011 Bryssel 23/09/11 473.261 FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI Menettelyjen selitykset Käsitellyistä teksteistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot