Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry"

Transkriptio

1

2 Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry Graafinen suunnittelu ja taitto: Kati-Marika Vihermäki Painettu Erwekossa ympäristöystävälliselle paperille. ISBN (nid.): ISBN (pdf.): Tämä julkaisu on alun perin tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vasta yksin Kepa ry, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä. Lobbaus on salakähmäisyyttä ja omien asioiden häikäilemätöntä ajamista kabineteissa. Se lisää politiikan mädännäisyyttä ja sitä, että mihinkään ei enää voi luottaa. Lobbari edustaa tavallisesti suuryrityksiä ja on varustettu tukulla rahaa, joka lopulta päätyy ahneen poliitikon taskuun. Aktivisti on ihminen, joka horjuttaa olemassa olevia yhteiskuntarakenteita, pyrkii anarkistiseen vallankumoukseen eikä kaihda laittomiakaan keinoja omien päämääriensä ajamisessa. Aktivisti ei argumentoi, osallistu poliittiseen keskusteluun tai anna vaaleissa ääntään kenellekään. Hän ei tarvitse tutkittua tietoa, vaan toimii omien päähänpinttymiensä ja nurinkuristen arvojensa mukaan. Lobbaus on demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa tiedonjakoa päättäjien, kansalaisten ja erilaisten intressiryhmien välillä. Avoin lobbaaminen lisää kansalaisten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Aktivisti on kansalaistoimintaa harjoittava henkilö, joka haluaa saada aikaan muutoksen jossakin itselleen tärkeässä asiassa. Aktivisti lisää demokratiaa asettumalla vuorovaikutukseen päättäjien kanssa sekä tuomalla kansalaiskeskusteluun tärkeitä poliittisia, sosiaalisia tai moraalisia kysymyksiä. Aktivistien saavutuksia ovat olleet muun muassa Intian itsenäistyminen, eduskunnan ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen Suomeen, kosmetiikan eläinkokeiden kieltäminen EU:n alueella, Koijärven säästyminen kuivatukselta, Reilun kaupan järjestelmän luominen sekä Suomen ympäristöhallinnon synty. 2 3

3 sisällys 1. Alkusanat... 6 OSA I POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA 2. Valtio vaikuttajana...7 Suomi maailmassa ja Euroopassa...7 Esimerkki: Kansallisin laein ilmastonmuutosta vastaan...8 Kunnan suhde valtioon... 9 Hallitusohjelman merkitys kasvanut... 9 Esimerkki: Porkkanoita hallitusneuvottelijoille...10 Ohjelmat, periaatepäätökset ja selonteot Esimerkki: Naisille oikeuksia toimeenpano-ohjelmalla Koneisto tutuksi...13 Hallitus...13 Valiokunnat ja työryhmät...13 Eduskunta Valiokunnat...15 Eduskuntaryhmät...15 Yhteistoimintaryhmät...15 Puolueet...17 Kansalaisyhteiskunnan toimijat Kansalaisjärjestöt Tutkijat Neuvoa-antavat elimet Virkamiehet Päätöksentekoprosessi Päätöksenteko eduskunnassa Esimerkki: Kehityspoliittisen ohjelman laatiminen...23 Esimerkki: Kuultavaksi valiokuntaan...24 OSA II VAIKUTTAMISTYÖN KEINOT JA SUUNNITTELU 5. Päätöksentekoon osallistuminen...25 Liity puolueeseen...25 Tee aloite puoluekokoukselle Osallistu puoluekokoukseen Liity työryhmään...27 Asetu ehdokkaaksi Päätöksentekoon vaikuttaminen...28 Miten valtion päätöksenteosta saa tietoa?...28 Esimerkki: Kansanedustajaseuranta järjestötoiminnan osana poliittinen päätöksenteko suomessa Vaikuta hallitukseen Keskustelualoite Esimerkki: Ministeri eduskunnan evästettävänä...31 Suullinen kysymys...32 Kirjallinen kysymys...32 Ministerin kutsuminen tilaisuuteen...32 Kansalaisaloite...32 Esimerkki: Kansalaisaloitteita talkoohengessä Esimerkki: Reilu kahvitauko eduskunnassa Järjestöjen yhteistyö...34 Mediatyö...34 Esimerkki: Lahjoja Kataiselle Esimerkki: Lehdistötiedote...36 Esimerkki: Arktinen öljynporaus sai kasvot Vaikuta eduskuntaan...38 Henkilökohtainen tapaaminen...38 Esimerkki: Kansalaisaktiivit kertoivat Painavaa asiaa Eduskuntatalon portailla...39 Lausunto valiokunnalle Seminaari Julkaisu Esimerkki: Väestö ja kehitys -ryhmä, EDUVAKE Yhteistoimintaryhmä...42 Mediatyö ja verkkokampanjointi...42 Esimerkki: Animaatio verovälttelyn kitkemiseksi...43 Esimerkki: 10 päivää ihmisoikeuksille -vetoomuskampanja Vaikuta puolueisiin Vaikuttamistyön suunnittelu Aseta selkeä tavoite...47 Ongelma-analyysi...47 Resurssianalyysi Ympäristöanalyysi Valitse kohderyhmä ja vaikutuskanavat Etsi yhteistyökumppanit Muotoile viestisi...51 Tee toiminta- ja tiedotussuunnitelma...51 Muista evaluointi Loppusanat Lähteet, linkkejä ja lukemistoa

4 poliittinen päätöksenteko suomessa OSA I POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA 1. alkusanat 2. valtio vaikuttajana Demokraattiset osallistumistavat muuttuvat. Suomessa puolueiden jäsenmäärät ja äänestysvilkkaus ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Toisenlaiset osallistumisen muodot ovat kuitenkin nousseet entistä tärkeämmiksi. Suomalaiset toimivat verkostoissa, allekirjoittavat nettivetoomuksia, kirjoittavat mielipidekirjoituksia ja välittävät tietoa poliitikkojen toimista sosiaalisessa mediassa, kuten YouTubessa, Facebookissa ja Twitterissä. Mielenosoituksiakin järjestetään Helsingin keskustassa huomattavasti enemmän kuin nuorisoradikalismin hulluina vuosina 1960-luvun lopulla. Valtaapitäviä päättäjiä ja rakenteita haastavalla toiminnalla onkin demokratiassa merkittävä rooli. Esimerkiksi Kataisen hallitus on tunnistanut kansalaisjärjestöjen merkityksen suomalaiselle demokratialle ja hyvinvoinnille, ja kirjannut hallitusohjelmaansa pyrkimyksen vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä ja resursointia. Tämä opas antaa vinkkejä siihen, miten ihmiset ja kansalaisjärjestöt voivat välittää tietonsa ja näkemyksensä hallitukselle, eduskunnalle ja poliittisille puolueille. Oppaan on laatinut globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa. Kepa on yli 300:n kehitysykysymyksistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja kehityspolitiikan asiantuntijajärjestö, joka innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisen maailman puolesta. Suomalaispolitiikot ovat yleensä kiinnostuneita niin äänestäjien kuin asiantuntijoidenkin näkemyksistä. Siksi kansalaisjärjestöjen ja jopa yksittäisten ihmisten on mahdollista saada äänensä kuuluviin poliittisessa keskustelussa. Oppaan ensimmäinen osa tarjoaa taustatietoa vaikuttamistyölle: tietoa eri toimijoiden osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Osa on merkitty turkoosilla. Vaikuttamistyön keinoja ja suunnittelua käsitellään pinkillä merkityssä toisessa osassa. Oppaassa käsitellään vain suoria tapoja välittää viestejä hallitukselle, eduskuntaan ja poliittisiin puolueisiin ja luoda painetta poliittisten päätöksen tekemiseen. Kampanjointi, jolla pyritään muokkaamaan kansalaisten ymmärrystä ja asenteita, on siis tällä kertaa rajattu ulos. Globalisaatio, Euroopan unionin päätökset ja toisaalta myös kunnallispolitiikka määrittävät ihmisten arkipäiväistä elämää vahvasti. Valtiot kuitenkin ohjailevat edelleekin niin kansainvälistä kuin paikallistakin politiikkaa. Suomen valtion politiikkaa johtavat ja toteuttavat eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti. Suomen perustuslaissa tunnustetaan eduskunnan ensisijaisuuden periaate. Sen mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hallintovaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, joiden jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Käytännössä hallituksella on kuitenkin paljon liikkumavaraa paitsi panna toimeen myös määritellä Suomen politiikkaa. Tässä kappaleessa käsitellään Suomen valtion suhdetta Euroopan unioniin ja kuntiin sekä valtiollisten toimijoiden keskinäisiä valta-asemia. suomi maailmassa ja euroopassa Globalisaatiota käsittelevässä kirjallisuudessa kansallisvaltio julistettiin kuolleeksi jo vuosikymmeniä sitten. Kansallisvaltio on melko lailla menneisyyttä taloudellisena yksikkönä, totesi esimerkiksi yhdysvaltalainen taloushistorioitsija Charles Kindleberger vuonna Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli globalisoituneessa ja verkostoituneessa maailmassa. Euroopan unioni, kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ja Yhdistyneet kansankunnat ovat valtioiden välisiä yhteistyöfoorumeita, joissa valtioilla on kansallinen edustus. Suomi ei ole antanut Euroopan komissiollekaan täyttä mandaattia päättää asioista puolestaan. Niilläkin aloilla, joilla Euroopan unionin valta on vahvimmillaan, Suomi päättää unionin kannoista yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Siksi kansalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen on keskeistä myös kansainvälisissä kysymyksissä. Esimerkiksi kauppapolitiikassa, missä unionille on haluttu antaa ylikansallista päätösvaltaa, komissio on velvoitettu konsultoimaan jäsenvaltioita säännöllisesti kysymysten käsittelyvaiheessa. Toimenpiteille vaaditaan ministerineuvoston lisäksi myös suorilla kansallisilla vaaleilla valitun europarlamentin hyväksyntä. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen oman maansa päätöksentekoon on arvokasta myös periaatteellisesta näkökulmasta: ihmisillä ja järjestöillä on parhaat mahdollisuudet ja mandaatti vahvistaa demokratiaa juuri omassa maassaan. Jos suomalaistoimijat eivät välitä kansalaisten ajatuksia ja tuntoja suomalaispäättäjien tietoon, ei sitä tee kukaan. 6 7

5 poliittinen päätöksenteko suomessa kansallisin laein ilmastonmuutosta vastaan Polttava Kysymys -kampanja ajaa Suomeen ilmastolakia, joka toisi pitkäjänteisyyttä päästöjen vähentämiseen. Kuva: Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja. KANSAINVÄLISTEN ILMASTONEUVOTTELUJEN TAKKUILLESSA monet kansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa pyrkivät vaikuttamaan omien kansallisten hallitustensa ilmastopolitiikkaan. Kansalliset toimet ovatkin monen järjestön mielestä tehokkain tapa varmistaa, että maiden hallitukset tarttuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ryhtyvät pitkäjänteiseen työhön päästöjen vähentämiseksi myös kansainvälisillä areenoilla. Maan ystävien koordinoima Polttava Kysymys -kampanja vaatii Suomeen ilmastolakia, joka velvoittaa hallituksen vähentämään päästöjä hiilibudjettien avulla. Tarkoituksena on turvata ilmastotieteen vaatimien päästövähennysten toteutuminen suunnitellusti ja johdonmukaisesti. Kesäkuussa 2011 kampanja saavutti merkittävän välitavoitteen, kun hallitusohjelmaan kirjattiin ilmastolakiin liittyvät selvitykset ja lakiesityksen tekeminen. Tämän oppaan toisen painoksen kirjoitushetkellä lain valmistelutyö on meneillään hallituksessa. Kampanja on toteutettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Vuosien varrella kampanja on kerännyt kansalaisilta kortteja, joissa he vaativat kansanedustajilta ilmastotoimia. Lisäksi kampanja on järjestänyt joukon erilaisia seminaareja, tilaisuuksia ja tempauksia muistuttamaan niin päättäjiä kuin muitakin suomalaisia vastuullisen ilmastopolitiikan merkityksestä. Polttava Kysymys on myös laatinut oman esityksensä ilmastolaiksi eduskunnalle ja vapaaehtoiset ovat tavanneet kansanedustajia ja ministereitä välittääkseen viestiään suoraan päättäjille. kunnan suhde valtioon Poliittista valtaa ja vastuita on viime aikoina pyritty myös tuomaan lähemmäs ihmistä, eli kuntiin. Juuri kunnat järjestävät asukkailleen monet elintärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, perusopetuksen ja toimeentulotuen. Kunnat huolehtivat myös kaavoituksesta ja valvovat alueellaan toimivia palveluyrityksiä esimerkiksi vesi-, jäteja energia-aloilla. Vaikka kunnilla on periaatteellisessa mielessä laaja itsehallinto, valtio ohjaa kuntien toimintaa määräämällä lainsäädännön kautta kunnille uusia tehtäviä tai ottamalla aiemmin kunnille määräämiään tehtäviä itselleen. Valtio myös valvoo, että kunnat toteuttavat tehtäviään. Verotusoikeudestaan huolimatta kunnat ovat suurelta osin taloudellisesti riippuvaisia valtion tuista. Hallitus ja eduskunta määrittelevät kuntien valtionosuuksien vuosittaisen suuruuden ja varat maksetaan eri ministeriöistä. hallitusohjelman merkitys kasvanut Vaikka eduskunta on Suomen perustuslain mukaan valtion ylin päätöksentekijä, tekee hallitus käytännössä monia keskeisiä päätöksiä. Kunkin hallituskauden merkittävimmät tehtäväalueet päätetään hallitusohjelmassa, jonka hallitukseen osallistuvat puolueet yhdessä hyväksyvät eduskuntavaalien jälkeen. Hallitusohjelma annetaan viivytyksettä tiedonantona eduskunnalle. Eduskuntaa siten informoidaan hallitusohjelman sisällöstä, mutta ei osallisteta sen laatimiseen. Kaikkein tärkeimpinä pitämiensä tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus määrittelee ohjelmassa keskeisimmät painopistealueet. Painopistealueita vastaavat, toteutettavista hankkeista ja toimenpiteistä koostuvat politiikkakokonaisuudet toteutetaan poikkihallinnollisesti. Kullekin politiikkakokonaisuudelle määritellään sitä koordinoiva ministeriö, sekä sen sisältämille kärkihankkeille omat vastuuministeriönsä. pääministeri kataisen hallituksen kolme painopistealuetta Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Hallitus määrittelee heti hallituskauden alussa myös valtion budjetin menosäännöt ja -katon koko nelivuotiselle hallituskaudelle. Päätökset kirjataan valtiontalouden kehyksiin. Kehyksiä tarkistetaan ja vuosikohtainen budjetti laaditaan joka vuosi. Erityisesti kehysriihen yhteydessä saatetaan tilannekohtaisesti tehdä budjettiin vielä suuriakin muutoksia. Hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja löytyvät kätevästi valtioneuvoston verkkosivuilta. Valtiontalouden kehykset puolestaan löytyvät valtiovarainministeriön verkkosivuilta. 8 9

6 poliittinen päätöksenteko suomessa porkkanoita hallitusneuvottelijoille Hallitusneuvottelijat saivat keväällä 2011 porkkanoita, joilla kannustettiin päättäjiä näkemään kauemmas ja huomioimaan globaalit ongelmat. Kuva: Kristo Sylman / Kepa. KIRKON ULKOMAANAPU JA KEPA MUISTUTTIVAT KATAISEN hallitusohjelman neuvottelijoita odotuksistaan vielä ensimmäisen neuvottelupäivän alkaessa Säätytalolla 20. toukokuuta Kummankin järjestön eduskuntavaalikampanjat olivat alkaneet useita kuukausia aikaisemmin, mutta järjestöt halusivat jatkaa vaikuttamistyötään loppuun asti, eli koko hallituskauden ajan politiikkaan vaikuttavan hallitusohjelman ja valtiontalouden kehysten solmimiseen saakka. Kampanjatempauksessa järjestöaktiivit jakoivat hallitusneuvottelijoille porkkanoita. Porkkanapussissa luki Viisas näkee kauas, toiveena että porkkanoiden näköä parantava vaikutus saisi hallitusneuvottelijat näkemään kauemmas, myös kansallisten rajojen ulkopuolelle. Kampanjaviesti oli tiivis: suurimmilla haasteilla on kansainväliset juuret. ohjelmat, periaatepäätökset ja selonteot Hallitus laatii jatkuvasti myös hallitusohjelmaa tarkempia ohjelmia eri politiikkalohkoille. Näiden ohjelmien laatiminen on yksi niistä harvoista tilanteista, joissa hallitus antautuu keskustelemaan yksittäisen ministerin salkkuun kuuluvista kysymyksistä. Suomen hallituksissa on nimittäin 1990-luvun puolivälin jälkeen vakiintunut melko vahvan työnjaon käytäntö. Kukin ministeri hoitaa omaa työsarkaansa yhdessä hyväksyttyjen ohjelmien pohjalta oman näkemyksensä mukaisesti. Eduskunnan osallistumismahdollisuudet vaihtelevat sen mukaan, päättääkö hallitus luokitella ohjelman selonteoksi vai periaatepäätökseksi. Valtioneuvoston periaatepäätökset ovat poliittisia kannanottoja, joilla annetaan ohjeita ja suuntaviivoja virkamiestyölle. Periaatepäätökset eivät tarvitse eduskunnan hyväksyntää tai tukea. Käytännössä niistä usein keskustellaan yhdessä eduskunnan valiokunnassa, joko ennen tai jälkeen kuin hallitus on ne hyväksynyt. Periaatepäätöksiä käsitellään hyvin harvoin eduskunnan täysistunnossa. Valtioneuvoston selonteot ovat hallituksen eduskunnalle osoittamia selvityksiä, joita laaditaan hieman painavammista aiheista kuin periaatepäätöksiä. Selontekoja käsitellään niiden valmisteluvaiheessa niin eduskunnan valiokunnissa kuin täysistunnossakin. Selonteot ja periaatepäätökset löytyvät valtioneuvoston verkkosivuilta. Ohjelmien yksityiskohtaisuus vaihtelee suuresti. Joillekin ohjelmille, selonteoille ja kansainvälisille sitoumuksille laaditaan myös toimeenpano-ohjelma, jossa päätetään konkreettisista toimista, rahoituksesta ja vastuujaosta. selontekoja Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on laadittu selonteot Afganistanin tilanteesta ja Suomen kokonaistuesta Afganistanille ( ) sekä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ( ). Lisäksi selontekoja on annettu muun muassa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta ( ), naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta ( ) sekä Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ( ). periaatepäätöksiä Periaatepäätöksiä on tehty esimerkiksi Suomen arktisesta strategiasta ( ), kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmasta Vähemmästä viisaammin ( ) sekä Suomen kehityspoliittisesta toimintaohjelmasta ( ). toimeenpano-ohjelmia Esimerkkejä valtioneuvoston periaatepäätöksistä, joille on laadittu toimeenpano-ohjelmat ovat tasa-arvo-ohjelma ( ), perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ( ) sekä toimintaohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi ( )

7 poliittinen päätöksenteko suomessa naisille oikeuksia toimeenpanoohjelmalla 3. koneisto tutuksi TÄHÄN TARVITAAN TOIMEENPANO-OHJELMA NOUSI KUUDEN suomalaisjärjestön ykkösvaatimukseksi keväällä YK:ssa oli nimittäin vuonna 2000 hyväksytty päätöslauselma 1325 naisten roolin vahvistamiseksi konflikteissa ja rauhanprosesseissa. Jottei päätöslauselma jää pelkäksi sanahelinäksi, antoi YK jäsenmaille suosituksen kirjoittaa sen toteuttamiseksi kansalliset toimeenpano-ohjelmat. Muut Pohjoismaat olivat näin jo menetelleet. Siksi Suomen UNIFEM (nykyään Suomen UN Women), YKliitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja CMI vaativat yhteisellä kannanotolla Suomeakin laatimaan toimeenpano-ohjelman päätöslauselmalle Järjestöt tapasivat kolmen ministeriön kansliapäälliköitä ja laajaa virkamiesryhmää ulkoministeriössä. Työ kantoikin hedelmää: toimintaohjelman valmistelu aloitettiin heti vuonna 2007 ja järjestöt saivat edustajan työryhmään. Lopullinen ohjelma valmistui elokuussa 2008 ja siihen hyväksyttiin useita verkoston ehdottamia tavoitteita muun muassa kriisinhallintatehtäviin lähtevien koulutuksen kehittämiseksi, kriisialueiden naisjärjestöjen tukemiseksi ja 1325-aiheisen tutkimuksen tukemiseksi ja hyödyntämiseksi. Toimintaohjelmaa on sittemmin päivitetty uudella tavoitteellisella ohjelmalla vuosille Verkosto jatkaa monipuolista toimintaansa laajentuneella kokoonpanolla yhteensä 19 järjestön voimin tavoitteenaan edistää päätöslauselman toimeenpanoa. Verkosto on avoin ja siihen voivat liittyä järjestöt, joiden tavoitteena on naisten aseman universaali parantaminen erityisesti konflikteissa sekä naisten roolin edistäminen niiden ehkäisyssä ja rauhanrakentamistyössä. Suomen politiikka syntyy pääosin hallituksen ja eduskunnan 200 kansanedustajan käsissä. Taustalla vaikuttavat puolueet, kansalaisyhteiskunnan toimijat sekä virkamiehistö. Tässä kappaleessa tarkastellaan valtion päätöksentekojärjestelmään kuuluvia toimijoita ja näiden valtaa vaikuttaa valtion päätöksiin. Yksi vaikuttamistyön taitolajeista on toiminnan kohdentaminen juuri niihin päätöksentekijöihin, jotka ovat kulloisenkin päätöksen kannalta keskeisimpiä. hallitus Hallitus laatii hallitusohjelman ja budjettikehykset. Hallitus myös valmistelee valtion poliittiset linjaukset, budjetit ja lait ennen kuin ne esitellään eduskunnalle. Lisäksi hallitus vastaa politiikan toimenpanosta ja talousarvion täytäntöönpanosta. Päävastuu hallitusasioiden hoitamisesta on valtioneuvostolla. Ainoastaan ulkopolitiikassa myös presidentillä on roolinsa politiikan toimeenpanossa. EU-politiikkakin on liki kokonaan presidentin toimivallan ulkopuolella. Hallitus tekee päätöksiä viikoittain valtioneuvoston yleisistunnossa, tasavallan presidentin esittelyssä, ministerivaliokunnissa sekä -työryhmissä ja keskustelee ajankohtaisista kysymyksistä tarvittaessa epävirallisesti niin kutsutuissa iltakouluissa. Lisäksi ministerit johtavat ministeriöiden työtä ja toimivat yleensä kansanedustajina. Valiokunnat ja työryhmät Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä ministerivaliokuntaa: raha-asiain, talouspoliittinen, EU- sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Valiokunnat kokoontuvat viikoittain käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä. Puheenjohtajana toimii pääministeri, mutta muut jäsenet vaihtelevat valiokunnasta toiseen. Valtioneuvostolla on myös useita ministerityöryhmiä. Talvella 2013 Kataisen hallituksella oli 12 ryhmää, joiden työnsarka vaihteli ilmastopolitiikasta ja aluekehityksestä harmaan talouden torjuntaan. Ministerityöryhmät valmistelevat hallituksen ohjelmia ja seuraavat niiden toimeenpanoa. Ryhmät myös sovittelevat yhteen hallituksen eri linjauksia ja pyrkivät ehkäisemään ristiriitoja. Lisätietoa ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanosta ja päätöksistä löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta. Ministereistä keskeisimmissä rooleissa ovat pääministeri ja valtiovarainministeri. Valtiovarainministeriöllä on varsin paljon valtaa, koska sen vastuulle kuuluu niin talousennusteiden laatiminen, kansanedustajien perehdyttäminen kuin muiden ministeriöiden budjettiesitysten muokkaaminen ja kokoaminen kehysten ja budjettien valmistelussa

8 poliittinen päätöksenteko suomessa valtapuntari: hallitus + hallituksen valta on lisääntynyt, kun ilman eduskuntaa laadittavien hallitusohjelman sekä budjettikehysten merkitys on kasvanut + hallitus laatii ohjelmia eri politiikkakokonaisuuksille eduskuntaa kuullen (selonteot) tai jopa kuulematta (periaatepäätökset, kuten kehityspoliittinen ohjelma) + hallitus edustaa Suomea kansainvälisissä kokouksissa + ministerien erityisavustajat ovat usein asiantuntevia ja varsin vaikutusvaltaisia eduskunta Suomen eduskunnan 200 kansanedustajalla on kuusi keskeistä tehtävää: 1. Lakiehdotukset käsitellään ja hyväksytään eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta myös hyväksyy Suomea koskevat kansainväliset sopimukset. 2. Vuosittaista talousarviota eli valtion budjettia käsitellään eduskunnassa aina koko syysistuntokauden ajan syyskuusta joulukuuhun. 3. Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa. Hallituksella tulee olla eduskunnan enemmistön luottamus, ja hallitus voi kaatua, jos enemmistö kansanedustajista ei äänestä esimerkiksi hallituksen tiedonantojen tai opposition esittämien välikysymysten yhteydessä tukevansa hallitusta. 4. EU-asioissa Suomen eduskunnalla on vahvempi rooli kuin parlamenteilla monessa muussa unionin +/- ministerin valta-asema ministeriössä riippuu hänen persoonallisuudestaan toiset vaikuttavat virkamiesten toimintaan paljon muita laajemmin ja tarkemmin +/- ministeriryhmiä on hallituksen kokoonpanosta riippuen eri kokoisia, ja niiden vaikutusvalta vaihtelee koon sekä ministerien välisen salkkujaon mukaisesti ß ministerien mahdollisuudet vaikuttaa toistensa päätöksiin ovat vähentyneet, kun työnjako on 1990-luvun puolivälistä alkaen vahvistunut ß ministerit ovat hyvin kiireisiä ß harva ministeri tuntee hallinnonalaansa yksityiskohtaisesti, erityisesti hallituskauden alussa ß avoimuus, jolla päätöksistä ja niiden perusteista tiedotetaan, vaihtelee ministeriöiden ja ministerien välillä paljon jäsenmaassa. Yleensä eduskunta päättää, mitä kantoja Suomen hallituksen tulee ajaa Euroopan unionin neuvoston kokouksissa. 5. Kansanedustajat toimivat lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä ja osallistuvat parlamenttien väliseen yhteistyöhön. 6. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy kansalaisaloitteet. Kansanedustajat tekevät päätöksiä sekä täysistunnoissa että valiokunnissa. Täysistunnot ovat suuren salin kokouksia, joihin kaikki kansanedustajat voivat osallistua. Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa. Täysistuntojen keskustelua voi seurata paikan päällä tai verkon kautta eduskunnan sivuilta. Keskeisimmät täysistunnot kuten suulliset kyselytunnit nähdään myös Yleisradion suorana lähetyksenä televisiossa. Valiokunnat Lähes kaikkia eduskunnan päätöksiä valmistellaan ja suurta osaa asioista käsitelläänkin ainoastaan valiokunnissa, eikä lainkaan täysistunnossa. eduskunnassa on 16 valiokuntaa Hallintovaliokunta Lakivaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Perustuslakivaliokunta Puolustusvaliokunta Sivistysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Suuri valiokunta Talousvaliokunta Tarkastusvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Ympäristövaliokunta Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysministeriön, sivistysvaliokunta opetus- ja kulttuuriministeriön ja hallintovaliokunta sisäministeriön asioita. Suuri valiokunta käsittelee EU-asioita. Melkein jokaisessa valiokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Myös valiokuntien sihteereinä toimivilla valiokuntaneuvoksilla on valtaa. He esimerkiksi luonnostelevat valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Valiokuntien kokoukset käydään suljetuin ovin, mutta valiokuntien mietinnöt, lausunnot ja päätöspöytäkirjat löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Joistakin päätöksistä kirjoitetaan myös tiedotteita eduskunnan verkkosivujen etusivulle. Eduskuntaryhmät Kansanedustajan työ on oman puolueen eduskuntaryhmän jäsenenä toimimista. Eduskuntaryhmien kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista kysymyksistä ja voidaan sopia ryhmän kannoista. Ryhmät pyrkivät yleensä yksimieliseen päätöksentekoon, mutta äänestävät tarvittaessa. Eduskuntaryhmän työtä ohjaa puheenjohtajisto, jonka tehtävänä on muun muassa neuvotella kysymyksistä muiden eduskuntaryhmien kanssa. Suuremmilla eduskuntaryhmillä toimii lisäksi valiokuntaryhmiä, joissa valmistellaan ryhmän kantoja asianomaisen valiokunnan käsittelyssä oleviin asioihin. Eduskuntaryhmillä on myös tapana nimetä tietystä politiikanalasta vastaavia kansanedustajia. Esimerkiksi kehityspolitiikan seurannan on lähes jokainen eduskuntaryhmä nimennyt yhden edustajansa päävastuulle. Työtä valmistellaan ryhmäkanslioissa, joissa työskentelee kahdesta kahteentoista työntekijää. Kanslioista saa lisätietoa ryhmän työstä ja näkemyksistä. Yhteistoimintaryhmät Eduskunnassa toimii myös yhteistoimintaryhmiä, joilla ei ole virallista päätösvaltaa. Ryhmät pyrkivät lisäämään aihepiirinsä näkyvyyttä ja painoarvoa eduskunnassa ja niihin voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja. Esimerkiksi naisverkosto toimii naisten ja miesten välisen tasa-arvon sekä naisten oikeuksien toteuttamiseksi ja tuo naisnäkökulmaa lainvalmistelutyöhön. Verkosto perustettiin vuonna 1991, jolloin eduskuntaan valittiin 77 naista Vuoden 2011 vaaleissa naisia valittiin

9 poliittinen päätöksenteko suomessa valtapuntari: eduskunta + kansanedustajat ovat kiinnostuneita äänestäjien yhteydenotoista + eduskunnan valiokunnilla on oikeus pyytää käsiteltäväkseen mikä vain valtionhallinnon kysymys + kansanedustajien avustajat ehtivät tavata sidosryhmiä ja voivat esitellä asioita kansanedustajille ja puolueille + eduskunnan päätöksentekoa on helppo seurata netissä ß eduskunta ei voi vaikuttaa hallitusohjelmaan, valtiontalouden kehyksiin tai valtioneuvoston periaatepäätöksinä hyväksyttyihin poliittisiin ohjelmiin ß politiikan toimeenpanoon vaikuttaminen on kansanedustajille usein vaikeaa ß puoluekuri rajoittaa eduskunnan keskustelua ja päätöksiä ß valiokuntakokousten asialistat ovat pitkiä ja enemmistö asioista hyväksytään vähin keskusteluin ß kansanedustajien asema vaihtelee myös sen mukaan onko kyseinen puolue oppositiossa vai hallituksessa ß eduskunnan hyväksyttäväksi tuodaan usein yksityiskohtia. Esimerkiksi kehityspolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena vain, kun aulkoasiainvaliokunta käsittelee ulkoministeriön vuosittaista kertomusta kehityspolitiikasta valtapuntari: puolueet + puolueiden linjaukset ohjaavat ministereiden ja kansanedustajien kannanottoja isoimmissa kysymyksissä + puolueet tekevät ohjelmatyössään laajoja periaatteellisia linjauksia, jotka ovat vakaampia ja usein keskenään johdonmukaisempia kuin hallituksen ja eduskunnan asiakohtaiset kannat +/- puolueen vaikutusvalta riippuu sen eduskuntaryhmän koosta ja siitä, onko se hallituksessa vai oppositiossa +/- puoluetoimistojen työntekijöiden valta-asema riippuu pitkälti heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan ß puolueet tarttuvat herkemmin kysymyksiin, joilla ne arvioivat olevan eniten vaikutusta kannatusgallupeihin ja seuraaviin vaaleihin ß puolueorganisaatiot eivät suoraan osallistu valtion päätöksentekoon ß eduskuntaryhmän ja muiden puoluetoimijoiden yhteydet ovat monessa puolueessa melko väljät ß politiikan toimeenpanoon vaikuttaminen on puolueille vaikeaa kehityspolitiikassa toimivia yhteistoimintaryhmiä globaaliryhmä: laajentaa eduskunnassa käytävää kansainvälispoliittista keskustelua sekä toimii yhdyssiteenä kansanedustajien ja kansinvälisten kysymysten piirissä toimivien kansalaisjärjestöjen välillä. ihmisoikeusryhmä: toimii tiedonvälitys- ja toimintaverkostona ihmisoikeuksien edistämiseksi muun muassa järjestämällä asiantuntijavierailuja ja seminaareja muiden ihmisoikeustoimijoiden kanssa ja ottamalla kantaa ihmisoikeuskysymyksiin Suomessa ja maailmalla. väestö- ja kehitysryhmä: seuraa maailman väestökehitystä ja väestöalan sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden kehityspolitiikkaa ja -ohjelmia. attac-ryhmä: ajaa oikeudenmukaisempaa globalisaatiota, edistää rahoitusmarkkinoiden demokraattista valvontaa sekä tuo uusia avauksia suomalaiseen globalisaatiokeskusteluun. puolueet Valtakunnallisessa politiikassa kaiken takana ovat puolueet. Puolueet ovat periaatteessa linkki kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä ja useampi niistä onkin syntynyt laajan kansalaisliikkeen pohjalta. Puolueiden jäsenmäärät ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä laskeneet. Viiden suurimman puolueen jäsenmäärät nousivat 1950-luvulta lähes jäseneen vuonna 1979, mutta ovat sen jälkeen tippuneet jäseneen vuonna Puolueiden sisäiset keskustelut ovat ministereille ja kansanedustajille tärkeitä, sillä niissä he testaavat ja muokkaavat omia näkemyksiään. Puolueiden taustaselvitykset ja linjaukset myös lisäävät poliitikkojen tietoja ja kannanottojen keskinäistä johdonmukaisuutta. Puolueorganisaatioiden toiminnalla on kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia politiikkaan: niiden välinen kamppailu kannatusgallupeista ja vaaleista toiseen lyhentää politiikan aikajännettä. Kussakin puolueessa ylin päättävä elin on puoluekokous. Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää puoluekokouksen valitsema puoluevaltuusto, joka kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa johtaa puoluehallitus. Työtä valmistelevat puoluetoimiston työntekijät. Lisätietoa puolueiden organisaatioista löytyy helposti kunkin puolueen omilta verkkosivuilta

Vaikuta! Suomen politiikkaan. Vaikuta!

Vaikuta! Suomen politiikkaan. Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Va Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! V ikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Suomen politiikkaan Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta! Vaikuta

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

selkoesite suomen eduskunta

selkoesite suomen eduskunta selkoesite suomen eduskunta Arvoisa lukija, Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Jokaisella kansanedustajalla on näkemys siitä, millaisen Suomen he haluaisivat rakentaa. Eduskuntatyössä sovitetaan yhteen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 20.2.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2008 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C 3

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45.

Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Esityslista Liittokokous 2015 PERJANTAI 01 Kokouksen avaus Esitys: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen klo 17.45. 02 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen; kattavuus, tehokkuus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 15.1.2015 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmä (SR) [2.2.2(4); 1.6.2(1); 1 Kansallisen standardointiseurantaryhmän työn tarkoituksena on

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tutkimusrahoitus remonttiin -miksi? Communication academica 10.1.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä vahvasti kuin kilpailijamaiden

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Järjestö Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Liiton toimisto SONKin toimisto koostuu puheenjohtajasta ja pääsihteeristä. Puheenjohtajalle maksetaan luottamustoimesta palkkio,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA

TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 101/2005 vp Keskiviikko 14.12.2005 kello 13.45-14.20 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Arto Bryggare /sd Sari Essayah /kd Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja Vapaaehtoistoiminta - lainsäädäntöäädänt ntö Sisältö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toiminta Tukiryhmän toiminnasta Aktiviteetit: Vastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja lainsäädännöstä

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot