SAVUKOSKEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Kuntakeskus ja Martin kylä EHDOTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVUKOSKEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Kuntakeskus ja Martin kylä EHDOTUS 28.2.2013"

Transkriptio

1 SAVUKOSKEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Kuntakeskus ja Martin kylä EHDOTUS

2 Etukannen kuva Savukosken kunta Sito Oy Rovaniemi

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Projektiryhmä Tiivistelmä Lähdeluettelo Tehtävän määrittely Tavoitteet Suunnittelualue Suunnittelutilanne Savukosken kunnan valtuusto- ja elinkeinostrategia Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan -tutkimusraportti Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavat Asemakaavatilanne Liikenneverkko Kunnallistekninen verkko Maaperä ja rakennettavuus Savukosken kuntakeskuksen tonttivaranto Rakennusoikeus - määritelmiä Rakennusoikeus asumisessa Rakennusoikeus palveluissa ja teollisuudessa Johtopäätöksiä Maankäyttövaihtoehdot Vaihtoehto Vaihtoehto Visiointia Johtopäätöksiä Maankäyttösuunnitelma Vahvuuksien hyödyntäminen Maankäyttövyöhykkeet ja laajentumissuunnat Vaiheittaisuus Aktiivinen maapolitiikka Tonttipörssi ja markkinointi Martin kylä Jatkotoimenpiteet Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe

4 ke teetti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla selvityksen Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan (Juhani Laasanen 2010). Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: Soklin kaivoshanke on suuren luokan hanke, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sen sijaintikunnalle. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa kerrannaisvaikutuksineen enimmillään yhteensä noin henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä [vuonna 2014] ja tasoittuu sen jälkeen noin 700 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, [vuoteen 2020] mennessä. 1. JOHDANTO Savukosken kunta käynnisti maankäytön kehittämissuunnitelman laatimisen Savukosken kirkonkylän kehityksen tukemiseksi Soklin kaivostoiminnan käynnistämisen vaikutukset huomioiden keväällä Työtä on tehty syksyn ja talven aikana vuorovaikutteisesti yhdessä kunnanhallinnon (päättäjät ja toimielimet), maanomistajien, yrittäjien, asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden hankkeen kannalta keskeisten intressiryhmien kesken. Savukosken kirkonkylän maankäytön kehittämissuunnitelma toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunnitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja soveltaa asumistuotannon, yritystoiminnan ja muiden intressiryhmien tarpeiden mukaisesti. Kehittämissuunnitelma toimii runkona juridisille kaavaprosesseille. Soklin kaivoshankkeen toteutuminen asettaa Savukosken kunnan suurten haasteiden eteen. Kunnan pitäisi lyhyessä ajassa ratkaista hankkeeseen työllistyvien noin 150 henkilön sekä heidän perheidensä asumisjärjestelyt, rakentaa tai rakennuttaa asuntoja ja liiketilaa sekä varata kaavassa alueita eri käyttötarkoituksiin. Kunnan nykyinen palvelutarjonta on mitoitettu noin 1200 asukkaan tarpeisiin. Vuokra-asuntokanta on suppea, eikä uutta vuokra-asuntokantaa ole rakennettu useisiin vuosiin. Tyhjiä, käyttökelpoisia liiketiloja ei myöskään ole tarjolla. Savukosken kirkonkylän asemaakaava on 1980-luvun lopulta. Sen jälkeen siihen on tehty vain muutamia päivityksiä. Kunta on siirtynyt vuosien aikana sähköisiin kaavakarttoihin. Samalla asemakaava on tarkoitus päivittää kaikilta osin ajanmukaiseksi (Lähde: Savukosken kuntakeskuksen Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Savukosken kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Savukoskella. Kaivos antaa Savukosken kunnalle uusia mahdollisuuksia myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelma painottuu sisällöltään karttapohjaiseen tarkasteluun, johon on sisällytetty maankäytön analyysitietoa. Tältä pohjalta on laadittu maankäytön kehittämisen eri vaihtoehtoja visioita - tiiviissä vuorovaikutuksessa projektiryhmän kanssa. Lisäksi suunnitteluprosessin aikana on pidetty kaksi yleisölle ja sidosryhmille avoimia keskusmaankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, telu- ja työpajatilaisuutta, joiden tuloksia on hyösavukosken kunta 2012). dynnetty työn laadinnassa. Savukosken kunnan Sokliin valmistautumishantyö aloitettiin kesällä 2012 analyysivaiheella ja 4 työ valmistui helmikuussa Työn hankesuunnitteluvaiheessa on määritetty, että Soklin kaivoshankkeen maankäytölliset vaikutukset tutkitaan kuntakeskuksen ja Martin kylän osalta. Itse kaivosalueelle ei ole tarkoitus rakentaa pysyvää asutusta vaan rakentaminen keskitetään Savukosken kirkonkylän alueelle ja mahdollisesti Martille. Muihin kunnan suurimpiin kyliin Kuoskuun, Lunkkaukseen, Tanhuaan ja Värriöön kaivoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset on arvioitu sellaisiksi, ettei niihin maankäytön suunnittelun osalta ole ainakaan vielä tarvetta laatia erityistä maankäytön kehittämissuunnitelmaa. 1.1 Projektiryhmä Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelman laadinnan projektiryhmä on ollut sama kuin Sokli ja Savukoski -hankkeessa: Reijo Kilpelä, kunnanvaltuuston pj. Hannu Posti, kunnanhallituksen pj., projektiryhmän pj. Helena Peltoniemi, kunnanvaltuutettu Mauri Aarrevaara, kunnanjohtaja Jarmo Ahtinen, kunnan rakennusmestari Janne Mukkala, Sokli ja Savukoski hankkeen projektipäällikkö, projektiryhmän sihteeri Outi Kantia, kunnan elinkeinoasiamies

5 Projektiryhmää on täydennetty tässä työssä infra (vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja konsultin edustajilla: liikenneverkosto). Sijainnin ansiosta kyläkuvaa luonnehtii voimakas luonnonläheisyys, jossa Pirkka Hartikainen, projektipäällikkö, Sito Kemijoen rooli maisemassa on keskeinen. Tämä Oy vahvuus tulee Savukosken kehittämisessä olla keskeinen tekijä maankäytön suunnittelussa. Jarmo Lokio, erityisasiantuntija, Sito Oy Projektiryhmä on kokoontunut kaikkiaan viisi ker- Kaupalliset palvelut ja toimipaikkapalvelut ovat taa ja yleisö- sekä sidosryhmätilaisuuksia sijoitettu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta vetovoimaisimmalle alueelle Samperinpidettiin kaksi ( ja ). ja Soklintien risteyksen ympäristöön. Ensimmäisessä yleisö- ja sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin nykytilanneanalyysi ja visi- Asumisen kehittämisessä lähdetään siitä, että oitiin työpajatyöskentelynä maankäyttöä Savu- tiivistetään olemassa olevia asumisen alueita vapaita tontteja ja olevaa tonttivarantoa hyödynkosken kirkonkylällä ja Martin kylässä. täen. Lisäksi tulee hyödyntää parhaita vielä Toisessa yleisö- ja sidosryhmätilaisuudessa hyödyntämättömiä alueita jokivarren molemmin esiteltiin eri vaihtoehtojen pohjalta puolin. laadittu Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa tarkistettin tilaisuu- Matkailupalveluja kehitetään nykyisten matkailupalvelujen alueelle ja niiden ympärille. Teollidessa saadun palautteen pohjalta. suus- ja varasto- sekä toimipaikka-alueet osoitetaan Soklintien länsipuolelle. Savukosken kuntakeskuksen vahvuuksia ovat Kemijoen varteen tukeutuva yhdyskuntarakenne, jolla on suhteellisen kattava kunnallistekninen Savukosken kunnan rakennusjärjestys ( , KV 9) Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelma, hankesuunnitelma (J.Mukkala, Savukoski 2012) Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelman tavoitteena on kunnan rakenteellinen kehitasuntotuotanto 2030, Asuntotarpeeseen täminen siten, että se toimintaympäristönä palvaikuttavia tekijöitä, T. Vainio, K.Belloni, velee parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinol.jaakkonen, VTT Expert Services Oy, elämän kehittymistä sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita. Muita keskeisiä tavoitteita oli Espoo Tehtävän määrittely Tehtävänä on ollut analysoida ja laatia realistinen maankäytön kehittämissuunnitelma Savukosken kirkonkylän kehityksen tukemiseksi SokSavukosken maankäytön kehittämissuunnitel- lin kaivostoiminnan käynnistämisen vaikutukset huomioiden. massa on viitattu seuraaviin asiakirjoihin: 1.3 Lähdeluettelo 3. Tavoitteet - Maankäytön nykytilanteen analyysi Savukosken kirkonkylällä 1.2 Tiivistelmä Savukosken kirkonkylän maankäytön kehittämissuunnitelma toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunnitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja soveltaa asumistuotannon, yritystoiminnan ja muiden intressiryhmien tarpeiden mukaisesti. Kehittämissuunnitelma toimii runkona juridisille kaavaprosesseille. -raportteja 56 (J. Laasanen, Ruralia-insti- ensisijaisesti Savukosken kirkonkylän nykyiselle tuutti, Helsingin yliopisto 2010) kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Tarvittaessa rakentamista voidaan ohjata myös Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten Martille ja muihin kunnan sivukyliin (Lähde: Savuvaikutusten arviointi, Yara Suomi Oy kosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitel(m.anttonen, M.Heikkinen, T.P.Karjalaiman hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). nen, K.Reinikainen Pöyry Environment Oy 2010) Savukosken kunnan valtuustostrategia Kehittämissuunnitelma ohjaa kunnan maankäyttöä ja se toimii tärkeänä tukena kunnan päätök ( , KV 49) senteossa. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää Savukosken kunnan elinkeinostrategia myös siinä tapauksessa, että Sokli ei toteudu2009- ( , KV 49) kaan. Kehittämissuunnitelman tekeminen tässä Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan vaiheessa tukee kirkonkylän asemakaavan päivittämistä ja sitä voidaan myöhemminkin käyttää kaavoituksen ohjauksessa (Lähde: Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). - Arvioida Soklin käynnistämisen aiheuttamat vaikutukset Savukosken kirkonkylän maankäyttöön - Arvioida Soklin käynnistämisen mahdolliset maankäytölliset vaikutukset muihin kyliin, etenkin Martin kylään. - asuntojen ja tonttien tarjonnan lisääminen Savukoskelle - Asuntojen sekä palvelu- ja teollisuustoimintojen tarkoituksenmukainen sijoittelu ja uudisrakentaminen Savukoskelle - Kuntalaisten, yrittäjien sekä eri organisaatioiden mahdollisimman laaja osallistaminen kirkonkylän suunnitteluun - Aktivoidaan kunnan eri osastot ja alueen muut toimijat tukemaan toteuttajaa työn suorittamisessa sekä tarpeellisten tietojen hankinnassa Maankäytöllinen tarkastelu on tehty myös Martin - Kunnan identiteetin, yhteisöllisyyden ja imagon kylään sen keskeisen maantieteellisen sijainnin vahvistaminen maankäytön suunnittelulla vuoksi Soklin kaivosalueen ja kirkonkylän välis- Kunnan omaleimaisuuden esiin nostaminen sä. maankäytön ratkaisuissa Asutuksen sijoittaminen rikkonaisesti eri puolille laajaa kuntaa ei ole taloudellisesti järkevää eikä - Paikalliset olosuhteet huomioivan yhdyskuntatue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. rakentamisen mallin luominen. Savukosken kunnan näkemyksen mukaan Kehittämissuunnitelman ohessa kunta tuottaa uudisrakentaminen pyritään keskittämään Savukosken palvelustrategian. Palvelustrategi5

6 assa selvitetään, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä Sokli päätöstä odotettaessa ja sen synnyttyä. Maankäytön kehittämissuunnitelman ja Palvelustrategian yhteisenä tuloksena syntyy Savukosken kunnan kehittämissuunnitelma, joka antaa suuntaviivat tulevaisuuden kehittämissuunnitelmille ja toimii toimenpiteiden toteutuksen perustana (Lähde: Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). kylään. Muihin kunnan suurimpiin kyliin Kuoskuun, Lunkkaukseen, Tanhuaan ja Värriöön kaivoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset arvioitiin sellaisiksi, ettei niillä maankäytön suunnittelun osalta ollut tarvetta laatia erityistä maankäytön kehittämissuunnitelmaa ainakaan toistaiseksi. Maankäyttösuunnitelman näkökulmasta tärkein skenaario on Yhteistyön Savukoski. Soklin kaivoshanke toteutuu, kunnan elinkeinorakenne monipuolistuu, myönteinen kuva Savukoskesta lisääntyy ja Savukosken identiteetti vahvistuu. Muuttoliike pysähtyy, alkaa kääntyä toisin päin ja paluumuutto lisääntyy. Porotalous, metsätalous ja matkailu toimivat rinnakkain kaivostoiminnan kanssa (Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, Savukoski 2012). 5. Suunnittelutilanne Osana valtuustostrategiaa laadittiin Savukosken kunnan elinkeinostrategia. Se perustuu neljään Savukosken kunnan asukasluku v.2012 oli 1146 pääteemaan: asukasta (7/2012, lähde: Tilastokeskus), josta kirkon- Peruselinkeinot/alkutuotanto ja jalostus, tuotankylällä asui hieman yli puolet (n.600). Kunnassa nollinen toiminta olevien työpaikkojen lukumäärä oli 360 kpl ja Luonnontuotteet ja alkutuotanto ovat Savukunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 442 kosken kivijalka. kpl ( , lähde: Tilastokeskus). Martin kylässä Erä- ja luontomatkailu, palvelut oli asukkaita 164 henkilöä (2012). Yritystoimipaikkojen lukumäärä kunnassa v.2011 oli 80 kpl. Sokli Sokli - monipuolinen suoranainen ja välillinen työllistäjä, kauttakulkijoiden lisääjä. Korvatunturi Savukoski on Joulupukin ja Muorin kotikunta, KorvatunturinMaa. Soklin investointipäätöksellä on merkittävä rooli siinä, millainen tulevaisuuden kuva Savukoskella toteutuu. Kaivoshanke tuo uuden haasteen kunnan elinkeinojen kehittämiseen. Jos Soklipäätös on kielteinen ja hanke raukeaa, kunnassa on keskityttävä entistä enemmän muiden olemassa olevien luontaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä uusien kehittämiseen. Soklin kaivoshankkeen investointipäätöksellä on valtava merkitys Savukosken kunnan tulevaisuudelle. Sen vuoksi on varmistettava, että odotettavissa oleviin haasteisiin valmistaudutaan parhaalla mahdollisella tavalla (Lähde: Savukosken Savukosken Erämatkailun KorvatunturinMaa on monipuolinen kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman erämatkailualue, joka tarjoaa esim. ohjelma- hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). palvelutuotteita ja tontteja omille erämökeille. Kuva 3. Savukosken opaskartta Savukosken kunta 5.1 Savukosken kunnan valtuusto- ja elinkeinostrategia Savukosken kunnan Valtuustostrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kuvat 1 ja 2. Ortokuvat Savukosken kirkonkylältä (yllä) ja ( 49). Strategiaa laadittaessa analysoitiin kunmartin kylästä (alla). Maanmittauslaitos 2011 nan vahvuudet ja heikkoudet sekä uhat ja mahdollisuudet. Samoin siinä tarkasteltiin kunnan nykytilaa väestökehityksen, työllisyyden, talouden sekä kuntayhteistyön kannalta. Strategiassa peilataan kunnan tulevaisuuden näkymiä ja tarpeellisia toimenpiteitä eri näkökulmista. Valtuustostrategiassa kunta tarkastelee tulevaisuutta kolme erillisen skenaarion näkökulmasta. Taantuvan kehityksen Savukoski ajautuu kuntataloudessaan yhä tiukemmalle, palvelut heikkenevät, poismuutto jatkuu ja kuntaliitos tulee yhä todennäköisemmäksi. Savukoski 4. Suunnittelualue todellinen KorvatunturinMaa onnistuu kehittämään luonnontuotteiden jatkojalostukseen uusia innovaatioita ja työllistämään sitä kautta Työn hankesuunnitteluvaiheessa on todettu, että enemmän ihmisiä. Kunta löydetään matkailussa Soklin kaivoshankkeen maankäytölliset vaiku- ja matkailun merkitys kunnassa kasvaa. tukset ulottuvat lähinnä kirkonkylälle ja Martin 6

7 5.2 Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan -tutkimusraportti kaivoksesta mahdollisimman paljon. Soklin kaivoshanke on suuren luokan hanke, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sen sijaintikunnalle. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa kerrannaisvaikutuksineen enimmillään yhteensä noin henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä vuonna 2014 ja tasoittuu sen jälkeen noin 700 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2020 mennessä. Juhani Laasanen on v.2010 laatinut tutkimusraportin Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan (Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto 2010), jonka tavoitteena oli laatia kartta- ja tilastoanalyysi Savukosken kunnan nykyisestä kehityksestä ja arvioida kaivoshankkeen vaikutuksia erityisesti kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja pohtia, miten julkiset palvelut voitaisiin järjestää uudessa tilanteessa ja miten Savukosken kunta voisi hyötyä Savukosken kunnassa on tonttitarjonnan, peruspalvelujen, talouden sekä virkistys- ja vapaaaikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Savukoskelle muuttavaa väestöä varten. Kuitenkin vapaista asunnoista tulee ehkä olemaan puutetta. Kunnan palveluvarustus Käytännössä se tarkoittaa investointivaiheessa kykenee vastaamaan kaivostoiminnan myötä li- (nykytilanteen mukaan käynnistyy 2017) työpaikkaa ja käyttövaiheessa sääntyvään palvelutarpeeseen. työpaikkaa vuodessa. Kaivostoiminnan aiheuttamat välilliset työpaikat (huolto- ja kunnossapito, alihankinta, vartiointi ym. palvelut) luovat eri arvioiden mukaan työpaikkaa vuositasolla. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan mm. seuraavaa: Kaivoksen investointivaiheessa pääosa hankkeen aiheuttamasta nettomuutosta kohdentuisi lähinnä Rovaniemen seutukuntaan ja tuotantovaiheessa taas Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin. Kaivoksen työllisyysvaikutukset eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa kääntäisi Savukosken kunnan väestökehitystä positiiviseksi. Sen sijaan kaikkien työssäkäyntialueen kuntien veropohja vahvistuisi työllisyyden kasvun seurauksena. Savukosken kunnan verotulot kasvaisivat laskelmien mukaan vuosina yhteensä runsaalla 7 miljoonalla eurolla verrattuna kehitykseen ilman kaivostoimintaa. Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Savukosken kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Savukoskella. Kaivos antaa Savukosken kunnalle uusia mahdollisuuksia myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ennusteen mukaan negatiivinen väestökehitys näyttäisi jatkuvan Itä-Lapin kunnissa myös alkaneella vuosikymmenellä. Kemijärven väestötappio olisi suurin ja Posion pienin. Savukosken väestötappio olisi samaa tasoa Posion kanssa. Ennuste ei sisällä kaivostoiminnan vaikutusta väestökehitykseen (J. Laasanen, Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan, Ruralia-instituutti 2010). 7 Kuva 4 (yllä): Itä-Lapin kuntien väestönmuutos Kuva 5 (vasemmalla): Savukosken väestö kylittäin 2008 (J.Laasanen, Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto 2010). Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä on arvioitu, että mikäli Soklin kaivoshanke toteutuu negatiivinen väestönkehitys hidastuu merkittävästi tai jopa pysähtyy mikäli kunta pystyy osoittamaan monipuolisia ja vetovoimaisia asuin- ja yritystoimipaikkarakentamisen tontteja etenkin kuntakeskuksen alueelta. Positiivisen väestönkasvun aikaansaaminen edellyttäää Soklin kaivoshankkeen toteuttamisen lisäksi myös valtuustostrategiassa mainittujen poro- ja metsätalouden sekä matkailun vahvistumista (Yhteistyön Savukoski). On huomattava, että Ruralia-instituutin raportin valmistumisen (2010) jälkeen on kaivoshankkeen aikataulu muuttunut ja siten eri kuin tässä luvussa lainatuissa kohdissa mainitaan.

8 5.3 Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaavassa (vahvistettu ) Savukosken kirkonkylä on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A 31), jonka kehittämisperiaatteena on Turvattava keskustan hyvän ympäristön säilyminen. Martin kylä on merkitty keskuskyläksi (at 441), jonka kehittämisperiaatteena on Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet pyritään säilyttä- mään ja uudisrakentaminen sovittamaan perin- 5.4 Suunnittelualuetta koskevat teiseen ympäristöön. Pellot pyritään säilyttäyleiskaavat mään avoimina. Tässä kehittämissuunnitelmassa tarkasteltavana olevassa Martin kylässä ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai muita maankäytön suunnitelmia. Lisäksi suunnittelualue kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen ja Savukosken kirkonkylän ja Martin kylän alueilla Kuntakeskuksen asemakaavoitetun alueen pinkirkonkylän osalta matkailun kehittämisvyöhyk- ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Soklin ta-ala on n. 182 ha, josta virkistykseen (V, VR, alueelle on laadittavana osayleiskaava. keeseen. VL, VU) ja maatalouteen (M) varattujen alueiden osuus on n. 54 ha eli 30 %. Loput eli 70 % (128 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava ha) kaavoitetusta alueesta on osoitettu maan(vahvistettu ) ulottuu maankäyttövaikäytöltään asumiseen, kaupalliseen ja julkiseen kutuksiltaan vain Martin kylän itäosaan ulottuval- 5.5 Asemakaavatilanne palvelurakentamiseen, teollisuus- ja varastola merkinnällään merkittävästi parannettava tierakentamiseen sekä liikennealueisiin. osuus. Savukosken kunnan asemakaavoitetut alueet keskittyvät kirkonkylän alueelle. Kunnan muissa osissa on yksittäisiä ranta-asema- ja osayleiskaavoja ja Soklin alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. 8 Kuva 6 (vasemmalla): Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta. Kuva 7 (alla): Ajantasa-asemakaavakartta Savukosken kuntakeskuksen alueelta, jossa punainen alue osoittaa asemakaavoitetut alueet.

9 5.6 Liikenneverkko keskustassa ovat Kivitie, Neiliköntie, Lapinrinki/ 5.7 Kunnallistekninen verkko Myllytie ja Sarvilammentie. Kemijoen eteläpuolinen asutus Saariniementien Savukosken kuntakeskuksen kunnallistekninen ja Aaltovirrantien varrella ei ole tällä hetkellä kunverkosto sisältää kattavan sähköverkoston lisäk- nallisen viemäriverkoston piirissä. si vesi- ja viemäriverkoston sekä kaukolämpökunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kemijoen verkoston (ks. kuva 9). eteläpuolella Aaltovirrantien päässä ja vedenotviemäriverkosto (punainen viiva) kattaa kunta- tamo (kapasiteetti 450 m3/vrk, nykyinen kulutus Moottorikelkkareitit lähtevät kuntakeskuksesta keskuksen Kemijoen itäpuolisen alueen, mutta n. 130 m3/vrk) Miekkakoskenharjulla kuntakeskoilliseen Tulppion Majoille, kaakkoon Sallaan, vesijohtoverkosto (sininen viiva) menee myös kuksesta n.3 km koilliseen. Maantie 967 Sodankylään ja Marttiin (Soklintie) lounaaseen Pelkosenniemelle ja luoteeseen Tan- Kemijoen länsipuolelle. erkanee maantiestä 967 kunnan ydinkeskustas- huaan/lokkaan ja Sodankylän suuntaan Kivi- ja Kaukolämpöverkko (vihreä viiva) kattaa kunnan Kuvat 8 ja 9: vasemmalla kuntakeskuksen pääliikenneverkko ja oikealla kunnallistekninen verkosto. sa. Lisäksi maantie Mukkavaaraan ylittää Nivatunturien kautta. julkisen kiinteistökannan lisäksi osaa kuntakeskemijoen keskustan kohdalla yhdistäen joen eteläpuolisen asutuksen keskustaajamaan. Etäisyys Savukoskella ei ole tällä hetkellä rautatietä eikä Savukosken kuntakeskuksesta läänin pääkau- lentokenttää. Soklin kaivoshankkeen yhteydessä on tutkittu rautatieyhteyden rakentamista Sokliin. punkiin Rovaniemelle on 180 km. Tämän hetkisten tietojen mukaisesti yhteys Kuntakeskuksen maankäyttö ja katuverkko sijoittuisi Kelloselän ja Soklin välille, eikä siitä ole tukeutuvat voimakkaasti edellä mainittuihin yhteyttä Savukosken kuntakeskukseen. maanteihin. Tärkeimpiä kuntakeskuksen katuja Savukosken kuntakeskuksen liikenneverkon rungon muodostavat maantiet. Maantie 965 (Pelkosenniementie) Pelkosenniemen suunnasta on kuntakeskuksen tärkein liikenneyhteys ja välittää liikennettä etelän ja Rovaniemen suuntaan. Maantie 965 (Sauherrantie) jatkuu edelleen keskuksen läpi Kelloselän ja Sallan suuntaan. Kevyen liikenteen väyliä keskusta-alueella on maantiellä 965 Samperin Savotan kohdalta keskustan ja koulukeskuksen ohi Lanssitielle saakka. Soklintiellä kevyen liikenteen väylä on keskustan ja Neilikötien välillä. Lisäksi on lyhyitä kevyen liikenteen yhteyksiä katuverkolla. kuksen asuinkiinteistöstä Soklintien itäpuolella ja muutaman yrityskiinteistön. 9

10 5.8 Maaperä ja rakennettavuus värein maankäytöstä riippuen. Kunnan omistamat kiinteistöt on rajattu punaisilla aluerajauksilla. Savukosken kuntakeskus sijaitsee maaperän osalta pääosin karkeasta hiedasta, hiekasta ja sorasta koostuvalla pohjamaalajialueella, joka Kemijoesta etääntyessä muuttuu moreeniksi. Välittömästi kuntakeskuksesta luoteeseen Soklintien itäpuolella sijaitsee pehmeämpiä turvekerrostumia (Tapionjänkä ja Matka-aapa). Myös kuntakeskuksen itäpuolella sijaitsevan Jänkäjärven länsiosat ovat pohjamaalajiltaan paksua turvekerrosta. Omakoti- ja pientalorakentamiseen (AO, AP) varattuja tontteja on kaikkiaan 83 kpl, joista kunnan omistuksessa on 40 kpl. Rivitalorakentamiseen varattuja tontteja (AR) on viisi kappaletta, joista yksi on kunnan omistama. Asuin- ja liikerakentamiseen varattuja vapaita tontteja (AL) on 12 kpl, joista kunnalla 4 kpl. Liike- ja toimistorakentamista varten osoitettuja tontteja (K) on vapaana kaksi, jotka ovat yksityismartin kylällä karkeasta hiedasta, hiekasta ja so- omistuksessa. rasta koostuvan pohjamaalaji on hallitseva siellä minne rakentaminen on sijoittunut. Martin kylän Maankäytöltään yleistä ja julkista rakentamista itäpuolelle mennessä moreeni yleistyy ja Koti- palvelevia vapaita tontteja (Y, YV) on kaksi, joista toinen on kunnan omistama. vaaran rinteet ovat myös pääosin moreenia. Yleisesti voidaan todeta, että Savukosken kunta- Teollisuutta, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta keskuksen ja Martin kylän maaperä on rakennet- teollisuutta ja varastotoimintaa palvelevia tyhjiä tavuuden osalta pääosin soveltuvaa tai erittäin tontteja (T, TY, TV) on yhdeksän kappaletta, soveltuvaa. Tämä tarkoittaa rakentamiskustan- joista kaksi on kunnan mailla. nusten osalta merkittäviä säästöjä, kun tarvetta Kaikkiaan kunnassa on tonttivarantoa 113 kpl, erityisille massanvaihdoille tai paalutustoimenpi- joista 48 kpl on Savukosken kunnan omistamaa. teille ei ole. Tosin Martin kylällä hienojakoinen Savukosken tonttivaranto 2012 (kpl) maa-aines aiheuttaa paikoitellen ongelmia kiinteistökohtaisille imeytyskentille. Luokka Kunta Uusien alueiden kaavoittamisen yhteydessä on kuntakeskuksen luoteisosissa ja tällä hetkellä perinteisesti viljelykäytössä olleilla alueilla kuitenkin tarpeen tehdä yleispiirteinen maaperä- ja rakennettavuusselvitys. Se antaa tärkeää tietoa kunnallistekniikan rakentamisen edellyttämien perustamistapojen toteuttamiselle ja mahdollisille tarkeselvityksille. AO, AP AR 5 1 AL 12 4 K 2 - Y, YV 2 1 T, TY, TV YHTEENSÄ 6. Savukosken kuntakeskuksen tonttivaranto 6.1 Rakennusoikeus - määritelmiä Tontilla oleva rakennusoikeus (k-m2) määritetään asemakaavoissa joko tontille merkittynä erillisenä rakennusoikeutena tai korttelikohtaisena tehokkuuslukuna (e). Tehokkuusluku (esim. e=0,3) tarkoittaa rakennusoikeuden määrää suhteessa tontin pinta-alaan. Savukosken kuntakeskuksen maankäyttösuunnitelman alkuvaiheessa analysoitiin asemakaavoissa oleva eri maankäyttömuotojen tonttivaranto, ts. toteutumattomat tai vajaakäyttöiset tontit syksyllä Esim. jos tontin pinta-ala on 1500 m2 ja e=0,3 on Oheisessa kartassa on tyhjät tontit osoitettu eri tontilla tällöin rakennusoikeutta 450 k-m2. Kuva 10: Tyhjät tontit Savukosken kirkonkylällä. Punaisella aluerajauksella on merkitty kunnan maanomistus. 10

11 6.2 Rakennusoikeus asumisessa sekä ketjutalojen keskikokoon nähden. Omakoti- ja pientalorakentamiseen (AO, AP) osoitettujen tonttien osalta erillinen rakennusoikeuslaskelma ei ole tarkoituksenmukaista, sillä ne on osoitettu pääsääntöisesti yhden perheen omakotitaloa varten. Vuonna 2012 asumisväljyys Lapissa oli keskimäärin 40,5 h-m2 (huoneistoneliötä), joka on rakennusoikeudeksi muutettuna noin 46,6 k-m2. Ts. jokaisella lappilaisella on keskimäärin 46,6 asumiseen varattua kerrosneliötä käytettävissään. Rivi- ja ketjutalojen keskikoko Lapissa v.2011 oli 81,9 k-m2 (71,2 h-m2, lähde: Tilastokeskus). Asuinrivitalorakentamisen osalta Savukosken kuntakeskuksen asemakaavoissa on varantoa Savukosken rivi- ja ketjutaloihin varatuilla tonteil4200 k-m2, joista kunnan AR-tonteissa on 1000 la (AR) on vapaata rakennusoikeutta arviolta 51 k-m2. asuntoa varten, joista kunnan osuus on 12 asunasuin- ja liikerakentamiseen varatuissa tonteissa toa. Asuin- ja liikerakentamisen tonteilla (AL) on vapaana 7800 k-m2, josta kunnan osuus on vapaata asuntopotentiaalia on laskennallisesti 900 k-m2 (tämä tosin on varattu kuntaan raken- 54 asunnon verran. nettavaa uutta päiväkotia varten). Tässä Palveluita ja teollisuutta varten osoitetun laskelmassa on AL-tonttien asuinrakentamiseen rakennusoikeuden analysointi rajoittuu niiden osoitetuksi rakennusoikeudeksi arvioitu 2/3-osaa sijainnin tarkoituksenmukaisuusarviointiin kuntaja liiketoimintaan 1/3-osa. Rakennusoikeutena keskuksen alueella, sillä käyttötarkoituksesta se tekee 4600 k-m2 asumiseen, kun kunnan riippuen rakentamisen tilatarpeet vaihtelevat osuus on poistettu laskelmista. voimakkaasti. 6.3 Rakennusoikeus palveluissa ja teollisuudessa Palveluita ja teollisuutta varten rakennusoikeutta on seuraavasti: osoitettua Savukosken asuntovaranto kaavoissa 2012 (kpl) AO, AP 83 AR 51 AL 54 AL-tonteilla 2300 k-m2 K-tonteilla 1000 k-m2 Y ja YV-tonteilla 1400 k-m2, josta kunnan Arvioitaessa mitä Savukosken kuntakeskuksen osuus on 400 k-m2 kaavavaranto tarkoittaa uusien asukkaiden määt, TY ja TV tonteilla k-m2, josta ränä käytetään omakoti- ja pientalotonttien osalta perhekunnan keskikokoa laskennan perusteekunnan osuus on 3700 k-m2. na. Suomalaisen perhekunnan koko tällä hetkellä on keskimäärin 2 henkilöä ja sen oletetaan vakiintuvan sille tasolle vuoteen 2030 saakka 6.4 Johtopäätöksiä Savukosken kaavoissa varantona olevan rivitaloja asuin- ja liikemuotoiseen asumiseen varatun rakennusoikeuden voi muuntaa konkreettisiksi henkilö- ja asuntomääriksi tarkastelemalla rakennusoikeutta suhteessa asumisväljyyteen ja rivi- YHTEENSÄ 188 (lähde: Asuntotuotanto 2030, Asuntotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, VTT Expert Services Oy, Espoo 2012). Se tarkoittaa tällöin AO- ja AP-alueille 186 asukasta. AR- ja AL-alueilla on potentiaalia noin 189 asukkaan verran. Yhteensä Savukosken kuntakeskuksen asumiseen varatuilla kaavatonteilla on potentiaalia sijoittua noin 375 asukasta. Kuva 11: Tonttivaranto ja olemassa oleva kaukolämpö- ja vesi- sekä viemäriverkosto. 11

12 Kuva 13: Kuntakeskuksen VE 0:ssa toteutetaan nykyistä kaavavarantoa. kaa tai resursseja kaavaprosesseihin. Lisäksi jo oleva kaavavaranto on monipuolinen ja tarjoaa suurelta osin hyviä vaihtoehtoisia paikkoja eri Savukosken kuntakeskuksen ja Martin kylän maankäyttömuodoille. maankäytön kehittämissuunnitelmassa on visioi- Heikkoutena puolestaan on se, että osa kuntatu kolme erityyppistä valtuustostrategiaan keskuksen potentiaalisimmista ja vetovoimaisimpohjautuvaa vaihtoehtoa. Niiden pohjalta on mista paikoista jäävät hyödyntämättä On myös vuorovaikutuksessa projektiryhmän ja sidosryh- todennäköistä, että osa tonteista ei vastaa nykymien (yleisötilaisuudet) kanssa määritetty kehi- päivän vaatimuksia kaikilta osin erityisesti sijaintyskuva ja maankäytön suunnitelma kuntakes- nin osalta niin asumisen, palveluiden kuin työkukseen ja Martin kylään. paikkojen osalta. 7. Maankäyttövaihtoehdot 7.1 Vaihtoehto 0 MARTIN KYLÄ Tässä skenaariossa Marttiin ei sijoitu lisää asumista, työpaikkoja tai palveluita. KUNTAKESKUS Vaihtoehto 0 lähtee olettamuksesta, että kunta ei kaavoita uusia alueita vaan keskittyy olemassa olevan kaavavarannon toteuttamiseen. Vaihtoehdon vahvuutena on taloudellisuus; se ei edellytä merkittäviä kunnallisteknisiä investointeja, kun Kuva 12: Martin kylä VE 0:ssa nykytilanne säilyy. voidaan hyödyntää olevaa verkostoa eikä vie ai- 12

13 tetaan pieniä yritystonttipaikkoja Korvatunturintien eteläpuolelle ja vanha kauppakiinteistö herätetään henkiin. Myös kylän itäosaan ennen Aisarintien risteystä kaavoitetaan suurempia KUNTAKESKUS yritystonttipaikkoja Korvatunturintien molemmin Vaihtoehdossa 1 kaavoitetaan uusia alueita vetopuolin. voimaisille ja potentiaalisille alueille kuntakeskuksessa. Uusia asumiselle varattuja alueita kaavoitetaan ranta-alueelta Mukkavaaraan vievän sillan pohjoispuolelle ja Vekselinmäen pellolle Sauherrantien varteen. Uusia teollisuudelle ja varastotoiminnalle varattuja yritystonttipaikkoja kaavoitetaan Soklintien varteen. Sauherran- ja Soklintien risteyksen pohjoispuolelle osoitetaan uusi kaupallisten palvelujen keskus. 7.2 Vaihtoehto 1 MARTIN KYLÄ Kuva 14 oikealla: kuntakeskuksen VE1:ssä uusia asumisen alueita kaavoitetaan ranta-alueelle, torialuetta tehostetaan kaupallisesti ja yritystonttialueet osoitetaan Soklintien varteen. Uusi pientalorakentamisen alue kaavoitetaan Kemijoen itäpuolen kyläpuoliskolle Värriöjoentien Kuva 15 alla: Martin kylän VE 1:ssä tulee uutta asumista kainaloon. Lisäksi länsipuolelle Kemijokea osoi- tulee Värriöjoentien kainaloon ja yritystonttipaikat Korvatunturintien varteen. 13

14 Martin kylän alueella ideoinnit vastaavat pitkälti Projektiryhmä päätti yhdistää VE 1:n ja ryhmä- Kuva 18: kuntakeskuksen ryhmätyövisioinnin tuloksissa vaihtoehto 1.ssä esitettyjä ajatuksia. Tosin työvisioinnin parhaat ominaisuudet Savukosken näkyy selvästi alueet, joihin on rajattu asumiselle ja kaupallisille toiminnoille vetovoimaisimmat alueet. Värriöntie painottunee asumisen osalta hieman maankäyttösuunnitelman pohjaksi. Savukosken kunnantalolla järjestettiin enemmän. yleisötilaisuus, johon osallistuneet kuntalaiset ja yrittäjät laativat ryhmätyönä esityksen siitä, minne kuntakeskuksen ja Martin kylän alueilla tulisi asumiseen, palveluihin (kauppa) ja 7.4 Johtopäätöksiä teollisuus- ja varastotoimintaa varten osoittaa alueita. Projektiryhmän kokouksessa ja yleisötilaisuudesetenkin Savukoskenranta ja Vekselinmäen pellot sa saadun palautteen pohjalta todettiin visioista Sauherrantien pohjoispuolella ovat saaneet seuraavaa: asumiselle suunnattuja maankäyttörajauksia ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Samperin- Vaihtoehto 0 todettiin liian suppeaksi Savukostien ja Soklintien risteyksen pohjoispuolelle. ken kehittämisen kannalta kaikissa olosuhteissa. Muut maankäyttömuodot; julkiset/kunnalliset Vaihtoehto 1:ssä kuntakeskuksen uudet yrityspalvelut (Y, YV) ja teolliset (T,TY,TV) ovat tonttialueet ovat liian laajoja ja kunnallistekniikan saaneet vain yksittäisiä merkintöjä. Ohitustien toteuttamisen kannalta kalliita. Matkailun kehittäosalta tehtiin yksittäinen esitys (katkoviiva). mismahdollisuuksia ei ole huomioitu riittävästi. 7.3 Visiointia Kuvat 16 ja 17: järjestetyssä yleisötilaisuudessa oli paikalla parikymmentä kuntalaista. Kartta alla: Martin kylän ryhmätyövisioinnin tuloksia. Ryhmätyövisioinnissa korostuivat asumiselle ja kaupallisille palveluille parhaat alueet jossa tulee myös Kemijoen eteläpuoli huomioida. 14

15 8. Maankäyttösuunnitelma Savukosken kuntakeskuksen maankäyttösuunnitelman rungon muodostaa eri vaihtoehtojen ja vuorovaikutuksen pohjalta määritetty kehityskuva (kartta oikealla). Kehityskuvan tehtävänä on mahdollisimman selkeästi tuoda esiin suunnittelualueen vahvuuksia ja niihin pohjautuvia kehittämistoimenpiteitä ja -suuntia. Savukosken kuntakeskuksen kehityskuvasta johdettu maankäyttösuunnitelma tarkentaa kehityskuvassa esiin tuodut laajemmat suuntaviivat ja toimenpiteet. 8.1 Vahvuuksien hyödyntäminen keet - eri väreillä. Kaupalliset palvelut ja toimipaikkapalvelut ovat sijoitettu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta vetovoimaisimmalle alueelle Samperinja Soklintien risteyksen ympäristöön ja siitä luoteeseen sekä hieman kaakkoon. Kaupalliset palvelut muodostavat yhtenäisen ja suhteellisen tiiviin kaupallisen akselin, jota tulee maankäytön suunnittelulla vahvistaa. Asumisen kehittämisessä lähdetään siitä, että tiivistetään olemassa olevia asumisen alueita vapaita tontteja ja olevaa tonttivarantoa hyödyntäen. Lisäksi tulee hyödyntää parhaita vielä hyödyntämättömiä alueita jokivarren molemmin puolin. Se tarkoittaa käytännössä Savukoskenrantaa, Vekselinmäen ja Sauherrantien välistä peltoaluetta ja myöhemmässä vaiheessa Kemijoen eteläpuolta Aaltovirran- ja Saariniementien sekä rantatörmän välissä. Kemijoen eteläpuolen kehittäminen edellyttää kuitenkin kunnallisen viemäriverkoston toteuttamista. Kun Kotsamon alue saadaan toteutettua, voidaan pääasiassa omakotimuotoiselle asumiselle varattuja alueita kaavoittaa lisää Pelkosenniementien pohjoispuolelle kuntakeskuksesta luoteeseen. Savukosken kuntakeskuksen vahvuuksia ovat Kemijoen varteen tukeutuva yhdyskuntarakenne, jolla on suhteellisen kattava kunnallistekninen infra (vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja liikenneverkosto). Sijainnin ansiosta kyläkuvaa luonnehtii voimakas luonnonläheisyys, jossa Kemijoen rooli maisemassa on keskeinen. Tämä vahvuus tulee Savukosken kehittämisessä olla Matkailupalveluja kehitetään nykyisten keskeinen tekijä maankäytön suunnittelussa. matkailupalvelujen alueelle ja niiden ympärille Kunnalliset palvelut (terveys-, koulu-, liikunta-, maisemallisesti ja luonnonympäristöltään houpäivähoito-, vanhuspalvelut ja muut kunnalliset kuttelevalla alueella. palvelut) ovat sijoittuneet tiiveimmän asutuksen Teollisuus- ja varasto- sekä toimipaikka-alueet läheisyyteen, minkä ansiosta ne ovat hyvin osoitetaan Soklintien länsipuolelle ja reservialue saavutettavissa myös kevyen liikenteen sijoittuu itäpuolelle Aukiapalon teollisuustiestä verkoston kautta. Muut palvelut; kaupalliset ja etelään. matkailupalvelut sijaitsevat pääosin kunnan keskeisimpien tieyhteyksien Samperin- ja Sauherrantien (mt 967) varrella. Edellämainittujen teiden ja Soklintien risteys muodostavat Savukosken liikenteellisen solmukohdan, jota tulee kehittämistoimenpiteillä parantaa. 8.2 Maankäyttövyöhykkeet ja laajentumissuunnat Kuva 19: Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva. Kehityskuvaan on pelkistetysti kuvattu keskeisimmät käyttötarkoitukset - maankäyttövyöhyk15

16 ditaan nk. hankekaavoja, joissa yhteistyössä tulevan kaupallisen, matkailualan tai teollisen toimijan kanssa laaditaan mahdollisimman Savukosken maankäyttösuunnitelmaa lähdetään pitkälle räätälöity asemakaava. toteuttamaan kahdessa vaiheessa. 8.3 Vaiheittaisuus Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään olevien vapaiden tonttien myyntiin ja käynnistetään Savukoskenrannan ja Vekselinmäen peltojen asemakaavamuutokset. Myös Kotsamon alueen asuinaluekaavoja tarkistetaan paremmin nykypäivän asuntotonttitarpeita vastaavaksi. Näin saadaan varmistettua mahdollisimman monipuolinen ja houkutteleva tonttitarjonta kuntakeskukseen. 8.4 Aktiivinen maapolitiikka Savukoskenrannan ja Vekselinmäen peltojen asemakaavamuutokset edellyttävät maanomistajilta halukkuutta myydä maat kunnalle tai vaihtoehtoisesti laatia maankäyttösopimukset kunnan kanssa. Ensiksi mainittu vaihtoehto on realistisempi ja ensisijaisempi, sillä maankäyttösopimukset velvoittavat maanomistajaa osallistumaan kaavan laadinnan sekä kaavan toteuttamisen edellyttämän kunnallisteknisen verkoston rakentamiskustannuksiin. Pelkosenniementien ja Soklintien risteysalueen liikennejärjestelyjen kehittämissuunnitelma käynnistetään. Alustavasti suunnittelmalla tutkitaan kiertoliittymän sijoittamista risteysalueelle, jonka yhteydessä ratkaistaan myös sujuvat kevyen liikenteen kulkuyhteydet. Samalla tutkitaan myös Uusien asemakaavoitettavien alueiden osalta risteysalueen nykyiset ja tulevat liittymät kaupal- (kuten uudet asemakaavoitettavat alueet Samlisiin kiinteistöihin. perintien pohjoispuolella) tulee kunnan olla aktiisavukoskenrannan alueen rantojen virkistys- vinen maanhankinnassa. Se tarkoittaa, että käyttöarvojen parantamiseksi on tarpeen laatia kunta alkaa jo nyt hankkimaan kaavoitettavia ranta-alueiden kehittämissuunnitelma välillä alueita maanomistajilta nk. raakamaakauppoina, Samperin Savotta Kemijoen silta. Sillä paran- joiden hinnanmäärityksen perusteena on kaanetaan kuntakeskuksen viihtyisyyttä ja vetovoi- voittamaton maa- tai metsätalousalue. maisuutta niin asukkaiden kuin matkailun näkö- Aktiivisen maapolitiikan onnistuminen edellyttää kulmasta. maapoliittisen ohjelman laadintaa, missä esiteensimmäinen vaihe ei edellytä kunnalta vähäistä tään tavoitteet ja määritetään toimenpiteet niille. suurempia kunnallisteknisiä investointeja, sillä tonttimarkkinointi kohdennetaan olevan kunnallisteknisen verkoston piirissä olevaan tonttivarantoon. Esimerkiksi Kotsamon ja Sarvilam- 8.5 Tonttipörssi ja markkinointi men kaava-alueet ovat tällaisia suurempia kokonaisuuksia. Savukosken kunnan tulee koota ja koordinoida Toisessa vaiheessa käynnistetään uudet ase- nykyisen tonttivarannon myynti ja markkinointi makaavoitettavat alueet Pelkosenniementien yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. pohjoispuolelle kuntakeskuksesta luoteeseen. Tämä tarkoittaa mm. kunnan kotisivujen Kemijoen eteläpuolella olevat rantatörmäalueet päivittämisen karttapohjaisella tonttipörssillä, ovat kunnallisteknisten kustannusten osalta jossa on tiedot tonttien sijainnista, koosta, haasteellisempia, koska sinne ei tule kunnallista hinnoista, yhteystiedoista ja valokuva tontista viemäri- tai kaukolämpöverkostoa. mikäli mahdollista. Kaupalliset, matkailua palvelevat ja teollista yritystoimintaa palvelevat asemakaavat ja mahdolliset asemakaavamuutokset toteutetaan tarvelähtöisesti ilman erityistä vaiheistusta. Ts. laa- Kuva 20: Savukosken kuntakeskuksen maankäyttösuunnitelma, jossa katkoviivalla rajatut keltaiset, punaiset, siniset ja violetit alueet kaavoitetaan tai kaavaa muutetaan. 16

17 8.6 Martin kylä potentiaalisena toimipaikkarakentamisen kohteena (vinosuunnikas alue) ja pientaloasumisen alue Värriöjoentien eteläpuolelle. Martin kylän maanäyttösuunnitelma pohjautuu vaihtoehto 1:seen ja pidetyn yleisötilaisuuden ajatuksiin. Suunnitelmaan lisättiin kunnan omistama kiinteistö kylän länsiosassa Kuva 21: Martin kylän maankäyttösuunnitelma. 9. Jatkotoimenpiteet Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämistoimenpiteet tiivistetysti: 9.1 Ensimmäinen vaihe Ensimmäisen vaiheen aikajänne on määritetty nykyhetken ja Soklin kaivoksen arvioidun käynnistämisajankohdan (2017) välille. karttapohjaisen tonttipörssin perustaminen ja markkinointi (nykyisen tonttivarannon hyödyntäminen) päiväkodin asemakaavamuutos Savukoskenrannan ja Vekselinmäen peltojen asemakaavamuutokset Pelkosenniementien ja Soklintien risteysalueen kehittämissuunnitelman laadinta Kotsamon alueen asuinaluekaavojen tarkuva 22: Savukosken kuntakeskuksen asemakaavamuukistaminen maapoliittisen ohjelman laadinta kaupallisia palveluja, matkailua ja teollisuutta palvelevien hankekaavojen laadinta kysyntälähtöisesti Savukoskenrannan alueen rantojen kehittämissuunnitelma välillä Samperin Savot- Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet tulee joka tata Kemijoen silta. pauksessa toteuttaa, vaikka Soklin kaivoshanke Kemijoen eteläpuolisten asumiseen varat- viivästyisikin sillä ei ole vaikutusta. Sen sijaan tujen asemakaavojen laadinta ja niiden toisen vaiheen toteuttaminen riippuu Soklin kaiedellyttämän kunnallisteknisen infran ra- voksen toteuttamisesta. kentaminen tos- tai asemakaavoitettavat alueet. 9.2 Toinen vaihe 2017 Toisen vaiheen aikajänne painottuu Soklin kaivoksen avaamisen jälkeiseen aikaan. 17 kaupallisia palveluja, matkailua ja teollisuutta palvelevien hankekaavojen laadinta kysyntälähtöisesti Pelkosenniementien pohjoispuolisten uusien asemakaavojen laadinta ja niiden edellyttämän kunnallisteknisen infran rakentaminen

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 240 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1.

KOKEMÄEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT. 1. KOKEMÄEN KAUPUNKI LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS 3.4.2013 JÄRVIMUTKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PITKÄJÄRVEN 107 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS: OSAKORTTELI

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli) KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maankäytön suuntaviivat 2025

Maankäytön suuntaviivat 2025 Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut VUOLTEENPELTO ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut VUOLTEENPELTO ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) VUOLTEENPELTO ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 248 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

RITARIN ALUEEN ASEMAKAAVA RITARIN ALUE

RITARIN ALUEEN ASEMAKAAVA RITARIN ALUE KOSKI TL KUNTA RITARIN ALUEEN ASEMAKAAVA RITARIN ALUE Näkymä 10-tieltä itään ALUSTAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2017 Kosken Tl Ritarin alueen asemakaava / Ritarin alue Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE

SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE KOSKI TL KUNTA SAHATIEN ALUEEN ASEMAKAAVA SAHATIEN ALUE ALUSTAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.8.2017 Kosken Tl Sahatien alueen asemakaava / Sahatien alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) SAVITAIPALEEN KUNTA SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite ja suunnittelualue Osallistumis-

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 403. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE OSAYLEISKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaava: Rytökallio: Pikkumuolaan kaupunginosan asemakaavatonta aluetta. Forssan kaupunki/yksityiset maanomistajat

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva: Blom Kartta Oy ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot