SAVUKOSKEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Kuntakeskus ja Martin kylä EHDOTUS

Transkriptio

1 SAVUKOSKEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Kuntakeskus ja Martin kylä EHDOTUS

2 Etukannen kuva Savukosken kunta Sito Oy Rovaniemi

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Projektiryhmä Tiivistelmä Lähdeluettelo Tehtävän määrittely Tavoitteet Suunnittelualue Suunnittelutilanne Savukosken kunnan valtuusto- ja elinkeinostrategia Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan -tutkimusraportti Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavat Asemakaavatilanne Liikenneverkko Kunnallistekninen verkko Maaperä ja rakennettavuus Savukosken kuntakeskuksen tonttivaranto Rakennusoikeus - määritelmiä Rakennusoikeus asumisessa Rakennusoikeus palveluissa ja teollisuudessa Johtopäätöksiä Maankäyttövaihtoehdot Vaihtoehto Vaihtoehto Visiointia Johtopäätöksiä Maankäyttösuunnitelma Vahvuuksien hyödyntäminen Maankäyttövyöhykkeet ja laajentumissuunnat Vaiheittaisuus Aktiivinen maapolitiikka Tonttipörssi ja markkinointi Martin kylä Jatkotoimenpiteet Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe

4 ke teetti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla selvityksen Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan (Juhani Laasanen 2010). Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: Soklin kaivoshanke on suuren luokan hanke, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sen sijaintikunnalle. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa kerrannaisvaikutuksineen enimmillään yhteensä noin henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä [vuonna 2014] ja tasoittuu sen jälkeen noin 700 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, [vuoteen 2020] mennessä. 1. JOHDANTO Savukosken kunta käynnisti maankäytön kehittämissuunnitelman laatimisen Savukosken kirkonkylän kehityksen tukemiseksi Soklin kaivostoiminnan käynnistämisen vaikutukset huomioiden keväällä Työtä on tehty syksyn ja talven aikana vuorovaikutteisesti yhdessä kunnanhallinnon (päättäjät ja toimielimet), maanomistajien, yrittäjien, asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden hankkeen kannalta keskeisten intressiryhmien kesken. Savukosken kirkonkylän maankäytön kehittämissuunnitelma toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunnitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja soveltaa asumistuotannon, yritystoiminnan ja muiden intressiryhmien tarpeiden mukaisesti. Kehittämissuunnitelma toimii runkona juridisille kaavaprosesseille. Soklin kaivoshankkeen toteutuminen asettaa Savukosken kunnan suurten haasteiden eteen. Kunnan pitäisi lyhyessä ajassa ratkaista hankkeeseen työllistyvien noin 150 henkilön sekä heidän perheidensä asumisjärjestelyt, rakentaa tai rakennuttaa asuntoja ja liiketilaa sekä varata kaavassa alueita eri käyttötarkoituksiin. Kunnan nykyinen palvelutarjonta on mitoitettu noin 1200 asukkaan tarpeisiin. Vuokra-asuntokanta on suppea, eikä uutta vuokra-asuntokantaa ole rakennettu useisiin vuosiin. Tyhjiä, käyttökelpoisia liiketiloja ei myöskään ole tarjolla. Savukosken kirkonkylän asemaakaava on 1980-luvun lopulta. Sen jälkeen siihen on tehty vain muutamia päivityksiä. Kunta on siirtynyt vuosien aikana sähköisiin kaavakarttoihin. Samalla asemakaava on tarkoitus päivittää kaikilta osin ajanmukaiseksi (Lähde: Savukosken kuntakeskuksen Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Savukosken kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Savukoskella. Kaivos antaa Savukosken kunnalle uusia mahdollisuuksia myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelma painottuu sisällöltään karttapohjaiseen tarkasteluun, johon on sisällytetty maankäytön analyysitietoa. Tältä pohjalta on laadittu maankäytön kehittämisen eri vaihtoehtoja visioita - tiiviissä vuorovaikutuksessa projektiryhmän kanssa. Lisäksi suunnitteluprosessin aikana on pidetty kaksi yleisölle ja sidosryhmille avoimia keskusmaankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, telu- ja työpajatilaisuutta, joiden tuloksia on hyösavukosken kunta 2012). dynnetty työn laadinnassa. Savukosken kunnan Sokliin valmistautumishantyö aloitettiin kesällä 2012 analyysivaiheella ja 4 työ valmistui helmikuussa Työn hankesuunnitteluvaiheessa on määritetty, että Soklin kaivoshankkeen maankäytölliset vaikutukset tutkitaan kuntakeskuksen ja Martin kylän osalta. Itse kaivosalueelle ei ole tarkoitus rakentaa pysyvää asutusta vaan rakentaminen keskitetään Savukosken kirkonkylän alueelle ja mahdollisesti Martille. Muihin kunnan suurimpiin kyliin Kuoskuun, Lunkkaukseen, Tanhuaan ja Värriöön kaivoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset on arvioitu sellaisiksi, ettei niihin maankäytön suunnittelun osalta ole ainakaan vielä tarvetta laatia erityistä maankäytön kehittämissuunnitelmaa. 1.1 Projektiryhmä Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelman laadinnan projektiryhmä on ollut sama kuin Sokli ja Savukoski -hankkeessa: Reijo Kilpelä, kunnanvaltuuston pj. Hannu Posti, kunnanhallituksen pj., projektiryhmän pj. Helena Peltoniemi, kunnanvaltuutettu Mauri Aarrevaara, kunnanjohtaja Jarmo Ahtinen, kunnan rakennusmestari Janne Mukkala, Sokli ja Savukoski hankkeen projektipäällikkö, projektiryhmän sihteeri Outi Kantia, kunnan elinkeinoasiamies

5 Projektiryhmää on täydennetty tässä työssä infra (vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja konsultin edustajilla: liikenneverkosto). Sijainnin ansiosta kyläkuvaa luonnehtii voimakas luonnonläheisyys, jossa Pirkka Hartikainen, projektipäällikkö, Sito Kemijoen rooli maisemassa on keskeinen. Tämä Oy vahvuus tulee Savukosken kehittämisessä olla keskeinen tekijä maankäytön suunnittelussa. Jarmo Lokio, erityisasiantuntija, Sito Oy Projektiryhmä on kokoontunut kaikkiaan viisi ker- Kaupalliset palvelut ja toimipaikkapalvelut ovat taa ja yleisö- sekä sidosryhmätilaisuuksia sijoitettu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta vetovoimaisimmalle alueelle Samperinpidettiin kaksi ( ja ). ja Soklintien risteyksen ympäristöön. Ensimmäisessä yleisö- ja sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin nykytilanneanalyysi ja visi- Asumisen kehittämisessä lähdetään siitä, että oitiin työpajatyöskentelynä maankäyttöä Savu- tiivistetään olemassa olevia asumisen alueita vapaita tontteja ja olevaa tonttivarantoa hyödynkosken kirkonkylällä ja Martin kylässä. täen. Lisäksi tulee hyödyntää parhaita vielä Toisessa yleisö- ja sidosryhmätilaisuudessa hyödyntämättömiä alueita jokivarren molemmin esiteltiin eri vaihtoehtojen pohjalta puolin. laadittu Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaa tarkistettin tilaisuu- Matkailupalveluja kehitetään nykyisten matkailupalvelujen alueelle ja niiden ympärille. Teollidessa saadun palautteen pohjalta. suus- ja varasto- sekä toimipaikka-alueet osoitetaan Soklintien länsipuolelle. Savukosken kuntakeskuksen vahvuuksia ovat Kemijoen varteen tukeutuva yhdyskuntarakenne, jolla on suhteellisen kattava kunnallistekninen Savukosken kunnan rakennusjärjestys ( , KV 9) Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelma, hankesuunnitelma (J.Mukkala, Savukoski 2012) Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelman tavoitteena on kunnan rakenteellinen kehitasuntotuotanto 2030, Asuntotarpeeseen täminen siten, että se toimintaympäristönä palvaikuttavia tekijöitä, T. Vainio, K.Belloni, velee parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinol.jaakkonen, VTT Expert Services Oy, elämän kehittymistä sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita. Muita keskeisiä tavoitteita oli Espoo Tehtävän määrittely Tehtävänä on ollut analysoida ja laatia realistinen maankäytön kehittämissuunnitelma Savukosken kirkonkylän kehityksen tukemiseksi SokSavukosken maankäytön kehittämissuunnitel- lin kaivostoiminnan käynnistämisen vaikutukset huomioiden. massa on viitattu seuraaviin asiakirjoihin: 1.3 Lähdeluettelo 3. Tavoitteet - Maankäytön nykytilanteen analyysi Savukosken kirkonkylällä 1.2 Tiivistelmä Savukosken kirkonkylän maankäytön kehittämissuunnitelma toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunnitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja soveltaa asumistuotannon, yritystoiminnan ja muiden intressiryhmien tarpeiden mukaisesti. Kehittämissuunnitelma toimii runkona juridisille kaavaprosesseille. -raportteja 56 (J. Laasanen, Ruralia-insti- ensisijaisesti Savukosken kirkonkylän nykyiselle tuutti, Helsingin yliopisto 2010) kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Tarvittaessa rakentamista voidaan ohjata myös Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten Martille ja muihin kunnan sivukyliin (Lähde: Savuvaikutusten arviointi, Yara Suomi Oy kosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitel(m.anttonen, M.Heikkinen, T.P.Karjalaiman hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). nen, K.Reinikainen Pöyry Environment Oy 2010) Savukosken kunnan valtuustostrategia Kehittämissuunnitelma ohjaa kunnan maankäyttöä ja se toimii tärkeänä tukena kunnan päätök ( , KV 49) senteossa. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää Savukosken kunnan elinkeinostrategia myös siinä tapauksessa, että Sokli ei toteudu2009- ( , KV 49) kaan. Kehittämissuunnitelman tekeminen tässä Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan vaiheessa tukee kirkonkylän asemakaavan päivittämistä ja sitä voidaan myöhemminkin käyttää kaavoituksen ohjauksessa (Lähde: Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). - Arvioida Soklin käynnistämisen aiheuttamat vaikutukset Savukosken kirkonkylän maankäyttöön - Arvioida Soklin käynnistämisen mahdolliset maankäytölliset vaikutukset muihin kyliin, etenkin Martin kylään. - asuntojen ja tonttien tarjonnan lisääminen Savukoskelle - Asuntojen sekä palvelu- ja teollisuustoimintojen tarkoituksenmukainen sijoittelu ja uudisrakentaminen Savukoskelle - Kuntalaisten, yrittäjien sekä eri organisaatioiden mahdollisimman laaja osallistaminen kirkonkylän suunnitteluun - Aktivoidaan kunnan eri osastot ja alueen muut toimijat tukemaan toteuttajaa työn suorittamisessa sekä tarpeellisten tietojen hankinnassa Maankäytöllinen tarkastelu on tehty myös Martin - Kunnan identiteetin, yhteisöllisyyden ja imagon kylään sen keskeisen maantieteellisen sijainnin vahvistaminen maankäytön suunnittelulla vuoksi Soklin kaivosalueen ja kirkonkylän välis- Kunnan omaleimaisuuden esiin nostaminen sä. maankäytön ratkaisuissa Asutuksen sijoittaminen rikkonaisesti eri puolille laajaa kuntaa ei ole taloudellisesti järkevää eikä - Paikalliset olosuhteet huomioivan yhdyskuntatue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. rakentamisen mallin luominen. Savukosken kunnan näkemyksen mukaan Kehittämissuunnitelman ohessa kunta tuottaa uudisrakentaminen pyritään keskittämään Savukosken palvelustrategian. Palvelustrategi5

6 assa selvitetään, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä Sokli päätöstä odotettaessa ja sen synnyttyä. Maankäytön kehittämissuunnitelman ja Palvelustrategian yhteisenä tuloksena syntyy Savukosken kunnan kehittämissuunnitelma, joka antaa suuntaviivat tulevaisuuden kehittämissuunnitelmille ja toimii toimenpiteiden toteutuksen perustana (Lähde: Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). kylään. Muihin kunnan suurimpiin kyliin Kuoskuun, Lunkkaukseen, Tanhuaan ja Värriöön kaivoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset arvioitiin sellaisiksi, ettei niillä maankäytön suunnittelun osalta ollut tarvetta laatia erityistä maankäytön kehittämissuunnitelmaa ainakaan toistaiseksi. Maankäyttösuunnitelman näkökulmasta tärkein skenaario on Yhteistyön Savukoski. Soklin kaivoshanke toteutuu, kunnan elinkeinorakenne monipuolistuu, myönteinen kuva Savukoskesta lisääntyy ja Savukosken identiteetti vahvistuu. Muuttoliike pysähtyy, alkaa kääntyä toisin päin ja paluumuutto lisääntyy. Porotalous, metsätalous ja matkailu toimivat rinnakkain kaivostoiminnan kanssa (Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman hankesuunnitelma, Savukoski 2012). 5. Suunnittelutilanne Osana valtuustostrategiaa laadittiin Savukosken kunnan elinkeinostrategia. Se perustuu neljään Savukosken kunnan asukasluku v.2012 oli 1146 pääteemaan: asukasta (7/2012, lähde: Tilastokeskus), josta kirkon- Peruselinkeinot/alkutuotanto ja jalostus, tuotankylällä asui hieman yli puolet (n.600). Kunnassa nollinen toiminta olevien työpaikkojen lukumäärä oli 360 kpl ja Luonnontuotteet ja alkutuotanto ovat Savukunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 442 kosken kivijalka. kpl ( , lähde: Tilastokeskus). Martin kylässä Erä- ja luontomatkailu, palvelut oli asukkaita 164 henkilöä (2012). Yritystoimipaikkojen lukumäärä kunnassa v.2011 oli 80 kpl. Sokli Sokli - monipuolinen suoranainen ja välillinen työllistäjä, kauttakulkijoiden lisääjä. Korvatunturi Savukoski on Joulupukin ja Muorin kotikunta, KorvatunturinMaa. Soklin investointipäätöksellä on merkittävä rooli siinä, millainen tulevaisuuden kuva Savukoskella toteutuu. Kaivoshanke tuo uuden haasteen kunnan elinkeinojen kehittämiseen. Jos Soklipäätös on kielteinen ja hanke raukeaa, kunnassa on keskityttävä entistä enemmän muiden olemassa olevien luontaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä uusien kehittämiseen. Soklin kaivoshankkeen investointipäätöksellä on valtava merkitys Savukosken kunnan tulevaisuudelle. Sen vuoksi on varmistettava, että odotettavissa oleviin haasteisiin valmistaudutaan parhaalla mahdollisella tavalla (Lähde: Savukosken Savukosken Erämatkailun KorvatunturinMaa on monipuolinen kuntakeskuksen maankäytön kehittämissuunnitelman erämatkailualue, joka tarjoaa esim. ohjelma- hankesuunnitelma, Savukosken kunta 2012). palvelutuotteita ja tontteja omille erämökeille. Kuva 3. Savukosken opaskartta Savukosken kunta 5.1 Savukosken kunnan valtuusto- ja elinkeinostrategia Savukosken kunnan Valtuustostrategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kuvat 1 ja 2. Ortokuvat Savukosken kirkonkylältä (yllä) ja ( 49). Strategiaa laadittaessa analysoitiin kunmartin kylästä (alla). Maanmittauslaitos 2011 nan vahvuudet ja heikkoudet sekä uhat ja mahdollisuudet. Samoin siinä tarkasteltiin kunnan nykytilaa väestökehityksen, työllisyyden, talouden sekä kuntayhteistyön kannalta. Strategiassa peilataan kunnan tulevaisuuden näkymiä ja tarpeellisia toimenpiteitä eri näkökulmista. Valtuustostrategiassa kunta tarkastelee tulevaisuutta kolme erillisen skenaarion näkökulmasta. Taantuvan kehityksen Savukoski ajautuu kuntataloudessaan yhä tiukemmalle, palvelut heikkenevät, poismuutto jatkuu ja kuntaliitos tulee yhä todennäköisemmäksi. Savukoski 4. Suunnittelualue todellinen KorvatunturinMaa onnistuu kehittämään luonnontuotteiden jatkojalostukseen uusia innovaatioita ja työllistämään sitä kautta Työn hankesuunnitteluvaiheessa on todettu, että enemmän ihmisiä. Kunta löydetään matkailussa Soklin kaivoshankkeen maankäytölliset vaiku- ja matkailun merkitys kunnassa kasvaa. tukset ulottuvat lähinnä kirkonkylälle ja Martin 6

7 5.2 Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan -tutkimusraportti kaivoksesta mahdollisimman paljon. Soklin kaivoshanke on suuren luokan hanke, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sen sijaintikunnalle. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa kerrannaisvaikutuksineen enimmillään yhteensä noin henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä vuonna 2014 ja tasoittuu sen jälkeen noin 700 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2020 mennessä. Juhani Laasanen on v.2010 laatinut tutkimusraportin Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan (Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto 2010), jonka tavoitteena oli laatia kartta- ja tilastoanalyysi Savukosken kunnan nykyisestä kehityksestä ja arvioida kaivoshankkeen vaikutuksia erityisesti kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja pohtia, miten julkiset palvelut voitaisiin järjestää uudessa tilanteessa ja miten Savukosken kunta voisi hyötyä Savukosken kunnassa on tonttitarjonnan, peruspalvelujen, talouden sekä virkistys- ja vapaaaikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Savukoskelle muuttavaa väestöä varten. Kuitenkin vapaista asunnoista tulee ehkä olemaan puutetta. Kunnan palveluvarustus Käytännössä se tarkoittaa investointivaiheessa kykenee vastaamaan kaivostoiminnan myötä li- (nykytilanteen mukaan käynnistyy 2017) työpaikkaa ja käyttövaiheessa sääntyvään palvelutarpeeseen. työpaikkaa vuodessa. Kaivostoiminnan aiheuttamat välilliset työpaikat (huolto- ja kunnossapito, alihankinta, vartiointi ym. palvelut) luovat eri arvioiden mukaan työpaikkaa vuositasolla. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan mm. seuraavaa: Kaivoksen investointivaiheessa pääosa hankkeen aiheuttamasta nettomuutosta kohdentuisi lähinnä Rovaniemen seutukuntaan ja tuotantovaiheessa taas Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin. Kaivoksen työllisyysvaikutukset eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa kääntäisi Savukosken kunnan väestökehitystä positiiviseksi. Sen sijaan kaikkien työssäkäyntialueen kuntien veropohja vahvistuisi työllisyyden kasvun seurauksena. Savukosken kunnan verotulot kasvaisivat laskelmien mukaan vuosina yhteensä runsaalla 7 miljoonalla eurolla verrattuna kehitykseen ilman kaivostoimintaa. Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Savukosken kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Savukoskella. Kaivos antaa Savukosken kunnalle uusia mahdollisuuksia myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ennusteen mukaan negatiivinen väestökehitys näyttäisi jatkuvan Itä-Lapin kunnissa myös alkaneella vuosikymmenellä. Kemijärven väestötappio olisi suurin ja Posion pienin. Savukosken väestötappio olisi samaa tasoa Posion kanssa. Ennuste ei sisällä kaivostoiminnan vaikutusta väestökehitykseen (J. Laasanen, Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan, Ruralia-instituutti 2010). 7 Kuva 4 (yllä): Itä-Lapin kuntien väestönmuutos Kuva 5 (vasemmalla): Savukosken väestö kylittäin 2008 (J.Laasanen, Soklin vaikutukset Savukosken kuntaan, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto 2010). Savukosken maankäytön kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä on arvioitu, että mikäli Soklin kaivoshanke toteutuu negatiivinen väestönkehitys hidastuu merkittävästi tai jopa pysähtyy mikäli kunta pystyy osoittamaan monipuolisia ja vetovoimaisia asuin- ja yritystoimipaikkarakentamisen tontteja etenkin kuntakeskuksen alueelta. Positiivisen väestönkasvun aikaansaaminen edellyttäää Soklin kaivoshankkeen toteuttamisen lisäksi myös valtuustostrategiassa mainittujen poro- ja metsätalouden sekä matkailun vahvistumista (Yhteistyön Savukoski). On huomattava, että Ruralia-instituutin raportin valmistumisen (2010) jälkeen on kaivoshankkeen aikataulu muuttunut ja siten eri kuin tässä luvussa lainatuissa kohdissa mainitaan.

8 5.3 Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaavassa (vahvistettu ) Savukosken kirkonkylä on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A 31), jonka kehittämisperiaatteena on Turvattava keskustan hyvän ympäristön säilyminen. Martin kylä on merkitty keskuskyläksi (at 441), jonka kehittämisperiaatteena on Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet pyritään säilyttä- mään ja uudisrakentaminen sovittamaan perin- 5.4 Suunnittelualuetta koskevat teiseen ympäristöön. Pellot pyritään säilyttäyleiskaavat mään avoimina. Tässä kehittämissuunnitelmassa tarkasteltavana olevassa Martin kylässä ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai muita maankäytön suunnitelmia. Lisäksi suunnittelualue kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen ja Savukosken kirkonkylän ja Martin kylän alueilla Kuntakeskuksen asemakaavoitetun alueen pinkirkonkylän osalta matkailun kehittämisvyöhyk- ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Soklin ta-ala on n. 182 ha, josta virkistykseen (V, VR, alueelle on laadittavana osayleiskaava. keeseen. VL, VU) ja maatalouteen (M) varattujen alueiden osuus on n. 54 ha eli 30 %. Loput eli 70 % (128 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava ha) kaavoitetusta alueesta on osoitettu maan(vahvistettu ) ulottuu maankäyttövaikäytöltään asumiseen, kaupalliseen ja julkiseen kutuksiltaan vain Martin kylän itäosaan ulottuval- 5.5 Asemakaavatilanne palvelurakentamiseen, teollisuus- ja varastola merkinnällään merkittävästi parannettava tierakentamiseen sekä liikennealueisiin. osuus. Savukosken kunnan asemakaavoitetut alueet keskittyvät kirkonkylän alueelle. Kunnan muissa osissa on yksittäisiä ranta-asema- ja osayleiskaavoja ja Soklin alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. 8 Kuva 6 (vasemmalla): Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta. Kuva 7 (alla): Ajantasa-asemakaavakartta Savukosken kuntakeskuksen alueelta, jossa punainen alue osoittaa asemakaavoitetut alueet.

9 5.6 Liikenneverkko keskustassa ovat Kivitie, Neiliköntie, Lapinrinki/ 5.7 Kunnallistekninen verkko Myllytie ja Sarvilammentie. Kemijoen eteläpuolinen asutus Saariniementien Savukosken kuntakeskuksen kunnallistekninen ja Aaltovirrantien varrella ei ole tällä hetkellä kunverkosto sisältää kattavan sähköverkoston lisäk- nallisen viemäriverkoston piirissä. si vesi- ja viemäriverkoston sekä kaukolämpökunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kemijoen verkoston (ks. kuva 9). eteläpuolella Aaltovirrantien päässä ja vedenotviemäriverkosto (punainen viiva) kattaa kunta- tamo (kapasiteetti 450 m3/vrk, nykyinen kulutus Moottorikelkkareitit lähtevät kuntakeskuksesta keskuksen Kemijoen itäpuolisen alueen, mutta n. 130 m3/vrk) Miekkakoskenharjulla kuntakeskoilliseen Tulppion Majoille, kaakkoon Sallaan, vesijohtoverkosto (sininen viiva) menee myös kuksesta n.3 km koilliseen. Maantie 967 Sodankylään ja Marttiin (Soklintie) lounaaseen Pelkosenniemelle ja luoteeseen Tan- Kemijoen länsipuolelle. erkanee maantiestä 967 kunnan ydinkeskustas- huaan/lokkaan ja Sodankylän suuntaan Kivi- ja Kaukolämpöverkko (vihreä viiva) kattaa kunnan Kuvat 8 ja 9: vasemmalla kuntakeskuksen pääliikenneverkko ja oikealla kunnallistekninen verkosto. sa. Lisäksi maantie Mukkavaaraan ylittää Nivatunturien kautta. julkisen kiinteistökannan lisäksi osaa kuntakeskemijoen keskustan kohdalla yhdistäen joen eteläpuolisen asutuksen keskustaajamaan. Etäisyys Savukoskella ei ole tällä hetkellä rautatietä eikä Savukosken kuntakeskuksesta läänin pääkau- lentokenttää. Soklin kaivoshankkeen yhteydessä on tutkittu rautatieyhteyden rakentamista Sokliin. punkiin Rovaniemelle on 180 km. Tämän hetkisten tietojen mukaisesti yhteys Kuntakeskuksen maankäyttö ja katuverkko sijoittuisi Kelloselän ja Soklin välille, eikä siitä ole tukeutuvat voimakkaasti edellä mainittuihin yhteyttä Savukosken kuntakeskukseen. maanteihin. Tärkeimpiä kuntakeskuksen katuja Savukosken kuntakeskuksen liikenneverkon rungon muodostavat maantiet. Maantie 965 (Pelkosenniementie) Pelkosenniemen suunnasta on kuntakeskuksen tärkein liikenneyhteys ja välittää liikennettä etelän ja Rovaniemen suuntaan. Maantie 965 (Sauherrantie) jatkuu edelleen keskuksen läpi Kelloselän ja Sallan suuntaan. Kevyen liikenteen väyliä keskusta-alueella on maantiellä 965 Samperin Savotan kohdalta keskustan ja koulukeskuksen ohi Lanssitielle saakka. Soklintiellä kevyen liikenteen väylä on keskustan ja Neilikötien välillä. Lisäksi on lyhyitä kevyen liikenteen yhteyksiä katuverkolla. kuksen asuinkiinteistöstä Soklintien itäpuolella ja muutaman yrityskiinteistön. 9

10 5.8 Maaperä ja rakennettavuus värein maankäytöstä riippuen. Kunnan omistamat kiinteistöt on rajattu punaisilla aluerajauksilla. Savukosken kuntakeskus sijaitsee maaperän osalta pääosin karkeasta hiedasta, hiekasta ja sorasta koostuvalla pohjamaalajialueella, joka Kemijoesta etääntyessä muuttuu moreeniksi. Välittömästi kuntakeskuksesta luoteeseen Soklintien itäpuolella sijaitsee pehmeämpiä turvekerrostumia (Tapionjänkä ja Matka-aapa). Myös kuntakeskuksen itäpuolella sijaitsevan Jänkäjärven länsiosat ovat pohjamaalajiltaan paksua turvekerrosta. Omakoti- ja pientalorakentamiseen (AO, AP) varattuja tontteja on kaikkiaan 83 kpl, joista kunnan omistuksessa on 40 kpl. Rivitalorakentamiseen varattuja tontteja (AR) on viisi kappaletta, joista yksi on kunnan omistama. Asuin- ja liikerakentamiseen varattuja vapaita tontteja (AL) on 12 kpl, joista kunnalla 4 kpl. Liike- ja toimistorakentamista varten osoitettuja tontteja (K) on vapaana kaksi, jotka ovat yksityismartin kylällä karkeasta hiedasta, hiekasta ja so- omistuksessa. rasta koostuvan pohjamaalaji on hallitseva siellä minne rakentaminen on sijoittunut. Martin kylän Maankäytöltään yleistä ja julkista rakentamista itäpuolelle mennessä moreeni yleistyy ja Koti- palvelevia vapaita tontteja (Y, YV) on kaksi, joista toinen on kunnan omistama. vaaran rinteet ovat myös pääosin moreenia. Yleisesti voidaan todeta, että Savukosken kunta- Teollisuutta, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta keskuksen ja Martin kylän maaperä on rakennet- teollisuutta ja varastotoimintaa palvelevia tyhjiä tavuuden osalta pääosin soveltuvaa tai erittäin tontteja (T, TY, TV) on yhdeksän kappaletta, soveltuvaa. Tämä tarkoittaa rakentamiskustan- joista kaksi on kunnan mailla. nusten osalta merkittäviä säästöjä, kun tarvetta Kaikkiaan kunnassa on tonttivarantoa 113 kpl, erityisille massanvaihdoille tai paalutustoimenpi- joista 48 kpl on Savukosken kunnan omistamaa. teille ei ole. Tosin Martin kylällä hienojakoinen Savukosken tonttivaranto 2012 (kpl) maa-aines aiheuttaa paikoitellen ongelmia kiinteistökohtaisille imeytyskentille. Luokka Kunta Uusien alueiden kaavoittamisen yhteydessä on kuntakeskuksen luoteisosissa ja tällä hetkellä perinteisesti viljelykäytössä olleilla alueilla kuitenkin tarpeen tehdä yleispiirteinen maaperä- ja rakennettavuusselvitys. Se antaa tärkeää tietoa kunnallistekniikan rakentamisen edellyttämien perustamistapojen toteuttamiselle ja mahdollisille tarkeselvityksille. AO, AP AR 5 1 AL 12 4 K 2 - Y, YV 2 1 T, TY, TV YHTEENSÄ 6. Savukosken kuntakeskuksen tonttivaranto 6.1 Rakennusoikeus - määritelmiä Tontilla oleva rakennusoikeus (k-m2) määritetään asemakaavoissa joko tontille merkittynä erillisenä rakennusoikeutena tai korttelikohtaisena tehokkuuslukuna (e). Tehokkuusluku (esim. e=0,3) tarkoittaa rakennusoikeuden määrää suhteessa tontin pinta-alaan. Savukosken kuntakeskuksen maankäyttösuunnitelman alkuvaiheessa analysoitiin asemakaavoissa oleva eri maankäyttömuotojen tonttivaranto, ts. toteutumattomat tai vajaakäyttöiset tontit syksyllä Esim. jos tontin pinta-ala on 1500 m2 ja e=0,3 on Oheisessa kartassa on tyhjät tontit osoitettu eri tontilla tällöin rakennusoikeutta 450 k-m2. Kuva 10: Tyhjät tontit Savukosken kirkonkylällä. Punaisella aluerajauksella on merkitty kunnan maanomistus. 10

11 6.2 Rakennusoikeus asumisessa sekä ketjutalojen keskikokoon nähden. Omakoti- ja pientalorakentamiseen (AO, AP) osoitettujen tonttien osalta erillinen rakennusoikeuslaskelma ei ole tarkoituksenmukaista, sillä ne on osoitettu pääsääntöisesti yhden perheen omakotitaloa varten. Vuonna 2012 asumisväljyys Lapissa oli keskimäärin 40,5 h-m2 (huoneistoneliötä), joka on rakennusoikeudeksi muutettuna noin 46,6 k-m2. Ts. jokaisella lappilaisella on keskimäärin 46,6 asumiseen varattua kerrosneliötä käytettävissään. Rivi- ja ketjutalojen keskikoko Lapissa v.2011 oli 81,9 k-m2 (71,2 h-m2, lähde: Tilastokeskus). Asuinrivitalorakentamisen osalta Savukosken kuntakeskuksen asemakaavoissa on varantoa Savukosken rivi- ja ketjutaloihin varatuilla tonteil4200 k-m2, joista kunnan AR-tonteissa on 1000 la (AR) on vapaata rakennusoikeutta arviolta 51 k-m2. asuntoa varten, joista kunnan osuus on 12 asunasuin- ja liikerakentamiseen varatuissa tonteissa toa. Asuin- ja liikerakentamisen tonteilla (AL) on vapaana 7800 k-m2, josta kunnan osuus on vapaata asuntopotentiaalia on laskennallisesti 900 k-m2 (tämä tosin on varattu kuntaan raken- 54 asunnon verran. nettavaa uutta päiväkotia varten). Tässä Palveluita ja teollisuutta varten osoitetun laskelmassa on AL-tonttien asuinrakentamiseen rakennusoikeuden analysointi rajoittuu niiden osoitetuksi rakennusoikeudeksi arvioitu 2/3-osaa sijainnin tarkoituksenmukaisuusarviointiin kuntaja liiketoimintaan 1/3-osa. Rakennusoikeutena keskuksen alueella, sillä käyttötarkoituksesta se tekee 4600 k-m2 asumiseen, kun kunnan riippuen rakentamisen tilatarpeet vaihtelevat osuus on poistettu laskelmista. voimakkaasti. 6.3 Rakennusoikeus palveluissa ja teollisuudessa Palveluita ja teollisuutta varten rakennusoikeutta on seuraavasti: osoitettua Savukosken asuntovaranto kaavoissa 2012 (kpl) AO, AP 83 AR 51 AL 54 AL-tonteilla 2300 k-m2 K-tonteilla 1000 k-m2 Y ja YV-tonteilla 1400 k-m2, josta kunnan Arvioitaessa mitä Savukosken kuntakeskuksen osuus on 400 k-m2 kaavavaranto tarkoittaa uusien asukkaiden määt, TY ja TV tonteilla k-m2, josta ränä käytetään omakoti- ja pientalotonttien osalta perhekunnan keskikokoa laskennan perusteekunnan osuus on 3700 k-m2. na. Suomalaisen perhekunnan koko tällä hetkellä on keskimäärin 2 henkilöä ja sen oletetaan vakiintuvan sille tasolle vuoteen 2030 saakka 6.4 Johtopäätöksiä Savukosken kaavoissa varantona olevan rivitaloja asuin- ja liikemuotoiseen asumiseen varatun rakennusoikeuden voi muuntaa konkreettisiksi henkilö- ja asuntomääriksi tarkastelemalla rakennusoikeutta suhteessa asumisväljyyteen ja rivi- YHTEENSÄ 188 (lähde: Asuntotuotanto 2030, Asuntotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, VTT Expert Services Oy, Espoo 2012). Se tarkoittaa tällöin AO- ja AP-alueille 186 asukasta. AR- ja AL-alueilla on potentiaalia noin 189 asukkaan verran. Yhteensä Savukosken kuntakeskuksen asumiseen varatuilla kaavatonteilla on potentiaalia sijoittua noin 375 asukasta. Kuva 11: Tonttivaranto ja olemassa oleva kaukolämpö- ja vesi- sekä viemäriverkosto. 11

12 Kuva 13: Kuntakeskuksen VE 0:ssa toteutetaan nykyistä kaavavarantoa. kaa tai resursseja kaavaprosesseihin. Lisäksi jo oleva kaavavaranto on monipuolinen ja tarjoaa suurelta osin hyviä vaihtoehtoisia paikkoja eri Savukosken kuntakeskuksen ja Martin kylän maankäyttömuodoille. maankäytön kehittämissuunnitelmassa on visioi- Heikkoutena puolestaan on se, että osa kuntatu kolme erityyppistä valtuustostrategiaan keskuksen potentiaalisimmista ja vetovoimaisimpohjautuvaa vaihtoehtoa. Niiden pohjalta on mista paikoista jäävät hyödyntämättä On myös vuorovaikutuksessa projektiryhmän ja sidosryh- todennäköistä, että osa tonteista ei vastaa nykymien (yleisötilaisuudet) kanssa määritetty kehi- päivän vaatimuksia kaikilta osin erityisesti sijaintyskuva ja maankäytön suunnitelma kuntakes- nin osalta niin asumisen, palveluiden kuin työkukseen ja Martin kylään. paikkojen osalta. 7. Maankäyttövaihtoehdot 7.1 Vaihtoehto 0 MARTIN KYLÄ Tässä skenaariossa Marttiin ei sijoitu lisää asumista, työpaikkoja tai palveluita. KUNTAKESKUS Vaihtoehto 0 lähtee olettamuksesta, että kunta ei kaavoita uusia alueita vaan keskittyy olemassa olevan kaavavarannon toteuttamiseen. Vaihtoehdon vahvuutena on taloudellisuus; se ei edellytä merkittäviä kunnallisteknisiä investointeja, kun Kuva 12: Martin kylä VE 0:ssa nykytilanne säilyy. voidaan hyödyntää olevaa verkostoa eikä vie ai- 12

13 tetaan pieniä yritystonttipaikkoja Korvatunturintien eteläpuolelle ja vanha kauppakiinteistö herätetään henkiin. Myös kylän itäosaan ennen Aisarintien risteystä kaavoitetaan suurempia KUNTAKESKUS yritystonttipaikkoja Korvatunturintien molemmin Vaihtoehdossa 1 kaavoitetaan uusia alueita vetopuolin. voimaisille ja potentiaalisille alueille kuntakeskuksessa. Uusia asumiselle varattuja alueita kaavoitetaan ranta-alueelta Mukkavaaraan vievän sillan pohjoispuolelle ja Vekselinmäen pellolle Sauherrantien varteen. Uusia teollisuudelle ja varastotoiminnalle varattuja yritystonttipaikkoja kaavoitetaan Soklintien varteen. Sauherran- ja Soklintien risteyksen pohjoispuolelle osoitetaan uusi kaupallisten palvelujen keskus. 7.2 Vaihtoehto 1 MARTIN KYLÄ Kuva 14 oikealla: kuntakeskuksen VE1:ssä uusia asumisen alueita kaavoitetaan ranta-alueelle, torialuetta tehostetaan kaupallisesti ja yritystonttialueet osoitetaan Soklintien varteen. Uusi pientalorakentamisen alue kaavoitetaan Kemijoen itäpuolen kyläpuoliskolle Värriöjoentien Kuva 15 alla: Martin kylän VE 1:ssä tulee uutta asumista kainaloon. Lisäksi länsipuolelle Kemijokea osoi- tulee Värriöjoentien kainaloon ja yritystonttipaikat Korvatunturintien varteen. 13

14 Martin kylän alueella ideoinnit vastaavat pitkälti Projektiryhmä päätti yhdistää VE 1:n ja ryhmä- Kuva 18: kuntakeskuksen ryhmätyövisioinnin tuloksissa vaihtoehto 1.ssä esitettyjä ajatuksia. Tosin työvisioinnin parhaat ominaisuudet Savukosken näkyy selvästi alueet, joihin on rajattu asumiselle ja kaupallisille toiminnoille vetovoimaisimmat alueet. Värriöntie painottunee asumisen osalta hieman maankäyttösuunnitelman pohjaksi. Savukosken kunnantalolla järjestettiin enemmän. yleisötilaisuus, johon osallistuneet kuntalaiset ja yrittäjät laativat ryhmätyönä esityksen siitä, minne kuntakeskuksen ja Martin kylän alueilla tulisi asumiseen, palveluihin (kauppa) ja 7.4 Johtopäätöksiä teollisuus- ja varastotoimintaa varten osoittaa alueita. Projektiryhmän kokouksessa ja yleisötilaisuudesetenkin Savukoskenranta ja Vekselinmäen pellot sa saadun palautteen pohjalta todettiin visioista Sauherrantien pohjoispuolella ovat saaneet seuraavaa: asumiselle suunnattuja maankäyttörajauksia ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Samperin- Vaihtoehto 0 todettiin liian suppeaksi Savukostien ja Soklintien risteyksen pohjoispuolelle. ken kehittämisen kannalta kaikissa olosuhteissa. Muut maankäyttömuodot; julkiset/kunnalliset Vaihtoehto 1:ssä kuntakeskuksen uudet yrityspalvelut (Y, YV) ja teolliset (T,TY,TV) ovat tonttialueet ovat liian laajoja ja kunnallistekniikan saaneet vain yksittäisiä merkintöjä. Ohitustien toteuttamisen kannalta kalliita. Matkailun kehittäosalta tehtiin yksittäinen esitys (katkoviiva). mismahdollisuuksia ei ole huomioitu riittävästi. 7.3 Visiointia Kuvat 16 ja 17: järjestetyssä yleisötilaisuudessa oli paikalla parikymmentä kuntalaista. Kartta alla: Martin kylän ryhmätyövisioinnin tuloksia. Ryhmätyövisioinnissa korostuivat asumiselle ja kaupallisille palveluille parhaat alueet jossa tulee myös Kemijoen eteläpuoli huomioida. 14

15 8. Maankäyttösuunnitelma Savukosken kuntakeskuksen maankäyttösuunnitelman rungon muodostaa eri vaihtoehtojen ja vuorovaikutuksen pohjalta määritetty kehityskuva (kartta oikealla). Kehityskuvan tehtävänä on mahdollisimman selkeästi tuoda esiin suunnittelualueen vahvuuksia ja niihin pohjautuvia kehittämistoimenpiteitä ja -suuntia. Savukosken kuntakeskuksen kehityskuvasta johdettu maankäyttösuunnitelma tarkentaa kehityskuvassa esiin tuodut laajemmat suuntaviivat ja toimenpiteet. 8.1 Vahvuuksien hyödyntäminen keet - eri väreillä. Kaupalliset palvelut ja toimipaikkapalvelut ovat sijoitettu liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta vetovoimaisimmalle alueelle Samperinja Soklintien risteyksen ympäristöön ja siitä luoteeseen sekä hieman kaakkoon. Kaupalliset palvelut muodostavat yhtenäisen ja suhteellisen tiiviin kaupallisen akselin, jota tulee maankäytön suunnittelulla vahvistaa. Asumisen kehittämisessä lähdetään siitä, että tiivistetään olemassa olevia asumisen alueita vapaita tontteja ja olevaa tonttivarantoa hyödyntäen. Lisäksi tulee hyödyntää parhaita vielä hyödyntämättömiä alueita jokivarren molemmin puolin. Se tarkoittaa käytännössä Savukoskenrantaa, Vekselinmäen ja Sauherrantien välistä peltoaluetta ja myöhemmässä vaiheessa Kemijoen eteläpuolta Aaltovirran- ja Saariniementien sekä rantatörmän välissä. Kemijoen eteläpuolen kehittäminen edellyttää kuitenkin kunnallisen viemäriverkoston toteuttamista. Kun Kotsamon alue saadaan toteutettua, voidaan pääasiassa omakotimuotoiselle asumiselle varattuja alueita kaavoittaa lisää Pelkosenniementien pohjoispuolelle kuntakeskuksesta luoteeseen. Savukosken kuntakeskuksen vahvuuksia ovat Kemijoen varteen tukeutuva yhdyskuntarakenne, jolla on suhteellisen kattava kunnallistekninen infra (vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja liikenneverkosto). Sijainnin ansiosta kyläkuvaa luonnehtii voimakas luonnonläheisyys, jossa Kemijoen rooli maisemassa on keskeinen. Tämä vahvuus tulee Savukosken kehittämisessä olla Matkailupalveluja kehitetään nykyisten keskeinen tekijä maankäytön suunnittelussa. matkailupalvelujen alueelle ja niiden ympärille Kunnalliset palvelut (terveys-, koulu-, liikunta-, maisemallisesti ja luonnonympäristöltään houpäivähoito-, vanhuspalvelut ja muut kunnalliset kuttelevalla alueella. palvelut) ovat sijoittuneet tiiveimmän asutuksen Teollisuus- ja varasto- sekä toimipaikka-alueet läheisyyteen, minkä ansiosta ne ovat hyvin osoitetaan Soklintien länsipuolelle ja reservialue saavutettavissa myös kevyen liikenteen sijoittuu itäpuolelle Aukiapalon teollisuustiestä verkoston kautta. Muut palvelut; kaupalliset ja etelään. matkailupalvelut sijaitsevat pääosin kunnan keskeisimpien tieyhteyksien Samperin- ja Sauherrantien (mt 967) varrella. Edellämainittujen teiden ja Soklintien risteys muodostavat Savukosken liikenteellisen solmukohdan, jota tulee kehittämistoimenpiteillä parantaa. 8.2 Maankäyttövyöhykkeet ja laajentumissuunnat Kuva 19: Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehityskuva. Kehityskuvaan on pelkistetysti kuvattu keskeisimmät käyttötarkoitukset - maankäyttövyöhyk15

16 ditaan nk. hankekaavoja, joissa yhteistyössä tulevan kaupallisen, matkailualan tai teollisen toimijan kanssa laaditaan mahdollisimman Savukosken maankäyttösuunnitelmaa lähdetään pitkälle räätälöity asemakaava. toteuttamaan kahdessa vaiheessa. 8.3 Vaiheittaisuus Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään olevien vapaiden tonttien myyntiin ja käynnistetään Savukoskenrannan ja Vekselinmäen peltojen asemakaavamuutokset. Myös Kotsamon alueen asuinaluekaavoja tarkistetaan paremmin nykypäivän asuntotonttitarpeita vastaavaksi. Näin saadaan varmistettua mahdollisimman monipuolinen ja houkutteleva tonttitarjonta kuntakeskukseen. 8.4 Aktiivinen maapolitiikka Savukoskenrannan ja Vekselinmäen peltojen asemakaavamuutokset edellyttävät maanomistajilta halukkuutta myydä maat kunnalle tai vaihtoehtoisesti laatia maankäyttösopimukset kunnan kanssa. Ensiksi mainittu vaihtoehto on realistisempi ja ensisijaisempi, sillä maankäyttösopimukset velvoittavat maanomistajaa osallistumaan kaavan laadinnan sekä kaavan toteuttamisen edellyttämän kunnallisteknisen verkoston rakentamiskustannuksiin. Pelkosenniementien ja Soklintien risteysalueen liikennejärjestelyjen kehittämissuunnitelma käynnistetään. Alustavasti suunnittelmalla tutkitaan kiertoliittymän sijoittamista risteysalueelle, jonka yhteydessä ratkaistaan myös sujuvat kevyen liikenteen kulkuyhteydet. Samalla tutkitaan myös Uusien asemakaavoitettavien alueiden osalta risteysalueen nykyiset ja tulevat liittymät kaupal- (kuten uudet asemakaavoitettavat alueet Samlisiin kiinteistöihin. perintien pohjoispuolella) tulee kunnan olla aktiisavukoskenrannan alueen rantojen virkistys- vinen maanhankinnassa. Se tarkoittaa, että käyttöarvojen parantamiseksi on tarpeen laatia kunta alkaa jo nyt hankkimaan kaavoitettavia ranta-alueiden kehittämissuunnitelma välillä alueita maanomistajilta nk. raakamaakauppoina, Samperin Savotta Kemijoen silta. Sillä paran- joiden hinnanmäärityksen perusteena on kaanetaan kuntakeskuksen viihtyisyyttä ja vetovoi- voittamaton maa- tai metsätalousalue. maisuutta niin asukkaiden kuin matkailun näkö- Aktiivisen maapolitiikan onnistuminen edellyttää kulmasta. maapoliittisen ohjelman laadintaa, missä esiteensimmäinen vaihe ei edellytä kunnalta vähäistä tään tavoitteet ja määritetään toimenpiteet niille. suurempia kunnallisteknisiä investointeja, sillä tonttimarkkinointi kohdennetaan olevan kunnallisteknisen verkoston piirissä olevaan tonttivarantoon. Esimerkiksi Kotsamon ja Sarvilam- 8.5 Tonttipörssi ja markkinointi men kaava-alueet ovat tällaisia suurempia kokonaisuuksia. Savukosken kunnan tulee koota ja koordinoida Toisessa vaiheessa käynnistetään uudet ase- nykyisen tonttivarannon myynti ja markkinointi makaavoitettavat alueet Pelkosenniementien yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. pohjoispuolelle kuntakeskuksesta luoteeseen. Tämä tarkoittaa mm. kunnan kotisivujen Kemijoen eteläpuolella olevat rantatörmäalueet päivittämisen karttapohjaisella tonttipörssillä, ovat kunnallisteknisten kustannusten osalta jossa on tiedot tonttien sijainnista, koosta, haasteellisempia, koska sinne ei tule kunnallista hinnoista, yhteystiedoista ja valokuva tontista viemäri- tai kaukolämpöverkostoa. mikäli mahdollista. Kaupalliset, matkailua palvelevat ja teollista yritystoimintaa palvelevat asemakaavat ja mahdolliset asemakaavamuutokset toteutetaan tarvelähtöisesti ilman erityistä vaiheistusta. Ts. laa- Kuva 20: Savukosken kuntakeskuksen maankäyttösuunnitelma, jossa katkoviivalla rajatut keltaiset, punaiset, siniset ja violetit alueet kaavoitetaan tai kaavaa muutetaan. 16

17 8.6 Martin kylä potentiaalisena toimipaikkarakentamisen kohteena (vinosuunnikas alue) ja pientaloasumisen alue Värriöjoentien eteläpuolelle. Martin kylän maanäyttösuunnitelma pohjautuu vaihtoehto 1:seen ja pidetyn yleisötilaisuuden ajatuksiin. Suunnitelmaan lisättiin kunnan omistama kiinteistö kylän länsiosassa Kuva 21: Martin kylän maankäyttösuunnitelma. 9. Jatkotoimenpiteet Savukosken kuntakeskuksen maankäytön kehittämistoimenpiteet tiivistetysti: 9.1 Ensimmäinen vaihe Ensimmäisen vaiheen aikajänne on määritetty nykyhetken ja Soklin kaivoksen arvioidun käynnistämisajankohdan (2017) välille. karttapohjaisen tonttipörssin perustaminen ja markkinointi (nykyisen tonttivarannon hyödyntäminen) päiväkodin asemakaavamuutos Savukoskenrannan ja Vekselinmäen peltojen asemakaavamuutokset Pelkosenniementien ja Soklintien risteysalueen kehittämissuunnitelman laadinta Kotsamon alueen asuinaluekaavojen tarkuva 22: Savukosken kuntakeskuksen asemakaavamuukistaminen maapoliittisen ohjelman laadinta kaupallisia palveluja, matkailua ja teollisuutta palvelevien hankekaavojen laadinta kysyntälähtöisesti Savukoskenrannan alueen rantojen kehittämissuunnitelma välillä Samperin Savot- Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet tulee joka tata Kemijoen silta. pauksessa toteuttaa, vaikka Soklin kaivoshanke Kemijoen eteläpuolisten asumiseen varat- viivästyisikin sillä ei ole vaikutusta. Sen sijaan tujen asemakaavojen laadinta ja niiden toisen vaiheen toteuttaminen riippuu Soklin kaiedellyttämän kunnallisteknisen infran ra- voksen toteuttamisesta. kentaminen tos- tai asemakaavoitettavat alueet. 9.2 Toinen vaihe 2017 Toisen vaiheen aikajänne painottuu Soklin kaivoksen avaamisen jälkeiseen aikaan. 17 kaupallisia palveluja, matkailua ja teollisuutta palvelevien hankekaavojen laadinta kysyntälähtöisesti Pelkosenniementien pohjoispuolisten uusien asemakaavojen laadinta ja niiden edellyttämän kunnallisteknisen infran rakentaminen